FI116368B - Kaasunkäsittely-/vaahdotusreaktori, jossa on laitteet kiintoaineiden erottamiseksi nesteistä - Google Patents

Description

116368

Kaasunkäsittely-/vaahdotusreaktori, jossa on laitteet kiintoaineiden erottamiseksi nesteistä - Gasbehandlings-/flotationsreaktor med anordningar för separering av fasta ämnen frän vätskor 5

Keksintö koskee kaasunkäsittely-/vaahdotusreaktoria, erityisesti orgaanisia aineita sisältävien nesteiden käsittelemiseksi, käsittäen ainakin yhden tuloputken, joka päättyy syöttötilaan, johon liittyy nousuputki, jonka yli ulottuu vaahtoputki, jonka yläpäähän liittyy vaahdonkeruulaite ja jonka alapää avautuu vaippaputken alaosaan, 10 jonka yläpäässä on ainakin yksi nesteen poistoaukko.

Yllä mainittua tyyppiä oleva kaasunkäsittely-/vaahdotusreaktori on ennestään tunnettu EP-patenttijulkaisusta 0 274 083: varsinkin orgaanisia aineita sisältävän veden käsittelemiseksi vesi pumpataan tuloputken kautta syöttötilaan ja samalla 15 siihen lisätään ilmaa tai ilman ja otsonin seosta, joka sekoittuu nesteeseen pieninä kuplina. Veteen sisältyvä orgaaninen aines, kuten esimerkiksi biomassa, proteiinit, ammoniakki yms. kerrostuu kuplille, nousee näiden myötä ylöspäin nousuputkessa ja joutuu vaahtoputkeen, jossa se muodostaa orgaanisella aineella päällystettyjen kuplien kanssa vaahtopilarin. Tämä vaahtopilari painuu nousevien kaasukuplien 20 vaikutuksesta vaahtoputken yläpäähän liitettyyn keruulaitteeseen. Orgaanisella aineella päällystämättömät tai vain jonkin verran päällystetyt kuplat virtaavat sen sijaan vaahtoputkessa nousuputkea ympäröivällä alueella alaspäin alempaan päähän, ”·· ns. imunlaukaisukartioon asti. Siinä virtaus hidastuu siinä määrin, että kaasukuplat taas nousevat ylöspäin. Tällöin vaahtoputken ja nousuputken välisellä alueella ; : 25 esiintyy kaasukuplien ylöspäin ja alaspäin suuntautuvaa liikettä. Tämän ylöspäin ja . - · ·. alaspäin suuntautuvan virtauksen aikana veteen vielä sisältyvää orgaanista ainetta ;·. kerrostuu kuplille, jotka puolestaan kasaantuvat vaahdoksi, joka yhdistyy '... t päävaahtopilariin nousuputken yläpäässä. Ilman kuplia oleva ja orgaanisista aineista ' puhdistettu vesi nousee ylöspäin vaippaputken läpi ja poistuu reaktorista tämän 30 nesteenpäästöaukon kautta.

I · · v : Tällä tavoin suunnitellun reaktorin haittapuolena on kuitenkin, että suuri osa nes- ;v; teessä tai vedessä olevista kiintoaineista, erityisesti sellaisista, joiden ominaispaino t · ,···. on sama tai suurempi kuin nesteen, ei ole poistettavissa, ja se siis jää orgaanisista ”•'35 aineista puhdistettuun nesteeseen ja johdetaan takaisin puhdistettavaan järjes-: " telmään, kuten esimerkiksi akvaarioon.

2 116668

Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada laitteita, joiden avulla myös kiintoaineet saadaan poistettua puhdistettavista nesteistä. Näiden laitteiden rakenteiden tulee olla mahdollisimman vähän tilaa vieviä ja helposti puhdistettavissa.

