FI116016B

FI116016B - Puskurointijärjestely

Info

Publication number: FI116016B
Application number: FI20022261A
Authority: FI
Inventors: Teemu Pohjola; Kari Penttilae
Original assignee: Oplayo Oy
Priority date: 2002-12-20
Filing date: 2002-12-20
Publication date: 2005-08-31
Also published as: EP1441532A2; EP1441532A3; US20040184526A1; FI20022261A0; FI20022261A

Description

116016

Puskurointijärjestely

Keksinnön ala Tämä keksintö kohdistuu vastaanottavassa päätelaitteessa tehtä-5 viin virran puskurointijärjestelyihin. Virta lähetetään lähettävästä päätelaitteesta tiedonsiirtoverkon kautta vastaanottavaan päätelaitteeseen.

Keksinnön tausta

Videot ja multimediaesitykset lähettävän päätelaitteen ja vastaan-10 ottavan päätelaitteen välillä on usein saatettu virtamuotoon. Virtamuotoon tekeminen merkitsee sitä, että videon tai multimediaesityksen data lähetetään samaan aikaan, kun sitä näytetään vastaanottavassa päätelaitteessa, toisin sanoen samaan aikaan kuin esityksen yhtä osaa näytetään siirretään toista osaa. Virtatekniikka on erityisen käyttökelpoinen lähetettäessä jatkuvaa 15 dataa kuten videota.

Kuvio 1 esittää esimerkkiä, jossa tiedonsiirtoverkon (GPRS-ver-kon) siirtokapasiteetti videolle tai muulle kuvainformaatiolle on 20 kbit/s. Kuviossa videovirta käsittää useita otoksia 1-4. Olkoon video päivän uutiset. Ensimmäinen otos 1 esittää uutisankkuria, joka kertoo uutisista, toinen otos 2 20 esittää uutiskuvaa tapahtumapaikalta, kolmas otos 3 esittää jälleen uutisankkuria, ja neljäs otos 4 esittää toista uutiskuvaa. Otokset saatetaan virtamuo-* ' toon esitysjärjestyksessä.

Kuten havaitaan, on siirtokapasiteetti vakio uutisvideon keston ajan. Vastaanottavassa päätelaitteessa kulkee tuleva virta puskurin kautta, 25 jota käytetään varmistamaan, ettei virran (toisin sanoen uutisvideon tässä :*·..· esityksessä) esitys katkea, mikäli siirtotiellä tapahtuisi keskeytyksiä.

.·**. Uutisvideon jokainen kehys käsittää yhtä suuren lukumäärän pik- seleitä, mutta jotkut kehykset ovat helpompia koodata siirtomuotoon kuin toi-set. Niinpä esimerkiksi uutisankkuriotokset 1, 3 vaativat vähemmän bittejä # 30 kehystä kohti enkoodatussa muodossa kuin otokset 2, 4. Koska siirtokapasi-teetti on vakio ja virta sisältää jatkuvaa dataa, virtamuotoon saattaminen teh-dään esitysjärjestyksessä. Nämä seikat huomioon ottaen on ilmeistä, että uu-·:··: tisankkuriotosten 1, 3 laatu on korkeampi kuin tapahtumaotosten 2, 4 laatu.

Uutisvideon laadun vaihtelut näyttävät vastaanottavan päätelaitteen näytöllä ’;[/ 35 hyvin häiritseviltä.

