FI115258B

FI115258B - Menetelmä ja elektroninen laite graafisessa käyttöliittymässä navigoimiseksi

Info

Publication number: FI115258B
Application number: FI20020783A
Authority: FI
Inventors: Johannes Vaeaenaenen; Jukka-Pekka Metsaevainio; Anna-Leena Hartojoki
Original assignee: Myorigo Oy
Priority date: 2002-04-23
Filing date: 2002-04-23
Publication date: 2005-03-31
Also published as: US7406661B2; EP1499948A1; WO2003091867A1; FI20020783A0; AU2003222861A1; US20050076303A1; JP2005524141A; FI20020783A

Description

115258

MENETELMÄ JA ELEKTRONINEN LAITE GRAAFISESSA KÄYTTÖLIITTYMÄSSÄ NAVIGOIMISEKSI

KEKSINNÖN ALA

5 Tämä keksintö kohdistuu menetelmään ohjausviivojen muodos tamiseksi elektronisen laitteen graafiseen käyttöliittymään, joka laite käsittää ainakin näytön ja navigointivälineet sellaisessa digitaalisessa aineistossa navigoimiseksi, josta vain osa voidaan kerrallaan näyttää näytöllä

10 KEKSINNÖN TAUSTA

Elektronisen laitteen näytön koko asettaa tietyt rajat esimerkiksi digitaalisen informaation esittämiseksi näytöllä. Pieni näyttö ei ole paras paikka suuren informaatiomäärän esittämiseksi. Mikäli kaikki informaatio esitetään näytöllä kerralla, tulevat yksityiskohdat mahdottomiksi lukea. Eräs 15 ratkaisu tähän ongelmaan on käyttää nk. virtuaalista työpöytää. Siinä digitaalisen informaation todellinen näkymä on paljon suurempi kuin laitteen näytön koko. Sen vuoksi tarvitaan keinot informaation vierittämiseksi. Sellaisia ovat esimerkiksi näytölle sijoitetut vierityspalkit.

Vaikkei vierityspalkkeja käytetä, on nykyisissä ratkaisuissa haitto-20 ja. Suurin ongelma on, ettei senhetkistä sijaintia aineiston joukossa hahmoteta hyvin, kun näytöllä esitettävä aineisto on merkittävästi laajempi kuin näytön ala. Oletetaan, että kädessä pidettävä laite, kuten henkilökohtainen • · digitaalinen avustaja (PDA), sisältää karttasovelluksen. Kartan alueesta ai-noastaan 1/10000 voidaan esittää kerrallaan kädessä pidettävän laitteen • · · ]...t 25 näytöllä. Toisin sanoen, kartta käsittää esim. kaksidimensionaalisen matriisin • · kooltaan 100X100. Kannettavan laitteen käyttäjä voi liikkua kartalla esimer- • · » ’;// kiksi käyttäen vierityspalkkeja tai jotakin muuta menetelmää tai välineitä. Kun '···* näytöllä esitetään karttaelementti x:20 y:20, on hyvin vaikea päätellä etäi syyttä esimerkiksi haluttuun elementtiin x:70 y:65. Tilanne tulee vielä hanka-,,!: ‘ 30 lammaksi, jos käyttäjän on mahdollista käyttää zoomaustoimintoa.

·, , ,: Tekniikan tasossa on useita ratkaisuja edellä esitettyihin ongel miin. Kuten on aiemmin sanottu, voidaan käyttää vierityspalkkeja. Toinen ratkaisu on, että liikuttaessa digitaalisen aineiston, kuten kartan sisällä, tuotetaan käyttäjälle koordinaattilukemat. Vielä eräs ratkaisu on näyttää näytöllä : 35 kursorin koordinaattilukema. Vielä eräs ratkaisu on näyttää näytöllä karttahi- lat.

* I

2 115258

Tunnetuilla ratkaisuilla on kuitenkin useita ongelmia. Vierityspalkkien ongelma on, että ne tarvitsevat tietyn määrän näyttötilaa, jota on jo rajoitetusti. Ongelma on sama esitettäessä koordinaatteja numeerisesti. Käytettäessä karttakoordinaatteja käyttäjä ei ole tietoinen suhteellisesta sijainnis-5 taan koko kartalla. Sen sijaan koordinaatit ilmaisevat ainoastaan digitaalisen aineiston tietyn mittakaavan. Koordinaatit eivät edistä nopeata navigointia.

