FI111538B - Laite ja menetelmä sydämettömien tukkien muodostamiseksi rainamateriaalista - Google Patents

Description

111538

Laite ia menetelmä sydämettömien tukkien muodostamiseksi rai-namateriaalista , Esillä olevan keksinnön kohteena on kelauskone tukkien 5 tuottamiseksi rainamateriaalista, kuten paperista tai vastaavasta, joilla ei ole keskeistä kelaussydäntä, eli niiltä puuttuu putkimainen tuki, jota yleensä käytetään tukkien muodostamiseksi. Erityisesti keksintö koskee laitetta, joka on tyyppiä, johon sisältyy ensimmäinen kelausrulla, jonka ympäri io rainamateriaalia ohjataan ja toinen kelausrulla, joka muodostaa nipin (kahden telan välinen kosketuspinta) ensimmäisen kelausrullan kanssa, ja jonka läpi rainamateriaali kuljetetaan.

Tällainen laite esitetään esimerkiksi patenttijulkaisussa 15 IT-1.201.220. Tässä patentissa laitteen toinen kelausrulla pystyy liikkumaan lähelle ensimmäistä kelausrullaa, jonka ympäri rainamateriaalia ohjataan. Kahden kelausrullan välinen kosketus aiheuttaa sen, että materiaali repeytyy muodostetun tukin ja kelausrullien kosketusalueen välissä. Mainittu koske-20 tus aiheuttaa edelleen seuraavan tukin kelauksen alkamisen, johtuen tulevan rainamateriaalin vapaan reunan kiertymisestä johtuen repimisestä.

Tässä tunnetussa laitteessa on se haitta, että toinen liikkuva kelausrulla aikaansaa korkean hitausmomentin, joka 25 ratkaisevasti rajoittaa nopeutta, jolla rainan repiminen ja seuraavan tukin aloitus voidaan suorittaa. Tämä vaikuttaa ; paperin syöttönopeuteen haitallisesti ja rajoittaa täten lait- • « teen tuottavuutta. Edelleen kelauksen lopussa alemman kelaus-rullan ei tule ainoastaan aikaansaada rainan repiminen ja 30 aloittaa seuraavan tukin kelaus, vaan sen on myös poistettava juuri muodostunut tukki. Tämä merkitsee vaikeuksia liikkeiden tahdistuksessa ja tukin purkauksessa.

111538

Sydämettömien tukkien kelaus suoritetaan yleensä, toisin kuin mainitussa patenttijulkaisussa IT-1.201.220 keskikelaus-laitteilla, joissa rainamateriaalia kelataan keskeisille karoille, jotka ovat tietyntyyppisiä, ja jotka voidaan peräkkäin 5 poistaa tukin valmistuttua. Tällaista laitetta esitetään esimerkiksi patenttijulkaisussa US-4.487.378. Näillä laitteilla ja näillä tavanomaisilla menetelmillä sydämettömien tukkien kelaamiseksi on ilmeisesti se haitta, että ne tarvitsevat karan, joka on tietyn muotoinen, ja joka on poistettava lisä-10 toimenpiteessä, joka myös vaikuttaa tuotantoaikaan ja täten tehtaan tuottavuuteen.

Patenttijulkaisussa US-3.250.484 esitetään kelauslaite paksumpaa rainamateriaalia varten, kuten linoleumia tai vastaavia materiaaleja. Tässä laitteessa on kolme kelausrullaa, 15 joista yhdellä on kiinteä akseli, ja kahden akseli on siirrettävissä ja liikkuvat asteittain poispäin kiinteäakselisesta rullasta mahdollistaen tukin paisumisen. Tukin kelauksen lopussa kelausrullat, jotka sijaitsevat erillään toisistaan, saatetaan pysähtymään, tukki siirretään pois kelausalueelta ja 20 rullat viedään lähekkäin uudestaan. Tässä suoritusmuodossa oh-jauselin sovitetaan kelaustilaan seuraavan tukin kelauksen aloittamiseksi. Tähän asti rainamateriaalia ohjataan ohjaus- « elinten ja kelausrullan väliin, jolla on kiinteä akseli, kunnes sen vapaa pää tulee kosketuksiin kahden rullan kanssa, 25 joilla on liikkuvat akselit. Rainamateriaalin liikkuessa yhä eteenpäin tämän vapaa pää alkaa kelautua itsensä päälle tilas- : sa, joka määräytyy kolmen kelausrullan ja ohjauselimen väliin.

