FI126368B - Menetelmä ja järjestely rumpupesurin tiiviste-elementtien toiminnan parantamiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä ja järjestely rumpupesurin tiiviste-elementtien toiminnan parantamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä kuitususpension pesemiseen tarkoitetun rumpupesurin tiiviste-elementtien toiminnan ja/tai säädettävyyden parantamiseksi, johon rumpupesuriin kuuluu stationaarisen vaipparakenteen sisälle sovitettu, pituusakselinsa ympäri pyöritettäväksi järjestetty sylinterimäinen rumpu, jonka ulkopuolelle on järjestetty massalokeroita pestävää kuitususpensiota varten, jossa massalokerot on muodostettu rummun ulkopinnalle olennaisen kehämäisesti järjestettyjen seinäeli-mien ja olennaisesti rummun akselin suuntaisesti järjestettyjen väliseinämien avulla, jolloin mainittujen seinäelinten ja väliseinien radiaaliset ulkopinnat muodostavat massalokeroiden tiivistyspinnan, jossa rumpupesurissa massalokerot ovat jaettavissa toisistaan erotettuihin, sektorimaisiin vyöhykkeisiin, joihin kuuluu ainakin yksi syöttövyöhyke kuitususpension syöttöä varten, kaksi tai useampia pesuvyöhykkeitä kuitususpension pesemistä varten ja ainakin yksi poistovyöhyke kuitususpension poistamista varten, jossa rumpupesurissa mainitut tiiviste-elementit on sovitettu vaippaosan ja rummun väliin muodostuvaan tilaan ja ulottuvat olennaisesti rummun akselin suunnassa, ja joita tiiviste-elementtejä varten on järjestetty tuentavälineet, joita vasten tiiviste-elementit ovat tuettavissa ainakin radiaalisessa suunnassa, ja jotka tiiviste-elementit on järjestetty massalokeroiden tiivistyspintaa kohti siten, että mainitut vyöhykkeet ovat muodostettavissa tiiviste-elementtien avulla. Keksintö kohdistuu myös menetelmää soveltavaan järjestelyyn.

Rumpupesuri on syrjäytysperiaatteeseen perustuva pesulaite, jota käytetään erityisesti sulfaattiselluprosessissa lipeäpitoisen nesteen pesemiseksi selluloosamassasta. Rumpupesurin rakenteellisia pääosia ovat akselinsa ympäri symmetrisesti pyöritettäväksi järjestetty sylinterimäinen rumpuja sitä säteittäisesti ympäröivä paikallaan pysyvä vaippaosa. Rummun kehä on ulkopinnaltaan jaettu rimamaisilla tai vastaavilla sekä sektorimaisesti että iieriömäisesti järjestetyillä väliseinämillä massalokeroik-si. Nämä massalla täytettävät rummun ulkokehälle muodostuvat lokeromaiset, radi-aalisesti avonaiset tilat jäävät rummun pyöriessä rummun ulkopinnan ja vaippaosan väliin mitoitettuun tilaan.

Rumpupesurin toiminta voidaan kokonaisuudessaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Syöttövaiheessa pestävä massa ohjataan syöttökammion kautta jatkuvatoimisesti rummun ulkokehää vasten ja saatetaan tasaiseksi matoksi massalokerot täyttäen. Kuitususpensio muodostaa lokeroihin näin ikään kuin lankkumaisen massakakun rummun kehälle. Lisäksi ensimmäinen massalokeroiden yli pyyhkäisevä tiiviste-elementti auraa pois ylimääräisen massasuspension. Tämän jälkeen pesuvaiheessa massan pesuun käytettävä neste syötetään syöttökammioihin, jossa se tunkeutuu pestävään massaan. Massalokeron pohjan muodostavan, vain nestettä läpäiseväksi jäljestetyn suodatuspinnan yli muodostetun paine-eron avulla pesuneste painautuu massakerroksen läpi, jolloin se samalla syrjäyttää massassa olevan likaisemman nesteen. Syrjäytetty neste suotautuu suodatuspinnan läpi ja edelleen sitä varten järjestettyihin suodoslokeroihin. Likainen syrjäytetty neste poistetaan lopulta rummusta sen päädyn kautta. Rumpupesuri voi toimia vastavirtaperiaatteella eli esimerkiksi tässä ensimmäisen pesuvaiheen pesuneste saadaan seuraavan pesuvaiheen suodoksesta. Pesuvaihe toistetaan rummussa pesurin rakenteesta riippuen tavallisesti yhdestä neljään kertaan. Tyypillisesti pesuvaiheita on nykyisissä pesureissa vähintään kaksi.

Pesuvaiheiden jälkeen jälkikäsittelyvaiheessa massa saostetaan imulla, massakak-ku irrotetaan rummun pinnalta ja poistetaan rummusta ja rummun lokerot puhdistetaan uutta kierrosta varten. Käytetty pesuneste johdetaan esimerkiksi kemikaalien talteenottoprosessiin. Esimerkkinä tällaisesta rumpupesurista voidaan mainita And-ritz Oy:n kehittämä ns. DD-pesuri eli Drum Displacer-pesuri.

Rumpupesurin toiminta perustuu pitkälti suodatuspinnan ylivaikuttavaan paine-eroon, jonka avulla neste saadaan painautumaan massakakun läpi. Paine-eron tulee samalla myös kompensoida rummun pyörimisestä johtuvan pienen keskihaku-kiihtyvyyden aiheuttama massan ja nesteen pyrkimys pyrkiä vastakkaiseen suuntaan ulos massalokerosta. Tässä merkitys on kuitenkin pieni, tyypillisesti käytettävällä rumpupesurin pyrintänopeuden alueella 0,2-5 r/min. Rumpupesurissa käytetään niin pestävän massan kuin pesunesteenkin syötössä, pesuvaiheissa, poistossa sekä pesunesteen osalta hyvinkin erilaisia painetasoja riippuen mm. pestävän massan laadusta. Tyypillisesti absoluuttinen paine vaihtelee välillä 1-2 bar. Samoin lämpötiloissa esiintyy eroja niin eri virtojen välillä kuin myös ajallisesti esimerkiksi laitteen käynnistämisen jälkeen. Nämä aiheuttavat suuria ja rummun pyörinnästä johtuen kulmanopeuden funktiona amplitudimaisesti vaihtelevia rasitusvoimia rummun rakenteelle ja sen kanssa kontaktiin joutuville pinnoille. Sekä lämpötilan että paineen vaihteluiden johdosta pesurin massalokeroiden ulkopintojen ja rumpua varten järjestettyjen tukipintojen ja tiivisteiden välisessä välyksessä saattaa esiintyä jopa 2 mm suuruisia vaihteluita. Tämä asettaa erityisesti tiivistysjärjestelyille erityisiä vaatimuksia ja kohdistaa niihin vaikeasti hallittavia rasituksia.

Erityisen tämä koskee pesurin eri pesuvaiheita sekä syöttö ja tyhjennysvaihetta erottavia tiiviste-elementtejä. Tiiviste-elementtien tehtävänä on ennen kaikkea erottaa rumpupesurin peräkkäiset vaiheet toisistaan asianmukaisella tavalla. Nämä sta-tionaahset pitkänomaiset tiiviste-elementit ulottuvat rumpuun nähden aksiaalisessa suunnassa ja ovat järjestetty sijaitsemaan mahdollisimman pienen välyksen päässä rummun ulkopinnalle järjestettyjen massalokeroiden ulkopintojen muodostamaan kehäpintaan vasten. Tästä eteenpäin tätä kehäpintaa nimitetään massalokeroiden tiivistyspinnaksi. Tunnetun tekniikan mukaisesti on pyritty siihen, että tämän tiivis-tyspinnan ja tiiviste-elementtien välillä ilmenisi mahdollisimman vähän suoraa kontaktia pintojen välillä.