Pienet, esimerkiksi näytön kooltaan pienemmät kuin 10 tuumaa olevat laitteet käyttävät usein merkittävästi suurempaa virtuaalista työpöytää kuin mitä on näytön todellinen koko. Käyttäjän voi siksi olla vaikeata aistia 10 nopeasti täsmällinen sijainti virtuaalityöpöydällä. Sen vuoksi on esimerkiksi vaikeata palata käyttöjärjestelmän tiettyyn aktiiviseen alueeseen, jolla alueella aloitetaan erityistoiminnot tai aktiviteetit aktivoimalla esimerkiksi objektit tai ikonit. Lisäksi on hankalaa liikkua virtuaalityöpöydällä sovelluksesta toiseen, jos kohdesovelluksen täsmällinen sijainti ei ole selvillä. Koska näyttölaitteet 15 ovat jo pieniä, pitäisi näytön tila varata niin paljon kuin mahdollista todellisille sovelluksille. Suurin osa tunnetuista navigointiratkaisuista ottavat oman osansa näyttöalueesta.

Hakemusjulkaisussa EP 1046882 on kuvattu elektroninen kartta-järjestely. Elektroninen navigointi tapahtuu siten, että kompassin, ajono-20 peusanturin ja GPS paikannusyksikön tuottamat tiedot syötetään prosessoriin. Näiden tietojen perusteella järjestelmä hakee muistista oikean kartan, joka kuvaa ajoneuvon senhetkisen sijaintipaikan ympäristöä. Lisäksi näytöllä . näytetään myös symboli, joka kuvaa ajoneuvon sijaintia kartalla. Kun käyttä- :·, jä painaa painiketta, näyttöön ilmestyy edullisesti tasavälisiä konsentrisia ’ · . 25 ympyröitä, joiden yhteinen keskipiste on ajoneuvon sen hetkisen sijainnin ! kohdalla. Ympyröille on sijoitettu numerot, jotka ilmaisevat ympyräkaaren ’:,,: etäisyyttä keskipisteestä, so. ajoneuvon sijaintipaikasta.

‘ · · * Tämän EP -julkaisun mukaisessa ajoneuvonavigointilaitteessa on tunnusomaista se, että konsentriset ympyrät ilmoittavat etäisyyden katsojas-,. ί * 30 ta, so. ajoneuvosta, kohteisiin, jotka näkyvät näytössä. Katsojan on siten ai- na nähtävä näytöllä samanaikaisesti sekä oman sijaintinsa että kohteen si-: · jainti. Vain tällöin hän pystyy suurin piirtein päättelemään kohteen etäisyyden ‘ ( itsestään katsomalla kohdetta lähimmän ympyränkaaren ja lukemalla kaarel- • · le merkityn etäisyysnumeron. Ympyrän kaaret sen sijaan eivät lainkaan auta : 35 katsojaa löytämään kohdetta vaan kohde on etsittävä ja löydettävä karttaa ·, ,*· Oman sijaintinsa sen sijaan katsoja voi välittömästi havaita, koska sijainti on 3 115258 konsentristen ympyröiden keski-pisteessä. Navigointi sinänsä on automaattista siinä mielessä, että näytön karttanäkymä muuttuu aina silloin kun järjestelmä hakee muistista oikean kartan kompassin, ajonopeusanturin ja GPS paikannusyksikön tuottamien tietojen perusteella. Ajoneuvon paikka kartalla 5 tietysti muuttuu koko ajan samoin kuin ympyrät, joiden keskipisteessä ajoneuvo on EP -julkaisun järjestelmässä käyttäjä kykenee navigoimaan vain näytössä näkyvällä kartanosalla.. Hänen täytyy tietää minne on menossa, jolloin näytölle tuotavaa karttaa vaihdetaan aina matkan edetessä. Navigointi 10 on siten täysin verrattavissa siihen, että pidetään paperista maantiekarttaa esillä sitä lukemalla valitaan reitti ja vaihdetaan karttalehteä matkan edetessä.

Tämän julkaisun mukainen ratkaisu ei sovi käytettäväksi navigointiin digitaalisessa aineistossa, sillä ympyröitä ei käytetä navigoimisessa vaan 15 ainoastaan etäisyyksien nopeassa hahmottamisessa näytössä näkyvällä kartanosalla. Ympyröiden tai ympyräkaarien keskipisteen on oltava aina jossain kohtaa näytöllä ja se kohta osoittaa käyttäjän sijainnin.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

20 Tämä keksintö kuvaa menetelmän ja elektronisen laitteen ohjaus- viivojen muodostamiseksi elektronisen laitteen käyttöliittymään, joka laite ·'· : käsittää ainakin näytön ja navigointivälineet, ja jossa vain osa digitaalisesta . y, aineistosta on koko ajan nähtävissä näytöllä.

