FI114995B - Menetelmä ja laitteisto paperirainan pään viemiseksi paperin jälkikäsittelykoneessa - Google Patents

Description

114995

Menetelmä ja laitteisto paperirainan pään viemiseksi paperin jälkikä-sittelykoneessa

Keksintö kohdistuu menetelmään paperirainan pään viemiseksi pa-5 perin jälkikäsittelykoneessa, joka on järjestetty ohjaamaan paperirai-naa pitkin määrättyä reittiä, jolloin menetelmässä rainan päätä tai rainan pään viemisen apuelintä vedetään vetolaitteella, jossa on oma voimansiirtoelin, joka siirtää vetolaitetta konesuunnassa kulkevan johteen suhteen. Keksintö kohdistuu myös laitteistoon paperirai-10 nan pään viemiseksi paperin jälkikäsittelykoneessa, johon kuuluu päänvientilaite, joka on järjestetty ohjaamaan paperirainan päätä pitkin määrättyä rataa.

Paperin jälkikäsittelykoneessa, joihin tässä keksinnössä luetaan mm.

15 päällystyskone, kalanteri, pituusleikkuri, välirullain, laminointikone ja painokone, paperirainan päänvienti tapahtuu koneen varsinaista ajonopeutta pienemmällä nopeudella. Alhaisempaa nopeutta voidaan käyttää alettaessa syöttää paperirainaa uudesta rullasta jälkikäsittelykoneen läpi. Kun paperiraina on saatu hiljaisella pään-20 vientinopeudella koneen läpi, voidaan kone kiihdyttää varsinaiseen ajonopeuteen (tuotantonopeuteen). Paperirainan päällä tarkoitetaan tässä sellaista paperirainaa, joka viedään jälkikäsittelykoneen läpi ennen kuin kone kiihdytetään täyteen ajonopeuteen, riippumatta rainan vientileveydestä, joka voi vaihdella.

25

Esimerkiksi päällystyskoneessa raina kulkee aukirullaimelta kiinni-rullaimelle monien telojen ohjaamana päällystysasemien ja kuivatus-, j osien kautta. Rainan kulkuradassa on tällaisissa koneissa tyypilli sesti paljon ylös ja alas suuntautuvia osuuksia, ja rata on hyvin mut-30 kitteleva. Esimerkkinä tällaisesta ratageometriasta on mm. EP-pa-: tentti 611716, joka esittää kaksi päällystysasemaa käsittävää konetta paperirainan molemminpuoliseksi päällystämiseksi.

: Päänvientilaitteina on käytetty mm. hihnoja tai köysiä, jotka ohjaavat 35 esimerkiksi täysilevyisestä rainasta erotettua kapeampaa päänvienti-: nauhaa koneen läpi. Päänvientinauha levitetään viistoleikkuulla sopi vassa vaiheessa täysilevyiseksi rainaksi. Päänvientiköydet tai hihnat ’ » 2 114995 vaativat mutkikkaissa vienneissä useita köysipyöriä, hihnanjohtopyö-riä tai vastaavia sekä hihnoille tai köysille vielä paluukierron. Pään-vientiköydet tai -hihnat vaativat vetolaitteen ja kiristimen sopivan kireyden ylläpitämiseksi. Vetolaite, kiristin ja köysien/hihnojen paluu-5 osuus vie tilaa kellarissa. Lisäksi päänviennin aikana hihnat tai köydet liikkuvat koko pituudeltaan, mikä lisää toimintahäiriöiden mahdollisuutta.

US-patentissa 4,883,209 on ehdotettu mutkikkaita vientejä käsittä-10 vän paperi rain an käsittelylaitteiston päänvientilaitteistoksi pitkänomaista listaa, joka kulkee radan vieressä ja käsittää letkun, johon johdetaan paineväliainetta. Laajetessaan letku siirtää edellään vaunua, johon rainan pää on kiinnitetty köydellä. Ongelmana tällaisessa laitteistossa on se, että päänvientinopeudesta ei saada tarkkaa.

15 Laitteisto vaatii pitkän, koko pituudelle ulottuvan toimielimen (letkun), mikä on yksi epävarmuustekijä päänvientilaitteiston toiminnassa, ja laitteistolla on vaikea toteuttaa pitkiä, kymmenien metrien pituisia vientejä.

20 US-patentissa 3761001 on esitetty päänvientiin tarkoitettu kiskoa pitkin kulkeva vaunu painokoneessa. Vaunu on sähkökäyttöinen ja voi sisältää akun. Kiskossa on hammaspyörillä varustettu hammastenko vaunun ohjaamiseksi ja vedon aikaansaamiseksi. Kiskossa on haa-rautumiskohtia ja risteämiskohtia vaunun ja vastaavasti rainan pään 25 viemiseksi vaihtoehtoisia reittejä eri painoyksiköiden kautta. Vaunuja ; voi olla myös kaksi kytkettyinä peräkkäin.

'·· US-patentin 3761001 mukaisessa menetelmässä rainan päätä ve detään siis vetolaitteella, jossa on oma voimansiirtoelin, joka siirtää 30 vetolaitetta konesuunnassa kulkevan johteen suhteen. US-patentis-·.: sa tämä on toteutettu siten, että voima välitetään voimansiirtomeka- ·"*: nismilla akusta hammaspyörään, joka on otteessa johteen pituus suunnassa kulkevaan hammastukseen. Erityisesti patentin kuvista : 7-9 voidaan havaita, että kuvassa 1 esitettyjen vaihtoehtoisten reit- ' 35 tien toteuttamiseksi johteet kaartuvat hammastuksen tason suun- nassa. Tämä vaikeuttaa vaunun kulkua vienneissä, joissa radassa :' ’; on jyrkkiä, usein toistuvia kaarteita.

3 114995

Keksinnön tarkoituksena on esittää menetelmä, jossa ei ole edellä esitettyjä ongelmia. Tämän toteuttamiseksi menetelmälle on tunnusomaista patenttivaatimuksissa esitetyt tunnusmerkit.