2 116016

On tunnettua muodostaa lähetyspäässä sisältöspesifinen adaptiivinen videovirta jäsentämällä lähetettävä video sisällön mukaan osiin ja indeksoimalla osat. Eri osat voidaan koodata eri tarkkuuksilla niiden sisällöstä riippunen. Tällainen menetelmä on esitetty kansainvälisessä patenttihake-5 muksessa WO 02/07164. Menetelmässä videosta tunnistetaan ennalta määriteltyjen ehtojen mukaisesti erilaisia segmenttejä. Ehdot voivat olla tiettyjen tapahtumien kuten pesäpallopelin lyöntien tunnistaminen, tiettyjen visuaalisten näkymien ja audio-ominaisuuksien tunnistaminen jne. Tunnistetut segmentit jäsennetään semanttisiksi perusyksiköiksi, jotka sitten koodataan eri 10 tavalla. Niinpä pesäpallopelin tapauksessa lyönnit voidaan koodata suurella tarkkuudella, joka vaatii suurta siirtokaistaa, kun taas muut pelitapahtumat pienemmällä tarkkuudella ja siten pientä siirtokaistaa käyttäen. Vastaanotti-messa joudutaan suuren siirtokaistan vaativia segmenttejä puskuroimaan ennen niiden esitystä.

15 Tämän menetelmän haittana on, että eri tarkkuudella koodattujen segmenttien dekoodaus ja näyttäminen vastaanottavan päätelaitteen näytöllä tuntuu katsojasta häiritsevältä, koska katsoja kokee laadun vaihtelevan suuresti. Haittana on lisäksi se, että menetelmä ei mitenkään käytä hyväkseen vastaanottavan päätelaitteen kykyä ottaa tavanomaista dekoodausta ja pus-20 kurointia enemmän osaa videovirran käsittelyyn. Päätelaite on siis passiivinen osapuoli.

Häiriöttömään videon esitykseen päätelaitteessa on pyritty paten-tin US-5608697 mukaisella koodausmenetelmällä. Koodattujen videolohkojen väliin laitetaan parametri, joka kertoo viiveajan, joka tarvitaan lohkon dekoo-25 daamiseksi päätelaitteessa lohkon vastaanottamisen jälkeen. Vastaanotin käyttää tätä tietoa puskurin ylivuodon tai alivuodon ehkäisemiseen ja siten .···, häiriöttömän esityksen tuottamiseen. Menetelmä ei kuitenkaan estä sitä, että katsoja tuntee otosten, jotka sisältävät eri määrän bittejä kehystä kohti, väli-. sen laadun vaihtelee häiritsevästi.

• « I

;;; 30 Julkaisusta WO 99/49664 on tunnettua koodata video käyttäjälle sopivaan bittinopeuteen. Kuvasekvenssi jaetaan segmentteihin ja kukin seg-mentti koodataan muuttuvan bittinopeuden enkooderia käyttäen sellaiseen ·;··· enkoodauslaatuun, joka vastaa käyttäjälle sopivaa bittinopeutta, toisin sa noen sopii käytettävissä olevaan siirtokaistaan. Koodauksessa pyritään myös

( t I

'·[/ 35 minimoimaan koodattujen kuvien laatuvaihtelu. Tässä menetelmässä käyttä- '*··’ jän päätelaite on passiivinen osapuoli eikä menetelmä siten käytä hyväkseen 3 116016 päätelaitteen kykyä ottaa tavanomaista dekoodausta ja puskurointia enemmän osaa videovirran käsittelyyn

Keksinnön tavoitteena on eliminoida laatuvaihtelut vastaanottavassa päätelaitteessa näytettävän esityksen otosten välillä ja sitä myöten pa-5 rantaa koko esityksen laatua. Tämä tavoite saavutetaan patenttivaatimuksissa kuvatulla tavalla.

Keksinnön yhteenveto

Keksinnön taustalla on periaate, että videon tai multimediaesityk-10 sen otosten väliin lisätään ylimääräisistä kehyksistä muodostuvia katkoja. Ylimääräiset kehykset lisätään vastaanottavassa päätelaitteessa ja ne voivat olla esimerkiksi mustia kehyksiä tai ne voivat esittää yksinkertaista kuviota. Se aika, jolloin joukko ylimääräisiä kehyksiä siirretään ja näytetään, käytetään seuraavan otoksen datan puskuroimiseen, joka otos vaatii enemmän 15 virtauskapasiteettia kuin saman virtauksen muut otokset. Tällä tavalla voidaan erillisten otosten laatutasoa pitää samassa tasossa.