:·. Menetelmän mukaan määritetään ensin mikä tahansa haluttu koh- 25 ta digitaalisessa aineistossa alkupisteeksi. Määrityksen voi tehdä sovelluk-sesta riippuen laitteen käyttäjä tai sovellusohjelman tekijä. Tämän jälkeen muodostetaan kaarevia ohjausviivoja, jotka kaartuvat alkupisteen ympäri ja ' ··' jotka digitaalisen aineiston päälle sijoitettuna peittävät koko digitaalisen ai neiston. Näytössä näytetään yhdessä sen digitaalisen aineiston osan kans-T 30 sa, joka kullakin hetkellä on näkyvissä, myös ne osat kaarevista ohjausvii-y,: voista, jotka ovat kyseisen näytettävän aineiston osan kohdalla. Näin ollen ! näytöllä näkyy ainakin yhden kaarevan ohjausviivan osan muodostama kou- .. _ rumainen viiva, jonka kourun avautumissuunta osoittaa suunnan, jossa alku- piste sijaitsee digitaalisessa aineistossa. Tämän perusteella käyttäjä osaa I 35 intuitiivisesti vierittää näytöllä näytettävää digitaalisen aineiston osaa kourun : avautumissuuntaan ja siten kohti alkupistettä.

115258 4

Vaihtoehtoisesti voidaan kaarevien ohjausviivojen sijasta käyttää ohjaussuoria, jotka kulkevat viuhkamaisesti saman pisteen kautta. Tämä piste on käyttäjän tai sovelluksen tekijän valitsema alkupiste. Näytössä näytetään yhdessä sen digitaalisen aineiston osan kanssa, joka kullakin hetkellä 5 on näkyvissä, myös ne osat viuhkamaisista ohjausviivoista, jotka ovat kyseisen näytettävän aineiston osan kohdalla, niin että näytöllä näkyy ainakin kaksi toisiaan lähestyvää ohjausviivaa. Tämän perusteella käyttäjä osaa intuitiivisesti vierittää näytöllä näytettävää digitaalisen aineiston osaa siihen suuntaan, jossa ohjausviivat lähestyvät toisiaan ja siten kohti alkupistettä.

10 On myös mahdollista esittää samaan aikaan sekä viuhkamaiset ohjausviivat että kaarevat ohjausviivat.

Ohjausviivojen perusteella käyttäjä voi helposti arvioida missä suunnassa alkupiste on ja vyöryttää sitten näyttöä siihen suuntaan. Lisäksi käyttäjä voi kaarevien ohjausviivojen kaarevuudesta tai vierekkäisten oh- 15 jausviivojen välisestä kulmasta päätellä, kuinka kaukana alkupiste on.

Tällä keksinnöllä on useita etuja tunnettuihin ratkaisuihin nähden. Tämä keksintö auttaa navigoimaan ja suunnistamaan digitaalisessa aineistossa kuten virtuaalisella työpöydällä tai kartalla, kun aineiston alue on paljon suurempi kuin näytöllä näkyvä alue.

20

KUVIOLUETTELO

: Oheiset piirrokset, jotka on sisällytetty edesauttamaan keksinnön . t ymmärtämistä ja muodostavat osan tästä selityksestä, kuvaavat keksinnön :·, suoritusmuotoja ja yhdessä selityksen kanssa auttavat selittämään keksin- ] > - ·, 25 nön periaatteet. Piirustuksissa:

t I

/ Kuviot 1a, 1b, 2a ja 2b esittävät ohjausviivojen suoritusmuotoja, *··** Kuviot 3a, 3b ja 3c esittävät näkymää näytöllä käytettäessä oh jausviivoja, ,, ;' 30 Kuvio 4 on graafinen käyttöliittymä, jossa käytetään ohjausviivoja, :,,, · ja

Kuvio 5 on elektronisen laitteen rakennetta kuvaava lohkokaavio, * · k ' jossa laitteessa käytetään ohjausviivoja graafisessa käyttöliittymässä.

35 KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

5 115258

Viitataan nyt yksityiskohtaisesti keksinnön suoritusmuotoihin, joiden esimerkkejä kuvataan oheisissa piirustuksissa.

Kuviot 1a, 1b, 2a ja 2b esittävät ohjausviivojen suoritusmuotoja. Alue 12 esittää käyttöliittymäaluetta tai virtuaalista työpöytää, jotka ovat mer-5 kittävästi suurempia kuin näkyvä näyttöalue. Alueet 14a, 14b, 14c ja 14d esittävät näytön näkyviä alueita. Kuvioissa 1a, 1b ja 2a ohjausviivoina toimivat konsentriset ympyrät 10a... 10d. Ympyröiden perusteella on hyvin helppo havaita, missä on alkupiste. Mikäli ympyrän näkyvissä olevan osan kaare-vuusaste on suuri, se tarkoittaa, ettei alkupiste ole kovin kaukana. Vastaa-10 vasti, mikäli ympyrän näkyvissä olevan osan kaarevuusaste ei ole niin suuri, se merkitsee, että alkupisteeseen on tietty matka.

Eräässä kuvion 1a suoritusmuodossa konsentriset ohjausviivat on korvattu elliptisillä viivoilla.

