FI112894B - Menetelmä kehysvirhetodennäköisyyden pienentämiseksi tietokehysmuotoisessa tiedonsiirrossa - Google Patents
Menetelmä kehysvirhetodennäköisyyden pienentämiseksi tietokehysmuotoisessa tiedonsiirrossa Download PDFInfo
- Publication number
- FI112894B FI112894B FI971484A FI971484A FI112894B FI 112894 B FI112894 B FI 112894B FI 971484 A FI971484 A FI 971484A FI 971484 A FI971484 A FI 971484A FI 112894 B FI112894 B FI 112894B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- information
- error
- bits
- data
- protected
- Prior art date
Links
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H03—ELECTRONIC CIRCUITRY
- H03M—CODING; DECODING; CODE CONVERSION IN GENERAL
- H03M13/00—Coding, decoding or code conversion, for error detection or error correction; Coding theory basic assumptions; Coding bounds; Error probability evaluation methods; Channel models; Simulation or testing of codes
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L1/004—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using forward error control
- H04L1/0056—Systems characterized by the type of code used
- H04L1/0061—Error detection codes
-
- H—ELECTRICITY
- H03—ELECTRONIC CIRCUITRY
- H03M—CODING; DECODING; CODE CONVERSION IN GENERAL
- H03M13/00—Coding, decoding or code conversion, for error detection or error correction; Coding theory basic assumptions; Coding bounds; Error probability evaluation methods; Channel models; Simulation or testing of codes
- H03M13/35—Unequal or adaptive error protection, e.g. by providing a different level of protection according to significance of source information or by adapting the coding according to the change of transmission channel characteristics
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L1/004—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using forward error control
- H04L1/0056—Systems characterized by the type of code used
- H04L1/0057—Block codes
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L1/004—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using forward error control
- H04L1/0056—Systems characterized by the type of code used
- H04L1/0059—Convolutional codes
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L1/004—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using forward error control
- H04L1/0056—Systems characterized by the type of code used
- H04L1/0067—Rate matching
- H04L1/0068—Rate matching by puncturing
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L1/004—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using forward error control
- H04L1/0056—Systems characterized by the type of code used
- H04L1/007—Unequal error protection
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L1/004—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using forward error control
- H04L1/0041—Arrangements at the transmitter end
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L2001/0098—Unequal error protection
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
- Signal Processing (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- Probability & Statistics with Applications (AREA)
- Theoretical Computer Science (AREA)
- Detection And Prevention Of Errors In Transmission (AREA)
- Error Detection And Correction (AREA)
- Mobile Radio Communication Systems (AREA)
- Communication Control (AREA)
Description
1 112894
Menetelmä kehysvirhetodennäköisyyden pienentämiseksi tietokehys-muotoisessa tiedonsiirrossa
Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu oheisen patenttivaatimuksen 1 joh-5 danto-osan mukaiseen menetelmään kehysvirhetodennäköisyyden pienentämiseksi tiedonsiirtojärjestelmässä, jossa informaatiota siirretään tietokehysmuodossa. Keksintö kohdistuu lisäksi menetelmän mukaiseen tiedonsiirtojärjestelmään.
10 Tietokehysmuotoisessa tiedonsiirrossa lähetettävä informaatio jaetaan tavallisimmin määrämittaisiin tietokehyksiin. Informaation lisäksi tieto-kehyksissä voi olla otsikkotietoja ja muuta tietokehysten siirrossa tarvittavaa tietoa. Tietokehykset siirretään lähettäjältä vastaanottajalle tiedonsiirtokanavaa pitkin, joka voi käsittää esimerkiksi radiotien tai muun 15 langattoman tiedonsiirtokanavan. Tiedonsiirtokanava on altis häiriöille esimerkiksi sähkölaitteista syntyville kipinähäiriöille ja toisaalta langattomassa tiedonsiirrossa muiden vastaavantyyppisten laitteiden, kuten radiolähettimien aiheuttamille häiriöille. Vielä eräänä merkittävänä häiriölähteenä erityisesti liikkuvissa lähetin/vastaanottolaitteissa on se, että 20 vastaanotettava signaali voi saapua vastaanottimeen useita erimittaisia reittejä pitkin, jolloin syntyy vääristymiä vastaanotettavassa signaalissa. Siirtovirheiden eliminoimiseksi tietokehyksiin tällöin tavallisesti lisätään virheen korjaavaa tietoa tai ainakin virheen paljastavaa tietoa. Eräs vir- heenkorjaustietoa lisäävä menetelmä on ns. konvoluutiokoodien käyttö, 25 eli lähetettävä informaatio koodataan jotakin sopivaa konvoluutiokoodia käyttäen, jolla muodostettu konvoluutiokoodattu informaatio lähetetään tiedonsiirtokanavaan. Vastaanottovaiheessa suoritetaan käänteinen toimenpide lähetetyn informaation erottamiseksi vastaanotetusta tie-: donsiirtovirrasta. Virheen paljastavana tietona käytetään tavallisimmin : : ' 30 pariteetintarkistustietoa, joka lasketaan lähetettävästä informaatiosta tai ainakin osasta siitä. Eräs tällainen tunnettu pariteetintarkistusmenetel-v,: mä on ns. cyclic redundancy check (CRC). Tällöin vastaanottopäässä ': suoritetaan vastaava toimenpide vastaanotetulle informaatiolle ja verra- '·, taan vastaanottopäässä muodostettua pariteetintarkistustietoa vas- 35 taanotettuun pariteetintarkistustietoon. Mikäli tiedot täsmäävät, vas-taanottolaitteessa tehdään tulkinta, että tiedot vastaanotettiin oikein. Mikäli laskettu ja vastaanotettu pariteettitieto eivät täsmää, vastaanotto-; ; laitteessa tehdään päätös siitä, että vastaanotettu tietokehys oli ainakin 2 112894 osittain virheellinen. Tämän jälkeen voidaan pyytää uudelleenlähetystä tai voidaan yrittää tulkita virheellinen kehys esim. interpoloimalla.
Virheen korjaavilla menetelmillä on mahdollista korjata ainakin osa 5 mahdollisista siirtovirheistä, jolloin uudelleenlähetystä ei kaikissa virhetilanteissa tarvita. Sen sijaan virheentarkistusmenetelmän perusteella ainoastaan todetaan virheellisyys tai virheettömyys ja pyydetään virhetilanteessa uudelleenlähetystä, mikä hidastaa tiedonsiirtoa. Näistä koodeista voidaan käyttää myös nimitystä sisäkoodi ja ulkokoodi. Ulkokoo-10 daus suoritetaan ennen sisäkoodausta. Tällöin ulkokoodilla muodostettu koodaustieto koodataan vielä sisäkoodilla, mikä parantaa ulkokoodin siirron luotettavuutta. Sisäkoodi on tavallisimmin virheenkorjaava koodi, ja ulkokoodi virheentarkistuskoodi, mutta näitä voidaan käyttää myös toisinpäin. Koodauksessa voi olla mukana myös useampia kuin kaksi 15 koodia.
Nykyisissä digitaalisissa matkaviestinjärjestelmissä myös puhe siirretään tietokehysmuodossa. Esimerkiksi GSM-matkaviestinjärjestelmässä (Global System for Mobile Communications) täyden nopeuden puhelii-20 kennöintikanavassa suuri osa äänisignaalista muodostetusta digitaalisesta informaatiosta suojataan virheenkorjauskoodauksella. Puhekoo-derissa muodostetaan 260 puheparametribittiä jokaista 20 millisekunnin mittaista puheosuutta kohden. Näistä 260 bitistä 182 subjektiivisesti eniten merkittävää bittiä suojataan virheenkorjauskoodilla. Näille 182 25 bitille suoritetaan konvoluutiokoodaus bittisuhteella 1/2, eli jokaista in-formaatiobittiä kohden muodostetaan kaksi siirtotielle lähetettävää bittiä. Loput 78 bittiä lähetetään täysin suojaamattomina, eli niissä mahdollisesti tulevia virheitä ei vastaanottovaiheessa havaita.
: 30 Vastaanotettujen tietokehysten bittivirhesuhde voi välillä nousta suu remmaksi kuin tietokehysten lähetyksessä käytettävän virheenkorjaus-menetelmän virheenkorjauskyky. Tämän seurauksena kaikkia virheitä : ei pystytä korjaamaan, jolloin tavallisimmin pyydetään tällaisten tietoke hysten uudelleenlähetystä tai esim. puheenkoodauksessa pyritään 35 muodostamaan aikaisemmin vastaanotettujen tietokehysten perusteella syntesoitu tietokehys. Tietokehysten syntesointia voidaan käyttää jossain määrin puhe- ja videosignaalien välityksessä, mutta esim. datasig-naalien välityksessä ei voi käyttää syntesoitua tietokehystä.
3 112894
Kun virheenkorjauskyky vastaanottimessa ylittyy, on tärkeää havaita ne virheet, jotka ovat vielä jäljellä virheenkorjauksen suorittamisen jälkeenkin. Tällaista virheellistä informaatiota ei tulisi käyttää vastaanottimessa rekonstruoitaessa lähetettyä informaatiota. Esimerkiksi GSM-järjestel-5 mässä korjaamattomien virheiden havaitsemisessa käytetään CRC-koodausta kolmibittisenä, eli muodostetaan kolme pariteetintarkistusbit-tiä. Näiden pariteetintarkistusbittien muodostuksessa käytetään 50 välitettävän informaation kannalta eniten merkitsevää bittiä jokaisesta tieto-kehyksestä. Tällöin vastaanottimessa suoritetaan vastaava toimenpide 10 näille 50 tietokehysbitille ja verrataan pariteetintarkistusbittejä tietoke-hyksen mukana lähetettyihin pariteetintarkistusbitteihin, jolloin mahdollisista eroista voidaan todeta virheen tapahtuneen tiedonsiirrossa.