5 Tämä tavoite saavutetaan keksinnön mukaan siten, että syöttötila koostuu lieriönmuotoisesta alaosasta ja alaosan päälle sijoitetusta katkaistun kartion muotoisesta kuvusta. Lisäksi esiputki avautuu tangentiaalisesti sen alaosaan, minkä seurauksena syöttötilaan virtaava neste-kaasu-seos joutuu pyörintäliikkeeseen. Tällöin ne kiintoaineet, joiden ominaispaino on sama tai korkeampi kuin nesteen, painuvat 10 ulospäin seinämää vasten, samalla kun ne kiintoaineet, joiden ominaispaino on alhaisempi, kerääntyvät pyörivän nestepilarin keskialueelle. Tässä siis muodostuu vaahtopilari jo siten, että vaahdotettavat kiintoaineet kerrostuvat ilma- tai ilma-otsoni-kuplille. Kartion pohjapinnan ja kartion vaipan välinen kulma valitaan siten, että nesteeseen sisältyvät ja nesteen pyörinnällä syöttötilan seinämälle painuvat 15 kiintoaineet johdetaan kartion seinämää pitkin nousevassa virtauksessa sille alueelle asti, joka käsittää katkokartion kohdalle kuvitellun kartion kärjen. Tällä alueella kiintoaineet kerrostuvat senjälkeen yllä mainitulle, muodostuvalle vaahtopilarille ja poistuvat siten nesteestä. Mahdollisimman suuren kiintoaineosuuden poistamiseksi puhdistettavasta nesteestä kartion pohjapinnan ja kartion vaipan välinen kulma on 20 edullisesti 30 °- 60 0 välisellä alueella. Lisäksi esiputki päättyy edullisesti lieriönmuotoisen alaosan keskikorkeudella syöttötilaan, jotta saavutettaisiin mahdollisimman tasainen kaasu-kuplien jakautuma nesteessä koko sisätilassa. Tämän tyyppisellä nesteensyötöllä on lisäksi etuna, että saavutetaan pidempi ilmakuplien viipymäaika nesteessä siten, että 25 tämä saa paremmin happea. Käsittelemällä nestettä ilma-otsoni-seoksella aikaansaa-,···. daan myös erityisesti proteiinien parempi kerrostuminen kaasukuplille. Tällöin ’ / todettiin, että otsonintarve kaasukuplille kerrostumiseen tarvittavaa neutraalien ... proteiinien positiivista latautumista varten on noin kolmanneksen pienempi kuin tekniikan tasossa tunnettujen vastavirtapilarien tarve.

30 : * Lisäksi reaktori on varustettu nousuputkessa, kuvitellun kartion kärjen yläpuolella v : laitteella, joka aikaansaa, että nesteen pyörivä virtaus muuttuu nousuputkessa line- aarisesti nousevaksi virtaukseksi. Tätä varten voidaan käyttää esimerkiksi portaita, .···. pönkityksiä, väliseinämää yms. Ellei mainittua virtauksen muuntamista tapahdu, ’·* 35 tämä johtaa vaahtoputken korkealla olevalle tasolle ulottuviin pyörteisiin, joiden : ’ · · seurauksena vaahto rikkoutuu ja puhkeaa uudelleen virtauksen kautta reaktion ala-osaan.

116368 3

Erään keksinnön mukaisen yllämainitun tavoitteen vaihtoehtoisen ratkaisun mukaan vaippaputkea ympäröi lisäputki siten, että muodostuu suodatuskammion muotoinen välitila, joka on täytetty suodatinaineella ja varustettu nesteen tuloaukolla ja nesteen poistoaukolla. Keksinnön mukaista laitetta käytettäessä pienessä mittakaavassa -5 kuten akvaarioissa suodatinaineeksi sopivat erityisesti vaahtoaineet, suodatusvanu tai tippasuodattimet, eli edullisesti aineet, jotka ovat helposti vaihdettavissa siten, että suodatuskammio on helposti puhdistettavissa. Suuressa mittakaavassa sovellettaessa - kuten esimerkiksi selkeytymättömän teollisuuden jäteveden suhteen tai selkeytyslaitoksissa, delfmaarioissa yms. - soveltuvat kulloisenkin poistettavan 10 kiintoaineen laadun mukaan erityisesti aineet kuten sora, hiekka tai hiili. Suodatus-kammio voidaan myös täyttää vuorotellen näillä aineilla siten, että muodostuu monikerroksinen suodatusjärjestelmä.