Jotta vastaanottava päätelaite voisi muodostaa katkoja ja siirtää niihin ylimääräisiä kehyksiä, sen täytyy tietää otosten alkukohdat ja koot sekä siirtokapasiteetti. Jokaisen katkon kesto riippuu edeltävän otoksen koosta ja 20 seuraavan otoksen koosta sekä siirtokapasiteetista, niin että riittävä määrä dataa voidaan puskuroida seuraavaa otosta varten ennen sen esittämistä. Näin ollen virran täytyy sisältää koko informaation käsittäviä otosindikaatto- * I » 'y·' reita ja otosindikaattorit täytyy saattaa virtamuotoon ennen kuin niihin liittyvät otokset saatetaan virtamuotoon, jotta vastaanottava päätelaite on valmis • · ·*.’· 25 muodostamaan katkoja ennen kuin otokset näytetään. Katkot lisäävät koko- : ‘ *.: naisesitysaikaa, mutta samalla parantavat esityksen laatua.

> · * · ·

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin kuvioiden 30 1-10 avulla, joissa « * · kuvio 1 on esimerkki tunnetusta ratkaisusta, ” * * i kuvio 2A kuvaa esityksen vakiokapasiteettisen siirron periaatetta, , · · ·. kuvio 2B esittää vakiolaatuisen esityksen periaatetta, » · 35 kuvio 3 on esimerkki esityksen automaattisesta puskuroinnista, kuvio 4 on esimerkki automaattisen puskuroinnin ongelmasta, 4 116016 kuvio 5 on esimerkki keksinnön mukaisesta ratkaisusta, kuvio 6 on esimerkki mittauksesta, jolla tunnistetaan peräkkäiset video-otokset, kuvio 7 on esimerkki video-otosten indikaattoreista, 5 kuvio 8 on esimerkki virrasta ja miltä se näyttää, kun siihen on lisätty katkoja, kuvio 9 on esimerkki keksinnön mukaisen menetelmän suoritusmuodosta vuokaaviona, kuvio 10 on esimerkki keksinnön mukaisesta järjestelystä.

10

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Kuvio 2A esittää vakiotiedonsiirtokapasiteettisen esityksen periaatetta. Esityksen (video, multimedia, jne.) kuvainformaation siirtokapasiteetti on 20 kbit/s (toisin sanoen GPRS-verkon siirtokapasiteetti). Esityksen otokset 15 lähetetään, toisin sanoen saatetaan virtausmuotoon, kun käytetään virtaus-tekniikka, samassa järjestyksessä kuin ne näytetään vastaanottavassa päätelaitteessa. On tehokasta käyttää koko tiedonsiirtokapasiteetti, jolloin esitys enkoodataan 20 kbit/s siirtoa varten. Jotkut otokset ovat kuitenkin helpompi enkoodata kuin muut. Toisin sanoen helposti enkoodattavat otokset tuottavat 20 paremman laatutason, sillä 20 kbit/s tarjoaa niille enemmän kapasiteettia. Esimerkiksi on helppo otokset, jotka esittävät uutisankkuria vakiotaustaa vasten tai yksinkertaista maisemaa kuvaavat otokset, joissa ei ole liikkuvia koh-teitä. Muut otokset sirkusesitykset, jotka sisältävät liikkuvia kohteita ja/tai run-säästi yksityiskohtia, ovat paljon hankalammat enkoodata. Hankalille otoksille 25 ei riitä 20 kbit/s saman laatutasoon pääsemiseksi kuin helpoille otoksille. Laa-tutason vaihtelut helppojen otosten 21, 23 ja vaikeiden otosten 22, 24 ovat ; * * *: häiritseviä katsottaessa esitystä vastaanottavan päätelaitteen näytöltä.

