FI114847B - Menetelmä kanavanvaihdon määräämiseksi viestintäjärjestelmässä - Google Patents

Description

1 114847

Menetelmä kanavanvaihdon määräämiseksi viestintäjärj estelmässä Tämä keksintö liittyy yleisesti viestintäjärjestelmiin ja 5 erityisesti menetelmään kanavanvaihdon (handover) määräämiseksi viestintäjärjestelmässä.

Solukkojärjestelmä käsittää useita soluja, joilla kullakin on tukiasema, joka palvelee useita viestintäkanavia, jois-10 ta mikä tahansa voi välittää käyttäjän puhelun. Kun käyttäjä siirtyy jonkin solun peittämän alueen ulkopuolelle, puhelu vaihdetaan jollekin useista naapurisoluista.

Solun kapasiteetin määrää käytettävissä olevien kanavien 15 lukumäärä. Kapasiteetin suurentamiseksi solualueita voidaan pienentää, mikä lisää sitä, missä määrin käytettävissä olevien taajuuksien joukkoa voidaan jälleenkäyttää.

Siten maaseutualueilla, joilla liikennetiheys on alhainen, solut pyrkivät olemaan suuria, kun taas kaupunkialueilla 20 liikennetiheys pyrkii olemaan suurempi, mikä edellyttää pienempien solujen käyttämistä.

Eräs ehdotus kapasiteetin lisäämiseksi suuren liikenne- tiheyden alueilla koskee monikerroksisen solurakenteen .···. 25 muodostamista. Tämä käsittäisi tavanomaisten solujen ker- • · · roksen, jotka on määritelty "makrosoluiksi", ja pienempien ! solujen alakerroksen, jotka määritellään "mikrosoluiksi" I » · ja joiden antennit sijaitsevat kattojen keskimääräistä * ’ harjakorkeutta matalammalla, mutta samaten voidaan ajatel- 30 la vielä pienempien solujen lisäkerrosta, jotka määritel- lään "pikosoluiksi" ja joiden antennit sijaitsevat raken-v · nusten sisäpuolella. Mikrosolut voisivat siten tyypilli- sesti olla ulottuvuudeltaan 200 - 500 m kadun suunnassa, ···. ja pikosolu voi käsittää yhden kerroksen rakennuksessa.

. \ 35 114847 2

Kanavanvaihtomenettely voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen.

Ensin todetaan, että kanavanvaihtoa saatetaan tarvita, toiseksi tunnistetaan sopiva kanavanvaihtoehdokas ja lopuksi vaihdetaan matkaviestinkäyttäjä tukiasemalta toisel-5 le.

On olemassa erilaisia menetelmiä, joilla kanavanvaihto-menettely nykyisin pannaan alulle. Ensiksikin menetelmät kanavanvaihdon alullepanemiseksi voivat tehdä mittauksia 10 matkaviestimen ja tukiaseman välisellä ylöspäisellä yhteydellä (uplink) ja alaspäisellä yhteydellä (downlink) ja panna kanavanvaihdon alulle, jos vastaanotetut signaali-tasot, vastaanotetut laatutasot tai ajoitusennakkoarvot erikseen ylittävät kynnykset. Toiseksi menetelmät kanavan-15 vaihdon alullepanemiseksi voivat verrata vastaanotetun signaalinvoimakkuuden mittaustuloksia vastaanotettuun laatuun sen päättelemiseksi, että huono laatu saattaa johtua häiriöstä. Kolmanneksi menetelmät kanavanvaihdon alullepanemiseksi voivat tehdä mittauksia useista naapu-20 risoluista ja panna kanavanvaihdon alulle palvelevasta solusta ja naapurisoluista vastaanotetun suhteellisen signaalitason perusteella.

Antennien sijainti kattojen harjakorkeutta matalammalla 25 mikrosoluissa ja rakennuksissa pikosoluissa merkitsee sitä, että paikallisella katugeometrialla ja rakennusten t ,·. ominaispiirteillä on hallitseva vaikutus radioaaltojen !!." etenemiseen. Näin ollen matkaviestimen haluttu kanavan- f * ♦ vaihtokäyttäytyminen riippuu matkaviestimen sijainnista 30 soluhierarkkiassa sekä sen liikekuviosta radioaaltojen etenemistietä matkaviestimen ja tukiaseman välillä rajoit-* tavien katujen ja rakennusten geometrian suhteen.