5

Keksinnössä vetolaitetta liikutetaan johdetta pitkin yhdellä tai useammalla vetopyörällä, joka saa aikaan liikkeen johteen suhteen kitkakontaktin avulla. Johde kaartuu kitkakontaktin tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa radan mutkittelun mukaisesti. Kitkakontak-10 tipinta ei tarvitse hammastuksia tms. muotoiluja, vaan se voi olla suora pinta.

Erään edullisen, varsinkin päällystyskoneissa käytettävän suoritusmuodon mukaan paperin jälkikäsittelykoneen pitopisteen siirtono-15 peus ja vetolaitteen nopeus sovitetaan toisiinsa nähden siten, että vetolaitteella vedettävä rainan pää kulkee oleellisesti pitopisteen siirtonopeudella. Jälkikäsittelykoneen ollessa käynnissä päänvienti-nopeudella, joka on selvästi tavallista ajonopeutta pienempi, voidaan pitopisteitä käyttää hyväksi päänviennissä. Esimerkiksi rainan pään 20 saavuttaessa kapeana päänvientinauhana ensimmäisen sellaisen pitopisteen, jolla rainan päähän voidaan kohdistaa vetävä voima, voidaan rainan pään sitä osuutta, joka sijaitsee pitopistettä ennen, alkaa vetää pitopisteen avulla vetolaitteen jatkaessa rainan pään vientiä pitopisteestä eteenpäin. Pitopistettä edeltävällä päänvienti-25 osuudella rainaa voidaan tällöin levittää leveämmäksi, esim. täysile-vyiseksi.

On myös mahdollista vetää vetolaitteella ensin erityinen apuköysi koko päänvientimatkalle, ja kiinnittää köysi tämän jälkeen vetolait-30 teestä erilliseen, esim. kiinteäasemaiseen vetolaitteeseen, jolla köy-, · teen kiinnitetty rainan pää vedetään päänvientimatkalle.

φ

Konesuunnassa kulkeva johde voi ulottua hoitopuolella koko jälkikäsittelykoneen päänvientipituudelle noudattaen rainan kulkurataa.

35 Päänvienti saadaan varmatoimiseksi, koska vetolaitteen vetämään ·.: päänvientinauhaan tai apuköyteen, jolla koko rainaa vedetään, saa- :daan tarkemmin säädettyä vakiovoima.

4 114995

Keksinnön tarkoituksena on esittää myös paperirainan jälkikäsittely-koneessa sijaitseva päänvientilaitteisto, joka on yksinkertaisempi kuin aikaisemmat päänvientiköydet ja -nauhat. Tämän tarkoituksen 5 toteuttamiseksi päänvientilaitteistolle on pääasiassa tunnusomaista se, että vetopyörä on järjestetty kitkakontaktiin johteen kitkakontak-titason kanssa, ja johteen kitkakontaktitaso kaartuu sitä vastaan kohtisuorissa suunnissa paperirainan kulkureitin mukaisesti.

10 Vetolaite on edullisesti vaunu, joka käsittää oman voimansiirtoelimen vaunun liikuttamiseksi johdetta pitkin. Vaunun voimanlähteenä on edullisesti sähkö. Sähköinen voimanlähde on edullisesti akku, joka kulkee vaunun mukana. Päänvientinopeuden sovittamiseksi tarkasti muihin olosuhteisiin, erityisesti jälkikäsittelykoneen päänvientino-15 peuteen, vaunun nopeus on säädettävä, edullisesti portaattomasti. Nopeuden säätö toteutetaan sopivimmin kauko-ohjauksella, jolloin nopeutta voidaan muuttaa vaunun liikkeen aikana.

Vetolaitteessa on edullisen suoritusmuodon mukaan useampia vau-20 nuja, jotka on kytketty peräkkäin ja joilla on eri tehtävät.

Konesuunnassa kulkeva johde on yksinkertainen siinä mielessä, että ainoa päänviennin aikana liikkuva osa on vetolaite, eikä pitkiä jatku- • « via toiminnallisia osia (köydet, hihnat, letkut) tarvita. Lisäksi mitään 25 hihnan tai köyden paluukiertoa ei tarvita, vaan johteella on alkupää ja loppupää, joiden välillä vetolaite voi kulkea edestakaisin, alku-päästä loppupäähän päänviennin aikana ja loppupäästä alkupäähän • ‘•ί paluuliikkeen aikana uuteen päänviennin aloitusasemaan. Vaihto- ehtoisesti vaunu voidaan loppupäässä irrottaa johteesta ja kuljettaa 30 irrallaan alkupäähän odottamaan uutta päänvientiä. On myös mah-dollista järjestää laitteistoon paluujohde, joka ei noudattele pään-viennin reittiä, vaan on tarkoitettu palauttamaan vetolaite vastakkaiseen suuntaan päänviennin aloituskohtaan.

* « 35 Johteeseen voidaan järjestää suoria osuuksia ja kaarevia osuuksia ·,· ratageometrian mukaisesti. Lisäksi johteeseen voidaan järjestää ai nakin osalle sen pituutta jäähdytysväliaineen virtaus, ainakin niille * I t 5 114995 osuuksille, jotka ovat jälkikäsittelykoneen kuumien käsittelyelimien, esim. kalanteritelojen kohdalla.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin 5 piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää keksinnön mukaista päänvientilaitteistoa eri vaiheissa sivukuvantona jälkikäsittelykoneen telojen kohdalla, 10 kuva 2 esittää vetolaitetta ja johdetta leikkauskuvantona johteen pituussuuntaa vastaan kohtisuorassa tasossa, kuva 3 esittää vetolaitteen vetävää vaunua ja johdetta 15 perspektiivikuvantona, kuva 4 esittää koko vetolaitetta sivukuvantona johteen suoralla osuudella, 20 kuva 5 esittää vetolaitetta sivukuvantona kaarteessa, kuva 6 esittää sivukuvantona päällystyskonetta, jossa päänvien- • . tilaitteistoa voidaan käyttää, * · · 25 kuva 7 esittää perspektiivissä päänvientilaitteiston toimintaa päänvientinauhan erotuskohdassa, ja : kuva 8 esittää perspektiivissä päänvientilaitteiston toimintaa päällystyskoneen pitopisteen kohdalla.

