FI12167U1 - Hoitava kaavinterä kuiturainakonetta varten - Google Patents

Description

HOITAVA KAAVINTERÄ KUITURAINAKONETTA VARTEN

Keksinnön kohteena on hoitava kaavinterä kuiturainakonetta varten, jossa kaavinterässä on useita lujitekuitukerroksia päällekkäin laminoituna epoksimatriisiin ja piikarbidipartik-keleja siten, että lujitekerroksista on muodostunut kuituydin ja kuituytimen molemmin puolin pintakuitukerrokset.

Hoitava kaavinterä esitetään FI-patentissa numero 101637. Esitetyssä hoitavassa kaavinterässä on pyritty optimoimaan kuituorientaatio sekä lämmönkestävyys, joka on aikaansaatu sijoittamalla piikarbidipartikkeleja kuituytimen hiilikuitu-mattoon. Rakenteen partikkelijakauma on osoittautunut epätasaiseksi, kun piikarbidipartikkeleiden kiinnittyminen hiili-kuituun on osoittautunut ongelmalliseksi ja hart-si/partikkelisuhde vaikeasti hallittavaksi. Sen seurauksena on havaittu hoitavan kaavinterän tukkeutumista, jolloin menetetään hiontaan perustava hoitava vaikutus. Siten kyseinen kaavinterä soveltuu vain tietyille telapinnoille.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kuiturainakonetta varten uudenlainen hoitava kaavinterä, joka hoitaa kaavittavaa pintaa keskeytyksettä ja joka soveltuu erilaisten pintojen kaavintaan. Tämän keksinnön mukaisen hoitava kaavinterän tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisista suojavaatimuksista. Hoitavassa kaavinterässä, myöhemmin yksinkertaisemmin kaavinterässä kuituydin on muodostettu uudella ja yllättävällä tavalla. Tällöin saavutetaan kuituydin, joka kuluu tasaisesti ja jossa partikkelijakauma saadaan tasaiseksi. Tällöin kaavinterään muodostuu tehokkaasti puhdistava alue, jossa on edullisesti useita kerroksia. Siten saavutetaan entistä parempi puhdistusteho ilman tukkeutumista. Muut kaavinterän ominaisuudet mahdollistavat kaavinterän käyttämisen erilaisten pintojen kanssa. Käytännössä tällöin kaavinterä voidaan sijoittaa useimpien kuiturainakoneen telojen kaavinlaitteis-toihin.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, joissa

Kuva la esittää sivulta katsottuna tunnetun tekniikan mukaisen kaavinlaitteiston sijoitettuna telan yhteyteen,

Kuva Ib esittää osasuurennoksen kuvasta Ib,

Kuva le esittää osan keksinnön mukaisesta kaavinterästä,

Kuva 2a esittää mikroskooppikuvan keksinnön mukaisen kaavin- terän rakenteesta,

Kuva 2b esittää mikroskooppikuvan keksinnön mukaisesta hoitavasta lujitekuitumatosta,

Kuva 3a esittää periaatteellisesti keksinnön mukaisen kaa-vinterän rakenteen, jossa on yksi hoitava lujitekui-tukerros,

Kuva 3b esittää periaatteellisesti keksinnön mukaisen kaa-vinterän rakenteen, jossa on kolme hoitavaa lujite-kuitukerrosta,

Kuva 3c esittää periaatteellisesti keksinnön mukaisen kaa-vinterän rakenteen, jossa on viisi hoitavaa lujite-kuitukerrosta,

Kuva 4a esittää periaatteellisesti keksinnön mukaisen kaa-vinterän rakenteen, jossa on kaksi hoitavaa lujite-kuitukerrosta,

Kuva 4b esittää periaatteellisesti keksinnön mukaisen kaa-vinterän rakenteen, jossa on neljä hoitavaa lujite-kuitukerrosta.