,··*. Esimerkiksi risteykseen saapuva ja kadunkulmasta kääntyvä 35 tai rakennukseen tuleva/rakennuksesta poistuva matkavies- 3 1 14847 tin voi havaita ylöspäisellä yhteydellä ja alaspäisellä yhteydellä vastaanotetun signaalin olennaisen ja nopean muutoksen, mikä tekee pikaisen kanavanvaihdon välttämättömäksi. Toisaalta matkaviestin, joka saapuu risteykseen 5 mutta jatkaa kulkuaan mikrosolun pääakselin suunnassa, havaitsee asteittaisen muutoksen vastaanottamassaan sig-naalitasossa, kun taas sen nurkan takana olevan naapurin signaalitasoissa voidaan havaita olennainen nousu sinä aikana, kun matkaviestin kulkee risteyksen yli. Toisessa 10 tapauksessa pikainen kanavanvaihto ei todennäköisesti olisi paras suoritettava toimenpide.

Eräässä toisessa tapauksessa matkaviestin voi olla hyvin lähellä solun tukiasemaa makrosolukerroksessa siten, että 15 tehobudjettiin (power budget) perustuvan kanavanvaihdon voidaan odottaa tapahtuvan, kun taas verkon kapasiteetin kannalta voisi olla parempi pitää matkaviestin mikrosolu-kerroksessa.

20 Siksi on ilmeistä, että hierarkkisessa solukkojärjestelmässä haluttu kanavanvaihtokäyttäytyminen tiettyyn naapuriin vaihdettaessa riippuu tämän naapurin asemasta verkko-hierarkkiassa sekä palvelevan solun rajat määräävien katu-: : : jen ja rakennusten geometriasta, naapurisolusta ja matka- 25 viestimen liikeradasta. Siten on selvää, että tukiaseman % * · voi olla vaikeata ratkaista kanavanvaihtokäyttäytyminen , ,·. eri naapureihin vaihdettaessa tällä tavoin matkaviestimen avustamaa kanavanvaihtoa varten kerättyjen mittaustietojen tavanomaisen käsittelyn perusteella.

30

Toivottavaa on, että käytettävissä olisi sellainen kana- * · « *’ vanvaihtomenetelmä, joka kuvastaa verkkohierarkkian topo- :Y: logiaa ja solujen geometrioita sillä tavoin, että kanavan- Γ": vaihtokäyttäytyminen tiettyyn naapuriin vaihdettaessa voi- . 35 daan tehdä riippuvaksi tämän naapurin asemasta verkko- 114847 4 hierarkkiassa sekä palvelevan solun rajoja rajoittavasta katujen ja rakennusten geometriasta, naapurisoluista ja matkaviestimen liikeradasta.

5 Olisi myös toivottavaa, että naapurisolut luokiteltaisiin palvelevien solujen mukaan. Kullakin solulla olisi siten oma verkkohierarkkian ja/tai muiden tekijöiden mukaan luokiteltu luettelo naapurisoluista.

10 Esillä olevan keksinnön mukaan on saatu aikaan menetelmä kanavanvaihdon määräämiseksi viestintäjärjestelmässä, jossa on palveleva solu ja useita naapurisoluja, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa luokitellaan palvelevan solun ja naapurisolujen väliset suhteet sekä määrätään 15 kanavanvaihto tämän luokittelun perusteella.

Kuvio 1 esittää aluetta, jolla on erityyppisiä naapuri-solujen tukiasemia.

20 Kuvio 2 on erityyppisiä naapurisoluja ja kanavanvaihto-menetelmiä kuvaava taulukko.

Kuvio 3 on esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon : vuokaavio.

25 • · *

Esillä oleva keksintö saa aikaan menetelmän kanavanvaihdon , .·. määräämiseksi viestintäjärjestelmässä, jossa on palveleva solu ja useita naapurisoluja, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa luokitellaan palvelevan solun ja naapurisolu-30 jen väliset suhteet sekä määrätään kanavanvaihto tämän luokittelun perusteella. Esillä olevan keksinnön parhaana ’·* * pidetyn suoritusmuodon mukaan tällainen kanavanvaihto- menettely on strukturoitu kuvastamaan solukkojärjestelmän , * · ’. topologiaa.

