FI112677B - Menetelmä ja laite päänvientinauhan viemisessä erityisesti paperikoneessa - Google Patents

Description

A 1' ' Γ7 ·7 I i ii-^ / /

MENETELMÄ JA LAITE PÄÄNVIENTINAUHAN VIEMISESSÄ ERITYISESTI PAPERIKONEESSA

Keksinnön kohteena on menetelmä päänvientinauhan viemisessä 5 erityisesti paperikoneessa, jossa menetelmässä käytetään laitetta, joka siirretään päänvientinauhaa kuljettavan kudoksen läheisyyteen ja jolla päänvientinauha irrotetaan kudoksen pinnalta ja siirretään päänvientinauhan kulkusuunnan suhteen sivusuunnassa seuraavaan päänvientilaitteeseen, jonka jälkeen 10 laite siirretään pois päänvientinauhan läheisyydestä. Keksintö koskee myös vastaavaa laitetta.

Johdannossa kuvattu rakenne on hyvin yleinen erityisesti paperikoneissa, varsinkin paperikoneen puristinosan ja kuivatusosan 15 välissä. Kyseisessä positiossa on tapana viedä päänvientinauhaa tietyllä tavalla. Käytännössä päänviennin alussa puristinosalta viedään tunnetulla tavalla päänvientinauha kudoksen pinnalla kuivatusosan ensimmäiselle kuivatussylinterille ja siitä alas pulpperiin. Päänvientinauhan kulun rauhoituttua päänvientinauha 20 siirretään paperikoneen poikkisuunnassa kuivatusosan päänvienti-laitteille, joilla päänvientinauha viedään kuivatusosan läpi. Kaksivaiheisella toiminnalla pyritään välttämään päänviennistä aiheutuvat ratakatkot puristinosalla, jolla päänvienti on , ·.. työlästä.

25 ·1·. Yksinkertaisimmillaan työntekijä irrottaa päänvientinauhan :.·. kudoksen pinnalta ja siirtää sen sivusuunnassa kädellään, . ; jolloin koko ajan etenevä päänvientinauha kulkeutuu seuraavalle päänvientilaitteelle. Yleisesti kyseinen päänvientilaite on 30 köysiradoista muodostettu kokonaisuus, johon muodostuvaan köysikitaan päänvientinauha siirretään. Yleisesti ainakin yksi "> köysirata on kudoksen ja työntekijän välissä, jolloin työnteki- jän käsi on aina suuressa vaarassa osua köysiradan köyteen. Tilannetta vaikeuttaa edelleen tilanahtaus ja huono näkyvyys. 35 Lisäksi suuret pyörivät koneenosat ja nopeasti etenevä kudos sekä erityisesti köysiradat ovat suuria turvallisuusriskejä.

2 Λ Λ '7 7 I I V / /

Manuaalisen siirtämisen välttämiseksi on kehitelty laitteita, joilla päänvientinauhaa olisi mahdollista siirtää sivuttaissuun-nassa. Yksi tällainen laite esitetään US-patentissa numero 4542160, jossa käytetään kahta yhteistoiminnassa olevaa puhal-5 luselintä. Kyseisen laitteiston parannus esitetään US-patentissa numero 4684443. Molemmissa sovelluksissa ensimmäisellä puhal-luselimellä päänvientinauha irrotetaan kudoksen pinnalta. Vastaavasti toisella puhalluselimellä muodostetaan oleellisesti paperikoneen poikittaissuuntainen puhallus, jolla päänvien-10 tinauhaa siirretään sivusuunnassaan. Puhalluselimet ovat kuitenkin ainakin osittain radan kulkualueella ja siten alttiina rikkoutumisille. Lisäksi ne keräävät irtomateriaalia päällensä. Edelleen puhallukset ovat myös vaikeita ohjata ja niiden toiminta on muutenkin suurpiirteistä. Toisin sanoen päänvientinauhan 15 siirtäminen puhalluksilla on epämääräistä ja epävarmaa. Lisäksi puhallukset soveltuvat vain massaradoille, joilla on pieni neliömassa.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada päänvientinauhan viemi-20 seen erityisesti paperikoneessa uudenlainen menetelmä, jolla päänvientinauhan vienti on entistä varmempaa ja yksinkertaisempaa. Keksinnön tarkoituksena on lisäksi aikaansaada vastaavaan ; *· käyttöön uudenlainen laite, jonka rakenne on kestävä ja jonka : soveltaminen ja säätäminen on helppoa. Tämän keksinnön mukaisen ; 25 menetelmän tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patentti- vaatimuksesta 1. Vastaavasti keksinnön mukaisen laitteen tun- / ; nusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 6.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä päänvientinauhan siirto sovitetaan vaiheittaiseksi ja suoraviivaiseksi. Tällöin menetel-30 män toteuttaminen ja toistaminen on helppoa. Lisäksi päänvientinauhan siirto on hallittua, mikä huomattavasti pienentää epäonnistumisen riskiä. Keksinnön mukainen laite soveltuu käytettäväksi kaikenlaisten päänvientinauhojen kanssa. Siirron ; aikana päänvientinauha on koko ajan tarkasti hallinnassa pään- 35 vientinauhan kulun siitä kuitenkaan häiriintymättä. Lisäksi laite voidaan sijoittaa ahtaaseenkin positioon ja se voidaan 3 1 'Vi.-Si 7 yksinkertaisesti siirtää päänviennin jälkeen pois päänvienti-laitteiden ja kudoksen läheisyydestä. Laite voidaan myös yksinkertaisesti säätää tarkasti haluttuun asentoon asetusten säilyessä käytöstä tai käyttöolosuhteista huolimatta.