GSM-järjestelmässä puheen dekoodaus hylkää sellaiset tietokehykset, 15 joista ei kaikkia virheitä voitu korjata. Tällaiset tietokehykset korvataan aikaisempien, hyväksytysti vastaanotettujen tietokehysten perusteella muodostetulla tietokehyksellä. Mikäli virheellisten kehysten määrä on suhteellisen pieni, eivät korvatut tietokehykset huononna dekoodatun puhesignaalin laatua merkittävästi. Kuitenkin, mikäli virheellisten tieto-20 kehysten määrä kasvaa, alkaa sen vaikutus olla jo selvästi kuultavissa puhesignaalissa. Tämä voi johtaa jopa siihen, että dekoodattu puhesignaali ei enää ole ymmärrettävissä.
Kuvassa 1a on lohkokaaviona esitetty eräs tunnetun tekniikan mukai-. ·. 25 nen puheenkoodausjärjestelmä. Tämä on esimerkki GSM-järjestelmän täyden nopeuden puheenkoodausjärjestelmästä (Full Rate Speech ' Coding). Kuvassa 1a on esitetty lohkokaaviona puheenkoodaus, pari teetintarkistusbittien lisäys sekä konvoluutiokoodaus. Kuva 4 esittää vuokaaviona tätä tunnetun tekniikan mukaista GSM-matkaviestinjärjes-30 telmän puhesignaalin välityksessä käytettävää kanavakoodausta. Seu-raavassa esitetään kanavakoodauksen toimintaa viitaten samalla sekä :.: kuvan 1 a laitteeseen ja kuvan 4 vuokaavioon.
* *
Puhesignaali jaetaan kehyksiin, eli tietyn mittaisiin aikaväleihin, joiden 35 pituus tässä järjestelmässä on 20 millisekuntia. Kullekin kehykselle ;·’ suoritetaan erikseen koodaus. Tällöin jokaisesta 20 millisekunnin mit taisesta puhesignaalikehyksestä saadaan joukko puheparametreja digitaalisessa muodossa. Puhesignaalista muodostetut digitaaliset näytteet 4 112894 (samples) 100 koodataan puhekooderissa 101 puheparametrikehyksen muodostamiseksi. Puhekooderi kompressoi puheen 13,0 kbit/s-bittivir-raksi. Jokaisesta 20 millisekunnin puhekehyksestä kooderi muodostaa 260 puheparametribittiä, jotka muodostavat puheparametrikehyksen 5 102 (vaihe 401).
Tämä puheparametrikehys 102 johdetaan edelleen kanavakooderiin 104, joka jakaa bitit ryhmiin, esim. virheenkorjaavalla koodauksella suojattaviin bitteihin ja suojaamatta jätettäviin bitteihin. Lisäksi kanava-10 kooderissa muodostetaan virheen paljastusinformaatiota, jonka laskennassa käytetään osaa puheparametreista.
Puheparametrikehyksessä 102 bitit on kunkin parametrin osalta järjestetty laskevaan tärkeysjärjestykseen, eli eniten merkitsevät bitit ovat 15 tietokehyksessä lähempänä alkupäätä. Tämän jälkeen bitit järjestetään järjestelylohkossa 103 ensin tärkeysjärjestykseen siten, että kaikkien puheparametrikehyksen 102 bittien osalta eniten merkitsevät bitit sijaitsevat tietokehyksen alkupäässä (vasemmalla) ja vähiten merkitsevät bitit sijaitsevat loppupäässä (oikealla). Bitit on lisäksi jaettu kolmeen 20 ryhmään: ensimmäisessä ryhmässä on 50 eniten merkitsevää bittiä, jotka suojataan kanavakoodauksella myöhemmässä vaiheessa ja joita käytetään pariteetintarkistusbittien muodostamisessa, toisen ryhmän 132 bittiä suojataan kanavakoodauksella, mutta näitä ei käytetä pariteetintarkistusbittien muodostamisessa, ja kolmannen ryhmän 78 bittiä , ·. 25 lähetetään tiedonsiirtokanavassa ilman kanavakoodauksella muodos- I 1 » . tettavaa suojausta.
Seuraavaksi bittien järjestelylohko 103 jakaa puheparametribitit kahteen eri luokkaan, joista luokka I käsittää edellä mainitut ensimmäisen : 30 (luokka Ia) ja toisen (luokka Ib) ryhmän bitit, ja luokka II käsittää kol mannen ryhmän bitit. Subjektiivisesti eniten merkitsevät 182 luokan I bitit johdetaan virheentarkistusinformaation koodauslohkoon 107. Sen sijaan 78 luokan II bittiä ei suojata ollenkaan. Seuraavaksi pariteetin-muodostuslohkossa 105 lasketaan kolme pariteetintarkistusbittiä (CRC) 35 50:stä eniten merkitsevästä bitistä (vaihe 403). Seuraavaksi bitit järjestellään ensimmäisessä järjestelylohkossa 106 siten, että puheparamet-reissa puheen kannalta merkittävimmät bitit sijoitetaan konvoluutiokoo-dauksessa paremmin suojattavaan osaan (bittivirhesuhde parempi), eli 5 112894 tietokehyksen suojattavan osan alku- ja loppupäähän (vaihe 404). Vähemmän merkitsevät bitit ja kolme pariteetintarkistusbittiä sijoitetaan keskelle mainittua osaa tietokehyksestä, jossa bittivirhesuhde on huonompi. Tätä tilannetta esittää kuva 3a, jossa S-kirjaimet kuvaavat vah-5 vasti suojattuja, virheentarkistusinformaation piirissä olevia bittejä, W-kirjaimet kuvaavat heikosti suojattuja, virheentarkistusinformaation piirissä olevia bittejä, ja N-kirjaimet kuvaavat heikosti suojattuja bittejä, joita ei käytetä virheentarkistusinformaation muodostamisessa. Samaan kuvaan 3a on lisäksi piirretty kunkin bitin bittivirhetodennäköisyyttä ha-10 vainnollistava käyrä, josta käy ilmi se, missä kohdissa tietokehystä suojaus on parempi, ja missä kohdissa heikompi.
Tietokehyksen loppuun lisätään vielä neljä lopetusbittiä (vaihe 405), joilla kanavakoodain saadaan lopuksi tunnettuun tilaan. Tässä vai-15 heessa kanavakoodattava tietokehys, jossa on siis 189 bittiä (50+3+132+4), siirretään 1/2-bittisuhteen kanavakoodaimelle 107 (vaihe 406), jolloin saadaan 378 bittinen kanavakoodattu tietokehys.
Myös CRC-biteille muodostetaan virheenkorjauskoodaus 107 sen var-20 mistamiseksi, että virheen paljastusinformaatiolle saataisiin mahdollisimman suuri luotettavuus tiedonsiirrossa. GSM-järjestelmän täyden nopeuden puhekanavassa virheen korjaava koodaus käsittää konvo-luutiokoodauksen bittisuhteella 1/2 ja lisättynä neljällä lopetusbitillä (tail bits). Konvoluutiokoodaus muodostaa kaksi bittiä jokaisesta 182 puhe-25 parametribitistä ja kaksi bittiä jokaisesta neljästä lopetusbitistä kuten ; myös jokaisesta kolmesta CRC-bitistä. Lähetin muodostaa lähtöönsä 111 yhteensä 456 bittiä jokaisesta 20 millisekunnin puhekehyksestä. Näistä on 78 suojaamatonta luokan II bittiä ja 378 bittiä on muodostettu '* konvoluutiokoodauksessa 107. Konvoluutiokoodauksen lähtöbitit 108 ja : : 30 suojaamattomat bitit 109 yhdistetään multiplekserilohkossa 110, jolloin multiplekserilohkon 110 lähtöön saadaan 456 bittinen esitysmuoto 20 millisekunnin puhesignaalikehyksestä (vaihe 407). Tämän bittivirran 111 bittinopeus on 22,8 kbit/s.
35 Vastaanottimessa suoritetaan edellä mainittujen toimenpiteiden käänteiset toimenpiteet pääosin vastakkaisessa järjestyksessä. Kuvassa 1b on esitetty eräs esimerkki tällaisesta tunnetun tekniikan mukaisesta vastaanottimesta. Vastaanotin on tarkoitettu GSM-järjestelmän täyden 6 112894 nopeuden puhekanavan vastaanottimeksi. Vastaanotettu tietokehys 112, eli 456 bittinen bittijono, johdetaan bittien järjestelylohkoon 113, jossa tietokehyksestä erotetaan kanavakoodattu osa 114 ja kanava-koodaamaton osa 123 toisistaan. Kanavakoodattu osa johdetaan kana-5 vadekoodaimelle 115, jonka dekoodauslohkossa 116 suoritetaan ensin kanavakoodatun osan dekoodaus. Tässä vaiheessa osa mahdollisista virheellisistä biteistä voidaan korjata oikeiksi, edellyttäen että virheiden määrä on pienempi kuin virheenkorjauskoodin virheenkorjauskyky. Dekoodattu tietokehys 117 johdetaan toiseen bittien järjestelylohkoon 118, 10 jossa bittien järjestys muutetaan takaisin siihen järjestykseen, johon pu-hekoodain on ne sijoittanut, eli puheen kannalta eniten merkitsevät bitit ovat tietokehyksen vasemmassa reunassa.
Seuraavaksi pariteetintarkistuslohko 119 tarkistaa sen, onko kanava-15 dekoodattu tietokehys kunnossa niiden bittien osalta, jotka ovat pari-teetintarkistuksen piirissä. Pariteetintarkistuslohko muodostaa valinta-signaalin 120, jonka arvo on joko tosi (esim. looginen 0-tila) tai epätosi (esim. looginen 1 -tila) sen mukaan, onko tietokehys kunnossa (tosi) vai virheellinen (epätosi). Pariteetintarkistuslohko 119 välittää lisäksi kana-20 vadekoodatun tietokehyksen pariteetintarkistuslohkon toiseen ulostuloon 121, josta tietokehys johdetaan toisen multiplekserin 122 ensimmäiseen tuloon. Pariteetintarkistuslohkon 119 toiminta riippuu mm. käytetystä pariteetintarkistusmenetelmästä ja on alan ammattilaisen tuntemaa tekniikkaa.
