FI115031B - Huvitutti - Google Patents

Description

11 s π ^ 1

HUVITUTTI 3 U J

Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen huvi tutti, joka käsittää imeskelyosan eli varsinaisen tutin sekä suojakilven. Tunnettujen huvituttien imeskelyosa on symmetrinen tai anatominen. Tutin imeskelyosan vapaassa päässä on lapa, josta on erotettavissa kaulamainen osa, jonka avulla lapa on kiinni suojakilvessä Tunnettujen huvituttien pinta on sileä tai siinä voi olla kohoumia tai painanteita. Tunnetut tutit on tehty elastisesta ja kimmoisasta materiaalista, esim. silikonista tai luonnonkumista ja ne ovat onttoja tai kiinteitä.

Tunnettujen symmetristen huvituttien lapa on yksiosainen, niin että tutin vaakatason ääriviivat tutin vapaassa päässä ovat haarautumattomat. Myös anatomisen tavanomaisen tutin vaakatason ääriviivat ovat vapaassa päässä haarautumattomat.

Tunnetut huvitutit asetetaan suuhun kielen ja kovan suulaen väliin. Lapsen tapa imeä tuttia riippuu siitä, onko kyseessä imeminen ravinnon saamiseksi eli nutriivinen imeminen vai imemistarpeen tyydyttämiseksi ja viihdyttämiseksi eli non-nutritiivinen imeminen. Huvitutteja käytetään non-nutritiiviseen imemiseen. Huvituttia imiessä kieli ympäröi tuttia tiiviimmin ja imuliikkeet ovat intensiivisempiä ja laaja-alaisempia kuin nutritiivisessä imemisessä Huvituttien haitallinen vaikutus etenkin etuhampaisen purentaan tunnetaan yleisesti. Siksi on tehty ortodonttisiin tarkoituksiin soveltuvia tuttiratkaisuja, joiden uskotaan vähentävän *; _ purentaan kohdistuvia haittavaikutuksia.

* » * :! I Purentahäiriöihin tiedetään myös liittyvän puhehäiriöitä. Nykyinen tutkimus kuitenkin ' ’! osoittaa, että puheongelmat eivät liity niin selkeästi ja yksiselitteisesti purentaongelmiin kuin i t on oletettu. Näin ollen nykyiset tunnetut ortodonttiset tuttiratkaisut, joilla on toivottu parannusta purennan kehittymiseen eivät käytännössä edistä puheen kehittymistä oikeaan , suuntaan, vaan voivat jopa haitata sitä. Ortodonttisiin tarkoituksiin muotoiltuja tutteja ei olekaan kehitetty puheen kehittämiseen.

Amerikkalaisessa patentissa US 5 133 740 esitetään pienileukaisille vauvoille alaleuan » I kasvua edistämään kehitetty tutti, jonka imeskelyosa on kaksihaarainen vertikaalisuunnassa.

Tutin vapaassa päässä on kaksi osaa, josta toinen sijoittuu yläleuan puolelle ja toinen alaleuan : puolelle. Osien keskellä on vako kieltä varten. Tällainen tutti sitoo liikaa kielen liikkeitä eikä 115031 2 edistä puheen kehityksen kannalta tarpeellisten kielen liikekaavioiden syntyä. Tällainen tutti ei todennäköisesti myöskään pysy kielen alla, koska siinä ei ole solaa, johon kielen jänne voisi asettua. Lisäksi tutissa on niin paljon volyymiä, että sen pitäminen suussa saattaisi tuntua pienestä vauvasta tukehduttavalta.

Suomalaisessa patentissa FI108276B on esitetty sellainen ortodonttiseen tarkoitukseen käytettävä tutti, jonka vertikaalinen poikkipinta-ala on yläpuolelta kovera, niin että poikkileikkauksen keskiosalta molemmille sivuille suunnatut ulkonemat ulottuvat lapsen yläleuan alveoliharjanteisiin ja /tai hampaisiin. Tällaista tuttia imiessä kielen yläpinta muotoutuu pitkittäissuunnassa mieluummin kuperaksi kuin koveraksi, mikä liike taas olisi suositeltava puheäänteiden lihasliikekaavioiden kehittymistä ajatellen.