Suodatuskammioon johtava nesteen tuloaukko muodostaa edullisesti samalla vaip-15 paputken poistoaukon. Lisäksi suodatuskammion yläosaan suodatusmateriaalin yläpuolelle on muodostettu vähintään yksi nesteen ylijuoksu siten, että mikäli suo-datusmateriaali tiivistyy siihen jäävistä kiintoaineista johtuen ja nestetaso nousee suodatuskammiossa, niin neste johdetaan pois suodatuskammiosta ylijuoksun kautta. Suodatuskammion nestetason mittaamiseksi suodatusaineen yläpuolelle on sovitettu 20 anturi, joka rekisteröi nestepinnan nousun suodatuskammiossa. Anturi on luonnollisesti sovitettava siten, että se osoittaa nestekorkeuden nousun ennen kuin neste johdetaan pois suodatuskammiosta ylijuoksun kautta. Lisäksi suodatuskammion . ·· puhdistamiseksi kammion alaosa on varustettu laitteella ilman ja/tai veden sisään- • johtamiseksi. Tällainen laite voi esimerkiksi koostua suuttimesta, joka on liitetty 25 huuhteluvesisäiliöön ja ilmakompressoriin.

: . Keksinnön mukainen suodatuskammio on edullisesti jaettu kahteen tai useampaan ... alakammioon yhden tai useamman seinämän avulla. Tällöin ainakin osa näistä suo- * datuskammioista on varustettu ylijuoksulla, anturilla sekä ilman ja/tai veden tulolait- 30 teella.

;: : Lisäksi suodatuskammion (-kammioiden) yläosaan on liitetty palautusputki, jolloin suodatuskammio(t) täyttyy(täyttyvät) maksimaalisesti suodatusmateriaalilla suoraan . · · ·. liitäntäaukon alapuolella olevaan kohtaan saakka. Sellaisten nesteiden osalta, joissa /' 35 vaahdotettavien aineiden osuus on suuri, nämä johdetaan takaisin palautusputken kautta kaasunkäsittely-/vaahdotusreaktoriin, jolloin sisäänvirtaus suodatuskammioon ...: keskeytyy, kun esimerkiksi suodatuskammion nesteen poistoaukossa oleva venttiili sulkeutuu.

116368 4

Palautusputki voi tietenkin myös lähteä vaippaputken yläosasta, jolloin vaippaput-ken nesteen poistoaukko voidaan lisäksi muodostaa palautusputkeksi. Näissä tapauksissa suodatuskammioon menevä virtaus voidaan sulkea kammion nesteen tuloau-kossa olevan venttiilin avulla ja palautusputkessa tai vastaavasti muodostetussa 5 vaippaputken nesteen poistoaukossa oleva venttiili voi avautua.

Suuren kiintoaineosuuden omaavista nesteistä poistuu optimaalisesti kiintoaineita sellaisissa kaasunkäsittely-/vaahdotusreaktoreissa, jotka on varustettu sekä keksinnön mukaisella syöttötilalla että yhdellä tai useammalla keksinnön mukaisella suo-10 datuskammiolla, joka on tai ei ole varustettu jollakin yllä mainituista edullisista suoritusmuodoista.

Erityisesti sellaisissa suodatuskammioissa, joiden suodatusmateriaalit sopivat ensisijaisesti suurteollisuuskäyttöön (kuten esimerkiksi sora, hiekka ja/tai hiili, vrt. yllä), 15 on järjestetty säätölaite suodatinmateriaalin yksinkertaista puhdistusta varten. Edellytyksenä on, että suodatuskammio on varustettu ylijuoksulla, anturilla ja ilman/tai veden syöttölaitteella. Jos suodatinmateriaali tiivistyy siihen jäävien kiintoaineiden seurauksena, nestepinta nousee suodatinmateriaalin yläpuolelle. Siihen sovitettu anturi lähettää nestetasosignaalin elektroniselle laitteelle, joka sulkee suodatus-20 kammion nesteen tulo- ja poistoaukon sekä esiputken - esimerkiksi venttiilien avulla -ja samanaikaisesti avaa ilman ja/tai veden syöttölaitteen tietyksi ajaksi. Ilmaa ja/tai vettä syötetään esimerkiksi suuttimen kautta suodatuskerrokseen siten, että suoda-: * · · tusmateriaaliin syntyy voimakkaita pyörteitä. Tällöin kiintoaineet irrottautuvat suo-datusmateriaalista ja kasaantuvat suodatuskammiossa olevaan nesteeseen. Kiintoai-: ·': 25 neilla tällä tavoin rikastettu neste nousee suodatuskammioon ja johdetaan ylijuoksun . · * *: kautta poistovesikanavaan. Heti kun kammio on tällä tavoin puhdistettu kiintoaineis- : ·. ta, avatut laiteosat, eli ilman ja/tai veden syöttölaite, sulkeutuvat uudelleen ja sulje- ... tut laiteosat, eli kammion nesteen tulo- ja poistoaukko sekä syöttöputki, avautuvat uudelleen. Puhdistusaika on joko ennakolta määrätty tai määräytyy sameusanturin 30 avulla, joka mittaa nesteen sameuden esimerkiksi ylijuoksun kohdalla. Säätöelimenä voidaan elektronisen laitteen sijasta myös käyttää sähköistä, esimerkiksi releen v 1 kautta käytettävää laitetta.

