FI117034B - Menetelmä jonotuspalvelun toteuttamiseksi - Google Patents

Description

4

MENETELMÄ JONOTUSPALVELUN TOTEUTTAMISEKSI

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen mt tuspalvelun toteuttamiseksi.

5 Puhelunvälittäjän työn luonne on muuttunut viime vuosina, kun yritykset on tullut paljon uusia kommunikaatiovälineitä, jotka tulee pystyä ottam myös välittäjän toiminnassa. Käyttäjälle voidaan toimittaa puheluita sek; erilaisimpiin laitteisiin. Vaihdepuhelimien lisäksi matkapuhelimiin, vc älypuhelimiin, PDA-laitteille, tietokoneisiin ja muihin vastaaviin. Puhelui 10 lisäksi välittäjä toimittaa kohteille tekstiviestejä, sähköpostiviestejä, jätt soittopyyntöjä jne. Ihmisten työn luonne on muuttunut siten, että työajat välinen raja on usein liukuva. Henkilö voi tehdä välillä töitä kesken vapa; saalta voi olla sellaisia hetkiä, kun ei missään tapauksessa halua vastaan luita, elleivät ne ole erityisen tärkeitä. Tämä kaikki tuo lisää haasteita väl 15 nalle ja myös välitysjäijestelmien kehittäjille. Kaikkien halutun kohteen l taminen välittäjän käyttöliittymästä on työlästä ja aikaa vievää. Toisaalta välittäjälle voi tulla satoja puheluita päivässä, jolloin yhden puhelun käsi . . minimoida.

* · · » » »

Suomalaisessa patentissa nro 110 910 on kuvattu menetelmä, jossa puhe • · 20 yhteydessä välittäjän käyttöliittymään toimitetaan tietoja puhelun kytken masta historiasta. Tällöin vältytään mm. silta tilanteelta, että välittäjä y * * : puhelun sellaiseen numeroon, jossa puhelu on jo aikaisemmin hälyttäny e « « mistään välittäjälle. Lisäksi patentissa kuvataan periaatetasolla se, että pi nän yhteydessä voidaan toimittaa päätelaitteen tilatietoja (vapaa, varattu, 9 ♦ · ’·· · 25 missä). Tilatietoja on kuitenkin tarve välittää myös niissä tapauksissa, ku

• M

m ....

2 maan palveluun kytkeytyneiden liittymien tiloja. SCP seuraa (MSC.ltä s; mukaisesti) liittymien tiloja ja käskyttää MSCrtä sen mukaisesti kytkei jonotukseen tai eteenpäin vapaaseen liittymään. Tätä ratkaisua voidaan 1 sunumeroon tulleiden puheluiden ohjauksessa vapaalle välittäjälle. Sen 5 ei sellaisenaan kovin hyvin sovellu välitysjärjestelmän käytettäväksi välit puheluiden edelleen kytkennässä.

Välittäjän työasemaan (ja näyttöön) voidaan hakea tietoja henkilön sen t teestä lukuisista eri lähteistä: vaihteen infojärjestelmän lisäksi esim. kale kon presence-palvelimelta. Presence-palvelimelle voidaan päivittää tietc 10 automaattisesti tai manuaalisesti käyttäjän toimesta (esim. puhelimesta nan yhteydessä). Presence-palvelimen tietojen päivitystä ja käyttöä pu maattisessa ohjaamisessa on kuvattu yhdysvaltalaisessa patenttihake numero 2002/0085701AI.

Yksi erittäin oleellinen toiminnallisuus välittäjän yhdistäessä puheluita or 15 tuun liittymään. Ongelmana nykyisissä jonotusratkaisuissa on kuitenkin s telaan tieto jonottavasta puhelusta kohteeseen. Yleensä soittaja saa tietää i Iusta ainoastaan GSM:n koputus-toiminteen avulla. Koputus tarjoaa kuite minuutin pituisen jonotuksen, joka ei yleensä riitä.

