FI118837B - Kaksoisantenni - Google Patents

Description

118837

Kaksoisantenni

Keksintö koskee pienikokoisen radiolaitteen antennirakennetta, jossa on kaksi sähköisesti suhteellisen erillistä osaa.

Pienikokoisissa kannettavissa radiolaitteissa, kuten matkapuhelimissa, antenni si-5 joitetaan käyttömukavuuden vuoksi mieluiten laitteen kuorien sisälle. Kun antenni lisäksi pyritään tekemään mahdollisimman vähän tilaa vieväksi, sen suunnittelu käy vaativaksi. Lisävaikeutta suunnitteluun tulee silloin, kun radiolaitteen on toimittava useilla taajuusalueilla, sitä enemmän mitä leveämpiä nämä alueet ovat.

Sisäiset antennit ovat useimmiten tasorakenteisia, jolloin niissä on säteilevä taso 10 ja tästä tietyllä etäisyydellä oleva maataso. Tasoantennin kokoa voidaan pienentää valmistamalla säteilevä taso dielektrisen substraatin pinnalle sen sijaan, että se olisi ilmaeristetty. Mitä suurempi on materiaalin dielektrisyys, sitä pienempi luonnollisesti on fyysisesti tietyn sähköisen koon omaava antennieiementti. Käyttämällä substraattina esimerkiksi suuren dielektrisyyskertoimen omaavaa keraa-15 mia, antennikomponentista tulee piirilevylle asennettava pala. Kuvassa 1 on esimerkki tällaiseen palakomponenttiin perustuvasta antennista eli dielektrisestä antennista. Kuvassa näkyy osa radiolaitteen piirilevystä PCB. Piirilevyllä on antenni-komponentti 110, johon kuuluu dielektrinen substraatti 111 ja tämän pinnalla kaksi antennielementtiä. Ensimmäinen antennieiementti 112 peittää osan substraatin • 9 : *·* 20 yläpinnasta ja sen toisen päätypinnan. Toinen antennieiementti 113 peittää toisen • » * osan substraatin yläpinnasta ja sen toisen, vastakkaisen päätypinnan. Anten- nielementit ulottuvat vähän substraatin alapinnan puolelle kosketinpintojen muo- : dostamiseksi. Yläpinnan keskelle elementtien väliin jää rako SL, joka ulottuu poi- ··· < . kittaissuunnassa substraatin toisesta sivupinnasta toiseen. Antennin syöttöjohdin .···. 25 130 on liuskajohdin piirilevyn yläpinnalla, ja se muodostaa yhdessä maatason eli signaalimaan GND ja piirilevymateriaalin kanssa määrätyn impedanssin omaavan syöttöjohdon. Syöttöjohdin 130 liittyy galvaanisesti ensimmäiseen antennielement- ‘"f tiin 112 tämän kosketinpinnassa. Toisesta kosketinpinnastaan ensimmäinen an- • · \··* tennielementti liittyy galvaanisesti maatasoon GND. Substraatin vastakkaisessa : 30 päässä toinen antennieiementti 113 liittyy kosketinpinnastaan galvaanisesti maa- tasoon GND. Toinen antennieiementti saa syöttönsä vain sähkömagneettisesti «·· *. mainitun raon SL yli, joten se on parasiittinen elementti.

• · · • · · • · ·

Koko antenni muodostuu antennikomponentista 110 ja maatasosta. Kuvan 1 esimerkissä antennikomponentin alla ei ole maatasoa, ja komponentin sivulla maata-35 so on siitä tietyllä etäisyydellä. Tämä etäisyys ja parasiittielementtiin 113 ulottuvan 118837 2 maatason osan leveys ja pituus vaikuttavat koko antennin ominaistaajuuteen ja impedanssiin, joten antennia voidaan virittää ja sovittaa niitä optimoimalla. Anten-nielementit säteilevät ainakin lähes samalla taajuudella, joten antenni on yksikaistainen.