25
Toisen multiplekserin 122 toiseen tuloon johdetaan vastaanotetun tieto-kehyksen kanavakoodaamaton, eli suojaamaton osa 123, jolloin toisen multiplekserin lähdössä on puheparametrikehys 125, joka siis virheettömässä tiedonsiirrossa vastaa puhekooderin 101 muodostamaa puhe-30 parametrikehystä 102. Multiplekserin lähdöstä puheparametrikehys 125 johdetaan valitsimen 126 ensimmäiseen tuloon. Valitsimen 126 toiseen tuloon johdetaan syntesointilohkon 124 ulostulo. Valitsimen 126 ohjaus-tuloon johdetaan pariteetintarkistuslohkon 119 muodostama valintasig-naali 120, jonka perusteella valitsin 126 kytkee valitsimen 126 lähtöön 35 joko toisen multiplekserin 122 ulostulon, jos valintasignaalin 120 arvona 7 112894 on tosi, tai syntesointilohkon 124 ulostulon, jos valintasignaalin 120 arvona on epätosi. Valitsimen ulostulosta puheparametrikehys tai syn-tesoitu tietokehys johdetaan puhedekooderille 127 puhesignaalin 128 muodostamiseksi.
5
Edellä esitetyn mukaisessa järjestelmässä kaikilla suojatuilla biteillä ei ole yhtäsuuri bittivirhetodennäköisyys sen jälkeen, kun tietokehykselle on suoritettu virheenkorjaus. Tämä tilanne on tyypillinen konvoluutiokoodeilla, jotka alkavat ja päättyvät tunnettuun tilaan. Konvoluutiokoo-10 datun tietokehyksen alku- ja loppupään biteillä on pienempi virhetoden-näköisyys kuin keskemmällä tietokehystä sijaitsevilla biteillä. On ilmeistä, että kehysvirhesuhde (Frame Error Rate) ei voi olla pienempi (parempi) kuin virheenkorjauksella suojattujen bittien virhesuhteista suurin (huonoin). Tästä seuraa se, että mikäli jonkin virheenkorjauksella 15 suojatun bitin vastaanotossa havaitaan virhe, tämä tietokehys hylätään kokonaisuudessaan, vaikka paremmin suojatut, pariteetintarkistuksen piirissä olevat bitit olisi vastaanotettu virheettömästi. Virheenkorjauste-hokkuus siis laskee tällaisissa tilanteissa nykyisin tunnettuja menetelmiä käytettäessä.
20
Usein virheet ilmenevät purskeina konvoluutiodekooderin ulostulossa (117), eli lyhyen aikavälin sisällä tulee useita virheitä, minkä jälkeen voi olla taas pidempi, virheetön jakso. Silti keskimääräinen virheiden määrä :. voi olla suhteellisen pieni. Tämä voi aiheuttaa sen, että koko tietokehys 25 hylätään, vaikka purskemaisen virheen sisältämä kohta sijoittuisi vain pieneen osaan suojattuja, pariteetintarkistuksen vaikutusalueella olevia , bittejä.
US-patenttijulkaisu 5,416,787 esittää menetelmän ja laitteiston, jossa : 30 tietokehyksiä koodataan ja dekoodataan käyttäen konvoluutiokoodeja.
Julkaisussa on esitetty esimerkkinä puhesignaalin koodausta, jolloin puheparametrit jaetaan kahteen tai useampaan luokkaan sen perusteella, mikä on niiden herkkyys tiedonsiirrossa tapahtuville virheille. Virhealttiimman luokan 1 bitit koodataan eri nopeudella kuin vähem-35 män virhealttiit luokan 2 bitit. Samalla kun koodausnopeutta muutetaan, muutetaan myös punkturointinopeutta, jolloin julkaisussa esitetyllä menetelmällä ja laitteistolla saadaan redundanssin määrää pienennettyä.
3 112894
Kuitenkin koodattavien bittien alkupäässä ja loppupäässä olevilla biteillä on pienempi virhetodennäköisyys kuin keskemmällä koodattavissa tietokehyksissä olevilla biteillä.
5 Saksalainen hakemusjulkaisu DE-19503528 esittää menetelmän, jossa merkitykseltään kahteen luokkaan luokitelluille informaatio-osille suoritetaan punkturointi. Tässä julkaisussa esitetty menetelmä ei punkturoi lainkaan tärkeimpiä informaatiobittejä, vaan ainoastaan vähemmän tärkeitä, joista osa punkturoidaan ja osa lähetetään tiedonsiirtokanavaan.
10
Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat mitä suurimmassa määrin ja aikaansaada tehokkaampi menetelmä informaation välittämiseksi tietokehysmuodossa. Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että kaikkien tietokehyksessä virheenkorjauk-15 sella suojattujen, pariteetintarkistuksen piirissä olevien bittien virhe-suhde pyritään saamaan oleellisesti saman suuruiseksi. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnössä siis siirretään virheentarkistuksen piirissä olevien bittien osalta virheenkorjauskykyä 20 paremmin suojatuista biteistä huonommin suojattuihin bitteihin. Tämä vaikuttaa lähinnä siten, että kehysvirhetodennäköisyys pienenee, vaikka keskimääräinen virheenkorjauskyky ei kasva. Kehysvirhesuhde on tärkeimpiä tekijöitä erityisesti puhesignaalin välityksessä. Puheen ym-märrettävyys heikkenee nopeasti, kun kehysvirhetodennäköisyys kas-•, 25 vaa.
Keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja. Keksinnön mukaista koo- < * dausta käyttämällä saavutetaan keskimäärin parempi (alhaisempi) kehysvirhetodennäköisyys kuin nykyisin tunnettuja menetelmiä käytet-; : 30 täessä. Tämän seurauksena mm. puheen laatu paranee erityisesti häi- riöllisissä olosuhteissa, joten tällaisen matkaviestinjärjestelmän käytettävyys myös paranee. Virheellisten tietokehysten uudelleenlähetystä . käyttävissä siirtojärjestelmissä uudelleenlähetystarve pienenee, jolloin myös tiedonsiirtokanavan tarpeeton kuormitus pienenee ja tiedonsiirto-35 kanavan hyötysuhde saadaan paremmaksi.
Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten samalla oheisiin piirustuksiin, joissa 9 112894 kuva 1a esittää tunnetun tekniikan mukaista puheen koodausta pelkistettynä lohkokaaviona, 5 kuva 1b esittää tunnetun tekniikan mukaista puheen dekoodausta pelkistettynä lohkokaaviona, kuva 2a esittää keksinnön mukaisen puheen koodauksen erästä edullista suoritusmuotoa pelkistettynä lohkokaaviona, 10 kuva 2b esittää keksinnön mukaisen puheen dekoodauksen erästä edullista suoritusmuotoa pelkistettynä lohkokaaviona, kuva 2c esittää keksinnön mukaisen konvoluutiokoodaimen erästä 15 edullista suoritusmuotoa pelkistettynä lohkokaaviona, kuva 3a esittää tunnetun tekniikan mukaisesti koodattua tietoke- hystä, 20 kuva 3b esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisella menetelmällä koodattua tietokehystä, kuva 4 esittää erästä tunnetun tekniikan mukaista koodausta pelkistettynä vuokaaviona, ja 25 kuva 5 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista > « · ! koodausta pelkistettynä vuokaaviona.
Kuva 2a esittää pelkistettynä lohkokaaviona erästä GSM-matkaviestin-järjestelmän puhesignaalin välityksessä käytettävää laitetta, jossa kek- · 4 i *' 30 sintöä voidaan edullisesti soveltaa. Laite on esimerkiksi matkaviestimen puhekanavan lähetin. Selostetaan seuraavaksi keksinnön mukaisen Y: menetelmän toimintaa viitaten samalla kuvan 5 vuokaavioon ja kuvan i'; 2a laitteeseen. Virheenkorjaavana koodauksena tässä esimerkissä käytetään konvoluutiokoodausta ja virheentarkistavana koodauksena 35 pariteetinlaskentaa (CRC). Mainittakoon vielä se, että tässä selityksessä mainitut lukuarvot ovat vain esimerkkejä, mutta keksintöä voidaan Y soveltaa myös muissa tiedonsiirtojärjestelmissä, joissa suoritetaan vir heenkorjaava koodaus ja virheentarkistava koodaus.
10 112894
Puhesignaalista on sinänsä tunnetusti muodostettu 20 ms:n puheke-hyksiä 200, johdettavaksi puhekooderiin 201. Jokaisesta 20 millisekunnin puhekehyksestä puhekooderi 201 muodostaa 260 puhepara-5 metribittiä, jotka muodostavat puheparametrikehyksen 202 (vaihe 501). Bitit on kunkin parametrin osalta järjestetty laskevaan tärkeysjärjestykseen, eli eniten merkitsevät bitit tässä edullisessa suoritusmuodossa ovat tietokehyksessä lähempänä alkupäätä kuin vähemmän merkitsevät bitit. Koska keksinnön mukaisessa tiedonsiirtojärjestelmässä tieto-10 kehyksen suojatun osan niiden bittien, joita käytetään virheen paljas-tuskoodauksessa, ei bittivirhesuhteissa ole merkittäviä eroja, ei näitä bittejä tarvitse järjestellä tärkeysjärjestykseen. Tällöin voidaan käyttää sitä järjestystä, jossa ne puhekooderista 201 lähtevässä puheparamet-rikehyksessä 202 ovat.
15
Bitit on lisäksi jaettu kolmeen ryhmään: ensimmäisessä ryhmässä on 50 eniten merkitsevää bittiä, jotka suojataan kanavakoodauksella myöhemmässä vaiheessa ja joiden perusteella muodostetaan mm. paritee-tintarkistusbittejä, toisessa ryhmässä on 132 bittiä, joita ei käytetä pari-20 teetintarkistusbittien laskennassa, mutta bitit suojataan kanavakoodauksella, ja kolmannen ryhmän 78 bittiä lähetetään tiedonsiirtokanavassa ilman kanavakoodauksella muodostettavaa suojausta.
;. Bittien järjestelylohko 203 jakaa puheparametribitit kahteen eri luokkaan 25 vastaavasti kuin aikaisemmin tässä selityksessä tunnetun tekniikan ·/ mukaisen laitteen toimintakuvauksen yhteydessä on esitetty. Paritee- ‘ tinmuodostuslohkossa 205 lasketaan kolme pariteetintarkistusbittiä 50;stä eniten merkitsevästä bitistä (vaihe 503). Subjektiivisesti eniten merkitsevät 182 luokan I bittiä johdetaan virheenkorjausinformaation T: 30 koodauslohkoon 206. Sen sijaan 78:a luokan II bittiä ei suojata ollen kaan.
