FI112561B - Lähetin/vastaanotin RF-signaalin lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi ainakin kahdella taajuusalueella - Google Patents

Description

112561 Lähetin/vastaanotin RF-signaalin lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi ainakin kahdella taajuusalueella - Sändare/mottagare för att sända och mottaga RF-signal pa ätminstone tva frekvensomräde 5 Keksinnön kohteena on lähetin/vastaanotin RF-signaalin lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi ainakin kahdella toimintataajuusalueella.

Matkaviestinjärjestelmät kehittyvät ja laajenevat nopeasti, minkä vuoksi monille alueille on rakennettu tai rakennetaan useiden eri standardien mukaisia järjestelmiä. Tämän vuoksi on syntynyt sellaisten matkaviestimien tarve, joita voidaan käyttää 10 useammassa kuin yhdessä järjestelmässä. Esimerkkinä voidaan mainita digitaaliset taajuusalueilla 900 MHz, 1800 MHz ja 1900 MHz toimivat GSM (Global System for Mobile communications) -tyyppiset järjestelmät, joista 1800 ja 1900 MHz taajuisia järjestelmiä kutsutaan myös DCS-ja PCN-järjestelmiksi. Tällaiset järjestelmät toimivat eri taajuusalueilla, mutta niiden spesifikaatiot ovat muutoin lähellä toisiaan. 15 Ongelmana usean taajuusalueen lähetin/vastaanottimen toteutuksessa on se, kuinka vältettäisiin erillisten lähetin- ja vastaanotinpiirien tarve kaikkia taajuusalueita varten.

Patenttihakemusjulkaisusta EP 653851 tunnetaan lähetin/vastaanotinjärjestely, jossa käytetään yhtä paikallisoskillaattoria, jonka taajuus on valittu alemman toimintataa-. ·: 20 juusalueen ja korkeamman toimintataajuusalueen väliltä siten, että voidaan käyttää samaa välitaajuutta kummallakin toimintataajuusalueella toimittaessa. Tämän ratkai-- sun heikkoutena on kuitenkin se, että tarvittavien välitaajuusasteiden vuoksi toteutus on huomattavan monimutkainen ja suuren komponenttimäärän vuoksi laitteen valmistuskustannukset ovat korkeat.

’ 25 Suoramuunnosvastaanottimessa eli nollavälitaajuusvastaanottimessa radiotaajuinen signaali muunnetaan suoraan kantataajuudelle ilman välitaajuutta. Koska välitaa-juusasteita ei tarvita, vastaanottimessa tarvitaan vähän komponentteja, minkä vuoksi se on edullinen ratkaisu useisiin sovelluksiin, kuten matkaviestimiin. Käytännön toteutusratkaisuja suoramuunnosvastaanottimen toteuttamiseksi on tarkemmin selos-30 tettu mm. patenttihakemusjulkaisussa EP 0 594 894 AI.

Kuva 1 esittää erästä ennestään tunnettua matkaviestimen lähetin/vastaanottimen . lohkokaaviota, jossa vastaanotin on ns. suoramuunnosvastaanotin. Siinä antennin vastaanottama RF-signaali kytketään joko piirin DCS-haaraan tai GSM-haaraan kytkimellä 104. Jos vastaanotetaan DSC-taajuusalueen signaalia, vastaanotettu sig- 112561 2 naali johdetaan DSC-haaran kaistanpäästösuotimeen 106, matalakohinaiseen vahvistimeen LNA (Low Noise Amplifier) 108 ja kaistanpäästösuotimeen 110. Tämän jälkeen signaalista muodostetaan 90 asteen vaihesiirrossa olevat komponentit lohkossa 112. Vaiheessa oleva komponentti I ja kvadratuurikomponentti Q johdetaan 5 edelleen kytkimillä 114 ja 134 sekoittimiin 116 ja 136.

Sekoitinsignaali sekoittimille saadaan syntetisaattorista 140, jonka taajuus vastaa vastaanotettua kantoaaltotaajuutta, jolloin sekoitustuloksena saadaan kompleksisen kantataajuisen signaalin vaiheessa oleva komponentti ja kvadratuurikomponentti. Kantataajuinen signaali johdetaan edelleen automaattiseen vahvistuksensäätöloh-10 koon AGC (Automatic Gain Control) 137 ja erojännitteen korjauslohkoon 138. Tämän jälkeen signaalia käsitellään edelleen vastaanotetun eli RX-signaalin kantataajuisessa käsittely-yksikössä, lohko 139.

GSM-signaalia vastaanotettaessa kytkin 104 ohjaa vastaanotetun signaalin GSM-haaraan, jossa on vastaavasti sarjaan kytkettyinä kaistanpäästösuodin 126, pieniko-15 hinainen vahvistin 128 ja kaistanpäästösuodin 130. Tämän jälkeen signaali johdetaan samanvaiheisena sekoittimiin 116 ja 136. Sekoitintaajuudeksi valitaan nyt kytkimillä 115 ja 135 syntetisaattorista saatava signaali, jonka taajuus on jaettu kahdella lohkossa 111. Lohkossa 111 signaalista muodostetaan keskenään 90 asteen vaihesiirrossa olevat signaalit sekoittimille 116 ja 136. Näin sekoituksessa tarvitta-20 vaa 90 asteen vaihesiirtoa ei suoriteta vastaanotetulle signaalille vaan sekoitinsig-naalille. Sekoittimista saatava kantataajuinen kompleksinen signaali johdetaan ' edelleen kantataajuisen, vastaanotetun eli RX-signaalin käsittely-yksikköön 139.

: . Syntetisaattori 140 muodostuu tunnetusti vaihelukitusta silmukasta PLL (Phase •; · ·: Locked Loop), joka käsittää jänniteohjatun oskillaattorin VCO (Voltage Controlled . : ·. 25 Oscillator) 141, jonka lähtösignaali vahvistetaan vahvistimella 146 lähtösignaalin muodostamiseksi. Oskillaattorin 141 antaman signaalin taajuus jaetaan kokonaisluvulla Y jakajassa 142 ja tulokseksi saatu signaali johdetaan vaihevertailijaan 143. Vastaavasti referenssioskillaattorin 158 muodostaman signaalin taajuus jaetaan kokonaisluvulla X jakajassa 144 ja johdetaan vaihevertailijaan 143. Vaihevertailija 30 antaa mainittujen kahden tulosignaalin vaihe-eroon verrannollisen signaalin, joka on . johdettu alipäästösuotimelle LPF (Low Pass Filter) 145, ja suodatettu signaali ohjaa edelleen jänniteohjattua oskillaattoria 141. Edellä kuvattu vaihelukittu silmukka , ·: · toimii tunnetusti siten, että syntetisaattorin lähtötaajuus lukittuu referenssitaajuus- , · ·. haarasta vaihevertailijalle tulevaan taajuuteen. Lähtötaajuutta ohjataan muuttamalla 35 jakolukua Y.