. 35 5 114847

Esillä oleva keksintö liittyy siis kanavanvaihtomenetel-mään solukkojärjestelmässä siten, että kanavanvaihtomenet-telyn rakenne kuvastaa tai siinä on edustettuna järjestelmän topologia, jolloin käytetään informaatiota, joka eks-5 plisiittisesti määrittelee ja luokittelee tilaajalle palvelua antavan solun ja tämän solun naapurisolujen keskinäisen suhteen.

Esillä olevan keksinnön mukainen kanavanvaihdon ilmaisu-10 menettely, joka toteuttaa tällaisen rakenteen, sallii yksiselitteisten algoritmien tai menettelyjen määrittelyn naapurityypin kunkin eri luokituksen osalta. Tällä ratkaisulla on erityisiä etuja esimerkiksi hierarkkisessa solukkojärjestelmässä, koska se sallii verkkohierarkkian eri 15 kerrosten välisten kanavanvaihtojen erottamisen solujen sisäisistä kanavanvaihdoista yksinkertaisella, suoraviivaisella tavalla.

Kuvio 1 esittää useita palvelevan solun 2 naapurisolutyyp-20 pien luokkia, jotka on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Pääliikenneväylän suuntainen alue voidaan luokitella näköpiirissä olevaksi soluksi 4. Myös siinä tapauksessa, kun '_ /· solu ei ole todella näköpiirissä, signaalinvoimakkuuden ; Γ: odotetaan alenevan lievästi, koska tiessä ei olisi suora- 25 kulmaisia mutkia eikä mitään suurehkoja esteitä olisi .v. olemassa.

• • Toinen mikrosolunaapurien luokka on kulman takana oleva » * · solu 6. Tässä tapauksessa on olemassa suorakulmainen tai 30 muu sellainen kadunkulma, joka aiheuttaa signaalin vakavan ’;··* vaimenemisen aiheuttaen 20 - 40dB:n alenemisen muutaman kymmenen metrin matkalla. Eräs toinen naapurien luokka kahden kerroksen rakenteessa olisi vielä makrosolu 8, 9.

i*’': Siten jos matkaviestin on makrokerroksessa, on mahdollista • · · i · · ♦ * # · # I * I · 6 1 1 4847 saada makrosoluehdokkaille ja mikrosoluehdokkaille yksiselitteinen käyttäytyminen.

Lisäksi jos naapurisolu käyttää palvelevan solun käyttämän 5 taajuuden viereistä taajuutta, niin erityinen kanavanvaih-tokäyttäytyminen olisi toivottava keinona välttää häiriö tai puhelun menetys. GSM:ssä naapurikanavat voivat aiheuttaa huomattavan häiriön johtuen signaalitehon leviämisestä naapurikanavalta halutulle kanavalle. Tämä merkitsee sitä, 10 että erilainen ja ehkä joutuisampi kanavanvaihtomekanismi on toivottava, sillä jos naapurikanavan tehon sallitaan tulla 9 dB:n kynnyksen verran suuremmaksi kuin vastaanotettu teho, niin on erittäin todennäköistä, että puhelu menetetään. Siten naapurikanavilla olevat naapurit voidaan 15 myös lukea erityiseksi luokaksi.

Kanavien vierekkäisyys voidaan ennustaa tarkan taajuuskaa-van mukaan. Etenemismallit ovat kuitenkin usein riittämättömiä ennustamaan kaikkia tapauksia, ja kanavanvaihtokäyt-20 täytyminen viereistä taajuutta käyttäviin naapureihin täytyy tunnistaa verkon optimoinnin aikana ja kanavanvaih-tomenettely täytyy sovittaa vastaavasti. Jos kanavanvaih-don ilmaisumenettely olisi strukturoitu tämän keksinnön V ; mukaan, niin sovitukset kanavanvaihtokäyttäytymiseen edel- 25 lyttäisivät yksinkertaisesti tietyn naapurin määrittele- : ·*: mistä naapurikanavaksi ja vastaavasti menettelyn numeron j tai indeksin vaihtamista tämän naapurin osalta.

Esillä oleva keksintö voidaan toteuttaa eri tavoin, joista •f 30 yksi on seuraavassa selitetty esimerkin avulla.