• «

Ensimmäisten kierrosten muodostumisen jälkeen kelaus tapahtuu kolmen rullan välissä, jotka asteittain liikkuvat poispäin 30 toisistaan jättäen tilaa muodostetulle tukille, ja ohjauslaite liikkuu pois rullista.

Tämä laite ei sovi ohutmateriaalisten tukkien tuottami- 111538 seen, kuten paperille tai vastaavalle, koska sydämettömän tukin kelauksen aloittamiseksi materiaalilla on oltava tietty jäykkyys, joka mahdollistaa ensimmäisten kierrosten muodosta-, misen.

5 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uusi kelauslaite, joka poistaa tavanomaisten laitteiden haittoja.

Erityisesti esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kelauslaite, joka pystyy toimimaan luotettavasti ja vakaasti, myös korkeilla materiaalin syöttönopeuksilla, 10 joka paperiteollisuudessa yleensä tarkoittaa nopeuksia 700 m/min tai enemmän.

Siten keksinnön mukaiseen kelauslaitteeseen kuuluu ensimmäinen kelausrulla, jolla rainamateriaali kulkee ja toinen kelausrulla, joka yhdessä ensimmäisen kelausrullan kanssa 15 määrittää nipin jonka läpi rainamateriaali kulkee, ja kelaus-laitteelle on tunnusomaista elin, joka on liikkuva suhteessa ensimmäiseen kelausrullaan järjestettynä ylävirtaan mainitusta nipistä, jota liikkuvaa elintä jaksoittain liikutetaan kohti ensimmäisen kelausrullan pintaa rainamateriaalin hidastami-20 seksi mainitun liikkuvan elimen ja ensimmäisen kelausrullan pinnan välillä, jolla aiheutetaan se, että rainamateriaalin etureuna kiertyy ja alkaa kelautua itsensä ympäri, ja mainitulla liikkuvalla elimellä on rullauspinta, joka määrittää yhdessä ensimmäisen kelausrullan sylinterimäisen pinnan kanssa 25 tilan alkukelausta varten tukin muodostamiseksi.

Rainamateriaali revitään täten nopeasti puristuksen kautta • t · (ellei tällaista repimistä aikaansaatu jo aikaisemmin eri tavalla).

30 Liikkuva elin, jota käytetään uuden kelauksen aikaansaa miseksi, sijaitsee matkan päässä ja riippumatta toisesta ke-lausrullasta. Sillä on siksi hyvin rajoitettu hitausmomentti 4 111538 ja mahdollistaa täten nopean kiihtyvyyden ja täten hyvin lyhyen jaksottaisen ajan repimistä varten ja täten suuren tuotan-tonopeuden. Edelleen, koska kelauksen aloitustoiminto ei esiinny minkään kelausrullan taholta, jälkimmäinen voidaan 5 järjestää purkamaan juuri muodostetun tukin ilman että vaikuttaan toimintoihin kelauksen aloittamiseksi ja mahdollisesti rainamateriaalin repimiseksi.

Liikkuvaa elintä voidaan myös käyttää aikaansaamaan rainamateriaalin repiminen tukin kelauksen päätteeksi seuraavan 10 kelaustoiminnon aloittamiseksi. Tämä voidaan aikaansaada katkaisemalla tai itse asiassa puristamalla rainamateriaalia liikkuvan elimen ja kelausrullan väliin. Itse asiassa esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti liikkuvaa elintä puristetaan vasten kelausrullan pintaa, jolloin paperi 15 puristuu. Päinvastoin, repimisen estämiseksi ja mekaanisten rasitusten rajoittamiseksi, on myös mahdollista muotoilla liikkuvan elimen ja rullan pinta siten, että ne tehdään keskenään lävistäviksi ja muuttavat niiden välissä sijaitsevan rainamateriaalin muotoa, jolloin se katkeaa ja repeytyy.

20 Rainamateriaalin repeäminen voi myös tapahtua muussa riippumattomassa toimenpiteessä, joka ei liity liikkuvaan . elimeen. Tässä tapauksessa jälkimmäisen tarkoituksena on ·' ainoastaan käynnistää seuraavan tukin kelaus.