Kuvassa la esitetään tunnetun tekniikan mukainen kaavin-laitteisto, joka on tarkoitettu telan 10 pinnan puhtaana pitämiseen. Telan 10 pintaa vasten kuormitetaan kaavinterää 11, joka on tuettu teräpitimeen 12. Vastaavasti teräpidin 12 on kiinnitetty kaavinpalkkiin 13, joka on tuettu kuiturainakoneen runkoon. Irtoaines voi pinttyä niin pahoin, että tavanomaisen kaavinterän puhdistuskyky on riittämätön. Toisaalta tavanomainen kaavinterä voi muuttaa epäedullisesti telan pinnan ominaisuuksia. Tällöin kaavinteräksi valitaan hoitava kaavinterä, jolla on hiova vaikutus. Näin pinttynyt irtoaines saadaan poistettua ja samalla telan pintaa hoidettua hiomalla. Hoitavalla kaavinterällä vältetään telan pinnan ominaisuuksien muuttuminen ja telan irrottaminen koneesta puhdistettavaksi. On kuitenkin edelleen olemassa tarve hoitavasta kaavinterästä, joka soveltuisi kaikenlaisille telapin-noille, niin polymeerisille, kuitulujitteisille pinnoille kuin metalli-, keraami- ja keraamimetallipinnoille.

Kuvassa Ib on edellä kuvattuun positioon sovitettu keksinnön mukainen kaavinterä 11. Kaavinterä sovitetaan teräpitimen 12 leuan 14 ja tukilevyn 15 muodostamaan kitaan. Kuormitettaessa kaavinterä 11 pysyy paikoillaan, mutta tahaton irtoamien estetään sokalla 16, joka ulottuun tukilevyn 15, kaavinterän 11 ja leuan 14 läpi. Tässä teräpitimessä 12 on yksi kuormi-tusletku 17 kaavinterän 11 kuormittamiseksi telan pintaa vasten. Kaavinterä voidaan asentaa myös muunlaiseen teräpitimeen .

Kuvassa le esitetään osa keksinnön mukaisesta kaavinterästä 11. Tässä kaavinterän paksuutta on liioiteltu. Käytännössä kaavinterän paksuus on yhdestä kahteen millimetriä. Lisäksi kuiturainakoneen poikkisuuntainen mitta on useita metrejä konesuuntaisen mitan yleensä ollessa 50 - 200 mm. Tällöin kaavinterä on kelattavissa rullalle ja teräpitimeen asennettuna kaavinterä mukautuu telan pinnan muotoon. Kaavinterä on kuitenkin niin jäykkä, että kaavinterään kuuluva teräviiste 18 voidaan painaa telan pintaa vasten. Käytön aikana kaavin- terä kuluu. Päällepäin hoitava kaavinterä ei erotu tavanomaisesta kaavinterästä, sillä hiovat partikkelit ovat kaavinterän sisällä. Lisäksi hiovat partikkelit ovat pieniä.

Kaavinterä on tarkoitettu kuiturainakonetta varten edellä olevan mukaisesti. Nuolella kuvassa lc esitetään teräviisteen 18 kohtaa, josta otettu mikroskooppikuva esitetään kuvassa 2a. Periaatteellisesti kaavinterän rakennetta esitetään kuvissa 3a - 4b. Kaavinterässä 11 on useita lujitekuitukerroksia 24 ja 26 päällekkäin laminoituna epoksimatriisiin 20. Kaavinterässä on myös piikarbidipartikkeleja (SiC) 21 hoitavan hiontavaikutuksen aikaansaamiseksi. Valmistuksen jälkeen lujitekuitukerroksista 24 ja 26 on muodostunut kuituydin 22 ja kuituytimen 22 molemmin puolin pintakuitukerrokset 23. Keksinnössä epoksimatriisia 20 on vähemmän kuituytimessä 22 kuin pintakuitukerroksissa 23. Tällöin ydinalueella on kuitu-keskittymä vähennetyllä epoksimatriisilla eli matriisirikas-tuma ytimen ulkopuolella. Rakenne toimii tukkeutumatta kulumisen ollessa vähäistä.