* * · 1 * % *. Kahden kerroksen makro-/mikrosoluverkossa on neljä huomi- ,V oon otettavaa kanavanvaihtoluokkaa. Nämä ovat: makrosolus- > ta mikrosoluun, mikrosolusta mikrosoluun, mikrosolusta 35 makrosoluun ja makrosolusta makrosoluun.

» » · 114847 7

Kanavanvaihtoalgoritmin tehtävänä on panna kanavanvaihto alulle oikeaan aikaan oikeaan kohdesoluun siten, että kapasiteetin maksimointi- ja palvelunlaatutavoite täytetään mahdollisimman hyvin.

5

Lisäksi koska katujen ja rakennusten geometria rajoittaa radioaaltojen etenemistä mikrosoluverkossa, niin on mahdollista ottaa mukaan lisäluokitteluksi edellä määritelty kanavanvaihtoluokka mikrosolusta mikrosoluun erilaisten 10 eteen tulevien tapausten perusteella. Arvioperusteena on yrittää tunnistaa ehdokkaat, jotka voivat olla enemmän tai vähemmän sopivia, matkaviestimen käyttämästä reitistä riippuen. Olemme ratkaisseet tämän seuraavasti: 15 a) mikrosolusta mikrosoluun: kanavanvaihto kadun suunnassa peräkkäin sijaitsevien mikrosolujen välillä, toisin sanoen kanavanvaihto niin sanottuun näköpiirissä olevaan naapuriin.

20 b) mikrosolusta mikrosoluun: kanavanvaihto peräkkäisten mikrosolujen välillä, joista toinen on tietyllä kadulla ja toinen risteävällä kadulla, toisin sanoen kanavanvaihto niin sanottuun kulman takana olevaan naapuriin.

25 Palvelevalla mikrosolulla voi tällä perusteella olla seu-raavat naapuriluokat: , ; ·, 1) makrosolu 2) näköpiirissä oleva mikrosolu . 30 3) kulman takana oleva mikrosolu * * · * * i ‘ I ’ Makrosolun ei kuitenkaan tarvitse tehdä eroa mikrosolujen :Y: välillä, ja sillä voisi olla seuraavat naapuriluokat: * < * t ; • · » i · * « « * 8 1 1 4847 4) makrosolu 5) mikrosolu

Parhaana pidetyn menetelmän kanavavaihdon suorittamiseksi 5 naapurisolujen välillä hierarkkisen verkon kussakin kerroksessa tulee nojautua johonkin palvelevan solun ja naa-purisolujen tasoon perustuvaan menettelyyn, joka tapahtuu jonkinlaisen tehobudjetin mukaan, joko luonteeltaan tavanomaiseen, suhteellisiin signaalitasoihin perustuvaan tai 10 johonkin muunlaiseen, ehkä absoluuttisiin signaalitasoihin perustuvaan menettelyyn.

Esillä oleva keksintö sallii eri algoritmien ja niihin liittyvien parametrien määrittelyn kunkin naapurin osalta.

15 Tämä sallii naapurisolujen eri luokkiin tapahtuvan kanavanvaihdon todennäköisten syiden optimoinnin itsenäisesti, minkä periaatteessa pitäisi sallia algoritmin parametroin-ti ja optimointi, jotta verkko olisi tehokkaampi. Kanavan-vaihtopäätökset (so. parhaiden ehdokkaiden valinta) voi-20 daan tehdä naapurityyppien luokittelun ja kanavanvaihdon aiheuttaneen syyn perusteella.

Kahden kerroksen rakenteessa mikrosolun käyttämisen tar-,· · koituksena on kapasiteetin lisääminen. Tätä palvellaan l 25 parhaiten ohjaamalla mahdollisimman monta matkaviestintä ·’· alakerrokseen, peitto ja kanavan käytettävyys huomioon ·’. ottaen, ja vain sopimattomien matkaviestimien ohjaaminen ;·, yläkerrokseen. Tässä sopimaton viittaa "nopeasti" liikku vaan matkaviestimeen, joka aiheuttaisi liian monia kana-30 vanvaihtoja, mikäli se pidettäisiin alakerroksessa.