5 Yleinen tapa toteuttaa kaksi- tai monikaistainen antenni on jakaa säteilevä elementti ainakin kahteen eripituiseen haaraan elementin oikosulkupisteestä katsottuna. Ilmaeristeisissä tasoantenneissa on tällä tavalla suhteellisen helppo päästä tyydyttävään tulokseen. Sen sijaan hyvin pienikokoista palakomponenttia käytettäessä kunnollisen sovituksen aikaansaaminen esimerkiksi kahdella toimintakaistalla 10 on vaikeaa. Lisäksi eri kaistoja vastaavien antenninosien välinen isolaatio jää riittämättömäksi.

Kuvassa 2 on tunnettu dieiektrinen antenni, jossa on poistettu edellämainittuja haittoja. Rakenne on kaksoisantenni; siihen kuuluu kaksi keraamisubstraatin omaavaa antennikomponenttia piirilevyllä PCB ja näitä vastaavat osa-antennit. An-15 tennirakenteella on ala- ja yläresonanssi, ja se on vastaavasti kaksikaistainen: Ensimmäisellä antennikomponentilla 210 muodostetaan alempi toimintakaista ja toisella antennikomponentilla 220 ylempi toimintakaista. Komponenttien erillisyyden vuoksi myös niiden sähkömagneettiset lähikentät ovat erillisiä, ja osa-antennien välinen isolaatio on tässä suhteessa hyvä. Osa-antenneilla on antenniporttiin AP 20 liittyvä yhteinen syöttöjohdin 231, joka haarautuu antennikomponenteille vieviksi f*·· syöttöjohtimiksi. Jos nämä syöttöjohdinhaarat kytkettäisiin suoraan säteilijöille, : osa-antennit vaikuttaisivat yhteisen syötön kautta haitallisesti toisiinsa niin, että toi- :*·*; sen viritys muuttaisi toisenkin viritystä. Lisäksi yläresonanssista tulisi helposti : .·. heikko tai se ei heräisi lainkaan. Tämän vuoksi tarvitaan rakenteessa sovituskom- • · · 25 ponentteja. Kuvan 2 esimerkissä ensimmäisen antennikomponentin 210 syöttöjoh- • · ♦ timen kanssa on sarjassa kela L1 ja kondensaattori C1. Näiden muodostaman re-***** sonanssipiirin ominaistaajuus on sama kuin alemman toimintakaistan keskitaa- juus. Toisen antennikomponentin 220 syöttöjohtimen kanssa on sarjassa konden-saattori C2, ja tämän antennikomponentin puoleisen pään ja maatason GND välis- ·*· 30 sä on kela L2. Kondensaattorin C2 ja kelan L2 muodostaman ylipäästösuodatti- : .*. men rajataajuus on jonkin verran ylemmän toimintakaistan alapuolella.

• · · · • · · *·.·* Kuvan 2 mukaisen ja vastaavien muiden ratkaisujen haittana on sovituskompo- • ;*; nenttien vaatima tila piirilevyllä ja niiden aiheuttamat lisäkustannukset tuotannos- 4·« : sa. On ajateltavissa, että tarvittava sovitus tehdään ilman erillisiä komponentteja 35 johdekuvioilla piirilevyn pinnalla, mutta yhtä kaikki tällaiset kuviot vaatisivat suhteellisen suuren pinta-alan piirilevyllä.

3 1 1 88 3 7

Keksinnön tarkoituksena vähentää mainittuja, tekniikan tasoon liittyviä haittoja. Keksinnön mukaiselle kaksoisantennille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty muissa patenttivaatimuksissa.

5 Keksinnön perusajatus on seuraava: Dielektrinen antenni on kaksoisantenni, jonka toisella osa-antennilla toteutetaan antennin alempi toimintakaista ja toisella osa-antennilla ylempi toimintakaista. Osa-antenneilla on antennirakenteessa yhteinen syöttöpiste, esimerkiksi toisen osa-antennin säteilevän elementin päässä, jolloin toinen osa-antenni saa syöttönsä galvaanisesti kyseisen säteilevän elementin 10 kautta lyhyellä välijohtimella. Osa-antennit sijaitsevat niin, että niiden substraatit ovat päädyt vastakkain, ja säteilevien elementtien, ts. substraattien johdepäällys-teiden pääsuunnat yhteisestä syöttöpisteestä lähtien ovat vastakkaiset.