Kuviot 2a ja 2b käsittävät säteittäiset ohjausviivat 16, jotka lähte-15 vät alkupisteestä. Kuviossa 2a esitetään sekä säteittäiset ohjausviivat 16 että ympyräohjausviivat 10a...10d. Etäisyys alkupisteeseen voidaan määrittää kahden vierekkäisen ohjausviivan välisen kulman perusteella. Säteittäisten ohjausviivojen perusteella on hyvin helppo päätellä, missä sijaitsee alkupiste.

Kuviot 3a, 3b ja 3c esittävät suoritusmuotoja, joissa voidaan käyt-20 tää tätä keksintöä. Kuviot 3a, 3b ja 3c esittävät kannettavan päätelaitteen, kuten henkilökohtaisen digitaalisen avustajan (PDA) tai matkaviestimen kol-;' mea erilaista näyttönäkymää. Näyttönäkymä käsittää ympyränmuotoiset tai i säteittäiset ohjausviivat. Näiden ohjausviivojen mukaan on hyvin helppo na-: ’, vigoida graafisen käyttöliittymän sisällä. Kuvioissa 3a, 3b ja 3c on pieni näy- 25 tön keskipisteeseen sijoitettu ympyrä staattinen kursori. Kursorin liikuttami- < nen tarkoittaa todellisuudessa taustan (esimerkiksi käyttöliittymän, kuvan, sivun, jne.) liikuttamista kursorin alla. Näkymää liikutellaan kunnes haluttu ’ ··* alue/piste on staattisen kursorin alla. Sen jälkeen alue/piste voidaan valita esimerkiksi laitteen hyväksymisnäppäimellä. Lisäksi ohjausviivojen välissä 30 olevia alueita voidaan käyttää aktiivisena alueena, kuten tiedostokansioina, v sovelluksen aloituspainikkeena, jne.

Kuvio 4 esittää graafista käyttöliittymää, jossa käytetään ohjaus-viivoja. Tasomainen käyttöliittymä on muodostettu ympyrämuotoon. Tässä ympyrämuotoinen käyttöliittymä 18 käsittää kolme sisärengasta 10 (ohjaus-: 35 viivat), joiden läpimitta pienenee ympyrän keskipisteen suuntaan. Sovelluk- : sen päätoiminnot voidaan siirtää ympyrämuotoisen käyttöliittymän keskipis- 6 115258 teeseen ja toissijaiset toiminnot (20, 22, 24, 26, 28) voidaan sijoittaa ympäröiville ohjausviivoille (käyrille). Esimerkiksi vähemmän tärkeät toiminnot sijoitetaan uloimmille ympyröille ja tärkeimmät toiminnot sijoitetaan sisimmille ympyröille. Ympyrämuoto ja sisemmät käyrät ohjaavat käyttäjää ja muodos-5 tavat loogisen järjestelmähierarkian funktioiden sijoittamiseksi käyttöliittymään. Alue 14 esittää näytön näkyvää aluetta. Toisessa suoritusmuodossa näytetään alue 18 kerralla näytössä.

Eräässä kuvion 4 suoritusmuodossa sijoitetaan apuviivoille apu-merkkejä, mikäli viivoja käytetään tukemaan näyttöön perustuvia mittaustu-10 loksia. Apumerkkien välinen etäisyys voidaan johtaa mittausskaalasta tai apumerkit voivat olla mittausskaalasta riippumattomia. Jälkimmäisessä tapauksessa apumerkkien välisen etäisyyden laskenta ei vaadi sovellukselta skaalatietoa tai digitaalista aineistoa. Ympyränmuotoiset tai elliptiset ohjaus-viivat tai apumerkkien välinen etäisyys voivat skaalautua digitaalisen aineis-15 ton mukaan, kun kuvaa suurennetaan tai pienennetään tai ne voivat olla riippumattomia suurennus- tai pienennystekijöistä käyttäjän asetusten mukaan. Alkupiste voi sijaita digitaalisen aineiston geometrisessa keskipisteessä tai se voi kuvata digitaalisen aineiston todellisen keskipisteen. Tässä tapauksessa alkupiste sijoitetaan kaikkein olennaisimmalle alueelle, esimerkiksi 20 alueelle, jossa ovat tärkeimmät hyperlinkit.

Eräässä kuvion 4 suoritusmuodossa ohjausviivat voidaan kytkeä pois päältä, mikäli tarpeellista on. Edullisessa suoritusmuodossa ohjausviivat • · · : V toteutetaan näytön ohjaimeen liittyvällä ohjausprosessilla. Sen vuoksi lait- : teen keskusohjausyksikön ei tarvitse prosessoida kaikkea digitaalista aineis- 25 toa muutosten välillä. Mikäli aineisto sopii kokonaisuudessaan näytölle, voi-: daan ohjausviivat jättää automaattisesti huomiotta. Ohjausviivojen kontrasti . *. : voidaan säätää siten, että viivat ovat näkyvissä kaikkialla aineistossa.