Tiiviste-elementtien ja yleensä rumpupesurin eräänä on ongelmana on saada tämä tiivistys samalla sekä pitäväksi ja kestäväksi että pintojen radiaalisessa sijainnissa tapahtuviin muutoksiin joustavasti mukautuvaksi vaihtelevissa kuormitusolosuhteis-sa. Perinteisesti tiivistys on toteutettu rumpupesureissa käyttämällä joko valettua tai hitsaamalla koottua jäykkää tiivistepalkkiratkaisua, joka koostuu itse tiivistävästä levymäisestä tiivisteosasta tai -elementistä, joka on vähintään rummun yhden mas-salokeron levyinen, sekä tiiviste-elementtiä tukevista jäykästä tukirakenteesta, joka muodostaa eräänlaisen tuentapesän tiiviste-elementin tukemiseksi. Tällainen tiivis-tepalkkikokonaisuus tuetaan muuhun pesurin tukirakenteeseen elementin pituussuunnassa tasaisin välein joko kahdesta tai kolmesta pisteestä. Tuenta on toteutettu jäykillä tangoilla, jotka on lisäksi varustettu säätötoimilaitteella elementin radiaalisen aseman perussäätöä varten. Palkkiratkaisua varten pesurin runkorakenteeseen joudutaan tekemään kotelot, joihin tiiviste-elementin apujäijestelyineen tulee mahtua. Tiiviste-elementin tangentiaalinen tueta tapahtuu tiivistettä sivulta tukevien kotelon pitkien sivujen toimesta. Tällainen järjestely on kuitenkin riittämätön ollakseen tarpeeksi joustava ja mukautuva rummun mitoissa tapahtuvien muutosten kannalta ajon aikana. Samoin tiiviste-elementtiä on miltei mahdotonta sovittaa asennoltaan ja halutussa suunnassa mahdolliselta kaarevuudeltaan kulloinkin tarvittavaan muotoon eli ts. bombeerata. Tämä edellyttäisi mahdollisesti lisäksi vielä aktiivista säätötarvetta ajon aikana. Sen sijaan mainittujen säätöelimien avulla voidaan korkeintaan suorittaa elementin lineaarinen säätö. Tämä järjestelyn joustamattomuuden puute ja siitä seuraavat ylimääräiset rasitukset tiivistyspinnoille johtavat joissain tapauksissa sekä tiivistejäijestelyn että rummun rakenteiden kuormitukseen ja epätiiviyteen sekä tiivistyksen lisääntyneeseen sekä hyvinkin epätasaiseen kulumiseen ja kasvaneeseen huoltotarpeeseen.

Tiivistysjärjestelyn kehittämiseksi on aiemminkin esitetty erilaisia ratkaisuja. Patenttijulkaisussa US 2741369 on esitetty ratkaisu, jossa vyöhykkeiden väliin on järjestetty tiiviste, missä elementti 4 voi olla metallia, kumia, puuta tai muovia. Lisäksi elementtien radiaalisen sijainnin säätöä varten on järjestetty ruuvielimet 20, joilla voidaan suorittaa kiinteä perussäätö. Ongelmana kuitenkin on, että erotuselementti on hyvin jäykästi tuettuna ja säätöruuvit samalla estävät erotuselementtien joustomahdolli-suuden radiaalisesti ulospäin suuntautuvalle liikkeelle. Tällöin mahdolliset ulospäin suuntautuvat muodonmuutokset erityisesti rummun osalta saattavat aiheuttaa vaaraa erotuselementtien voimakkaallekin hankautumiselle ja painumiselle rumpura-kennetta vasten. Järjestely on siis hyvin joustamaton ja esimerkiksi vieraan esineen joutuessa erotuselementin ja rummun väliin rumpurakenne sekä erotuselementti itsessään saattaa joutuu suorittamaan kaiken jouston, jolloin vaarana on tiivistyspin-tojen, erotuselementin ja myös rumpurakenteiden välitön vaurioituminen.

Patenttihakemuksesta US 2005/0051473 A1 tunnetaan puolestaan tiivistejärjestely, jonka muodostavat sarjaan sovitettuna kulumassan täyttämien massalokeroiden väliseiniä 128a kohti järjestetty tiivistekerros 132c, sen taakse sovitettu kaistale 132a ja näiden jälkeen tiivistekalvo 132d, kaikki synteettistä materiaalia. Näiden kolmen elementin muodostaman kokonaisuuden sijainnin säätämiseksi on järjestetty kalvoon 132d vaikuttava ponne-elementti 132e, joka on täytettävissä nesteellä ja siten kooltaan säädettävissä. Elementti 132e on puolestaan tuettuna päällysele-menttiin 115 kiinnitettyä tukikoteloa 132f vasten. Tiivistys- ja tuentajärjestely perustuu tässä siihen, että koko sarjaan kytkettyä elementtinippua painetaan tukikoteloa 132f vasten tuettuna rummun ripoja kohti prosessipaineen mukaan säädettävällä paineella. Siinä ei kuitenkaan voida tehokkaasti kontrolloida ja rajoittaa sitä, missä määrin koko sarjajärjestely ja sen kärjessä oleva tiiviste-elementti 132c pääsevät maksimissaan hankautumaan tai peräti painautumaan rumpua vasten. Samoin ei voida rajoittaa sitä miten suuren voiman tiiviste-elementti saattaa pahimmillaan kohdistaa rumpua kohti, jos välys rummun ja tiiviste-elementin välillä pääsee syystä tai toisesta hallitsemattomasti pienenemään.

Patenttihakemuksessa W02006/130093 on esitetty vielä eräs ratkaisu tiivistyksen toteuttamiseksi. Siinä tiiviste-elementin 11 sijainti rumpuun 1 nähden on säteittäises-ti säädettävissä sylinterielimen 12 avulla, jonka päähän tiiviste-elementti on kiinteästi asennettu. Myös tässä on kyseessä jäykkä järjestely, joka ei tarjoa dynaamista sää-tömahdollisuutta ajon aikana tai varmistusjärjestelyä, joka estäisi tiiviste-elementin liiallisen työntymistä tai liian suuren työntövoiman rumpua kohti.