Suoritusmuoto, jossa elin myös toimii rainamateriaalin 25 repijänä on erityisen edullinen, koska silloin ei tarvita muita repimislaitteita.

; Edullisesti liikkuva elin, jota käytetään rainamateriaa- liin koskettamiseen ja mahdollisesti sen repimiseksi ennalta määrätyssä kohdassa ja seuraavan tukin kelauksen aloittami-30 seksi, sijaitsee ylävirtaan nipistä, jonka muodostaa ensim mäinen ja toinen kelausrulla. Liikkuvalla elimellä voi olla pinta, joka määrittää välin, yhdessä ensimmäisen kelausrullan 5 111538 lieriömäisen pinnan kanssa tukin alkukelausta varten ylöspäin nipistä, jonka kelausrullat määrittävät. Tällä tavalla on mahdollista käynnistää kunkin sydämettömän tukin kelaus ennen kuin viimemainittu tulee kosketukseen toisen kelausrullan 5 kanssa. Edullisesti liikkuvan elimen pinta (jolla tukki alkaa kelautua ja joka saatetaan pyörimään ensimmäisen kelausrullan pyörimisellä) on tangentiaalinen toisen kelausrullan lieriömäiseen pintaan nähden. Tämä mahdollistaa käynnissä olevan tukin tasaisen siirtymän liikkuvan elimen käyrältä pinnalta 10 alemman kelausrullan lieriömäiselle pinnalle.

Erityisen edullisessa suoritusmuodossa liikkuva elin saatetaan liikkumaan akselin ympäri, joka yhtyy toisen kelausrullan pyörimisakselin kanssa.

Edelleen esillä olevan keksinnön mukaisen kelauslaitteen 15 toisen suoritusmuodon mukaisesti kelausrulla voi olla varustettu kolmannella halkaisijan säätörullalla, joka on liikkuva, ja joka määrittää kelaustilan yhdessä ensimmäisen kahden kelausrullan kanssa, jolloin sydämetön tukki valmistuu.

Keksintö koskee myös menetelmää rainamateriaalia olevien 20 tukkien kelaamiseksi ilman keskisydäntä olevien tukkien tuottamiseksi sisältäen askeleet, joissa: .· a) aikaansaadaan ensimmäinen kelausrulla, jonka ympäri raina- materiaalia kuljetetaan tukin muodostamiseksi; b) aikaan saadaan toinen kelausrulla, joka määrittää ensimmäisen ke-25 lausrullan kanssa nipin, jonka läpi rainamateriaalia kuljetetaan; aikaansaadaan ylävirtaan mainitusta ensimmäisestä nipistä liikkuva elin, joka on liikkuva suhteessa mainittuun ensimmäiseen kelausrullaan ja joka sisältää rullauspinnan; liikutetaan mainittua liikkuvaa elintä kohti mainitun ensim-30 mäisen kelausrullan pintaa rainamateriaalin hidastamiseksi mainitun liikkuvan elimen ja ensimmäisen kelausrullan pinnan välillä siten aikaansaaden rainamateriaalin etureunan kierty-misen ja itsensä päälle kelautumisen alkamisen ensimmäisen kelausrullan pinnan ja mainitun liikkuvan elimen välissä 6 111538 ensimmäisen kelausrullan pinnan ja mainitun rullauspinnan välisen suhteellisen liikkeen johdosta; muodostetaan tukin keskiosan alku rullaamalla alkukäänteitä rainamateriaaliin mainitun rullauspinnan ja mainitun ensimmäisen kelausrullan 5 pinnan välissä; mainitun rullauksen aikaansaadessa mainitun keskiosan liikkumisen kohti mainittua nippiä; ja liikutetaan mainittua keskiosaa mainitun nipin läpi. Rainamateriaalin repiminen tapahtuu edullisesti (mutta ei välttämättä) saman liikkuvan elimen avulla, joka käynnistää kelauksen.