• * • « · • · · "V Välittäjän yhdistämien jonotuspuheluiden lisäksi vaihdeverkoissa on tar • * * Γ*. 20 notus alaliittymien välillä. Alaliittymien väliset jonotukset voidaan jakaa

• M

.'•»I tajan kannalta kahteen tyyppiin. Toinen on ns. luuri ylhäällä jonotus, jo • · • .·. mania inen, kuin välittäjän yhdistämä jonotus, jossa puhelu päätyy väri j ,*··. automaattisesti, tai soittajan valitsemana jonotuspalveluun. Tällaisen jom ψ · w · · tamiseen on olemassa useita tunnettuja menetelmiä. Näissä ei ote kuitei : 25 miten toimitetaan tieto jonotuksesta kohteelle, silloin kun jonotuspalvelu #** * toiminne. GSM-standardien mukaisessa koputus-toiminteessa tieto tulev 3 1 taja näppäilee puhelimesta numeron 5, jolloin puhelin lähettää DTMF-l tone multifrequency) komennon vaihteelle käynnistää jonotuspalvelu, ja Vaihde seuraa, koska molemmat liittymät ovat vapaat, ja tämän jälkeen a le merkkiäänen (puhelin hälyttää katkonaisesti), jolloin mikäli jonottaja 5 vaihde kytkee puhelun jonottajalta kohteelle. GSM-standardeissa ei ole manlaista ’’luuri alhaalla jonotus” -toiminnetta. Suomalaisessa patentiss 751 on kuvattu ns. luuri ylhäällä jonotus, mutta se ei sellaisenaan sovi ns jonotukseen, jossa tulee seurata kummankin (soittajan ja kohteen) liitty sekä toimittaa jonottajalle tieto jonotuspuhelun kytkennästä.

10 Yhdistettäessä puhelua verkossa useamman puhelinkeskuksen kautta tuli puhelun mukana puhelua identifioiva yksilöllinen tunnus, jolla puhelu ei saman järjestelmän kautta välitetyistä puheluista. A-tilaajanumero ei kaik sa käy tällaisesta tunnuksesta, koska samalla a-tilaajanumerolla voi olla kaisia puheluita. Esim. joissakin yritysvaihteissa välitetään vaihteesta t 15 puheluissa a-tilaajanumerona aina välittäjän kutsunumero. On olemassa i

ja menetelmiä luoda puhelutunnus esim. merkinannossa a-tiL

tilaajanumerokenttiin. Näissä menetelmissä ongelmana on, että mikäli tu vataan esim. alkuperäinen a-tilaajanumero, tämä tärkeä tieto menetetään..

. . lisätään a-tilaajanumeron perään, numerosarja on helposti niin pitkä, etti * ♦ * " V 20 telmät (esim. jotkut vaihteet) eivät pysty sitä käsittelemään.

* * * » · */·: CCBS (Call Completion to Busy Subscriber) -toiminne on ollut myös te • · · dardeissa jo vuosia.

· • · « « f i "··. Erilaisilla ääniautomatiikka- ja Service Node-laitteilla on toteutettu ns. f 9 9 tuspalveluja.

• « i 25 Jonotuspalvelua on periaatteessa kahta tyyppiä: • t« 9 · 4 IN-palveluina on toteutettu langattomissa vaihdeverkoissa jonkin verran i sa jonottavalla tilaajalla on aktiivinen puhelu kytkettynä jonotuksen ajan tuksen voi kytkeä esim. vaihteenhoitaja.

IN-palveluina on kokeiltu myös ratkaisuja, joissa jonottavan tilaajan liitty 5 jonotuksen aikana. Tällöin SCP muodostaa kytkentävaihecssa tavallaan l puhelua” ja kytkee ne yhteen SSP:ssä.

Edellä mainituissa tunnetuissa ratkaisuissa on kuitenkin monia puutteita.

On selvää, että palvelut, joissa jonottavalla tilaajalla on aktiivinen puh jonotuksen ajan, eivät tarjoa sitä joustavuutta ja vapautta, jota käyttäjät t 10 palvelut kuormittavat televerkkoa ja sen vaihdejäijestelmiä. Lisäksi takso hankalaa jäljestää ilmaiseksi jonotuksen aikana.

Vastaavasti palvelut, joissa jonottavan tilaajan liittymä on ’’vapaa” jono ovat toteutettavissa vain rajatuissa ympäristöissä. Perinteisessä lankaverl teessä tämä on mahdollista vain yrityksen omien alaliittymien kesken.