30

Seuraavassa kuvataan vetolaitteen toimintaperiaatetta. Kuvassa 1 on esitetty paperin jälkikäsittelykoneen telan 5 kohdalla kulkeva päänvientilaitteisto, johon kuuluu johde 1, jonka poikkileikkaus on kuvattu tarkemmin myöhemmin, ja johteeseen liikkuvaksi järjestetty 35 vetolaite 2, jossa on tuet tai vastaavat vetolaitteen pitämiseksi kiinni ; ·.: johteessa ja ohjaamiseksi johdetta pitkin. Vetolaitteen liike johdetta 1 pitkin saadaan aikaan yhdellä tai useammalla vetopyörällä, jotka 6 114995 ovat voimaa välittävässä yhteydessä johteeseen 1 ja saavat käyttövoimansa myöhemmin kuvattavista voimanlähteistä. Vetopyörä on laakeroitu pyöriväksi vetolaitteeseen ja on voimaa välittävässä kontaktissa kitkan avulla johteeseen. Vetopyörä on kytketty voimansiir-5 toelinten välityksellä vetolaitteen mukana liikkuvaan käyttömoottoriin. Voimansiirto voi olla esim. alennusvaihteisto. Käyttömoottori 4 on sähkömoottori, joka saa käyttövoimansa vetolaitteen mukana liikkuvaksi järjestetystä akusta.

10 Vetolaitteeseen 2 on kiinnitetty päänvientinauha suoraan tai vetojän-nitystä välittävän pitkänomaisen apuelimen 6, esimerkiksi apuköyden välityksellä, johon paperirainan alkupää voidaan kiinnittää. Vetolaite voi olla varustettu sekä kiinnityskohdalla apuköyttä varten että pape-rirainasta erotetun kapeamman päänvientinauhan kiinnityselimillä 15 rainan kiinnittämiseksi suoraan vetolaitteeseen. Keksinnön piiriin kuuluu myös ajatus, jonka mukaan vetolaitteella 2 vedetään vain apuelintä, joka vetolaitteen liikkeen aikana ei ole vetojännitystä välittävässä yhteydessä rainaan, ja apuelintä vetolaitteesta riippumattomalla laitteella, esim. kiinteällä kelauslaitteella vedettäessä vasta 20 varsinainen rainan pää vedetään pään vientimatkalle.

Kuvassa 1 on esitetty tilanne, jossa vetolaite kulkee johteessa 1 sisäkaarteen puolella eli telan 5 puolella johdetta. Paperirainan tule-vaa kulkurataa, jota pitkin paperiraina saadaan kulkemaan pään-25 vientilaitteiston avulla, on merkitty kirjaimella W. Vetolaitteen ja johteen välinen kiinnitys on järjestetty sellaiseksi, että vetolaite mukau-tuu hyvin johteen mutkitteluihin ollen välillä sisäkaarteessa, eli kaa- • · revuuskeskipisteen puolella, ja välillä ulkokaarteessa eli toisella puolella johdetta kuin kaarevuuskeskipiste. Vetolaitteen 2 vetopyörät 30 ovat suorilla ja kaarevilla osuuksilla jatkuvassa voimaa välittävässä ·,:* kitkakontaktissa johteeseen 1. Johteen taso, jota pitkin vetopyörät ·. pyörivät, ulottuu pitkänomaisena tietynlevyisenä tasona konesuun- taan ja sen leveyssuunta yhtyy suunnilleen koneen poikkisuuntaan.

35 Johde 1 voidaan sijoittaa koko jälkikäsittelykoneen pituudelle esimerkiksi hoitopuolelle paikkaan, jossa aikaisemmin on käytetty pään-' ··. vientiköysiä tai -hihnoja. Johde kulkee paperirainan tulevan kulkura- 7 114995 dan sivussa, ja siitä taaksepäin suuntautuva päänvientinauha tai apuelin suuntautuu viistosti keskellepäin. Johteen suorat osuudet ovat kohdissa, joissa rainan kulkurata on suunnilleen suora, ja kaarevia osuuksia voi olla eri telojen ja sylinterien ja ilmakääntölaitteiden 5 kohdalla ja muiden paperirainan suuntaa muuttavien laitteiden kohdalla.

Seuraavassa kuvataan tarkemmin johteen 1 ja vetolaitteen 2 rakennetta.

10

Kuvassa 2 on esitetty poikkileikkauksena johde 1 ja vetolaitteen 2 vetävä vaunu 21. Johde on sopivimmin metallista valmistettu pitkänomainen kisko, jolla on tietty profiilimuoto (vakiopoikkileikkaus). Johteen pääasiassa ohjaava osa on litteä konesuunnassa jatkuva 15 latta 1a, joka kaartuu tasoaan vastaan kohtisuorassa suunnassa radan mutkitteluiden mukaisesti molempiin suuntiin. Tarvittaessa voidaan laitaa vahvistaa sopivissa kohdissa vaunun kitkakontaktipuo-leen nähden vastakkaiselta puolelta jäykistävällä rakenteella sopivilla osuuksilla. Kuvassa on esitetty johteen pituussuunnassa kulkeva 20 jäykisteprofiili 1b, joka muodostaa latan 1a kanssa suljetun putken, jonka sisäosaan muodostuu näin jatkuva kanava 1c, johon voidaan ohjata jäähdytysväliainetta, esim. vettä. Profiili on mitoitettu niin, että latan 1a kumpikin reuna jää vapaaksi tietyn pituisella matkalla leveyssuunnassa. Johde on sopivimmin elementtirakenteinen siten, 25 että se voidaan koota liittämällä määrämittaisia elementtejä päittäin yhteen.

,'·· Vetävä vaunu 21 kiinnittyy johteeseen lattaa 1a vasten sen tason vastakkaisilta puolilta asettuvilla pyörillä. Vetävässä vaunussa on 30 latan yläpuolelle asettuvat vetopyörät 3, jotka pyöriessään siirtävät ·,; vaunua kitkavedon avulla ollessaan riittävän lujassa kontaktissa latan yläpintaan. Latan alapuolella kummankin reunan lähellä on .vastapyörät 4a, yksi ennen vetopyörän kontaktikohtaa ja toinen ; : : kontaktikohdan jälkeen, jotka kontaktissa latan alapinnan kanssa lu- 35 kitsevat vaunun 21 johteeseen 1. Latan yläpinnalla ja yläpuolella ja alapinnalla ja alapuolella tarkoitetaan latan tason eri puolia, eikä ku-; vassa yläpintana esitetty pinta ole välttämättä aina ylöspäin.