Patenttihakemuksessa WO 2006/130097A1 on vielä tullut tunnetuksi eräs ratkaisu, jossa tiivisteet 9 on nivelletysti kiinnitetty sen radiaalisen sijainnin säätösylinteriin 10. Ratkaisu mahdollistaa tiivisteen asennon mukautumisen sen pituusakselin ympäri tapahtuvana kiertymisenä. Radiaalisen liikehdinnän kannalta ratkaisu on kuitenkin jäykkä, eikä tarjoa mahdollisuutta tiivisteen poikkiprofiilin säätöön. Säätösylinterei-den 10 asennus mahdollistaa vain radiaalisen perussäädön. Mahdollisuutta aktiiviseen, ajon aikaiseen sopeutukseen rummun liikkeiden mukaisesti ei ole tarjolla. Tässä sen enempää kuin muissakaan esitettyjen julkaisujen mukaisissa ratkaisuissa ei ole mahdollisuutta suorittaa tiiviste-elementin radiaalisen ulottuvuuden säätöä paikallisesti vaihtelevalla intensiteetillä ja vieläpä tiiviste-elementin koko pituudella. Myöskään ei ole esitetty ratkaisua tiiviste-elementin asennon säätämiseen, mm. kiertyvästi sen pituusakselin ympäri. Käytännössä tiiviste-elementti on edelleen kokonaisuudessaan jäykkä elementti, jonka erityisesti paikalliseen sijaintiin taikka sen muotoon ja asentoon muodon on ollut vaikea suorittaa tarpeellisia sopeuttavia muutoksia ajon aikana. Sen enempää ei ole tarjottu keinoja järjestää tiiviste-elementille mahdollisuus suorittaa omatoimisesti pieniä sopeuttavia ja vastakkaissuuntaisia säätöliikkeitä vaihteleviin kuormitusolosuhteisiin mukautuvasti.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on saada aikaan parannettu tiivistysjärjestely, joka mahdollistaa aiempaa paremmin mukautettavissa olevan tiivistepintojen sovittamisen toisiinsa nähden. Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu tarkemmin sanoen ratkaisuun, jolla näiden levymäisten tiiviste-elementtien tuenta saadaan suoritettua helposti säädettävällä ja rummun kannalta joustavalla tavalla siten, että tiiviste-elementti on paikallisesti sovitettavissa tiivistyspinnan sijainnissa tapahtuviin muutoksiin ja siten parantamaan suorittamaansa tiivistoimintoa, sekä ehkäisemään pintojen tarpeetonta kulumista. Keksinnön tehtävänä on myös vähentää laitteiston vau-rioitumisriskiä poikkeavissa ajotilanteissa. Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä ilmenee patenttivaatimuksen tunnusosassa. Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavan järjestelyn tunnusmerkit ilmenevät puolestaan patenttivaatimuk- sen 7 tunnusosasta. Keksinnön muita edullisia suoritusmuotoja ilmenee lisäksi epäitsenäisistä vaatimuksista.

Uudessa ratkaisussa tiiviste-elementtiä varten on ensinnäkin järjestetty lisäksi tiiviste-elementin ja sen tuentapisteiden väliin sijoitettu yksi tai useampi säätöväline, jonka avulla tiiviste-elementin radiaalinen ulottuvuus rumpua kohti on säädettävissä paikallisesti. Tiiviste-elementti on puolestaan muodostettu rakenteeltaan sellaiseksi, että sen rumpua kohti olevan tiivistepinnan muoto on olennaisessa määrin asetettavissa paikallisesti mainittujen säätövälineiden avulla. Edullisesti tämä säätö on suoritettavissa tiiviste-elementin koko pituudella että leveydellä. Väline on siis järjestetty tukemaan tiiviste-elementtiä halutuilta kohdilta halutulla voimalla valituilla alueilla tiiviste-elementin tiivistepinnan aluetta. Erityisesti välineet järjestetään tiiviste-elementin reuna-alueille sen leveyssuunnassa. Näin tiiviste-elementin sijainnin ja/tai aseman säätö voidaan suorittaa halutulla tarkkuudella kullekin kohtaa sen tiivistys-pintaa.

Keksinnön erään piirteen mukaan tiiviste-elementin ja tuentavälineiden väliin järjestään ainakin yksi säätöväline tiiviste-elementin poikittaisprofiilin ja/tai pitkittäisprofiilin sovittamiseksi rummun tiivistyspintaan nähden siten, että tiiviste-elementin ja tiivis-tyspinnan välinen välys on ainakin osalta tiiviste-elementin aluetta sovitettavissa halutun suuruiseksi.

Keksinnölle eräs toinen olennainen piirre on siinä, että tiiviste-elementtiä varten on lisäksi jäljestetty rajoitinelimet, joiden avulla tiivisteiden työntymisulottuvuudelle rumpua kohti on asetettavissa ennalta määrättävissä oleva maksimiarvo. Rajoitinelin siis estää vaikutusalueellaan sen, että tiiviste-elementti pääsisi työntymään radiaali-sessa suunnassa rumpua ja tiivistyspintaa kohti yhtään asetettua maksimiarvoa enempää. Samalla rajoitinelin on kuitenkin järjestetty mahdollistamaan tiiviste-elimen esteetön liike vastakkaiseen suuntaan eli radiaalisessa suunnassa ulospäin.

Keksinnön mukainen ratkaisu tarjoaa lukuisia etuja. Keksinnön mukaisen rakenteen avulla on mahdollista suorittaa tiiviste-elementin muodon sovitus tarkasti rummun muotojen mukaisesti siten, että tiiviste-elementti ja tiivistyspinnan välinen välys on ja pysyy mahdollisimman tasaisena. Säätö voidaan nyt suorittaa myös ajon aikana ja näin sopeuttaa tiivisteen radiaalinen ulottuvuus rumpua kohti rummussa ilmenevien muutosten suhteen ja vieläpä tiiviste-elementin koko tiivistepinnan alueella paikka-kohtaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa samalla mahdollisuutta pienentää tiiviste- elementin ja tiivistyspinnan välistä välystä ja siten parantaa itse tiivistyksen toimintaa. Tiiviste-elementille on kuitenkin samanaikaisesti mahdollisuus liikkua halutun matkan verran esteettä poispäin rummusta. Tämä parantaa tiivistepintojen suojausta poikkeuksellisten tilanteiden aiheuttamilta äkillisiltä ylikuormituksilta ja vähentää siten laitteiden vaurioitumisriskiä.

Keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja on selitetty seuraavassa tarkemmin viittaamalla seuraaviin piirustukseen, jossa

Kuvio 1 esittää poikkileikkauksena keksinnön mukaisesti varustettua 2-vaiheista rumpupesuria, jossa on kaksi toisistaan erotettua pesuvyöhykettä,

Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti poikkileikkauksena yksityiskohtaa tunnetun tekniikan mukaisesta rumpu pesurin tiivistejärjestelystä,

Kuvio 3 esittää lähikuvantona kuvion 1 mukaisen rumpupesurin tiivistejäijestelyn poikkileikkausta kohdasta A rummun akselin suunnassa,

Kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaista tiivistejärjestelyä rumpupesurin akselin suuntaisena leikkauskuvantona leikkuulpinjtojen B-B ja C-C mukaisesti, ja

Kuvio 5 esittää kaaviomaisesti perspektiiviesityksenä keksinnön mukaisen ratkaisun tarjoamia mahdollisuuksia tiiviste-elementin sijainnin ja asennon säätämiseksi.

Kuviossa 1 on esitetty poikkileikkauksena esimerkki tyypillisestä rumpu pesurista lipeäpitoisen kuitumassan pesemiseksi, joka on lisäksi varustettu keksinnön mukaisilla tiiviste-elementin järjestelyillä. Akselinsa ympäri symmetrisesti pyöritettäväksi järjestettyä rumpua 2 ympäröi stationaarinen vaippaosa 3. Rummun kehäpinnalle rummun 2 ja vaippaosan 3 väliin muodostuvaan kehämäiseen tilaan 6 on järjestetty, kehämäisesti järjestettyjen päätyseinäelimien 7 ja rummun akselin suuntaisesti ulottuvien väliseinämien 8 avulla massalokerot 5 pestävää massaa varten. Rummun pyöriessä nämä lokeromaiset kammiot suorittavat kehämäistä liikettä rummun 2 ja vaippaosan 3 välisessä tilassa.