15 Ratkaisut, joissa SCP muodostaa kytkentävaiheessa tavallaan kaksi ’’hera kytkee ne yhteen SSP:ssä, vaativat taas tyypillisesti erikoistekniikoita SS

, # vät toimi monitoimittaja-IN-järjestelmissä. Lisäksi tällöin tiketöinti- ja * * ϊ ·“.* telmiin täytyy tehdä huomattavia muutoksia, jotta puhelinteknisesti B-til * J * jaa) voidaan laskuttaa näin syntyvästä puhelusta.

a a t * ia « a ! I 20 Edellä mainittu CCBS (Call Completion to Busy Subscriber) -toiminne a a j · kaisu, mutta se vaatii esim. Suomessa ISUP4-merkinannon käyttöä opera a a *

Koska ICT-ala on suuntautumassa kohti VoIP-yhteyksiä, eivät laaja-al päivitykset televerkon merkinantoon ole enää perusteltuja. Siten CCBS-U

a a : kin saadaan Suomessa televerkkoon milloinkaan.

• 4 4 5 11

Keksintö perustuu siihen, että kun varattuun B-tilaajan 80 liittymään yritt taa yhteyttä langattoman A-tilaajan 100 liittymästä, annetaan langattomal 100 mahdollisuus aktivoida jonotustoiminto ja jos toiminto aktivoidaai tästä A-tilaajakohtaisesti 100 tieto tietoliikenneverkon palveluympäristö 5 seen elementtiin. Kun yhteys 1,2,3,6,7,8 puretaan tai se purkautuu, tie tään ja tallennetaan tietoliikenneverkon palveluympäristön toiminnallisen joka välittää edelleen toiselle tietoliikenneverkon palveluympäristön ai mentille (Server) tiedon jonottavasta langattomasta A-tilaajan liittymästä tenavasta B-liinymästä 80, ja tämän jälkeen jonottavan langattoman A-til 10 tymään toimitetaan merkkijono, joka sisältää tiedon jonotettavasta B-liitty herätteen, joka kykenee aktivoimaan sovelluksen, joka puolestaan käynnit tisen yhteyden muodostuksen langattoman A-tilaajan 100 liittymästä B-t) tymään.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunn 15 mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksintö tarjoaa useita etuja.

Keksinnön avulla yrityksen langattoman vaihteen tilaajat voivat jonottaa 1 tymään siten, että jonottavan tilaajan liittymä on "vapaa” jonotuksen aikan • · · • » * ··» ·

: Keksintö toimii monitoimittaja-IN-jäijestelmässä eikä vaadi tiketöinti- ja I

20 telmiin mitään muutoksia. Myöskään merkinantoon ei tarvita päivityksiä ti «·« « « a ♦

Keksinnön erityinen etu on, että se ei vaadi uusia investointeja tietoliikenn • * *

sen oheisjäijestelmiin. Operaattori, jolla on käytössään nykyaikainen SCP

• · alusta (platform), pystyy toteuttamaan keksinnön helposti. Tarvitaan vair ; uusi sovellus (application), joka osaa aktivoitua saadessaan herätteeksi *·'»’ 25 viestin. Useimmissa tapauksissa tämän toteutus on helppoa, koska opei ^ * r 6 en priorisoinnin. Jos halutaan, niin esim. yrityksen toimitusjohtaja pääse etusijalle, jolloin aina kun "vanha puhelu" puretaan, kytkeytyy hänen pui mäisenä perille.

Keksintö on helppo integroida jo olemassa oleviin virtuaalisiin vaihdev 5 hin. Sen lisäksi, että vaihteen langattomat liittymät voivat jonottaa toisii liittymiin, palvelu voidaan laajentaa myös tilanteisiin, joissa langaton lii vaihdeverkon lankaliittymään.

Keksintöä tarkastellaan seuraavassa esimerkkien avulla ja oheisiin piirusti

Kuvio 1 esittää lohkokaaviona yhden keksinnön mukaisen menetelmän t 10 dostettaessa puhelua varattuun vaihteen alaliittymään.

Kuvio 2 esittää lohkokaaviona kuvion 1 mukaisen menetelmän jatkovi vaihteen alaliittymään ja verkossa tapahtuvan jonotuksen aktivointia.

Kuvio 3 esittää lohkokaaviona kuvion 2 mukaisen menetelmän jatkovai yleisen televerkon liittymästä langattoman vaihteen alaliittymään, puhi 15 alaliittymän merkitsemistä vapaaksi.