j··’. Yllä kuvattua säätölaitetta käytettäessä kaasunkäsittely-/vaahdotusreaktorin suoda-• 35 tuskammio ei ole käytössä puhdistuksen aikana. Sen sijaan sellaisissa tapauksissa, joissa neste voidaan syöttää lyhyeksi ajaksi myös suodattamattomana puhdistetta-vaan järjestelmään, elektroninen tai sähköinen laite sulkee anturin signaalilla suoda-tuskammion nesteen tulo- ja poistoaukon ja avaa ennakolta määrätyksi ajaksi sekä 116368 5 ilman ja/tai veden syöttölaitteen että vaippaputken poistoaukon, johon puhdistettavan järjestelmän neste johdetaan suodattamattomana. Kim suodatuskammio on puhdistettu, avatut laiteosat sulkeutuvat uudelleen ja suljetut laiteosat avautuvat uudelleen, jolloin neste jälleen suotautuu.

5

Lisäksi laitteistoon on sovitettu säätölaite, jonka avulla elektroninen tai sähköinen laite sulkee anturin signaalilla suodatuskammion nesteen tulo- ja poistoaukon sekä syöttöputken ja avaa ilman ja/tai veden syöttölaitteen sekä vaippaputken yläosaan liitetyn palautusputken määrätyksi ajaksi. Tällöin suodattamaton neste johdetaan 10 takaisin reaktoriin ja johdetaan kiertoon reaktorin läpi suodatuskammion puhdistuksen ajaksi. Kun suodatuskammio on puhdistettu, avatut laiteosat sulkeutuvat uudelleen ja suljetut laiteosat avautuvat uudelleen, ja siten kiertoon johdettu, suodattamaton neste johdetaan jälleen suodatuskammioon suodatettavaksi.

15 Yllä mainitun säätölaitteen lisämuunnokset ovat myös ajateltavissa: esimerkiksi vaippaputken yläosaan liitetty palautusputki, syöttöputki ja vaippaputken poisto-aukko voidaan elektronisen tai sähköisen laitteen avulla avata suodatuskammion puhdistuksen ajaksi niin paljon, että osa nesteestä johdetaan vaippaputken poisto-aukon kautta suodattamattomana puhdistettavaan järjestelmään ja osa palautus-20 putken kautta takaisin reaktoriin. Tällöin nesteen tämä osa sekoittuu vielä puhdistettavan, syöttöputken kautta syötettävän nesteen kanssa.

·.. Suodatuksen varmistamiseksi myös suodatuskammion puhdistusvaiheen aikana i\. käytetään reaktoreita, joiden suodatuskammio on jaettu yhdellä tai useammalla . : ‘; 25 väliseinällä kahteen tai useampaan suodatuskammioon, jolloin ainakin osa suoda-. ·. tuskammioista on varustettu ylijuoksulla, anturilla ja ilman ja/tai veden syöttölaitteella. Suodatuskammion anturin antaessa signaalin elektroninen tai sähköinen laite sulkee sen nesteen tulo- ja poistoaukon ja avaa sen ilman- ja/tai veden syöttö-- laitteen. Samalla tähän puhdistettavaan kammioon liitetty suodatuskammio avautuu 30 myös määrätyksi ajaksi siten, että suodatettava neste johdetaan ja suodatetaan liitetyn suodatuskammion kautta puhdistuksen keston ajan. Tiivistyneen suodatus-,: : kammion puhdistuksen jälkeen liitetty kammio sekä ilman ja/tai veden syöttölaite v. sulkeutuvat uudelleen ja puhdistetun kammion nesteen tulo- ja poistoaukko avautu- , ·. vat uudelleen siten, että neste johdetaan uudestaan niiden suodatusjärjestelmän läpi. ///35 ’ · · Yllä mainitun säätölaitteen erään muunnelman mukaan liitetty kammio on kaikissa « < » :: tapauksissa varustettu myös ylijuoksulla, anturilla sekä ilman ja/tai veden syöttölait teella ja molemmat kammiot on liitetty toisiinsa vuorovaikutteisesti: toinen kammi- 116368 6 öistä on kulloinkin nesteen suodattamiseksi käyttötilassa, kun toinen kammio on suljettu. Anturin antaessa signaalin, ts. käytössä olevan kammion tiivistyessä, tämä sulkeutuu ja liitetty kammio avautuu. Edellä mainitusta säätölaitteesta poiketen tämä avoinna oleva kammio pysyy auki myös puhdistusvaiheen jälkeen, kun taas puhdis-5 tettava kammio pysyy suljettuna puhdistuksen jälkeen. Puhdistettava kammio avautuu ensin uudelleen, ja pysyy auki kun liitetty kammio tiivistyy ja puhdistuu. Siten kulloinkin liitetyn kammion käyttötila vaihtelee vuorottaisesti.