Keksinnön etuna on, että eri toimintakaistoja vastaavien osa-antennien viritykset saadaan toisistaan riippumattomiksi ilman erillisiä sovituskomponentteja, vaikka 15 niillä on yhteinen syöttöpiste. Edelliseen liittyen keksinnön etuna on, että antenni-rakenteen vaatima tila on hyvin pieni. Edelleen keksinnön etuna on, että antennin hyötysuhde on dielektriselle antennille hyvä.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa • · • · *. . 20 kuva 1 esittää esimerkkiä tunnetusta dielektrisestä antennista, • « · • · · ··· · kuva 2 esittää esimerkkiä tunnetusta dielektrisestä kaksoisantennista, • · • · * kuva 3 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta dielektrisestä kaksoisanten- . nista, • · · ·*· kuva 4 esittää toista esimerkkiä keksinnön mukaisesta dielektrisestä kaksois- 25 antennista, kuva 5 esittää kolmatta esimerkkiä keksinnön mukaisesta dielektrisestä .·*·. kaksoisantennista ja ··· : !\ kuva 6 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisen antennin hyötysuhteesta.

·· · • · • · ♦ · "* Kuvat 1 ja 2 selostettiin jo tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

• · · • * · ··· .·.: 30 Kuvassa 3 on esimerkki keksinnön mukaisesta dielektrisestä kaksoisantennista.

• ··

Kuvassa näkyy osa radiolaitteen piirilevystä PCB. Piirilevyllä on kaksi antennikom-ponenttia 310 ja 320, kuten kuvassa 2. Nimitetään näitä komponentteja "osa- 118837 4 antenneiksi". Molempiin osa-antenneihin kuuluu dielektrinen substraatti, jolla on päädyt, ylä- ja alapinnat sekä sivupinnat. Substraatit ovat päädyt vastakkain suhteellisen lähellä toisiaan, ja niillä on sama pituussuunta, kun tämä tarkoittaa päätyjen normaalin suuntaa. Nimitetään substraattien vastakkain olevia päätyjä ensim-5 maisiksi päädyiksi. Ensimmäiseen osa-antenniin 310 kuuluu lisäksi sen substraatin 311 pinnalla tässä esimerkissä kaksi säteilevää elementtiä: Ensimmäinen säteilevä elementti 312 peittää osan substraatin 311 yläpinnasta ja sen ensimmäisen päädyn ainakin osittain, ja toinen säteilevä elementti 313 peittää toisen osan substraatin 311 yläpinnasta ja sen toisen päädyn ainakin osittain. Säteilevät elementit 10 ulottuvat päätyjen kautta vähän substraatin alapinnan puolelle alapinnan nurkissa kosketinpintojen muodostamiseksi. Ensimmäinen säteilevä elementti on kytketty ensimmäisestä kosketinpinnastaan 316 antennin syöttöjohtimeen 331 ja toisesta maahan GND. Toinen säteilevä elementti 313 on parasiittinen ollen kytketty molemmista kosketinpinnoistaan 318, 319 maahan GND. Ensimmäistä ja toista sätei-15 levää elementtiä vastaavilla antennin osilla on sama resonanssitaajuus. Toiseen osa-antenniin 320 kuuluu lisäksi sen substraatin 321 pinnalla tässä esimerkissä yksi säteilevä elementti. Tämä elementti eli kolmas säteilevä elementti 322 peittää ainakin osittain toisen substraatin 321 yläpinnan ja sen sekä ensimmäisen että toisen päädyn.