Epoksimatriisin määrä vaihtelee eri sovelluksissa, mutta tavanomaisessa kaavinterässä on 40 - 50 painoprosenttia tasaisesti koko rakenteen paksuudella. Keksinnössä on kuitenkin epoksimatriisia 20 10 - 25, edullisemmin 15 - 20 prosenttia vähemmän kuituytimessä 22 kuin pintakuitukerroksissa 23. Tällöin kuituytimessä on 30 - 35 painoprosenttia epoksimatriisia. Vastaavasti pintakuitukerroksissa on 35 - 45 painoprosenttia epoksimatriisia. Tällöin pitoisuusero on merkittävä, mikä realisoituu kaavinterän toiminnassa.

Kuituytimeen 22 kuuluu 1-5, edullisesti 2-4 lasikuituker-rosta 24. Ensinnäkin lasikuitu on kustannukseltaan hiilikuitua edullisempaa. Lasikuidun tavoin hiilikuitu on mattoina, jota on helppo asettaa päällekkäin. Samalla kuitujen suunta voidaan määrittää tarkasti. Toisaalta lasikuitu vähennetyllä epoksimatriisilla kuluu hallitusti tukkeutumatta. Kolmanneksi lasikuitukerrosten lukumäärällä voidaan helposti vaikuttaa kaavinterän hoitaviin ominaisuuksiin. Neljänneksi piikarbi-dipartikkelit saadaan kiinnitettyä lasikuituun kontrolloidusti .

Epoksimatriisin pitoisuuden jakauma voidaan sovittaa vaiheistamalla valmistusta tai säätämällä epoksin määrää lujitekui-tukerrosten välillä. Keksinnön mukaisen kaavinterän kuituyti-men 22 lasikuitumatossa 24 on yllättäen hartsipinnoite 25 epoksimatriisin 20 imeytymisen rajoittamiseksi. Tällöin kaikki lujitekuitukerrokset voidaan kastaa epoksiin, asettaa prässiin ja puristaa valmiiksi tuotteeksi. Hartsipinnoite rajoittaa epoksimatriisin imeytymistä, jolloin muodostuu keksinnön mukainen ydinrakenne, jossa on muuta rakennetta vähemmän epoksimatriisia. Lisättävä epoksi kuitenkin reagoi hartsipinnoitteen kanssa ja kaikki lujitekuitukerrokset ristisilloituvat yhtenäiseksi rakenteeksi.

Kuituytimen lasikuitukerrosteen lukumäärällä voidaan säätää kaavinterä ominaisuuksia. Keksinnössä piikarbidipartikkelit 21 ovat kiinnittyneinä hartsipinnoitteeseen 25. Lasikuitumat-toja valmistettaessa voidaan piikarbidipartikkelit ajaa hartsipinnoitteen joukkoon tai kiinnittää lasikuitumattoon erillisessä vaiheessa. Tällöin muodostuu esihartsattu lasi-kuitumatto, jossa piikarbidipartikkelit ovat tasaisesti levittyneet. Samalla valmistuksessa esikäsiteltyä lasikuitu-mattoja voidaan asettaa kuituytimeksi ilman lisätyövaiheita, mikä yksinkertaistaa ja nopeuttaa valmistusta. Lisäksi voidaan varmistua tasaisesta piikarbidipartikkelien jakaumasta. Yleisesti sanottuna kuituytimessä on tasaisesti jakautuneena, mutta samalla keskitetysti sijoitettuna piikarbidipartikkele-ja. Lisäksi epoksimatriisin määrä on pienempi kuituytimessä kuin muualla kaavinterässä. Tällöin hiontavaikutus pysyy hyvänä kaavinterän kulumisen ollessa kuitenkin entistä hitaampaa .

