FI120377B - Laite digitaalisen tietoliikennekanavan testaamiseksi - Google Patents

Description

LAITE DIGITAALISEN TIETOLIIKENNEKANAVAN TESTAAMISEKSI

Esillä oleva keksintö liittyy tietoliikennejärjestelmiin, joissa käytetään digitaalisia signaaleita ja erityisesti uuteen ja parannettuun rnenetel-5 mään ja laitteeseen lähetyksen laadun arvioimiseksi digitaalisella tietoliikennekanavalla .

Tietoliikennejärjestelmiä on kehitetty infor-maatiosignaalien lähettämisen mahdollistamiseksi läh-clepaikasta fyysisesti erilliselle käyttäjälle. Sekä 10 analogisia että digitaalisia menetelmiä on käytetty informaatiosignaalien lähettämiseksi tietoliikenne-kanavilla, jotka yhdistävät lähteen ja käyttäjän. Digitaalisilla menetelmillä on useita etuja suhteessa analogisiin menetelmiin, esimerkiksi parempi kohina-15 ja häiriösieto, parempi kapasiteetti ja turvallisempi yhteys salauksen käytön ansiosta.

Lähetettäessä informaatiosignaali lähdepai-kasta tietoliikennekanavalla lähdesignaali ensin muunnetaan sopivaan muotoon tehokasta lähetystä varten ka-20 navalla, Informaatiosignaalin konversioon tai modulaatioon kuuluu kantoaallon parametrin muuttaminen informaatiosignaalin perusteella siten, että saadun moduloidun kantoaallon spektri on yhteensopiva kanavan kaistaleveyden kanssa. Käyttäjän päässä alkuperäinen 25 viestisignaali toistetaan moduloidusta kantoaaltosig- naalista sen kuljettua kanavan läpi. Tällainen toisto saadaan yleensä käyttämällä lähdelähettimen modulaa-tioprosessin käänteisprosessia.

Lisäksi modulaatio mahdollistaa monipääsyn 30 eli useiden signaalien lähettämisen samalla kanavalla. Monipääsytietoliikennejärjestelmissä on usein joukko etäkäyttäjiä, jotka tarvitsevat palvelua, jonka kesto on suhteellisen lyhyt, jatkuvan tietoliikennekanavan varaamisen sijaan. Järjestelmiä, jotka on suunniteltu 35 lyhyiden aikajaksojen aikana tapahtuvan yhteyden muo- 2 dostaraiseen, on kutsuttu monipääsytietoliikennejärjes-telmiksi.

Eräs erityinen tunnettu monipääsyjärjestelmä on hajaspektrijärjestelmä. Hajaspektrijärjestelmissä 5 käytetty modulaatiotekniikka johtaa lähetetyn signaalin hajauttamiseen laajalle taajuuskaistalle tieto-liikkennekanavalla. Eräs monipääsyhajaspektrijärjestelmä on koodijakomonipääsymodulaatiojärjestelmä (CDMÄ.) . Lisäksi tunnetaan muita monipääsytietoliiken-10 nejärjestelmiä, kuten aikajakomonipääsyjärjestelmä (TDMA) , taajuusjakomonipääsyjärjestelmä (FDMA) ja amp-litudimodulaatiojärjestelmät, kuten amplitudikompan-doitu yksittäiskaistainen järjestelmä. Kuitenkin CDMA:n hajaspektrimodulaatiotekniikalla on merkittäviä 15 etuja muihin tunnettuihin modulaatiotekniikoihin näh den monipääsyjärjestelmissä. CDMA-tekniikan käyttö mo-nipääsyjärjestelmässä esitetään patenttijulkaisussa US 4,901,307, "Hajaspektrimonipääsyjärjestelmä, jossa käytetään satelliitti- tai maatoistimia", jossa haki-20 jana on sama kuin tässä ja joka liitetään tähän viit tauksella .

Yllä mainitussa patenttijulkaisussa US 4,901,307 esitetään monipääsyjärjestelmä, jossa suuri joukko matkaviestinjärjestelmän käyttäjiä, joilla kul-25 lakin on lähetinvastaanotin, kommunikoivat satelliit-titoistimien tai maatukiasemien kautta käyttäen CDMA-hakaspektritietoliikennesignaaleita. Käytettäessä CDMA-tietoliikenneyhteyksiä, taajuuskaista voidaan uudelleenkäyttää useita kertoja, mikä antaa mahdollisuu-30 den järjestelmän käyttäjäkapasiteetin kasvattamiseen.

CDMA:n käyttö johtaa paljon suurempaan spektritehok-kuuteen kuin mitä voidaan aikaansaada käyttämällä muita monipääsytekniikoita. Lisäesimerkki CDMZt-tieto-liikennejärjestelmästä esitetään patenttijulkaisussa 35 US 5,103,459 "Järjestelmä ja menetelmä signaaliaalto- muotojen generoimiseksi CDMA-solukkomatkapuhelin- 3 järjestelmässä", jossa myös on hakijana sama kuin tässä hakemuksessa ja joka liitetään tähän viittauksella.

Erityisemmin tietoliikenneyhteys CDMA-järjes-telmässä kahden pisteen välillä aikaansaadaan hajaut-5 tamalla kukin lähetetty signaali kanavan kaistanleveydelle käyttämällä uniikkia käyttäjän hajautuskoodia. Tietyllä tavalla lähetetyt signaalit tuotetaan tieto-liikennekanavalta kokoamalla kokonaissignaaliteho tie-toliikennekanavalla käyttäjän koodilla, joka on lii-10 tetty lähetettyyn ja muodostettavaan signaaliin. Lähetty signaali jaetaan joukkoon "kehyksiä", joihin kuhunkin kuuluu tietty määrä informaatiobittejä. Yleensä on mahdollista lähettää informaatiobitit kussakin kehyksessä millä tahansa ennalta määrätyllä datanopeu-15 della.

Hajaspektri- eli CDMA-solukkojärjestelmään, joka pystyy tarjoamaan sopivaa palvelua tietyllä maantieteellisellä alueella, suunnitteluun kuuluu yleensä järjestelmän tehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden sel-20 vittäminen. Esimerkiksi yleensä on tarpeellista harkita saatavilla olevan taajuuskaistan määrä samoin kuin mahdollisuus yhteistyöhän muiden lähellä olevien tietoliikennejärjestelmien kanssa. Lisäksi lämpökohina ja useiden tilaajalaitteiden generoima häiriö ja niiden 25 aiheuttamat rajoitukset on otettava huomioon. Häiriön arviointi on erityisen tärkeää CDMA-j ärj estelmissä, koska tilaajalaitteiden lähettämä teho on samalla kaistanleveydellä riippumatta solun peittoalueen si-j ainnista.

30 Tietyn tukiaseman ja tilaajalaitteen yhdistä vän kanavan häiriö tietyssä solussa voi johtua siitä, kun naapurisoluissa käytetään samaa tai viereistä CDMA-radiokanavaa kuin mitä käytetään kyseisessä solussa. Järjestelmän suorituskyvyn arvioimiseksi todel-35 lisissä olosuhteissa voidaan asettaa valittu määrä ti-laajapäätelaitteita eri etäisyyksille useista tukiasemista kanavan häiriön eri tasojen arvioimiseksi. Jär- 4 jestelmän käytön aikana signaalilähetysten laatu eri etäisyyksillä tukiasemasta voidaan määrittää tilaaja-päätelaitteiden vastaanottamien signaalien ominaisuuksista. Järjestelmän eri parametrit (esim. lähetetyn 5 tehon taso) voidaan säätää yhteyden laadun parantami seksi .

Kuitenkin, on otettava huomioon, että laatu-mittaus digitaalisella tietoliikennekanavalla, joka kuljettaa tietyn tyyppistä informaatiota (esim. muut-10 tuvaa tai kiinteänopeuksista kehysdataa) mahdollistai si tarkemman järjestelmän tehokkuuden arvioinnin. Täten järjestelmän tehokkuuden laatumittaukset mahdollistaisivat suorituskykydatan tarkemman keräämisen kuin tiettyjen käyttäjien vastaanottamien signaalien 15 subjektiivinen arviointi. Esimerkiksi subjektiiviset signaalin laadun arvioinnit eivät arvioi lähetystilas-toja (esim. kehysvirhenopeutta eri datanopeuksilla). Lisäksi signaalin laadun kvalitatiivinen arviointi ei mahdollista tosiaikaista kanavan heikkenemisen tunnis-20 tusta, mikä kasvattaa bittivirhenopeuksia ennalta mää rätyn kynnyksen yli. Tämä ominaisuus voisi käyttää esimerkiksi tiettyjen digitaalisten datakehysten tunnistamisen "korruptoituneiksi" siten, että niitä ei voida käyttää, jos halutaan ylläpitää tietty tarkkuus-25 taso.

Näin ollen esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin järjestelmä tietoliikennekanavien kvantitatiiviseksi arvioimiseksi digitaalisessa tietoliikenne j ärj estelmässä.

30 Esillä oleva keksintö tuo esiin järjestelmän ja menetelmän signaalin lähetyslaadun testaamiseksi digitaalisessa tietoliikennejärjestelmässä. Esillä olevan keksinnön esimerkkisovellus voidaan toteuttaa digitaalisessa solukkotietoliikennej ärj estelmässä, 35 jossa informaatiota välitetään hajaspektritietoliiken- nekanavilla käyttäjäjoukon välillä ainakin yhden solu-tukiaseman kautta.

5

Esillä oleva keksintö tuo esiin digitaalisen tietoliikennekanavan testaamisen lähettämällä digitaalisen testisekvenssin tietoliikennekanavalle. Digitaalinen testisekvenssi, joka on lähetetty tietoliikenne-5 kanavalla, vastaanotetaan vastaanottavassa asemassa, jossa myös generoidaan digitaalidatan testisekvenssin kopio. Lähetyksen tarkkuus tietoliikennekanavalla määritetään vertaamalla digitaalidatan testisekvenssin kopiota tietoliikennekanavalla vastaanotettuun testi-10 sekvenssiin.