10

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin esimerkin avulla, jossa myös viitataan oheisiin kuviin, joissa vastaavista osista käytetään vastaavia viitemerkkejä, joissa kuvissa : 15 kuva 1 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön mukaista kelauslaitetta, kuvat 2-7 esittävät peräkkäiset askeleet kelausjaksossa, kuva 4A on suurennos alueesta IVA kuvassa 4, kuva 8 esittää kaaviomaisesti yhtä suoritusmuotoa, jossa 20 rainamateriaalia katkaistaan lisää katkaisulaitteella, joka sijaitsee ylävirtaan liikkuvasta elimestä, kuva 9 esittää rainamateriaalin repimisaskelta, joka aikaansaadaan halkaisijan ohjausrullan kiihdytyksellä, kuva 10 esittää toista suoritusmuotoa liikkuvan elimen 25 pinnasta, .· kuva 11 esittää modifioitua suoritusmuotoa, kuva 12 esittää osakuvaa pitkin kuvan 11 viivaa XII-XII, kuva 13 on osittainen leikkauskuva sivusta esillä olevan keksinnön kelauslaitteen parannetusta suoritusmuodosta, 30 kuva 14 on leikkaus pitkin kuvan 13 viivaa XIV-XIV, kuva 15 on kuva elementistä, joka muodostaa liikkuvan elimen pinnan loppuosaa, kuva 16 on laajennettu yksityiskohtainen kuva kuvan 13 kelausrullien välisestä nippialueesta, kuva 17 on sivukuva modifioidusta suoritusmuodosta, kuva 18 on kaaviomainen esitys esillä olevan keksinnön mukaisella kelauslaitteella ja menetelmällä saadusta tuot- 35 7 111538 teestä ja kuvat 19A ja 19B esittävät kahta peräkkäistä asentoa, jossa erään suoritusmuodon kelausrullat sijaitsevat, jossa keskietäisyys mainittujen rullien välillä on vaihdeltavissa.

5 Kuvassa 1 esitetään hyvin kaavamaisesti esillä olevan keksinnön mukaisen kelauskoneen pääelementit ensimmäisen suoritusmuodon mukaan. N on rainamateriaali, joka kelataan auki suuren halkaisijan omaavalta kelalta (ei esitetty) ja syötetään nuolen fN suunnassa kelausalueelle. Viitenumeroilla 3 ja 10 5 esitetään rullat rainamateriaalin N liikuttamiseksi, ja viitenumeroilla 7 ja 9 esitetään rei'itysryhmän rei'itys-rullia. Rulla 7 on kiinteä rulla, jossa on vastaterä, jonka kanssa pyörivän rullan 9 useat terät toimivat yhdessä. Rei'-itysryhmä 7, 9 voi olla hyvin tunnettua tyyppiä, eikä sitä 15 tässä siitä syystä selosteta tarkemmin. Rainamateriaalia syötetään rei1itysryhmästä 7, 9 ensimmäiseen kelausrullaan 11, jonka ympäri rainaa syötetään. Ensimmäinen kelausrulla 11 toimii yhdessä toisen kelausrullan 13 kanssa, joka yhdessä rullan 11 kanssa määrittää nipin 14, jonka läpi rainamateri-20 aali kulkee. Alavirtaan nipistä 14 määritetään kelausväli, johon tukki R muodostuu. Tukki on kosketuksessa kelausrullien 11 ja 13 ja kolmannen liikkuvan, halkaisijaohjausrullan 15 * kanssa. Kelauslaitteen toiminta on tähän asti selostettujen elinten osalta tavanomaista tyyppiä, kts. esim. patenttijul- 25 kaisu GB 2105688 tai vastaava saksalainen patentti DE 3225518.

Alemman kelausrullan 13 akselin A-A ympäri on saranoitu liikkuva värähtelevä elin 21, jonka tarkoituksena on repiä • « rainamateriaali tukin R kelauksen lopussa, ja käynnistää seu-raavan tukin kelaus ilman kelaussydäntä. Liikkuvaan elimeen 21 30 vaikutetaan esitetyssä esimerkissä keinuvivulla 23, jonka nostin 25 toimii yhdessä nokan 27 kanssa. On ymmärrettävää kuitenkin, että liikkuvaa elintä 21 voidaan myös käyttää muulla tavalla, esimerkiksi riippumattomalla moottorilla, jota 8 111538 ohjataan sopivasti, tai muilla aktivointielimillä.

