FI128136B - Oskillointisylinterijärjestely - Google Patents

Abstract

Keksinnön mukainen oskillointisylinterijärjestely (100) käsittää työsylinterin (10A) ja sen sisällä liikkumaan järjestetyn männän varsineen (27A) ja työsylinterin (10A) ohjausventtiilirakenteen (20). Ohjausventtiilirakenne (20), jossa on pääventtiili (24) paineväliaineen välittämiseksi työsylinterin (10A) ensimmäiseen osakammioon tai toiseen osakammioon männän lineaarisen liikkeen (A, B) aikaansaamiseksi sekä impulssiventtiilit (22, 23) ja niitä ohjaavat vipuvarret (25, 26) pääventtiilin (24) toimintatilan asettamiseksi. Työsylinterissä (10A) liikkuvaan männänvarteen (27A) kiinnitetyt ohjauselimet (27B), jotka ohjauselimet (27B) on järjestetty koskettamaan impulssiventtiilien vipuvarsia (25, 26) männänvarren (27A) liikkeen ääriasentojen määrittämiseksi.

Description

Keksinnön kohteena on oskillointisylinterin ohjausjärjestely. Oskilloitisylinterijärjestely käsittää työsylinterin, työsylinterin pääventtiilin, jolla ohjataan paineilmaa työ5 sylinterin eri osiin ja impulssiventtiilit, jotka ohjaavat työsylinterillä aikaansaatavaa liikesuunnan muutosta jossain oskillointisylinterillä ohjattavassa toimilaitteessa. Impulssiventtiileitä ohjataan ohjausvälineellä, joka on kiinnitetty työsylinterissä liikkuvan männänvarren sylinterin ulkopuoliselle osalle. Ohjausvälineitä voidaan kiinnittää useita eri asemiin männänvarrelle. Ohjausvälineet osuvat männän liikkeen 10 takia keksinnön mukaisiin impulssiventtiilien vipuvarsiin, jotka määrittävät männän liikesuuntien ääriasennot.

TEKNIIKAN TASO

Oskillointisylintereitä käytetään teollisuudessa aikaansaamaan toistuva, useimmiten edestakainen toimilaitteen liike jossain prosessilaitteessa. Oskillointisylinterissä on edestakaisin liikkuva mäntä ja siihen liittyvä männänvarsi, joka ulottuu oskillointisylinterin kahdelle vastakkaiselle sivulle. Männänvarren ensimmäisessä päässä on toimilaite, jota oskillointisylinterillä käytetään. Männänvarren toisessa 20 päässä on ainakin yksi ohjainelin kuten ohjainkiekko, jonka osuminen oskillointisylinterin ohjaamiseen liittyviin impulssiventtiileihin saa aikaan männänvarren liikesuunnan muutoksen. Ohjainkiekkojen paikat männänvarrella ovat säädettävissä, jotta prosessilaitteen toimintaa voidaan tarvittaessa muuttaa. Eräässä tunnetussa ratkaisussa impulssiventtiilit ovat säädettävien ohjainkiekkojen välissä, jolloin 25 männänvarren on liikuttava myös lyhyen liikepituuden tapauksessa varsin kaukana oskillointisylinterin takapäädystä. Tällöin ohjainkiekot joudutaan asentamaan männänvarrelle huomattavasti kauemmaksi toisistaan kuin mitä toimilaitteen vaatima oskillointisylinterille asetettu iskunpituus vaatisi.

Julkaisun WO 2006/056642 kuvan 1 mukaisessa järjestelyssä impulssiventtiilit on sijoitettu impulssiventtiilien ohjaamiseksi tarkoitettujen, säädettävien vastinkiekkojen väliseen tilaan kuten edellä on kuvattu. Tällainen järjestely tarvitsee paljon tilaa ja oskillointisylinterijärjestelyn mekaanisesta rakenteesta tulee pitkä.