Esillä oleva keksintö mahdollistaa digitaalidatan testisekvenssin lähettämisen yhdellä tunnetuista datanopeuksista niin, että vastaanottava asema on järjestetty identifioimaan kuhunkin testisekvenssiin 15 liittyvä datanopeus. Esimerkiksi äänidatan lähetyksen simuloimiseksi järjestelmä voidaan konfiguroida siten, että digitaalidatan testisekvenssi generoidaan näen-näissatunnaisen prosennisn mukaisesti

Edullisessa toteutuksessa testisekvenssin lä-20 hettämiseen kuuluu ensimmäisen datapakettijoukon generoiminen, johon datapakettijoukkoon kuuluu digitaalidatan testisekvenssi. Jokainen datapaketti nimetään yhdelle useista datanopeuksista ensimäisen näennäissa-tunnaisen prosessin mukaisesti ja sen jälkeen lähete-25 tään sille nimetyllä datanopeudella. Esimerkkitoteu-tuksessa bittisekvenssit kussakin datapaketissa generoidaan toisen näennäissatunnaisen prosessin perusteella .

Esillä olevan keksinnön muodot, tavoitteet ja 30 edut tulevat selvemmiksi seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta viitaten piirustuksiin, joissa viitenumerot ovat kauttaaltaan samat ja joissa: kuvio 1 esittää esimerkinomaisen digitaalisen solukkotietoliikennejärjestelmän, jossa esillä olevan 35 keksinnön mukaista tietoliikennekanavan testaustekniikkaa voidaan käyttää, 6 kuvio 2A esittää edullista toteutusta matkaviestimen lähetysmodulaattorista, johon digitaalisen tietoliikennejärjestelmän testausjärjestelmän lähetys-osuutta sovelletaan, ja 5 kuvio 2B esittää lohkokaaviota solutukiaseman vastaanottimesta, joka vastaanottaa lähetyksiä matkaviestimiltä, jotka sijaitsevat siihen liittyvän solun tai sektorin alueella.

Kuviossa 1 esitetään esimerkinomainen digi-10 taalinen solukkotietoliikennejärjestelmä, jossa esillä olevan keksinnön mukaista tietoliikennekanavan testaustekniikkaa voidaan käyttää. Kuvion 1 mukainen järjestelmä voi käyttää esimerkiksi hajaspektri- tai muuta modulaatiotekniikkaa, jotka ovat ammattimiehelle 15 tunnettuja, tietoliikenneyhteyksien muodostamiseksi matkaviestinten käyttäjien (eli matkapuhelimien) ja solutukiasemien välillä. Kuviossa 1 järjestelmän ohjain ja kytkin 10 tyypillisessti käsittää liitynnän ja käsittelypiirin järjestelmän ohjauksen antamiseksi so-20 lutukiasemille. Kun kuvion 1 mukainen järjestelmä konfiguroidaan puheluiden käsittelemiseksi, ohjain 10 reitittää puhelut yleisestä kytkentäisestä puhelinverkosta (PSTN) sopivaan solutukiasemaan lähetettäväksi sopivalle matkaviestimelle. Tässä tilanteessa ohjain 25 myös reitittää puhelut matkaviestimiltä ainakin yhden solutukiaseman kautta PSTN:ään. Ohjain 10 voi yhdistää puhelut matkaviestinten välillä käyttäen sopivia solu-tukiasemia, koska matkaviestimet eivät tyypillisesti kommunikoi suoraan keskenään.

30 Ohjain 10 voidaan kytkeä solutukiasemiin useilla tavoilla, kuten nimetyillä puhelinjohdoilla, optisilla kuitulinkeillä tai mikroaaltokommunikaatio-linkeillä. Kuviossa 1 esitetään kaksi esimerkinomaista solutukiasemaa 12 ja 14 sekä matkaviestintä 16 ja 18. 35 Solutukiasemat 12 ja 14, kuten tässä on esitetty, ajatellaan palvelevan koko solua. Kuitenkin on ymmärrettävä, että solu voi olla maantieteellisesti jaettu 7 sektoreihin, jossa jokaista sektoria pidetään eri peittoalueena. Näin ollen kanavanvaihdot tehdään saman solun sektorien välillä, kuten tässä kuvataan useille soluille, vaikkakin eroavaisuus voidaan myös saavuttaa 5 sektoreiden välillä samoin kuin soluillekin.

Kuviossa 1 nuoliviivat 20a-20b ja 22a-22b vastavasti määrittävät mahdolliset tietoliikenneyhteydet solutukiaseman 12 ja matkaviestimen 16 ja 18 välillä. Vastaavasti nuoliviivat 24a-24b ja 26a-26b mää-10 rittävät mahdolliset tietoliikenneyhteydet solutukiaseman 14 ja matkaviestinten 16 ja 18 välillä. Solutu-kiasemat 12 ja 14 normaalisti lähettävät samalla teholla.

Solutukiaseman palvelualueet tai solut suun-15 nitellaan maantieteellisiin muotoihin siten, että matkaviestimet normaalisti ovat lähimpänä yhtä soluasemaa ja yhden solun sisällä solu pitäisi olla jaettuna sektoreihin. Kun matkaviestin on valmiustilassa eli puhelua ei ole käynnissä, matkaviestin tarkkailee jatku-20 vasti alustussignaalilähetyksiä kultakin lähistöllä olevalta soluasemalta ja, jos mahdollista, yhdeltä soluasemalta, jonka solu on sektoroitu. Kuten esitetään kuviossa 1, alustussignaalit lähetetään vastaavasti matkaviestimeen 16 soluasemilta 12 ja 14 iähte-25 väliä tai lähtökanavalla 20a ja 26a. Matkaviestin 16 voi määrittää, missä solussa se on, vertaamalla solu-asemien 12 ja 14 lähettämien alustussignaalien voimakkuuksia .

Kunkin matkaviestimen äänilähetys alustetaan 30 antamalla matkaviestimen käyttäjän analoginen äänisignaali digitaaliselle vokooderilla. Vokooderin lähtö sekvensseittäin konvoluutio koodataan etenevän vir-heenkoodauksen (FEC) mukaisesti, 64-aarisesti ortogo-naalisena sekvenssinä koodataan ja moduloidaan PN-35 kantosignaalille. 64-aarinen ortogonaalinen sekvenssi generoidaan Walsh-funktion kooderilla. Kooderia ohjataan keräämällä kuusi peräkkäistä binäärimerkkilähtöä 8 konvoluutio-FEC-kooderilta. Kuusi merkkilähtöä määrittävät, mitkä 64 mahdollisesta Walsh-sekvenssistä lähetetään. Walsh-sekvenssi on 64 bittiä pitkä. Täten Walsh-"alibitti"-nopeuden on oltava 9600 · 3 (1/6) » 64 5 = 307200 Hz 9600 bps (9.6 kbps) datan lähetysnopeudel la .

Matkaviestimestä soluun-linkillä (eli "paluu"-linkillä) käytetään yhteistä lyhyttä PN-sekvenssiä kaikilla äänen kantotaajuuksilla järjestel-10 mässä, kun taas tallentajan osoite koodataan käyttämällä käyttäjän PN-sekvenssigeneraattoria. Käyttäjän PN-sekvenssi nimetään uniikista matkaviestimelle ainakin kunkin puhelun ajaksi. Käyttäjän PN-sekvenssi XOR-portitetaan yhteisen PN-sekvenssin kanssa, jonka sek-15 venssin pituus on 32768 maksimaalista lineaarista siirtorekisterisekvenssiä. Saadut binäärisignaalit kaksivaihemoduloidaan neliökantotaajuudelle, summataan komposiittisignaalin muodostamiseksi, kaistanpäästö suodatetaan ja siirretään IF-taajuudelle. Esimerkkiso-20 ve1lutuks e s s a osa suoritusprosessia suoritetaan digitaalisella äärellisen impulssivasteen suodattimena (FIR), joka toimii binäärisekvenssin lähdöllä. Modulaattorin lähdön tehoa ohjataan signaaleilla, jotka saadaan digitaaliselta ohjausprosessorilta ja analogi-25 seita vastaanottimelta, jotka on muunnettu RF-taajuudelle sekoittamalla taajuussyntetisaattorilla, joka säätää signaalin sopivalle lähtötaajuudelle ja sen jälkeen vahvistettu lopulliselle lähtötasolle. Lä-hetyssignaali siirretään duplekseriin ja antenniin. 30 Vaikka esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa hajas-pektritietoliikennejärjestelmässä, keksinnön periaatteet kuvataan viitaten yleistettyyn esitykseen digitaalisesta tietoliikennejärjestelmästä, kuten esitetään kuvioissa 2A ja 2B.

35 Kuvio 2A esittää edullista sovellutusta mat kaviestimen lähetysmodulaattorista 30, jossa käytetään keksinnön mukaista digitaalista tietoliikennetestijär- 9 jestelmä. Normaalin toiminnan aikana lähetinmodulaat-tori käsittelee digitaalisen informaatiodatan eli ääni-informaation vokooderilta multiplekserille 32. Kuten alla kuvataan, multiplekseri 32 antaa ohjausvies-5 tit ja vastaavat lähetettäväksi yhdessä testidätan kanssa "himmeä ja purske"-vaiheen testimooditoiminnas-sa. Toiminnan testimoodissa testimoodin valintakytkin 34 vaihtelee asentoaan vasteena ohjausprosessorilta saatuihin ohjeisiin (ei esitetty) siten, että lähetystö modulaattori 30 toimii testidatagenerointipiirin 33 antaman näennäissatunnaisen datan testisekvenssillä.