I I · • » * * » ’’ ’ Tarkasteltakoon kutakin laajaa kanavanvaihtoluokkaa vuoron ;,: t: perään: • ^ * i ► t f « I f » ·

» > i I k » I

114847 9

Kanavanvaihdoilla mikrosolusta mikrosoluun tavoitteena on suosia kanavanvaihtoa parhaisiin ehdokkaisiin, esimerkiksi kanavanvaihtoja kulman takana oleviin soluihin, jotka kanavanvaihdot estetään, jos matkaviestin ei käänny kadun-5 kulmasta ja joita suositaan, jos todetaan, että matkaviestin on kääntynyt kadunkulmasta.

Kanavanvaihdoilla mikrosolusta makrosoluun tavoitteena on estää nämä, ellei matkaviestimen todeta olevan nopeasti 10 liikkuva tai jos on olemassa mahdollisuus, että puhelu menetetään eikä mitään sopivaa mikrosoluehdokasta voida tunnistaa. Esimerkiksi jos matkaviestin kääntyisi kadunkulmasta, mutta ei löytäisi yhtään sopivaa kulman takana olevaa ehdokasta, niin makrosolut katsottaisiin ehdokkaik-15 si oletuksen perusteella.

Kanavanvaihdoilla makrosolusta mikrosoluun tavoitteena on suosia kanavanvaihtoa ottaen huomioon, että ehdokassolu on käytettävissä ja että matkaviestimen ei todeta olevan 20 "nopeasti" liikkuva.

Lopuksi vielä, mitä tulee kanavanvaihtoon makrosolusta < «i makrosoluun, tavoitteena on turvautua oletustapauksessa ' · tähän kanavanvaihtoon vain, jos ei ole olemassa yhtään • i>fi 25 käytettävissä olevaa alakerroksen solua tai jos matkavies- | tin on "nopeasti" liikkuva.

* *

Yhteenvetona todettakoon, että kokonaisvaltaisena tarkoituksena on saada matkaviestimet kaikkein tarkoituksenmu-^ 30 kaisimpaan kerrokseen ottaen huomioon peittoalue ja käy- t » « !!! tettävyys, minimoida menetetyt puhelut, estää kanavanvaih- to sopimattomiin ehdokkaisiin ja estää edestakainen kana- V,: vanvaihto tai estää suuri määrä kanavanvaihtoja lyhyessä i ; ajassa.

35 t ; I ! I > & t * » i * 10 114847

Ratkaisu naapurit erottelevien algoritmien toteuttamiselle on muodostaa luettelo algoritmeista, joihin viitataan indeksillä, ja sen jälkeen määritellä mitä indeksiä kunkin naapurisolun osalta on määrä käyttää. Tämä rakenne on 5 joustava ja saa aikaan keinot uusien algoritmien lisäämiseksi, mikäli niitä tarvittaisiin, koska mihinkään muihin koodirakenteen elementteihin ei tarvitse kajota. Tavoitteena menettelyjen määrittelyssä oli tehdä se tavalla, joka voisi käyttää hyväksi olemassaolevia kanavanvaihto-10 menettelyn rakenteita prototyyppivaiheen nopeuttamiseksi.

Algoritmien yhteenvetotaulukko voisi näyttää esimerkiksi sellaiselta kuin kuviossa 2 esitetty taulukko ja sisältää seuraavat tiedot: naapurityyppi, algoritmityyppi, algorit-15 min kuvaus, huomautukset.

Kuvio 3 on erään, esillä olevan keksinnön mukaisen suoritusmuodon vuokaavio. Vaiheessa 32 matkaviestin on erityis-toimintatavalla tarkkaillen ylöspäisen yhteyden ja alas-20 päisen yhteyden signaaleja ja naapurisolujen signaaleja sekä raportoiden palvelevalle solulle. Jos jonkin prose-; duureista 33-36 mukaan kanavanvaihdon syy on todettu, niin kanavanvaihdon syy/syyt kehitetään kuten vaiheessa 37 ja . ehdokasluettelo järjestetään (vaihe 38) naapurien luokit- » * · , 25 telun ja kehitetyn syyn/kehitettyjen syiden perusteella.

Sen jälkeen ehdokasluettelo lähetetään kanavanvaihdon

I · I

suorittamisesta vastaavalle prosessille, kuten vaiheessa < t · 39. Muussa tapauksessa järjestelmä palaa matkaviestimen erityistoimintatavalle kuten vaiheessa 31.