114995 8

Rainan päänviennin kiinnityspiste on vetovaunun 21 jälkeen tulevassa vaunussa 22. Tämän johdosta vetovaunuun kohdistuu vain kiskon suuntaisia voimia ja johteen 1 kaartumisista johtuvia keskipakovoi-5 mia, jotka vaikuttavat kohtisuoraan latan 1 a tasoa vastaan.

Vetovaunun 21 sivusuuntainen lukitus saadaan latan 1a reunaa vasten sivuilta asettuvilla ohjauspyörillä 4b, jotka myös on laakeroitu pyöriviksi vetovaunuun 21.

10

Vetovaunussa 21 on lisäksi käyttömoottori M ja voimansiirtoelimet käyttömoottorin pyörimisen välittämiseksi sopivalla välityssuhteella vetopyörille 3. Kuvassa 3 on esitetty vetovaunu 21 perspektiivissä. Käyttömoottori M pyörittää sen akselin päässä olevaa hammaspyö-15 rää H1, joka välittää momentin suuremmalle hammaspyörälle H2, jonka akseliin vetopyörät 3 on kiinnitetty. Vetopyöriä on kuvassa kaksi rinnakkain ja ne ovat riittävän leveät hyvän kontaktin saamiseksi johteen kitkakontaktipinnan (latan yläpinnan) kanssa.

! 20 Käyttömoottori M, voimansiirtoelimet (hammaspyörät) ja vetopyörien 3 käyttöakseli on kiinnitetty vaunun runkoon R1, joka muodostuu pääasiassa kahdesta pystystä, kummallakin reunalla olevasta run-kolevystä. Vastapyörät 4a ja ohjauspyörät 4b on laakeroitu vapaasti pyöriviksi uloimmista runkolevyistä muodostuvaan toiseen runkoon 25 R2, joka on järjestetty liikkuvaksi ensimmäisen rungon suhteen veto- ,v pyörien 3 puristusvoiman asettamiseksi. Kuvassa rungot on nivelöity ’ j toistensa suhteen kääntyviksi.

Kuten kuvasta käy ilmi, moottoreita M on kaksi, yksi pyörien 3 etu- * * · 30 puolella ja yksi takapuolella, ja ne kumpikin pyörittävät omaa hammaspyöräänsä H1. Hammaspyörät ovat momenttia välittävässä I · yhteydessä samaan päähammaspyörään H2 eri kohdilla sen kehää.

I · i Vetovaunun 21 perään on seuraavaksi vaunuksi kytketty päänvien- 35 nin kiinnitysvaunu 22, johon voidaan kiinnittää köyden, nauhan tai vastaavan rainaan yhteydessä olevan elimen pää. Tässä vaunussa «* on latan 1a kummallakin reunalla vastakkaisilta puolilta laitaa vasten 9 114995 tulevat vapaasti pyörivät pyörät 4a, 4b, joita on pareittain kaksi peräkkäin kummallakin reunalla. Eri puolilla lattaa olevat pyörät 4a, 4b on kytketty toisiinsa latan reunan ulkopuolella sijaitsevalla kääntövar-rella, joka pystyy kääntymään siten, että vaunua vedettäessä pyörät 5 painautuvat vastakkaisilta puolilta lattaa 1a vasten. Kiinnitysvaunuun 22 vaikuttaa sivusuuntainen eli latan 1a tason suuntainen voima, joka johtuu perässä vedettävästä rainan päästä tai päänviennin apuelimestä. Kiinnitysvaunussa on kiinnityspisteeseen järjestetty voi-mamittausanturi, jolla voidaan mitata ja tarkkailla jatkuvasti sitä voi-10 maa, jolla rainan päätä vedetään. Voimatieto voidaan välittää lan-gattomasti ohjausasemalle.

Kiinnitysvaunun jälkeen perään on kytketty seuraavaksi peräkkäin ohjauselektroniikkavaunu 23, kommunikaatiovaunu 24 (ohjausvies-15 tien vastaanottaminen ja mittausviestien lähettäminen) ja akkuvaunu 25. Vaunujen välillä on tarvittavat sähköiset kytkennät vetävän vaunun nopeuden ohjaamiseksi, signaalien välittämiseksi vaunujen välillä ja käyttövoiman syöttämiseksi moottorille. Kuten kuvasta 4 käy hyvin ilmi, vetävän vaunun 21 jälkeen tulevissa vaunuissa on vas-20 takkaisilta puolilta (latan päätason eri puolilta) lattaa vasten tulevien pyörien 4a, 4b pareja. Eri puolilla lattaa olevat pyörät 4a, 4b voivat olla yhdistetyt keinuvarrella, joka on nivelöity vaunun runkoon. Osa pyöristä, esimerkiksi latan yläpinnalla olevat pyörät 4b voivat olla laipoilla varustettuja, jolloin niiden halkaisijaltaan suuremmat laipat 25 varmistavat vaunun aseman sivusuunnassa. Vaunut voidaan lisäksi kytkeä peräkkäin niin, että joitakin pyöriä kulkusuuntaan nähden ' I · poikkisuunnassa yhdistävä akseli muodostaa samalla kytkennän ' ·. i nivelen, jolloin tämä pyöräpari on tavallaan vaunuille yhteinen.

11 30 Jakamalla rainaa päänviennissä vetävä laite useammaksi vaunuksi, . : joka on kytketty konesuuntaisessa pystytasossa (johteen latan kitka- kontaktitasoa vastaan kohtisuorassa tasossa) kääntyviksi toistensa ·* suhteen, voi vetävä laite kulkea pienisäteisissä kaarteissa, kuten ku- : i vassa 5 on havainnollistettu, jossa vetolaite on vaunujen välisten ni- 35 velöintien ansiosta taipunut mutkalle sisäkaarteessa. Viimeisten \ : vaunujen 24, 25 mukautumista samaan pieneen kääntösäteeseen 10 114995 kaarteen kohdalla on havainnollistettu katkoviivalla merkityllä johteella.