Viitaten jälleen kuvioon 2A, normaalissa matkaviestimen toiminnassa testimoodivalintakytkin 24 asetetaan siten, että vain tulojohdin 31 on kytketty 15 kooderiin/limittäjään 35 multiplekserillä 32. Sekä normaalin ja testimooditoiminnan aikana koode-ri/limittäjä 35 limittää lohkot. Normaalin toiminnan aikana limitysaikaväli on edullisesti aikaväli, joka vasta data"kehyksen" kestoa vastaanotettuna esimerkik-20 si vokooderilta tulojohtimen 31 kautta. Esimerkinomainen kehysrakenne esitetään esimerkiksi patenttijulkaisussa US 08/117,279, "Menetelmä ja laite datan muotoilemiseksi lähetystä varten, jossa hakijana on sama kuin tässä hakemuksessa ja joka liitetään tähän viit-25 tauksella. Tarkempia yksityiskohtia esimerkinomaisesta kehysrakenteesta saadaan julkaisusta TIA/EIA Interim Standard "Mobile Station-Base StationCompatibility Standard for Dual-Mode Wideband Spread Spectrum Cellular System", TIA/EIA/IS-95, July 1993.

30 Kuhunkin vokooderikehykseen on liitetty en nalta määrätty säännöllisen redundanssitarkisteen koodi (CRC), joka on ammattimiehelle tuttu. CRC-koodia käytetään dekoodausprosessissa (kuvataan alla) identifioimaan bittivirheet, jotka esiintyvät lähetyksen ai-35 kana tietoliikennekanavalla. Kuten myöhemmin kuvataan, keksinnön mukaista tietoliikennekanavan testaustekniikkaa voidaan käyttää yhdessä sellaisen konventio- 10 naalisen virheentunnistustekniikan kanssa tarkemman kanavatarkkmiden aikaansaamiseksi.

Viitaten jälleen kuvioon 2A, testimooditoi-minnassa enkooderi/liiriittäjä 35 toimii limitysaikajak-5 son, joka vastaa normaalitoiminnan limitysaikajaksoa. Kuitenkin testimoodin aikana yksittäinen testidata-"paketti", toisin kuin vokooderidatakehys, käsitellään kooderilla/limittäjällä 35.

Esimerkkisovellutuksessa jokainen testidata-10 paketti, joka on annettu testigenerointipiirille 33, käsittää näennäissatunnaisen bittisekvenssi, jonka pituus on ennalta määrätty. Näennäissatunnaisen testida-tan koodauksen ja senjälkeisen lähetyksen vastaanotto-asemalle jälkeen vastaanotettua testidataa verrataan 15 siitä synkronisesti saatuun kopioon vastaanottoasemassa. Esillä olevan keksinnön mukaisesti datalähetyksen kokonaisuus tietoliikennekanavalla voidaan arvioida vastaanotetun ja paikallisesti generoitujen testidatan versioiden perusteella.

20 Seuraavaksi kuvataan kooderin/limittäjän 35 toimintaa tarkemmin. Erityisessä sovellutuksessa koo-deri/limittäjä 35 on järjestetty koodisekvenssilähdön generoimiseksi käyttäen 64-aarista ortogonaalista sig-nalointitekniikkaa. 64-aarisessa ortogonaalisessa sig-25 naloinnissa 64 merkin joukko on saatavilla datan koodausta varten, jossa jokainen merkki koodataan 64 mittaisiksi sekvensseiksi käsittäen 64 binääribittiä tai "alibittiä". Koodimerkkien määrä, joka muodostetaan esimerkinomaisessa 20 millisekunnin limitysjaksossa, 30 olettaen datanopeuden olevan9.6 kbps ja koodinopeuden r=l/3, on 576. Koodimerkit kirjoitetaan limittäjän muistimatriisiin riveittäin ja luetaan sarakkeittain. Koodintoistoa voidaan käyttää neljän eri datanopeuden sovittamiseksi vokooderilla 20 millisekunnin kehyspe-35 rusteella. Kuitenkaan toistettuja koodimerkkejä ei lähetetä pienemmillä tehotasoilla, vaan vain yksi koodi-merkki toistoryhmästä lähetetään normaaalilla tehota- 11 solia. Täten kooditoistoa esimerkkisovellutuksessa käytetään ainoastaan muuttuvien datanopeuuksien sovittamiseksi limitys- ja modulaatiorakenteeseen.

Viitaten jälleen kuvioon 2A sekä normaalin 5 että testitoiminnan aikana koodattu data kooderilta 35 annetaan lähetinmodulaattorille 37. Modulaattoripiiri 37 käsittelee digitaalista lähtöä kooderilta käyttäen modulaatiomuotoa, joka muodostuu esimerkiksi 64-aarisesta ortogonaalisesta signaloinnista. Toisin salo noen limitetyt koodimerkit ryhmitetään kuuden ryhmiin yhden valitsemiseksi 64 ortogonaalisesta aaltomuodosta .

Esimerkinomaisessa sovellutuksessa datamodu-loinnin aikaväli on 208.33 μsek ja sitä kutsutaan 15 Walsh-merkkijaksoksi. 9.6 kbps:n nopeudella 208.33 μsek vastaa kahta informaatiobittiä ja ekvivalentisti kuutta koodimerkkiä koodimerkkinopeudella 28800 sps. Walsh-merkkiaikaväli jaetaan 64 yhtä pitkään aikaväliin, joita kutsutaan Walsh-alibiteiksi, jotka kukin 20 kestävät 208.33/64 = 3.25 μββ^ Walsh-alibittinopeus on täten 1/3.25 μsek = 307.2 kHz. Tietyllä PN- hajoitusnopeudella 1.2288 Mhz, on tarkalleen neljä PN-alibittiä Walsh-alibittiä kohden.

Kuten osoitetaan kuviolla 2A, lähetin modu-25 laattori 3 6 käsittää myös lähettimen 38, joka on kytketty modulaattoripiiriin 37. Kantosignaali, joka on generoitu lähettimessä 38, moduloidaan digitaalisella sekvenssilähdöllä modulaattoripiiriltä 37. Saatu moduloitu kantoaalto lähetetään antennin 39 kautta solutu-30 kiaseman vastaanottimeen 40 (kuvio 2B) . Esimerkkisovellutuksessa digitaalinen testipaketti, joka liittyy kuhunkin kehykseen, puretaan vastaanotetusta signaalista solutukiasemassa ja sitä verrataan paikallisesti generoituun testipakettikopioon. Edullisessa sovellu-35 tuksessa tämän vertailun tuloksia käytetään solutuki-aseman ohjausprosessorissa laskettaessa virhetilastoja 12 liittyen datan lähetystarkkuuteen tietoliikennekana-valla, joka yhdistää matkaviestimen ja solutukiaseman.

Esillä olevan keksinnön ominaisuus on, että "lähtökanava" solutukiasemasta matkaviestimeen voidaan 5 testata riippumatta paluu- tai matkaviestin-solu-kanavasta. Erityisesti, kun halutaan arvioida paluukanavan tarkkuutta, paluukanavan testipaketit lähetetään matkaviestimestä ja arvioidaan solutukiasemassa. Kun testataan lähtökanavaa, testipaketit lähetetään solu-10 tukiasemasta ja vastaanotetaan ja analysoidaan matkaviestimessä .

Viitaten kuvioon 2B, esitetään lohkokaavio solutukiaseman vastaanottimesta, joka vastaanottaa lähetyksiä matkaviestimiltä, jotka ovat siihen liittyvän 15 solun tai sektorin alueella. Sekä normaali- että tes-timooditoiminnan aikana matkaviestimien lähettämät ja antennilla 41 vastaanotetut signaalit annetaan analogiseen vastaanottimeen 42. Vastaanottimessa 42 antennilta 41 vastaanotetut signaalit vahvistetaan, alas-20 muunnetaan välitaajuudelle, kaistanpäästö suoritetaan ja näytteistetään analogi-digitaalimuuntimella.

Vastaanottimen 40 CDMA-toteutuksen esimerkissä vastaanotetun signaalin ajoitusta seurataan käyttäen esimerkiksi tunnettua vastaanotetun signaalin kor-25 relointitekniikkaa korreloimalla hieman aikaista paikallista referenssi-PN-koodia ja korreloimalla vastaanotettua signaalia hieman myöhäisellä paikallisella referenssi-PN-koodilla. Ero näiden kahden korrelaation välillä on keskimääräin 0, jos ajoitusvirhettä ei ole. 30 Sitä vastoin jos ajoitusvirhettä on, niin tämä virhe osoittaa virheen suuruuden ja merkin ja vastaanottimen ajoitus säädetään sen mukaisesti.

Vastaanottimen 40 digitoitu lähtö annetaan demodulaattorille 44. Demodulaattorilla 44 generoidut 35 digitaaliset koodisekvenssit vastaanotettuun signaali-tehoon annetaan dekooderille/delimittäjälle 45, joka identifioi tietyn matkaviestimen lähettämät ortokonoo- 13 liset koodisekvenssit. Täten dekooderi/delimitin 45 palauttaa digitaalisen tulodatan, joka on lähetetty lähetysmodulaattorilla 30 (kuvio 2A) ja antaa tuloksen demultiplekserille 47. Kun sekä ohjausviesti ja testi-5 informaatio on lähetetty testimooditoiminnan "etäisyys ja purske" -vaiheen aikana, demultiplekseri 47 identifioi kunkin testi/viestidatan kehyksen ensimmäisen bitin. Kokonaisbittisekvenssi käsittäen kunkin kehyksen jaetaan vastaanotetun ohjausviestidatan sekvensseihin 10 ja digitaalisen testidatan paketteihin. Kuten osoitetaan kuviolla 2B, vastaanotettu ohjausviestidata on lähtönä demultiplekseriltä 47 solutukiaseman ohjaus-prosessoriin "etäisyys ja purske" -testimooditoiminnan aikana.