Liikkuvaa elintä 21 käytetään rainamateriaalin puristamiseksi mainitun liikkuvan elimen ja ensimmäisen kelausrullan 11 lieriömäisen pinnan välillä, jolla määritetään rainan repimi-5 nen ennalta määrätyssä pisteessä ja seuraavan uuden tukin kelauksen aloitus seuraavalla tavalla, jossa viitataan kuviin 2-7.

Kuvassa 2 esitetään väliaskel sydämettömän tukin R kelaa-miseksi. Tässä piirustuksessa tukki R on kosketuksessa kolmen 10 rullan 11, 13 ja 15 kanssa, jotka pyörivät vastapäivään. Näiden rullien kehänopeus on olennaisesti sama kuin rainamateriaalin N syöttönopeus. Liikkuva elin 21 on ala-asennossaan suhteessa kelausrullaan 11 siten, että se ei vaikuta rainamateriaalin N liikkeeseen.

15 Kun tukki R on saavuttanut ennalta määrätyn kokonsa (joka määritetään halkaisijan ja/tai kelatun rainamateriaalin pituuden funktiona), liikkuvaa elintä 21 siirretään lähelle ensimmäistä kelausrullaa, kuten esitetään kuvassa 3. Tämä liike aikaansaadaan, kuten esitetään kuvissa, nokan 27 avulla, joka 20 pyörii vastapäivään ja suorittaa yhden pyörimisen kutakin kelausjaksoa kohti, eli kutakin muodostettua tukkia R kohti. Tässä suoritusmuodossa, jota on esitetty kuvassa 3, liikkuvan elementin 21 pinta 21S sijaitsee hyvin lähellä rainamateriaa-lia N, mutta ei vielä kosketa sitä.

25 Hetkellä, kun rainamateriaali N on revittävä ja seuraavan tukin kelaus on aloitettava, liikkuva elin 21 tuodaan nopeasti . kuvan 3 asennosta kuvan 4 asentoon, jossa liikkuvan elimen 21 pinta 21S on kosketuksessa rainamateriaaliin. Tässä rainaa puristetaan, eli painetaan mainitun pinnan 21S ja ensimmäisen 30 kelausrullan 11 lieriömäisen pinnan väliin. Puristustoimenpide aiheuttaa ensin rainamateriaalin repeämisen pitkin rei'-itysviivaa, joka sijaitsee elimen 21 kosketuspisteen rainaan 111538 ja juuri muodostetun tukin R välissä. Toiseksi rainamateriaa-lin puristustoimenpide pinnan 21S ja kelausrullan 11 välissä aiheuttaa rainamateriaalin alkuosan kiertymisen, eli sen osan, joka sijaitsee lähellä osaa, jossa repiminen on tapahtunut.

5 Tämä esitetään yksityiskohtaisesti kuvan 4A suurennoksessa.

Kun rainamateriaali kerran on muodostanut silmukan tai käännöksen S (kts. kuva 4A) , kelausrullan 11 pyöriminen ja liikkuvan elimen 21 pieni pinnan 21S erotus mainitun kelaus-rullan 11 lieriömäisestä pinnasta aiheuttaa seuraavan tukin 10 kelauksen aloituksen. Jälkimainittu alkaa muodostaa kelausvä-liä tai kanavaa, joka määräytyy kelausrullan 11 lieriömäisen pinnan ja liikkuvan elimen 21 koveran pinnan 21C välille (kts. kuva 5). Pinnan 21C käyryys valitaan siten, että se mahdollistaa käsittelyssä olevan tukin halkaisijan kasvun pitämällä 15 tukki kosketuksessa pintaan 21C ja ensimmäisen kelausrullan 11 lieriömäiseen pintaan. Eräissä tapauksissa pinta 21C voi olla litteä, kuten jos sillä on rajoitettu kasvu.

Uuden tukin liikkuminen muodostumisen yhteydessä (Rl kuvassa 5) tapahtuu sen vieriessä pinnan 21C yli·, joka johtuu 20 kelausrullan pyörimisestä vastapäivään. Uuden tukin Rl tu-lonopeus on sama kuin rainamateriaalin N syöttönopeus. Kuten esitetään kuvassa 5 liikkuva elin 21 on paikallaan ja sijait- « see pienellä etäisyydellä kelausrullan 11 lieriömäisestä pinnasta, eli tilanne on sama kuin kuvassa 1, jolloin mahdol-25 listetaan rainamateriaalin vapaa eteneminen.