Tunnetut tutit ovat muotoilultaan sellaisia, että ne varsinkin runsaasti käytettynä voivat altistaa lasta puheen kehityksen häiriöille. Runsas tutin imeminen voi johtaa sellaiseen kielen asentovirheeseen, joka haittaa mm. ns. hammasvalliäänteiden (R,S,L,T,D,N) oppimista.

Kielen asento virheistä tavallisimpia ovat kielen kärjen tunkeutuminen hampaiden väliin ja se, että kielen kärki taipuu suun pohjaan ja kielen runko nousee ylöspäin, mitä liikkeitä huvitutin käytössä esiintyy. L Tästä voi seurata, että lapsi alkaa ääntää hammavalliäänteitä hampaiden välistä tai kielen selällä. Jo muutaman kuukauden ikäinen vauva voi olla altis kielen virheellisten liikekaavioiden kehittymiselle, sillä vauva siirtyy tavallisesti n. puolen vuoden iästä sellaisiin jokelteluharjoituksiin, joissa hän harjaantuu kehittämään kielenkärkiäänteiden « » · ; ,· kannalta oleelliisia kielenliikekaavioita.

i · t » · · « t l!; Normaalin ääntämisen kehittymistä edistävät sellaiset kielen liikkeet, joissa kielen kärki nousee t t ' *! ohuena ja litteänä ylös etuhampaiden taakse hammasvalliin ja liikkuu siitä edelleen taaksepäin ja taas takaa eteenpäin. Kielen etuosaan muodostuu ääntämisessä tärkeä kuppi, kun kielen kärki viedään leveänä hammasvalliin. Kun kielen laidat nousevat ylös, niin kielen keskiviivan kohdalle , ·,. muodostuu kouru, mikä on tärkeä muutamissa äänteissä. Toisaalta kun kielen kärki nousee • *, ylöspäin, niin runko ja kanta voivat laskea alaspäin. Tavanomaista tuttia imiessä kielen runko ja ' . kanta sen sijaan nousevat voimakkaasti ylös suulakea kohti tietyssä imemisen vaiheessa.

^ ’ Tunnettujen tuttien muotoilu on sellainen, että se ei edistä niiden kielen liikekaavioiden syntymistä, mitkä ovat suotuisia lapsen puheen oppimiselle. Tunnetut tutit päinvastoin voivat estää puheen kannalta suotuisien kielen liikekaavioiden kehittymistä. Tunnetut tutit eivät 115031 3 myöskään paljasta sellaisia kielen rakenteellisia ja muita kehityshäiriöitä, jotka estävät lasta oppimasta normaalisti hammasvalliäänteitä. Tällaisia ovat esim. liian kireä kielenjänne, liian lyhyt kielen kärki, suun pohjaan lukkiutunut kielen etuosa, paksuja kömpelö kieli ja liian iso kieli.

Brittiläisessä patenttihakemuksessa GB2278549 on kuvattu sellainen ortodonttiseen käyttöön tarkoitettu tutti, jossa on vapaassa päässä kahden puolen eläleuan aiveoliharjanteisiin ulottuvat siivekkeet, jotka on muotoiltu siten, että siivekkeiden tasot ovat toisiaan leikkaavat ja ovat tutin vapaasta päästä katsoen poikkileikkauspinnaltaan holvimaiset. Tutin muoto muistuttaa siivekkeitten kohdalta telttamaista tai holvimaista rakennetta. Tällainen tutti ei sovellu käytettäväksi puhumisen kehittymisen kannalta suotuisen kielen liikkeitten aktivoimiseksi. Tällaista tuttia ei voi käyttää kaksipuoleisesti, kuten tavanomaisia symmetrisiä tutteja eikä se sovellu muotonsa puolesta kielen alla pidettäväksi mitenkään päin, jolloin tällaista tuttia ei voi käyttää diagnostisessa tarkoituksessa, kun arvioidaan lapsen kielen vapaata liikkuvuutta.