15 Demultiplekseri 47 antaa vastaanotetun testi- ja viestidatan testimoodin valintakytkimelle 48 testi-ja normaalimooditoiminnan aikana, vastaavasti. Kytkimien 32 ja 48 toiminta synkronisoidaan siten, että normaalimooditoiminnan aikana testimoodikytkin 48 on 20 asetettu siten, että se reitittää palautetun digitaalisen signaalilähdön dekooderilta/delimittäjältä 45 solutukiaseman ohjausprosessorille. Testimooditoiminnan aikana kytkin 48 linkittää dekooderin/delimittäjän 45 lähdön digitaaliselle vertailijalle 49.

25 Kuten osoitetaan kuviolla 2B, digitaalinen vertailija 49 myös vastaanottaa paikallisen generoidun kopion vastaanotetusta testipaketista testidatan kopi-ointipiiriltä 50. Edullisessa sovellutuksessa solutukiaseman ohjausprosessori säätää siltakopiointipiirin 30 50 ajoitusta siten, että se on synkronoitu testidata- generointipiiriin 33. Digitaalista bittisekvenssiä käsittäen vastaanotetun testipaketin ja kopioitua testi-pakettia liittyen tiettyyn kehykseen verrataan komparaattorissa 49.

35 Kuten osoitetaan kuviolla 2B kunkin sellaisen vertailun tulokset talletetaan kehysvirhemuistiin 52. Kehysvirhemuisti 52 pystyy tallettamaan 14 "bittivirheiden" määrän, mikä esiintyy vastaanotettua ja kopioitua testidatasekvenssiä vastaavissa biteissä liittyen tiettyyn kehykseen. Kuten tässä jäljemmin kuvataan, kehysvirhemuistissa 52 olevaa informaatiota 5 voidaan käyttää solutukiaseman ohjausprosessorissa haluttujen kehysvirhetilastojen laskemiseksi.

Kuten alla esitetään esillä oleva keksintö edullisesti mahdollistaa olemassa olevien signalointi-muotojen testaamisen ilman modifikaatioita. Täten pe-10 rinteiset kehyskategoriatunnisteet annetaan niihin liittyvine testisekvensseineen lähetettäväksi tietoliikenneyhteydellä testimooditoiminnan aikana. Lisäksi esillä olevan keksinnön eräs mahdollisuus on aikaansaada erinopeuksisia testipaketteja, mikä mahdollistaa 15 tietoliikennekanavan datan ja muun vastaavan informaation kantokyvyn testaamisen.

Kuten yllä mainitaan testimooditoiminnan aikana voidaan muodostaa testidatan generointipiirillä 33 joko kiinteä- tai muuttuvanopeuksista dataa. Esi-20 merkkitoteutuksessa datan generointi- ja kopiointipii-rit 33 ja 50 pystyvät generoimaan digitaalisen datan testipaketteja ennalta määrätyillä datanopeuksilla (esim. 9.6 kbps, 4.8 kbps, 2.4 kbps tai 1.2 kbps) . Seuraavassa datanopeutta 9.6 kbps kutsutaan "täyden 25 nopeuden" dataksi (eli nopeus 1), datanopeutta 4.8 kbps kutsutaan "puolen nopeuden" dataksi (eli nopeus 1/2), datanopeutta 2.4 kbps kutsutaan "neljäsosa nopeuden" dataksi (eli nopeus 1/4) ja nopeutta 1.2 kbps kutsutaan "kahdeksasosa nopeuden" dataksi (eli nopeu-30 deksi 1/8). Muissa paitsi "etäisyys ja purske" toiminnoissa, joissa ohjausviestit yhdistetään mul-tiplekserissä 32 yhdessä täyden nopeuden testisekvens-sin kanssa, kiinteän nopeuden testauksen aikana bitti-sekvenssit käsittäen jokainen testipaketin normaalisti 35 lähetetään samalla nopeudella.

Esillä olevan keksinnön eräässä sovellutuksessa äänilähetyksiä simuloidaan valitsemalla nopeus, 15 jolla peräkkäiset testidatapaketit lähetetään perustuen neljätilaiseen toisen asteen Markovin prosessiin, jossa sen hetkinen Markovin "tila" on kahden edeltävän testipaketin datanopeuden funktio. On ymmärrettävä 5 kuitenkin, että vaihtoehtoisissa sovellutuksissa voidaan käyttää Markovin prosessin eri asteita ja/tai tiloja. Toisen asteen Markovin prosessissa voidaan käyttää kuusitoistatilaisen ensimmäisen asteen Markovin ketjua. Kukin tila mallissa määritellään puhenopeuk-10 silla (eli täysinopeus, puolinopeus, neljäsosanopeus tai kahdeksasosanopeus), jotka liittyvät edeltävään peräkkäiseen puhekehyspariin. Esimerkiksi se, mikä seuraa tilaa "0" vastaa edeltävää peräkkäistä kehysparia kuvaten täyden nopeuden puheaktiviteettia. Tauluk-15 ko 1 alla esittää edeltävät puhenopeusparit määritellen jokainen Markovin tila.

TAULUKKO 1

Edellisen kehyksen Nykyisen kehyksen Markovin tila kehysnopeus (N-l) kehysnopeus (N)___ _1__1__0_ _i_;__i/2__i__ _J.__1/4__2_ _1__M8__3_ 1/2 1 _4_ _1/2__1/2__5_ _172__174__6_ _l!2___1/8__7_ _174__1__8_ _1/4__1/2__9_ _1/4__174__10_ _1/4__1/8__11_ _1/8__1__12_ _1/8__1/2__13_ _1/8__1/4__14_ 1/8 1/8 15 20 Näin ollen testauksessa, joka on suunniteltu ääniyhteyden approksimoimiseen, kunkin testipaketin datanopeus valitaan taulukon 1 esittämän pseudosatun-naisen prosessin perusteella. Kuten alla selitetään, 25 bittisekvenssit datapaketeissa, joita käytetään sekä 16 kiinteä- että muuttuvanopeuksisessa testauksessa myös generoidaan käyttäen tiettyä pseudosatunnaista prosessia. Bittisekvenssin generointiprosessin synkronointi, joka on suoritettu käyttäen datan generointi- ja kopi-5 ointipiirejä 33 ja 50 mahdollistaa kunkin datapaketin täydellisen kopioinnin soluasemassa.

Viitaten nyt kuvioon 2, listataan joukko bittejä, jotka kuuluvat sekvensseihin käsittäen joukon esimerkinomaisia datapaketteja, jotka on lähetetty eri 10 datanopeuksilla. Esimerkiksi taulukossa 1 esitetyssä sovellutuksessa nopeuden 1 pakettiin kuuluu 171 bitin bittisekvenssi, joka on lähetetty täydellä nopeudella (eli 9.6 kbpsrlla). Nopeuden paketti on lähetetty puolella täydestä nopeudesta (eli 4.8 kbps:lla), no-15 peuden 1/4 paketti on lähetetty 1/4 nopeudella täydestä nopeudesta (eli 2.4 kbps:lla), nopeuden 1/8 paketti on lähetetty 1/8 nopeudella täydestä nopeudesta (eli 1.2 kbps:11a). Koorderi/limitin 35 on ohjelmoitu toistamaan koodisymbolit jokaiselle datanopeudelle paitsi 20 täydelle nopeudelle. Jokainen merkki on lähtönä 1, 2, 4 tai 8 kertaa täyden, puolen, neljäsosa tai kahdeksasosa nopeuden testidatapaketeille, vastaavasti. Näin ollen kuhunkin pakettiin kuuluvien bittien määrä (eli pakettien koko) testidataiia vaihtelee taulukolla 2 25 osoitettavalla tavalla, jotta datanopeuden ja pakettikoon tulo pysyy vakiona. Tällä tavoin aikaansaadaan yhtä suuri määrä koodimerkkejä kehystä kohti sopivalla koodimerkkitoistolla kehyksissä, joissa datanopeus on pienempi kuin täysinopeus.

30 TAULUKKO 2

Pakettityyppi Testibittejä kehyksessä _Täysinopeus__YTY_ _Puolinopeus__80_

Neljäsosanopeus__40_

Kahdeksasosanopeus__16_

Tyhjä_ 0 17

Kuten yllä huomattiin, "etäisyys ja purske" -testidatalähetyksen aikana multiplekseri 32 yhdistää ohjausviestin testibittehin, joihin kuuluu muut kuin täysinopeus (eli nopeus 1/2, nopeus 1/4 tai nopeus 5 1/8). Esimerkkisovellutuksessa "etäisyys ja purske" - mooditoiminnan aikana yhdistetyt ohjausviesti ja tes-tidata kullakin kehyksellä lähetetään täydellä nopeudella. Esimerkiksi kun nopeuden 1/8 testipaketti (eli 16 bittiä testidataa) on generoitu suhteellisen pit-10 kään ohjausviestidatapakettiin (eli 152 ohjausviesti-databittiä) yhdistetään kehyksessä lähetystä varten. Lähetettävien testidatabittien määrä "himmennetään" ohjausviesti-informaatiopurskeen aikaansaamiseksi lähetettäväksi testausprosessin aikana.

15 Tietyissä olosuhteissa voidaan haluta lähet tää ohjausviesti, jonka pituus ulottuu koko kehykseen. Tässä tilanteessa "tyhjä ja purske" -kehys käsittäen vain ohjausviesti-informaation (eli 0 bittiä testidataa) lähetetään matkaviestimelle. Edullisessa sovellu-20 tuksessa lippu "ylimääräisten bittien muodossa" asetetaan siten, että määritetään testipaketti- ja ohjaus-viestidatan koko, mikä lähetetään "himmeä ja purske" -vaiheen toiminnassa. Vastaavasti "tyhjä ja purske" -lähetykset identifioidaan asettamalla lippu iähetetys-25 sä kentässä (eli ylimääräisiä bittejä). Lipun yksityiskohdat kehysrakenteessa voidaan löytää teknisestä standardista TIA/EIA/IS-95 ja yllämainitusta patenttijulkaisusta US 08/117,279.