Pinta 21 on muodoltaan sellainen, että se on tangentiaa- . linen toisen kelausrullan 13 lieriömäiseen pintaan nähden, • < jolloin tukki Rl muodostumisen yhteydessä pystyy siirtymään tasaisesti ja ilman jännityksiä asennosta, jossa se on koske-30 tuksessa pinnan 21C kanssa asentoon, jossa se on kosketuksessa toisen kelausrullan 13 lieriömäisen pinnan kanssa, jolloin se on kuvan 6 asennossa. Tästä asennosta tukki Rl saatetaan liik- 10 111538 kumaan eteenpäin kelausrullien 11 ja 13 ja halkaisijan ohjaus-rullan 15 määrittämässä kelaustilassa, joka tila on tyhjennetty edellisessä jaksossa muodostetulta tukilta ja tämä on poistettu purkausramppiaan 29 pitkin.

5 Valmiin tukin R poistaminen ja uuden tukin Rl siirtäminen nipin 14 kautta kelaustilaan, jonka määrittää kolme rullaa, voi tapahtua nopeuserotuksen kautta. Erityisesti tukin R poistaminen voi tapahtua joko kiihdyttämällä halkaisijaoh-jausrullan 15 nopeutta tai pienentämällä toisen kelausrullan 10 13 nopeutta, tai näiden yhdistelmillä. Mikäli kelausrullan 13 nopeutta pienennetään, tämä toiminto voi palvella pienen tukin Rl saapumisen muodostustilaan nipin 14 kautta ja rullien 11, 13 ja 15 määrittämään kelaustilaan. Tämä menetelmä valmiin tukin poistamiseksi tai muodostuvan tukin sovittamiseksi ke-15 laustilaan on ennestään tunnettu, esimerkiksi patenttijulkaisusta US-4.487.377. On olemassa myös mahdollisuus sovittaa tukki Rl muodostumistilanteeseen vakionopeuksien erotuksella rullien 11 ja 13 välillä, kuten on esitetty patenttijulkaisussa EP-A-0 331.378. Tässä tapauksessa voidaan 20 myös muuttaa rullien 11, 13 keskietäisyyttä kelauksen aikana.

Muodostetun tukin R purkauksen mahdollistamiseksi on myös mahdollista käyttää liikkuvaa ramppia 29, jota hetkellisesti liikutetaan tukin R lähelle.

Kun tukki Rl on tullut pois kosketuksesta pinnan 21C 25 kanssa liikkuvaa elintä 21 voidaan liikuttaa edelleen poispäin kelausrullasta 11 kuvan 2 asentoon siten, että estetään sitä . vaikuttamasta rainamateriaalin N etenemiseen.

Kuten mainittiin yllä, liikkuvaa elintä 21 voidaan käyttää nokan 27 sijasta riippumattomalla moottorilla. Käytettäes-30 sä nokkaa 27 tämän liike voi olla peräisin laitteen keskus-moottorista tai erillisestä moottorista, joka suoraan käyttää akselia, johon nokka 27 on sovitettu.

il 111538

Liikkuvan elimen 21 pinta 2IS, joka tulee kosketukseen rainamateriaalin kanssa, voidaan pinnoittaa elastisesti pitävällä materiaalilla käännöksen tai silmukan S muodostumisen parantamiseksi aloitettaessa kunkin tukin kelausta. Vaihtoeh-5 tona tälle tai yhdistelmänä tälle kelausrullan 11 pinta voidaan päällystää pitomateriaalilla, kuten kumilla. Kunkin tukin kelauksen alku voidaan edelleen suorittaa päällystämällä pinta 21S ja/tai ensimmäisen kelausrullan 11 lieriömäinen pinta materiaalilla, jolla on kitkakerroin.