Kuviossa 2B kuvataan vakiolaatuisten esityksen periaatetta. Esi-tyksen laatutaso on kiinteä, jolloin katsottaessa esitystä näytöllä se näyttää 30 suhteellisen hyvältä (riippuen kiinteästä laatutasosta), koska otosten 21 - 24 ·;·* ei ole laatueroja. Oletetaan, että vakiolaatuisuus vaatii tiedonsiirtokapasitee- /.; tin, joka on 12 kbit/s helpoille otoksille 21, 23 ja tiedonsiirtokapasiteetin, joka ·:*·: on 30 kbit/s vaikeille otoksille. Kuten kuviosta 2B voidaan havaita, ei ole mi- tään ongelmia lähettää helppoja otoksia tiedonsiirtokapasiteetin ollessa 20 35 kbit/s, muta hankalia otoksia on mahdotonta lähettää niille varattujen lähetys-*···' jaksojen aikana.

5 116016

Kuvio 3 esittää esimerkkiä vastaanottavassa päätelaitteessa suoritettavasta automaattisesta puskuroinnista, jolla vältetään vaikeiden otosten lähettämisen ongelma. Oletetaan, että tiedonsiirtokapasiteetti on 20 kbit/s ja kaikki otokset 31 - 34 tarvitsevat 10 sekuntia esitykseensä. Enkoodattujen 5 helppojen otosten 31, 33 koko on 150 kbittiä ja enkoodattujen vaikeiden otosten 32, 34 koko on 250 kbittiä.

Näin ollen, kun lähetetään helppo otos käyttäen koko tiedonsiirtokapasiteettia, tarvitaan siirtoon 7,5 sekuntia (150kbit / 20 kbit/s= 7,5 sekuntia). Näin ollen jää 2,5 sekuntia ennen kuin seuraavan vaikean otoksen esitys 10 alkaa ja tämä 2,5 sekuntia voidaan käyttää 50:n kbitin lähettämiseen vaikeasta otoksesta (20 kbit/s * 2,5 s = 50 kbit/s). Vaikeasta kehyksestä lähetetään sen oikean 10 sekunnin siirtojakson aikana 200 kbittiä, jolloin automaattinen puskurointi mahdollistaa vaikeiden otosten 32, 34 lähettämisen ennen niiden esittämistä.

15 Tavanomainen tilanne on kuitenkin, ettei automaattista puskurointia käyttäen kyetä puskuroimaan riittävästi dataa ennen esitysaikaa. Kuvio 4 on esimerkki tästä automaattisen puskuroinnin ongelmasta. Esityksen (katso kuvio 2B) otokset 21 - 24 on kuvattu esitysaikajanassa eikä todellisessa lähe-tysaikajanassa (vertaa kuvio 3), jotta havainnollistettaisiin toinen tapa käyttää 20 siirtokapasiteettia. Siirtokapasiteetti on 20 kbit/s ja esityksen laatutaso on kiinteä. Tällä tasolla helpot otokset 21, 23 vaativat 12 kbit/s ja vaikeat otokset ‘ ' 22, 24 vaativat 30 kbit/s. Olettakaamme, että kaikki otokset vaativat 10 se- kuntia. Koska siirtokapasiteetti on 20 kbit/s, on mahdollista siirtää 80 kbittiä vaikeista 42, 44 ennen niiden ’’oikeaa” siirto- ja esitysaikaa. Kuitenkin, kapa-25 siteetti, joka vaaditaan ennakkosiirtoon, on 100 kbittiä 41, 43. Vaikeista otok-sista ei voida lähettää ennakkoon 20 kbittiä 41X, 43X. Kun tällainen tilanne .·**. syntyy, tyhjenee vastaanottavan päätelaitteen puskuri ja esityksen näyttämi nen keskeytyy. Näin ollen otosten tasojen vaihtelu voi olla kohtalokasta kat->:. selukokemuksen kannalta. On selvää, ettei automaattinen puskurointi riitä 30 saman laatutason saavuttamiseksi kaikille otoksille.