Seuraavassa kuvataan keksintöä suoritusesimerkin avulla oheisiin piirustuksiin 10 viittaamalla. Niissä kuviossa 1 esitetään pitkittäispoikkileikkauksena kaasunkäsittely-/vaahdotusreak-toria, jossa on syöttötila ja suodatuskammio(t); kuviossa 2 esitetään kuvion 1 mukaisen reaktorin osaa, jossa on vaihtoehtoisesti 15 sovitettava palautusputki.

Kuviossa 1 esitetään kaasunkäsittely-/vaahdotusreaktoria, jossa ontuloputki 1, jonka kautta johdetaan puhdistettavaa nestettä syöttötilaan 3 pumpun 2 avulla. Ensin neste kulkee suihkuttimen 4 kautta, jonka avulla nesteeseen sekoitetaan ilmaa tai tarvitta-20 essa ilman ja otsonin seosta, joka sekoittuu nesteeseen hienoina kuplina.

Syöttötila 3 koostuu lieriömäisestä alaosasta I, johon tuloputki 1 avautuu tangentiaa-. ·.. lisesti keskikorkeudelle, ja katkaistun kartion muotoisesta kuvusta II, jossa kartion •' ·.. pohjapinnan ja kartion vaipan välinen kulma 5 on 45 °. Syöttämällä nestettä tangen- : 25 tinsuuntaan syöttötilaan 3 neste joutuu pyörintään, jolloin nesteeseen sisältyvät , · ·. kiintoaineet painuvat lieriönmuotoisen alaosan I seinää vasten. Kiintoaineet kulkevat pitkin kartion seinämää alueelle 6, joka käsittää katkokartion kohdalle ajatellun , ,.t kartion kärjen. Tällä alueella muodostuu myöskin nesteeseen sisältyvän orgaanisen aineen kerrostumisella kaasukuplille vakaa vaahtopilari, jolle kiintoaineet kerrostu-30 vat. Kiintoaineilla ja orgaanisella aineella kerrostunut vaahtopilari nousee nousuput-kessa 7 ja ohittaa nousuputken 7 poikkileikkaukseen sovitetun väliseinämän 8, jonka .: : tehtävänä on muuntaa syöttötilaan 3 muodostunut pyörivä virtaus nousuputkessa 7 :;'.'. lineaarisesti nousevaksi virtaukseksi. Nouseva neste joutuu lopuksi vaahtoputkeen 9, ,··*, jolloin vaahtopilari kehittyy edelleen orgaanisten aineiden kerrostuessa edelleen ' ·’ 35 kuplille. Vaahtopilari painuu lopuksi vaahdonkeruulaitteeseen 10 nousevien kaasu- . kuplien vaikutuksesta.

116368 7

Kuormittamattomat tai vain hieman kuormitetut kaasukuplat virtaavat vaahtoputkeen 9, nousuputkea 7 ympäröivässä osassa alaspäin alapäähän 11 saakka ("imun laukai-sukartio"). Siinä virtaus hidastuu siinä määrin, että kaasukuplat taas nousevat ylöspäin. Ilman kuplia oleva neste nousee vaippaputken 12 kautta ylöspäin ja joutuu 5 nesteen tuloaukon 13 kautta vaippaputken 12 ja putken 14 väliin muodostettuun suodatuskammioon 15. Tässä nesteeseen mahdollisesti vielä sisältyvät kiintoaineet suotautuvat pois. Puhdistettu neste johdetaan lopuksi nesteen poistoaukon 16 kautta takaisin puhdistettavaan järjestelmään.