112561 3 Lähetinosassa kantataajuinen kompleksinen lähetys- eli TX-signaali käsitellään TX-signaalin käsittely-yksikössä 160, josta signaalin kompleksiset komponentit johdetaan sekoittimiin 162 ja 182, joissa muodostetaan kantoaaltotaajuinen signaali kertomalla tulosignaali sekoitinsignaalilla. Jos lähetyksessä käytetään DCS-taajuutta, 5 valitaan kytkimillä 163 ja 183 sekoitinsignaaliksi syntetisaattorin 140 lähtösignaali. Saatu DCS-signaali johdetaan kaistanpäästösuotimeen 168, vahvistimeen 170 ja kaistanpäästösuotimeen 172. Muodostettu RF-signaali johdetaan edelleen antenniin 102 kytkimellä 180.

Jos lähetys tapahtuu GSM-taajuusalueella, sekoitinsignaali muodostetaan jakamalla 10 syntetisaattorin 140 lähtösignaalin taajuus kahdella jakajassa 161, josta saadaan keskenään 90 asteen vaihesiirrossa olevat sekoitinsignaalit ensimmäiselle TX-se-koittimelle 162 ja toiselle TX-sekoittimelle 182. Kantoaaltotaajuinen signaali johdetaan kytkimillä 164 ja 184 GSM-haaraan, jossa sekoittimista 162 ja 182 saadut vaiheessa oleva komponentti ja kvadratuurikomponentti summataan keskenään, lohko 15 186. Tämän jälkeen suoritetaan suodatus ja vahvistus lohkoissa 188, 190 ja 192.

Muodostettu RF-signaali johdetaan antenniin 102 kytkimellä 180. GSM-taajuudella suoritetaan 90 asteen vaihesiirto siten sekoitinsignaalille eikä sekoitustuloksena saatavalle kantoaaltotaajuiselle signaalille.

Edellä mainitut ohjattavat lohkot saavat ohjauksensa prosessointiyksiköstä (ei esi-20 tetty kuvassa 1), joka voi sisältää esim. mikroprosessorin ja/tai DSP:n (Digital Signal Processor). Lisäksi matkaviestimeen kuuluvat prosessointiyksikköön liittyvät I muistiyksikkö ja käyttöliitäntävälineet, jotka käsittävät näytön, näppäimistön, mikro fonin ja kuulokkeen, joita ei myöskään ole esitetty kuvassa 1.

Kuvassa 1 esitettyyn ratkaisuun liittyvä ongelma on riittävän vaihetarkkuuden saa-25 vuttaminen. Tarkkuus vaatimus I- ja Q-komponenttien väliselle vaihe-erolle on nimittäin vain muutaman asteen suuruusluokkaa. Toisaalta vaihetarkkuuden hallitsemista vaikeuttaa toimiminen kahdella toisistaan etäällä olevalla taajuusalueella. Koska tavanomaisissa RC-vaiheensiirtimissä vaihesiirto riippuu mm. taajuudesta ja komponenttien lämpötilasta, on riittävän vaihetarkkuuden saavuttaminen koko taa-. 30 juuskaistalla ja kaikissa käyttöolosuhteissa vaikeaa. Syntetisaattorin vaihetarkkuus on lisäksi huonompi ylemmällä taajuusalueella, koska VCO:n lähtötaajuus on sama kuin RX/TX-sekoitintaajuus.

: Lisäksi tunnetuissa lähetin/vastaanotinjärjestelyissä on huomioitu toimiminen vain kahdella taajuusalueella. Koska eri taajuusalueilla toimivien järjestelmien määrä on 35 kasvamassa, on kuitenkin tarpeellista saada aikaan myös useammalla kuin kahdella 112561 4 taajuusalueella toimivia lähetin/vastaanotinlaitteita. Tähän tekniikan taso ei ole esittänyt ratkaisuja.

Keksinnön tarkoituksena on luoda yksinkertainen ratkaisu vähintään kahdella taajuusalueella toimivan lähetin/vastaanottimen toteuttamiseksi siten, että edellä esite-5 tyt, tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin liittyvät epäkohdat voidaan välttää.

Eräänä keksinnön ajatuksena on käyttää suoramuunnokseen perustuvaa lähetin/vas-taanotinta, jossa eri taajuusalueilla toimittaessa sekoitintaajuus muodostetaan saman syntetisaattorin avulla. Tämä toteutetaan edullisesti siten, että toisistaan etäällä sijaitsevilla taajuusalueilla toimittaessa syntetisaattorin lähtösignaalin taajuus jaetaan 10 eri suurilla jakoluvuilla sekoitustaajuuden muodostamiseksi. Toisiaan lähellä sijaitsevilla taajuusalueilla toimittaessa syntetisaattorin takaisinkytkennässä käytettävää taajuuden jakolukua edullisesti muutetaan. Näin voidaan toteuttaa lähetinvastaan-otin, jossa on useita, toisiaan lähellä olevia toimintataajuusalueita.

Keksinnön avulla syntetisaattoritaajuuden jakamisen yhteydessä voidaan muodostaa 15 kaksi keskenään 90 asteen vaihe-erossa olevaa sekoitinsignaalia, jolloin ei tarvita signaalilinjassa olevia RC-vaiheensiirtimiä ja saavutetaan hyvä taajuudesta riippumaton vaihe tarkkuus.

Koska keksinnön mukaisessa ratkaisussa syntetisaattori toimii korkealla taajuudella, voidaan käyttää suurempaa vaihevertailijan taajuutta ja/tai leveällä kaistalla toimivaa 20 silmukkasuodinta, minkä ansiosta syntetisaattorin taajuuden asettumisaika saadaan lyhyeksi. Edelleen korkean toimintataajuuden ansiosta taajuuden resoluutio saadaan , . paremmaksi, jolloin syntetisaattori voidaan ohjata taajuudeltaan lähempänä toisiaan sijaitseville kanaville. Lisäksi keksinnön mukainen lähetinvastaanotin on toteutettavissa yksinkertaiseksi ja valmistuskustannuksiltaan edulliseksi, koska piirit ovat ' ‘ ' 25 helposti integroitavissa.