Kuvio 4 esittää lohkokaaviona kuvion 3 mukaisen menetelmän jatkovaih * ft » · # • · : tin lähettämistä jonottavaan alaliittymään j a SEM-kortilla olevan sovellutu ♦ f · 9 # * » « » « .'.J Kuvio 5 esittää lohkokaaviona kuvion 4 mukaisen menetelmän jatko1 * * ;*'*· kortin sovellutuksen avulla tapahtuvaa puhelua langattoman vaihteen ala *·· ; 20 seen ja alaliittymien merkitseminen varatuksi.

« 4 « * 4 4« • *

Kuvio 6 esittää lohkokaaviona yhtä vaihtoehtoista keksinnön mukaista , koonpanoa.

* · I

4 4 « 4 4« »·» ψ e ( 7 ^ SCP Service Control Point HLR Home Location Register, kotirekisteri VLR Visitor Location Register, vierailijarekisteri BSS Base Station System, tukiasemajärjestelmä 5 MSC Mobile Switching Centre, matkapuhelinkeskus A1P Assisting Intelligent Peripheral, avustava älykäs oheisia DTMF Dual Tone Multi Frequency IP Intelligent Peripheral, älykäs oheislaite OTA Over-the-Air, langaton sovellus 10 SIM Subscriber Identity Module, tilaajan tunnistusyksikkö, SMSC Short Message Service Centre, lyhytviestikeskus SSP Service Switching Point, palveluiden kytkentäpiste STK SIM Tool Kit, SIM työkalusta • * • · · ··’/ USSD Unstructured Supplementary Service Data, rakenteetc 15 toinen lisäpal velutieto

I I I

Kuvion 1 mukaisesti puhelu yleisen televerkon A-liittymästä 70 langatt ··· : B-alaliittymään 80 ja alaliittymän merkitseminen varatuksi toteutetaan s netelmävaiheiden avulla: • · a * * 1) Tavallinen kiinteän verkon tilaaja valitsee matkaviestinliittymän • « · ::ί.: 20 liittymästä 70.

* · 8 4) Gateway-MSC-keskus toimii samalla SSP-keskuksena. SSP-keskus s lunohjauksen SCP:lle. SSP-keskus triggaa ns. päättyvän puhelun triggerin koska se tietää, että B-liittymä kuuluu erään yrityksen langattomaan vaihtee: 5) Gateway-MSC tekee myös kyselyn HLRiään saadakseen sei’ 5 MSC/VLR:n alueella liittymä sijaitsee.

6) Tämän tiedon perusteella Gateway-MSC väylöittää puhelun oikean MSC

7) ... BSS-radioverkon kautta...

8) ... B-tilaajan liittymään 80.

9) B-tilaajan 80 vastatessa, merkitään tämä alaliittymä varatuksi ja tieto v 10 tallennetaan SCP:hen.

Kuvion 2 mukaisesti soitto varattuun alaliittymään ja verkossa tapahtuvar aktivointi tapahtuu seuraavien menetelmävaiheiden kautta: 21) Esimerkiksi langattoman vaihdeverkon (alaliittymä)tilaaja 100 (A-tila soittaessaan palvelusuunnan ja B-liittymän lyhytvalintanumeron, tai pelkän 15 lyhytvalintanumeron, tai aidon GSM-numeron.

: 22) Puhelu väylöitetään BSS-radioverkon kautta MSC-matkapuhelinkeskufc *** * »ti *·**·* 23) MSC-keskus toimii samalla SSP-keskuksena. Mikäli soittaja on valin * * * ; suunnan ja B-liittymän 80 lyhytvalintanumeron, tai pelkän lyhytvalintanun * ·

/·;' see SSP-keskus analyysissaan palvelusuuntaan ja siirtää puhelunohjauksen S

i « « 4 4· • Il · :***: 20 24) Mikäli soittaja on valinnut aidon GSM-numeron, Hipaisee SSP-keskus n • · · puhelun liipaisun perusteella, koska se tietää, että B-liittymä 80 kuuluu jonk : a: *: langattomaan vaihteeseen.

4*4 » * 9 11 25) MSC tekee myös kyselyn HLR:ään saadakseen selville minkä MSC/1 liittymä sijaitsee.