20185858 prh 24-05- 2019

Julkaisussa WO 2006/056642 on kuvattu myös eräs toinen oskillointisylinterityyppi ja esitetty sen ohjaamiseen tarkoitetun venttiilin ja sen tilan määrittämiseen liittyvien impulssiventtiilien sijoittelua.

Kuvassa 1 on esitetty julkaisun WO 2006/056642 kuvassa 2 esitetty toinen oskillointisylinterityyppi, jonka kokonaismittaa on saatu lyhennettyä, ohjaamalla impulssiventtiileitä 5 sopivien vipujärjestelyjen 13 avulla, jotka koskettavat liikkuvalle männänvarrelle 18 asennettuja ohjainkiekkoja 4. Tässä ratkaisussa impulssiventtii10 lit on siirretty liikkuvien ohjainkiekkojen 4 välissä niiden ulkopuolelle.

Julkaisun WO 2006/056642 kuvassa 2 ohjainkiekot 4 ovat edelleen männänvarrella 18, mutta ne voivat olla melko lähellä toisiaan. Kumpikaan käytetyistä impulssiventtiileistä 5 ei kuitenkaan ole ohjainkiekkojen 4 välissä. Ohjainkiekkojen 4 liike 15 välitetään erillisten liikkuvien ohjainvarsien 13 avulla impulssiventtiileille 5. Ohjainvarret 13 on kiinnitetty kääntymisen mahdollistavalla kiinnityskappaleella oskillointisylinterin 1 runkoon. Kun jompikumpi kuvatuista ohjainkiekoista 4 osuu toiseen ohjainvartista 13, avautuu se impulssiventtiili 5, jonka avautumista kyseinen ohjainvarsi 13 ohjaa. Tällöin männänvarren 18 liikesuunta vaihtuu. Kun toinen män20 nänvarteen kiinnitetty ohjainkiekko 4 myöhemmin osuu toiseen ohjainvarteen 13, avautuu toinen impulssiventtiili. Tällöin impulssiventtiilin ohjaamana männänvarren liikesuunta vaihtuu jälleen. Näin on saatu aikaan edestakainen työsylinterin männän liike, joka puolestaan saa aikaan varsinaisen toimilaitteen liikkeen, joka myös voi olla lineaarinen edestakainen liike.

Julkaisun WO 2006/056642 kuvan 2 mukaisessa oskillointisylinterissä ohjainkiekot 4 voivat olla huomattavasti lähempänä toisiaan kuin saman julkaisun kuvan 1 mukaisessa oskillointisylinteriratkaisussa. Tällöin oskillointisylinterin vaatimaa ulkomittaa saadaan männänakselin liikesuunnassa pienennettyä.

WO 2006/056642 kuvan 2 mukaisessa rakenteessa impulssiventtiilit 5 on sijoitettu, sylinterin männänvarren 18 kahdella puolella ohjausventtiilin 10 suojana toimivan päätykannen 15 sisäpuolelle (kuva 3). Tällaisessa impulssiventtiilijärjestelyssä

20185858 prh 24-05- 2019 kansiosasta 15 tulee leveä ja männänakselin suunnassa myös korkea, jotta impulssiventtiilit ohjaimineen saadaan suojattua kansiosalla. Kansiosan 15 on mahdollistettava myös männänliike 18 ääriasentoonsa saakka oskillointisylinterin takapäässä, jossa impulssiventtiilit 5 ovat. Tällöin kansiosa 15 tulee muotoilla myös 5 riittävän korkeaksi männänvarren 18 liikkeen mahdollistamiseksi. Tällainen kansiosa 15 vaatii monimutkaisesti koneistettavia osia ja on siten valmistuskustannuksiltaan kallis.

Täten on olemassa tarve sellaiselle oskillointisylinterijärjestelylle, joka käsittää se10 kä impulssiventtiilit, ohjausventtiilin rungon ja myös männän varsineen siten, että se on rakennemitoiltaan mahdollisimman pieni oskillointisylinterin männän liikesuunnassa ja on lisäksi valmistuskustannuksiltaan edullinen ja toimintavarma.