Kuvissa 4 ja 5 on esitetty lähinnä vaunujen alustarakenteet ja pyörät.

5 On selvää, että vaunuihin voidaan järjestää erityyppisiä koteloita tai suojuksia niissä olevien osien suojaamiseksi.

Toiminnan kannalta tärkeää on, että vetopyörien 3 pyörimisnopeus saadaan mahdollisimman tarkoin säädetyksi ja pidettynä vakiona, ja 10 saavutettu vaunun liikenopeus on suoraan ja lineaarisesti verrannollinen tähän pyörimisnopeuteen, eikä siihen vaikuta kulkusuunta painovoiman suhteen (johteen ’’ylämäet” ja ’’alamäet”). Vetopyörien 3 kontaktin johteeseen 1 tuleekin olla sellainen, että lineaarinen nopeus johdetta pitkin on riippuvainen yksinomaan vetopyörien pyöri-15 misnopeudesta Liikenopeutta säädetään säätämällä käyttömoottorin pyörimisnopeutta sen sähköiseen tulosuureeseen vaikuttamalla.

Säätö tapahtuu edullisesti kauko-ohjauksella kommunikaatiovaunun 24 kautta, jotta vetolaitteen kulkunopeus voidaan tarvittaessa nopeasti mukauttaa jälkikäsittelykoneen päänvientinopeuteen.

20

Seuraavassa selostetaan esimerkkinä päänvientiä off-päällystysko-neella tai off-kalanterilla. Vetolaite asetetaan johteelle 1 aukirullai-mella. Pitkänomainen apuelin (jäljempänä apuköysi) tai päänvienti-nauha kiinnitetään vetolaitteeseen 2 sen toiseen vaunuun 22. Jos * * · · 25 käytetään apuköyttä, se on toisesta päästään teipattu päänvienti- • · nauhaan tai täysilevyiseen paperirainaan, jonka pää on valmisteltu sopivalla tavalla, ja vetolaite vetää päänvientinauhaa tai täysilevyistä * · paperirainaa apuköyden välityksellä. Raina tai päänvientinauha purkautuu tällöin aukirullaimessa olevalta paperirullalta. Jos käytetään 30 päänvientinauhaa, se leikataan tunnetulla tavalla täysilevyisestä rai-·.: nasta jollain leikkuulaitteella, esim. viistoleikkauslaitteella jolla leik kauskohtaa voidaan muuttaa koneen poikkisuunnassa, ja loppuosa rainasta johdetaan hylynkäsittelyjärjestelmään, kuten pulpperiin.

; : Päänvientinauhan leveys on tavallisesti n. 100-300 mm. Tällaisella • : 35 viistoleikkauslaitteella voidaan kapeampaa päänvientinauhaa levittää *. · päänviennin edetessä täysilevyiseksi rainaksi. Voidaan käyttää myös , *·. esileikattua päänvientinauhaa, jota puretaan omalta rullalta ja joka 11 114995 saumataan kiinni varsinaiseen koneen läpi vedettävään rainaan sopivassa vaiheessa. Rainan päätä (päänvientinauhaa tai täysilevyistä rainaa) viedään vaunun vetämänä ja johteen ohjaamana päällystys-koneen tai kalanterin läpi normaalilla päänvientinopeudella (tyypilli-5 sesti 30-100 m/min). Vetolaite kulkee kiinnirullaimelle samalla kun rainan pää kulkee vetolaitteen perässä sen vetämänä. Vetolaitteen saavuttua kiinnirullaimelle apuköysi tai päänvientinauha irrotetaan siitä. Kiinnirullaimella apuköysi tai päänvientinauha voidaan kiinnittää kelauslaitteeseen, joka ylläpitää päänvientinauhan tai apuköyden ki-10 reyttä. Kelauslaitteella voidaan päänvientinauhaa kelata, kunnes sen perässä tuleva täysilevyinen raina tulee asemaan, jossa se saadaan siirretyksi rullausytimelle.

On myös mahdollista, että käytettäessä apuköyttä se on niin pitkä, 15 että täysilevyinen raina ei seuraakaan vetolaitteen päänvientiliikettä, vaan vetolaitteella viedään ensin apuköysi koko koneen pituudelle, ja kun vetolaite on johteen loppupäässä, vedetään apuköysi ja sen lop-pupäähän (mahdollisesti vasta tässä vaiheessa) kiinnitetty raina kelauslaitteella rainan kulkuradalle koko koneen pituudelle. Tällainen 20 apuköysi voi olla pulpperoitavaa laatua. Sen vetolujuus voidaan järjestää sellaiseksi, että se pystyy vetämään radan jälkikäsittelyko-neen läpi, mutta katkeaa äkillisissä vetojännityksissä. Tällöin ei aiheudu työturvallisuusriskejä, jos köysi joutuu jälkikäsittelykoneen ajonopeudella pyörivien tai ajonopeuteen kiihdytettävien telojen ja 25 sylinterien läheisyyteen.

» * *

Kun päänvientinauhaa tai apuköyttä seuraava täysilevyinen rata on saatu koko koneen lävitse ajamalla konetta päänvientinopeudella, . *]: nostetaan rata kiinnirullaimen rullausytimelle ja koko kone kiihdyte- 30 tään varsinaiseen ajonopeuteen.

• I 1 « •

Vetolaite voidaan kuljettaa kiinnirullaimelta manuaalisesti takaisinpäin samaa johdetta pitkin takaisin alkuasemaan, mitä pitkin pään-: ·' vienti on suoritettu. Vaihtoehtoisesti vaunu voidaan irrottaa johteesta 35 ja viedä muulla tavalla takaisin. Vaunuja voi olla useampiakin, jolloin : alkupäässä on aina valmiina yksi tai useampi vaunu.

12 114995

Erään vaihtoehdon mukaan voidaan laitteistoon järjestää erityinen paluujohde, jota pitkin vetolaite voi kulkea takaisin omalla käyttövoimalla. Paluujohde voidaan sijoittaa jälki käsittelykoneen alapuolelle, esim. lattiatason alapuolelle.