’*:* Keksintö tarjoaa tähän ongelmaan ratkaisun. Kuvio 5 esittää kek- * · :/·· sinnön mukaisen ratkaisun esimerkkiä. Vastaanottava päätelaite lisää näyt- ;**: töön menossa olevaan virtaan katkoja 51, 52 vaikeiden otosten 22, 24 eteen.

Katkojen aikana on mahdollista puskuroida riittävästi vaikeita otoksia ennen 35 niiden esittämistä. Niinpä, verrattuna kuvaan 4, vaikeiden otosten osat 41X, 6 116016 43X, joita automaattinen puskurointi ei kykene puskuroimaan 42, 44, puskuroidaan vastaanottavassa päätelaitteessa katkojen aikana.

Katkot ovat esimerkiksi musta tausta tai yksinkertainen kuvio, jota näytetään ennen seuraavaa otosta. Vastaanottava päätelaite muuttaa näin 5 ollen virtamuodossa olevan esityksen rakennetta. Koska rakennetta muutetaan, näyttää näytetty virta toiselta kuin alkuperäinen virta, mutta muutos on hyväksyttävä, koska se mahdollistaa saman laatutason esityksen kaikille otoksille. Keksinnön vuoksi parantuu esityksen kokonaislaatutaso.

Jotta näytettävään esitykseen voitaisiin lisätä katkoja, on peräk-10 käiset otokset tunnistettava jollain tavalla. Vastaanottavan päätelaitteen vastaanottaessa virtaa se monitoroi datavirrasta esitysten indikaattoreita. Indikaattori voi esimerkiksi perustua peräkkäisten kehysten väliseen erotekijään. Peräkkäisten kehysten välinen ero mitataan ja mittauksen mukaan muodostetaan erotekijä. Kun esitys loppuu ja uusi esitys alkaa, on edellisen otoksen 15 viimeisen kehyksen ja seuraavan otoksen ensimmäisen kehyksen välinen ero suuri ja samoin on erotekijä.

Kuvio 6 on esimerkki mittauksesta, jolla tunnistetaan peräkkäiset video-otokset. Kuten havaitaan, eroavat erotekijän huippuarvot 61, 62, 63 merkittävästi tavanomaisesta tasosta 64, 65, 66, 67 ja toimivat otosten ha-20 vaitsemisen indikaattorina. Tavanomaiset tasot kuvaavat saman otoksen kahden kehyksen välistä erotekijää.

’ ' Otosten indikaattoreiden pitäisi myös sisältää tietoa otoksen koos- ta. Indikaattorit muodostetaan esitystä muodostettaessa ja ne sijoitetaan vir-tatiedostoon (aineisto, josta muodostetaan virta) ennen relevantteja esityksiä. : \i 25 Kuvio 7 esittää video-otosten indikaattoreita 71, 72. Esitys lähetetään (saate- :*·.· taan virtamuotoon) tavanomaisessa järjestyksessä ja käytetään automaattis- ;··*. ta puskurointia. Jotta vastaanottava päätelaitetta informoitaisiin mahdollisesti tarpeen olevan katkon lisäämiseksi, lähetetään ennen otosta indikaattori. Vastaanottava päätelaite käyttää indikaattoria (uusi otos alkaa ja otoksen ko-" I! 30 ko) ja tietoa käytetystä tiedonsiirtokapasiteetista katkon tarpeen ja katkon pi- tuuden määrittämiseksi. Määrittäminen ottaa edullisesti huomioon automaat-tipuskuroinnin. On huomattava, ettei kuvioon 7 ole merkitty helppojen otosten ·:··: indikaattoreita. On kuitenkin hyödyllistä indikoida kaikki otokset, sillä tällä ta- . j. valla virta on yleiskäyttöinen eri siirtoehdoille.