KEKSINNÖN TAVOITE

Keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uusi oskillointisylinterijärjestely, jolla voidaan merkittävästi vähentää tekniikan tason mukaisiin oskillointisylinterijärjestelyihin liittyviä haittoja ja epäkohtia.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan oskillointisylinterijärjestelyllä, jossa oskillointisylinterirakenne käsittää pääventtiilin ja impulssiventtiilit samaan runkoon integroituna.

Keksinnön etuna on se, että oskillointisylinterin ulkomittaa on mahdollista pienen25 tää männänakselin suunnassa verrattuna tunnettuihin ratkaisuihin.

Lisäksi keksinnön etuna on se, että ohjausventtiilirakenteesta tulee kapeampi männänakseliin nähden poikittaisessa suunnassa, kun impulssiventtiilit ovat jo pääventtiilin rungossa ja siten pääventtiilin kansista voidaan tehdä ohuet

Lisäksi keksinnön etuna on se, että ohjausventtiilirakenteen kaikki virtauskanavat ovat samassa rungossa, joten tiivisteitä ja liitoksia on vähemmän.

20185858 prh 24-05- 2019

KEKSINNÖN LYHYT KUVAUS

Keksinnön mukaiselle oskillointisylinterijärjestelylle, joka käsittää työsylinterin, jonka liikkuvaan männänvarteen on kiinnitetty ohjauselimet ja työsylinterin ohjaus5 venttiilirakenteen, joka puolestaan käsittää pääventtiilin paineväliaineen välittämiseksi työsylinterin ensimmäiseen osakammioon tai toiseen osakammioon työkammiossa olevan männänvarren lineaarisen liikkeen aikaansaamiseksi sekä impulssiventtiilit ja niitä ohjaavat vipuvarret pääventtiilin toimintatilan asettamiseksi, on tunnusomaista, että impulssiventtiilien toimintatila on järjestetty määritettäväksi 10 pääventtiilin runko-osasta ulostulevilla impulssiventtiileitä ohjaavilla vipuvarsilla ja että jotka vipuvarret on järjestetty koskettamaan ohjauselimiä männänvarren liikkeen ääriasennoissa.

Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaa15 timuksissa.

Keksinnön perusajatus on seuraava: Keksinnön mukainen oskillointisylinterijärjestely käsittää tekniikan tason mukaisen työsylinterin ja työsylinteriin toiseen päätyyn kiinnitetyn ohjausventtiilirakenteen. Ohjausventtiilirakenne puolestaan käsittää os20 killointisylinterin pääventtiilin, jossa on paineväliainetta, joka edullisesti on paineilmaa. Pääventtiilin toiminta-asento määrittää sen mihin työsylinterin osakammioon, joko ensimmäiseen osakammioon tai toiseen osakammioon, paineväliainetta syötetään työsylinterissä liikkuvan männänvarren lineaarisen liikkeen aikaansaamiseksi. Samassa ohjausventtiilirakenteessa on myös pääventtiilin karan liike25 suuntaa ohjaavat impulssiventtiilit. Impulssiventtiilien tilan ohjauksessa käytetään edullisesti pääventtiilin rungon yhdeltä sivulta esiin tulevia männän liikesuunnassa kallistumaan järjestettyjä yhtä tai useampaa vipuvartta, joihin työsylinterin männänvarressa oleva ainakin yksi edullisesti kiekkomainen ohjauselin on järjestetty osumaan, kun männänvarsi saavuttaa jommankumman ääriasentonsa. Ohjaus30 elimen osuma vipuvarteen kääntää vipuvartta, jonka kääntöliike on järjestetty avaamaan kyseinen impulssiventtiili. Impulssiventtiilin avautuminen puolestaan muuttaa paineväliaineen virtausta pääventtiilistä siihen työsylinterin osakammioon,

20185858 prh 24-05- 2019 jonka paineen nousu pakottaa männänvarren liikesuunnan muuttumaan 180 astetta.