10 Siinä tapauksessa, että puhdistettava neste sisältää hyvin suuren osuuden vaahdotettavia aineita, jotka eivät poistu täysin ensimmäisessä puhdistuskierrossa reaktorin läpi, neste syötetään ennen suodatusta vaippaputkesta 12 lähtevän palautusputken 17 kautta takaisin tuloputkeen 1 ja siten reaktoriin. Tätä varten suodatuskammion 15 nesteen tuloaukon 13 venttiili 18a ja tuloputken 1 venttiili 18b suljetaan ja palautus- 15 putken 17 venttiili 18c avataan. Neste johdetaan siten kiertoon reaktorin läpi, kunnes vaahdotettavat aineet on poistettu nesteestä. Sen jälkeen neste suodatetaan suo-datuskammiossa 15, jossa suljetut venttiilit 18a ja 18b avataan jälleen ja palautusputken 17 venttiili 18c suljetaan jälleen.

20 Kuvion la mukaisessa reaktorin osakuvassa palautusputki 17 on kuvion 1 esityksestä poiketen liitetty suodatuskammion 15 yläosaan. Siinä tapauksessa, että puhdistettava neste on vietävä kiertoon reaktorin läpi, tuloputken 1 venttiili 18b ja suoda-tuskammion 15 nesteen poistoaukon 16 venttiili 18d suljetaan, samalla kun suoda-' .. tuskammion 15 nesteensyötön 13 venttiili 18a pysyy auki. Palautusputkessa 17 . 25 olevan venttiilin 18c avautuessa lisäksi suodatuskammioon 15 padottu neste syöte- .···. tään takaisin reaktoriin. Kun vaahdotettavat aineet on poistettu nesteestä seuraa suodatus, jolloin venttiilit 18b ja 18d jälleen avautuvat ja venttiili 18c sulkeutuu ... jälleen.

30 Suodatusaineen tiivistyessä suodatuskammioon 15 siihen jääneillä kiintoaineilla *' suodatuskammion 15 nestetaso nousee ja saavuttaa anturin 19 alapään. Tämä lähet- ,: * tää signaalin elektroniselle laitteelle 20, joka suorittaa vaihtoehtoisia säätöjä: * ···. 1. Elektroninen laite 20 sulkee anturin 19 antaman signaalin seurauksena nesteen 35 tuloaukon 13 suodatuskammiossa 15 venttiilillä 18a, nesteen poistoaukon 16 venttiileillä 18d ja 18e sekä tuloputken 1 venttiilillä 18b. Samanaikaisesti venttiilit 18f ja ...: 18g avautuvat. Venttiilin 18f avautuessa pumpataan suuttunen 23 avulla vettä suo datuskammioon 15 huuhteluveden varasäiliöstä 21 johdon 22 kautta. Tämän seu- 116668 δ rauksena suodatusaineeseen syntyy voimakkaita pyörteitä suodatuskammiossa 15 ja kiintoaineet irtoavat suodatusaineesta. Jotta vältettäisiin, että irronneet lika-partikkelit tukkisivat suodatuskammion 15 nesteen tuloaukon 13 venttiilin 18a, tai likaisivat kuvion la mukaisen palautusputken 17, vastaavat aukot on varustettu 5 kimmahduslevyllä 24. Kiintoaineilla rikastettu vesi johdetaan pois ylijuoksun 25 kautta poistovesijohdon 26 kautta. Kun suodatuskammio 15 on puhdistettu tietyn ajan venttiilit 18a, b, d ja e avataan uudelleen, kun taas venttiilit 18f ja g suljetaan uudelleen.

10 2. Yllä mainitusta säädöstä poiketen patenttivaatimuksen 14 mukaisen säädön yhte ydessä tuloputken 1 venttiili 18b pysyy avoinna ja lisäksi vaippaputken 12 poistoau-kon 27 venttiili 18h avataan. Tämän seurauksena neste johdetaan suodattamatto-mana reaktorista puhdistusvaiheen aikana poistoaukon 27 kautta puhdistettavaan järjestelmään.