35 Kuvio 8 esittää, miltä virta näyttää, kun katkot on lisätty. Otokset ‘ * · · ‘ 21 - 24 on kuvattu enkoodatussa koossaan samoin kuin katkot 51, 52. Koska 7 116016 katkot käsittävät yksinkertaisen taustakuvion, ei niiden enkoodaus vaadi paljoakaan kapasiteettia. On hyödyllinen ominaisuus, etteivät katkot kuluta paljoakaan vastaanottavan päätelaitteen kapasiteettia. Katkot on mahdollista lisätä virtaa muodostettaessa (toisin sanoen esitystä editoitaessa), mutta tä-5 mä vaihtoehto on sangen jäykkä. Jokainen virta täytyy suunnitella tietylle tiedonsiirtokapasiteetille ja näin ollen katkot, jotka sopivat tietylle kapasiteetille eivät ole riittäviä toiselle kapasiteetille. Otokset ja niiden koot täytyy määritellä kuten on kuvattu edellä, joten katkojen lisääminen virtaan ennen niiden tallentamista lähettävään päätelaitteeseen ei ole taloudellista tiedonsiirtokapasi-10 teetin käyttämisen ja yleiskäyttöisyyden kannalta. Kuitenkin joissakin ratkaisuissa voi olla soveliasta lisätä katkot vastaanottavassa päätelaitteessa ennen esitystä, mikäli tiedonsiirtokapasiteetti on tiedossa ja tallennettu virta sisältää otosten indikaattorit.

Edellä on sanottu, että katkot käsittävät yksinkertaisen taustaku-15 van. Kuva voi myös olla edellisen otoksen viimeinen kehys tai seuraavan otoksen ensimmäinen kehys. On myös mahdollista, etteivät katkot sisällä mitään. Tässä tapauksessa näytössä ei näytetä mitään katkojen aikana ja katkoja voidaan hyödyntää vaikeiden otosten puskuroimiseen samalla tavalla, kuten jonkin yksinkertaisen kuvan esittävät katkot. Otosten tasovaihteluiden 20 aiheuttamaa ei-toivottua vaikutusta voidaan käsitellä jollakin sofistikoidulla tavalla.

* Kuvio 9 esittää vuokaaviona keksinnön mukaisen menetelmän suoritusmuotoa. On huomattava, että keksinnön kuvaamiseksi selvemmin ·/·· tämä esimerkki käsittää useampia askeleita kuin olennaiset askeleet. Aluksi 25 vastaanottava päätelaite vastaanottaa virran 91 dataa. Virtaa puskuroidaan normaalisti puskuriin ja voidaan käyttää automaattista puskurointia 92. Pus-.··. kuri vastaanottaa virtaa normaalisti, muttei anna dataa ulos ennen sen oikea ta esitysaikaa. Ennen kuin virran esittäminen alkaa, vastaanottava päätelaite ,;, huomaa 93 virrassa otosten indikaattorit. Havainto voidaan tehdä ennen pus- 30 kurointia tai sen jälkeen. Katkot lisätään 94 indikaattoreiden mukaisesti näy-·;·’ tettäväksi menevän virran otosten väliin. On huomattava, ettei jokaiselle otokselle tarvita katkoja. Katkojen pituuden määrittämiseksi käytetään myös ·:··: tietoa siirtokapasiteetista. Viivästyttämällä esitysaikaa luovat katkot lisää ai- kaa puskuroida vaikeita otoksia. Katkosten aikana virtaa puskuroidaan nor-35 maalisti 95, ja katkot näytetään ennen seuraavan otoksen 96 esityksen al-kua.

116016

Kuvio 10 on esimerkki keksinnön mukaisesta järjestelystä. Vasta-sanottava päätelaite, kuten matkaviestin 10, vastaanottaa halutun esityksen sisältävää virtaa. Vastaanottava päätelaite käsittää puskurin 13, jolloin osa jatkuvasti vastaanotettavasta datavirrasta puskuroidaan siirrossa tapahtunei-5 den katkosten eliminoimiseksi. Soitin 12 voi esittää virtamuotoisen esityksen näytöllä 11 sellaisena kuin se on, mutta keksinnön mukaisesti lisätään näytettävään datavirtaan katkoja, mikäli tarpeen. Havaintovälineet 14 havaitsevat virrassa otosindikaattorit 19. Muodostusvälineet 15 muodostavat katkot. Katkojen koot samoin kuin sisältö määritetään. On huomattava, ettei katkojen 10 aikana ole välttämätöntä esittää mitään, jolloin näyttö on tyhjä jonkin kuvion sijasta. Lisäysvälineet 16 lisäävät näytölle menevään dataan määritetyt katkot. Soitin (sovellus vastaanotetun aineiston esittämiseksi vastaanottavassa päätelaitteessa) käsittää edullisesti havaintovälineet, muodostusvälineet ja lisäysvälineet. Toisessa suoritusmuodossa muodostusvälineet voivat sisältää 15 lisäysvälineet.