Solutukiaseman vastaanottimessa 40 kunkin 30 vastaanotetun datapaketin bittinopeus määritetään de-kooderilla 45. Esimerkkisovellutuksessa dekooderi 45 toteuttaa Viterbin dekoodausalgoritmin, jossa todennäköisin dekoodaussekvenssi määritetään suhteessa kuhunkin vastaanotettuun testidatapakettiin. Koska dekoode-35 ri 45 ei tiedä ennalta kuhunkin vastaanotettuun kehykseen liittyvän koodimerkkitoiston astetta, on tarpeen yrittää dekoodata kaikilla mahdollisilla datanopeuk- 18 silla. Esimerkinomainen Viterbin dekooderi kuvataan patenttijulkaisussa US 08/126,477, ''moninopeuksinen

Viterbin sarjadekooderi CDMA-järjestelmäsovellutuksia varten'', jossa hakija on sama kuin tässä hakemuksessa 5 ja joka liitetään tähän viittauksella.

Tiettyyn vastaanotettuun kehykseen liittyvän datanopeuden identifioinnin jälkeen testidatan kopi-ointipiiri 50 antaa paikallisesti generoidun testida-tapaketin, joka on sopivan tyyppinen, digitaaliseen 10 vertailijaan 49. Erityisesti annetaan kehyskategoria, joka osoitta joko nopeus 1, nopeus 1/2, nopeus 1/4, nopeus 1/8, tyhjää, nopeus 1 bittivirheineen tai riit-tämättömine kehyslaatuineen, annetaan piirillä 50 ver-tailijalle 49. Lisäksi taulukko 3 luetteloi testipake-15 tissa olevien bittien määrän tietyssä kehyskategorias-sa, joka annetaan vertailijalle 49 himmeä ja purske -tai tyhjä ja purske -lähetyksen puuttuessa. Ensimmäiset viisi paikallisesti generoitua pakettia, jotka listataan taulukossa 3, vastaavat viittä lähetettyä 20 pakettityyppiä, jotka on numeroitu taulukossa 2. Esimerkiksi nopeuden 1 paketti annetaan vertailijaan 49 kopiointipiirillä 50, kun on määritetty, että testidatan täyden nopeuden kehys vastaanotettiin tunnistamatta CRC-virhettä. Jälleen kunkin vastaanotetun kehyksen 25 dekoodauksen aikana CRC-koodi-informaatio, joka on vastaanotettu sen yhteydessä, prosessoidaan käyttäen perinteistä tekniikkaa lähetyksen aikana esiintyvien bittivirheiden identifioimiseksi.

Vastaavasti nopeuden 1/2, nopeuden 1/4 ja no-30 peuden 1/8 paketit annetaan kopiointipiirillä 50 komparaattorille 49, kun on määritetty, että puolinopeus-, neljäsosanopeus- ja kahdeksasosanopeuskehykset vastaanotettu ilman CRC-virheitä, vastaavasti. Tyhjä paketti annetaan vertailijalle 49, kun huomataan, että 35 ''tyhjä ja purske1' -lippu vastaanotetussa kehyksessä on asetettu. Jos tunnistettu CRC-virhe on sellainen, että vastaanotetun kehyksen laatu katsotaan riittäväksi täsmällisen nopeustunnistuksen 19 mahdollistamiseksi, annetaan pyyhkiytymäkehys testida-tan kopiointipiirillä 50. Pyyhkiytymäkehys ei sisällä bittej ä.

5 TAULUKKO 3 __ Pakettityyppi__Testibittejä pakettia kohden _Nopeus 1__171_ _Nopeus 1/2__80_ _Nopeus 1/4__40_ _Nopeus 1/8__16___ _Tyhjä__0_ _Nopeus 1 bittivirheineen__171_

Riittämätön kehyslaatu (pyyhkiytynyt) 0______

Testidatan kopiointipiirillä generoitu testi-paketti on alla olevan datapaketin generointialgorit-10 min mukainen. Kuten yllä huomattiin, "himmeä ja purs-ke" -mooditoiminnan aikaina asetetaan lippu, mikä osoittaa testipaketin ja siihen liittyvän ohjausvies-tidatan koon. Tämä mahdollistaa sopivankokoisen testi-paketin siirtämisen digitaaliseen vertailijaan, vas-15 taanotetun testisekvenssin ohjausviestin demultiplek-soinnin jälkeen.

Testidatan generointi- ja kopiointipiirien 33 ja 50 edullisissa sovellutuksissa ne luovat bittisek-venssejä, joissa kussakin on testidatapaketti, gene-20 roimalla identtisiä pseudosatunnaisia sekvenssejä, joiden pituus on ennalta määrätty. Erityisesti piirit 33 ja 50 on järjestetty generoimaan 31-bittistä nä-ennnäiskohinaista numeroa kullekin datapaketille seu-raavan lineaarisen generaattorin mukaisesti: 25 xn = (a) · (xn-l) (mod m) , missä xn-l ja xn viittaavat peräkkäisiin gene-raattoreiden lähtöihin. Edullisessa sovellutuksessa 30 parametrit "a" ja "m" valitaan siten, että yhtälöt a = 7S = 16807, ja 20 m = 231-1 = 2147483647.

Paluukanavan matkaviestimen lähettimen 30 ja solutukiaseman vastaanottimen välillä testauksen aika-5 na identtiset satunnaislukugeneraattorit piireissä 33 ja 50 alustetaan uudelleen joka kerta kun vähiten merkitsevät 9 bittiä tuloksessa, mikä saadaan ennalta määrätyllä XOR-piiriltä, tulevat yhtä suuriksi 32-bittisen elektronisen sarjanumeron 9 vähiten merkitse-10 vän bitin kanssa, missä 32-bittinen sarjanumero uniikista määrittää tietyn matkaviestimen. Erityisesti satunnaislukugeneraattorin uudelleen alustus suoritetaan aina, kun 9 vähiten merkitsevää bittiä kehysmäärän (eli # kehystä on lähetetty edellisen alustuksen jäl-15 keen) ennalta määrätyllä maskisekvenssillä (esim. '0101 0101 0101 0101 0101 0101 0101 0101') tulevat identtiseksi ESN:n 9 vähiten merkitsevän bitin kanssa. Eri alkulukuja käytetään satunnaislukugeneraattorien alustamiseen lähtevällä liikennekanavalla ja paluulii-20 kennekanavalla. Alkuperäinen "alkuluku"-arvo x0 valitaan perustuen ekvivalenttitulokseen XOR-piirissä 32-bittisellä kehysmäärällä paluukanavan uudelleen alustamisessa paluukanavan "alkuluku"-maskilla (esim. '0101 0101 0101 0101 0101 0101 0101 0101'). Kunkin sa-25 tunnaislukugeneraattorin uudelleen alustuksen yhteydessä satunnaislukugeneraattoreita iteroidaan kolme kertaa ennen arvon (esim. x3) käyttämistä ensimmäiselle tai nopeudelle 1/8 paketeille ainoastaan, jossa yhden tai useamman yhdistetyn satunnaisluvun merkkijono 30 on sisällytetty ensimmäiseen kehykseen. Sellaiset mo-nikertaiset iteraatiot varmistavat, että viereisissä matkaviestimissä generoidut testisekvenssit käyttävät vastaavanlaista prosessoria ja tulevat sopivasti de-korreloiduiksi. Muuttuvanopeuksisen testauksen aikana 35 ensimmäisen muodostettu satunnaisluku (eli x3) on myös käytössä ensimmäisen datakehyksen datanopeuden välit- 21 semiseksi alla kuvatulla tavalla. Nämä alkuperäiset kolme iteraatiota suoritetaan seuraavasti: x0 = alkuluku 5 X-l = a-x0 mod m, x3 = a*xx mod m, ja x3 = a*x2 mod m.

Jokainen xn arvo voidaan muuntaa vastaavaksi 24-10 bittiseksi pseudosatunnaiseksi numeroksi, yn, ottamalla 24 eniten merkitsevää bittiä xn:stä. Tällöin ynon kokonaislukuosa xn/128. Tällainen n:s numero yn voidaan esittää binäärimuodossa seuraavasti:

Yn, 23 Yn, 22 Yn,21 Yn,20 · · · Yn, 3 Yn, 2 Yn, 1 Yn, 0 15 missä yn,23 viittaa yn:n eniten merkitsevään bittiin.

Jälleen suhteessa muuttuvanopeuksiseen testaukseen nopeuden 1 kehyksillä satunnaislukugeneraatto-20 ria iteroidaan kuusi kertaa edelleen seuraten termin x3 testipakettisekvenssiin kuuluvien jäljelle jäävien bittien aikaansaamiseksi. Nopeuden 1 paketti käsittää 24-bittisiä arvoja y3.sta y10:een ja niiden lisäksi kolme ennalta määrättyä bittiä, jotka edullisesti ovat 25 kaikki "nolla" 171-bittisen testipaketin täyttämiseksi. Nopeuden 1/2 paketeilla satunnaislukugeneraattori iteroidaan kolme kertaa seuraten termin x3 tuloa tes-tipakettiin kuuluvien jäljelle jäävien bittien aikaansaamiseksi. Nopeuden 1/2 paketti käsittää 24-bittisiä 30 arvoja y3:sta y5:een ja kahdeksan eniten merkitsevää bittiä arvosta y5 80-bittisen testipaketin täyttämiseksi. Nopeuden 1/4 paketeilla satunnaislukugeneraattoria iteroidaan kerran seuraten edelleen termin x3 tuloa testipakettisekvenssiin kuuluvien jäljelle jää-35 vien bittien aikaansaamiseksi. Nopeuden 1/4 paketti käsittää 24-bittisiä arvoja y3:sta y5.:een ja 16 eniten merkitsevää bittiä arvosta y5 40-bittisen testipaketin 22 täyttämiseksi. Nopeuden 1/8 datakehyksillä alkuperäistä arvoa x3 vastaavan satunnaisluvun y3 16 eniten merkitsevää bittiä käsittävät koko testipakettisekvens-sin. On huomattava, että kun nopeuden 1 paketti vali-5 taan ja on ohjausviestidataa eli signalointia tai sekundääristä liikennedataa lähetettävänä "himmeä ja purske"-vaiheen testimooditoiminnassa, nopeuden 1 tes-tipaketti generoidaan, kuten yllä kuvattiin, mutta nopeuden 1/2 paketti annetaan multiplekserille 32. Edel-10 leen kun on lähetettävänä ohjausviestidataa "tyhjä ja purske"-vaiheen testimooditoiminnassa, nopeuden 1 tes-tipaketti generoidaan, mutta annetaan tyhjä paketti (eli 0 bittiä testidataa).