26) Tämän jälkeen MSC väylöittää puhelun oikean Gateway-MSC:n kauti 27) ... siihen MSC-keskukseen. jonka alueella tilaaja on. Tällöin hav 5 tilaaja 80 onkin varattu.

28) Tieto varattu-tilanteesta välitetään merkinannossa takaisin aina SC) havaitsee, että tässä tapauksessa soittavalle langattoman vaihdeverkon voidaan tarjota jonotuspalvelu.

29) Jotta soittavalta alaliittymältä 100 voidaan tiedustella, haluaako hän i 10 tuksen, tarvitaan yhteys sellaiselle tiedotuksenantolaitteelle, joka pyst myös näppäinvalintaa. Tyypillinen tapa on käyttää Assisting Intellig (A1P) -tiedotuksenantolaitetta, jolloin puhelu pitää kytkeä sopivan G: kautta...

90)... AIP-laitteelle.

15 91) Tällöin SCP ohjaa AIP-laitetta antamaan sopivan tiedotteen, jossa Is dollisuudesta jonottaa varattuun alaliittymään. Soittaja valitsee joko jonol ; täytyy palvelusta käyttäen äänitaajuusvalintaa. Tieto jonotuksen aktivoin #·* ψ : taanSCP:hen.

• · • · *

92) Tiedotteen voi toistaa ääneen ja näppäinvalinnan voi kerätä myös MS

* e « · . ’" 20 integroitu keskuksen oma tiedotuksenantolaite.

999 * * » »»» 9 9 99 Tässä oletetaan, että soittava alaliittymä 100 haluaa jonottaa varattuun ala] . Kuvion 3 mukaisesti puhelun purku yleisen televerkon liittymästä langat*

• * I

alaliittymään 80 ja alaliittymän 80 merkitseminen vapaaksi tapahtuu seu « · ίο 33) ... ja sitä kautta Gateway-MSC-keskukselle.

34) Toinen vaihtoehto on, että puhelun vastaanottaja 80 purkaa puhelun.

35) Tällöin purkusanoma välitetään BSS-tukiasemajäijestelmän 1 keskukselle...

5 36) ... ja sitä kautta Gateway-MSC-keskukselle.

37) Tieto purku-tilanteesta välitetään merkinannossa takaisin aina SCP:lle 38) SCP havaitsee, että alaliittymä, johon ollaan jonottamassa, on nyt vap tallennetaan SCP:hen.

Kuvion 4 mukaisesti toteutetaan notifikaatin lähettäminen jonottavaan ala 10 ja toteutetaan SIM-kortilla olevan sovellutuksen aktivointi.

41) Kun SCP haluaa tarjota puheluyhteyden jonottavalle alaliittymälle, se selle palvelimelle Server minkä kahden liittymän välille puhelu tullaan mu

42) Palvelin Server lähettää OTA-tekniikan mukaisen sanoman SMSC

sisältönä on merkkijono, joka on tarkoitettu jonottavassa liittymässä olev 15 sovellukselle.

• · : 43) SMSC tekee myös kyselyn HLR:ään saadakseen selville minkä MSC/ ia· **:·] la liittymä sijaitsee.

• · · • «· • * :"44) Sanoma välitetään SMS-viestin sisällä...

*t * • · • a* 45),,, Gateway-MSC:n kautta...

a · a · • aa 20 46)... MSC-keskuksen välityksellä ...

a a a · · • a · 47) ... BSS-tukiasemajäijestelmän läpi alaliittymän matkaviestinlaitteelle.

ί a u

Kuvion 5 mukaisesti SIM-kortin sovellutuksen avulla tapahtuva puhelu vaihteen alaliittymästä toiseen ja alaliittymien merkitseminen varatuksi c seuraavien menetelmävaiheiden kautta: 51) SIM-kortin sovellus saa aikaa puhelun muodostamisen liittymään 80, jc 5 100 jonotti.

52) Puhelu väylöitetään BSS-radioverkon kautta MSC-matkapuhelinkeskuk 53) Numerovalinnassa voidaan käyttää palvelusuuntaa ja B-liittymän 80 1 numeroa, tai pelkkää B-liittymän 80 lyhytvalintanumeroa, tai aitoa GSM-nui 54) Mikäli on käytetty palvelusuuntaa ja B-liittymän 80 lyhytvalintanumer 10 kää lyhytvalintanumeroa hipaisee SSP-keskus analyysissaan palvelusuunta puhelunohjauksen SCP.lle.