Kuvan 5 vuokaavion vaiheet 501—503 vastaavat edellä esitettyä tunnetun tekniikan mukaista toimintaa, eli muodostetaan puheparametri-• : 35 kehys (vaihe 501), jaetaan bitit kolmeen ryhmään (vaihe 502) ja muo dostetaan pariteetintarkistusbitit (vaihe 503). Myös kuvan 2a laitteen lohkot 201 ja 203 vastaavat oleellisesti kuvan 2a lohkoja 101 ja 103, paitsi että järjestelylohkossa 203 ei niitä bittejä, joita käytetään virheen n 112894 paljastuskoodauksessa, välttämättä tarvitse järjestää tärkeysjärjestykseen, jolloin järjestelylohko 203 voi olla tunnetun tekniikan mukaisten laitteiden järjestelylohkoon 103 verrattuna yksinkertaisempi. Toisaalta bittejä voidaan järjestellä suurempina kokonaisuuksina, esim. vaihtaa 5 puheparametrien paikkoja tietokehyksessä.
Seuraavaksi (vaihe 504) ryhmän 1 ja ryhmän 2 bitit yhdistetään kana-vakoodattavaksi tietokehykseksi, kuitenkin siten, että bittien sijoittelua ei muuteta tärkeysjärjestyksen mukaan. Bittien järjestys tässä vai-10 heessa on siis sama kuin edellä, vaiheessa 501 muodostetussa tieto-kehyksessä. Pariteettibitit on sijoitettu suojattuun osaan välittömästi in-formaatiobittien jälkeen, mikä on oleellista keksinnölle. Kanavakoodat-tavan tietokehyksen loppuun lisätään vielä neljä lopetusbittiä (vaihe 505). Kanavakoodauksessa käytetään tässä sovellusesimerkissä 1 /3-15 bittisuhteen kanavakoodainta 206 (vaihe 506), jolloin tarvitaan kahden generoijapolynomin lisäksi kolmas generoijapolynomi, kuten myöhemmin tässä selityksessä on esitetty. Koska 1/3-konvoluutiokoodain muodostaa tietokehyksen 207, jossa on 567 bittiä 378 bitin sijasta (=3-(50 + 3 + 132 + 4)), on osa konvoluutiokoodatuista biteistä poistet-20 tava ennen kuin muodostetaan tiedonsiirtokanavaan siirrettävä tietoke-hys. Ylimääräisten bittien poisto suoritetaan muokkauslohkossa 208 (vaihe 507), jonka toimintaa on tarkemmin kuvattu myöhemmin tässä selityksessä kanavakoodaimen toiminnan kuvauksen yhteydessä.
X·, 25 On selvää, että keksintöä ei ole rajoitettu vain 1/3-bittisuhteen konvo- : luutiokoodaukseen, vaan voidaan käyttää myös muita bittisuhteita.
Keksintöä voidaan soveltaa myös järjestelmissä, joissa tiedonsiirtokanavaan siirrettävän tietokehyksen virheenkorjauskoodauksella suojattu osa on koodattu jollakin muulla kuin 1/2-bittisuhteen konvoluutiokoo- * > t : 30 dauksella.
Y: Tiedonsiirtokanavaan siirrettävä tietokehys 212 muodostetaan multi- Y: plekserissä 211 (vaihe 508), jossa yhdistetään konvoluutiokoodattu tietokehys 209, josta on poistettu osa biteistä, ja ilman kanavakoodaus-35 ta lähetettävät, kolmannen ryhmän 78 bittiä 210. Tällä menetelmällä voidaan siis tasoittaa suojattujen bittien bittivirhesuhdetta, jolloin toden-näköisyys virheettömämpään tiedonsiirtoon kasvaa, eli kehysvirheto-dennäköisyys pienenee.
12 112894
Kuva 3b esittää tietokehyksen 212 bittivirhetodennäköisyyksiä eri biteillä. M-kirjaimet kuvaavat keskitasoisesti suojattuja, virheentarkistusin-formaation piirissä olevia bittejä, ja N-kirjaimet kuvaavat heikommin 5 suojattuja bittejä, joita ei käytetä virheentarkistusinformaation muodostamisessa. Samaan kuvaan 3b on lisäksi piirretty kunkin bitin bittivirhe-todennäköisyyttä havainnollistava käyrä, josta käy ilmi se, missä kohdissa tietokehystä suojaus on parempi, ja missä kohdissa heikompi.
10 Kuvassa 2c on esitetty pelkistettynä lohkokaaviona kanavakoo-dain 206. Sisäänmeno IN on kytketty ensimmäisen siirtorekisterin D1 tuloon ja summaimien SUM1, SUM2, SUM3 ensimmäiseen tuloon. Ensimmäisen siirtorekisterin D1 lähtö on kytketty toisen siirtorekisterin D2 tuloon, toisen summaimen SUM2 toiseen tuloon ja kolmannen sum-15 maimen SUM3 toiseen tuloon. Toisen siirtorekisterin D2 lähtö on kytketty kolmannen siirtorekisterin D3 tuloon ja kolmannen summaimen SUM3 kolmanteen tuloon. Kolmannen siirtorekisterin D3 lähtö on kytketty neljännen siirtorekisterin D4 tuloon, ensimmäisen summaimen SUM1 toiseen tuloon ja toisen summaimen SUM2 kolmanteen tuloon. 20 Neljännen siirtorekisterin D4 lähtö on vielä kytketty ensimmäisen summaimen SUM1 kolmanteen tuloon, toisen summaimen SUM2 neljänteen tuloon ja kolmannen summaimen SUM3 neljänteen tuloon. Ensimmäisen summaimen lähtö OUT 1, toisen summaimen lähtö OUT2 ja kolmannen summaimen lähtö OUT3 on kytketty valitsimen MUX tuloi-"! 25 hin, jolloin valitsimen MUX lähtö muodostaa kanavakoodaimen 206 lähdön OUT. Ensimmäisen summaimen SUM1 lähdön tila riippuu tu-i lon IN tilasta kaavan a(D)(l + D3 +D4) mukaisesti, missä a(D) tarkoittaa tuloon IN johdettavaa informaatiota ja 1 + D3 + D4 on ensimmäinen ge-neroijapolynomi G1. Vastaavasti toisen summaimen lähdön tila riippuu 30 tulon IN tilasta kaavan a(D)(l + D + D3 + D4) mukaisesti, jossa 1 + D+ D3+D4 on toinen generoijapolynomi G2. Keksinnön mukaisessa : kanavakoodauksessa käytetään sopivimmin vielä kolmatta generoijapo- lynomia G3, joka on esim. 1 + D+D2+D4, eli kolmannen summaimen lähdön tila riippuu tulon IN tilasta kaavan a(D)(l + D + D2+ D4) mukai-35 sesti. Generoijapolynomeissa G1, G2, G3 merkintä D tarkoittaa tulon IN tilaa ajanhetkellä t-1 (=ensimmäisen siirtorekisterin D1 lähdön tila), D2 tarkoittaa tulon IN tilaa ajanhetkellä t-2 (=toisen siirtorekisterin D2 lähdön tila), D3 tarkoittaa tulon IN tilaa ajanhetkellä t-3 13 112894 (=kolmannen siirtorekisterin D3 lähdön tila) ja D4 tarkoittaa tulon IN tilaa ajanhetkellä t-4 (=neljännen siirtorekisterin D4 lähdön tila). Summai-men SUM1, SUM2, SUM3 lähtö on 1-tilassa, kun summaimen SUM1, SUM2, SUM3 tuloissa on pariton määrä 1-tiloja. Muulloin sum-5 maimen SUM1, SUM2, SUM3 lähtö on 0-tilassa.
Kanavakoodain on siis eräänlainen tilakone, jossa kanavakoodaimen ulostuloon vaikuttaa kulloinkin koodattavana olevan bitin lisäksi myös osa aikaisemmin koodattujen bittien tiloista.
10
Kuvan 2c lohkokaaviossa on lisäksi esitetty ajoituspiiri CLK, jonka avulla mm. kunkin siirtorekisterin D1, D2, D3, D4 tulossa oleva tieto siirretään siirtorekisterin D1, D2, D3, D4 lähtöön sekä muodostetaan ohjaussignaalit SEL1, SEL2, joilla valitsin MUX valitsee lähtöön OUT va-15 litsimen MUX ensimmäisessä, toisessa tai kolmannessa tulossa olevan signaalin, eli siis ensimmäisen summaimen SUM1, toisen summaimen SUM2 tai kolmannen summaimen SUM3 lähdön tilan. Esimerkiksi valitsimen ensimmäisen ohjaussignaalin SEL1 ja toisen ohjaussignaalin SEL2 ollessa 0-tilassa, eli lyhyemmin ilmaistuna valintasignaali SEL1, 20 SEL2 on 00-tilassa, valitsimen MUX lähdössä on ensimmäisen summaimen SUM1 tila. Valitsimen ensimmäisen ohjaussignaalin SEL1 ollessa 1-tilassa ja toisen ohjaussignaalin SEL2 ollessa 0-tilassa, eli lyhyemmin ilmaistuna valintasignaali SEL1, SEL2 on 10-tilassa, valitsi-men MUX lähdössä on toisen summaimen SUM2 tila. Valitsimen en-25 simmäisen ohjaussignaalin SEL1 ollessa 0-tilassa ja toisen ohjaussig-Y naalin SEL2 ollessa 1-tilassa, eli lyhyemmin ilmaistuna valintasignaali : SEL1, SEL2 on 01-tilassa, valitsimen MUX lähdössä on kolmannen : summaimen SUM3 tila. Ohjaussignaalit SEL1, SEL2 muodostetaan esimerkiksi kytkemällä kaksi sinänsä tunnettua kahdella jakajaa DIV1, 30 DIV2 siten, että ensimmäisen jakajan DIV1 sisäänmenoon johdetaan sopivimmin pulssijono, jonka taajuus on kolme kertaa siirtorekiste-rien D1, D2, D3, D4 liipaisusignaalin K taajuus, ensimmäisen jakajan DIV1 ulostulo kytketään toisen jakajan DIV2 sisäänmenoon ja jakajat asetetaan alkutilaansa joka kolmannen kellopulssin jälkeen. Kuvan 2c 35 esimerkkikytkennässä tämä on toteutettu siten, että ajastuspiirin CLK lähtö on kytketty valitsimen MUX ohjaussisäänmenoon ja ensimmäisen jakajan DlV1 sisäänmenoon. Toisen jakajan DIV2 lähtö on kytketty siirtorekisterien D1, D2, D3, D4 liipaisusisäänmenoihin. Ajoitukset on 14 112894 toteutettavissa muillakin, alan ammattilaiselle sinänsä tunnetuilla menetelmillä, kuten mikroprosessorin sovellusohjelmalla.