Ainakin kahdella eri taajuusalueella toimivalle suoramuunnoslähetin/vastaanottimel-le, jossa ensimmäinen taajuusalue käsittää ensimmäisen lähetystaajuusalueen ja ensimmäisen vastaanottotaajuusalueen ja toinen taajuusalue käsittää toisen lähetystaa-. . juusalueen ja toisen vastaanottotaajuusalueen, ja jossa : 30 - mainittu vastaanotin käsittää ainakin yhden RX-sekoittimen vastaanotetun signaa lin sekoittamiseksi kantataajuiseksi signaaliksi, - mainittu lähetin käsittää ainakin yhden TX-sekoittimen kantataajuisen signaalin sekoittamiseksi kantoaalto taajuiseksi lähetyssignaaliksi, - lähetin/vastaanotin käsittää syntetisaattorivälineet, 112561 5 - syntetisaattorivälineiden lähtöön liittyvät ensimmäiset taajuudenjakovälineet ensimmäisen vaiheessa olevan RX-sekoitinsignaalin ja ensimmäisen 90 astetta vaihe-siirrossa olevan RX-sekoitinsignaalin muodostamiseksi RX-sekoittimelle ensimmäisellä vastaanottotaajuusalueella vastaanotetun signaalin sekoittamiseksi kantataajui- 5 seksi signaaliksi, ja - syntetisaattorivälineiden lähtöön liittyvät toiset taajuudenjakovälineet ensimmäisen vaiheessa olevan TX-sekoitinsignaalin ja ensimmäisen 90 astetta vaihesiirretyn TX-sekoitinsignaalin muodostamiseksi TX-sekoittimelle ensimmäisen kantataajuisen TX-signaalin sekoittamiseksi ensimmäisellä lähetystaajuusalueella olevaksi ensim- 10 mäiseksi kantoaaltotaajuiseksi TX-signaaliksi, on tunnusomaista se, että lähetin/vastaanotin lisäksi käsittää - syntetisaattorivälineiden lähtöön liittyvät kolmannet taajuudenjakovälineet toisen vaiheessa olevan RX-sekoitinsignaalin ja toisen 90 astetta vaihesiirrossa olevan RX-sekoitinsignaalin muodostamiseksi mainittujen syntetisaattorivälineiden lähtösig- 15 naalista toisella vastaanottotaajuusalueella vastaanotetun signaalin sekoittamiseksi toiseksi kantataajuiseksi RX-signaaliksi ja - syntetisaattorivälineiden lähtöön liittyvät neljännet taajuudenjakovälineet toisen vaiheessa olevan TX-sekoitinsignaalin ja toisen 90 astetta vaihesiirrossa olevan TX-sekoitinsignaalin muodostamiseksi mainittujen syntetisaattorivälineiden lähtösig- 20 naalista toisen kantataajuisen TX-signaalin sekoittamiseksi toisella lähetystaajuusalueella olevaksi toiseksi kantoaaltotaajuiseksi signaaliksi.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin oheisten piirustusten avul-25 la, joissa kuva 1 esittää lohkokaaviona erästä tekniikan tason mukaista suoramuunnokseen perustuvaa lähetin/vastaanotinta, kuva 2 esittää lohkokaaviona erästä keksinnön mukaista ratkaisua ainakin kahdella taajuusalueella toimivan lähetin/vastaanottimen toteuttamiseksi, ’ 30 kuva 3 esittää piirikaaviona erästä ratkaisua alemman taajuusalueen erivaiheisten signaalien muodostamiseksi, kuva 4 esittää piirikaaviona erästä toista ratkaisua alemman taajuusalueen erivaiheisten signaalien muodostamiseksi ja 112561 6 kuva 5 esittää piirikaaviona erästä ratkaisua korkeamman taajuusalueen erivaiheisten signaalien muodostamiseksi.

Kuvaa 1 selostettiin jo edellä tekniikan tason kuvauksen yhteydessä. Seuraavassa selostetaan erästä keksinnön mukaista lähetin/vastaanotinta kuvan 2 avulla. Lopuksi 5 selostetaan kuvioihin 3-5 viitaten mahdollisia toteutustapoja erivaiheisten signaalien muodostamiseksi keksinnön mukaisessa lähetin/vastaanottimessa.

Kuva 2 esittää lohkokaaviota eräästä keksinnön mukaisesta lähetin/vastaanottimesta. Kuvassa 2 esitetty lähetin/vastaanotin toimii kolmella taajuusalueella. Nämä ovat 900 MHz:n taajuusalueella toimiva GSM 900 -järjestelmä, 1800 MHz:n taajuusalu-10 eella toimiva GSM 1800 -järjestelmä ja 1900 MHz:n taajuusalueella toimiva GSM 1900 -järjestelmä. Näissä järjestelmissä käytettävät päätelaitteen vastaanotto- ja lähetystaajuudet on esitetty seuraavassa taulukossa.

_Järjestelmä_V astaanottotaajuusalue Lähety staajuusalue GSM 900__925-960 MHz__880-915 MHz GSM 1800__1805-1880 MHz 1710-1785 MHz GSM 1900 1930-1990 MHz 1850-1910 MHz 15 Kuvan 2 vastaanottimessa on kaksi RF-vastaanottohaaraa, joista ensimmäistä käytetään 900 MHz:n taajuusalueella ja toista käytetään 1800 MHz:n ja 1900 MHz:n taajuusalueilla. Antennin 202 vastaanottama RF-signaali ohjataan kytkimellä 204 • vastaanotettavan taajuusalueen mukaiseen vastaanottohaaraan. Tällöin alemman taajuusalueen vastaanottohaaran kaistanpäästösuotimien 226 ja 230 kaistanpäästö-20 alue on on n. 925-960 MHz ja korkeampien taajuusalueiden vastaanottohaaran kaistanpäästösuotimien 206 ja 210 kaistanpäästöalue on n. 1805-1990 MHz. Vastaavasti lähettimessä alemman taajuusalueen kaistanpäästösuotimien 288 ja 292 kaistanpäästöalue on n. 880-915 MHz ja ylempien taajuusalueiden kaistanpäästösuotimien 268 ja 272 kaistanpäästöalue on n. 1710-1910 MHz.