5

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, joissa 10 Kuva 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen sijoituspaikan paperikoneen hoitopuolelta katsottuna,

Kuva 2 esittää keksinnön mukaisen laitteen lepoasennossa konesuuntaa vasten katsottuna,

Kuva 3 esittää kuvan 2 laitteen toiminta-asennossa, 15 Kuva 4 esittää keksinnön mukaisen laitteen sekvenssikaavion, Kuva 5 esittää kuvan 3 laitteen käyttöpuolelta katsottuna,

Kuva 6 esittää kuvan 5 laitteen tukivarren runkorakenteen.

Kuvassa 1 esitetään keksinnön mukainen laite sijoitettuna 20 paperikoneeseen. Monipuolisuutensa ja tehokkuutensa ansiosta laite voidaan sijoittaa myös kartonkikoneisiin ja muihin vastaaviin koneisiin. Tässä laite on paperikoneen puristinosan ja kuivatusosan välisessä positiossa. Laite on kiinnitetty paperi-; koneen runkopalkkiin 10 niin sanotusti paperikoneen sisäpuolel- : /5 le. Laitteen sijaintia on esitetty kuvassa 1 katkoviivoitetulla suorakaiteella. Laitteen rakenteesta tarkemmin myöhemmin muiden ; kuvien yhteydessä. Vastaavasti runkopalkin 10 toisella puolella on laitteen ohjauskotelo 11.

. 30 Kuvan 1 oikeassa reunassa näkyy osittain kuivatusosan ensimmäi- 1.' nen kuivatussylinteri 12, jonka yläpinnalle kiertyvää kudosta 13 kuvataan katkoviivalla. Kudos 13, joka käytännössä tavallisesti ; on kuivatusviira, ohjataan kuivatussylinterille 12 johtotelan 14 : : avulla. Esitetyssä positiossa johtotela 14 on kuivatusosan 35 teloista lähimpänä puristinosaa. Päänvientiä aloitettaessa puristinosalta ohjataan päänvientinauha johtotelalle kuivatus- 4 λ < · 7 ~·;1 I 1 L·. / / viiran alapinnalle sinällään tunnetulla tavalla. Kuivatusviiran mukana päänvientinauha kulkee ensimmäiselle kuivatussylinterille, jolta päänvientinauha ajetaan alas esimerkiksi pulpperiin (ei esitetty). Päänvientinauhan kulun rauhoituttua päänvien-5 tinauha siirretään paperikoneen poikkisuunnassa eli tässä kohti hoitopuolta. Sivuttaissuuntaisella siirrolla päänvientinauha viedään seuraavalle päänvientilaitteelle.