Virrat (tässä yhteydessä tiedostot) 18 lähettävässä päätelaitteessa 17 sisältävät esitysten otosten indikaattorit 19. Indikaattoreita hyväksikäyttäen voivat muodostus- ja lisäysvälineet tehdä tehtävänsä. Joissakin tapauksissa saattaa olla kohtuullista, että katkot lisätään vastaanottavassa pääte-20 laitteessa, jolloin muodostusvälineet 20 ja lisäysvälineet 121 ja havaintovälineet 122 ovat vastanottavassa päätelaitteessa. Tässä suoritusmuodossa ote-: : taan huomioon katkojen sisällön koot.

Koska keksinnön mukainen suoritusmuoto voidaan toteuttaa käyt-| täen tietokoneella luettavissa olevaan tallennusmediaan tallennettua tietoko- 25 neohjelmatuotetta, keksintö kohdistuu myös tietokoneohjelmatuotteeseen. :*·.· Ohjelmatuote on sovitettu muodostamaan ainakin vaatimuksen 1 mukaiset .···. vaiheet toimiessaan tietokoneessa. On huomattava, että vastaanottava pää telaite (ja lähettävä päätelaite) käsittävät pienen tietokoneen (pieni prosesso-riyksikkö ja muisti) 30 Keksinnön mukainen järjestely voidaan tehdä monin tavoin. Esi- ·;“ merkiksi havaintovälineet voivat monitoroida virtaa ennen puskuria tai sen jälkeen. Havaintovälineet, muodostusvälineet ja lisäysvälineet voivat myös ·:·: olla erillisiä elementtejä tai kytkettynä yhteen elementtiin ja ne voivat olla soit- timen ulkopuolella. Lähettävä päätelaite voi olla palvelin, toinen matkaviestin 35 tai mikä tahansa laite, joka kykenee lähettämään virtoja. On myös huomatta- 9 116016 va, että eri prosessien välillä on lyhyitä viiveitä, kuten puskurointia ja esittämistä, vaikka edeltävät esimerkit kuvaakaan niitä.

Keksintö ei rajoitu tässä tekstissä kuvattuihin esimerkkeihin vaan sitä voidaan käyttää myös muissa ratkaisuissa keksinnön ajatuksen puitteis-5 sa.

Claims

1. Menetelmä virran puskuroimiseksi vastaanottavassa päätelaitteessa, joka virta lähetetään lähettävästä päätelaitteesta vastaanottavaan päätelaitteeseen, vastaanottavan päätelaitteen käsittäessä puskurin virran 5 puskuroimiseksi ja virran sisältäessä vastaanottavassa päätelaitteessa näytettävän esityksen dataa, tunnettu siitä että menetelmä käsittää vaiheet: havaitaan virrassa olevat esityksen otosten indikaattorit (71, 72), jotka indikoivat otosten (32, 34) alut, indikaattoreita hyväksikäyttäen lisätään esityksen otosten (31, 32; 10 33, 34) väliin katkoja, puskuroidaan tavanomaiseen tapaan virtaa puskuriin myös katkojen ajan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäysvaiheessa käytetään kunkin katkon keston määrittämiseen kussa- 15 kin indikaattorissa olevaa tietoa relevantin otoksen koosta ja tietoa lähettävän päätelaitteen ja vastaanottavan päätelaitteen välisestä siirtokapasiteetista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanotut vaiheet suoritetaan vastaanottavassa päätelaitteessa ja havainnointivaihe suoritetaan ennen virran puskurointia.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanotut vaiheet suoritetaan vastaanottavassa päätelaitteessa ja havainnointivaihe suoritetaan virran puskuroinnin jälkeen.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu :.··· siitä, että havainnointivaihe ja lisäysvaihe suoritetaan lähettävässä päätelait- 25 teessä.