Kiinteänopeuksisessa testauksessa samannope-15 uksinen testipaketti generoidaan kaikille kehyksille valitun kiinteänopeuksisen testin aikana. Esimerkiksi nopeudella 9.6 kbps, 4.8 kbps, 2.4 kbps tai 1.2 kbps, satunnaislukugeneraattoria iteroidaan seitsemän kertaa nopeudelle 1, neljä kertaa nopeudelle 2, kahdesti no-20 peudelle 1/4 ja kerran nopeudelle 1/8, vastaavasti, kuten esitettiin yllä vaadittavan testibittimäärän aikaansaamiseksi .

Vaihtoehtoisissa sovellutuksissa lähtökanava solutukiaseman ja matkaviestimen välillä voidaan tes-25 tata samanaikaisesti tai matkaviestimen ja soluaseman välisen paluukanavan testauksen sijaan. Testattessa lähtökanavaa solutukiasemaan sisällytetään olennaisesti lähetintä 30 (kuvio 2A) vastaava lähetin solutukiasemaan ja olennaisesti vastaanotinta 40 (kuvio 2B) 30 vastaanotin sijoitetaan matkaviestimeen. Edullisessa sovellutuksessa satunnaislukugenerointi, jota käytetään lähtökanavan testauksessa uudelleenalustetaan lähtökanavamaskin (eli "0010 1010 1010 1010 1010 1010 1010 1010") kehysnumeron bittisuuntaisella XOR- 35 prosessin 9 vähiten merkitsevän bitin perusteella mikä vastaa matkaviestimen ESN:n 9 vähiten merkitsevää bittiä. Näin ollen vaikka lähtö- ja paluukanavan satun- 23 naislukugenerointi tehdään eri aikaan, jokainen prosessi uudelleenalustetaan kerran joka 512.kehys.

Viitaten uudelleen taulukkoon 1, esimerkkiso-vellutuksessa testipakettisarja, joka on suunniteltu 5 puheen emuloimiseen, generoidaan 16-tilaisen ensimmäisen asteeen Markovin-ketjun mukaisesti. Markovin-ketjun tila määritetään datanopeuksilla, jotka liittyvät kahteen edeltävään testipakettiin, kuten esitetään taulukolla 1. Kuten voidaan huomata taulukosta 1, kus-10 takin tilasta voidaa siirtyä yhteen neljästä tilasta tietyn kehyksen päätteeksi. Esimerkiksi, koska "tila 0" on olemassa, kun N:n (eli nykyinen) nopeuden kehys ja (N-l):n nopeuden kehys on 1, niin (N-l):n nopeuden kehys kaikissa tiloissa, joihin tila 0 siirtyy, on 15 myös oltava 1. Täten tila 0 voi siirtyä ainoastaan tiloihin 0, 1, 2 ja 3; ja tila 1 voi siirtyä vain tiloihin 4, 5, 6 ja 7. Yleisesti tila "M" voi siirtyä enimmillään tiloihin (4*M) modulo 16, (4·Μ+1) modulo 16, (4·Μ+2) modulo 16 ja (4-M+3) modulo 16.

20 Viitaten nyt taulukkoon 4, luetellaan joukko kumulatiivisia todennäköisyyksiä, jotka indikoivat todennäköisyyttä, että (N+l):s puhekehys on tietyllä nopeudella Markovin tilan funktiona N:ssä puhekehykses-sä. Jokainen kumulatiivinen todennäköisyys taulukossa 25 4 on skaalattu alueelle 0:sta 32768:aan. Täten luku 32768 vastaa todennäköisyyttä 1, luku 0 vastaa kumula-tiivistä todennäköisyyttä 0 ja niin edelleen. Esimerkiksi olettaen, että N:n kehyksen Markovin tila on 0, taulukko 4 määrittää, että on nolla todennäköisyys, 30 että (N+l):n kehyksen datanopeus on joko 1/8 nopeuden tai 1/4 nopeuden kehys. Vastaavasti todennäköisyys sille, että (N+l):n kehys on nopeuden kehys on 2916/32768 ja todennäköisyys sille, että (N+l):s kehys on täyden nopeuden kehys, on (32768-2916)/32768. Luvut 35 taulukossa 4 edustavat esimerkinomaista joukkoa empiirisesti määritetyistä puheparametreistä, ja on ymmär- 24 rettävä, että näitä lukuja voidaan muuttaa muiden muuttuvanopeuksisten prosessien mallintamiseksi.

TAULUKKO 4 5 _______ N:n kehyksen tila__(N+l): n kehysnopeuden kumulatiivinen todennäköisyys_

Nopeus 1/8 Nopeus 1/4 tai 1/8 nopeus 1/2, 1/4 tai 1/8 _0__0___0__2916_ _1__0__20906__25264_ _2__0__0__^_0_ _3__0__0__0_ _4__0__0__4915_ _5__0__17170__24969_ _6__21856__25887__27099_ _7__0__0__0_ _8__0__0__4522_ _9__0__5472__16384_ _K)__21856__21856__24576_ _11__28246__29622__30802_ _12__0__0__5472_ _13__0__6554__6554_ _14__28377__28934__29491_ 15 29753 32473 32571 24-bittinen pseudosatunnainen numero yn/ joka,- kuten yllä huomautettiin, käsittää koko tai osan tietyn kehyksen testipakettisekvenssistä, voidaan myös 10 käyttää satunnaisvalinnan saamiseksi datanopeudelle kullakin peräkkäisellä kehyksellä. Erityisesti pseudosatunnainen numero zr muodostetaan 15 vähiten merkitsevästä bitistä 24-bittisessä satunnaisluvussa yn, joka liittyy Ntdeen kehykseen ja täten vaihtelee ar-15 vosta 0 arvoon 32768. (N+l):n kehyksen datanopeus mää ritetään vertaamalla arvoa zr taulukon 4 riviin vastaten N: n kehyksen Markovin tilaa. Yleisesti valitaan nopeus R±, jos arvo zr on suurempi tai yhtä suuri kuin numero sarakkeessa "i-1" ja on pienempi kuin numero 20 sarakkeessa i.

Esimerkkinä taulukko 4 osoittaa, että jos N:n kehyksen Markovin tila on 6 ja zr on pienempi kuin 21856, niin (N+l):n kehyksen datanopeus valitaan nopeudeksi 1/8. Täten generoidaan nopeuden 1/8 testipa-25 ketti testigenerointi- ja kopiointipiirissä (N+l):n 25 kehyksen aikana. Jälleen viitataan tilanteeseen, jossa N:n kehyksen Markovin tila on 6, kun zr on suurempi tai yhtä suuri kuin 21856, mutta pienempi kuin 25887, (N+l):n kehyksen datanopeus valitaan nopeudeksi 1/4 ja 5 generoidaan nopeuden 1/4 testipaketti. Vastaavasti jos zr on suurempi tai yhtä suuri kuin 25887, mutta pienempi kuin 27099, (N+l):n kehyksen datanopeus valitaan nopeudeksi ½ ja generoidaan nopeuden ½ testipaketti. Lopulta jos zr on suurempi tai yhtä suuri kuin 27099, 10 (N+l):n kehyksen datanopeus valitaan nopeudeksi 1 ja generoidaan nopeuden 1 testipaketti.

Esimerkkisovellutuksessa Markovin ketju asetetaan tilaan 15 alustamalla testidatan generointipii-rit 33 ja 50. Seuraavan satunnaislukugeneraattorien 15 uudelleenalustuksen avulla piireissä 33 ja 50 Markovin ketjun tila asetetaan tilaksi 15.

Viitaten nyt taulukkoon 5, listataan joukko lähetettyjä kehyslaskureita, jotka on kerätty matkaviestimen ohjausprosessorin muistissa (ei esitetty). 20 Merkintää RTn, ]ote käytetään taulukossa 5, käytetään viittaamaan datanopeuteen, joka liittyy n:teen kehykseen, joka on lähetetty matkaviestimellä testialustuk-sen jälkeen. Jokaiselle kehykselle, joka on lähetetty testialustuksen jälkeen, matkaviestimen ohjausproses-25 sori lisää sopivan laskurin taulukosta 5.

Vastaavasti taulukossa 6 on esitetty esimerkinomainen joukko vastaanotettua kehystilastoa, joka on kerätty tukiaseman ohjausprosessorin muistissa (ei esitetty). Merkintää RRn, jota käytetään taulukossa 6, 30 käytetään viittaamaan datanopeuteen, joka liittyy tukiaseman vastaanottamaan n:teen kehykseen testialustuksen jälkeen. Lisäksi termi "CRC-virhe" viittaa de-koodausprosessin aikana tunnistettuihin CRC-virheisiin. Vastaavasti ilmaus "testisekvenssivirhe" 35 indikoi yhtä tai useampaa bittivirhettä, jotka tunnistettiin vastaanotetun ja sitä vastaavan kopioidun tes-tipakettisekvenssin bitti bitiltä suoritetussa vertai- 26 lussa. Kullekin testialustuksen jälkeen vastaanotetulle kehykselle tukiaseman ohjausprosssori lisää sopivan laskimen, joka on taulukossa 6. Tauluko 6 laskimet lisätään perustuen useisiin nopeudentunnistusoperaatioi-5 hin. Näihin operaatioihin voi kuulua esimerkiksi Vi- terbin dekoodausprosessi, CRC-virheen tarkistus ja muita tehonmittaustekniikoita.