Rummun yksittäinen toimintakierros alkaa kuitususpension syötöllä massan syöttö-kammiona toimivaan syöttölaatikkoon 100, josta se annostuu massalokeroihin 5 syöttövaiheessa 40 rummun pyörimiskulman alueella 110. Rummun pyöriessä kuviossa 1 myötäpäivään massalokerossa 5 oleva kuitumassa siirtyy syöttövaihetta 40 seuraavan tiiviste-elementtijärjestelyn 102 sivuuttaen ensimmäiseen pesuvaihee-seen 60, joka sijaitsee viitenumerolla 120 merkityllä rummun vaihekulma-alueella. Järjestelyyn 2 kuuluva tiiviste-elementti 12 samalla pyyhkii pois ylimääräisen mas-sasuspension niin, että massalokeroihin muodostuu tasainen massakakku 50. Havainnollisuuden vuoksi kuvioon on merkitty tummennettuna viitenumerolla 50 merkityt kaksi massalokeron 5 täyttämää, tiiviste-elementin 12 tasoittamaa massakakkua.

Tiivistejärjestelyn 102 tehtävänä on erottaa massan syöttölaatikon kohdalla oleva syöttövyöhyke 40 ensimmäisestä pesuvaiheen vyöhykkeestä 60. Tarkemmin sanottuna sen tulee muodostaa vyöhykkeiden välille tiivistystoiminto siten, että vyöhykkeiden välillä vallitseva paine-ero säilyy olennaisen muuttumattomana tiivisteen yli. Toisin sanoen tiivistyksen tulee huolehtia siitä, että kahden vierekkäisen vyöhykkeen välinen painetasoero ei pääse aiheuttamaan merkityksellistä nestemäisen tai kaasumaisen aineen virtausta tiivistyksen yli. Tiivistyspinta 10 muodostuu aksiaalisten väliseinämien 8 ja seinäelimien 7 radiaalisesta ulkopinnasta tai toisin sanoen niiden ulkoreunoista. Voidaan toki ajatella, että itse aksiaalisten väliseinämien 8 ja seinä-elimien 7 radiaalisille ulkopinnoille järjestetään vielä erillinen pinnoite, rakenne tai vastaava lisäke tiivistyspinnan 10 muodostamista varten.

Vaikka massalokeroiden muodostaman tiivistyspinnan 10 ja tiiviste-elementin välillä saattaa ilmetä ajoittaista kontaktia, tiiviste-elementti 12 on käytännössä pääasiallisesti kuitenkin pienen välyksen päässä tiivistyspinnasta 10. Tiivistyspinta 10 on käytännössä sylinterimäisen kehäpinnan muotoa noudattava tasopinta, jossa on massalokeroiden 5 muodostamia aukkoja. Tiiviste-elementti on edullisesti leveydeltään ainakin kahden vierekkäisen väliseinämän 8 välisen etäisyyden suuruinen, jotta tiivistys toimisi varmuudella halutulla tavalla.

Ensimmäisessä pesuvaiheessa 60 pesunestettä tuodaan yhteen 111 kautta massa-lokeroissa 5 olevaan kuitumassaan. Pesuneste syrjäyttää kuitumassassa olevan likaisemman nesteen, joka suotautuu massalokeron pohjana toimivan kerroksen 4 läpi. Neste kerätään suodoslokeroista 150 ja poistetaan rummusta päädyn kautta. Seuraavan tiivistyselementtijärjestelyn 103 ohitettuaan massalokerossa 5 oleva kuitumassa joutuu seuraavaan pesuvaiheeseen 70 vaihekulma-alueella 130, jossa pesunestettä tuodaan yhteen 112 kautta jälleen massalokeroihin 5 ja sama pesuta-pahtuma toistetaan. Rumpupesuri voi toimia ivastavirtaperiaatteella eli tämän vai- heen 70 suodos voi toimia aikanaan edellisen pesuvyöhykkeen 60 pesunesteenä. Pesurista riippuen pesuvaiheita on yleensä yhdestä neljään kappaletta, tässä suoritusmuodossa selkeyden vuoksi kuitenkin vain kaksi. Viimeisen pesuvaiheen 70 ja tiivistejärjestelyn 104 jälkeen seuraa imuvaihe 80 vaihekulma-alueella 140, jossa pesty massa saostetaan imun avulla, poistetaan rummusta ja lokerot 5 puhdistetaan uutta massan syöttövaihetta 40 varten tiiviste-elementtijärjestelyn 101 jälkeen.

Kuten edellä on selostettu, rummun paine-ja lämpötilatasoissa tapahtuvat muutokset yhdessä rummun pyörimisen kanssa aiheuttavat vaihtelevia rasitusvoimia rum-purakenteelle. Rumpupesurin toiminta perustuu paljolti juuri siinä kohdistettaviin paine-eroihin pääsäännön ollessa se, että paine on suodospinnan 4 ulkopuolella korkeampi kuin rummun puolella. Painetaso vaihtelee myös eri pesuvaiheiden välillä. Mm. tämä aiheuttaa koko rummun dimensioihin pientä vaihtelua rummun pyöriessä. Samoin eri pesunesteiden erilaiset lämpötilat aiheuttavat muutoksia rummun 2 ja vaippaosan 2 välisessä välyksessä. Tiivistyselementtijärjestelyn 101,102,103, 104 tulisi pystyä sopeutumaan näihin muutoksiin ja seurata massalokeroiden seinämien muodostamaa tiivistyspintaa 10 mahdollisimman vakioisella välyksellä.

Kuviossa 2 on esitetty kaaviomaisesti lähikuvantona radiaalisessa suunnassa poikkileikkauksena esimerkki tunnetun tekniikan mukaisesta ratkaisusta tiiviste-elementin 12 järjestämiseksi lähestymään rumpupesurin rumpua, tarkemmin sanoen massalokeroiden tiivistyspintaa 10 kohti. Rummun 2 akselin suuntaisesti ulottuvien väliseinämien 8 ja rumpuun 2 nähden kehämäisesti järjestettyjen seinäelinten 7 ul-kokehäpinnat muodostavat sylinterimäisen lieriöpinnan muotoa jäljittelevän kontaktipinnan, jota siis tässä hakemuksessa nimitetään tiivistyspinnaksi 10 ja jota vasten tiiviste-elementti 12 kohdistetaan. Tiiviste-elementti 12 on järjestetty leveydeltään ainakin yhden massalokeron levyiseksi, toisin sanoen ainakin kahden väliseinämän 8 välisen etäisyyden levyiseksi, jolle varmistetaan että vähintään yksi väliseinä 8 on elementin kohdalla tasainen tukeutuminen tiivistyspintaan silloin, jos varsinainen kontakti pääsisi tapahtumaan.