Keksinnössä piikarbidipartikkelin 21 raekoko on GRIT600. Tällöin piikarbidipartikkelin keskimääräinen läpimitta on 26 mikrometriä. Vaikka raekoko on pieni, saadaan kuituytimen SiC-keskittymällä sekä hiova että hoitava vaikutus. Kuitenkin samalla vältetään naarmuttava vaikutus matriisin ollessa piikarbidipartikkeleista vapaa. Tällöin kaavinterää voidaan käyttää lähes kaikkien telapintamateriaalien kanssa. Lisäksi käyttö voi olla jatkuvaa ja kaavinterän vaihtoväliä voidaan pidentää.

Keksinnön mukaisia kaavinteriä verrattiin kulutuskokeessa tekniikan tason mukaisiin kaavinteriin. Kulutuskokeen testi-laite käsitti pyörivän kokillipinnoitetun telan, jonka halkaisija vastasi todellista telaa, mutta jonka pituus oli alle 500 mm. Kaavinterien leveys ja paksuus mitattiin tarkasti. Kaavinterät asetettiin rinnakkain samaa telaa vasten. Kukin kaavinterä asetettiin omaan lyhyeen teräpitimeen ja kuormitettiin punnusten avulla toisista teräpitimistä riippumatta siten, että kullakin kaavinterällä kuorma vastasi 650 N/m viivakuormaa. Voitelusuihkuja ei käytetty. Tällä koejärjestelyllä kaavinteriä ajettiin nopeudella 1500 m/min 20 tunnin ajan, jonka jälkeen kaavinterät mitattiin uudelleen.

Kulutuskokeessa tekniikan tasoa edustivat kaavinterät A ja B. Molemmat kaavinterät käsittivät lujitekuitukerroksina lasi-ja hiilikuitumattoja sekä piikarbidipartikkeleita . Piikarbidipart ikkelit oli sijoitettu yhden lujitekuitukerroksen yhteyteen kaavinterän keskellä. Kaavinterä A valmistettiin tuomalla yksi lujitekuitukerroksista epoksikylpyyn, johon piikarbidipartikkelit oli lisätty. Muut kerrokset ladottiin ja kasteltiin epoksilla. Kastamisen jälkeen lujitekuituker-rokset laminoitiin yhteen korotetussa paineessa ja lämpötilassa. Valmistusmenetelmästä johtuen havaittiin partikkeleiden levittäytyneen laajalle ydinkerroksen ulkopuolelle, jopa hiilikuitukerroksiin saakka. Kaavinterä B oli rakenteeltaan muuten samanlainen kuin kaavinterä A, mutta käytetyn hartsin lämmönkestävyys oli parempi ja valmistusmenetelmänä oli pultruusio, jolloin piikarbidipartikkelien sijoittuminen terärakenteen ytimeen oli hallitumpaa kuin terän B valmistuksessa käytetyssä menetelmässä.

Valmistettiin myös useita keksinnön mukaisia kaavinteriä C. Lujitekuitukerrokset, piikarbidipartikkelit ja hartsi olivat samanlaiset kuin kaavinterässä A, mutta käytetyt hiilikuitu-kerrokset olivat ohuempia kuin kaavinterissä A ja B. Yleisesti sanottuna pintakuitukerroksiin 23 kuuluu hiilikuitukerrok-sia 26, joiden neliömassa on 15 - 25 prosenttia pienempi kuin kuituytimen 22 lujitekuitukerroksissa 24. Kaavinterässä C oli seuraavanlainen kerrosrakenne yläpinnasta alapintaan lueteltuna : - kerros lasikuitua; 100 g/m2 - kerros hiilikuitua; 200 g/m2 - kerros lasikuitua; 250 g/m2 - kolme kerrosta lasikuitua; 250 g/m2 sekä piikarbidipartikkeleita (SiC) - kerros lasikuitua; 250 g/m2 - kerros hiilikuitua; 200 g/m2 - kerros lasikuitua; 100 g/m2