15 3. Vaihtoehtona kohdassa 2 esitettyyn säätöön patenttivaatimuksen 15 mukaisessa säädössä poistoaukon 27 venttiilin 18h sijasta avataan palautusputken 17 venttiili 18c ja tuloputken 1 venttiili 18b suljetaan. Suodatuskammion 15 puhdistuksen aikana neste johdetaan siten kiertoon reaktorin läpi, kunnes suodatuskammio 15 puhdis- 20 tusvaiheen jälkeen avataan uudellen suodatusta varten.

Seuraavan (patenttivaatimuksen 16 mukaisen) säätömahdollisuuden edellytyksenä on, että oikeanpuoleinen (re) ja vasemmanpuoleinen (li) suodatuskammio on erotettu toisistaan seinämällä ja että vain oikeanpuoleinen kammio on käytössä nesteen 25 suodattamiseksi: * 4. Oikeanpuoleisen kammion 15 suodatusmateriaalin tiivistyessä kiintoaineilla nes-teen tuloaukon 13 venttiili 18a ja nesteen poistoaukon 16 venttiilit 18d ja 18e sulkeutuvat sekä poistovesijohdon 26 venttiili 18g ja puhdistusprosessin venttiili 18f 30 avautuvat. Samanaikaisesti vasemmanpuoleisessa suodatuskammiossa nesteen tuloaukon 13 venttiili 18d ja nesteen poistoaukon 16 venttiili 18d avautuvat siten, : : että oikeanpuoleisen suodatuskammion puhdistuksen aikana neste suotautuu va- semmanpuoleisen suodatuskammion kautta. Puhdistusvaiheen jälkeen vasemman-, ” *. puoleisen suodatuskammion venttiilit 18a ja 18d sulkeutuvat uudelleen, samalla kun •35 oikeanpuoleinen suodatuskammio avautuu uudellen suodatusta varten.

I · I

Claims (11)

116368 9

1. Kaasunkäsittely-/vaahdotusreaktori, erityisesti orgaanisia aineita sisältävien nesteiden käsittelemiseksi, joka käsittää ainakin yhden tuloputken (1), joka avautuu 5 syöttötilaan (3), johon liittyy nousuputki (7), jonka yli ulottuu vaahtoputki (9), jonka yläpäähän liittyy vaahdonkeruulaite (10) ja jonka alapää avautuu vaippaputken (12) alaosaan, jonka yläpäässä on ainakin yksi nesteen poistoaukko (27), tunnettu siitä, että syöttötila (3) koostuu lieriönmuotoisesta alaosasta (I), johon tuloputki (1) avautuu tangentiaalisesti, sekä alaosan päälle sovitetusta, katkaistu kartion muotoi-10 sesta kuvusta (II), jolloin kartion pohjapinnan ja kartion vaipan välinen kulma (5) on valittu siten, että nesteeseen sisältyvät kiintoaineet johdetaan kartion seinämää pitkin nousevassa virtauksessa alueelle (6), joka käsittää katkokartion kohdalle ajatellun kartion kärjen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että kartion pohjapin nan ja kartion vaipan välinen kulma (5) on välillä 30°-60°.

3. Reaktor enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknad av att tilloppsröret (1) myn-nar i inloppskammaren (3) pä mitten av höjden av underdelen (I).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että tuloputki (1) avautuu syöttötilaan (3) sen alaosan (I) keskikorkeudelle. 20

4. Reaktor enligt nägot av patentkrav 1-3, kännetecknad av att en don (8) för 5 omvandling av den roterande strömningen till en i stigröret (7) linjärt uppstigande strömning är anordnat over spetsen av den tänkta konan i stigröret (7).

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että nousu-putkeen (7) ajatellun kartion kärjen yläpuolelle on sovitettu laite (8) pyörrevir- : ” tauksen muuntamiseksi nousuputkessa (7) lineaarisesti nousevaksi virtaukseksi. * * · :lt,: 25 5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että lisä- : putki (14) ympäröi vaippaputken (12) siten, että muodostuu suodatuskammion muo- toinen välitila (15), joka on täytetty suodatusmateriaalilla ja varustettu nesteen tulo-aukolla (13) ja nesteen poistoaukolla (16). • * • * · ’···. 30 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että vaippaputken (12) nesteen poistoaukko (27) on suodatuskammioon (15) johtava nesteen tuloauk-f’·* ko (13). :·.·. 7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että suodatus- 35 kammion (15) yläosaan suodatusmateriaalin yläpuolelle on sovitettu ainakin yksi nesteen ylijuoksu (25). 116368 ίο

5. Reaktor enligt nägot av patentkrav 1-4, kännetecknad av att ett ytterligare rör (14) omger mantelröret (12) pä sä sätt att ett som filterkammare utformat mellanrum 10 (15) bildas som är fyllt med filtermaterial och är utrustat med ett vätskeinlopp (13) och ett vätskeutlopp (16).