Tiiviste-elementin 12 säätö tapahtuu tuentapesän 14 välityksellä. Tuentapesän 14 tehtävänä on tukea tiiviste-elementtiä ennen kaikkea rummun kehän suunnassa. Se kompensoi tiiviste-elementin 12 ja tiivistyspinnan 10 välisen mahdollisen kitkavoiman aiheuttaman kehän suunnassa ilmenevän tangentiaalisen voiman siten, että tiiviste-elementti pysyy olennaisesti paikallaan. Tiivistyselementin 12 tangentiaalinen tuenta tapahtuu tässä tuentapesän pitkien sivujen 14b toimesta. Radiaalinen sijainti, johon tiiviste-elementti sovitetaan tiivistyspinnan 10 suhteen, säädetään tässä puolestaan tuentapesän säätötoimilaitteen 100 välityksellä. Toimilaitteita 100 on järjestetty tiiviste-elementin pituudelle kaksi tai useampi.

Vaikka tiiviste-elementtiä 12 voidaankin karkeasti säätää radiaalisessa suunnassa säätötoimilaitteiden 100 avulla, järjestely on sellaisenaan kuitenkin hyvin jäykkä eikä tiiviste-elementin pituussuunnassa pystytä suorittamaan erillistä säätöä muutoin kuin vain lineaarisesti tiiviste-elementtiä kallistamalla. Tiiviste-elementin jompikumpi pää voidaan säätää siis toista päätä alemmaksi tai ylemmäksi radiaalisessa suunnassa. Tiiviste-elementtiä ei siis kuitenkaan pystytä bomberaamaan sen enempää sen leveys- kuin pituussuunnassakaan rummun 2 suhteen.

Samoin ajon aikana ilmenevät muutokset rummun muodossa ja siten myös tiiviste-elementin 12 ja tiivistyspinnan 10 välisessä välyksessä on käytännössä mahdotonta kokonaisuudessaan kompensoida tällaisella järjestelyllä. On myös vaara, että esimerkiksi vieraan kappaleen joutuessa tiivistyspintojen väliin ylimääräinen kuormitus kohdistuu liiaksi massalokeron tiivistyspintaa 10 kohti. Tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa tällainen ”back-up” -toiminto on tyypillisesti toteutettu tankojen 100 ja rungon välisillä mekaanisilla joustoilla, jotka eivät kuitenkaan aina välttämättä anna tarpeeksi periksi.

Kuviossa 3 on esitetty lähikuvantona poikkileikkaus esillä olevan keksinnön erään erittäin edullisen suoritusmuodon mukaisen tiiviste-elementtijärjestelyn yksityiskohdasta, eli kuvion 1 alueen A osalta poistovaiheen 140 ja syöttövaiheen 110 välillä. Siinä on samalla havainnollistettu massan 41 syöttö massalokeroihin syöttövaiheen 40 aikana. Kuviossa 4 tuentavälineen 14 ja tiiviste-elementin 12 väliin on järjestetty keksinnön mukaisesti säätöelimet 16, joiden avulla tiiviste-elementin radiaalinen sijainti suhteessa massalokeroiden tiivistyspintaan 10, eli käytännössä tiivistepinto-jen välinen välys 15 on paikallisesti sovitettavissa tiivistyselementin koko pituudelta. Kuviossa 3 on lisäksi katkoviivoituksella merkitty mahdollisia leveyssuuntaisia lisä-elementtejä viitenumerolla 16b.

Tiiviste-elementti 12 on nyt järjestettävissä olennaisesti aiempaa tarkemmin tasaisen välyksen 15 päähän tiivistyspinnasta 10. Järjestely mahdollistaa siis tiiviste-elementin eräänlaisen bombeerauksen siten, että tiivistyselementin 12 ja tiivistys-pinnan 10 välinen välys 15 on saatettavissa vakioiseksi koko tiivistyselementin tiivis-tepinnan 12b alueelta. Kuvion 3 mukaisessa suoritusmuodossa säätövälineenä käy tetään elastisesta materiaalista, esimerkiksi kumista tai vastaavasta joustavia ominaisuuksia omaavasta aineesta tehtyä ponneprofiilia tai vastaavaa tilavuudettaan säädettävissä olevaa elintä 16, joka on pneumaattisesti tai hydraulisesti käytettävissä. Kun painetta lisätään tai paineväliaineen määrää lisätään yhteen 35 välityksellä, elementin tilavuus kasvaa ja se siirtää vastaavasti tiiviste-elementtiä kyseisellä kohdalla kohti tiivistyspintaa 10. Säätöväline 16 voidaan järjestä tukemaan tiiviste-elementtiä tasaisesti koko alueeltaan sopeutuen tiiviste-elementtiin kohdistuviin radiaalisiin voimiin. Säätöelin voidaan edullisesti järjestää säädettäväksi toisaalta siten, että sen kohdistama voima tiiviste-elementtiä kohti on säädettävissä paikallisesti. Säätövälineen vaikutusalue on ikään kuin jaettavissa osa-alueisiin, joista jokaisen kohdistamaa tukivoimaa voidaan säätää itsenäisesti. Kuvion 3 suoritusmuodossa on kuitenkin vielä lisäksi estetty ponneprofiileja varten järjestetyt tukielimet 32, joilla ponne-elimiä voidaan tukea ja joiden avulla elinten radiaalista liikesuuntaa voi korostaa.

Tiivistyselementti 12 on puolestaan muodostettavissa hyvin levymäiseksi ja paksuudeltaan huomattavasti leveyttään ohuemmaksi tiivistyselementin ollessa edullisesti massalokeron kahden väliseinämän 8 välistä etäisyyttä suurempi. Tiiviste-elementin sovitettavuuden parantamiseksi on edullista, että elementin paksuus muodostetaan sen jäykkyyteen nähden tarpeeksi ohueksi, jotta sen paikallinen säätö on toteutettavissa mahdollisimman tarkasti ympäröivästä tiivisteen alueesta riippumatta. Toisaalta, koska säätövälineet 16 tarjoavat hyvän tuen ja paremman säädettävyyden tiiviste-elementille, esillä oleva keksintö nimenomaan mahdollistaa tuenta- ja säätötavan ansiosta tiiviste-elementin järjestämisen aiempaa joustavammaksi ja/tai ohuemmaksi.

Tiiviste-elementti voi olla muodostettu metallista, muovi- tai kumiseoksesta tai muusta tunnetun tekniikan mukaisesta tiivistemateriaalista. Aiemmasta poiketen on jopa mahdollista järjestää tiiviste-elementti monesta eri kerroksessa tai kuorikerroksesta ja sisäkerroksesta halutun joustavuuden sekä ulkopinnan ominaisuuksien saavuttamiseksi. Samoin, koska sovitus tiivistyspintaan 10 on entistä tarkempaa ja riskit varsinkin paikallisen, kulumista aiheuttavat kontaktin syntymisestä voidaan välttää, on tiivisteen kuluminen entistä vähäisempää ja ennen kaikkea tasaisempaa. Näin syntyy mahdollisuus myös materiaalipaksuuksien ohentamiseen.

Voidaan esimerkiksi järjestää elementin ulkokuori korroosiota kestävästä materiaalista ja sisäkerros halvemmasta materiaalista. Ulkopinta voidaan järjestää hyvin tai erittäinkin hyvin kulutusta kestävästä materiaalista kun taas sisäpinta halvemmasta vähemmän kestävästä materiaalista. Edullista on muodostaa elementti "lankkumai-seksi", poikkileikkaukseltaan olennaisen suorakulmaiseksi, jolloin etuna on myös se, että elementti voidaan vaihtaa tai huoltoa varten poistaa laitteen päädystä akselin suuntaisesti.