10 Esitetyssä edullisessa suoritusmuodossa kelauslaite on varustettu rei1itysryhmällä 7, 9. Tämä ei ole välttämätöntä, mutta mikäli tällaista käytetään, on toivottavaa, että liikkuvan elimen 21 liikkuva liike on tahdistettu rei'ittäjän 7, 9 liikkeen kanssa sit . , että kosketus liikkuvan elimen 21 ja 15 rullan 11 välillä tapahtuu rajoitetulla etäisyydellä rei' -itysviivasta alavirtaan kosketusalueelta siten, että repiminen tapahtuu mainitulla rei'itysviivalla.

Tähän asti selostetussa suoritusmuodossa, jota on esitetty kuvissa 1-7, rainamateriaalia N revitään liikkuvan elimen 20 21 ja kelausrullan 11 yhteistoiminnan avulla. Tämä ei ole kui tenkaan välttämätöntä, vaikka se on edullinen ratkaisu johtuen siitä, että laitteen rakenne on yksinkertainen.

Kuvassa 8 esitetään esillä olevan keksinnön mukaisen

laitteen edullinen suoritusmuoto, jossa rainamateriaali N

25 leikataan tai revitään ylävirtaan liikkuvasta elimestä 21.

Vastaavat viitenumerot ovat käytössä tässä kuin kuvien 1-7 . yhteydessä. Kuvan 8 suoritusmuodossa käytetään leikkauselimiä, • « jotka kuvassa 8 (ei rajoittavassa mielessä esitetty) omaavat leikkaussylinterin 51, jossa on terä 53 tai vastaava elin. 30 Sylinteri 51 pyörii tahdistetusti rullan 11 kanssa ja ennalta määrättyinä hetkinä terä 53 voidaan saattaa yhteistoimintaan kanavamuotoisen vastaterän 55 kanssa, joka on muodostettu rul- 111538 lan 11 pinnalle. Tämä voidaan aikaansaada joko liikuttamalla sylinteriä 51 lähelle rullaa 11, kuten on esitetty esimerkiksi patenttijulkaisussa US-4.487.377 (joka koskee erityyppistä kelauslaitetta), tai poistamalla terä 53 sylinteriin 51 muo-5 dostetusta istukasta, kuten on esitetty patenttijulkaisussa IT-1.213.822. Molempien yllä mainittujen patenttien sisältö sisällytetään tähän selostukseen.

Esillä olevassa tapauksessa sarja imureikiä 58 on sovitettu rullaan 11 pitämään ainakin rainamateriaalin etureunasta 10 kiinni leikkauksen jälkeen ja liikuttamaan aluetta kun liikkuva elin 21 toimii. Numerolla 59 on esitetty rullan 11 sisällä olevat rajoittavat seinämät, jotka muodostavat tyhjö-kammion .

Rainan erotus voidaan myös suorittaa muilla menetelmillä. 15 Esimerkiksi materiaali N voidaan venyttää kiihdyttämällä halkaisijaa ohjausrullaa 15. Repiminen tapahtuu tässä tapauksessa kuvan 9 mukaisesti rei'itysviivaa pitkin. Repiminen voidaan tehdä yksinkertaisimmin tuomalla elin 21 kosketukseen materiaalin N kanssa.

20 Liikkuvan elimen 21 pinta 21C voi olla rakenteeltaan sellainen, että se sopii tukin R koolle, joka on muodostettu pinnan 21C ja rullan 11 määrittämään kanavaan. Tämä voidaan aikaansaada pitomateriaalikerroksella, joka on sovitettu elimeen 21 ja muodostaa pinnan 21C, tai käyttämällä järjestelmää, 25 jossa on joustava hihnaelin tai vastaava. Tätä suoritusmuotoa on karkeasti esitetty kuvassa 10, jossa pinta 21C muodostetaan hihnalla, joka liikkuu kahden rullan 21R ympäri. Tällainen järjestely estää hihnaa 21C liukumasta (koska se on ankkuroitu esimerkiksi yhteen rullista 21R), mutta se mahdollis-30 taa saman hihnan muodonmuutoksen siihen käytetyn voiman avulla, joka voima tulee tukista Rl muodostumisen yhteydessä. Päättymättömän hihnan sijasta voidaan käyttää avointa hihnaa, 111538 jonka pää on ankkuroitu kiinteään pisteeseen ja toinen pää on ankkuroitu esimerkiksi joustavaan esteeseen.