20 Substraattien keskinäisen asennon vuoksi ensimmäisen osa-antennin säteilevien elementtien pääsuunta ja toisen osa-antennin säteilevän elementin pääsuunta ; .** ovat vastakkaiset yhteisestä syöttöpisteestä katsottuna.

t · « • · · ·· *

Antennin syöttöjohdin 331 on johdinliuska piirilevyn PCB yläpinnalla. Syöttöjohdin • 331 ulottuu ensimmäisen osa-antennin 310 alle ensimmäisen substraatin 311 en- n« · . .·. 25 simmäisen päädyn puoleisessa päässä ja on kytketty edellä kerrotun mukaisesti .···. ensimmäiseen säteilevään elementtiin 312 tämän kosketinpinnassa 316 substraa- • · tin 311 alapinnan nurkassa. Tämä kohta ensimmäisessä säteilevässä elementissä .. on osa-antennien yhteinen syöttöpiste FP. Se sijaitsee keksinnön mukaisesti osa- • · :.,7 antennien välissä ns. kytkentätilassa. "Kytkentätila" tarkoittaa tässä selostuksessa • · *...* 30 ja patenttivaatimuksissa substraattien ensimmäisten päätyjen rajoittamaa olennai- : sesti suorakulmaisen särmiön muotoista tilaa laajennettuna hiukan molempiin • · · suuntiin kaikissa kolmessa ulottuvuudessa. "Hiukan" tarkoittaa etäisyyttä, joka on . ·. pieni verrattuna substraattien pituuteen ja leveyteen.

• · · • · · • ·· ·

Toinen osa-antenni 320 saa syöttönsä lyhyen välijohtimen 332 kautta, joka on kyt-35 ketty toisesta päästään ensimmäiseen säteilevään elementtiin 312 ensimmäisen substraatin 311 ensimmäisessä päädyssä ja toisesta päästään kolmanteen sätei- 118837 5 levään elementtiin 322 toisen substraatin 321 ensimmäisessä päädyssä. Välijoh-din on siten kytkentätilassa. Kolmas säteilevä elementti on kytketty galvaanisesti vain välijohtimeen 332, joten toinen osa-antenni on tässä esimerkissä monopoli-tyyppinen. Ensimmäinen ja toinen osa-antenni ja välijohdin yhdessä muodostavat 5 kaksoisantennin 300.

Kuvassa 4 on toinen esimerkki keksinnön mukaisesta dielektrisestä kaksoisanten-nista. Kaksoisantennissa 400 on ensimmäinen osa-antenni, johon kuuluu sen substraatti 411, ensimmäinen säteilevä elementti 412 ja toinen säteilevä elementti 413 sekä toinen osa-antenni, johon kuuluu sen substraatti 421 ja kolmas säteilevä 10 elementti 422, kuten kuvassa 3. Erona kuvan 3 esittämään rakenteeseen on, että mainitut substraatit 411, 421 muodostavat nyt yhtenäisen kokonaissubstraatin 440. Nimitetään siksi tässä tapauksessa osa-antennien substraatteja osasubstraa-teiksi. Osasubstraatit on erotettu toisistaan kahdella substraatin 440 läpi sen yläpinnasta alapintaan ulottuvalla rei'alla HL1, HL2. Nämä rei'ät ovat substraatin pol-15 kittaissuunnassa pitkulaisia niin, että osasubstraatteja yhdistää vain kolme suhteellisen kapeaa kannasta. Tästä syystä kummankin osa-antennin kenttä pääsee leviämään substraatissa vain vähäisessä määrin toisen antennin puolelle, ja osa-antennien sähköinen erotus on siten suhteellisen hyvä.