55) Mikäli kortin sovellus (application) on valinnut aidon GSM-numerc SSP-keskus ns. päättyvän puhelun liipaisun perusteella, koska se tietää, ett 80 kuuluu johonkin sisäpuheluryhmään.

15 Mikäli sovellus (application) on valinnut palvelusuunnan ja B-liittymän 8G tanumeron, tai pelkän lyhytvalintanumeron, etsii SCP taulukostaan vastaav • ♦*; liittymänumeron. Jos soittajan liittymä (A-numero) ja kohdeliittymä (B-nun • ** · ; vat samaan sisäpuheluryhmään ohjataan puhelu oikeaan paikkaan.

*·· • * • · ♦

56) MSC tekee myös kyselyn HLR:ään saadakseen selville minkä MSC/VL

* · 20 liittymä sijaitsee.

« « * « · · ··# · 57) Tämän tiedon perusteella MSC väylöittää puhelun oikean Gateway-MS< . . 58) ... MSC:nja ...

* · · • i « • « * « a »a ! ! ίΟΊ RCC.milinv^rlrnn Irontta 12 62) Kun puhelun päättyy, tehdään siitä tiketti, jossa on mm. tieto, että k) on ollut yrityksen langattoman vaihteen alaliittymien välinen.

Muunnelmia

Eräs muunnelma keksinnölle on, että jonotuksen aktivoinutta liittymää 1( 5 formoida että varattu liittymä 80 on nyt vapaa, ja pyytää kuittausta, että tään. Kuittaus voidaan suorittaa liittymän 100 päätelaitteessa esim. STK-ilman erillistä verkon yli tapahtuvaa sanomanvaihtoa.

Toinen muunnelma on, että jonotuksen aktivoinut liittymä voi esim. SI avulla perua jonotuksen. Tällöin jonotuksen peruuttaminen saa aikaan esii 10 töisen SMS-viestin lähetyksen verkkoon, siten että käsky peruuttaa jon< lopulta SCP:hen. Jonotuksen peruutus voidaan suorittaa myös liittymän teessä esim. STK-valikon avulla ilman erillistä verkon yli tapahtuvaa sai Tässä tapauksessa kuviossa 4 esitetty viestinsiirto SIM-kortille ei käynnisl ta puhelun muodostusta, vaan heräte hylätään.

15 Kolmas muunnelma on palvelun aktivointi esim. SMS- tai USSD-viestill man em. AlP-laitetta, ääni tiedotteita ja DTMF-valintaa. Tällöin jonotuk tapahtuu lähettämällä sopivan sisältöinen viesti verkkoon, siten että käsk; • a * "V notus välitetään lopulta SCP:hen. Liittymä 100 voi tehdä tämän helpos • ♦ · * * *. valikkonsa avulla.

• · ♦ • ♦♦ 20 Lisäksi on todettava, että edellä kuvattu kytkentäinen puheyhteys kahden • * ·.· · on vain eräs esimerkki keksinnön soveltamisesta. Keksinnön mukaisella • · « voidaan myös muille yhteyksille kuten esim. videopuheluyhteydelle ja tel selle toteuttaa edellä kuvattu jonotuspalvelu. Samoin keksinnön mukain :: olla piiri- tai/ja pakettikytkentäisesti toteutettu. Niinikään yksittäisen liitty 99 9 *9 0S VAI nila vaihtoi! fialni- tai nalvplncuna tme inllnin 5PP itc*» aciac< 13 sovellus ja sen vastaanottama OTA-tekniikan mukainen SMS-viesti ova keksinnön mukainen toteutusvaihtoehto.

Älyverkkoja sen SCP ei ole ainoa keksinnön mukainen palveluympäristc tulevaisuudessa voidaan toteuttaa. Eräs toinen, kuviossa 6 kuvattu tule\ 5 teutuva ympäristö on esim. 3GPP:n arkkitehtuurin tuntema 1P Multime (IMS) 68. IMS:ssä 68 palvelut toteutetaan Application Servereissä (7 gsmSCF:ssä. IMS 68 määrittelee kolme eri tyyppistä Application Serverii - SIP Application Server (SIP-AS) 63, - Open Service Access 67 - Service Capability Server (OSA-SCS) 65 10 - IM-SSF Application Server (IM-SSF) 64.