30 * · · v * Esillä oleva keksintö saa aikaan kanavanvaihtomenetelmän, jonka rakenne kuvastaa hierarkkisen solukkoverkon topolo- .·*·. giaa siten, että kanavanvaihtokäyttäytyrnistä naapurisolui- * ♦ ♦ hin vaihdettaessa on tasattu palvelevan solun ja minkä ··> · 35 tahansa nimenomaisen naapurisolun mukaan.

« · I

114847 11

Esillä oleva keksintö huolehtii minkä tahansa palvelevan solun ja minkä tahansa sen naapurien välisten suhteiden luokittelusta perustuen esimerkiksi niiden suhteelliseen asemaan verkkohierarkkiassa, vastaavaan geometriseen suh-5 teeseen palvelevan solun, naapurisolun ja matkaviestimen liikeradan välillä tai siihen, käyttääkö naapurisolu palvelevan solun käyttämän taajuuden viereistä taajuutta. Kanavanvaihtokäyttäytyminen määrätään naapurisolujen luokittelun ja järjestelmän kanavanvaihdon määräämistä varten 10 keräämien mittaustietojen mukaan.

Eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa esillä oleva keksintö huolehtii useiden erilaisten kanavanvaihtoalgo-ritmien tai -menettelyjen määrittelystä, jotka voidaan 15 valita kanavanvaihdon ohjaamiseksi tiettyihin määriteltyi hin naapurisolujen luokkiin.

Esillä oleva keksintö huolehtii vielä yhdessä suoritusmuodossa kanavanvaihtomenetelmän tuottaman kanavanvaihtoeh-20 dokkaiden luettelon järjestyksen kehittämisen muuttamisesta sen naapurisolun perusteella, joka on antanut aiheen : : kanavanvaihdon syyn kehittämiseen ja tämän naapurityypin luokittelemiseen. Esimerkiksi jos kulman takana oleva naa-puri olisi antanut aiheen tehobudjettiin perustuvan kana-25 vanvaihdon kehittämiseen, niin tämän ehdokkaan tulisi olla ensimmäinen ehdokas listassa, ja toinen ehdokas voisi olla yläkerroksen solu.

• · · • « * ♦ · » » · · * *

Claims (5)

114847

1. Menetelmä kanavanvaihdon määräämiseksi viestintäjärjestelmässä, jossa on palveleva solu (2) ja useita 5 naapurisoluja (4, 6, 8, 9), jossa luokitellaan palvelevan solun ja naapurisolujen väliset suhteet; tunnettu siitä, että määritetään (37) kanavanvaihdon syy; ja 10 määrätään (38, 39) kanavanvaihto luokitellun suhteen ja kanavanvaihdon syyn perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu vaiheesta, jossa: 15 määritellään useita erilaisia kanavan- j vaihtomenettelyjä, joiden joukosta kanavanvaihtomenettely voidaan valita kanavanvaihdon ohjaamiseksi tiettyyn naapuri solujen luokkaan.

3. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että luokitteluvaihe käsittää minkä tahansa seuraavista: a) luokitellaan palvelevan solun ja naapurisolujen suhteellinen asema verkkohierarkiassa, b) luokitellaan vastaava geometrinen 25 suhde palvelevan solun, naapurisolun ja matkaviestimen kulkukaaren välillä tai c) luokitellaan käyttääkö : naapurisolu palvelevan solun viereistä taajuutta.

4. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuksen 30 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että luokitteluvaihe käsittää lisäksi vaiheen, jossa: u kehitetään tietokanta-asetukset naapurien luokittelun perusteella. » j : 35 > 114847

5. Välineet kanavanvaihdon määräämiseksi viestintäjärjestelmässä, jossa on palveleva solu (2) ja useita naapu-risoluja (4, 6, 8, 9), joka käsittää: välineet palvelevan solun ja naapurisolujen 5 välisten suhteiden luokittelemiseksi; fr-nrmAfr-hi siitä, että edelleen käsittävät: välineet kanavanvaihdon syyn määrittämiseksi, ja välineet kanavanvaihdon määräämiseksi luokitellun suhteen ja kanavanvaihdon syyn perusteella. 10 • · 1 · * · * » » 1 > · * · ' « * · » 1 · * » 1 » a • · * · • » * » < » 1