6. Patenttivaatimuksen 2, 3, 4 tai 5 mukainen menetelmä, tun- : ·1 \ n e tt u siitä, että indikaattorit sijaitsevat virrassa ennen niihin liittyvä otoksia.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katkojen aikana esitetään yhtenäinen tausta, yksinker- ”!! 30 täinen kuvio tai yksinkertainen kuva.

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virtaa puskuroitaessa käytetään automaattista pusku- ·:·*: rointia.

,·|·, 9. Järjestely virran puskuroimiseksi vastaanottavassa päätelait- 35 teessä, joka virta lähetetään lähettävästä päätelaitteesta vastaanottavaan ·’ päätelaitteeseen, vastaanottavan päätelaitteen käsittäessä puskurin virran 11 116016 puskuroimiseksi ja virran sisältäessä vastaanottavassa päätelaitteessa näytettävän esityksen dataa, tunnettu siitä, että järjestely käsittää: virrassa olevat esityksen otosten indikaattorit, jotka indikoivat otosten alut, 5 havaintovälineet indikaattoreiden havaitsemiseksi, muodostusvälineet katkojen muodostamiseksi esityksen otosten väliin indikaattoreita hyväksikäyttäen, jolloin virtaa puskuroidaan puskuriin tavanomaiseen tapaan myös katkojen aikana.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että muodostusvälineet sisältävät lisäysvälineet katkojen lisäämiseksi esityksen otosten väliin indikaattoreita hyväksikäyttäen.

10 116016

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mikäli vastaanottavasta päätelaitteesta puuttuu havaintovälineet ja muo- 15 dostusvälineet, ne ovat lähettävässä päätelaitteessa, jolloin lähetettävä virta sisältää katkot.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että muodostusvälineet ovat soittimessa.

13. Patenttivaatimuksen 10, 11 tai 12 mukainen järjestely, tun-20 nettu siitä, että katkoja muodostettaessa käytetään kunkin katkon keston määrittämiseksi kutakin indikaattoria, joka sisältää tiedon kyseisen otoksen koosta ja tietoa lähettävän päätelaitteen ja vastaanottavan päätelaitteen väli-:,i,: sestä siirtokapasiteetista.

14. Patenttivaatimuksen 9, 10 tai 12 mukainen järjestely, tunnet-25 tu siitä, että havaintovälineet monitoroivat virtaa ennen sen puskurointia. : ’ ·. j

15. Patenttivaatimuksen 9, 10 tai 12 mukainen järjestely, tunnet- . · · *. t u sitä, että havaintovälineet monitoroivat virtaa sen puskuroinnin jälkeen.

16. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 9-15 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että indikaattorit sijaitsevat virrassa ennen relevantteja otok-*;;; 30 siä.

’ ·; · * 17. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 9-16 mukainen järjestely, : /.: t u n n e 11 u siitä, että katkojen aikana näytetään yhtenäistä taustaa, yksinker- •: · · i täistä kuviota tai yksinkertaista kuvaa.

18. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 9-17 mukainen järjestely, 35 tunnettu siitä, että virtaa puskuroitaessa käytetään automaattista pusku-rointia. 12 116016

19. Tietokoneohjelmatuote, joka on tallennettu tietokoneella luettavissa olevaan tallennusmediaan, tuotteen ollessa sovitettu suorittamaan patenttivaatimuksen 1 mukaiset vaiheet ajettaessa ohjelmaa tietokoneessa. *« * • * 13 116016