Kanavakoodaimen 206 toimintaa kuvataan vielä käyttäen esimerkkinä 5 tietokehystä a(D), jonka informaationa on bittijono 0101 ja lopetusbitti-jono on 0000, missä 0 tarkoittaa loogista 0-tilaa ja 1 tarkoittaa loogista 1-tilaa. Looginen 0-tila käytännön sovelluksissa on tavallisimmin jänni-tearvo n. 0V ja looginen 1 -tila vastaavasti käyttöjännite, esim. 3,3 V. Bittijono on kuvattu ajallisesti vasemmalta oikealle etenevänä, siis en-10 simmäinen bitti on 0. Informaatio a(D) johdetaan kanavakoodaimen 206 sisäänmenoon IN. Tällöin ensimmäisen summaimen lähtö OUTI on tilassa 0 ja muiden summaimien lähdöt OUT2, OUT3 ovat myös tilassa 0, kun oletetaan, että siirtorekisterit D1, D2, D3, D4 ovat aluksi tilassa 0. Valitsimen MUX lähdössä on valintasignaalin SEL1, SEL2 00-tilan, 15 10-tilan ja 01-tilan aikana 0, joten kanavakoodaimen 206 lähtöön muodostuu bittijono 000. Seuraava tulobitti on 1, ja siirtorekisterit D1, D2, D3, D4 ovat tilassa 0, jolloin jokaisen summaimen lähtö OUTI, OUT2, OUT3 on tilassa 1. Tällöin valitsimen MUX lähdössä on valintasignaalin SEL eri tilojen aikana 1, joten kanavakoodaimen 206 20 lähtöön muodostuu bittijono 111. Seuraava bitti on 0, ensimmäinen siirtorekisteri D1 on tilassa 1 ja toinen D2, kolmas D3 ja neljäs siirtore-kisteri D4 on tilassa 0. Tällöin kanavakoodaimen 206 lähtöön muodostuu bittijonoksi 011. Neljäs bitti on 1, ensimmäinen siirtorekisteri D1 on . tilassa 0, toinen siirtorekisteri D2 on tilassa 1, kolmas D3 siirtorekiste- ' , 25 ri D3 on tilassa 0 ja neljäs siirtorekisteri D4 on tilassa 0. Tällöin kanava koodaimen 206 lähtöön muodostuu bittijonoksi 110. Lopetusosan biteillä muodostuu lähtöön bittijono 101110110110. Lopetusosan merkitys tässä on mm. se, että viimeinenkin informaatiobitti on kulkeutunut kanavakoodaimen siirtorekistereiden D1, D2, D3, D4 läpi. Tämän saavut-: : 30 tamiseksi askelletaan kanavakoodaimen siirtorekistereitä D1, D2, D3, D4 vähintään neljä kertaa viimeisimmän informaatio-osan bitin jälkeen, jolloin lopetusosan pituuden tulisi olla ainakin neljä. Tässä esimerkissä tietokehys a(D) 01010000 koodautuu siis bittijonoksi 000111011110101110110110.
Edellä esitetyssä 1/3-bittisuhteen konvoluutiokoodaimessa 206 muodostetaan siis kolme ulostulobittiä jokaista sisäänmenobittiä kohden. Koska kuitenkin tiedonsiirtokanavaan lähetettävän tietokehyksen pituus 35 1C 112894 tulee olla sama kuin tunnetun tekniikan mukaisessa koodauksessa, on osa konvoluutiokoodauksessa muodostettavista biteistä poistettava ennen kuin tietokehys voidaan siirtää tiedonsiirtokanavaan. Eräs valinta-menetelmä on kuvattu taulukossa 1, jossa numero 1 tarkoittaa kyseisen 5 bitin ottamista mukaan tietokehykseen ja numero 0 vastaavasti kyseisen bitin hylkäämistä. Numerot on ryhmitelty kolmen ryhmiin, joissa ensimmäinen numero vastaa ensimmäisen summainen SUM1 ulostuloa, toinen numero vastaa toisen summainen SUM2 ulostuloa ja kolmas numero vastaa kolmannen summainen SUM3 ulostuloa. Ryhmiä on 10 tässä esimerkissä 189, eli 182+3+4 (182 suojattavaa bittiä, 3 pariteetin-tarkistusbittiä laskettuna 50:stä eniten merkitsevästä suojattavasta bitistä ja vielä 4 lopetusbittiä). Esimerkiksi neljässä ensimmäisessä ryhmässä vain ensimmäisen summaimen SUM1 ulostulo valitaan, seuraavissa viidessä ryhmässä ensimmäisen SUM1 ja toisen summaimen SUM2 15 ulostulot valitaan, kymmenennessä ryhmässä kaikkien kolmen summaimen SUM1, SUM2, SUM3 ulostulot valitaan, jne. Ykkösten määrä taulukossa on 378, joten lopputuloksena saadaan saman pituinen tieto-kehys kuin tunnetun tekniikan mukaisesti koodattu GSM-järjestelmän puhesignaalin lähetyksessä käytettävä tietokehys. Taulukko on tässä 20 esimerkissä muodostettu siten, että ykkösten määrä, eli mukaan otettavien bittien määrä, alkuosassa on suurempi kuin loppuosassa. Tämä saa aikaan sen, että virheenkorjauskyky on tietokehyksen alkupäässä parempi kuin loppupäässä.
__1__2__3 4 5 6 ,1. __1__1,0,0,__1,0,0,__1,0,0,__1,0,0,__1,1,0,__1,1,0, ,,: _2__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,1,__1,1,0,__1,1,0, 3 1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,1,__1,1,0,__1,1,0, 4 __1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0, 5 __1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,1,__1,1,0,__1,1,0, 6 __1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,1,__1,1,0,__1,1,0, 7 __1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0, 8 __1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,1,__1,1,0,__1,1,0, 9 __1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,1,__1,1,0,__1,1,0, 10 __1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0, 11__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,1,__1,1,0,__1, 1,0, 12 1,1,0, 1,1,0, 1,1,0, 1,1,1, 1,1,0, 1,1,0, 16 112894 13__1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0, 14 __1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,1,__1,1,0,__1,1,0, 15 1,1,0,__1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0, 16 __1, 1,0,__1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0, 17 __1, 1,0,__1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0, 18 __1, 1,0,__1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1, 1,0,__1,1,0, 19 1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1, 1,0,__1,1,0,__1, 1,0, 20 1,1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0, 21__1, 1,0,__1,1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1,1,0, 22__1, 1,0,__1,1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1,1,0, 23 1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,1,0, 24 __1, 1,0,__1, 1,0,__1,1,0,__1, 1,0,__1,1,0,__1, 1,0, 25 __1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0, 26 __1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0, 27 1,1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1. 1.0,__1, 1,0, 28 __1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0, 29 __1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0, 30 __1, 1,0,__1, 1,0,__1,1,0,__1, 1,0,__1, 1,0,__1, 1,0, 31 __1, 1,0,__1, 1,0,__1,1,0,__1,1,0,__1,0,0,__1,0, o, 32 1,0,0,__1,0,0, 1,0,0 ___ TAULUKKO 1 :': Tietokehyksessä lähetettävien bittien valinta voidaan toteuttaa esimer- 5 kiksi siten, että multiplekserin lähtösignaali OUT johdetaan valintaloh-koon 231, jolloin valintalohkossa tutkitaan kolmen ryhmissä se, mitkä näistä kolmesta arvosta, eli summaimien ulostuloista OUTI, OUT2, OUT3 siirretään lähetettävään tietokehykseen. Valintalohkossa 231 Γ: taulukko voidaan laatia esim. lukumuistiin (ROM, Read Only Memory) 10 tai voidaan laatia ohjelma, jossa valintasääntö on ohjelmoituna. ROM-. taulukon toteutus toimii esim. siten, että kukin kolmen ryhmä sijoitetaan ;·. omaan osoitteeseen, joissa yksi bitti vastaa ryhmän yhtä numeroa esim. siten, että bitti 0 vastaa ryhmässä ensimmäistä numeroa, bitti 1 • : toista numeroa ja bitti 2 kolmatta numeroa. Lukumuistipiirit ovat tavalli- 15 sesti leveydeltään kahdeksan bittiä, eli yhteen osoitteeseen on tallennettavissa kahdeksan bittiä leveä tavu. Tässä suoritusmuodossa tulisi tällöin käyttää lukumuistia, jossa on vähintään 567 tavun muistiavaruus.
17 112894
Taulukon lukemista ohjaa edullisesti mikroprosessori, jonka sovellusohjelmistoon on laadittu edellä mainitut taulukon luku- ja vertailutoiminnot, mikä alan asiantuntijalle on tunnettua tekniikkaa.
5 Vastaanottimessa suoritetaan edellä mainittujen toimenpiteiden kään teiset toimenpiteet pääosin vastakkaisessa järjestyksessä. Kuvassa 2b on esitetty eräs esimerkki tällaisesta keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesta vastaanottimesta. Vastaanotin on tarkoitettu GSM-järjestelmän täyden nopeuden puhekanavan vastaanottimeksi ja 10 vastaa toiminnoiltaan pääosin kuvan 1b mukaista vastaanotinta. Vastaanotin on esimerkiksi matkaviestimen puhekanavan vastaanotin. Seu-raavassa selostetaan kuvan 2b mukaisen vastaanottimen toimintaa.