, · . Eräässä kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa ohjausviivat voi daan kiinnittää käyttöjärjestelmän nk. virtuaaliseen työpöytään, jossa ava-30 taan sovellukset ja muut kohteet. Kukin näkymä voi sisältää omat ohjausviivansa. Näytöllä esitetty digitaalinen aineisto voi sisältää aineiston keskipisteen määrittelyn. Muussa tapauksessa keskipiste on aineiston geometrisessa keskipisteessä. Kun aineistoa esitetään perspektiivikuvana, toisin sanoen : etuala on suurempi kuin tausta, voidaan myös ohjausviivat esittää samassa 35 suhteessa kuin näytetty näkymä. Laskennan ohjausviivojen sijoittamiseksi : voi toteuttaa käyttöliittymä tai kyseessä oleva sovellus tai laskentaominai- > 7 115258 suus voidaan sisällyttää näytön ohjaimeen. Laskentaprosessi sinänsä on alan ammattimiehen tuntema ja sen vuoksi sitä ei kuvata yksityiskohtaisemmin.

Mikäli sovellus tai muut komponentit editoivat digitaalista aineis-5 toa, esimerkiksi luovat perspektiivikuvan, on edullista lisätä muodostettavaan kuvaan tai aineistoon ohjausviivat ennen kuvaa esittävien pikseleiden laskemista. Tällä tavoin dimensiot pysyvät yhdenmukaisina. Käytännön lasken-taprosessin toteuttaa sitten sovellus, keskusprosessori tai näytön ohjain.

Eräässä kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa alkupiste näyte-10 tään laitteen näytöllä, kun käyttöjärjestelmä ladattu alkutilaansa. Alkupiste sijoitetaan edullisesti alueelle, jossa on olennaisimmat sovellukset ja ikonit. Mikäli graafinen käyttöliittymä ei sisällä valintapalkkia, aktivoidaan ohjausviivojen väliin sijoitettu menu painamalla painiketta tai osoittamalla alkupistettä. Erilaisia toimintoja voidaan aktivoida menun valinnalla. Alueet (joissa menu 15 on) voidaan aktivoida, vaikka ne ovat näkymättömiä, koska käyttäjä tyypillisesti muistaa, missä useimmin käytetyt funktiot ovat. Sen vuoksi ei ole välttämätöntä käyttää valikkoa varten näkyvää työpöytätilaa.

Kun käyttäjä aloittaa yhden tai useamman sovelluksen, eivät ne tyypillisesti mahdu elektronisen laitteen näyttöalueelle. Sen vuoksi työpöytä 20 on virtuaalitilassa, jossa on nähtävissä kerrallaan ainoastaan osa virtuaalisesta työpöytäalueesta. Voi tapahtua, että käyttäjän halutessa käynnistää uuden sovelluksen, ei sen hetkinen sijainti virtuaalityöpöydällä sisällä alku- > · · : V pistettä tai tarpeellisia aloitusikoneja. Käyttäjä voi kuitenkin helposti palata virtuaalisella työpöydällä alkupisteeseen, koska virtuaalityöpöytä sisältää 25 edellä mainitut ohjausviivat. Kun välttämättömät toiminnot toteutetaan, on helppo palata alueelle, jossa käyttäjä oli aikaisemmin, koska käyttäjä muistaa *. : käyryysasteen ja sijainnin kyseessä olevan sovelluksen alueella.

,···. Joissakin tilanteissa käyttäjä voi kokea ohjausviivat häiritsevinä.

Niissä tapauksessa ohjausviivat voidaan kytkeä pois ja palauttaa tarvittaessa 30 jälleen.

·;;; Kuvio 5 esittää edullista keksinnön mukaista elektronista laitetta.

' Elektroninen laite on esimerkiksi matkaviestin tai henkilökohtainen digitaali- nen avusta (PDA). Elektroninen laite käsittää prosessorin 40 ja prosessoriin ;' ': 40 kytketyn näyttölaitteen 50. Prosessoriin 40 on myös kytketty datamuisti 60 35 ja ohjelmamuisti 70. Ohjelmamuisti 70 sisältää esimerkiksi käyttöjärjestel-: män. Muistien koko ja prosessorin 40 prosessointiteho riippuvat käytetystä 8 115258 laitteesta ja sovelluksesta. Ohjelmamuisti 60 voi lisäksi sisältää erilaisia ohjelmistosovelluksia, joilla voidaan toteuttaa erilaisia tehtäviä. Sovellusohjelmistot sisältävät esimerkiksi tekstinkäsittelyä, graafista ohjelmistoa ja taulukkolaskentaa. Sovellusohjelmat ja niiden käyttämä data ladataan datamuistiin 5 60 ohjelmistojen käytettäväksi.