Kaksoisantenni 400 on kuvassa 4 piirretty päältäpäin ja toisessa osakuvassa toi- 20 nen sivu poisleikattuna ensimmäiseen reikään HL1 saakka pitkittäissuuntaista lin- | *·· jaa A-A pitkin. Jälkimmäisessä osakuvassa näkyy siten auki leikatun ensimmäisen : rei'an HL1 sisäpinnan kapea takaosa, joka littyy toisesta reunastaan ensimmäisen ·*·*: osasubstraatin 411 ensimmäiseen päätyyn ja toisesta reunastaan toisen osasubst- • · : .·. raatin 421 ensimmäiseen päätyyn. Nämä päädyt on päällystetty johdemateriaalilla !'*.*! 25 siten, että ensimmäinen säteilevä elementti 412 ulottuu reikien HL1 ja HL2 kautta • · · \\\' substraatin alapinnalle, ja kolmas säteilevä elementti 422 ulottuu samojen reikien ***** vastakkaisten pintojen kautta tietylle etäisyydelle substraatin alapinnasta. Ensim mäisen rei'än HL1 sisäpinnan edellä mainittu takaosa on päällystetty osittain joh-demateriaalilla. Tämä johdepäällyste 432 yhdistää kolmannen säteilevän elemen-30 tin ensimmäiseen säteilevään elementtiin toimien siten toista osa-antennia syöttä- : .*. vänä välijohtimena. Välijohdin 432 on antennin 400 kytkentätilassa. Välijohdin voisi /*·! olla myös substraatin 411 yläpinnalla reikien HL1 ja HL2 välissä.

• * : Kuvan 4 leikkauspiirroksessa näkyy substraatin alapinnalla olevista ensimmäisen .*.#: säteilevän elementin 412 kosketinpinnoista taempi 417. Tämä voidaan kytkeä joko 35 antennin syöttöjohtimeen tai signaalimaahan. Parasiittisen toisen säteilevän ele- 118837 6 mentin 413 kosketinpinnoista näkyy niinikään taempi 419, joka kytketään signaa-li maahan.

Kuvassa 5 on kolmas esimerkki keksinnön mukaisesta dielektrisestä kaksoisan-tennista. Kaksoisantenni 500 on piirretty sekä päältä päin että sivulta päin. Siinä 5 on ensimmäinen osa-antenni, johon kuuluu sen substraatti 511, ensimmäinen säteilevä elementti 512 ja toinen säteilevä elementti 513 sekä toinen osa-antenni, johon kuuluu sen substraatti 521 ja kolmas säteilevä elementti 522, kuten edellisissä kuvissa. Ensimmäisen osa-antennin substraatti eli ensimmäinen osasubstraatti 511 ja toisen osa-antennin substraatti eli toinen osasubstraatti 521 muodostavat 10 yhtenäisen kokonaissubstraatin 540, kuten kuvassa 4. Osasubstraatit on tässä tapauksessa erotettu toisistaan kolmella substraatin 540 läpi pystysuunnassa ulottuvalla rei'ällä HL1, HL2, HL3 sekä kahdella lovella CH1, CH2. Ensimmäinen lovi CH1 on reikien kohdalla subsraatin yläpinnasta alaspäin ja toinen lovi CH2 on reikien kohdalla subsraatin alapinnasta ylöspäin. Osasubstraatteja jää siten yhdistä- 15 mään neljä suhteellisen kapeaa kannasta, joiden korkeus on selvästi pienempi kuin substraatin korkeus. Tällä tavalla järjestetään osa-antennien sähköinen erotus suhteellisen hyväksi.

Huomattavimpana erona kuvan 4 esittämään rakenteeseen on, että toista osa-antennia syöttävä välijohdin 532 on nyt substraatin 540 toisella sivupinnalla. Tätä 20 sivupintaa on päällystetty johteella niin, että ensimmäisen säteilevän elementin 512 ja kolmannen säteilevän elementin 522 vastakkain olevat päät tulevat kytke- : tyiksi toisiinsa. Välijohdin 532 joutuu kiertämään tässä tapauksessa ensimmäisen Φ·· · loven CH1 pään muodostaen siten U-muotoisen mutkan.