Vastaanotettu tietokehys 213, eli 456 bittinen bittijono, johdetaan bittien 15 järjestelylohkoon 214, jossa tietokehyksestä erotetaan kanavakoodattu osa 215 ja kanavakoodaamaton osa 225 toisistaan. Kanavakoodattu osa johdetaan kanavadekoodaimelle 219, jonka rekonstruointilohkossa 216 kanavakoodattuun osaan lisätään lähetysvaiheessa muokkausloh-kossa 208 poistettuja bittejä vastaavat bitit. Poistettujen bittien arvoja ei 20 vastaanottimessa tiedetä, mutta nämä voidaan korvata esim. asettamalla bittien arvoksi 0,5, joka on dekooderin suoritukselle neutraali arvo.
Rekonstruointilohkossa 216 on samansisältöinen taulukko kuin lähetti-25 men muokkauslohkossa 208, jolloin rekonstruointilohko 216 tietää, mihin kohtiin on lisättävä puuttuvat bitit. Taulukon toteutus voi vastaanotti-: messakin perustua esim. ROM-taulukkoon.
Dekoodauslohkossa 218 suoritetaan siis rekonstruointilohkon 216 re-j · 30 konstruoiman tietokehyksen 217, eli kanavakoodatun osan, johon on li sätty puuttuvat bitit, dekoodaus. Tässä vaiheessa osa mahdollisista tie-V: donsiirtovirheistä voidaan korjata, edellyttäen että virheiden määrä on pienempi kuin virheenkorjauskoodin virheenkorjauskyky. Dekoodatussa tietokehyksessä 220 bittien järjestys vastaa sitä, johon puhekoodain on 35 ne sijoittanut, eli puheen kannalta eniten merkitsevät bitit ovat tietoke-• : hyksen vasemmassa reunassa. Tällöin ei tarvita tunnetun tekniikan ': mukaisessa laitteessa suoritettavaa bittien uudelleen järjestelyä.
18 112894
Seuraavaksi pariteetintarkistuslohko 221 tarkistaa sen, onko kanava-dekoodattu tietokehys 220 kunnossa niiden bittien osalta, jotka ovat pariteetintarkistuksen piirissä. Pariteetintarkistuslohko muodostaa valin-tasignaalin 222, jonka arvo on joko tosi (esim. looginen 0-tila) tai epä-5 tosi (esim. looginen 1 -tila) sen mukaan, onko tietokehys kunnossa (tosi) vai virheellinen (epätosi). Pariteetintarkistuslohko 221 välittää lisäksi kanavadekoodatun tietokehyksen pariteetintarkistuslohkon toiseen ulostuloon 223, josta tietokehys johdetaan toisen multiplekserin 224 ensimmäiseen tuloon.
10
Toisen multiplekserin 224 toiseen tuloon johdetaan vastaanotetun tieto-kehyksen kanavakoodaamaton, eli suojaamaton osa 225, jolloin toisen multiplekserin lähdössä on puheparametrikehys 227, joka siis virheettömässä tiedonsiirrossa vastaa puhekooderin 201 muodostamaa puhe-15 parametrikehystä 202. Multiplekserin lähdöstä puheparametrikehys 227 johdetaan valitsimen 228 ensimmäiseen tuloon. Valitsimen 228 toiseen tuloon johdetaan syntesointilohkon 226 ulostulo. Valitsimen 228 ohjaus-tuloon johdetaan pariteetintarkistuslohkon 221 muodostama valintasig-naali 222, jonka perusteella valitsin 228 kytkee valitsimen 228 lähtöön 20 joko toisen multiplekserin 224 ulostulon, jos valintasignaalin 222 arvona on tosi, tai syntesointilohkon 226 ulostulon, jos valintasignaalin 222 arvona on epätosi. Valitsimen ulostulosta puheparametrikehys tai syn-tesoitu tietokehys johdetaan puhedekooderille 229 puhesignaalin 230 muodostamiseksi.
25
Keksinnön mukaisessa menetelmässä virheenkorjauskoodauksella suojattavat, virheentarkistuksessa käytettävät bitit sijoitetaan edullisesti joko tietokehyksen alkupäähän tai loppupäähän. Sopivimmin näiden bittien välittömään läheisyyteen sijoitetaan virheenpaljastustieto, kuten * : 30 vaiheessa 503 muodostetut pariteetintarkistusbitit. Tämä järjestely pie nentää todennäköisyyttä, että tietokehyksen alku- tai loppuosaan koh-V: distuva purskemainen virhe tekee koko tietokehyksen käyttökelvotto- ; ; maksi. Riittävä määrä eniten merkitseviä bittejä saattaa olla virheettö miä, jolloin näiden perusteella voidaan muodostaa lähes alkuperäistä 35 vastaava tietokehys.
19 112894
Vaikka keksintöä on edellä kuvattu GSM-matkaviestinjärjestelmän täyden nopeuden puhekanavan yhteydessä, ei keksintöä ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Keksintöä on edul-5 lista soveltaa sellaisissa tiedonsiirtojärjestelmissä, joissa siirrettäville tietokehyksille suoritetaan virheenkorjaava koodaus, jossa bittivirhesuhde ei muodostu tasaiseksi koko tietokehyksessä, ja lisäksi osaa siirrettävästä informaatiosta käytetään virheenpaljastustiedon muodostamiseen.
> % i t
Claims (10)
1. Menetelmä tietokehysmuodossa siirrettävän informaation kehysvir-hetodennäköisyyden pienentämiseksi tiedonsiirtojärjestelmässä, jossa 5 - lähetettävä informaatio jaetaan tietokehyksiin (102,202), - tietokehykseen (102, 202) lisätään virheenpaljastustietoa, jonka muodostamisessa käytetään osaa siirrettävästä informaatiosta, ainakin osa virheenpaljastustiedon muodostuksessa käytettävästä informaatiosta suojataan virheenkorjaavalla koodauksella (107, 10 206), jolla aikaansaadaan virheenkorjauskoodattu tietokehys (111, 212), jossa eri osilla on erilainen virhetodennäköisyys (BER), ja virheenkorjauskoodatut tietokehykset (111, 212) siirretään tiedonsiirtokanavassa lähettäjältä vastaanottajalle, tunnettu siitä, että suojatun informaation ainakin yhden osan virheto-15 dennäköisyyttä tasoitetaan poistamalla lähetysvaiheessa osa virheen-korjauskoodatun tietokehyksen (207) siitä informaatio-osasta (207), joka on suojattu virheenkorjaavalla koodauksella, ja jota on käytetty virheenpaljastustiedon muodostuksessa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että poistaminen suoritetaan pääasiassa mainitun informaatio-osan alkuosasta.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : 25 virheenkorjaava koodaus on konvoluutiokoodaus, ja virheen paljastava •,;: koodaus on pariteetintarkistuskoodaus (CRC). < »·
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että konvoluutiokoodi on 1/3-konvoluutiokoodi, ja että muokkauksessa ; ; 30 poistetaan kolmasosa konvoluutiokoodatusta tietokehyksestä.
5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virheenpaljastustiedon muodostuksessa käytettävä informaatio-osa kehyksessä (207) sijoitetaan tiedonsiirtokanavaan lähetettävässä tieto- 35 kehyksessä (212) suojatun informaatio-osan joko alkuosaan tai loppu-; osaan. 112894
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virheenpaljastustiedon muodostuksessa käytettävän informaatio-osan sijoittamisessa mainittuun tietokehyksen (212) suojattuun informaatio-osaan mainittujen virheenpaljastustiedon muodostuksessa käytettävän 5 informaatio-osan bittien järjestys pidetään samana riippumatta keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä.
7. Tiedonsiirtojärjestelmä, jossa informaatiota siirretään tietokehysmuo-dossa ja joka käsittää: 10. välineet (101, 201) lähetettävän informaation jakamiseksi tietoke- hyksiin (102, 202), välineet (105, 205) virheenpaljastustiedon lisäämiseksi tietokehyk-seen (102, 202), ja välineet (107, 206) ainakin osan virheenpaljastustiedon muodos-15 tuksessa käytettävän informaation suojaamiseksi virheenkorjaavalla koodauksella virheenkorjauskoodatun tietokehyksen (108, 207) aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että tiedonsiirtojärjestelmä käsittää lisäksi välineet (208) suojatun informaation eri osien virhetodennäköisyyksien tasoittamiseksi 20 poistamalla lähetysvaiheessa osa virheenkorjauskoodatun tietokehyksen (207) siitä informaatio-osasta (207), joka on suojattu virheenkorjaavalla koodauksella, ja jota on käytetty virheenpaljastustiedon muodostuksessa.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (208) virheenkorjaavalla koodauksella , suojatun informaatio-osan (207) eri osien virhetodennäköisyyksien ta- i soittamiseksi lähetysvaiheessa.
9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtojärjestelmä on GSM-matkaviestinjärjestelmä, ja että siirrettävä informaatio on puhekanavan informaatio.