Näytön ohjain 90 yhdessä prosessorin 40 kanssa ohjaa näyttölaitetta 50. Jotta vältettäisiin datamuistin 60 käyttö näyttöön liittyvän tiedon tallentamiseen, käsittää näytönohjain 90 datapuskurin, johon tallennetaan näyttölaitteessa 50 näytettävä informaatio.

10 Elektroninen laite käsittää navigointivälineet, jotka viittaavat eräässä suoritusmuodossa kiihtyvyysantureihin 80. Kiihtyvyysantureja 80 käyttäen on mahdollista mitata elektronisen laitteen kallistusliikkeet. Prosessori 40 vastaanottaa mittaustulokset ja tulkitsee ne. Kiihtyvyysanturina voi olla esimerkiksi piezo -sähköinen tai kapasitiivinen anturi, joka tuottaa kiihty-15 vyystekijän verrannollisen analogisen jännitteen.

Kiihtyvyysantureilla 80 on mahdollista mitata yksi-, kaksi- tai kol-medimensionaalisia kiihtyvyyksiä. Kallistusliikkeen mittaus perustuu siihen, että suurin kiihtyvyys on maan vetovoiman suunnassa. Elektronisen laitteen suunta voidaan sen vuoksi määritellä maan suhteen. On myös mahdollista 20 käyttää gyroskooppeja eri muodoissa elektronisen laitteen asennon mittaamiseen. Mitattavat suureet ovat esimerkiksi kallistuskulma ja kiihtyvyydet. Graafisessa käyttöliittymässä navigointi toteutetaan kallistamalla elektronista : V laitetta.

:: Elektronisen laitteen kiertoasteen ja näytettyä näkymää vastaavan 25 muistiosoitteen välinen suhdeinformaatio tallennetaan esimerkiksi datamuis-tiin 60. Prosessori 40 määrittelee elektronisen laitteen asennon suhteessa ; käyttäjään tai vertailuasentoon. Prosessori 40 voi myös määrittää käyttäjän . ·. ja elektronisen laitteen 40 välisen etäisyyden tai käyttäjän asennon suhtees sa elektroniseen laitteeseen 40.

30 Olennaista ei ole, kuinka edellä mainitut määritelmät tehdään

' I

; vaan se, että elektronisen laitteen asento vaikuttaa näyttölaitteella 50 näytet- • tävään informaatioon. Muistiavaruus voidaan toteuttaa loogisesti esimerkiksi kaksidimensionaalisena muistiavaruutena. Kun selailu alkaa, aloittaa prosessi sori 40 uuden muistiosoitteen määrittelyprosessin sen hetkisestä muistiosoit- 35 teestä niin, että siirtymä muistiavaruudessa vastaa asennon muutoksen ;,: suuntaan ja määrää suhteessa relaatiotietoon.

- > * 9 115258

Elektroninen laite sisältää myös selainlukon 100, jolla signaloi-daan selailua toteutettaessa. Elektronisen laitteen asennon täytyy pysyä samana, jotta näkymä näyttölaitteessa pysyy muuttumattomana. Edullisessa suoritusmuodossa elektroninen laite sisältää lukko-ominaisuuden, esimerkik-5 si painikkeen, jolla selailu voidaan lukita. Käyttäjä voi kääntää elektronisen laitteen takaisin sopivaan katseluasentoon nähdäkseen informaation näyttölaitteella 50 sopivasti. Selailua voidaan sitten jatkaa, kun painike vapautetaan.

Elektroninen laite käsittää välineet digitaalisessa aineistossa ole-10 van alkupisteen määrittämiseksi, välineet ainakin kahden pisteen määrittämiseksi, joiden kautta ohjausviiva on piirretty, ohjausviivan ilmaistessa etäisyyden ja/tai suunnan alkupisteeseen ja välineet ohjausviivan näyttämiseksi näytöllä olevassa digitaalisessa materiaalissa. Nämä välineet on toteutettu edullisesti käyttäen yhtä tai useampaa seuraavista: prosessori 40, näytönoh-15 jäin 90, näyttö 60 ja muistit 60 ja 70.

Elektroninen laite käsittää edelleen välineet kahden konsentrisen ympyrän välisen alueen käyttämiseksi aktiivisena alueena sovellusten aloittamiseksi, välineet etäisyyden ja/tai suunnan määrittämiseksi alkupisteeseen perustuen kahden vierekkäisen säteittäisen viivan väliseen kulmaan, välineet 20 apumerkkien sijoittamiseksi ohjausviivoilla, välineet käyttöliittymäalueen suurentamiseksi tai pienentämiseksi, välineet ohjausviivojen ja/tai apumerkkien pitämiseksi riippumattomina suurennus- tai pienennystekijästä, välineet oh-• V jausviivojen ja/tai apumerkkien sopeuttamiseksi suurennus- tai pienennyste- : kijän mukaan. Nämä välineet on toteutettu edullisesti käyttäen yhtä tai 25 useampaa seuraavista: prosessori 40, näytönohjain 90, näyttö 60 ja muistit 60 ja 70.