25 Molemmissa vastaanottohaaroissa on kaistanpäästösuodattimien välillä pienikohi-naiset vahvistimet 208 ja 228. Suodatettu ja vahvistettu alemman taajuusalueen kantoaaltotaajuinen vastaanottosignaali johdetaan samanvaiheisena sekoittimiin 233 ja 236. Suodatettu ja vahvistettu korkeampien taajuusalueiden kantoaaltotaajuinen 112561 7 vastaanottosignaali johdetaan samanvaiheisena sekoittimiin 213 ja 216. Kantoaalto-taajuiset osat ovat siis edullisesti yhteiset molemmille korkeammille taajuusalueille.

Alemman taajuusalueen sekoitinsignaalit saadaan syntetisaattorin lähtösignaalista jakamalla tämän taajuus neljällä jakajassa 231. Jakaja 231 muodostaa sekoituksessa 5 tarvittavat vaiheessa olevan sekoitussignaalin RXM1I ja 90 astetta vaihesiirretyn sekoitussignaalin RXM1Q. Korkeampien taajuusalueiden sekoitinsignaalit saadaan syntetisaattorin lähtösignaalista jakamalla tämän taajuus kahdella jakajassa 211. Jakaja 211 muodostaa sekoituksessa tarvittavat vaiheessa olevan sekoitussignaalin RXM2I ja 90 astetta vaihesiirretyn sekoitussignaalin RXM2Q. Näin sekoituksessa 10 tarvittavaa 90 asteen vaihesiirtoa ei suoriteta vastaanotetulle signaalille vaan sekoi-tinsignaalille.

Sekoittimista saatava kantataajuinen kompleksinen signaali I-RX, Q-RX johdetaan edelleen automaattiseen vahvistuksensäätölohkoon AGC (Automatic Gain Control) 237 ja erojännitteen korjauslohkoon 238. Tämän jälkeen signaalia käsitellään edel-15 leen vastaanotetun eli RX-signaalin kantataajuisessa käsittely-yksikössä, lohko 239.

Syntetisaattori 240 toimii seuraavasti. Syntetisaattori käsittää jänniteohjatun oskillaattorin VCO 241, jonka lähtösignaali vahvistetaan vahvistimella 246 lähtösignaa-lin RXS, TXS muodostamiseksi. Oskillaattorin 241 antaman signaalin taajuus jaetaan luvulla P jakajalohkossa 248. Luku P on edullisesti kokonaisluku, mutta se voi 20 olla myös esim. murtoluku. Tuloksena saatu signaali on johdettu vaihevertailijaan 243, jossa signaalin vaihetta verrataan referenssioskillaattorin 258 muodostaman signaalin vaiheeseen. Myös referenssioskillaattorin lähtösignaalin taajuus saatetaan tarvittaessa jakaa esim. ohjattavalla jakajalla ennen vaihevertailua. Vaihevertailija antaa mainittujen kahden tulosignaalin vaihe-eroon verrannollisen signaalin, joka on 25 johdettu alipäästösuotimelle 245, ja suodatettu signaali ohjaa edelleen jänniteohjat-tua oskillaattoria 241.

Lähetinosassa kantataajuinen kompleksinen lähetys- eli TX-signaali muodostetaan TX-signaalin käsittely-yksikössä 260, josta saadaan signaalin kompleksiset komponentit I-TX ja Q-TX. Kompleksinen signaali johdetaan sekoittimiin 262, 263, joissa 30 muodostetaan korkeampien taajuusalueiden kantoaaltotaajuinen signaali, sekä se- » koittimiin 282 ja 283, joissa muodostetaan alemman taajuusalueen kantoaaltotaa- · juinen signaali.

Alemman taajuusalueen sekoitinsignaalit saadaan syntetisaattorin lähtösignaalista jakamalla tämän taajuus neljällä jakajassa 281. Jakaja 281 muodostaa sekoituksessa 112561 8 tarvittavat vaiheessa olevan sekoitussignaalin TXM1I ja 90 astetta vaihesiirretyn sekoitussignaalin TXM1Q. Korkeampien taajuusalueiden sekoitussignaalit saadaan syntetisaattorin lähtösignaalista jakamalla tämän taajuus kahdella jakajassa 261. Jakaja 261 muodostaa sekoituksessa tarvittavat vaiheessa olevan sekoitussignaalin 5 TXM2I ja 90 astetta vaihesiirretyn sekoitussignaalin TXM2Q. Näin sekoituksessa tarvittavaa 90 asteen vaihesiirtoa ei suoriteta lähetyssignaalille vaan sekoitussig-naalille.

Alempaa taajuusaluetta käytettäessä sekoittimista 282 ja 283 saadut vaiheessa oleva komponentti ja kvadratuurikomponentti summataan keskenään lohkossa 286, minkä 10 jälkeen signaali johdetaan kaistanpäästösuotimeen 288, vahvistimeen 290 ja kais-tanpäästösuotimeen 292. Muodostettu RF-signaali johdetaan lähetystä varten edelleen antenniin 202 kytkimellä 280.

Korkeampien taajuusalueiden sekoittimista 262 ja 263 saadut vaiheessa oleva komponentti ja kvadratuurikomponentti summataan keskenään lohkossa 266, minkä jäl-15 keen signaali johdetaan kaistanpäästösuotimeen 268, vahvistimeen 270 ja kaistanpäästösuotimeen 272. Muodostettu RF-signaali johdetaan lähetystä varten edelleen antenniin 202 kytkimellä 280. Kantoaaltotaajuiset osat ovat siis edullisesti yhteiset molemmille korkeammille taajuusalueille.

On huomattava, että vastaanoton ja lähetyksen sekoitinsignaalit voidaan muodostaa 20 myös saman taajuusjakajan avulla. Tällöin taajuusjakajan erivaiheiset lähdöt voidaan kytkeä joko vastaanottimen RX-sekoittimille vastaanoton aikana tai lähettimen : TX-sekoittimille lähetyksen aikana esim. ohjattavien kytkimien avulla. Tällöin kyt- : ·. . kimiä ohjataan signaalilla, joka on ensimmäisessä tilassa vastaanottoaikavälin ai kana ja toisessa tilassa lähetysaikavälin aikana. Toinen vaihtoehto yhtä jakajaa käy-25 tettäessä on ohjata jakajasta saadut signaalit sekä lähettimen että vastaanottimien sekoittimille sekä lähetyksen että vastaanoton aikana. Tällöin signaalit voidaan haa-roittaa mainituille sekoittimille jakovälineen kuten tehojakajan avulla.