• · • • # « ••γ Kaksoisantennin 500 syöttöpiste FP on tässäkin tapauksessa substraatin 540 ala- 25 pinnalla ensimmäisen osasubstraatin 511 puolella antennin kytkentätilassa. Syöt- ··· töpiste liittyy galvaanisesti ensimmäisen säteilevän elementin 512 substraatin yläpinnalla olevaan osaan ensimmäisen rei’än HL1 johdepäällysteen kautta.

i i « lii Kuvassa 6 on esimerkki kuvan 3 mukaisen antennin hyötysuhteesta. Kuvaaja *"1 näyttää hyötysuhteen taajuuden funktiona. Antennin alempi toimintakaista on viri- 30 tetty GSM900-järjestelmän (Global System for Mobile communications) vas- taanottokaistalle ja ylempi toimintakaista GSM1900-järjestelmän vastaanottokais- t *.t talle. Nähdään, että hyötysuhde on alemmalla kaistalla keskimäärin noin 0,35 ja *"1. ylemmällä kaistalla noin 0,45. Hyötysuhde on siis varsinkin ylemmällä kaistalla hy- • · · vä ottaen huomioon antennin pieni koko.

118837 7 Tässä selostuksessa ja patenttivaatimuksissa "osa-antenni" tarkoittaa pelkkää pa-lakomponenttia, jossa säteilijät ovat, tai sen osaa. Vastaavasti "antenni" tarkoittaa "osa-antennien" yhdistelmää. Toiminnallisestihan antenniin kuuluu lisäksi maajär-jestely palakomponentin/-komponenttien ympärillä. Etuliitteet "ala-", "ylä-", "vaaka-5 " ja "pysty-" sekä määreet "alla", "päällä" ja "päältä päin" viittaavat antennin asen toon, jossa se on asennettu vaakasuorassa olevan piirilevyn yläpinnalle. Antennin käyttöasento voi tietenkin olla mikä tahansa.

Keksinnön mukainen antenni voi luonnollisesti yksityiskohdissaan poiketa edellä selostetuista. Esimerkiksi antennin syöttöjohdin voi olla kytketty alempaa toiminta-10 kaistaa vastaavan osa-antennin sijasta ylempää toimintakaistaa vastaavaan osa-antenniin. Osa-antenneja yhdistävän välijohtimen paikka voi vaihdella antennin kytkentätilassa. Alempaa toimintakaistaa vastaavassa osa-antennissa voi olla kahden sijasta vain yksi säteilijä, ja ylempää toimintakaistaa vastaavassa osa-antennissa voi olla yhden sijasta kaksi säteilijää. Yksittäinen säteilijä voi olla kyt-15 ketty syöttöpisteensä lisäksi myös maahan. Jos antennilla on yhtenäinen substraatti, osasubstraatteja erottavien reikien määrä ja muoto voivat vaihdella. Ne voivat myös kulkea vaakasuunnassa substraatin läpi. Reikien lisäksi tai sijasta voi osasubstraatteja olla erottamassa koloja. Osa-antenneja yhdistävä välijohdin voi olla jonkin reiän tai kolon pinnalla tai koko substraatin ulkopinnalla riippumatta sii-20 tä, miten osa-antennien sähköistä erotusta parantava substraattimateriaalin vä-ϊ·. hennys on toteutettu. Keksinnön mukaisen antennin valmistus voi tapahtua esi- jmerkiksi päällystämällä keraamipala osittain johteella tai kasvattamalla vaikka piin • · · JIV pinnalle metallikerros ja poistamalla siitä osa puolijohdekomponenttien valmistuk- I f sessa käytetyllä tekniikalla. Keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin it- • · 25 senäisen patenttivaatimuksen 1 asettamissa rajoissa.

• · · • ♦ · ··· ··· • » • 1 ··· • · t • · 1 ··· ··· « 1 * · ··· * · · • ♦ · • e» 1 ··· • 1 • · ♦ ·· • · · * · · « « · • 2 2 • ·

Claims (10)