KEKSINNÖN ESIMERKKIEN TARKEMPI KUVAUS

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin kaaviomaisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää esimerkinomaisesti erästä tekniikan tason mukaista oskillointi10 sylinterijärjestelyn toimintakaaviota, kuva 2 esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen oskillointisylinterijärjestelyn toimintakaaviota, kuva 3 esittää perspektiivikuvana keksinnön mukaisen oskillointisylinterin ohjausventtiilirakenteen liittämistapaa oskillointisylinterin toiseen päätyyn, 15 ja kuvat 4A-4D esittävät neljä edullista keksinnön mukaista pääventtiilin suoritusmuotoa.

Seuraavassa selityksessä olevat suoritusmuodot ovat vain esimerkinomaisia ja 20 alan ammattilainen voi toteuttaa keksinnön perusajatuksen myös jollain muulla kuin selityksessä kuvatulla tavalla. Vaikka selityksessä voidaan viitata erääseen suoritusmuotoon tai suoritusmuotoihin useissa paikoissa, niin tämä ei merkitse sitä, että viittaus kohdistuisi vain yhteen kuvattuun suoritusmuotoon, tai että kuvattu piirre olisi käyttökelpoinen vain yhdessä kuvatussa suoritusmuodossa. Kahden 25 tai useamman suoritusmuodon yksittäiset piirteet voidaan yhdistää ja näin aikaansaada uusia keksinnön suoritusmuotoja.

Kuva 1, joka esittää erään oskiHointisylinteriratkaisun toimintokaaviota, on esitetty tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

Kuvassa 2 on esitetty esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen oskillointisylinterijärjestelyn 100 toimintokaavio.

20185858 prh 24-05- 2019

Oskillointisylinterijärjestelyllä 100 ohjataan jossain teollisessa prosessissa olevan toimilaitteen 3 liikettä. Liike voi olla esimerkiksi edestakainen, lineaarinen toimilaitteen 3 liike, joka kuvassa 2 on kuvattu kaksipäisellä nuolella, jonka ääriasennot on merkitty kirjaimilla A ja B.

Lineaarisen liikkeen saa aikaan työsylinterissä 10A edestakaisin liikkumaan järjestetty mäntä 27, joka on kiinnitetty männänvarteen 27A. Työsylinterissä 10A männän 27 liikesuunta, joko suuntaan A tai suuntaan B, määräytyy sen perusteella, kummassa männän 27 eripuolille muodostuvassa työsylinterin 10A tilavuudeltaan 10 muuttuvassa osakammiossa 10A1 tai 10A2 on suurempi paine. Paineväliaine virtaa ensimmäiseen osakammioon10A1 yhteyden 31 kautta ja toiseen osakammioon 10A2 yhteyden 32 kautta. Edullisesti käytetty paineväliaine on paineilmaa, joka syötetään tai poistetaan yhteyksien 31, 32 kautta työsylinterin 10A toimintaa ohjaavasta pääventtiilistä 24. Paineilmaverkosta tulevaa paineilmaa syötetään 15 pääventti i li Ile 24 ohjausventtiilirakenteen 20 paineilmasyötöstä 30.

Paineilman virtausta yhteyksissä 31 ja 32 ohjaa pääventtiili 24. Pääventtiilin 24 sisällä on edullisesti kara, joka on järjestetty liikkumaan ääriasennosta toiseen ääriasentoon. Karan ensimmäisessä ääriasennossa pääventtiili 24 syöttää paineil20 maa yhteyden 31 kautta työsylinterin 10A ensimmäiseen osakammioon 10A1 ja avaa samalla toisesta osakammiosta 10A2 poistettavalle ilmalle poistokanavan 33. Karan toisessa ääriasennossa pääventtiili 24 syöttää paineilmaa yhteyden 32 kautta työsylinterin 10A toiseen osakammioon 10A2 ja avaa samalla ensimmäisestä osakammiosta 10A1 poistettavalle ilmalle poistokanavan 33.