Lisäksi on huomattava, että esitettyjen kahdella/neljällä jakajien sijasta voidaan käyttää muitakin jakajia RX- ja TX-sekoitintaajuuksien muodostamiseksi synteti-30 saattorin muodostamasta signaalista. Taajuuden jakofunktio voi siis olla muukin kuin jako kahdella/neljällä riippuen esim. käytetyistä toimintataajuusalueista ja syntetisaattorin lähtösignaalin taajuudesta.

Lisäksi on myös huomattava, että alempia ja korkeampia taajuusalueita varten voidaan myös käyttää yhteistä sekoitinta, jolloin sekoittuneen johdettava sekoitinsig- 112561 9 naali valitaan esim. kytkinvälineillä. Lisäksi tarvitaan kytkinvälineet myös sekoitti-meen liittyvän signaalihaaran valitsemiseksi. Tämän ratkaisun etuna on se, että tarvittavien sekoittimien määrä on pienempi, mutta toisaalta epäkohtana on se, että sekoittimilta vaadittava toimintataajuusalue on laajempi.

5 Vaihtokytkimiä 204, 205, 225 ja 280 ohjataan sopivimmin kaksitasoisella signaalilla BC (Band Control - kaistan ohjaus). Ohjaussignaalin ensimmäisellä tasolla vaihto-kytkimet ovat asennossa, jossa käytetään alempien taajuusalueiden suurtaajuuspiirejä ja ohjaussignaalin toisella tasolla vaihtokytkimet ovat asennossa, jossa käytetään korkeampien taajuusalueiden suurtaajuuspiirejä. Ohjaussignaalin BC ensim-10 mäistä ja toista tasoa vastaavat arvot riippuvat mm. vaihtokytkimien toteutuksesta.

Vaihtokytkimien 204, 205, 225 ja 280 sijasta voidaan soveltaa myös jotakin muuta tunnettua menetelmää suurtaajuussignaalin kulkureitin ohjaamiseksi. Vaihtokytkimet voidaan korvata esim. sinänsä tunnetuilla sovitinelimillä, jolloin ensimmäistä taajuusaluetta käytettäessä toisen taajuusalueen suurtaajuuspiirit ovat suuri-impe-15 danssisia ensimmäisen taajuusalueen signaaleille. Vastaavasti toista taajuusaluetta käytettäessä ensimmäisen taajuusalueen suurtaajuuspiirit ovat suuri-impedanssisia toisen taajuusalueen signaaleille. Tällöin eri taajuusalueiden suurtaajuuspiirit eivät häiritse toistensa toimintaa.

Vaihtokytkimiä ohjaava signaali BC muodostetaan sopivimmin matkaviestimen pro-20 sessointilohkossa (ei esitetty kuvissa), joka käsittää edullisesti suorittimen kuten mikroprosessorin. Prosessointilohko muodostaa signaalin esim. käyttäjän näppäimistöltä syöttämän järjestelmän vaihtokäskyn perusteella. Järjestelmän valinta voi : olla esim. valikkopohjainen, jolloin haluttu järjestelmä valitaan poimimalla se näp päinpainalluksella näytöllä esitetystä valikosta. Tällöin prosessointilohko muodostaa 25 ohjaussignaalin BC, joka vastaa valittua järjestelmää. Järjestelmän vaihtokäsky voi tulla myös matkaviestinjärjestelmän kautta, jolloin matkaviestin vastaanottaa toisen järjestelmän lähettämää dataa. Vastaanotettuun dataan voi sisältyä järjestelmänvaih-tokäsky, jonka perusteella prosessointilohko suorittaa järjestelmän vaihdon. Proses-sointilohkoon liittyvään muistiyksikköön, joka käsittää edullisesti EPROM- tai 30 EEPROM-muistin, on tallennettu ohjausohjelma, joka tarkkailee vastaanotettua dataa ja havaitessaan datassa järjestelmänvaihtokäskyn antaa prosessointilohkolle käskyn asettaa ohjaussignaali BC valintakäskyn mukaiseen tilaan.

Prosessointilohko muodostaa lisäksi syntetisaattorin ohjaussignaalin, jolla taajuus-syntetisaattorin 240 (kuvio 2) jakajalle annetaan jakoluku, joka vastaa annettua ka-35 navataajuutta. Tällöin syntetisaattorin jakaja 248 muodostaa jänniteohjatun oskil- 112561 10 laattorin VCO, 258, taajuudesta vaihevertailutaajuuden vaihevertailijalle 243. Esim. GSM-järjestelmässä kanavaväli on 200 kHz, jolloin vaihevertailutaajuutena käytetään 200 kHz taajuutta tai sen monikertaa, jos VCO-taajuus on RX/TX-sekoitintaa-juuden monikerta.

5 Eräs mahdollinen tapa signaalihaaran valinnan suorittamiseksi on myös käyttöjännitteiden kytkeminen pois siltä haaralta, joka ei ole käytössä. Tätä voidaan soveltaa sekä lähettimeen että vastaanottimeen. Tämän vaihtoehdon etuna on, että siinä ei välttämättä tarvita varsinaisia valintakytkimiä.

Kuva 3 esittää erästä vaiheensiirrintä, joka jakaa tulotaajuuden neljällä ja jota voi-10 daan käyttää lohkojen 231 ja 281 (kuva 2) toteutuksessa alempien taajuusalueiden sekoitussignaalien muodostamisessa. Piiri käsittää kaksi neljällä jakajaa 301 ja 302, jolloin tulosignaali syötetään ensimmäisen jakajan 301 ei-invertoivaan tuloon ja toisen jakajan 302 invertoivaan tuloon. Näin muodostuvat tunnetusti lähtösignaalit, joiden taajuus on neljäsosa tulosignaalin taajuudesta ja joilla on keskinäinen 90 asteen 15 vaihe-ero.

Kuva 4 esittää toista vaiheensiirrintä, joka jakaa tulotaajuuden neljällä ja jota voidaan käyttää lohkojen 231 ja 281 toteutuksessa alempien taajuusalueiden sekoitus-signaalien muodostamisessa. Piiri käsittää kolme jakajaa, joista ensimmäinen jakaja 403 jakaa tulosignaalin taajuuden kahdella. Ensimmäisen jakajan 403 lähtöön on 20 kytketty kaksi jakajaa 404 ja 405, jolloin ensimmäisen jakajan tulosignaali syötetään toisen jakajan 404 ei-invertoivaan tuloon ja kolmannen jakajan 405 invertoivaan tuloon. Näin muodostuvat tunnetusti lähtösignaalit, joiden taajuus on neljäsosa tulo-signaalin taajuudesta ja joilla on keskinäinen 90 asteen vaihe-ero.