1. Kaksoisantenni (300; 400; 500), jossa on ensimmäinen osa-antenni (310) antennin alemman toimintakaistan toteuttamiseksi ja toinen osa-antenni (320) ylemmän toimintakaistan toteuttamiseksi, joissa kummassakin osa-antennissa on 5 dielektrinen substraatti (311, 321; 411, 421; 511,521) ja tämän johdepäällysteenä ainakin yksi säteilevä elementti (312, 313, 322; 412, 413, 422; 512, 513, 522), joilla kummallakin substraatilla on ensimmäinen ja toinen pääty, ylä-, ala- ja sivupinnat päätyjen normaalin suunnan ollessa substraatin pituussuunta, tunnettu siitä, että osa-antennien substraatit (311, 321; 411, 421; 511, 521) ovat niiden ensim-10 mäiset päädyt vastakkain, niillä on olennaisesti sama pituussuunta, ja osa-antenneilla on yhteinen syöttöpiste (FP) ensimmäisten päätyjen määrittämässä kytkentätilassa toisen [one] osa-antennin substraatin ensimmäisen päädyn puoleisessa säteilevän elementin päässä, ja toinen [other] osa-antenni saa syöttönsä välijohtimen (332; 432; 532) kautta, joka ulottuu mainitussa kytkentätilassa edellä 15 mainitusta säteilevästä elementistä jälkimmäisen osa-antennin säteilevään elementtiin.

2. Dubbelantenn i enlighet med patentkrav 1, kännetecknad av att den gemen-samma inmatningspunkten (FP) ligger i strälande elementet av den första delan-tennen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaksoisantenni, tunnettu siitä, että yhteinen syöttöpiste (FP) on ensimmäisen osa-antennin säteilevässä elementissä.

3. Dubbelantenn i enlighet med patentkrav 1, kännetecknad av att substrat 5 (311) av första delantennen och substrat (321) av andra delantennen är separata, och den nämnda mellanledaren (332) är en separat ledare kopplad i första delan-tennens strälare (312) och i andra delantennens strälare (322).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaksoisantenni, tunnettu siitä, että ensim-20 mäisen osa-antennin substraatti (311) ja toisen osa-antennin substraatti (321) ovat • .·. erilliset, ja mainittu välijohdin (332) on ensimmäisen osa-antennin säteilijään (312) • · · « V ja toisen osa-antennin säteilijään (322) kytketty erillisjohdin. • ♦ • ♦ • · ·.: I 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaksoisantenni, tunnettu siitä, että ensim-mäisen osa-antennin substraatti (411; 511) ja toisen osa-antennin substraatti (421 ; 25 521) muodostavat yhtenäisen kokonaissubstraatin (440; 540), jossa substraattima- ··· teriaalia on vähennetystä osa-antennien välissä näiden sähköisen erotuksen pa- :·. rantamiseksi. • ♦· ® · ·

4. Dubbelantenn I enlighet med patentkrav 1, kännetecknad av att substratet (411; 511) av första delantennen och substratet (421; 521) av andra delantennen 10 bildar ett enhetligt helhetssubstrat (440; 540), där substratmaterial har förminskats mellan delantennerna för att förbättra deras elektrisk skillnad.

5. Dubbelantenn i enlighet med patentkrav 4, kännetecknad av att substratmaterial har förminskats sä, att genom substratet (440; 540) gär ätminstone ett häl (HL1, HL2).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kaksoisantenni, tunnettu siitä, että sub-straattimateriaalia on vähennetysti siten, että substraatin (440; 540) läpi menee 30 ainakin yksi reikä (HL1, HL2). • :T: 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kaksoisantenni, tunnettu siitä, että sub- straattimateriaalia on vähennetysti siten, että substraatissa (540) on ainakin yksi kolo (CH1, CH2). 118837 9

6. Dubbelantenn i enlighet med patentkrav 4, kännetecknad av att substratma terial har förminskats sä, att i substratet (540) finns ätminstone en nisch (CH1, CH2).

7. Dubbelantenn i enlighet med patentkrav 4, kännetecknad av att nämnd mel-lanledare (532) är ledande beläggning pä sidoytan av substratet (540), vilken le- 20 dande beläggning när frän strälaren (512) av första delantennen tili strälaren (522) av andra delantennen.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kaksoisantenni, tunnettu siitä, että mainittu välijohdin (532) on ensimmäisen osa-antennin säteilijästä (512) toisen osa-antennin säteilijään (522) ulottuva johdepäällyste substraatin (540) sivupinnalla.