Esitetyssä positiossa kuivatusosan ensimmäinen päänvientilaite 10 muodostuu kahdesta köysiradasta 16 ja 17, jotka muodostavat köysikidan 19 ensimmäiselle kuivatussylinterille 12. Esitetyt köysiradat ja niihin liittyvät muut köysiradat vievät sitten päänvientinauhan läpi koko kuivatusosan. Ensimmäinen köysirata 16 ohjataan johtotelan 14 kautta kuivatussylinterille 12. 15 Vastaavasti toinen köysirata 17 kulkee kuivatussylinterin 12 kautta. Köysiratojen rakenne ja käyttö ovat sinällään tavanomaisia, joten niitä ei kuvata tässä tarkemmin. Johtotelaa 14 vasten on lisäksi aputela 18, joka päänviennin aikana lasketaan ainakin hoitopuolen puoleisesti päästä alas irti johtotelasta 14. Tätä 20 on esitetty katkoviivoituksella kuvassa 1. Köysikita 19 muodostuu lähelle kuivatusviiran 13 ja kuivatussylinterin 14 yhtymäkohtaa, jolloin tarvitaan suhteellisen pieni päänvientinauhan ; sivuttaissuuntainen siirto (kuva 3). Köysien muodostaman pään- vientilaitteen ohella voidaan myös käyttää esimerkiksi telojen 25 tai kuivatussylintereiden päätyosiin muodostettuja päänvienti-vyöhykkeitä (ei esitetty). Päänvientivyöhykkeet ovat kudoksen ; ulkopuolella ja niiden toiminta perustuu tavallisesti ali- painevyöhykkeisiin.

. 30 Menetelmässä siis käytetään laitetta, joka siirretään kudoksen läheisyyteen ja jolla päänvientinauha irrotetaan kudoksen pinnalta. Laitetta ja sen toimintaa kuvataan tarkemmin kuviin ’ viittaamalla. Laitteella myös siirretään päänvientinauhaa kulkusuuntansa suhteen sivusuunnassa seuraavaan päänvientilait-35 teeseen. Lopuksi laite siirretään pois päänvientinauhan läheisyydestä. Keksinnön mukaan päänvientinauhan paperikoneen poik- 5 1 I.u77 kisuuntainen siirto tehdään mekaanisesti työntämällä. Tällöin vältetään tunnetun tekniikan epämääräiset ja usein tehottomat puhallukset. Lisäksi päänvientinauha irrotetaan kudoksen pinnalta työntämisen yhteydessä. Tällöin päänvienti nopeutuu tunnetus-5 ta. Samalla päänviennin vaiheet selkeitä ja ne seuraavat toisiaan, mikä osaltaan varmistaa päänviennin onnistumisen. Päänviennin onnistumista varmistaa myös päänvientinauhan työntäminen sivusuunnassa oleellisen lineaarisesti. Tällöin päänvientinauhan kulku häiriintyy mahdollisimman vähän ja työntäminen vastaa 10 hyväksi koettua manuaalisesti siirtämistä.

Menetelmän mukaan päänvientinauhan työntäminen on kolmivaiheista ja työntämiseen käytetään siirtoelimellä varustettua laitetta. Ensimmäisessä vaiheessa laite siirretään kudoksen läheisyyteen, 15 jonka jälkeen toisessa vaiheessa siirtoelin siirretään kudoksen läheisyyteen. Kolmanneksi siirtoelimellä työnnetään päänvien-tinauhaa sivusuunnassa. Kyseiset vaiheet ovat selkeitä ja varsinainen työntäminen nopeaa ja tarkkaa. Edullisesti siir-toelimen päänvientinauhaa työntävä liike järjestetään lineaari-20 seksi, jolloin samalla sekä toteutuu päänvientinauhan lineaarinen työntö että laitteen rakenteesta voidaan tehdä yksinkertainen .