5

Kuvassa 6 on esitetty esimerkkinä neliasemainen päällystyskone, joka on tarkoitettu paperirainan päällystämiseksi molemmilta puolilta. Periaatteena on, että tällaisessa koneessa paperiraina päällystetään kummaltakin puolelta kaksi kertaa, ja kunkin päällystysaseman jäl-10 keen rainan kulkusuunnassa on kuivatusosa. Kuivatusosassa on peräkkäin kosketukseton kuivain, jossa juuri päällystetyn rainan kuivaus tapahtuu kosketuksettomalla periaatteella ja kuivatussylinteri-ryhmä, jossa raina kuivataan kontaktiperiaatteella. Kuva havainnollistaa sitä, kuinka koneessa voi olla useita ylös ja alas kulkevia 15 vientejä ja paljon mutkittelevia osuuksia, joissa rata kaartuu vastakkaisiin suuntiin, esim. erityisesti kuivatussylinteriryhmien kohdalla. Ensimmäinen pitopiste P on kuvan päällystyskoneessa kohdassa, jossa raina tulee ensimmäisen kuivatussylinteriryhmän R1 sylinterin 7 ja kuivatusviiran 8 väliin ensimmäisen päällystysaseman C1 jäl-20 keen. Ensimmäinen kuivatussylinteriryhmä R1 on kuvattu suuremmassa mittakaavassa kuvan 6 alalaidassa. Tätä pitopistettä P edeltää rainan kulkusuunnassa ja päänviennin etenemissuunnassa kosketukseton kuivain D1, jonka läpi raina viedään yläkautta päällystys-

• I

asemasta C1 kuivatussylinteriryhmään R1. Muita päällystysasemia 25 on merkitty viitemerkinnöillä C2, C3 ja C4, kunkin aseman jälkeen tulevaa kosketuksetonta kuivainta vastaavasti merkinnöillä D2, D3 ja D4, ja kunkin kosketuksettoman kuivaimen jälkeen tulevaa kuivatus-sylinteriryhmää vastaavasti merkinnöillä R2, R3 ja R4. Päällystys- <»· koneen alkupäässä olevaa aukirullainta on merkitty viitenumerolla 9 30 ja loppupäässä olevaa kiinnirullainta viitenumerolla 11. Viimeisen ·.: kuivatussylinteriryhmän R4 ja kiinnirullaimen välissä on vielä kalan- teri 10. Johde 1 kulkee koko päällystyskoneen läpi aukirullaimelta 9 kiinnirullaimelle 11 ainakin siten, että se kulkee kaikkien päällystys-V asemien ja niiden jälkeen tulevien kuivatusosien läpi. Päällystyskone 35 ei välttämättä ole edellä esitetyn kaltainen. Siinä voi olla vähemmän • päällystysasemia kuin neljä, esim. vain kaksi päällystysasemaa rainan molemminpuoliseksi päällystämiseksi.

13 114995 Päällystyskoneessa päänvientimatka voi huomattavasti pidempi verrattuna koneen pituuteen lattiatasossa mitattuna, johtuen mutkikkaista vienneistä, joissa rata voi monessa kohtaa lähteä kulkemaan 5 useita metrejä tulosuuntaan. Näin ollen yli 100 metrin päänvientimat-kat rataa pitkin mitattuna ovat tavallisia, ja kuvan 3 neliasemaisessa päällystyskoneessa matka on yli 200 metriä. Kapean päänvientinau-han vetäminen pelkällä vetolaitteella yli 100 metriä pitkiä matkoja ei ole kannattavaa katkoriskin takia. Käytettäessä johdetta pitkin kulke-10 vaa vetolaitetta 2 rainan pään vetämiseksi menetellään kuvan 8 esittämällä tavalla, eli rainan pää viedään aukirullaimelta yksinomaan vetolaitteen 2 voimalla ensimmäiseen pitopisteeseen P, jota on kuvattu edellä, minkä jälkeen pitopisteen siirtoliike saa aikaan vedon aukirullaimen ja pitopisteen välillä. Kuvassa 8 on esitetty, kuinka 15 johde 1 seuraa radan mutkittelevaa kulkua sijaiten sylinteriryhmän R1 pyöriviksi laakeroitujen sylinterien kehäpintojen ulkopuolella ja kaartuu rataa ohjaavien kehäpintojen mukaisesti. Vetolaite 2 on kohdassa, jossa se on vetänyt päänvientinauhan 12 kuivatussylinterin 7 kehäpinnan ja kuivatusviiran 8 väliin. Vetolaite 2 kulkee päällystys-20 koneen nopeudella, joka off-päällystyskoneissa on päänviennin aikana tyypillisesti 30-100 m/min. Näin perässä tuleva päänvienti-nauha 12 kulkee sylinterin 7 kehäpinnan ja kuivatusviiran 8 nopeudella. Nauha on kiinnitetty vetolaitteeseen vetosuunnassa elastisen apuelimen 6, esim. kuminauhan välityksellä, jotta pienistä nopeus-25 eroista vetolaitteen 2 ja koneen pintojen välillä ei aiheudu jännityksiä vetolaitteen 2 ja päänvientinauhan 12 välisessä kiinnityksessä. Kun ...; päänvientinauha 12 jää kuivatusviiran 8 ja sylinterin 7 väliin, nauhan .’· 12 veto siirtyy kuivatusryhmälle. Kuvassa 8 on esitetty yhdestä vau- nusta koostuva vetolaite 2, ja sen voimansiirto ja päänvientielimen 30 kiinnityskohta on samassa vaunussa. Myös tällainen vaihtoehto kuuluu keksinnön piiriin. Kuvan 8 tilanteessa voidaan aivan hyvin \ käyttää myös monivaunuista vetolaitetta 2. Elastisen apuelimen 6 ·' kiinnityskohta voi olla tällöin vetovaunun jälkeen tulevassa vaunussa.

f t t » I » 35 Kuten kuvassa 7 on esitetty, päänvientinauhan 12 kulkusuunnassa t ,; ennen pitopistettä P on kohta, jossa täysi levyisestä rainasta W ero tetaan leikkuulaitteella 13, esim. vesileikkaimella päänvientinauha i · 14 114995 12, ja jäljelle jäänyt osa johdetaan alas pulpperiin 14 tai vastaavaan hylynkäsittelyjärjestelmään. Leikkuulaite 13 on viistoleikkuulaite, joka kykenee siirtymään rainan poikkisuunnassa (nuoli S), ja näin hoito-puolelta käyttöpuolelle siirtyessään levittämään viistoleikkuulla 5 nauha 12 täysilevyiseksi rainaksi. Levitys tapahtuu sopivassa vaiheessa, sopivimmin sen jälkeen, kun päänvientinauha 12 on jo pito-pisteen P vetämä. Näin ainakin koneen alkuosuudella voidaan alkaa kuljettaa päänvientinauhaa 12 leveämpää rainaa, vaikka vetolaite ei ole edennyt vielä päänvientimatkan loppuun asti.