8. Dubbelantenn i enlighet med patentkrav 5, kännetecknad av att nämnd mel-lanledare (432) är ledande beläggning pä inre ytan av hälet (HL1) av nämnd typ, vilken ledande beläggning när frän strälaren (412) av första delantennen tili sträla- 25 ren (422) av andra delantennen.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kaksoisantenni, tunnettu siitä, että mainittu 5 välijohdin (432) on ensimmäisen osa-antennin säteilijästä (412) toisen osa- antennin säteilijään (422) ulottuva johdepäällyste mainitunlaisen rei'än (HL1) sisäpinnalla.

9. Dubbelantenn i enlighet med patentkrav 1, kännetecknad av att första delantennen innefattar ett första strälande element (312; 412; 512), som täcker en del av övre ytan av dess substrat (311; 411; 511) och ätminstone en del av första gavel av dess substrat, och ett andra strälande element (313; 413; 513), som täcker 30 en andra del av övre ytan av det ifrägavarande substratet (311; 411; 511) och ätminstone en del av andra gavel av substratet, vilka strälande element när genom substratets gavlar pä sidan av substratets nedre yta, för att bilda nämnd inmat- 118837 11 ningspunkt (FP) och jordningspunkt i det första strälande elementet och för att bil-da minst en jordningspunkt i det andra strälande elementet.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaksoisantenni, tunnettu siitä, että ensimmäinen osa-antenni käsittää ensimmäisen säteilevän elementin (312; 412; 512), 10 joka peittää osan sen substraatin (311; 411; 511) yläpinnasta ja ainakin osan sen substraatin ensimmäisestä päädystä, ja toisen säteilevän elementin (313; 413; 513), joka peittää toisen osan kyseisen substraatin (311; 411; 511) yläpinnasta ja ainakin osan substraatin toisesta päädystä, jotka säteilevät elementit ulottuvat substraatin päätyjen kautta substraatin alapinnan puolelle mainitun syöttöpisteen 15 (FP) ja maattopisteen muodostamiseksi ensimmäiseen säteilevään elementtiin ja ainakin yhden maattopisteen muodostamiseksi toiseen säteilevään elementtiin.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaksoisantenni, tunnettu siitä, että mainitut substraatit ovat keräämiä.

20 Patentkrav • · • · » «\j 1. Dubbelantenn (300; 400; 500), som innefattar en första delantenn (310) för I ;* förverkligande av antennens lägre funktionsband ooh en andra delantenn (320) för • · · :>:a: förverkligande av Övre funktionsband, i vilka bäda delantenner finns ett dielektriskt substrat (311, 321; 411, 421; 511, 521) och som dess ledande beläggning ätmin-25 stone ett strälande element (312, 313, 322; 412, 413, 422; 512, 513, 522), vilka bäda substrat har en första och en andra gavel, övre-, nedre- och sidoytor, när gavlarnas normalriktning är substratets längdriktning, kännetecknad av att sub-strat (311, 321; 411, 421; 511, 521) av delantenner är belägna deras första gavlar • · · mot varandra, de har en väsentligt samma längdriktning, och delantennerna har ***\ 30 en gemensam inmatningspunkt (FP) i ett kopplingsutrymme definierat av första gavlar i ändan av strälande elementet mot första gavel av ena [one] delantennens :T: substrat, och andra [other] delantennen fär sin inmatning genom en mellanledare :***: (332; 432; 532), som när i det nämnda kopplingsutrymmet frän det ovannämnda · · strälande elementet tili strälande elementet av den senare delantennen. 118837 10

10. Dubbelantenn i enllghet med patentkrav 1, kännetecknad av att nämnda substrat är av keram. φφ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ • # φ φ φ φ φ φφ φ • · φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ • φ φ φ®φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ # • φφ • φ φ φ • φ· • φ φ φ • φ φ φ φφφ φ • φφ • φ • φ φφφ • φ φ # • φφ • · · • ® · φ φ φ φ • · • φ φφφ