SIP-AS 63on IMS:lie 68 tyypillinen tekninen tapa toteuttaa palvelut tule verkossa.

OSA-SCS 65 on tapa liittää OSA framework Application Servereillä 67 ti ja IMS:ään 68.

15 IM-SSF 64 on taas tapa liittää "vanhan älyverkon" SCPrssä (SCF:ssä) 66 < IMS: ään.

« · • » · * » » •»» i : Edellä mainittu toinen tietoliikenneverkon aktiivinen elementti (Server) > M· taa itsenäisenä elementtinä, mutta myös joko täysin tai osittain osana palv toiminnallista elementtiä SCP, 63,66,67.

ψ · « * · • * » *// 20 Alan ammattimiehelle on selvää myös näissä tulevaisuuden palveluymp * * daan keksinnön perusajatus toteuttaa monin eri tavoin.

» * • « * » » » » »

Claims (8)

1. Menetelmä jonotuspalvelun toteuttamiseksi, jossa menetelmässä käyt tietoliikenneverkkoa (MSC/SSP, SCP, IMS), jossa menetelmässä muodos kuten puhelu (1, 2, 3, 6, 7, 8) B-liittymään (80) ja yhteyden (1,2, 3,6, 7, 5 misen yhteydessä B-tilaajan (80) tilatieto muutetaan tilaan "varattu" ja ti tilasta tallennetaan tietoliikenneverkon palveluympäristön toiminnalliset (SCP, 63, 66, 67), tunnettu siitä, että - kun varattuun B-tilaajan (80) liittymään yritetään muodostaa yh man A-tilaajan (100) liittymästä, annetaan langattomalle A-tilaajalle l 10 lisuus aktivoida jonotustoiminto ja jos toiminto aktivoidaan, talletin tilaajakohtaisesti (100) tieto tietoliikenneverieon palveluympäristön t< elementtiin (SCP, 63,66,67), kun yhteys (1, 2, 3, 6, 7, 8) puretaan tai se purkautuu, tieto täst tallennetaan tietoliikenneverkon palveluympäristön toiminnallisee 15 (SCP, 63,66, 67),joka - välittää edelleen toiselle tietoliikenneverkon aktiiviselle elemei sekä tiedon jonottavasta langattomasta A-tilaajan liittymästä (100) etu • · · ta B-liittymästä (80), ja tämän jälkeen • · · • ♦ « ·· · : \: j onottavan langattoman A-tilaaj an (100) liittymään toimitetaan ir 20 ka sisältää tiedon jonotettavasta B-liittymästä (80) sekä herätteen, jok I l l tivoimaan sovelluksen, joka puolestaan käynnistää automaattisen y] » » » :.#βί dostuksen langattoman A-tilaajan (100) liittymästä B-tilaajan (80) liitt

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tie *#ϊ * .···. kon aktiivinen elementti (server) lähettää OTA-tekniikalla sanoman lyh • m 15 UICC) olevalle sovellukselle sanoman» jolla se aktivoituu käynnistämää: dostuksen.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2, tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, t linnassa käytetään palvelusuuntaa ja B-liittymän 80 lyhytvalintanumeroa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että SSP-k analyysissaan palvelusuuntaan ja siirtää puhelunohjauksen SCP:lle.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu merovalinnassa käytetään aitoa GSM-numeroa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että SSP 10 see ns. päättyvän puhelun liipaisun perusteella, koska se tietää, että ϊ kuuluu johonkin sisäpuheluryhmään.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu i tuksen aktivoinutta informoidaan että varattu liittymä on nyt vapaa ja p tausta puhelun kytkemisestä, jolloin kuittaus edullisesti sallitaan tehtävi 15 teen STK-valikon avulla ilman sanomanvaihtoa. . , 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu • 1 · " Y taan jonotuksen aktivoineen liittymän (100) perua jonotuksen STK-valikk • · « * · · *4 ·

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunne palvelu sallitaan aktivoitavaksi SMS- tai USSD-viestillä SCP:hen, ilma : 20 äänitiedotteitajaDTMF-valintaa. ··1 • 4 4 · •44 4 4 4 4 4 4 4 444 44 4 1 4 4 16