10

Vetolaite 2 kulkee koko kuivatussylinteriryhmän läpi kuivatussylinte-rien ja kuivatusviiran nopeudella. Kuivatussylinteriryhmän jälkeen nauhan 12 alkupää ei enää ole kuivatussylinterien ja kuivatusviiran ohjauksessa. Vetolaite 2 vetää päänvientinauhan 12 alkupään kui-15 vatussylinteriryhmän jälkeen tulevalla vapaalla osuudella taas seu-raavaan pitopisteeseen.

Keksintöä ei ole rajattu yksinomaan edellä kuvatuissa päällystysko-neissa käytettäväksi, vaan kysymykseen tulevat muutkin off-machine 20 -käsittelykoneet, kuten kalanterit, joissa johdetta voidaan käyttää ohjaamaan rainan päätä tai sitä edeltävää apuelintä kalanterinippien läpi.

• ·

Johteen 1 rakenne voidaan järjestää tarkoituksenmukaiseksi ottaen 25 huomioon esimerkiksi jälkikäsittelykoneen olosuhteet. Päällystys-asemien ja kalanterin alueella käytetään edullisesti johdetta, jonka sisälle on järjestetty jäähdytysväliaineen, esimerkiksi veden virtaus, ja tässä voidaan käyttää latan toiselle puolelle muodostettua ontelo-profiilia. Jäähdytystarvetta voi esiintyä esimerkiksi kalanterin kuu-30 mien telojen läheisyydessä sekä infra- ja leijukuivaimilla. Päällystys-·.· asemilla jäähdytysväliaineesta on taas etua siinä mielessä, että joh- teen ulkopinta saadaan kondensoimaan ja se voidaan pitää näin puhtaana.

·;·* 35 Kun käytetään vetolaitteen mukana kulkevaa voimanlähdettä, kuten akkua, voidaan sopivaan kohtaan johdetta järjestää laturi akkujen :*·*; lataamiseksi. Tämä laturi voi olla esimerkiksi aukirullaimella ja se 15 114995 voidaan sijoittaa johteeseen 1 nähden niin, että vetolaite voidaan sijoittaa lataukseen irrottamatta sitä johteesta.

Kuten edellä mainittiin, vetolaitteen palauttamiseksi päänviennin al-5 kupäähän päänvientilaitteistossa voi olla paluujohde. Johde 1 voi muodostaa tällöin suljetun silmukan, jossa on rainan kulkusuuntaan kulkeva päänvientiosuus ja päinvastaiseen suuntaan sopivimmin alapuolella kulkeva paluuosuus, jonka loppupäässä voi olla lataus-asema akkujen lataamiseksi. Lisäksi käytössä voi olla useampia ve-10 tolaitteita 2, jotka odottavat vuoroaan aukirullaimella.

Latausasema voi olla myös kiinnirullaimella ennen johteen paluu-osuuden alkua. Myös tässä voi olla useampia vetolaitteita 2 odottamassa vuoroaan. Tällöin aukirullaimella ei tarvita latausasemaa.

15

Johteessa 1 voi olla myös haarautumiskohtia eli vaihtoehtoisia kulkureittejä, jotka vastaavat jälkikäsittelykoneen vaihtoehtoisia päänvien-tireittejä. Näihin kohtiin voidaan järjestää kuhunkin mekaaninen vaihde, joka ohjaa vetolaitteen oikealle reitille.

20

Lisäksi on mahdollista järjestää käyttövoiman siirto vetolaitteeseen 2 muutenkin kuin mukana liikkuvan virtalähteen (akun) avulla. On esi-y . merkiksi mahdollista järjestää johteeseen virtakisko, josta vaunu voi ottaa käyttövoimansa ja siirtää sen voimansiirtoelimeen, jonka avulla 25 vaunu liikkuu johdetta pitkin.

• · • · * · * · ' * · • 1 ·

Claims (28)

114995

1. Menetelmä paperirainan pään viemiseksi paperin jälkikäsittelyko-neessa, joka on järjestetty ohjaamaan paperirainaa pitkin määrättyä 5 reittiä, jolloin menetelmässä rainan päätä tai rainan pään viemisen apuelintä (6) vedetään vetolaitteella (2), jossa on oma voimansiirto, jonka avulla vetolaite siirtyy konesuunnassa kulkevan johteen (1) suhteen, tunnettu siitä, että 10. vetolaitteen liike johteen suhteen saadaan aikaan vetoiaitteen yhden tai useamman vetopyörän (3) kitka-kontaktilla johteen (1) kanssa, ja johteen (1) kitkakontaktitaso kaartuu sitä vastaan kohtisuorissa suunnissa paperirainan kulkureitin mukaisesti. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetolaitteena käytetään päänviennissä kahta tai useampaa peräkkäin kytkettyä vaunua (21, 22...), jotka on nivelöity toistensa suhteen kääntyviksi johteen (1) kaartumistasossa ja joissa vetopyörä tai ve- 20 topyörät (3) ja rainan pään tai apuelimen kiinnityspiste on eri vaunuissa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään kolmea tai useampaa peräkkäin kytkettyä vaunua (21, 22, 25 23...), jotka on nivelöity toistensa suhteen kääntyviksi johteen (1) kaartumistasossa ja joissa ainakin voimanlähde, kuten akku, on ;··' omassa vaunussaan. i ·