Lasten puhehäiriöt ovat kaikkein tavallisimpia kehityshäiriöitä. Lapsilla niitä esiintyy n. 25 - 30 %:lla 4-6 vuoden iässä. Vaikka äännevirheet saavat alkunsa hyvin varhain, jo jokeltuiässä, niitä päästään hoitamaan vasta 4-5 vuoden iässä, koska lapset eivät ennen sitä ikää ole riittävän ko-operaatiokykyisiä puheterapiassa. Äännevirheiden hoito on yleensä pitkäaikaista ja siksi kallista. Puheterapian kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja tulosten . \ : nopeuttamiseksi ja parantamiseksi maailmalla on käytetty erilaisia yksilöllisesti, ja siksi • · . ’. ’. kalliisti valmistettuja ns. oraalimotorisia aktivaattorilevyjä, jotka ovat oikomiskojeiden ;'": tyyppisiä irtokojeita. Ne pidetään suussa kojeen pinteiden avulla. Näiden käyttö tulee kuitenkin mahdolliseksi vasta, kun lapsen hampaisto on kehittynyt sellaiseksi, että koje pysyy : · niissä. Tästä syystä kojehoitoa joudutaan odottamaan kauan, vaikka itse puhehäiriö on saanut : alkunsa jo jopa imeväisiässä. Niinpä lapsen puheen kehityksen edistäminen pitäisi aloittaa jo jokelteluvaiheessa ja aiemminkin.

»

» T I

',,. Nyt keksintönä esiteltävän tutin tarkoituksena on poistaa edellä kuvatut epäkohdat ja saada ; · aikaan sellainen funktionaalinen ja diagnostinen huvitutti, jonka avulla voidaan estää tai : “': vähentää lapsen riskiä kehittää kielen väärien liikekaavioiden aiheuttamia ääntämisvirheitä sekä edistää ääntämisen kehitystä etenkin lapsilla, joilla on synnynnäinen alttius puhemotorisiin . ; häiriöihin sekä tunnistaa imeväisen kielen kehityshäiriö, joka estää kielen vapaata liikkumista.

e > »

Lisäksi keksinnön mukainen huvitutti kehittää suun alueen tuntohavaintoja ja toimii siten 115031 4 kognitiivisen imemisen käynnistäjänä. Suun alueen tuntohavaintojen kehittyminen on puheen kehitykselle tärkeätä. Tutkimuksissa on esim. todettu stereognostista vaikeutta eli vaikeutta tunnistaa kielelle asetettujen pikkuesineiden muotoja sellaisilla lapsilla, joilla on eri syistä johtuvaa kielen tursotusta.

Tässä esiteltävän keksinnön mukaista huvituttia voidaan käyttää ensituttina, mutta sitä voidaan myös pitää vuorottelevasti tavanomaisen huvitutin ohella. Keksinnön mukaista huvituttia käytettäessä tavanomaisen tutin suhteellinen käyttöaika vähenee ja riski purenta-ja puheongelmien kehittymiseen pienenee. Keksinnön mukaisen huvitutin pito auttaa täten lapsen vieroittamista tavanomaisesta tutista, jolla lapsi saattaa liian pitkään tyydyttää imeskelytarvettaan ja oraalisen tyydytyksen saamista. Keksinnön mukaiseen huvituttiin totuttelu tapahtuu hoitavan henkilön, tavallisesti vanhemman, avustuksella ja mikä yhteistyö puolestaan on omiaan lisäämään aktiivista vuorovaikutusta vauvan ja hoitavan henkilön välillä.