Edellä kuvattu kerrosrakenne on esitetty kuvassa 3b, jossa kolmessa keskimmäisessä lasikuitumatossa on piikarbidipartikkeleita. Piikarbidipartikkeleita 21 hartsipinnoitteessa 25 kuvaa harva kaksoisvinoviivoitus. Käsittelemättömiä lasikui- tumattoja kuvataan oikealle yläviistoon suuntautuvalla vino-viivoituksella. Yleisesti lasikuitukerrokseen viitataan numerolla 24. Vastaavasti hiilikuitumattoja 26 kuvataan vasemmalle yläviistoon suuntautuvalla vinoviivoituksella. Hartsipinnoite rajoittaa epoksimatriisin imeytymistä kuidun sisään, jolloin imeytymätön kuitukerros ikään kuin litistyy prässissä imeytettyä enemmän. Imeytymättömät kuitukerrokset lomittuvat toistensa suhteen tiiviisti muodostaen homogeeni-semman kuituydinrakenteen, jossa niin lujitekuitu/matriisi-seossuhde kuin partikkelijakauma on kontrolloidumpi kuin tekniikan tason mukaisissa kaavinterissä. Kuvissa 3a - 4b tätä on havainnollistettu käyttäen käsiteltyjen lasikuitumat-tojen pientä etäisyyttä verrattuna toisiinsa ja käsittelemättömiin lujitekuitukerroksiin. Rakenne näkyy myös todellisesta kaavinterästä otetusta mikroskooppikuvassa (kuva 2a) . Kuvassa 2a kaavinterän symmetrisyys ei näy yhtä selvänä kuin kaaviokuvissa 3a - 4b. Tämä johtuu siitä, että mikroskooppikuva on otettu käytetystä kaavinterästä teräviisteen kohdalta sekä kuvakulman ja kuvaustekniikan epätarkkuuksista. Otoskohta (kuva le) kattaa koko kaavinterän paksuuden kuten kuvien 3a -4b periaatteelliset esitykset. Selvyyden vuoksi epoksimatrii-si 20 on kuvattu vain puolessa otoskohdasta kuvissa 3a - 4b tiheällä kaksoisvinoviivoituksella . Prässissä lujitekuituker-rokset painuvat toisiaan vasten ja ristisilloittuvat lujaksi komposiittirakenteeksi.

Kuvissa 3a - 3c on kuituytimessä yksi, kolme tai viisi käsiteltyä lasikuitukerrosta, jolloin kaavinterän rakenne on täysin symmetrinen keskimmäisen lasikuitumaton suhteen. Kuvissa 4a ja 4b on kuituytimessä kaksi tai neljä käsiteltyä lasikuitukerrosta ja yksi käsittelemätön lasikuitumatto vähemmän. Tällöin kaavinterän rakenne on symmetrinen terän keskilinjan eli niin sanotun nollalinjan suhteen.

Valmistetun laminaatin leveys oli 700 mm. Reunojen leikkaamisen jälkeen laminaatti leikattiin kuudeksi liuskaksi. Liuskat ovat siis kaavinteriä Ci-6, jotka testattiin aiemmin kuvatussa testilaitteistossa. Seuraavaksi on koonti kulutuskokeen tuloksista. paksuus leveysA leveysi kuluma, mm/h Terä Ci 1,45 mm 76,03 69,47 0,33

Terä A 1,50 mm 76,84 52,39 1,22

Terä C2 1,47 mm 76,11 69,39 0,34

Terä C3 1,48 mm 76,35 70,77 0,28

Terä C4 1,45 mm 75,83 68,24 0,38

Terä B 1,53 mm 74,86 48,95 1,30

Terä C5 1,48 mm 76,35 69,13 0,36

Terä C6 1,47 mm 76,03 70,59 0,27

Ensimmäinen sarake on testattavan kaavinterän tunniste. Kaavinterät A ja B ovat tunnettuja verrokkeja, joissa on yksi käsitelty hiilikuitukerros kaavinterän keskellä. Toisessa sarakkeessa on kaavinterien paksuudet millimetreinä. Seuraavaksi ovat kaavinterän leveydet kulutuskokeen alussa (leveysA) ja lopussa (leveysi). Näistä mittauksista on sitten määritetty laskennallisesti kukin kaavinterän kuluma (millimetriä tunnissa) .