Kuva 5 esittää vaiheensiirrintä, joka jakaa tulotaajuuden kahdella ja jota voidaan 25 käyttää lohkojen 211 ja 261 toteutuksessa ylempien taajuusalueiden sekoitussignaalien muodostamisessa. Piiri käsittää kaksi jakajaa 501 ja 502, jolloin tulosignaali syötetään ensimmäisen jakajan 501 ei-invertoivaan tuloon ja toisen jakajan 502 invertoivaan tuloon. Näin muodostuvat tunnetusti lähtösignaalit, joiden taajuus on puolet tulosignaalin taajuudesta ja joilla on keskinäinen 90 asteen vaihe-ero.

30 Vaiheessa olevan haaran ja kvadratuurihaaran sekoittimet 262 ja 263 (korkeammat taajuusalueet) tai sekoittimet 282 ja 283 (alemmat taajuusalueet) on kuvion 2 esittämässä lohkokaaviossa esitetty erillisinä, mutta käytännössä ne voidaan valmistaa integroimalla samalle piirille, jolloin kahden GSM-lähetyssignaalin summaus voi- 112561 π daan suorittaa esim. ennestään tunnetun Gilbert Cell -tyyppisen sekoittunen yhteisessä kollektoriresistanssissa, joka siten toimii summaimena 266, 286.

Jos korkeammilla ja alemmilla taajuusalueilla käytetään samaa sekoitinta, voidaan summaus suorittaa myös kytkinpiirissä, joka suorittaa sekoittimien jälkeisen sig-5 naalin kytkemisen alempien tai korkeampien taajuusalueiden signaalihaaraan. Eräs edullinen tapa on toteuttaa kytkimet käyttämällä rinnakkaisia transistoriasteita, jolloin signaalien valinta tapahtuu esim. kytkemällä käyttöjännite sille transistoriasteelle, jonka kautta signaalin halutaan kulkevan, ja kytkemällä käyttöjännite pois siltä asteelta, jonka halutaan olevan auki. Näitä samoja transistoriasteita voidaan 10 käyttää signaalien summaamiseen.

Kolmas tapa on suorittaa summaus kuvion 2 esittämällä tavalla erillisessä summai-messa, joka on kytketty lähetysketjuun sekoittimen ja GSM/DCS-valintakytkinten jälkeen.

Keksinnön mukaisen ratkaisun avulla voidaan saavuttaa hyvin tarkka 90 asteen vai-15 hesiirto sekoitinsignaalien välille, koska vaihesiirto muodostuu jakopiireissä 211, 231, 261 ja 281. Lisäksi vastaanotto-ja lähetyssgnaalihaaroissa ei tarvita ollenkaan vaiheensiirtimiä.

Koska keksinnön mukaisessa ratkaisussa syntetisaattori toimii korkealla taajuudella, voidaan käyttää leveällä kaistalla toimivaa silmukkasuodinta, minkä ansiosta synte-20 tisaattorin taajuuden asettumisaika saadaan lyhyeksi. Lisäksi voidaan käyttää korke-, ·, ampaa vaihevertailutaajuutta.

: ", Keksinnön mukainen lähetin/vastaanotin on myös toteutettavissa yksinkertaisena ja ; ' valmistuskustannuksiltaan edullisena, koska piirit ovat helposti integroitavissa.

: Koska piireissä ei käytetä välitaajuuksia, ne eivät myöskään aiheuta välitaajuisia 25 häiriöitä eivätkä häiriinny mahdollisista ulkoisista välitaajuisista häiriöistä. Näin laitteen häiriösuojaustarve on vähäinen.

Edellä on esitetty eräitä keksinnön mukaisen ratkaisun suoritusmuotoja. Luonnollisesti keksinnön mukaista periaatetta voidaan muunnella patenttivaatimusten suoja-alueen puitteissa esim. toteutuksen yksityiskohtien sekä käyttöalueiden osalta. Eri-30 tyisesti on huomattava, että keksinnön mukaista ratkaisua voidaan hyvin soveltaa muihinkin tiedonsiirtojärjestelmiin kuin edellä mainittuihin GSM- ja DCS/PCN-järjestelmiin. Samoin esitetyt toimintataajuudet on mainittu vain esimerkkeinä, eikä keksinnön toteuttaminen ole millään tavoin sidottu niihin.

Claims (13)

1. Ainakin kahdella taajuusalueella toimiva suoramuunnoslähetin/vastaanotin, jolloin ensimmäinen taajuusalue käsittää ensimmäisen lähetys taajuusalueen ja ensimmäisen vastaanottotaajuusalueen ja toinen taajuusalue käsittää toisen lähetystaa-5 juusalueen ja toisen vastaanottotaajuusalueen, ja jossa - mainittu vastaanotin käsittää ainakin yhden RX-sekoittimen vastaanotetun signaalin sekoittamiseksi kantataajuiseksi signaaliksi, - mainittu lähetin käsittää ainakin yhden TX-sekoittimen kantataajuisen signaalin sekoittamiseksi kantoaaltotaajuiseksi lähetyssignaaliksi, 10. lähetin/vastaanotin käsittää syntetisaattorivälineet (240), - syntetisaattori välineiden lähtöön liittyvät ensimmäiset taajuudenj ako välineet (231) ensimmäisen vaiheessa olevan RX-sekoitinsignaalin (RXM1I) ja ensimmäisen 90 astetta vaihesiirrossa olevan RX-sekoitinsignaalin (RXM1Q) muodostamiseksi RX-sekoittimelle ensimmäisellä vastaanottotaajuusalueella vastaanotetun signaalin 15 (RXC1) sekoittamiseksi kantataajuiseksi signaaliksi (RXB1), ja - syntetisaattorivälineiden lähtöön liittyvät toiset taajuudenjakovälineet (281) ensimmäisen vaiheessa olevan TX-sekoitinsignaalin (TXM1I) ja ensimmäisen 90 astetta vaihesiirretyn TX-sekoitinsignaalin (TXM1Q) muodostamiseksi TX-sekoitti-melle (282, 283) ensimmäisen kantataajuisen TX-signaalin sekoittamiseksi ensim- 20 mäisellä lähetystaajuusalueella olevaksi ensimmäiseksi kantoaaltotaajuiseksi TX- ‘ signaaliksi, • tunnettu siitä, että lähetin/vastaanotin lisäksi käsittää - syntetisaattorivälineiden lähtöön liittyvät kolmannet taajuudenjakovälineet (211) : toisen vaiheessa olevan RX-sekoitinsignaalin (RXM2I) ja toisen 90 astetta vaihesiir- 25 rossa olevan RX-sekoitinsignaalin (RXM2Q) muodostamiseksi mainittujen synteti- , saattorivälineiden lähtösignaalista (RXS) toisella vastaanottotaajuusalueella vas taanotetun signaalin sekoittamiseksi toiseksi kantataajuiseksi RX-signaaliksi (RXB2) ja - syntetisaattorivälineiden lähtöön liittyvät neljännet taajuudenjakovälineet (261) 30 toisen vaiheessa olevan TX-sekoitinsignaalin (TXM2I) ja toisen 90 astetta vaihesiirrossa olevan TX-sekoitinsignaalin (TXM2Q) muodostamiseksi mainittujen syntetisaattorivälineiden lähtösignaalista (TXS) toisen kantataajuisen TX-signaalin (TXB2) sekoittamiseksi toisella lähetystaajuusalueella olevaksi toiseksi kantoaaltotaajuiseksi signaaliksi (TXC2).