Edellä mainitut funktionaaliset ja diagnostiset tavoitteet voidaan keksinnön mukaisesti saavuttaa käyttämällä sellaista keksinnön mukaista kärjestään haarautuvaa huvituttia, jota voidaan imeä molemmilta puolilta sekä asettamalla tutti kielen päälle tai alle. Keksinnön mukaista tuttia imiessä kielen kärjen liikkeet kohdistuvat vuoroin ylös ja vuoroin alas, mistä seuraa, että purentahäiriön ja kielen asentovirheen kehittymisen mahdollisuus vähenee, mutta . · : ääntämistä suosivat kielen liikekaaviot vahvistuvat. Keksinnön avulla voidaan myös tunnistaa . y. niitä lapsia, joilla saattaa olla lääketieteellistä hoitoa vaativa kielen lihasliikkeitten ; ‘"; toimintahäiriö tai elimellinen ongelma. Keksinnön mukainen tutti myös muuttaa lapsen ;" *; imemistapaa toisenlaiseksi kuin imemistarpeen tyydyttämiseksi tapahtuvassa tavanomaisten ; ♦ tuttien imeskelyssä.Keksinnön mukaisen tutin imemistapa suosii puheäänteiden opettelun : ": kannalta tarpeellisia kielen liikkeitä. Lisäksi keksinnön mukainen tutti saa aikaan lapselle tunnustelevan imemistavan. Keksinnön mukainen tutti on sen muotoinen että lapsi tekee , _;: ’ stereognostisia havaintoja tutin muodosta ja siirtyy siten ikään kuin kognitiiviseen :* imemiseen.

115031 5 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle huvitutille on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Seuraavassa kuvataan keksintöä lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuva 1 näyttää kaaviomaisesti tunnetun symmetrisen huvitutin profiilin vaakatasossa.

Ensimmäisessä osiossa äärimmäisenä vasemmalla on symmetrisen huvitutin imeskelyosan ääriviivat vaakatasossa kuvattuna. Toisessa osiossa keskellä nähdään vastaavan huvitutin ääriviivat sivusuunnasta kuvattuna. Kolmannessa osiossa äärimmäisenä oikealla nähdään tunnetun anatomisen huvitutin ääriviivat sivusuunnasta kuvattuna. Huvitutin ääriviivat ovat tutin lavan (1) reunassa haarautumattomat. Tutin lavan (1) ja suojakilven (3) välissä on erotettavissa kaula (2). Imeskelyosa muodostuu kaulasta (2) ja lavasta (1).

Kuva 2 näyttää keksinnön mukaisen huvitutin poikkileikkauspinnan ääriviivat vaakatasossa kuvattuna. Tutin lavan (1) ääriviivat ovat haarautuneet siten, että lavan (1) kärkiosa muodostuu ulokkeiseksi eli haarakkeiseksi (4) eli lavan (1) kärjessä on ikään kuin korvat.

: Kuvan 2 tutin lavan (1) haarakkeiden (4) väliin muodostuu kulma ABC. Tutin haarakkeissa » > (4) ja lavassa (1) näkyy aktivaattoreita (5).

* ' *: Kuva 3 *; * osoittaa keksinnön mukaisen haarakkeellisen (4) huvitutin ääriviivat sivusuunnasta.

: ’: Vasemmalla on tunnetun symmetrisen huvitutin muotoinen lapa keksinnönmukaisesti haarakkeellisena (4) ja oikealla nähdään anatomisen tutin lapa keksinnön mukaisesti haarakkeellisena (4). Kuvasa näkyy keksinnön mukaisen tutin koveran pinnan profiili (7) sekä ; kuperan pinnan profiili (6) :" ’: Kuva 4 ,, ] ; näyttää keksinnön mukaisen haarakkeellisen (4) huvitutin sivusuunnasta katsottuna ja , ·. : asetettuna suuhun siten, että tutin kupera pinta (6) näkyy asetettuna suulakea vasten.

115031 6

Sivusuunnassa näkyy vain toinen haarake (4). Tutin lapa liittyy kaulaan (2). Kuvassa näkyy myös suojakilpi (3).

Kuva 5 näyttää keksinnön mukaisen haarakkeellisen (4) huvitutin sivusuunnasta katsottuna ja asetettuna suuhun kielen (8) päälle siten, että tutin kovera pinta (7) on suulakea vasten. Kuvassa näkyy myös tutin kaula (2) ja suojakilpi (3).

Kuva 6 näyttää keksinnön mukaisen haarakkeellisen (4) huvitutin sivusuunnassa asetettuna suun pohjaan niin, että tutin kovera pinta (7) on suun pohjaa vasten. Haarakkeista (4) näkyy tässä sivukuvassa vain toinen. Tutin haarakkeissa on aktivaattoreita (5). Kuvassa nähdään tutin kaula (2) ja suojakilpi (3).