Kulutuskokeen tuloksista selvästi huomataan, että keksinnön mukaisten kaavinterien kuluminen oli huomattavasti vähäisempää kuin verrokkeina olleilla kaavinterillä A ja B. Kuluma on noin 20 - 30 % pienempi tunnettuun tekniikkaan verrattuna huolimatta kaavinterien A ja B suuremmasta paksuudesta, suuremmasta hiilikuitupitoisuudesta ja näiden myötä otaksuttua hitaammasta kulumisesta. Erityisen yllättävä oli parempi kulutuskestävyys kaavinterään B nähden, jonka valmistusmenetelmä oli tarkempi.

Myös lasikuitumattojen esipinnoitus epoksilla ennen partikke-lilisäystä poikkeaa tunnetusta, jolloin käsitellystä lasikui-tumatosta muodostuu kuiva eli vähän hartsia sisältävä ja hartsia imevä. Lasikuitumaton esipinnoitus ja partikkelili-säys tehdään ennen prässäystä ja eri laitteessa kuin hiili-kuitujen ja pintalasikuitujen käsittely. Matriisiin sekoittamisen sijaan piikarbidipartikkelit levitettiin kuivalle lasikuitumatolle esimerkiksi verhona tai ruiskuttamalla apuaineen kanssa tai ilman apuainetta. Tällöin piikarbidipar-tikkelit jäävät tasaiseksi kerrokseksi lasikuitumaton pinnalle (kuva 2b). Yleisesti sanottuna hartsipinnoite on oleellisesti koko lasikuitukerroksen alueella. Apuainetta käytettäessä haihtuvan tai haihtuvaa komponenttia sisältävän apuaineen käyttö lisäsi lasikuitumaton kuivuutta. Samalla piikarbidipart ikkelien määrä ja sijainti saatiin tarkasti määritettyä ja piikarbidipartikkelien ja hartsin seossuhde helposti hallittua. Kuituytimen vähäinen hartsipitoisuus ja tiivis kuitu/partikkelirakenne minimoi epoksimatriisin sulamisen kitkalämmön vaikutuksesta ja siitä aiheutuvan kaavinterän tukkeutumisen. Tämä puolestaan mahdollistaa hiilikuidun määrän minimoimisen kaavinterässä. Seurauksena etenkin polymeeristen pintojen naarmuuntuminen vähenee, mutta silti kaavinterä kuluu tunnettua vähemmän. Kuitenkin kaavinterä on mahdollista valmistaa kustannustehokkaasti prässäämällä.

Claims (12)

SUOJAVAATIMUKSET

1. Vårdande schaberklinga för en fiberbanmaskin, i vilken schaberklinga (11) det finns flera armeringsfiberlager (24, 26) laminerade ovanpå varandra i en epoximatris (20) och kiselkarbidpartiklar (21) så att det av armeringsfiberlagren (24, 26) har bildats en fiberkärna (22) och på fiberkärnans (22) båda sidor ytfiberlager (23), kännetecknad av att det är mindre epoximatris (20) i fiberkärnan (22) än i ytfiberlagren (23) .

1. Hoitava kaavinterä kuiturainakonetta varten, jossa kaavinterässä (11) on useita lujitekuitukerroksia (24, 26) päällekkäin laminoituna epoksimatriisiin (20) ja piikarbidipart ikkelej a (21) siten, että lujitekuitukerroksista (24, 26) on muodostunut kuituydin (22) ja kuituytimen (22) molemmin puolin pintakuitukerrokset (23), tunnettu siitä, että epoksimatriisia (20) on vähemmän kuituytimessä (22) kuin pintakuitukerroksissa (23).

2. Schaberklinga enligt skyddskrav 1, kännetecknad av att det är 10 - 25 procent, förmånligare 15 - 20 procent, mindre epoximatris (20) i fiberkärnan (22) än i ytfiberlagren (23) .