Itse keksinnön mukainen laite on tarkoitettu sijoitettavaksi : 25 päänvientinauhaa kuljettavan kudoksen yhteyteen. Menetelmän mukaisesti laitteella irrotetaan päänvientinauha kudoksen : pinnalta ja siirretään päänvientinauha kulkusuuntansa suhteen sivusuunnassa seuraavalle päänvientivälineelle. Tätä varten laitteeseen kuuluu puhallusväline 20 päänvientinauhan 15 irrot-30 tamiseksi sekä siirtoväline 21 irrotetun päänvientinauhan 15 siirtämiseksi. Keksinnön mukaan siirtoväline 21 on muodostettu oleellisesti paperikoneen poikkisuunnassa liikuteltavaksi siirtoelimeksi 22. Lisäksi siirtoelin 22 on sovitettu mekaani-: sesti työntämään päänvientinauhaa 15 (kuva 3) . Tällöin päänvien- 35 ti on entistä varmempaa ja nopeampaa. Edullisesti puhallusväline 20 on lisäksi järjestetty siirtoelimeen 22, mikä entisestään 11..,77 6 yksinkertaistaa laitteen rakennetta ja toimintaa. Siirtoelimen rakenteesta tarkemmin myöhemmin.

Kuvassa 2 esitetään keksinnön mukainen laite lepoasennossa 5 konesuuntaa vasten katsottuna. Kuva 3 esittää saman laitteen toiminta-asennossa. Luonnollisen siirron aikaansaamiseksi siirtoelin 22 on järjestetty lineaarisesti liikkuvasti tukivarteen 23. Tukivarsi 23 on lisäksi on tuettu kääntyvästä paperikoneen runkorakenteeseen 10. Tällöin laite voidaan kääntää pois 10 kudoksen läheisyydestä. Samalla laitteen rakenteeseen jää vain vinoja pintoja, jolloin irtomateriaalin kertyminen laitteen päälle on vähäistä.

Tässä sovelluksessa tukivarren 23 tuenta käsittää runkokappaleen 15 24 ja siihen sovitetun niveltapin 25 tukivartta 23 varten. Runkokappale 24 on alhaalta avoin levyrakenteinen kotelo, joka osaltaan suojaa tukivartta 23 ja muuta laitteen rakennetta. Niveltappi 25 yhdistetään tukivarressa 23 oleviin korvakkeisiin 26, jolloin tukivarren 23 liike runkokappaleen 24 suhteen on 20 mahdollinen. Laitteeseen kuuluu myös paperikoneen runkorakenteeseen 10 kiinnitettävän kannatin 27. Tämän lisäksi runkokappa-leessa 24 on kannatinta 27 vastaavat johde-elimet 28 tukivarren ; 23 asemoimiseksi paperikoneen poikkisuunnassa. Esitetyssä sovelluksessa kannatin 27 on viistetystä lattateräksestä muodos-25 tettu ulokepalkki, jonka ylä- ja alareunan viisteisiin tukeutu-’ vat runkokappaleeseen 24 sovitetut uranaiset ohjausrullat 29.

Kyseinen rakenne on erittäin tukeva, mutta samalla herkkäliik-keinen. Lisäksi rakenne pysyy hyvin puhtaana ohjausrullien ollessa runkokappaleen sisällä suojassa.

. . 30 '7 Laite asennetaan sille suunniteltuun kohtaan runkopalkkia.

Hienosäätöä varten kannattimen 27 aluslevy 30 on aseteltavissa '.j korkeussuunnassa (kuva 5) . Vastaavasti itse kannatin 27 on : järjestetty keskilinjansa suhteen kiertyväksi sopivilla kiinnit- . 35 timillä. Asetusten ollessa kohdallaan kannatin kiinnitetään 7 ’. liikkumattomaksi käyttöä varten. Sen sijaan runkokappaleen 7 ΥχΛΊ sijaintia on mahdollista muuttaa jopa käytön aikana. Asemointia varten runkokappaleesta 24 ulottuu lukittava säätövarsi 31 runkopalkin 10 sivulle, josta sitä voidaan turvallisesti käyttää. Säätövarsi vapauttamalla runkokappaletta ja siten koko 5 tukivartta voidaan liikuttaa paperikoneen poikkisuunnassa. Tällöin siirtoelin saadaan säädettyä oikealle kohdalle. Tässä sovelluksessa runkokappaleen säätömahdollisuus on noin 100 mm.

Oikeaan kohtaan asetettu laite on aina valmiina käytettäväksi, 10 mikäli muut olosuhteet pysyvät oleellisesti muuttumattomina. Laitteen kaikki toiminnot on edullisesti toteutettu paineilmalla, jota on helppoa ja turvallista käyttää. Tukivarren kääntämiseksi lepoasennosta toiminta-asenteen laitteeseen kuuluu pneuma-tiikkasylinteri 32, joka on kiinnitetty runkokappaleen 24 ja 15 tukivarren 23 vastakkaisen pään välille. Kuvassa 3 tukivarsi 23 esitetään toiminta-asentoon nostettuna.