Kuva 7 näyttää keksinnön mukaisen haarakkeellisen (4) huvitutin sivusuunnassa asetettuna suun pohjaan siten, että tutti on verrattuna kuvan 6 tilanteeseen käännetty ylösalaisin. Nyt tutin kupera pinta (6) on suun pohjaa vasten. Tutin haarakkeessa (4) on aktivaattori (5). Kuvassa nähdään myös tutin lapa (1) ja kaula (2).

. *, : Tässä huomautetaan, että piirustusten kuvat eivät ole mittakaavassa, koska joitakin osia on • I » • » .'.1. liitoiteltu, jotta kuva olisi helpommin ymmärrettävissä.

: “'; Seuraavassa selostetaan lähemmin kuvia 1-7.

I t I

: Vastasyntyneen - kolmivuotiaan lapsen keksinnön mukaisen huvitutin (Kuva 2) varsinainen tuttiosa ja tarkemmin kohdennettuna sen lapa (1) on keksinnön mukaisesti muotoiltu siten, 'f että tuttia voidaan imeä asettamalla tutti kielen päälle tai alle ja lisäksi molemmilta puolilta.

•; | Kuva 2 näyttää keksinnön mukaisen tutin ääriviivat vaakatasossa kuvattuna. Tutin lavan (1) ; ”': ääriviivat ovat haarautuneet siten, että lavan (1) kärkiosa muodostuu ulokkeiseksi eli .; haarakkeiseksi (4) eli lavan (1) kärjessä on ikään kuin korvat. Jotta tutti mahtuisi imeväisen , ·. : suuhun, imeskelyosan (kaula + lapa) kokonaispituus ei voi olla oleellisesti pidempi kuin 115031 7 tavanomaisten tunnettujen tuttien imeskelyosan pituus. Lisäksi tutin pituuden osalta on huomioitava eri ikäisille imeväisille tarkoitetut tuttien pituudet.

Haarakkeiden (4) vuoksi tutin varsinainen lapa (1) tulee tavanomaista lyhyemmäksi. Näin pitää ollakin, jotta tutti mahtuisi lapsen kielen alle. Haarakkeiden (4) ansiosta tutti asettuu kielen alle kielen kielenjänteen kahden puolen. Tutin haarakkeiden (4) välisen loven tulee olla vähintään neljännes tutin imeskelyosan kokonaispituudesta, jotta tutti hyvin asettuisi lapsen kielen alle. Mikäli tuttia ei saada asettumaan suun pohjaan kielen alle, tämä voi olla merkkinä elimellisestä tai toiminnallisesta viasta kielessä tai suunpohjassa ja antaa aihetta tarkempaan lääketieteelliseen tutkimukseen. Tutin lapaa (1) voidaan leventää kolmanneksen verran ilman, että siitä tulee liian suuri lapsen suuhun. Lavan tulee olla tavanomaisten tunnettujen huvituttien tapaan symmetrisen pullea, jotta siinä olisi riittävästi imeskelypintaa. Kun tutin lapaa (1) levennetään, tutti istuu paremmin kielen alla. Myös kielen päällä pidettäessä levennetty lapa (1) lisää eheää imeskelypinta-alaa. Tutin haarakkeet (4) voivat olla pulleita tai litteitä, mutta niiden tulee olla turvallisuussyitä tehty sellaisesta materiaalista, että imeväinen ei voi niitä pureskella rikki.

Kuvan 2 keksinnön mukaisen huvitutin lavan (1) haarautuvuus määritellään siten, että tutin lavan (1) ja sen kanssa yhdensuuntaisessa tasossa olevien ja keskenään samassa tasossa olevien haarakkeiden (4) väliin muodostuu kulma, jossa kulman kärki (B) on tutin lavan (1) . *. : kehällä ja kulman sivut muodostuvat suorista A-B ja B-C piirrettynä kulman kärkipisteestä :; (B) kulman viereisten haarakkeiden (4) uloimpaan pisteeseen A ja C tutin pituusakselin ; ; suunnassa. Kulman kärki sijaitsee tutin haarakkeiden uloimpien pisteiden kautta piirretyn ; ” ’; suoran puolivälissä. Haarakkeita voi olla kaksi tai useampia. Keskinnön mukaisen tutin : haarakkeiden (4) välissä voi olla koverrus, jolloin tutti istuu entistä napakammin suun : : pohj assa kielen j anteen ympärillä.