10. Matkaviestin, joka käsittää: 35. välineet (101, 201) lähetettävän informaation jakamiseksi tietoke- ; hyksiin (102, 202), välineet (105, 205) virheenpaljastustiedon lisäämiseksi tietokehyk-\ seen (102, 202), ja 112894 välineet (107, 206) ainakin osan virheenpaljastustiedon muodostuksessa käytettävän informaation suojaamiseksi virheenkorjaavalla koodauksella virheenkorjauskoodatun tietokehyksen (108, 207) aikaansaamiseksi, 5 tunnettu siitä, että matkaviestin käsittää lisäksi välineet (208) suojatun informaation eri osien virhetodennäköisyyksien tasoittamiseksi poistamalla lähetysvaiheessa osa virheenkorjauskoodatun tietokehyksen (207) siitä informaatio-osasta (207), joka on suojattu virheenkorjaavalla koodauksella, ja jota on käytetty virheenpaljastustiedon muodostukses-10 sa. 112894
Priority Applications (14)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
FI971484A FI112894B (fi) | 1997-04-10 | 1997-04-10 | Menetelmä kehysvirhetodennäköisyyden pienentämiseksi tietokehysmuotoisessa tiedonsiirrossa |
ES009950051A ES2157854B1 (es) | 1997-04-10 | 1997-04-10 | Metodo para disminuir el porcentaje de error de bloque en una transmision de datos en forma de bloques de datos y los correspondientes sistema de transmision de datos y estacion movil. |
KR1019997009285A KR100612481B1 (ko) | 1997-04-10 | 1998-03-18 | 데이터 프레임 형태의 데이터 전송시 프레임 에러 레이트를 줄이는 방법 |
CH01846/99A CH694114A5 (de) | 1997-04-10 | 1998-03-18 | Verfahren, Datenübertragungsvorrichtung und mobile Station zum Verringern der Rahmenfehlerrate bei Datenübertragung in Form von Datenrahmen. |
AU64040/98A AU733218C (en) | 1997-04-10 | 1998-03-18 | Method for decreasing the frame error rate in data transmission in the form of data frames |
PCT/FI1998/000237 WO1998045952A1 (en) | 1997-04-10 | 1998-03-18 | Method for decreasing the frame error rate in data transmission in the form of data frames |
DE19815597A DE19815597B4 (de) | 1997-04-10 | 1998-04-07 | Datenübertragungssystem, mobile Station und Verfahren zum Verringern der Rahmenfehlerrate bei einer in Form von Datenrahmen erfolgenden Datenübertragung |
IT98MI000766A IT1299063B1 (it) | 1997-04-10 | 1998-04-09 | Procedimento per diminuire il tasso di errore di quadro in trasmissione di dati nella forma di quadri di dati |
GB9807608A GB2329803B (en) | 1997-04-10 | 1998-04-09 | Method for decreasing the frame error rate in data transmission in the form of data frames |
FR9804479A FR2762736B1 (fr) | 1997-04-10 | 1998-04-09 | Methode de diminution du taux d'erreur de trame dans une transmission de donnees sous la forme de trames de donnees |
US09/057,680 US6178535B1 (en) | 1997-04-10 | 1998-04-09 | Method for decreasing the frame error rate in data transmission in the form of data frames |
JP09893798A JP3371087B2 (ja) | 1997-04-10 | 1998-04-10 | データ伝送システムにおいて情報のフレーム誤り率を低下させる方法及びそのシステムと移動局 |
CNB981069010A CN1192536C (zh) | 1997-04-10 | 1998-04-10 | 在数据帧形式的数据传输中降低帧差错率的方法 |
US09/730,288 US6430721B2 (en) | 1997-04-10 | 2000-12-05 | Method for decreasing the frame error rate in data transmission in the form of data frames |
Applications Claiming Priority (2)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
FI971484 | 1997-04-10 | ||
FI971484A FI112894B (fi) | 1997-04-10 | 1997-04-10 | Menetelmä kehysvirhetodennäköisyyden pienentämiseksi tietokehysmuotoisessa tiedonsiirrossa |
Publications (3)
Publication Number | Publication Date |
---|---|
FI971484A0 FI971484A0 (fi) | 1997-04-10 |
FI971484A FI971484A (fi) | 1998-10-11 |
FI112894B true FI112894B (fi) | 2004-01-30 |
Family
ID=8548579
Family Applications (1)
Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
---|---|---|---|
FI971484A FI112894B (fi) | 1997-04-10 | 1997-04-10 | Menetelmä kehysvirhetodennäköisyyden pienentämiseksi tietokehysmuotoisessa tiedonsiirrossa |
Country Status (13)
Country | Link |
---|---|
US (2) | US6178535B1 (fi) |
JP (1) | JP3371087B2 (fi) |
KR (1) | KR100612481B1 (fi) |
CN (1) | CN1192536C (fi) |
AU (1) | AU733218C (fi) |
CH (1) | CH694114A5 (fi) |
DE (1) | DE19815597B4 (fi) |
ES (1) | ES2157854B1 (fi) |
FI (1) | FI112894B (fi) |
FR (1) | FR2762736B1 (fi) |
GB (1) | GB2329803B (fi) |
IT (1) | IT1299063B1 (fi) |
WO (1) | WO1998045952A1 (fi) |
Families Citing this family (25)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
KR100377939B1 (ko) * | 1998-09-01 | 2003-06-12 | 삼성전자주식회사 | 이동통신시스템에서서브프레임전송을위한프레임구성장치및방법 |
JP3257534B2 (ja) * | 1999-02-10 | 2002-02-18 | 日本電気株式会社 | 誤り検出符号化及び復号装置並びにその符号化及び復号方法 |
US6681203B1 (en) * | 1999-02-26 | 2004-01-20 | Lucent Technologies Inc. | Coupled error code protection for multi-mode vocoders |
KR100677070B1 (ko) * | 1999-10-02 | 2007-02-01 | 삼성전자주식회사 | 무선 멀티미디어 통신에서의 비디오 비트스트림 데이터의 오류 제어방법 및 이를 위한 기록 매체 |
US6678854B1 (en) * | 1999-10-12 | 2004-01-13 | Ericsson, Inc. | Methods and systems for providing a second data signal on a frame of bits including a first data signal and an error-correcting code |
US20010041981A1 (en) * | 2000-02-22 | 2001-11-15 | Erik Ekudden | Partial redundancy encoding of speech |
WO2001091356A1 (en) * | 2000-05-24 | 2001-11-29 | Samsung Electronics Co., Ltd | Data transmission apparatus and method for an harq data communication system |
US7159164B1 (en) * | 2000-06-05 | 2007-01-02 | Qualcomm Incorporated | Method and apparatus for recovery of particular bits of a frame |
TW468158B (en) * | 2000-06-16 | 2001-12-11 | Ali Corp | Disc decoding method and system |
KR100834019B1 (ko) * | 2000-07-17 | 2008-06-02 | 코닌클리케 필립스 일렉트로닉스 엔.브이. | 인코딩된 데이터 스트림을 송신하기 위한 방법과 송신기 및 인코딩된 데이터 스트림을 수신하기 위한 방법과 수신기 |
CN1418406A (zh) * | 2001-01-17 | 2003-05-14 | 皇家菲利浦电子有限公司 | 用于保护数据流无损传输的方法和设备 |
EP1357669A4 (en) * | 2001-01-31 | 2005-08-24 | Matsushita Electric Ind Co Ltd | DECODING DEVICE AND METHOD |
US7099957B2 (en) * | 2001-08-23 | 2006-08-29 | The Directtv Group, Inc. | Domain name system resolution |
KR100893053B1 (ko) * | 2001-10-26 | 2009-04-15 | 엘지전자 주식회사 | 길쌈 부호화 및 복호화를 위한 프레임 구성 및 에러 검출방법 |
US6839007B2 (en) * | 2001-11-01 | 2005-01-04 | Qualcomm Incorporated | Inner coding of higher priority data within a digital message |
JP3922979B2 (ja) * | 2002-07-10 | 2007-05-30 | 松下電器産業株式会社 | 伝送路符号化方法、復号化方法、及び装置 |
GB2406483A (en) * | 2003-09-29 | 2005-03-30 | Nokia Corp | Burst transmission |
US20050193315A1 (en) * | 2004-02-18 | 2005-09-01 | Massimo Bertinelli | Method and apparatus for performing a TFCI reliability check in E-DCH |
US9204167B2 (en) * | 2005-01-24 | 2015-12-01 | Thomson Licensing | Video error detection technique using a CRC parity code |
JP2010538535A (ja) * | 2007-08-30 | 2010-12-09 | トムソン ライセンシング | 様々なデータ損失保護を行うための方法及びシステム |
US8301964B2 (en) * | 2007-11-19 | 2012-10-30 | Research In Motion Limited | Incremental redundancy with resegmentation |
CN102075296B (zh) * | 2011-01-20 | 2014-08-20 | 中兴通讯股份有限公司 | 一种光传送网背板实现前向纠错的方法、***及装置 |
EP2541414A1 (de) * | 2011-06-28 | 2013-01-02 | Siemens Aktiengesellschaft | Verfahren zur Übertragung von Daten an eine Antriebseinheit, Computerprogramm zur Implementierung des Verfahrens und Antriebseinheit mit einem solchen Computerprogramm |
US10298271B2 (en) * | 2015-02-03 | 2019-05-21 | Infineon Technologies Ag | Method and apparatus for providing a joint error correction code for a combined data frame comprising first data of a first data channel and second data of a second data channel and sensor system |
US10390382B2 (en) * | 2016-12-29 | 2019-08-20 | Intel IP Corporation | Devices and methods for processing transmissions from multiple network access nodes based on distinguishing features |
Family Cites Families (39)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
US5073940A (en) * | 1989-11-24 | 1991-12-17 | General Electric Company | Method for protecting multi-pulse coders from fading and random pattern bit errors |
FI84866C (fi) | 1990-03-12 | 1992-01-27 | Nokia Mobile Phones Ltd | Foerbaettring av en viterbi-algoritm. |
US5170396A (en) | 1990-06-14 | 1992-12-08 | Introtek International, L.P. | Data valid detector circuit for manchester encoded data |
US5349589A (en) * | 1991-07-01 | 1994-09-20 | Ericsson Ge Mobile Communications Inc. | Generalized viterbi algorithm with tail-biting |
US5416787A (en) * | 1991-07-30 | 1995-05-16 | Kabushiki Kaisha Toshiba | Method and apparatus for encoding and decoding convolutional codes |
US5544328A (en) * | 1991-10-31 | 1996-08-06 | At&T Bell Laboratories | Coded modulation with unequal error protection |
US5430740A (en) | 1992-01-21 | 1995-07-04 | Nokia Mobile Phones, Ltd. | Indication of data blocks in a frame received by a mobile phone |