.·. : Alan ammattimiehelle on selvää, että tekniikan kehittyessä voi- ,···’, daan keksinnön perusideaa toteuttaa eri tavoin. Patenttivaatimuksissa määri telty keksintö ei siten rajoitu vain edellä mainittuihin esimerkkeihin.

30 » » »

Claims

1. Menetelmä ohjausviivojen muodostamiseksi elektronisen laitteen graafiseen käyttöliittymään, joka laite käsittää ainakin näytön ja navi-gointivälineet sellaisessa digitaalisessa aineistossa (12) navigoimiseksi, josta 5 vain osa voidaan kerrallaan näyttää näytöllä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet: määritetään mikä tahansa haluttu kohta digitaalisessa aineistossa alkupisteeksi, muodostetaan kaarevia ohjausviivoja (10a, 10b, 10c, 10d), jotka 10 kaartuvat alkupisteen ympäri ja jotka digitaalisen aineiston (12) päälle sijoitettuna peittävät koko digitaalisen aineiston, ja näytetään näytössä yhdessä sen digitaalisen aineiston osan (14a: 14b) kanssa, joka kullakin hetkellä on näkyvissä, myös ne osat kaarevista ohjausviivoista (10a, 10b, 10c, 10d), jotka ovat kyseisen näytettävän 15 aineiston osan kohdalla, niin että näytöllä näkyy ainakin yhden kaarevan ohjausviivan (10c) osan muodostama kourumainen viiva, jonka kourun avau-tumissuunta osoittaa suunnan, jossa alkupiste sijaitsee digitaalisessa aineistossa, jolloin käyttäjä osaa intuitiivisesti vierittää näytöllä näytettävää digitaalisen aineiston osaa kourun avautumissuuntaan ja siten kohti alkupistettä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaarevat ohjausviivat muodostetaan konsentrisista ympyröistä (10a, 10b, 10c, 10d), joiden konsentrisuuspiste on alkupiste ja joiden kehät • · · : V digitaalisen aineiston päälle sijoitettuna kattavat digitaalisen aineiston. • ·

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että kaarevat ohjausviivat muodostetaan elliptisistä käyristä, joiden toi-nen eksentrisyyspiste on alkupiste.

• # · : 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu i ti .···. siitä, että kahden konsentrisen ympyrän välistä aluetta digitaalisessa aineis- • » tossa käytetään aktiivisena alueena sovellusten aloittamiseen. . 30

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu *;;; siitä, että kahden peräkkäisen ympyrän välinen etäisyys on vakio.

‘ ‘ 6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kahden peräkkäisen ympyrän välinen etäisyys riippuu alkupisteen :' ‘ ’; sijainnista digitaalisessa aineistossa.

7. Menetelmä ohjausviivojen muodostamiseksi elektronisen lait- : teen graafiseen käyttöliittymään, joka laite käsittää ainakin näytön ja navi- > „ 115258 gointivälineet sellaisessa digitaalisessa aineistossa navigoimiseksi, josta vain osa (14c: 14d) voidaan kerrallaan näyttää näytöllä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet: määritetään mikä tahansa haluttu kohta digitaalisessa aineistossa 5 (12) alkupisteeksi, muodostetaan ohjausviivoja (16), jotka lähtevät viuhkamaisesti mainitusta alkupisteestä ja jotka digitaalisen aineiston päälle sijoitettuna kattavat digitaalisen aineiston, ja näytetään näytössä yhdessä sen digitaalisen aineiston osan kansio sa, joka kullakin hetkellä on näkyvissä, myös ne osat viuhkamaisista ohjaus-viivoista (16) , jotka ovat kyseisen näytettävän aineiston osan kohdalla, niin että näytöllä näkyy ainakin kaksi toisiaan lähestyvää ohjausviivaa, jolloin käyttäjä osaa intuitiivisesti vierittää näytöllä näytettävää digitaalisen aineiston osaa siihen suuntaan, jossa ohjausviivat lähestyvät toisiaan ja siten kohti 15 alkupistettä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään kahden vierekkäisen säteittäisen ohjausviivan välisen kulman perusteella etäisyys alkupisteeseen.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukainen menetelmä, t u n -20 n e t t u siitä, että sijoitetaan ohjausviivoille apumerkkejä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet: j V zoomataan käyttöliittymäaluetta, ja :V: pidetään ohjausviivat ja/tai apumerkit riippumattomina zoomaus- 25 tekijästä.