Kuvan 2 keksinnön mukaisen huvitutin haarakkeissa (4) voi olla kielen liikkeitä ohjaavia ja :: aktivoivia kohoumia tai painanteita, ns. aktivaattoreita (5). Myös tutin lavassa (1) voi olla •; | aktivaattoreita.

» ,,,; Kun huvitutin materiaali on joustavaa ja kimmoista ainetta esim. pehmeää silikonia se taipuu , ; helposti kaulaosastaan (2) kielen alla pidettäväksi.

f li 115031 g

Kuva 3 osoittaa keksinnön mukaisen haarakkeellisen (4) huvitutin ääriviivat sivusuunnasta katsottuna. Vasemmalla on tunnetun symmetrisen tutin muotoinen lapa keksinnönmukaisesti haarakkeellisena (4) ja oikealla nähdään anatomisen tutin lapa keksinnön mukaisesti haarakkeellisena (4). Tutissa näkyy kuperan (6) ja koveran (7) pinnan profiili.

Kuva 4 näyttää keksinnön mukaisen haarakkeellisen (4) huvitutin sivusuunnasta katsottuna ja asetettuna suuhun siten, että tutin kupera pinta (6) näkyy käännettynä asetettuna suulakea vasten. Sivusuunnassa näkyy vain toinen haarake (6).

Kuva 5 näyttää keksinnön mukaisen haarakkeellisen (4) huvitutin sivusuunnasta katsottuna ja asetettuna suuhun siten, että tutin kovera pinta (7) on suulakea vasten. Tällöin suulaen ja tutin koveran pinnan (7) väliin jää teoriassa ilmatila. Käytännössä lapsen imiessä tuttia se litistyy suulakea vasten. Tällainen imuliike vaatii enemmän lihasvoimaa kuin tuttia käytettäessä kuten on esitetty kuvassa 4. Lapsi saa erilaisia aistimuksia lihastyöstä, kun tuttia käytetään vaihdellen kuvan 4 ja 5 osoittamilla tavoilla, mikä edistää lapsen oraalialueen havainto toimintoj a.

Kuva 6 näyttää keksinnön mukaisen haarakkeellisen (4) huvitutin sivusuunnassa asetettuna suun pohjaan siten, että tutin kupera pinta (7) on kieltä vasten. Tässä asennossa kieli liukuu helposti tutin pulleaa, kielen alle asetettua kuperaa pintaa ylös ja edistää puheen kehityksen . * : kannalta suotuisia kielenliikkeitä. Tämä tutin asento vaatii kielen etuosalta suurempaa . ‘. *. liikkuvuutta kuin kuvassa 7 esitetty asento. Tämä asento vaatii myös kieleltä suurempaa ;lihasvoimaa kuin kuvan 7 mukaisesti asetettu tutti, silloin kun lapsi litistää tutin suun pohjaan.

:"': Kuvan tutin asento antaa lapselle uutta aistikokemusta kielen lihastyöstä, lihasvoimasta ja •: * liikeradasta. Jos tutti ei lainkaan mahdu kielen alle tässä asennossa, on aihetta arvioida kielen : _ : liikkuvuutta.

:,.,; Kuva 7 näyttää keksinnön mukaisen haarakkeellisen (4) huvitutin sivusuunnassa asetettuna *: · | suun pohjaan siten, että tutin kupera pinta (6) on suun pohjaa vasten. Tutin haarakkeessa (4) ; ” ‘; on aktivaation (5). Kieli liikkuu helposti tutin koveraa pintaa (7) pitkin ylös ja alaspäin.

Haarakkeista (4) näkyy tässä sivukuvassa vain toinen. Haarakkeiden (4) väliin jää kielenjänne.