Esimerkkisovellutuksessa ensimmäinen nopeu-dentunnistusmenetelmä toteutetaan käyttäen yllä vii-10 tattua Viterbin dekoodausprosessia, joka suoritetaan dekooderilla 45. Tunnistamattomat bittivirheet Viterbin dekoodauksessa, mutta jotka sen jälkeen tunnistetaan testidatan vertailussa, joka suoritetaan digitaalisessa vertailijassa 49, talletetaan myös taulukkoon 15 5. Tietyssä toteutuksessa tauluko 5 sisältö voidaan kopioida tukiaseman ohjausprosessorin muistiin ja taulukon 6 sisältö matkaviestimen ohjausprosessorin muistiin .

20 TAULUKKO 5

Osoittimen nimi _Kuvaus_______ MSQ2 Tl__Nopeudella 1 lähetettyjen pakettien, joiden RTn oli 1, määrä_ MSQ2 T2__Nopeudella 1/2 lähetettyjen pakettien, joiden RTa oli 1/2 , määrä_ MSQ2 T3__Nopeudella 1/4 lähetettyjen pakettien, joiden RT„ oli 1/4, määrä_ MSQ2 T4_Nopeudella 1/8 lähetettyjen pakettien, joiden RTn oli 1/8 , määrä_ MSQ2 T5__’’Himmeä ja purske” -pakettien, joiden Rh oli 1, määrä_ MSQ2 T6__" Himmeä ja purske " pakettien, joiden RTn oli 1/2, määrä_ MSQ2 T7__" Himmeä ja purske " pakettien, joiden RTn oli 1/4 , määrä_ MSQ2 T8__" Himmeä ja purske 11 pakettien, joiden RTn .oli 1/8, määrä_ MSQ2 T9__" Tyhjä ja purske 11 pakettien, joiden RTn oli 1, määrä_ MSQ2 T10__" Tyhjä ja purske 11 pakettien, joiden RTn oli 1/2, määrä_ MSQ2 Tll__" Tyhjä ja purske " pakettien, joiden RTn oli 1/4 , määrä_ MSQ2-T12__" Tyhjä ja purske 11 pakettien, joiden RTn oli 1/8 , määrä_ TAULUKKO 6 25 _

Osoittimen nimi__Kuvaus_ MS02_R1 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä CRC: n tai testisekvens- __sivirheiden puuttuessa edellyttäen, että RRn oli 1_ MS02JR2 Vastaanotettujen ’’himmeä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, ettäRRn oli 1 27 MS02_R3 Vastaanotettujen ’’tyhjä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, __että RRtl oli 1__ MS02_R4 Nopeudella 1/2 ilman CRC-virheitä ja ’’himmeä ja purske” -pakettien _puuttuessa vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli 1 MS02JR5 Nopeudella 1/4 ”himmeä jä purske” -pakettien puuttuessa vastaanotettu- _jen pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli 1_ MS02_R6 Nopeudella 1/8 ’’himmeä ja purske” -pakettien puuttuessa vastaanotettu- _jen pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli 1_ MS02 R7 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin CRC- __virheitä edellyttäen, että RRn oli 1_ MS02R8 Riittämättömällä kehyslaadulla vastaanotettujen pakettien määrä edellyt- __täen, että RRn oli 1_ MS02 R9 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä CRC:n puuttuessa, mutta __tunnistetuilla testisekvenssivirheillä edellyttäen, että RRn oli 1_ MS02 R10 CRC-virheiden puuttuessa vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, __että RRn oli 1/2_ MS02JR11 Vastaanotettujen ’’himmeä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, __että RRg oli 1/2_ MS02JR12 Vastaanotettujen ’’tyhjä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, __että RRg oli 1/2_ MS02 R13 Nopeudella 1/2 vastaanotettujen pakettien määrä CRC- tai testisekvens- __sivirheiden puuttuessa edellyttäen, että RRa oli 1_ MS02JR14 Nopeudella 1/4 vastaanotettujen pakettien määrä ’’himmeä ja purske” - __pakettien puuttuessa edellyttäen, että RRg oli 1/2_ MS02_R15 Nopeudella 1/8 vastaanotettujen pakettien määrä ’’himmeä ja purske” - __pakettien puuttuessa edellyttäen, että RRg oli 1 / 2_ MS02JR16 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin testi- __sek-venssivirheitä edellyttäen, että RRn oli 1/2_ MS02JR17 Riittämättömällä kehyslaadulla vastaanotettujen pakettien määrä edellyt- _täen, että RRn oli 1/2_ MS02 R18 Nopeudella 1/2 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin __testi-sekvenssivirheitä edellyttäen, että RRn oli 1/2_ MS02 R19 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä CRC-virheiden puuttues- __sa edellyttäen, että RR„ oli 1/4_ MSO2 R20 Vastaanotettujen ’’himmeä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, __että RRg oli 1/4_ MS02_R21 Vastaanotettujen ’’tyhjä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, __että RRn oli 1/4_ MS02_R22 Nopeudella 1/2 vastaanotettujen pakettien määrä ilman CRC-virheitä ja __’’himmeä ja purske” -pakettien puuttuessa edellyttäen, ettäRRn oli 1/4 MS02_R23 Oikealla nopeudella 1/4 vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, __että RRn oli 1/4_ MS02 R24 Nopeudella 1/8 vastaanotettujen pakettien määrä ’’himmeä ja purske” - _pakettien puuttuessa edellyttäen, että RRn oli 1/4_ MS02_R25 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin testi- __sekvenssivirheitä edellyttäen, että RRn oli 1/4_ MS02_R26 Riittämättömällä kehyslaadulla vastaanotettujen pakettien määrä __edellyttäen, että RRn oh 1/4_ MSQ2 R27 Nopeudella 1/4 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin __testi-sekvenssivirheitä edellyttäen, ettäRRn oli 1/4_ MS02 R28 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä CRC-virheiden puuttuessa, edellyttäen, että RRn oli 1/8 28 MS02_R29 Vastaanotettujen ’’himmeä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, __että RRa oli 1/8_ MSO2R30 Vastaanotettujen ’’tyhjä ja purske” -pakettien määrä edellyttäen, __että RRn oli 1/8_ MS02 R31 Nopeudella 1/2 vastaanotettujen pakettien määrä ilman CRC-virheitä ja __’’himmeä ja purske” -pakettien puuttuessa edellyttäen, että RRn oli 1/8 MS02R32 Nopeudella 1/4 vastaanotettujen pakettien määrä ’’himmeä ja purske” - _pakettien puuttuessa edellyttäen, että RRn oli 1/8_ MS02JR33 Oikealla nopeudella 1/8 vastaanotettujen pakettien määrä edellyttäen, __että RRn oli 1/8_ MS02JR34 Nopeudella 1 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin testi- __sekvenssivirheitä edellyttäen, että RRn oli 1/8_ MS02 R3 5 Riittämättömällä kehyslaadulla vastaanotettujen pakettien määrä __edellyttäen, että RRn oli 1/8_ MS02R36 Nopeudella 1/8 vastaanotettujen pakettien määrä, joilla tunnistettiin _testi-sekvenssivirheitä edellyttäen, että RRn oli 1/8_ MS02 R37 Oikealla nopeudella ”m”-pakettien määrä edellyttäen, että RRn oli ”m”, siksi: _(MSQ2 R37 = MSQ2 Rl + MSQ2 R13 + MSQ2 R23 + MS02 R33) MS02 R38 Nopeudella 1 virheellisesti vastaanotettujen pakettien määrä, siksi: (MS02R38 = MS02_R4 + MS02R5 + MS02_R6 + MS02_R7 + __MSQ2 R8)_ MS02 R39 Virheellisten kehysten kokonaismäärä, siksi: (MS02R39 = MS02_R14 + MS02R15 + MS02R16 + MS02R17 + MS02R18 + MS02R19 + + MS02_R22 + MS02_R24 + MS02R25 + MS02R26 + MS02_R28 + MS02R31 + MS02_R32 +MS02R34 + MSQ2 R35 + MSQ2 R38)_______

Kehyslähetys- ja virhetilastot, jotka esitetään taulukoissa 5 ja 6 voivat olla käytössä laskettaessa kehysvirhenopeuksia liittyen lähetyksiin eri ke-5 hysvirhenopeuksilla. Esimerkinomainen joukko kehysvirhenopeuksia (FER) täydelle nopeudelle, nopeudelle, 1/4 nopeudelle ja 1/8 nopeudelle paluukanavalla matkaviestimestä tukiasemaan voidaan määrittää seuraavien yhtälöiden mukaisesti: 10 FERFull-Rate = 1 - MS02_Rlc/MS02_Tlm, FER1/2 Rate = 1 - MS02-R13c/MS02__T2m, FER1/4 Rate = 1 - MS02_R23c/MS02_T3m, ja FER1/8 Rate = 1 - MS02_R33c/MS02_T4m, missä matkaviestimessä lisätyt laskimet identifioidaan alaindeksillä "m" ja solutukiasemassa lisätyt laskimet identifioidaan alaindeksillä "c". Lisäksi 15 29 huomautetaan, että yllä esitetty esimerkinomainen ke-hysvirheyhtälö on riippumaton himmeä ja purske kehyksistä ja tyhjä ja purske -kehyksistä, jotka lähetetään tietyn testiaikajakson aikana.