US5987639A (en) * | 1992-01-21 | 1999-11-16 | Nokia Mobile Phones Ltd. | Data decoding logic in a mobile phone |
US5396653A (en) | 1992-06-05 | 1995-03-07 | Nokia Mobile Phones Ltd. | Cellular telephone signalling circuit operable with different cellular telephone systems |
FI91579C (fi) | 1992-08-20 | 1994-07-11 | Nokia Mobile Phones Ltd | Dekoodaus käyttäen lineaarista metriciä ja häiriön estimointia |
FI92125C (fi) * | 1992-10-30 | 1994-09-26 | Nokia Mobile Phones Ltd | Radiopuhelinjärjestelmä |
FI95086C (fi) | 1992-11-26 | 1995-12-11 | Nokia Mobile Phones Ltd | Menetelmä puhesignaalin tehokkaaksi koodaamiseksi |
US5625887A (en) | 1992-11-30 | 1997-04-29 | Motorola, Inc. | Method for non-registered communication units to access a communication system |
CA2131674A1 (en) * | 1993-09-10 | 1995-03-11 | Kalyan Ganesan | High performance error control coding in channel encoders and decoders |
FI94810C (fi) | 1993-10-11 | 1995-10-25 | Nokia Mobile Phones Ltd | Menetelmä huonon GSM-puhekehyksen tunnistamiseksi |
GB2294616B (en) | 1994-10-26 | 1999-06-02 | Nokia Mobile Phones Ltd | Interleaving process |
JP3415693B2 (ja) * | 1993-12-23 | 2003-06-09 | ノキア モービル フォーンズ リミテッド | インターリーブプロセス |
US5473593A (en) | 1994-01-06 | 1995-12-05 | International Business Machines Corporation | Compact disk transport tray moved by a disk reading mechanism |
US5673291A (en) * | 1994-09-14 | 1997-09-30 | Ericsson Inc. | Simultaneous demodulation and decoding of a digitally modulated radio signal using known symbols |
US5511082A (en) | 1994-05-10 | 1996-04-23 | General Instrument Corporation Of Delaware | Punctured convolutional encoder |
US5596624A (en) | 1994-09-26 | 1997-01-21 | Motorola, Inc. | Method and apparatus for providing increased access to a local communication network |
US5668820A (en) * | 1995-01-23 | 1997-09-16 | Ericsson Inc. | Digital communication system having a punctured convolutional coding system and method |
DE19503528C2 (de) | 1995-02-03 | 1998-01-15 | Inst Rundfunktechnik Gmbh | Verfahren zum Übertragen oder Speichern von faltungscodierten Datensignalen |
US5742640A (en) * | 1995-03-07 | 1998-04-21 | Diva Communications, Inc. | Method and apparatus to improve PSTN access to wireless subscribers using a low bit rate system |
US5784392A (en) * | 1995-06-26 | 1998-07-21 | Nokia Mobile Phones Ltd. | Viterbi decoder with l=2 best decoding paths |
FI105001B (fi) * | 1995-06-30 | 2000-05-15 | Nokia Mobile Phones Ltd | Menetelmä odotusajan selvittämiseksi puhedekooderissa epäjatkuvassa lähetyksessä ja puhedekooderi sekä lähetin-vastaanotin |
US5796757A (en) * | 1995-09-15 | 1998-08-18 | Nokia Mobile Phones Ltd. | Methods and apparatus for performing rate determination with a variable rate viterbi decoder |
GB2308044B (en) | 1995-10-02 | 2000-03-15 | Motorola Ltd | Method of decoding punctured codes and apparatus therefor |
GB9520445D0 (en) * | 1995-10-06 | 1995-12-06 | British Telecomm | Convolutional codes |
FI955206A (fi) * | 1995-10-31 | 1997-05-01 | Nokia Telecommunications Oy | Tiedonsiirtomenetelmä |
EP0773533B1 (en) * | 1995-11-09 | 2000-04-26 | Nokia Mobile Phones Ltd. | Method of synthesizing a block of a speech signal in a CELP-type coder |
FI113320B (fi) | 1996-02-19 | 2004-03-31 | Nokia Corp | Menetelmä tiedonsiirron tehostamiseksi |
US5875202A (en) * | 1996-03-29 | 1999-02-23 | Adtran, Inc. | Transmission of encoded data over reliable digital communication link using enhanced error recovery mechanism |
US5854978A (en) * | 1996-04-16 | 1998-12-29 | Nokia Mobile Phones, Ltd. | Remotely programmable mobile terminal |
US5909434A (en) * | 1996-05-31 | 1999-06-01 | Qualcomm Incorporated | Bright and burst mode signaling data transmission in an adjustable rate wireless communication system |
US5859840A (en) * | 1996-05-31 | 1999-01-12 | Qualcomm Incorporated | Spread spectrum communication system which defines channel groups comprising selected channels that are additional to a primary channel and transmits group messages during call set up |
JPH11513211A (ja) | 1996-06-26 | 1999-11-09 | コーニンクレッカ、フィリップス、エレクトロニクス、エヌ.ヴィ. | レートコンパティブルなパンクチャリングされた畳み込み符号を用いるトレリス符号化qam |
GB2324934A (en) | 1997-05-02 | 1998-11-04 | Motorola Ltd | Multiplexing data from multi-media sources |
US6012025A (en) * | 1998-01-28 | 2000-01-04 | Nokia Mobile Phones Limited | Audio coding method and apparatus using backward adaptive prediction |
-
1997
- 1997-04-10 ES ES009950051A patent/ES2157854B1/es not_active Expired - Fee Related
- 1997-04-10 FI FI971484A patent/FI112894B/fi not_active IP Right Cessation
-
1998
- 1998-03-18 AU AU64040/98A patent/AU733218C/en not_active Expired
- 1998-03-18 CH CH01846/99A patent/CH694114A5/de not_active IP Right Cessation
- 1998-03-18 KR KR1019997009285A patent/KR100612481B1/ko not_active IP Right Cessation
- 1998-03-18 WO PCT/FI1998/000237 patent/WO1998045952A1/en not_active Application Discontinuation
- 1998-04-07 DE DE19815597A patent/DE19815597B4/de not_active Expired - Lifetime
- 1998-04-09 US US09/057,680 patent/US6178535B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1998-04-09 FR FR9804479A patent/FR2762736B1/fr not_active Expired - Fee Related
- 1998-04-09 GB GB9807608A patent/GB2329803B/en not_active Expired - Lifetime
- 1998-04-09 IT IT98MI000766A patent/IT1299063B1/it active IP Right Grant
- 1998-04-10 CN CNB981069010A patent/CN1192536C/zh not_active Expired - Lifetime
- 1998-04-10 JP JP09893798A patent/JP3371087B2/ja not_active Expired - Lifetime
-
2000
- 2000-12-05 US US09/730,288 patent/US6430721B2/en not_active Expired - Lifetime
Also Published As
Publication number | Publication date |
---|---|
GB2329803A (en) | 1999-03-31 |
FI971484A (fi) | 1998-10-11 |
FI971484A0 (fi) | 1997-04-10 |
GB2329803B (en) | 2002-05-22 |
ES2157854B1 (es) | 2002-04-01 |
FR2762736B1 (fr) | 2001-11-16 |
WO1998045952A1 (en) | 1998-10-15 |
GB9807608D0 (en) | 1998-06-10 |
IT1299063B1 (it) | 2000-02-07 |
AU6404098A (en) | 1998-10-30 |
DE19815597B4 (de) | 2006-11-23 |
CN1195935A (zh) | 1998-10-14 |
ES2157854A1 (es) | 2001-08-16 |
AU733218B2 (en) | 2001-05-10 |
KR100612481B1 (ko) | 2006-08-14 |
ITMI980766A1 (it) | 1999-10-11 |
DE19815597A1 (de) | 1998-10-15 |
KR20010006205A (ko) | 2001-01-26 |
JPH118610A (ja) | 1999-01-12 |
US6178535B1 (en) | 2001-01-23 |
CN1192536C (zh) | 2005-03-09 |
US6430721B2 (en) | 2002-08-06 |
AU733218C (en) | 2002-02-21 |
US20010000543A1 (en) | 2001-04-26 |
FR2762736A1 (fr) | 1998-10-30 |
CH694114A5 (de) | 2004-07-15 |
JP3371087B2 (ja) | 2003-01-27 |
Similar Documents
Publication | Publication Date | Title |
---|---|---|
FI112894B (fi) | Menetelmä kehysvirhetodennäköisyyden pienentämiseksi tietokehysmuotoisessa tiedonsiirrossa | |
JP3795743B2 (ja) | データ伝送方法、データ伝送システム、送信装置および受信装置 | |
US7599291B2 (en) | Data-rate detection in CDMA systems | |
EP2134038B1 (en) | Method for improving TFCI transportation performance | |
RU2188509C2 (ru) | Способ и устройство для определения в приемнике системы связи скорости передачи данных, передаваемых с переменной скоростью | |
EP1487119B1 (en) | Error detection methods in wireless communication systems | |
KR100554322B1 (ko) | 복수의 코딩 버스트내에 배치된 crc 비트에 의해 종료 상태가결정되는 컨벌루셔널 디코딩 | |
US6934321B2 (en) | W-CDMA transmission rate estimation method and device | |
WO1995001032A1 (en) | Method and apparatus for determining the data rate of a received signal | |
FI116181B (fi) | Virheenkorjausta ja virheentunnistusta hyödyntävä informaationkoodausm enetelmä ja laitteet | |
EP1107499B1 (en) | Data transmission method, data transmission system, sending device and receiving device | |
EP1287618B1 (en) | Method and apparatus for recovery of particular bits of received frame | |
US6594793B1 (en) | Methods and systems for multiplexing and decoding variable length messages in digital communications systems | |
EP1000480B1 (en) | Transmission system with adaptive channel encoder and decoder | |
EP1330887B1 (en) | Method and arrangement for providing optimal bit protection against transmission errors | |
WO1999062209A2 (en) | Transmission system with adaptive channel encoder and decoder | |
KR20050054405A (ko) | 이동통신시스템에서 상이한 전송시간간격들을 가지는채널들을 다중화하는 전송률 정합 방법 및 장치 | |
CA2414363A1 (en) | Method and apparatus for flexible data rate matching by symbol insertion for a data communication system | |
US6742158B2 (en) | Low complexity convolutional decoder | |
JP2002530991A (ja) | Gsm移動無線システムにおける通信路符号化方法ならびに基地局および加入者局 |
Legal Events
Date | Code | Title | Description |
---|---|---|---|
MM | Patent lapsed |