Pääventtiilin 24 karan ohjaus tapahtuu siten että, impulssiventtiilit 22 ja 23 toimivat paineenpurkausventtiileinä, jotka vuorotellen päästävät painetta pois pääventtiilistä 24 karan liikkeen ohjaamiseksi. Pieni määrä paineilmaa virtaa kuitenkin koko ajan kuristussuuttimilta 28A, 28B impulssiventtiileihin 22, 23 ulottuvaan kanaviston 30 osaan. Impulssiventtiilien 22 ja 23 virtausaukko on kuitenkin suurempi kuin kuristussuuttimien 28A ja 28B virtausaukot, joten mainitut impulssiventtiilit 22, 23 kykenevät ohjattuina aikaansaamaan riittävän nopean paineenpudotuksen pääventtiilin 24 toimintatilan vaihtamiseksi. Impulssiventtiilit 22 ja 23 toimivat vipuvarsien 25 ja

20185858 prh 24-05- 2019 ohjaamina työsylinterissä 10A liikkuvaan männänvarteen 27A kiinnitetyn yhden tai useamman ohjauselimen 27B avulla.

Oskillointisylinterin rakenteen yksinkertaistamiseksi impulssiventtiilit 22 ja 23 ovat sijoitetut pääventtiilin 24 runkoon. Kuvassa 2 esitetyssä edullisessa suoritusmuodossa impulssiventtiileitä 22 ja 23 ohjaavat vipuvarret 25 ja 26 on asennettu pääventtiilin 24 runkoon yhden sivun kahdelle vastakkaiselle puolelle siten, että ne ylettyvät sopivasti koskettamaan työsylinterissä 10A liikkuvaan männänvarteen 27A kiinnitettyä yhtä tai useampaa ohjauselintä 27B. Pääventtiilin 24 kannet ovat 10 edullisesti yksinkertaisia levymäisiä osia. Keksinnön mukaisessa ohjausventtiilirakenteessa 20 kaikki venttiilien ohjauksen tarvitsemat kanavat ovat pääventtiilin 24 rungon sisällä, joten keksinnön mukainen oskillointisylinterijärjestely 100 on kustannuksiltaan edullinen ja toimintavarma.

Jos pääventtiilissä 24 olevassa karassa on tiivisteet, niin tällöin esiintyy aina jonkin verran kitkaa. Jos oskillointisylinterijärjestelyyn 100 tulevan paineilman paine laskee liian pieneksi, niin on vaarana, että pääventtiilin 24 ohjauskaran liikkeen aikaansaava, suuttimen ja impulssiventtiilin välisessä tilavuudessa oleva paine ei riitä työntämään karaa tehokkaasti toiseen ääriasentoon. Tällöin työsylinterin liike20 suunnan muutos ei onnistu.

Tällaisen häiriötilanteen estämiseksi keksinnön mukaisessa oskillointisylinterijärjestelyssä 100 ohjauskanaviston suuttimilta 28A, 28B impulssiventtiileihin 22, 23 ulottuvaan, paineilman täyttämään kanaviston osaan on valmistettu lisätilavuutta.

Lisätilavuudet voidaan edullisesti aikaansaada suurentamalla kanaviston läpimittaa tai tekemällä kanavistoon ylimääräisiä porauksia, viitteet 21A ja 21B, tai kammioita 29B, 29B paineilman lisäsäiliöiksi. Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa pääventtiilin 24 karan molempiin päätyihin voidaan työstää ylimääräistä tilavuutta tekemällä niihin esimerkiksi porauksia kuvan 4B mukaisesti tai lisäämällä 30 pääventtiilin 24 karan molempiin päihin iskunpituutta rajoittavia ulokkeita kuvan 4A mukaisesti tai rajoittamalla karan liikettä muulla tavoin kuten kuvissa kuvat 4C ja 4D on esitetty. Näin muodostetut ilmasäiliöt ovat edullisesti tilavuudeltaan yli 2 ker

20185858 prh 24-05- 2019 taa se tilavuus jonka pääventtiilin (24) kara syrjäyttää liikkuessaan toisesta ääriasennosta toiseen ääriasentoon.