Kuvion 3 suoritusmuodossa on järjestetty tiiviste-elementin tukivälineeksi ’suojaava-na pesänä’ toimiva tuentapesä 14,14b, jonka avulla ponneprofiilia tuetaan, pidetään paikallaan ja suojataan myös ulkoisilta vaurioilta. Olennaista on, että tuentavälineet 14 tarjoavat tiiviste-elementille 12 tangentiaalisen tuen sekä myös radiaalisen tuen siten, että tiiviste-elementin 12 paikalla pysyminen varmistetaan. Tuentapesän tai vastaavan järjestelyn on muodostettava tiivisteelle tuentapisteet siten, jossa tiiviste pysyy koossa eikä siinä pääse tapahtumaan merkittäviä muodonmuutoksia Ilman ettei tiiviste-elementti pääsee johtamaan siihen kohdistuneita kuormia eteenpäin rumpuun 2 nähden poispäin. Säätöväline 16 kuten ponneprofiili on edullisesti sijoitettu sitä varten tehtyyn pesä-mäiseen tuentavälineeseen 14, joka tukee profiilia ja suojaa sitä ulkoisilta vaurioilta. Tiiviste-elementin tarvittava jäykkyys on nyt toteutettavissa joustavasta materiaalista tehdyllä pneumaattisella tai hydraulisella ponneprofiililla, joka tukee elementtiä tasaisesti koko matkalta. Elementin tuenta voidaan toteuttaa erään suoritusmuodon mukaan myös mekaanisesti tarkoitukseen suunniteltavalla jousella. Lankkumainen elementti 12 on tässä sijoitettu sitä varten tuentarakenteeseen tehtyyn loveen. Elementin 12 sivuttainen tueta tapahtuu elementin pitkältä sivulta loven sivuseinämään 14b, kuten perinteisessäkin kuvion 2 mukaisessa ratkaisussa. Elementin 12 radiaalisen ulkoneman säätö tapahtuu elementtiä tukevan ponneprofiiiin liikkeiden vaikutuksesta. Säätövälineet 16, eli tässä tapauksessa esimerkiksi ponneprofiili voidaan järjestää tiiviste-elementin 12 koko pituudelta yhtenä kappaleena tai useampana erillisenä elimenä, jolloin kukin elin on itsenäisesti käytettävissä. Voidaan myös järjestää niin, että säätöelin 16 on jaettu osiin tai osioihin 16b siten, että jokaisen osan tai alueen kokoa voidaan säätää erikseen, ja siten säätää tiiviste-elementin sijainti paikkakoh-taisesti sen eri osissa.

Koska tiiviste-elementin säätämiseksi järjestetyt säätövälineet 16 muodostavat itsestään aiempaa joustavamman rakenteen, on jopa mahdollista ajatella, että esimerkiksi bombeerauksessa suoritettavat säädöt ovat ainakin osittain toteutettavissa itse tuentavälineiden avulla. Tällöin varsinaisten säätövälineiden käytössä 16 voidaan painottaa tiiviste-elementin hienosäätämistä.

Kuviossa 3 ilmenee myös toinen esillä olevalle keksinnölle tunnusomainen piirre. Keksintömme oivallus on käyttää samalla rajoitinelimiä 17, joilla voidaan rajoittaa halutussa määrin tiiviste-elementin liiallinen liike sisäänpäin kohti rumpua siten, että tiivistyspinnan 10 ja tiiviste-elementtien 12 väliin jää aina halutun suuruinen rako, edullisesti luokkaa alle 1 mm. Säätöelementtiä 16 voidaan kyllä periaatteessa ajaa siten, että tiiviste-elementtiä 12 painetaan halutulla tasaisella voimalla rumpua eli sen tiivistyspintaa 10 vasten, jolloin erillistä liikerajoitusta ei tarvittaisi. Yleensä tavoitteena on kuitenkin jatkuvatoimisesti ylläpidettävä pieni välys 15 tiivistepintojen välillä. Tiiviste-elementin 12 liiallista painumista tiivistyspintaa 10 kohti estämiseksi on nyt järjestetty rajoitinvälineet 17, joiden avulla tiiviste-elementin maksimaalinen radiaalinen liike tiivistyspintaa 10 kohti on rajoitettavissa koko tiiviste-elementin pituudella.

Elementit 17 toimivat siis eräänlaisina liikerajoittimina. Ne ovat edullisesti sijoitettu tasaisin välein tiiviste-elementin matkalle sen pituussuunnassa, mahdollisesti myös tiivisteen leveyssuunnassa kuten säätövälineet 16. Näiden pidätinelementtien 17 ansiosta tarjoutuu selkeästi parempi mahdollisuus myös tiiviste-elementin "bombee-raus" tarpeen mukaan ja vieläpä eri liikesuunnissa kuten on myöhemmin selostettu kuvion 5 yhteydessä. Näin voidaan tehokkaasti kompensoida käytön aikana ilmeneviä rummun ja sen lohkojen erilaisia muodonmuutoksia. Elementti voidaan myös säätää pituusakselin ympäri oikeaan kulmaan, jolloin sekä tarkemmin seuraa rummun ja sen ulkopinnalla olevan tiivistyspinnan muotoa kyseisellä vaihekulma-alueella.

Rajoittimena toimiva elin 17 voi yksinkertaisimmillaan olla pelkkä tiiviste-elimeen kiinnitetty ruuvi, jonka radiaalinen, tiiviste-elementtiä seuraava liike rumpua kohti on rajoitettu. Ruuvi on toisesta päästään kiinnitetty tiiviste-elementtiin kierreliitoksen 17b avulla siten, että tiiviste-elementin ja ruuvin keskinäinen liike olennaisesti estyy. Samoin kuviossa 4 rajoitinelimien 17 kiinnitys tiiviste-elementtiin 12 on lisäksi vielä varmistettu soveltuvan, viitenumerolla 19 esimerkinomaisesti esitetyn haittaelimen avulla. Tuentakotelon 14 pohjaan on lisäksi järjestetty elementti 31, jonka päätehtä vä on toimia tiivistepesänä. Lisäksi on merkitty mahdolliset tiivistyselementit 34 rajoi-tinelimien 17 ja elementtien 31 väliin.

Haluttaessa tämä rajoituselimen 17 toteutus voidaan suorittaa myös automatisoidus-ti. Sen avulla voidaan dynaamisesti säätää tiiviste-elementin 12 kohdistamaan painetta tiivistyspintaa 10 kohti. Sen avulla voidaan tiiviste-elementtiä myös irrottaa tai vetää tiivistyspinnasta 10. Olennaista on huomata, että tiivistyspinnan 10 ja tiiviste-elementin 12 välillä ei siis välttämättä ole tarkoitus jatkuvasti esiintyä olennaista hankauskontaktia. Yleensä halutaan, että jatkuvaa hankauskontaktia tiivistyspinnan ja tiiviste-elementin välillä ei esiintyisi tai että kontakti ei esim. poikkeustilanteissa pääse ainakaan kasvamaan tarpeettoman suureksi. Esim. jonkun vieraan esineen joutuessa tiiviste-elementin 12 ja tiivistyspinnan 10 väliin, elimet joustavat erityisesti kyseiseltä tiiviste-elementin kohdalta huolehtien siitä, että puristus- tai kitkavoimat tiivistyspintojen ja vieraan kappaleen välillä eivät pääse kasvamaan liian suureksi.