•, : Tutti istuu siksi tukevasti kielen alla. Jos lapsi ei pidä tutista, hän joutuu tekemään kielellään alhaalta ylös suuntautuvia työntöliikkeita saadakseen tutin suun pohjasta pois. Tämä liike 115031 9 edistää hammasvalliäänteiden oppimisen kannalta suotuisia kielen liikekaavioita. Samalla lapsi saa kinesteettisiä aistimuksia kielen liikkeistä ja tutti näin toimii jälleen kogniitivisena imemisenä. Tutin haarakkeissa (4) suositellaan käytettäväksi aktivaattoreita (5) Jotta kognitiivinen imeminen tehostuu. Kuvan 7 tutin asennolla kieli saadaan helposti nousemaan suun pohjasta ja voidaan arvioida kielen kärjen liikkuvuutta, ketteryyttä ja irtoamista suun pohjasta. Jos kieli on lukkiutunut suun pohjaan, tuttia ei saada asettumaan sinne kuvan 7 tarkoittamalla tavalla, mikä antaa aiheen arvioida tilanne tarkemmin.

Keksinnön mukaista haarakkeellista (4) huvituttia (Kuva 2) on tarkoitus käyttää pääsääntöisesti kielen päällä huvitutin tapaan normaalitilanteissa terveillä lapsilla. Kielen alle tutti voidaan asettaa lapsen ehdoilla, ts. kun lapsi hyväksyy tämän asennon leikinomaisissa tilanteissa hoitajan kanssa. Mitä enemmän lapsi pitää tuttia kielen alla, sitä enemmän hän saa kognitiivisia kokemuksia tutista ja toisaalta riski yläleuan kasvuhäiriöön pienenee. Tutin asennon vaihtelu lisää lapsen stereognostisia kykyjä eli kykyä tunnistaa erilaisia muotoja suun alueella. Tämä taito on tärkeä puheen oppimiselle. Puheenkehitykseltään viiveiselle lapselle suositetaan hoitajan tai terapeutin tms. henkilön kanssa tehtyjä harjoituksia, joissa tutti viedään kielen alle. Jos tutin haarakkeiden tyvessä on lovi, kuten kuvan 2 keksinnön mukaisessa tutissa, niin se pysyy paremmin kielenjänteen kahden puolen.

Terveydenhoitohenkilöstön suositetaan arvioivan kielen rakennetta ja toimintaa käyttämällä .'. : keksinnön mukaista huvituttia (Kuva 2) kielen alla. Kun tutin kaula (2) on pehmeätä joustavaa . V. materiaalia, esim. silikonia, tutti taipuu helposti kielen alle. Tutti voidaan valmistaa :'' 1: aikaisemmin tunnetuista, turvallisista ja desinfioitavissa ja keittämistä kestävistä " ‘; materiaaleista onttona tai umpinaisena. Tutin on oltava sellaista, että lapsi ei saa pureskeltua •: 1 rikki tutin haarakkeita (4). Haarakkeiden (4) reunat eivät saa olla teräviä, etteivät ne ärsytä ja : riko lapsen suun ihoa. Turvallisuussyistä haarakkeitten (4) suositetaan olevan pulleita.

Haarakkeet (4) voivat kärjestään vähän taipua, jolloin ne luiskahtavat helpommin kielen alle.

,, ‘ 1 ’ Kaikkien tutin osien tulee olla sellaisia, etteivät ne irtoa toisistaan.

r < 1 •; 1 · Keksintöä ei ole tarkoitus rajata edellä esitettyihin sovellusmuotoihin vaan keksintöä on : ’ ”: tarkoitus soveltaa laajasti seuraavien patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen .,, ; ajatuksen puitteissa. Haarakkeisen (4) huvitutin lapa (1) voi olla niin lyhyt, että sen haarakkeet , ·. : ulottuvat aina tutin kaulaan (2) saakka, jolloin kaula ja lapa eivät ole toisistaan erotettavissa.