5 Vastaavasti kehyslähetys- ja virhetilastot, jotka esitetään taulukoissa 5 ja 6 voivat olla käytössä laskettaessa kehysvirhenopeuksia liittyen lähtöka-navan eri lähetysnopeuksiin. Esimerkinomaisia kehysvirhenopeuksia (FER) täydelle nopeudelle, nopeudel-10 le, 1/4 nopeudelle ja 1/8 nopeudelle lähtökanavalla solutukiasemasta matkaviestimeen voidaan määrittää seuraavien yhtälöiden mukaisesti: FERFull-Rate = 1 - MS02_Rlm/MS02_Tlc, 15 FER1/2 Rate = 1 - MS02_R13m/MS02_T2c, FER1/4 Rate = 1 - MS02_R23m/MS02_T3c, ja FER1/8 Rate = 1 - MS02_R33m/MS02_T44, missä matkaviestimessä lisätyt laskimet iden-20 tifioidaan alaindeksillä "m" ja missä solutukiasemassa lisätyt laskimet identifioidaan alaindeksillä "c". Tämä esimerkinomainen lähtökanavan kehysvirhenopeusyhtä-löjoukko on myös riippumaton lähetettyjen himmeä ja purske -kehysten ja tyhjä ja purske -kehysten määräs-25 ta.

Huomataan, että solutukiaseman laskinten arvot MS02_T1C, MS02_T2C, MS02_T3C ja MS02_T4C voidaan estimoida summaamalla vastaavat matkaviestimen laskinten arvot. Vastaavasti matkaviestimen laskinten arvot 30 MS02_Tlm, MS02^T2m, MS02_T3m ja MS02_T4m voidaan estimoida summaamalla vastaavat tukiaseman laskimet.

Edellä oleva edullisten sovellusten kuvaus on esitetty, jotta ammattimies voisi käyttää tai valmistaa esillä olevan keksinnön. Näiden sovellutusten eri 35 modifikaatiot ovat ilmeisiä ammattimiehelle ja tässä esitettyjä periaatteita voidaan soveltaa muihin sovellutuksiin keksimättä mitään uutta. Täten esillä olevaa 30 keksintöä ei rajata tässä esitettyihin sovellutuksiin, vaan seuraavassa esitettävien patenttivaatimusten laajimpaan suojapiiriin.

Claims (17)

1. Laite mittaamaan kommunikaatiokanavan suorituskyky, tunnettu siitä, että käsittää: 5 väline (16, 18, 30) lähettämään digitaalisen datan kehysten testisekvenssi yhdellä tai useammalla useista valittavissa olevista nopeuksista sanotulla kommunikaatiokanavalla, jossa jokaisen sanottujen kehysten nopeus valitaan ihmispuheen mallin mukaan; väline vastaanottamaan (12, 14, 40) digitaalisen datan sanottu 10 testisekvenssi, joka on lähetetty sanotulla kommunikaatiokanavalla; väline (50) generoimaan digitaalisen datan sanotun testisekvenssin kopio; ja väline (49) vertaamaan digitaalisen datan sanotun testisekvenssin sanottua kopiota sanotulla kommunikaatiokanavalla vastaanotetun 15 datan sanottuun testisekvenssiin, jotta määrätään datalähetyksen sanottu suorituskyky sanotulla kommunikaatiokanavalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 laite, jossa digitaalisen datan sanottu testisekvenssi generoidaan näennäissatunnaisen prosessin mukaisesti. 20

3. Patenttivaatimuksen 1 laite, jossa sanottu väline lähettämään sisältää: väline generoimaan ensimmäinen joukko datapaketteja käsittäen digitaalisen datan sanotun testisekvenssin; väline osoittamaan sanottu nopeus jokaiselle sanotuista 25 datapaketeista ihmispuheen sanotun mallin mukaisesti; ja väline lähettämään jokainen sanotusta ensimmäisestä joukosta datapaketteja yhdellä sanotuista useista datanopeuksista, jotka on osoitettu sille.

4. Patenttivaatimuksen 3 laite, jossa sanottu väline generoimaan digitaalisen datan sanotun testisekvenssin sanottu kopio sisältää välineen generoimaan toinen joukko datapaketteja, joka on oleellisesti identtinen kuin 5 datapakettien sanottu ensimmäinen sekvenssi.

5. Patenttivaatimuksen 3 laite, jossa sanottu väline generoimaan sanottu ensimmäinen joukko datapaketteja sisältää välineen generoimaan bittisekvenssejä jokaisessa sanotusta ensimmäisestä joukosta 10 datapaketteja toisen näennäissatunnaisen prosessin mukaisesti.

6. Laite mittaamaan kommunikaatiokanavan suorituskyky, tunnettu siitä, että käsittää: väline (30) lähettämään, etäpäätteestä tukiasemalle (12, 14) 15 sanotulla kommunikaatiokanavalla, ensimmäinen digitaalisen datan kehyksistä, jossa jokaisen sanottujen kehysten valittu nopeus valitaan ihmispuheen mallin mukaisesti, sanottu ensimmäinen kehys digitaalista dataa sisältää ensimmäisen paketin digitaalista testidataa; 20 väline (40) vastaanottamaan, sanotussa tukiasemassa, sanottu ensimmäinen kehys digitaalista dataa; väline generoimaan (50), sanotussa tukiasemassa, digitaalisen testi datan sanotun ensimmäisen paketin kopio; ja väline (49) vertamaan digitaalisen testidatan sanotun ensimmäisen 25 paketin sanottua kopiota digitaalisen testin sanottuun ensimmäiseen pakettiin, joka kuuluu digitaalisen datan sanottuun ensimmäiseen kehykseen sanotussa tukiasemassa, jotta määrätään datalähetyksen sanottu suorituskyky sanotulla kommunikaatiokanavalla.

7. Patenttivaatimuksen 6 laite, lisäksi sisältäen välineen vastaanottamaan digitaalisen datan sanotuista kehyksistä jokainen sanotussa tukiasemassa, määräten datanopeuden, joka liittyy digitaalisen informaation vastaanotetuista kehyksistä jokaiseen. 5

8. Patenttivaatimuksen 7 laite, lisäksi sisältäen välineen generoimaan digitaalisen testidatan sanotun ensimmäisen paketin kopio digitaalisen informaation sanotun ensimmäiseen kehykseen liittyvän datanopeuden mukaisesti. 10

9. Patenttivaatimuksen 8 laite, lisäksi sisältäen välineen generoimaan bittisekvenssi digitaalisen testidatan sanotussa ensimmäisessä paketissa näennäissatunnaisen prosessin mukaisesti.

10. Patenttivaatimuksen 6 laite, jossa sanottu väline lähettämään digitaalisen datan sanottu ensimmäinen kehys sanotulla kommunikaatiokanavalla sisältää välineen moduloimaan digitaalisen datan sanottu ensimmäinen kehys käyttäen hajaspektrimodulaatiosignaalia.

11. Patenttivaatimuksen 6 laite, jossa sanottu väline lähettämään digitaalisen datan sanottu ensimmäinen kehys sanotulla kommunikaatiokanavalla sisältää välineen moduloimaan digitaalisen datan sanottu ensimmäinen kehys käyttäen näennäiskohinaista (PN) signaalia, joka vastaa ennalta määrättyä PN-binaarisekvenssiä. 25

12. Patenttivaatimuksen 6 laite, joka lisäksi sisältää välineen lähettämään useita kehyksiä digitaalista dataa sanotulla kommunikaatiokanavalla, jossa jokainen sanotuista useista kehyksistä sisältää paketin digitaalista testidataa, joka on generoitu näennäissatunnaisen prosessin mukaisesti.

13. Patenttivaatimuksen 6 laite, jossa sanottu väline vertaamaan sisältää välineen vertaamaan bittisekvenssejä, jotka käsittävät digitaalisen testi-datan sanotun ensimmäisen paketin sanotun kopion, vastaavaan 5 bittisekvenssiin sanotussa ensimmäisessä paketissa digitaalista testidataa, jotta kootaan kumulatiivinen bittivirheluku.

14. Patenttivaatimuksen 13 laite, lisäksi sisältäen: välineen laskemaan sanotussa tukiasemassa vastaanotetun sanotun 10 digitaalisen informaation sanotut kehykset, jotta määrätään vastaan otettu kehysluku; ja välineet laskemaan kehysvirhetilastot perustuen sanottuun kumulatiiviseen bittivirhelukuun ja sanottuun vastaanotettuun kehyslukuun. 15

15. Laite mittaamaan kommunikaatiokanavan suorituskyky, tunnettu siitä, että käsittää: väline lähettämään, tukiasemasta etäpäätteeseen, paketti digitaalista testidataa digitaalisen informaation useista kehyksistä jokaisessa, jossa 20 sanotun digitaalisen testidatan valittu nopeus valitaan ihmispuheen mallin mukaisesti; väline vastaanottamaan, sanotussa etäpäätteessä, sanotusta tukiasemasta lähetetyn sanotun digitaalisen informaation sanotut kehykset; 25 väline generoimaan, sanotussa etäpäätteessä, kopiot jokaisesta sanotuista paketeista digitaalista testidataa sanotussa tukiasemassa vastaanotetun digitaalisen informaation sanotuissa kehyksissä; ja väline vertaamaan digitaalisen testidatan sanottujen pakettien sanottuja kopioita sanottuihin vastaanotettuihin paketteihin digitaalista testidataa, jotta määrätään datalähetyksen sanottu suorituskyky sanotulla kommunikaatiokanavalla.

16. Patenttivaatimuksen 15 laite, jossa sanottu väline vertaamaan sisältää 5 välineen vertaamaan bittisekvenssejä, jotka käsittävät digitaalisen tes- tidatan sanottujen pakettien sanotut kopiot, vastaaviin bittisekvensseihin, jotka käsittävät digitaalisen testidatan sanotut vastaanotetut paketit, jotta kootaan kumulatiivinen bittivirheluku.

17. Patenttivaatimuksen 16 laite, lisäksi sisältäen: väline laskemaan sanotussa etäpäätteessä vastaanotetun sanotun digitaalisen informaation sanotut kehykset, jotta määrätään vastaanotettu kehysluku; ja väline laskemaan kehysvirhetilastot perustuen sanottuun 15 kumulatiiviseen bittivirhelukuun ja sanottuun vastaanotettuun kehyslukuun.