1 12561 12

2. Sändare/mottagare enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den omfattar pä 30 det första mottagningsfrekvensomrädet fungerande : - en första RX-blandare (236) för att generera en komponent (I-RX1) i fas för en komplex basbandssignal, - en andra RX-blandare (233) för att generera en kvadraturkomponent (Q-RX1) för en komplex basbandssignal, och 35 pä det första sändningsfrekvensomrädet fungerande 112561 16 - en första TX-blandare (282) för att blanda en komponent i fas för en komplex basbandssignal tili bärvägsfrekvensen, och - en andra TX-blandare (283) för att blanda en kvadraturkomponent för en komplex basbandssignal tili bärvagsfrekvensen. 5 3. Sändare/mottagare enligt patentkrav 2, kännetecknad av att den omfattar en första adderare (286) för att addera de nämnda bärvagsfrekventa signalkomponen-tema som befmner sig pä ett första sändningsfrekvensomräde.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetin/vastaanotin, tunnettu siitä, että se kä sittää ensimmäisellä vastaanottotaajuusalueella toimivat 112561 13 - ensimmäisen RX-sekoittimen (236) kompleksisen kantataajuisen signaalin valheellisen komponentin (I-RX1) muodostamiseksi, - toisen RX-sekoittimen (233) kompleksisen kantataajuisen signaalin kvadratuuri-komponentin (Q-RX1) muodostamiseksi, ja 5 ensimmäisellä lähetystaajuusalueella toimivat - ensimmäisen TX-sekoittimen (282) kompleksisen kantataajuisen signaalin valheellisen komponentin sekoittamiseksi kantoaaltotaajuudelle ja - toisen TX-sekoittimen (283) kompleksisen kantataajuisen signaalin kvadratuuri-komponentin sekoittamiseksi kantoaaltotaajuudelle.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lähetin/vastaanotin, tunnettu siitä, että se kä sittää ensimmäisen summaimen (286) mainittujen ensimmäisellä lähetystaajuusalueella olevien kantoaaltotaajuisten signaalikomponenttien summaamiseksi.

4. Sändare/mottagare enligt nägot av patentkraven ovan, kännetecknad av att den omfattar pä det andra mottagningsfrekvensomrädet fungerande 10. en tredje RX-blandare (216) för att generera en komponent (I-RX1) i fas för en komplex basbandssignal, - en fjärde RX-blandare (213) för att generera en kvadraturkomponent (Q-RX1) för en komplex basbandssignal, och pä det andra sändningsfrekvensomrädet fungerande 15 - en tredje TX-blandare (262) för att blanda en komponent i fas för en komplex basbandssignal tili bärvägsfrekvensen, och - en fjärde TX-blandare (263) för att blanda en kvadraturkomponent för en komplex basbandssignal tili bärvägsfrekvensen.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lähetin/vastaanotin, tunnettu siitä, että se käsittää toisella vastaanottotaajuusalueella toimivat 15. kolmannen RX-sekoittimen (216) kompleksisen kantataajuisen signaalin valheel lisen komponentin (I-RX1) muodostamiseksi, - neljännen RX-sekoittimen (213) kompleksisen kantataajuisen signaalin kvadra-tuurikomponentin (Q-RX1) muodostamiseksi, ja toisella lähetystaajuusalueella toimivat 20. kolmannen TX-sekoittimen (262) kompleksisen kantataajuisen signaalin valheelli sen komponentin sekoittamiseksi kantoaaltotaajuudelle ja - neljännen TX-sekoittimen (263) kompleksisen kantataajuisen signaalin kvadratuu-rikomponentin sekoittamiseksi kantoaaltotaajuudelle.

5. Sändare/mottagare enligt patentkrav 4, kännetecknad av att den omfattar en 20 andra adderare (266) för att addera de nämnda bärvägsffekventa signalkomponen- tema som befmner sig pä ett andra sändningsfrekvensomräde.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lähetin/vastaanotin, tunnettu siitä, että se 25 käsittää toisen summaimen (266) mainittujen toisella lähetystaajuusalueella olevien kantoaaltotaajuisten signaalikomponenttien summaamiseksi.

6. Sändare/mottagare enligt nägot av patentkraven ovan, kännetecknad av att de nämnda första och andra frekvensfördelningsorganen (231, 281) är delare som delar med fyra och att de nämnda tredje och fjärde frekvensfördelningsorganen (211, 261) 25 är delare som delar med tvä.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lähetin/vastaanotin, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset ja toiset taajuudenj ako välineet (231, 281) ovat neljällä jakajia ja mainitut kolmannet ja neljännet taajuudenj ako välineet (211, 261) 3. ovat kahdella jakajia.