Mahdollisimman toimintavarman työnnön aikaansaamiseksi siirtoelin on lisäksi tuettu kääntyvästi tukivarteen, mikä edesaut-20 taa erityisesti puhalluslaitteen toimintaa. Siirtoelimellä on siis myös lepo- ja toiminta-asennot. Kuvassa 2 siirtoelin 22 on lepoasennossa ja vastaavasti kuvassa 3 toiminta-asennossa. Kuvassa 2 esitetään myös siirtoelimen 22 säätörakenne 33, jolla perusmuodoltaan V-muotoisen siirtoelimen 22 ensimmäistä sakaran 25 35 asentoa voidaan muuttaa. Tällöin siirtoelimen toisen sakaran 34 kulma kudokseen 13 ja päänvientinauhaan 15 nähden voidaan ; sovittaa halutuksi siirtoelimen kääntöliikkeen pysyessä saman laisena. Näin ollen siirtoelintä voidaan käyttää yksinkertaisesti pneumatiikkasylinterillä 36. Kuvissa ei ole esitetty pneuma-, , 30 tiikkaletkuja eikä muita laitteen ohjaukseen liittyviä laittei- ‘ · ta. Toiminnallisesti samanlaisista osista on käytetty samoja '*' viitenumerolta.

Puhallusväline 20 on keksinnön mukaan järjestetty siirtoelimeen 35 22, mikä yksinkertaistaa laitteen rakennetta ja tekee työnnöstä varman. Kuvassa 2 esitetään tarkemmin puhallusvälineen 20 8 1 11^77 rakennetta. Tässä siirtoelimen 22 toinen eli kudosta lähinnä sijoittuva sakara 34 on järjestetty ontoksi puhallusvälineen 20 muodostamiseksi. Käytännössä sakaraan 34 on työstetty poraus 37, jonka ensimmäiseen päähän liitetään paineilmayhde (ei esitetty).

5 Vastaavasti porauksen toinen pää avautuu siirtoelimen 22 sakaran 34 päähän, jossa on sopiva suutin 38 irrottavan puhalluksen aikaansaamiseksi. Suutin 38 on lisäksi käännettävissä sakaran 34 suhteen, jolloin puhalluksen suunta voidaan asettaa halutuksi. Tämä edelleen edesauttaa päänvientinauhan irrottamista kudoksen 10 pinnalta.

Laitteen rakenteen yksinkertaistamiseksi ja keventämiseksi siirtoelin 22 pneumatiikkasylintereineen 36 on sovitettu laitteeseen kuuluvaan apurunkoon 39. Lisäksi keksinnön mukaan 15 siirtoelimen 22 toimilaitteena käytetään männänvarretonta sylinteriä 40, jonka luistiin 41 kyseinen apurunko 39 on kiinnitetty. Tällöin vältetään siirtoelimen erilliset johteet ja samalla hyödynnetään männänvarrettoman sylinterin 40 kantavuus. Lisäksi sylinteri 40 on hyvin suojassa tukivarren 23 sisällä. 20 Kuvassa 6 esitetään yksinkertaistettuna männänvarrettoman sylinterin 40 sijoitus tukivarren 23 sisään. Kuvasta ilmenee myös apurungon 39 kiinnitys luistiin 41 sekä kiinnitystä suojaa-vat hankaavat, mutta joustavat tiivisteet 42. Yksi edullinen männänvarreton sylinteri on tuotenimellä ORIGA tunnettu sylinte-25 j_i, jossa mäntään kiinnitetty luisti tukeutuu sylinterin runkoon. Tällöin sylinteriä voidaan suoraan käyttää johteena.

Käytännössä siirtoelin on edullisesti muovimateriaalia, kuten esimerkiksi PTFE-muovia. Tällöin kitka päänvientinauhan ja , 30 siirtoelimen kanssa on mahdollisimman pieni, mikä edesauttaa ’ päänviennin onnistumista. Lisäksi muovi kestää hyvin lämpötilan ·>’ vaihteluja. Häiriöiden minimoimiseksi siirtoelimen 22 toinen sakara 34 on lisäksi muotoiltu kaarevaksi (kuva 5), jolloin päänvientinauhan kulun häiriintyminen on mahdollisimman vähäis-, 35 tä. Muut laitteen rakenteet on valmistettu edullisesti ruostu mattomasta teräksestä.