Kuviossa 4 on esitetty kuvion 3 mukainen suoritusmuoto rummun akselin suuntaisena tiiviste-elementin 12 pitkittäisenä osittaisleikkauksena leikkauslinjojen B-B ja C-C mukaisesti. Siinä ilmenee erityisen hyvin keksinnön mukaisen ratkaisun tarjoama mahdollisuus suorittaa samalla tiiviste-elementin bombeeraus sen pituussuunnassa. Tätä on lisäksi havainnollistettu kuviossa 5, jossa on esitetty erilaisia tiiviste-elementin asennolle mahdollisia säätösuuntia tai -tapoja. Tiiviste-elementin 12 radi-aalista siirtymää kohti tiivistyspintaa 10 voidaan keksinnön mukaisessa järjestelyssä säätää halutulla tavalla koko tiiviste-elementin pituudelta sekä myös leveydeltä. Kuvion yhdenmukaisessa suoritusmuodossa ponneprofiili 16 on muodostettu yksiosaiseksi. Sille on samalla järjestetty vain yksi tuloyhde 35 paineväliainetta varten.

Tulee huomata, että kuviossa 3 ja 4 esitetty tuentapesän 14 ei tarvitse välttämättä olla pesämäinen tai yhtenäinen tuentakappale vaan se voidaan toteuttaa myös monilla muilla tavoin ja moniosaisena. Esimerkiksi esitetty ponneprofiili tiiviste-elementin 12 ja tuentapesän 14 välille voidaan muodostaa myös useampana erillisenä ponneprofiilina. Samoin on mahdollista muodostaa profiili 16 yhdestä osasta kuitenkin niin, että ponneprofiilin sisälle on järjestetty erillisiä paineosastoja kuten on havainnollistettu väliseinillä 16b, jolloin muodostuu viitenumerolla 26 merkityn kaltaisia, tarvittaessa muista osastoista riippumattomasti käytettäviä säätöelementtiosas-toja. Näin profiilin kokoa ja siten myös tiiviste-elementin 12 radiaalista siirtymää sekä siihen kohdistettavaa tuentavoimaa voidaan säätää halutulla tavalla koko tiiviste- elementin 12 pituudelta paikallisesti eli olennaisessa määrin riippumatta siltä, miten muita tiiviste-elementin alueita halutaan säätää.

Edellä esitetyn ruuvimaisen elimen 17 sijasta voidaan rajoitinelimenä luonnollisesti käyttää myös muita tiiviste-elimeen soveltuvalla tavalla kytkettyjä, voimaa välittäviä elimiä, joiden avulla on mahdollistaa asettaa tiiviste-elimen radiaaliselle ulottumalle haluttu maksimiarvo ja jotka kuitenkin mahdollistavat tiiviste-elementin vapaankin liikkeen radiaalisesti ulospäin. Ruuvin ja mutterin yhdistelmän sijasta voidaan käyttää myös esimerkiksi epäkeskorullia tai -kiiloja tai hammaspyöriä. Tällaisissa tapauksissa peräkkäisten tiiviste-elementin liikerajoittimet voivat olla yhdistetty toisiinsa yhdellä säätötangolla. Kuvion 4 mukaisessa ratkaisussa voidaan säätö mutterin ja tuentapesän 14 väliin järjestää soveltuva jousielementti tai vastaava säätöelementti (ei esitetty), jonka avulla voidaan myös tasata painetta tiiviste-elementin ja tiivistys-pinnan välillä.

Kuviossa 5 on vielä havainnollistettu keksinnön aikaansaama mahdollisuus säätää tiiviste-elementin asentoa ja sijaintia eri tavoin. Keksinnön mukaisen järjestelmän avulla tulee mm. mahdolliseksi säätää tiiviste-elementin 12 asentoa ja sijaintia paikallisesti riippumatta tiiviste-elementin sijainnista tai asennosta sen muilla alueilla. Tätä on havainnollistettu katkoviivoitetun alueen 51 avulla. Siinä yksitäistä aluetta 52, joka on havainnollisuuden vuoksi varjostettuna ja jonka muotoja koko on luonnollisesti valittavissa säätövälineiden 16 järjestelyn avulla, vastaavaa tiiviste-elementin 12 tiivistepinnan alueen sijaintia voidaan säätää erillisesti. Tämä säätö-mahdollisuus saadaan aikaan erityisesti sillä, että keksinnön mukaisesti järjestetään tiiviste-elementin 12 säätämiseksi jäljestettävät säätöelimet tiiviste-elementin sekä pituussuunnassa L että leveyssuunnassa W on muodostettu useaan erikseen säädeltävään osaan taikka useampana erillisenä yksikkönä, joita jokaista voidaan säätää muista säätöelimistä 16 tai niiden itsenäisistä käyttöalueyksiköistä riippumattomasti. Nämä tiiviste-elementin 12 yksittäiset säädettävät säätöalueet muodostavat siis eräänlaisen maton, jossa matossa jokainen sen muodostama yksittäinen tiiviste-elementin tiivistepinnan 12b alue 52 muodostaa oman säädettävän tiivistepintayksi-kön. Tällaisen tiiviste-elementin säätöjärjestelyn mahdollistamia tiiviste-elementin asennon ja sijainnin säätömahdollisuuksia on havainnollistettu kuvioissa viitenumeroilla Aa-Cb merkityillä nuolilla ja katkoviivoilla.

Vaikka tiiviste-elementti 12 onkin kuviossa 5 esitetty havainnollisuuden vuoksi olennaisesti tasaisena suorana levymäisenä elementtinä, on sen muoto jo valmiiksi tai viimeistään asennetussa tilassaan sovitettu edullisesti sellaiseksi, että ainakin tiivis-tyspintaa 10 kohti oleva tiiviste-elementin tiivistepinta on sen leveyssuunnassa aavistuksen kovera. Näin se noudattaa mahdollisimman tarkasti tiivistyspinnan 10 muotoa ja näin mahdollistaa mahdollisimman tasaisen välyksen 15 arvon. Tätä toveruutta on havainnollistettu nuolilla Bd ja Bc. Tämä tiivistyselementin leveyssuun-tainen bombeeraus on keksinnön mukaisessa järjestelmässä säädettävissä koko tiivistyselementin pituudelta. Vastaavasti voidaan suorittaa myös pituussuunnassa samanlainen bombeeraus kuten on havainnollistettu nuolilla Aa ja Ab. Edelleen voidaan myös suorittaa samanaikaisesti tiiviste-elementin kiertäminen sen pituusakselin suhteen eri suunnissa kuten on havainnollistettu nuolilla Ca ja Cb. Näillä eri liikesuuntien säätömahdollisuuksilla mahdollistetaan tiiviste-elementin 12 asennon ja sijainnin optimaalinen sovitus tiivistyspintaan 10 nähden tiivistyselementin jokaisen kohdan osalta.