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun-30 nettu siitä, että rainan pään viennissä viedään ensin ainakin tietyn- pituiselle osuudelle jälkikäsittelykoneen konesuunnassa täysilevyistä rainaa kapeampi päänvientinauha (12), minkä jälkeen päänvienti-. \ nauhaa seuraa täysilevyinen raina. '·;· 35

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun- nettu siitä, että jälkikäsittelykoneen päänvientimatkalla on ainakin yksi pitopiste (P), joka kykenee siirtämään rainan päätä konesuun- 114995 nassa tietyllä siirtonopeudella vetolaitteesta (2) riippumatta, ja paperin jälkikäsittelykoneen pitopisteen (P) siirtonopeus ja vetolaitteen (2) kulkunopeus johdetta (1) pitkin sovitetaan toisiinsa nähden siten, että vetolaitteella (2) vedettävä rainan pää kulkee oleellisesti pitopisteen 5 (P) siirtonopeudella.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päänvientinauha (12) on kiinni suoraan vetolaitteessa (2).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rainan päätä viedään samanaikaisesti vetolaitteen (2) liikkeen mukana ja vedetään vetolaitteella (2) vetojännitystä välittävän apuelimen (6) välityksellä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rainan päätä vedetään vetosuunnassa elastisella apuelimellä (6).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetolaitteella (2) vedetään ensin vetojännitystä välittävä 20 apuelin (6) ainakin tietynpituiselle osuudelle jälkikäsittelykoneen ko-nesuunnassa ilman vetoyhteyttä rainan päähän, ja tämän jälkeen vedetään mainitun vetojännitystä välittävän apuelimen (6) avulla rainan pää samalle osuudelle.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, *[;’ tunnettu siitä, että johteella (1) ohjataan vetolaitetta (2) ja sen mu- kana rainan päätä ja/tai apuelintä (6) ainakin osaksi pitkin mutkittele-\ ‘ : vaa rataa, jossa on vastakkaisiin suuntiin kaarevia osuuksia.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että johteella (1) ohjataan vetolaite (2) ja sen mukana • ·: rainan pää ja/tai apuelin (6) ainakin yhden päällystysaseman (C1) läpi. :···: 35

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että johteella (1) ohjataan vetolaite (2) ja sen mukana rainan pää ja/tai apuelin (6) ainakin yhden kalanterinipin läpi. 114995

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että johteella (1) ohjataan vetolaite (2) ja sen mukana rainan pää ja/tai apuelin (6) aukirullaimelta koko jälkikäsittelykoneen 5 läpi kiinnirullaimelle.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 4-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päänvientinauhaa (12) levitetään täysilevyiseksi rainaksi (W) samalla kun sitä vedetään vetolaitteella (2). 10

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että johdetta (1) jäähdytetään jäähdytysväliaineella ainakin osalla sen pituutta.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetolaitteen (2) nopeutta säädetään kauko-oh-jauksella päänviennin aikana.

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että rainan pään tai apuelimen kiinnityspisteeseen vetolaitteessa (2) vaikuttavaa voimaa mitataan päänviennin aikana.

18. Laitteisto paperirainan pään viemiseksi paperin jälkikäsittelyko-neessa, jossa paperiraina on järjestetty kulkemaan määrättyä reittiä, 25 jolloin laitteistoon kuuluu päänvientilaite, joka käsittää konesuunnas-sa kulkevan johteen (1) sekä johdetta pitkin sen suhteen siirtyväksi järjestetyn rainan pään vetolaitteen (2), jossa on vetolaitteen (2) ’·: omaan voimansiirtoon yhdistetty vetopyörä (3), joka on järjestetty siirtämään vetolaitetta johteen (1) suhteen johteen (1) ja vetopyörän 30 (3) välisellä voimaa välittävällä kontaktilla, tunnettu siitä, että veto- '·.· pyörä (3) on järjestetty kitkakontaktiin johteen (1) kitkakontaktitason kanssa, ja johteen kitkakontaktitaso kaartuu sitä vastaan kohtisuoris-\ sa suunnissa paperirainan kulkureitin mukaisesti. ;· 35

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ’.· vetopyörä (3) on järjestetty kontaktiin johteeseen (1) kuuluvan pit- känomaisen profiilin, kuten latan (1a) ulkopinnan kanssa. 114995

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vetolaitteessa (2) on vastapyörät (4a), jotka asettuvat profiilin pintaa vasten yhteen tai useampaan vetopyörään (3) nähden profiilin vas- 5 takkaiselta puolelta.

21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 18-20 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vetolaitteessa on kaksi tai useampi peräkkäin kytketty vaunu (21, 22...), jotka on nivelöity toistensa suhteen kään- 10 tyviksi johteen (1) kaartumistasossa ja joissa vetopyörä tai vetopyö-rät (3) ja rainan pään tai apuelimen kiinnityspiste on eri vaunuissa.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vetolaitteessa on kolme tai useampi peräkkäin kytketty vaunu (21, 15 22, 23...), jotka on nivelöity toistensa suhteen kääntyviksi johteen kaartumistasossa ja joissa ainakin voimanlähde, kuten akku, on omassa vaunussaan.

23. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 20-22 mukainen laitteisto, 20 tunnettu siitä, että yksi tai useampi vetopyörä (3) ja vastapyörät (4a) on kiinnitetty eri runko-osiin, jotka on kiinnitetty yhteen toistensa suhteen siirtyviksi johteen kitkakontaktitasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa.

24. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 18-23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vetolaitteen (2) käyttömoottori (4) on sähkö-moottori. * ·

25. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 18-24 mukainen laitteisto, 30 tunnettu siitä, että vetolaitteen (2) vetopyörän (3) pyörimisnopeus on säädettävä, edullisesti portaattomasti säädettävä.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vetolaitteen (2) vetopyörän (3) pyörimisnopeus on säädettävä kauko- : 1 35 ohjauksella. 114995

27. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 18-26 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vetolaitteessa (2) on voimanmittausanturi rainan pään tai apuelimen kiinnityspisteessä.

28. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 18-27 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että johteessa (1) on kanava (1c) jäähdytysväliainetta varten. 1 4 * · 114995