9 Ί '| ^ .,:77

Seuraavaksi selitetään laitteen toimintaa viittaamalla erityisesti kuviin 3 ja 4. Laitetta ohjataan joko runkopalkin 10 luota ohjauskotelosta tai kuivausryhmän valvomosta. Ohjauskomennot ovat sähköisiä ja niillä ohjataan magneettiventtiileitä. Tarvit-5 taessa käytetään rajakytkimiä, ohjauslogiikkaa ja merkkivaloja. Laite on kuitenkin suunniteltu siten, että toisiaan seuraavat vaiheet voidaan suorittaa yksinkertaisilla ohjaus- ja toimielimillä. Tällöin laitteesta kokonaisuudessaan muodostuu yksinkertainen. Yleensä päänvientiä aloitettaessa tukivarsi 23 on 10 alhaalla lepoasennossaan. Tällöin aloituskäskyllä ensimmäinen sylinteri 32 nostaa tukivarren 23 yläasentoon. Työliikkeen lopussa saadaan edullisesti jokin havaittava informaatio, että tukivarsi on toiminta-asennossa. Tällöin voidaan aloittaa päänvienti, mikäli se muuten on mahdollista.

15

Seuraavaksi annetaan jatkokäsky, jolloin toinen sylinteri 36 kääntää siirtoelimen 22 lepoasennosta toiminta-asentoon. Samalla puhallus menee päälle alkaen irrottamaan päänvientinauhaa 15 kudoksen 13 pinnalta. Siirtoelimen 22 ollessa toiminta-asennossa 20 alkaa kolmas sylinteri 40 liikuttamaan siirtoelintä 22 kohti hoitopuolta eli kuvassa 3 vasemmalle. Samalla puhalluksen irrottama päänvientinauha 15 siirtyy sakaran 34 tuettavaksi liukuen silti koko ajan pituussuunnassaan (kuva 3) . Siirtoelimen 22 liike jatkuu loppuun asti, ellei anneta peruutuskäskyä. 25 Peruutuskäskyllä siirtoelin 22 palautuu tukivarren 23 päähän ja laskeutuu lepoasentoonsa. Samalla puhallus lakkaa. Ilman peruutuskäskyä siirtoelin 22 jatkaa liikettään loppuun saakka, mistä jälleen saadaan havaittava informaatio. Tässä vaiheessa päänvientinauha on siirtynyt seuraavan päänvientilaitteen vaikutus-30 piiriin, jolloin laite on tehnyt tehtävänsä. Lopetuskäsky antamalla siirtoelin 22 liikkuu nopeasti tukivarren 23 käyttö-puolen puoleiseen päähän ja laskeutuu lepoasentoon. Päänviennin : epäonnistuessa tästä vaiheesta voidaan vaikka heti yrittää seuraavan kerran. Mikäli toisto on tarpeetonta lasketaan tuki-35 varsi 23 alas lepoasentoon. Laitteen käytön vaiheita voidaan siis ohjata manuaalisesti tai jopa ennalta ohjelmoidusti.

10 1 i -., / /

Vaiheet ovat selkeitä kokonaisuuksia, joita voidaan toistaa ja toteuttaa tilanteen mukaan. Esimerkkisovelluksessa siirtoelimen 22 liike on noin 350 mm. Kuvassa 4 symbolit A ja B tarkoittavat eri sylinterien 32, 36 ja 40 päätyasentoja. Vastaavasti puhal-5 lusvälineen 20 yhteydessä 0 tarkoittaa puhalluksen sulkeutumista ja 1 puhalluksen avautumista.

Keksinnön mukainen menetelmä on helppo toteuttaa ja sitä voidaan soveltaa erilaisissa positioissa. Vastaavasti keksinnön mukainen 10 laite yksinkertainen ja varmatoiminen. Puhallusvälineen ja siirtoelimen ollessa yhdistettyinä toisiinsa aikaansaadaan erittäin tehokas laite päänvientinauhan siirtämiseksi sivusuunnassa. Mekaanisen ja oleellisesti lineaarisen työnnön aikana päänvientinauha on koko ajan laitteen hallinnassa päänvien-15 tinauhan kulun siitä kuitenkaan häiriintymättä.