10 1 1 5258

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu »»* : siitä, että menetelmä käsittää vaiheet: 1 f · , ··] zoomataan käyttöliittymäaluetta, ja I » mukautetaan ohjausviivat ja/tai apumerkit zoomaustekijän mu- 30 kaan.

·;;; 12. Elektroninen laite, joka käsittää näytön (50), näytöllä näytettä- V » vän graafisen käyttöliittymän ja navigointivälineet graafisessa käyttöliittymäs-sä navigoimiseksi, jolloin näytöllä on nähtävissä kerrallaan vain osa digitaali- ; sesta aineistosta, tunnettu siitä, että laite käsittää edelleen: 35 välineet minkä tahansa halutun kohdan digitaalisessa aineistossa ; määrittämiseksi alkupisteeksi, > 1 . I 12 1 1 5258 ohjausviivojen muodostamisvälineet sellaisten kaarevien ohjaus-viivojen muodostamiseksi, jotka kaartuvat alkupisteen ympäri ja jotka digitaalisen aineiston päälle sijoitettuna peittävät koko digitaalisen aineiston, ja välineet niiden osien kaarevista ohjausviivoista näyttämiseksi, jot-5 ka ovat näytössä näytettävän digitaalisen aineiston osan kohdalla, yhdessä aineiston osan kanssa, niin että näytöllä näkyy ainakin yhden kaarevan ohjausviivan osan muodostama kourumainen viiva, jonka kourun avautumis-suunta osoittaa suunnan, jossa alkupiste sijaitsee digitaalisessa aineistossa, jolloin käyttäjä osaa intuitiivisesti vierittää näytöllä näytettävää digitaalisen 10 aineiston osaa kourun avautumissuuntaan ja siten kohti alkupistettä.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausviivojen muodostusvälineet muodostavat konsentrisia ympyröitä, joiden konsentrisuuspiste on alkupiste ja joiden kehät digitaalisen aineiston päälle sijoitettuna kattavat digitaalisen aineiston.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausviivojen muodostusvälineet muodostavat elliptisiä käyriä, joiden toinen eksentrisyyspiste on alkupiste.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää välineet konsentristen ympyröiden välisen alueen käyttämi- 20 seksi (40) aktiivisena alueena sovellusten aloittamiseksi.

16. Elektroninen laite, joka käsittää näytön (50), näytöllä näytettävän graafisen käyttöliittymän ja navigointivälineet graafisessa käyttöliittymäs- • ‘.: sä navigoimiseksi, jolloin näytöllä on nähtävissä kerrallaan vain osa digitaali- : sesta aineistosta, tunnettu siitä, että laite käsittää edelleen: i ‘ *,, 25 välineet minkä tahansa halutun kohdan digitaalisessa aineistossa : “ *: määrittämiseksi alkupisteeksi, . . : ohjausviivojen muodostamisvälineet sellaisten suorien ohjausvii- , ·, vojen muodostamiseksi, jotka lähtevät viuhkamaisesti alkupisteestä ympäri ja jotka digitaalisen aineiston päälle sijoitettuna peittävät koko digitaalisen ai-30 neiston, ja ’; välineet niiden osien ohjausviivoista näyttämiseksi, jotka ovat näy- τ » ‘ tössä näytettävän digitaalisen aineiston osan kohdalla, yhdessä aineiston osan kanssa, niin että näytöllä näkyy ainakin kaksi toisiaan lähestyvää oh-jausviivaa, jolloin käyttäjä osaa intuitiivisesti vierittää näytöllä näytettävää 35 digitaalisen aineiston osaa siihen suuntaan, jossa ohjausviivat lähestyvät ;,: toisiaan ja siten kohti alkupistettä. „ 115258

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää välineet etäisyyden ja/tai suunnan määrittämiseksi alkupisteeseen perustuen kahden vierekkäisen säteittäisen viivan väliseen kulmaan.

18. Patenttivaatimuksen 12 tai 16 mukainen elektroninen laite, tunnettu siitä, että se käsittää välineet apumerkkien sijoittamiseksi (40) ohjausviivoille.

19. Patenttivaatimuksen 12 tai 16 mukainen elektroninen laite, tunnettu siitä, että se käsittää: 10 välineet käyttöliittymäalueen zoomaamiseksi (40), ja välineet ohjausviivojen ja/tai apumerkkien pitämiseksi (40) riippumattomina zoomaustekijästä.

20 Patenttivaatimuksen 12 tai 16 mukainen elektroninen laite, tunnettu siitä, että se käsittää: 15 välineet käyttöliittymäalueen zoomaamiseksi (40), ja välineet ohjausviivojen ja/tai apumerkkien sopeuttamiseksi (40) zoomaustekijän mukaan. < » « 1 » ! I · » il t t # I · t · < · » I 14 1 1 5258