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen kaavinterä, tunnettu siitä, että epoksimatriisia (20) on 10 - 25, edullisemmin 15 - 20 prosenttia vähemmän kuituytimessä (22) kuin pintakuitukerroksissa (23) .

3. Schaberklinga enligt skyddskrav 1 eller 2, kännetecknad av att fiberkärnan (22) innefattar 1-5, förmånligt 2-4 glasfiberlager (24).

3. Suojavaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaavinterä, tunnettu siitä, että kuituytimeen (22) kuuluu 1-5, edullisesti 2-4 lasikuitukerrosta (24) .

4. Schaberklinga enligt skyddskrav 3, kännetecknad av att det på glasfiberlagret (24) finns en hartsbeläggning (25) för att begränsa epoximatrisens (20) absorption.

4. Suojavaatimuksen 3 mukainen kaavinterä, tunnettu siitä, että lasikuitukerroksessa (24) on hartsipinnoite (25) epoksimatriisin (20) imeytymisen rajoittamiseksi.

5. Schaberklinga enligt skyddskrav 4, kännetecknad av att kiselkarbidpartiklarna (21) är fästa i hartsbeläggningen (25) .

5. Suojavaatimuksen 4 mukainen kaavinterä, tunnettu siitä, että piikarbidipartikkelit (21) ovat kiinnittyneinä hartsipinnoitteeseen (25) .

6. Schaberklinga enligt något av skyddskraven 1-5, kännetecknad av att kiselkarbidpartikelns (21) kornstorlek är GRIT600.

6. Jonkin suojavaatimuksen 1-5 mukainen kaavinterä, tunnettu siitä, että piikarbidipartikkelin (21) raekoko on GRIT600.

7. Schaberklinga enligt något av skyddskraven 1 - 6, kännetecknad av att det i fiberkärnan (22) finns 30 - 35 viktprocent epoximatris.

7. Jonkin suojavaatimuksen 1-6 mukainen kaavinterä, tunnettu siitä, että kuituytimessä (22) on 30 - 35 painoprosenttia epoksimatriisia.

8. Schaberklinga enligt något av skyddskraven 1-7, kännetecknad av att det i ytf iberlagren (23) finns 35 - 45 viktprocent epoximatris.

8. Jonkin suojavaatimuksen 1-7 mukainen kaavinterä, tunnettu siitä, että pintakuitukerroksissa (23) on 35 - 45 painoprosenttia epoksimatriisia.

9. Schaberklinga enligt något av skyddskraven 1-8, kännetecknad av att schaberklingan (11) är pressad laminat.

9. Jonkin suojavaatimuksen 1-8 mukainen kaavinterä, tunnettu siitä, että kaavinterä (11) on prässätty laminaatti.

10. Schaberklinga enligt något av skyddskraven 1-9, kännetecknad av att ytfiberlagren (23) innefattar kolfiberlager (26), vars ytvikt är 15 - 25 procent mindre är fiberkärnans (22) armeringsfiberlager (24).

10. Jonkin suojavaatimuksen 1-9 mukainen kaavinterä, tunnettu siitä, että pintakuitukerroksiin (23) kuuluu hiili-kuitukerroksia (26), joiden neliömassa on 15 - 25 prosenttia pienempi kuin kuituytimen (22) lujitekuitukerroksissa (24).

11. Schaberklinga enligt något av skyddskraven 1 - 10, kännetecknad av att schaberklingans (11) tjocklek är en till två millimeter.

11. Jonkin suojavaatimuksen 1-10 mukainen kaavinterä, tunnettu siitä, että kaavinterän (11) paksuus on yhdestä kahteen millimetriä.

12. Suojavaatimuksen 3 tai 4 mukainen kaavinterä, tunnettu siitä, että hartsipinnoite (25) on oleellisesti koko lasikuitukerroksen (24) alueella. SKYDDSKRAV

12. Schaberklinga enligt skyddskrav 3 eller 4, kännetecknad av att hartsbeläggningen (25) är väsentligt på hela glasfiberlagrets (24) område.