Claims (8)

11 1 ' ' 7 p7 I I L· ^ i /

1. L. ... f / mekaanisesti päänvientinauhan (15) kulkusuunnan suhteen sivusuunnassa seuraavalle päänvientivälineelle (16, 17, 19), joka siirtoväline (21) on muodostettu oleellisesti paperikoneen poikkisuunnassa liikuteltavaksi siirtoelimeksi (22), johon 5 sanottu puhallusväline (21) on lisäksi järjestetty, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu kääntyvästi paperikoneen runkorakenteeseen (10) tuettu tukivarsi (23), johon siirtoelin (22) on liikkuvasti järjestetty, ja joka siirtoelin (22) on sovitettu työntämään päänvientinauhaa (15) oleellisen lineaarisesti. 10

1. Menetelmä päänvientinauhan viemisessä erityisesti paperikoneessa, jossa menetelmässä käytetään paperikoneen runkoraken- 5 teeseen (10) kiinni järjestettyä laitetta, jolla päänvientinauha (15) irrotetaan kudoksen (13) pinnalta ja mekaanisesti siirretään päänvientinauhan (15) kulkusuunnan suhteen sivusuunnassa seuraavaan päänvientilaitteeseen (16, 17, 19), tunnettu siitä, että siirtoa aloitettaessa laite siirretään päänvientinauhaa 10 (15) kuljettavan kudoksen (13) läheisyyteen ja päänvientinauhan (15) paperikoneen poikkisuuntainen mekaaninen siirto tehdään päänvientinauhaa (15) oleellisen lineaarisesti työntämällä, jonka jälkeen laite siirretään pois päänvientinauhan (15) läheisyydestä. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päänvientinauha (15) irrotetaan kudoksen (13) pinnalta työntämisen yhteydessä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu , siitä, että kolmivaiheisessa työntämisessä käytetään siirtoeli- ♦ i » ' _ mellä (22) varustettua laitetta, joka ensin siirretään kudoksen ; ; (13) läheisyyteen, jonka jälkeen siirtoelin (22) siirretään _· * kudoksen (13) läheisyyteen ja sitten siirtoelimellä (22) työnne- ·; · 25 tään päänvientinauhaa (15) sivusuunnassa. » t

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirtoelimen (22) päänvientinauhaa (15) työntävä liike .* järjestetään lineaariseksi. 30

5. Laite päänvientinauhan viemisessä erityisesti paperiko- ;"j neessa, joka laite on tarkoitettu sijoitettavaksi kiinni paperi- . koneen runkorakenteeseen (10) päänvientinauhaa (15) kuljettavan ! kudoksen (13) yhteyteen, ja johon kuuluu puhallusväline (20) 35 päänvientinauhan (15) irrottamiseksi kudoksen (13) pinnalta sekä siirtoväline (21) irrotetun päänvientinauhan (15) siirtämiseksi

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukivarren (23) tuenta käsittää runkokappaleen (24) ja siihen sovitetun niveltapin (25) tukivartta (23) varten sekä paperikoneen runkorakenteeseen (10) kiinnitettävän kannattimen (27), 15 jota vastaavat johde-elimet (28) on sovitettu runkokappaleeseen (24) tukivarren (23) asemoimiseksi paperi koneen poikkisuunnassa.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että siirtoelin (22) on tuettu kääntyvästi laitteeseen 20 kuuluvaan apurunkoon (39), joka on kiinnitetty siirtoelimen (22) toimielimenä olevan männänvarrettoman sylinterin (40) luistiin (41) työntöliikkeen aikaansaamiseksi.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen laite, tunnettu h· : 25 siitä, että siirtoelin (22) on perusmuodoltaan V-mallinen, jonka ’* J kudosta (13) lähinnä sijoittuva sakara (34) on järjestetty ontoksi puhallusvälineen (20) muodostamiseksi siirtoelimen (22) ollessa muovimateriaalia, edullisesti PTFE-muovia. 13 11.:7 7 I It.,/ /