Lavan voi toisaalta muodostaa haarakkeiden (4) välissä oleva kalvo, jonka tulee olla niin 1 1 5031 10 vahva, ettei lapsi voi purra sitä rikki. Tutti voidaan muotoilla muistuttamaan lapsille mieluisia eläinhahmoja. Haarakkeita (4) voi myös olla useita, kuitenkin niin että keskimmäisten haarakkeiden (4) väliin jää kielenjänteelle tarkoitettu lovi. Haarakkeissa (4) voi olla kohoumia tai painaumia kielen liikkeitten aktivoimiseksi. Myös tutin lavassa (1) ja kaulassa (2) voi olla aktivaattoreita. Huvitutin kokonaispituus ei saa olla oleellisesti suurempi kuin tunnettujen tuttien eri ikäisille vauvoille ja pikkulapsille tarkoitetut tutit ovat. Huvitutin lapa (1) voi olla leveämpi kuin tunnettujen tuttien lapa (1) , kuitenkin niin, että se hyvin sopii lapsen suuhun, jolloin lavan (1) leveys voi olla enintään kolmanneksen tavanomaista leveämpi.

* I ·

I I I

* t t 1

t * I

I ·

Claims (9)

1 1 5031 11 PATENTTIVAATIMUKSET 1. Huvitutti, joka käsittää suojakilven ja siihen kiinnitetyn varsinaisen tuttiosan, - joka on muotoiltu symmetriseksi tai anatomiseksi ja - joka toimii imeskelykappaleena, - joka on valmistettu elastisesta tai kimmoisasta, umpinaisesta tai ontosta materiaalista ja joka on tarkoitettu (ensisijaisesti) käytettäväksi lapsen suussa suulaen ja kielen välissä, ja joka on tunnettu siitä, että lapa (1) haarautuu haarakkeiksi (4) tutin imeskelyosan vapaassa päässä ja jotka haarakkeet (4) ovat keskenään samassa tasossa ja sivusuunnasta katsottuna tutin lavan (1) kanssa samassa tasossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen huvitutti, tunnettu siitä, että se on muotoiltu siten, että haarakkeet (4) muodostavat vähintään neljänneksen tutin imeskelyosan kokonaispituudesta asettuakseen kielen alle kielenjänteen kahden puolen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen huvitutti, tunnettu siitä, että se on muotoiltu siten, että tutin leveys lavan (1) ja haarakkeiden (4) kohdalta saa olla enintään • · ·' . kolmanneksen tavanomaisia tunnettuja tutteja leveämpi mahtuakseen leveyssuunnassa ’. , · imeväisen suuhun.

• . ·' 4. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 3 mukainen huvitutti, tunnettu siitä, että se on . ’ muotoiltu tavanomaisen anatomisen tutin tapaan siten, että lapa (1) taipuu kaulan (2) kohdalta sivusuunnasta katsoessa kaulan kohdalta joko ylös tai alas riippuen siitä, miten •' päin tuttia pidetään suussa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen huvitutti, tunnettu siitä, että sen ;;; imeskelyosa on tavanomaisen symmetrisen tutin malliin muotoiltu, ja että tällaisen tutin ‘’ kaula on valmistettu elastisesta, pehmeästä materiaalista, esim. silikonista tai ., ’ luonnonkumista, jonka ansiosta tutti taipuu kaulastaan pidettäväksi kielen alla.

‘ ' 6. Jokin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen huvitutti, tunnettu siitä, että haarakkeissa ; : ’: (4) ja muissa osissa on kielen liikkeitä aktivoivia painaumia tai kohoumia. t » • ' 115031

7. Jokin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen huvitutti, tunnettu siitä, että se on muotoiltu siten, että tutin koko imeskelyosa erimuotoisine haarakkeineen (4) ja aktivaattoreineen (5) muistuttaa satuhahmoa.

8. Jokin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen huvitutti, tunnettu siitä, että sen haarakkeita (4) on vähintään 2.

9. Jokin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen huvitutti, tunnettu siitä, että tutin keskimmäisten haarakkeiden (4) tyvessä on syvennys. * · t t · t«» t < * • i • » * * » • « * • · i · · * • 1 * • » 115031