Kuvassa 3 on esitetty keksinnön mukaisen oskillointisylinterijärjestelyn 100 per5 spektiivikuva. Työsylinterissä 10A oleva mäntä 27 liikkuu edestakaisin suunnassa

A<->B. Männänvarren 27A kuvassa 3 näkyvässä päässä on edullisesti renkaanmuotoinen ohjauselin 27B. Ohjausventtiilirakenne 20 on kiinnitetty työsylinterin toiseen päätyyn 10B siten, että se on kuvan 3 esimerkissä männänvarren 27A alapuolella. Kun männänvarsi 27A liikkuu riittävän pitkälle suuntaan A, niin män10 nänvarressa 27A oleva ohjauselin 27B lopulta osuu impulssiventtiilin 22 vipuvarteen 25. Vipuvarren 25 kärjen liike suuntaan A saa aikaan sen, että impulssiventtiili 22 avaa poistoventtiilinsä. Impulssiventtiilin 22 aikaansaama paineen alenema ohjaa pääventtiilin 24 karan sellaiseen asentoon, että työsylinterin 10A ensimmäisessä osakammiossa 10A1 olevaa paineilmaa ohjautuu siitä pois. Tällöin työsylin15 terin 10A toiseen osakammioon 10A2 ohjautuvan paineilman suurempi paine kääntää männänvarren 27A liikkeen suuntaan B. Kun männänvarressa 27A oleva ohjauselin 27B saavuttaa hetken kuluttua toisen impulssiventtiilin 23 vipuvarren 26, niin männänvarren 27A liike edellä kuvatulla tavalla kääntyy jälleen suuntaan A.

Kuvissa 4A, 4B, 4C ja 4D on esitetty vaihtoehtoisia keksinnön suoritusmuotoja lisätilavuuden aikaansaamiseksi ohjauskanavistoihin.

Kuvassa 4A on esitetty ensimmäisen keksinnön mukaisen pääventtiilin 24A karan 25 240A edullinen suoritusmuoto. Karan 240A molemmissa päissä on tappiulokkeet ulokkeet. Tappiulokkeella 240A1 saadaan aikaan lisätilavuus 29A1 pääventtiilin 24A ensimmäiseen päähän. Tappiulokkeella 240B1 saadaan aikaan lisätilavuus 29B1 pääventtiilin 24A toiseen päähän.

Kuvassa 4B on esitetty toisen keksinnön mukaisen pääventtiilin 24B karan 240B edullinen suoritusmuoto. Karan 240B molempiin päihin on porattu onkalot. Poratulla onkalolla 29A2 saadaan pääventtiilin 24B karan 240B ensimmäiseen päähän

20185858 prh 24-05- 2019 lisätilavuutta. Poratulla onkalolla 29B2 saadaan pääventtiilin 24B karan 240B toiseen päähän lisätilavuutta.

Kuvassa 4C on esitetty kolmannen keksinnön mukaisen pääventtiilin 24C karan

240C edullinen suoritusmuoto. Pääventtiiliin 24C molempiin päihin on valmistettu onkalot, joiden halkaisija on pienempi kuin pääventtiilin 24C karan 240C halkaisija.

Tällöin pääventtiilin molemmissa päissä on karan 240C ääriasennot määrittävät olakkeet. Pääventtiilin 24C ensimmäiseen päähän on täten saatu muodostettua onkalo 29A3, johon kara 240C ei pysty etenemään. Vastaavasti pääventtiilin 24C 10 toiseen päähän on täten saatu muodostettua onkalo 29B3, johon kara 240C ei pysty etenemään.