Claims (13)

1. Menetelmä kuitususpension pesemiseen tarkoitetun rumpupesurin (1) tiiviste-elementtien (12) toiminnan ja/tai säädettävyyden parantamiseksi, johon rumpupesuriin (1) kuuluu stationaarisen vaipparakenteen (3) sisälle sovitettu, pituusakselinsa ympäri pyöritettäväksi järjestetty sylinterimäinen rumpu (2), jonka ulkopuolelle on järjestetty massalokeroita (5) pestävää kuitususpensiota varten, jossa massalokerot (5) on muodostettu rummun (2) ulkopinnalle olennaisen kehämäisesti järjestettyjen seinäelimien (7) ja olennaisesti rummun (2) akselin (9) suuntaisesti järjestettyjen väliseinämien (8) avulla, jolloin mainittujen seinäelinten (7) ja väliseinien (8) radiaaliset ulkopinnat muodostavat massalokeroiden tiivistyspinnan (10), jossa rumpupesurissa (1) massalokerot (5) ovat jaettavissa toisistaan erotettuihin, sektorimaisiin vyöhykkeisiin , joihin kuuluu ainakin yksi syöttövyöhyke (40) kuitususpension syöttöä varten, yksi tai useampia pesuvyöhykkeitä (60, 70 kuitususpension pesemistä varten ja ainakin yksi poistovyöhyke (80 kuitususpension poistamista varten, jossa rumpupesurissa (1) mainitut tiiviste-elementit (12) on sovitettu vaippaosan (3) ja rummun (2) väliin muodostuvaan tilaan (6) ja ulottuvat olennaisesti rummun (2) pituusakselin suunnassa, ja joita tiiviste-elementtejä (12) varten on järjestetty tuentavälineet (14), joita vasten tiiviste-elementit (12) ovat tuettavissa, ja jotka tiiviste-elementit (12) on järjestetty massalokeroiden tiivistyspintaa (10) kohti siten, että mainitut vyöhykkeet (40,60,70,80) ovat muodostettavissa tiiviste-elementtien (12) avulla, tunnettu siitä, että tiiviste-elementin (12) ja tuentavälineiden (14) väliin järjestään ainakin yksi säätöväline (16) tiiviste-elementin (12) sovittamiseksi rummun tiivistyspintaan (10) nähden siten, että tiiviste-elementin (12) ja tiivistyspinnan (10) välinen välys (15) on ainakin osalta tiiviste-elementin (12) aluetta sovitettavissa halutun suuruiseksi, ja että tuentavälineiden (14) yhteyteen lisäksi järjestetään rajoitinelimet (17), joiden avulla tiiviste-elementin (12) maksimaalinen ulottuma tiivistyspintaa (10) kohti on ainakin osalta tiiviste-elementin (12) aluetta asetettavissa halutun suuruiseksi ja jotka rajoitinelimet (17) järjestetään sallimaan tiiviste-elementin (12) liikkeen rummusta (2) pois päin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätövälineitä (16) järjestetään kulloistakin tiiviste-elementtiä (12) kohden kaksi tai useampia tai että säätöväline (16) järjestetään toimimaan kahdessa tai useammassa, toisistaan riippumattomasti säädettävissä olevassa osassa (26).

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1-2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätövälineet (16) on varustettu säädettävillä jousielementeillä (18), jotka välittävät ainakin pääosan tiiviste-elementin (12) radiaalisesta tukivoimasta.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätövälineenä käytetään pneumaattisesti ja/tai hydraulisesti tilavuudeltaan säädettävissä olevaa yhtä tai useampaa välinettä (16).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiiviste-elementti (12) säädetään olemaan kontaktissa tiivistyspinnan (10) kanssa.

6. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiiviste-elementin (12) ja tiivistyspinnan välinen kontakti nvoi m a järjestetään vastaamaan painetta alueella 0,1-500 kPa, edullisesti 0,1-100 kPa.

7. Järjestely kuitususpension pesemistä varten olevan rumpupesurin (1) tiiviste-elementtien (12) toiminnan ja/tai säädettävyyden parantamiseksi, johon rumpupesuriin (1) kuuluu stationaarisen vaipparakenteen (3) sisälle sovitettu, pituusakselinsa ympäri pyöritettäväksi järjestetty sylinterimäinen rumpu (2), jonka ulkopuolelle on järjestetty massalokeroita (5) pestävää kuitususpensiota varten, jossa rumpupesurissa (1) massalokeroiden seinämät on muodostettu rummun (2) ulkopinnalle olennaisen kehämäisesti järjestettyjen seinäelimien (7) ja olennaisesti rummun (2) akselin (9) suuntaisesti järjestettyjen väliseinämien (8) avulla, jolloin mainittujen seinäelinten (7) ja väliseinien (8) radiaaliset ulkopinnat muodostavat massalokeroiden tiivistyspinnan (10), jossa rumpupesurissa (1) massalokerot (5) ovat jaettavissa toistaan erotettuihin, sektorimaisiin vyöhykkeisiin, joihin kuuluu ainakin yksi syöttövyöhyke (40) kuitususpension syöttöä varten, yksi tai useampia pesuvyöhykkeitä (60, 70) kuitususpension pesemistä varten ja ainakin yksi poistovyöhyke (80) kuitususpension poistamista varten, jossa rumpupesurissa (1) mainitut tiiviste-elementit (12) on sovitettu vaippaosan (3) ja rummun (2) väliin muodostuvaan tilaan (6) ja ulottuvat olennaisesti rummun (2) pituusakselin suunnassa, ja jota tiiviste-elementtiä (12) varten on järjestetty tuentavälineet (14), jota vasten tiiviste-elementti (12) on tuettavissa ja jotka tiiviste-elementit (12) on järjestetty massalokeroiden tiivistyspintaa (10) kohti siten, että mainitut vyöhykkeet (40,60,70,80) ovat muodostettavissa tiiviste-elementtien (12) avulla, tunnettu siitä, että tiiviste-elementin (12) ja tuentavälineiden (14) väliin on järjestetty ainakin yksi säätöväline (16) siten, että tiiviste-elementin (12) ja tiivistyspinnan (10) välinen välys (15) on ainakin osalta tiiviste-elementin (12) aluetta sovitettavissa halutun suuruiseksi ja että tuentavälineiden (14) yhteyteen on lisäksi järjestetty rajoitinelimet (17), joiden avulla tiiviste-elementin (12) kohdistama maksimaalinen ulottuma tiivistyspintaa (10) kohti on ainakin osalta tiiviste-elementin (12) aluetta asetettavissa halutun suuruiseksi ja jotka rajoitinelimet (17) ovat järjestettävissä sallimaan tiiviste-elementin (12) liikkeen rummusta (2) pois päin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että säätövälineitä (16) on järjestetty kulloistakin tiiviste-elementtiä (12) kohden yksi tai useampi tai että säätöväline (16) on järjestetty toimimaan kahdessa tai useammassa, toisistaan riippumattomasti säädettävissä olevassa osassa (26).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 7-8 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että säätövälineet (16) on varustettu säädettävillä jousielementeillä (18), jotka välittävät ainakin pääosan tiiviste-elementin (12) radiaalisesta tukivoimasta.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että säätövälineenä on pneumaattisesti ja/tai hydraulisesti tilavuudeltaan säädettävissä oleva yksi tai useampi väline (16).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu väline on ponneprofiili (16).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että tiiviste-elementti (12) on säädetty olemaan kontaktissa tiivistyspinnan (10) kanssa.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että tiiviste-elementin (12) ja tiivistyspinnan välinen kontaktinvoima on järjestetty vastaamaan painetta alueella 0,1-500 kPa, edullisesti 0,1-100kPa. Patentkrav