6. Reaktor enligt patentkrav 5, kännetecknad av att mantelrörets (12) vätskeutlopp (27) är vätskeinloppet (13) i filterkammaren (15). 15

7. Reaktor enligt patentkrav 5 eller 6, kännetecknad av att ätminstone en vätske-överlopp (25) är bildat i det Övre omrädet av filterkammaren (15) över filtermateria-let.

8. Reaktor enligt patentkrav 7, kännetecknad av att det Övre omrädet av filter kammaren (15) över filtermaterialet är utrustat med en sensor (19) för matningen av vätskenivän under överloppet (25) och det nedre omrädet av filterkammaren (15) är : ’ ’ utrustat med ett don (23) för att leda in luft och/eller vatten. * 1

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että suodatuskam-mion (15) yläosa on varustettu anturilla (19) suodatusmateriaalin yläpuolella yli-juoksun (25) alapuolella olevan nestetason mittaamiseksi ja suodatuskammion (15) alaosa on varustettu laitteella (23) ilman ja/tai veden syöttämiseksi. 5

9. Reaktor enligt nägot av patentkrav 5-8, kännetecknad av att en eller flera • I • ‘ . väggar indelar filterkammaren (15) i tvä eller Hera filterkammare.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 5-8 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että yksi tai useampi seinä jakaa suodatuskammion (15) kahteen tai useampaan suodatuskam-mioon.

10. Reaktor enligt patentkrav 9, kännetecknad av att ätminstone en del av filter-.'. kamrama är utrustad med överlopp (25) enligt patentkrav 7, sensor (19) och don för 30 att leda in luft och/eller vatten (23) enligt patentkrav 8.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että ainakin osa suo- datuskammioista on varustettu patenttivaatimuksen 7 mukaisella ylijuoksulla (25), anturilla (19) ja patenttivaatimuksen 8 mukaisella ilman ja/tai veden tulolähteellä (23).

11. Jonkin patenttivaatimuksista 5-10 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että suo datuskammion (-kammioiden) (15) yläosa on liitetty tuloputkeen (1) palautusputken (17) kautta, jolloin suodatuskammio(t) (15) täyttyy(täyttyvät) maksimaalisesti suo-datusmateriaalilla palautusputken (17) liitäntäaukon suoraan alapuolella olevaan kohtaan saakka. 20 • ' ·* 1. Gasnings/flotationsreaktor särskilt för beredning av vätskor innehällande orga- • J niska material, med ätminstone en tilloppsrör (1) som mynnar i en inloppskammare : “ ‘: 25 (3) tili vilken en stigrör (7) ansluter, över vilket stigrör ett skumrör (9) sträcker sig, ·*·,. vid vars Övre ände en skumfänganordning (10) ansluter och vars nedre ände mynnar . : *. i det nedre omrädet av ett mantelrör (12), vars Övre ände uppvisar ätminstone ett vätskeutlopp (27), kännetecknad av att inloppskammaren (3) bestär av en cylinder- • . formad underdel (I) i vilken tilloppsröret (1) mynnar tangentialt och av en pä 30 underdelen päsatt, som stympad kon utformat överstycke (II), varvid vinkein (5) *;· mellan konbasytan och konmanteln är vald sä att de i vätskan innehällna fasta ; ’ < ämnena styrs längs konväggen i den uppätstigande strömningen tili en omräde (6) :" ‘: som innefattar spetsen av en tänkt kona pä platsen för den stympade konan. ‘. 35 2. Reaktor enligt patentkrav 1, kännetecknad av att vinkein (5) mellan konbas- : I I I ytan och konmanteln ligger i ett omräde av frän 30° tili 60°. 116368 11

11. Reaktor enligt ett av patentkraven 5-10, kännetecknad av att det Övre omrädet ,.: av filterkammaren eller filterkamrama (15) via ett äterföringsrör (17) är anslutet tili . ·. tilloppsröret (1) varvid filterkammaren eller filterkamrama (15) är fylld eller fyllda 35 med filtermaterial maximalt till direkt under anslutningsöppningen av äterföringsrö-ret (17).