7. Sändare/mottagare enligt nägot av patentkraven ovan, kännetecknad av att nämnda första frekvensfördelningsorgan (231) och andra frekvensfördelningsorgan (281) är samma frekvensfördelningsorgan och nämnda tredje frekvensfördelningsorgan (211) och fjärde frekvensfördelningsorgan (261) är samma frekvensfördel- 30 ningsorgan. v 8. Sändare/mottagare enligt nägot av patentkraven ovan, vilken omfattar en synte- ' tisator, kännetecknad av att syntetisatom uppvisar 112561 17 - en styrd oscillator (241) för generering av syntetisatoms utgängsfrekventa signal, - frekvensfördelningsorgan (248) vid syntetisatom för fördelning av den frekvens som den styrda oscillatom genererat för att ställa in syntetisatoms utgängsfrekvens att motsvara vald frekvenskanal, 5. en fasjämförare (243) för generering av en styrsignal pä basis av fasdifferensen mellan en signal som erhallits frän frekvensfördelningsorganen samt en signal som kömmit frän en referensoscillator, och - ett slingfilter (245) för inställning av en respons pä den faslästa slingan.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lähetin/vastaanotin, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäinen taajuudenjakoväline (231) ja toinen taajuudenjako-väline (281) ovat sama taajuudenjakoväline ja mainitut kolmas taajuudenjakoväline : (211) ja neljäs taajuudenjakoväline (261) ovat sama taajuudenjakoväline. 112561 14

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lähetin/vastaanotin, joka käsittää syntetisaattorin, tunnettu siitä, että syntetisaattorissa on - ohjattu oskillaattori (241) syntetisaattorin lähtötaajuisen signaalin muodostamiseksi, 5. syntetisaattorin taajuudenjakovälineet (248) ohjatun oskillaattorin muodostaman signaalin taajuuden jakamiseksi syntetisaattorin lähtö taajuuden asettamiseksi valittua taajuuskanavaa vastaavaksi, - vaihevertailija (243) ohjaussignaalin muodostamiseksi taajuudenjakovälineistä saadun signaalin sekä referenssioskillaattorista johdetun signaalin vaihe-eron perus- 10 teellaja - silmukkasuodatin (245) vaihelukitun silmukan vasteen asettamiseksi.

9. Sändare/mottagare enligt patentkrav 8, kännetecknad av att sändar/mottagaren 10 omfattar ett tredje mottagningsffekvensomräde, varvid nämnda syntetisator omfattar organ (248) för omvandling av syntetisatoms utgängsfrekvens att motsvara det andra och det tredje sändningsfrekvensomrädet.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lähetin/vastaanotin, tunnettu siitä, että lähetin/vastaanotin käsittää kolmannen vastaanottotaajuusalueen, jolloin mainittu syntetisaattori käsittää välineet (248) syntetisaattorin lähtötaajuuden muuttamiseksi toista 15 ja kolmatta lähetystaajuusaluetta vastaaviksi.

10. Sändare/mottagare enligt patentkrav 9, kännetecknad av att sändar/mottagaren omfattar för det andra och det tredje mottagningsfrekvensomrädet gemensamma 15 delar (206, 208, 210, 213, 216) för behandling av en bärvägsirekvent signal.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lähetin/vastaanotin, tunnettu siitä, että lähetin/vastaanotin käsittää toista ja kolmatta vastaanottotaajuusaluetta varten yhteiset kantoaaltotaajuisen signaalin käsittelyosat (206, 208, 210, 213, 216).

11. Sändare/mottagare enligt patentkrav 9, kännetecknad av att den omfattar för det andra och det tredje sändningsfrekvensomrädet gemensamma delar (262, 263, 266, 268, 270, 272) för behandling av en bärvägsirekvent signal.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lähetin/vastaanotin, tunnettu siitä, että se , . 20 käsittää toista ja kolmatta lähetystaajuusaluetta varten yhteiset kantoaaltotaajuisen | signaalin käsittelyosat (262, 263, 266, 268, 270, 272).

12. Användning av en sändare/mottagare enligt nägot av patentkraven 1-11 i ett 20 system av GSM-typ.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukaisen lähetin/vastaanottimen käyttö ; GSM-tyyppisessä järjestelmässä.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukaisen lähetin/vastaanottimen käyttö kol- 25 mannen sukupolven matkaviestinjärjestelmässä, kuten UMTS-tyyppisessä järjestel-• mässä. ; · 1. Direktomvandlingssändare/mottagare som fungerar pä ätminstone tvä frek- ‘. vensomräden, varvid det första frekvensomrädet omfattar ett första sändningsfrek- 30 vensomräde och ett första mottagningsfrekvensomräde och det andra frekvensomrädet omfattar ett andra sändningsfrekvensomräde och ett andra mottagningsfrekvensomräde, och där 112561 15 - nämnda mottagare omfattar ätminstone en RX-blandare för blandning av en motta-gen signal till en basbandssignal, - nämnda sändare omfattar ätminstone en TX-blandare för blandning av en basbandssignal tili en bärvägsfrekvent sändningssignal, 5. sändar/mottagaren omfattar syntetisatororgan (240), - tili utgängen vid syntetisatororganen har kopplats första frekvensfördelningsorgan (231) för att generera en första RX-blandarsignal (RXM1I) som befinner sig i fas och en första RX-blandarsignal (RXM1Q) som befinner sig 90° fasförskjuten tili RX-blandaren för blandning av en signal (RXC1) som mottagits pä det första 10 mottagningsfrekvensomrädet tili en basbandssignal (RXB1), och - tili utgängen vid syntetisatororganen har kopplats andra frekvensfördelningsorgan (281) för att generera en första TX-blandarsignal (TXM1I) som befinner sig i fas och en första TX-blandarsignal (TXM1Q) som befinner sig 90° fasförskjuten tili TX-blandaren (282, 283) för blandning av en första basbands TX-signal tili en 15 bärvägsfrekvent TX-signal som befinner sig pä ett första sändningsfrekvensomräde, kännetecknad av att sändar/mottagaren dessutom omfattar - tili utgängen vid syntetisatororganen kopplade tredje frekvensfördelningsorgan (211) för att generera en andra RX-blandarsignal (RXM2I) som befinner sig i fas och en andra RX-blandarsignal (RXM2Q) som befinner sig 90° fasförskjuten av 20 utgängssignalen (RXS) frän nämnda syntetisatororgan för blandning av en signal som mottagits pä ett andra mottagningsfrekvensomräde tili en andra basbands RX-; signal (RXB2), och i - tili utgängen vid syntetisatororganen kopplade fjärde frekvensfördelningsorgan (261) för att generera en andra TX-blandarsignal (TXM2I) som befinner sig i fas ; 25 och en andra TX-blandarsignal (TXM2Q) som befinner sig 90° fasförskjuten av utgängssignalen (TXS) frän nämnda syntetisatororgan för blandning av en andra basbands TX-signal (TXB2) tili en andra bärvägsfrekvent signal (TXC2) som befinner sig pä ett andra sändningsfrekvensomräde.

13. Användning av en sändare/mottagare enligt nägot av patentkraven 1-11 i ett ; tredje generationens mobiltelefonsystem, säsom ett system av UMTS-typ.