Kuvassa 4D on esitetty neljännen keksinnön mukaisen pääventtiilin 24D ja karan 240D edullinen suoritusmuoto. Tässä suoritusmuodossa pääventtiilin 24D runko15 osaan on molempiin päihin tehty karaa 240D kohti olevat tappiulokkeet. Tappiulokkeella 240D1 saadaan aikaan lisätilavuus 29A4 pääventtiilin 24D ensimmäiseen päähän. Tappiulokkeella 240D2 saadaan aikaan lisätilavuus 24B4 pääventtiilin 24D toiseen päähän.

Keksinnön mukaisessa oskillointisylinterijärjestelyssä 100 hyödynnettävä ohjausyksikön ohjausventtiilirakenne 20 on ulkomitoiltaan niin pieni, että se mahtuu sellaiseen ympyrän sektoriin, joka on pienempi kuin 1/3-osa työsylinterin 10A ympyränmuotoisen takapäädyn 10B pinta-alasta.

Edellä on kuvattu eräitä keksinnön mukaisen oskillointisylinteriratkaisun edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu juuri kuvattuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa lukuisilla tavoilla patenttivaatimusten asettamissa rajoissa.

Claims (5)

1. Oskillointisylinterijärjestely (100), joka käsittää:

- työsylinterin (10A) ja sen sisällä liikkumaan järjestetyn männän (27) varsi-

5 neen (27A)

-työsylinterin (10A) ohjausventtiilirakenteen (20), joka käsittää:

- pääventtiilin (24) paineväliaineen välittämiseksi (31, 32) työsylinterin (10A) ensimmäiseen osakammioon (10A1) tai toiseen osakammioon (10A2) männän (27) lineaarisen liikkeen (A, B) aikaansaamiseksi

10 - impulssiventtiilit (22, 23) ja niitä ohjaavat vipuvarret (25, 26) pääventtiilin (24) toimintatilan asettamiseksi, ja

- työsylinterissä (10A) liikkuvaan männänvarteen (27A) kiinnitetyt ohjauselimet (27B), jotka on järjestetty koskettamaan impulssiventtiilien (22, 23) vipuvarsia (25, 26) männänvarren (27A) liikkeen ääriasentojen määrittämiseksi,

15 tunnettu siitä, että ohjausventtiilirakenteen (20) kanavistoon on muodostettu ylimääräistä tilavuutta suuttimien (28A, 28B) ja impulssiventtiilien (22, 23) poistoaukkojen väliseen kanavaan suurentamalla kanavistoa, ja että nämä kumpikin kanaviston osa erikseen on tilavuudeltaan yli 2 kertaa se tilavuus, jonka pääventtiilin (24) kara syrjäyttää liikkuessaan ensimmäisestä ääriasennosta toiseen ääriasen20 toon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen oskillointisylinterijärjestely, tunnettu siitä, että pääventtiili (24) ja impulssiventtiilit (22, 23) on muodostettu samaan ohjausventtiilirakenteen (20) runkoon työsylinterin (10A) liikesuunnassa (A, B).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen oskillointisylinterijärjestely, tunnettu siitä, että impulssiventtiilien (22, 23) ohjaamiseen käytetyt vipuvarret (25, 26) on järjestetty ulkonemaan pääventtiilin (24) samalta ulkosivulta.

30

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen oskillointisylinterijärjestely, tunnettu siitä, että vipuvarret (25, 26) on järjestetty koskettamaan samaa ohjauselimen (27B) sektoria, joka on pienempi kuin 1/3 -osa oskillointisylinterin keskiakselin ympärillä olevan takapäädyn (10B) pinta-alasta.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen oskillointisylinterijärjestely, tunnettu siitä, että impulssiventtiilit (22, 23) ovat sijoitettu pääventtiilin (24, 24A, 24B, 24C, 24D) kanssa ohjausventtiilirakenteen (20) runkoon, jolloin ohjausventtii5 lirakenne (20) mahtuu ympyrän sektoriin joka on pienempi kuin 1/3 oskillointisylinterin takapäädyn (10B) kokonaispinta-alasta.