Suoritusmuodoissa yllä on viitattu rullaan 11·, jolla on ulkoinen jatkuva pinta, johon liikkuvan elimen 21 pintaa 21S 5 puristetaan rainamateriaalin puristamiseksi. Tämäntyyppinen toiminta aikaansaa toistuvan mekaanisen jännityksen johtuen suorasta mekaanisesta kosketuksesta liikkuvan elimen 21 ja kelausrullan 11 välillä.

Tällaisen toistuvan mekaanisen toiminnon välttämiseksi ja 10 täten kulumisen ja jännityksen pienentämiseksi on mahdollista (keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti, joka esitetään kuvissa 11 ja 12) varustaa rulla 11 useilla rengasmaisilla urilla 11S. Liikkuvan elimen 21 pinta 21S on vuorostaan varustettu useilla ulkonemilla 21D, jotka sijaitsevat rullan 11 15 uria 11S vastapäätä. Kun kelaus uuden tukin muodostamiseksi käynnistetään, liikkuvaa elintä 21 liikutetaan lähelle ke-lausrullaa 11, siten, että ulkonemat 21D tulevat ainakin osittain kuvan 12 esittämällä tavalla rengasmaisiin uriin 11S. Tämä aiheuttaa rainamateriaalin N muodon muutoksen poikittais-20 suunnassa (eli rullan 11 akselin suuntaisesti), kuten esitetään kuvassa 12, ja tällöin aiheutetaan kitkavaikutus samaan materiaaliin. Kitka on riittävä aiheuttamaan sen, että raina-materiaali repeytyy rei'itysviivaa pitkin (ellei repimistä ole jo suoritettu eri toimenpiteessä) , ja aiheuttaa myös rainama-25 teriaalin vapaan reunan kiertymisen, jolloin se alkaa kiertyä itsensä ympäri uuden tukin muodostamiseksi. Tartuntavaikutuk- . sen lisäämiseksi rainamateriaaliin sekä ulkonemien 21D että » · rullan 11 pinnat ovat tässä tapauksessa materiaalia, jolla on korkea kitkakerroin.

30 Kuvissa 13-16 esitetään modifioitu suoritusmuoto.

Ensin viitataan kuviin 13 ja 14, jossa viitenumerolla 111 esitetään ensimmäinen kelausrulla, jonka ympäri kelattava i4 111538 rainamateriaali N tukkien R muodostamiseksi viedään. Viitenumerolla 113 esitetään toinen kelausrulla, joka yhdessä ensimmäisen kelausrullan kanssa muodostaa nipin 114. Molemmat kelausrullat 111 ja 113 pyörivät vastapäivään (kts. kuva 13).

5 Viitenumerolla 115 esitetään kolmas rulla, joka myös pyörii vastapäivään, ja joka on liikkuva mahdollistaen tukin R halkaisijan kasvun muodostumisen yhteydessä. Kolmas rulla 115 on kiinnitetty varteen 117, joka on kiinnitetty kohtaan 119 laitteen rakenteeseen.

10 Viitenumerolla 131 esitetään värähtelevä yksikkö, joka kääntyy toisen kelausrullan 113 pyörimisakselin A-A ympäri. Yksikössä 131 on moottori 133, joka hihnan 135 avulla, jota käytetään hihnapyörällä 137, pyörittää kaksoisnokkaa 139. Erityisesti, kuten esitetään leikkauskuvana kuvassa 14, hihnaa 15 135 käytetään toisen hihnapyörän 141 kautta, joka on kytketty akselin 143 päähän. Kiinnitettynä hihnapyörään 141 on ensimmäinen nokka 139. Kytkettynä akselin 143 vastakkaiseen päähän on toinen hihnapyörä 145, jolla on pienempi halkaisija, ja joka on kiinnitetty toiseen nokkaan 139, jolla on sama profii-20 li kuin ensimmäisellä nokalla. Kaksoisnokan 139 profiili on esitetty sivukuvana kuvassa 13. Hihnapyörät 141 ja 145 käyttävät vastaavia hihnoja 147, 149, jotka siirtävät akselin 143 liikkeen akselille 151 vaihdehihnapyörien 148, 150 kautta, jotka on kiinnitetty akseliin 151. Hihnoja 147 ja 149 ohjataan 25 edelleen kahden vapaan hihnapyörän 153 ympäri, joista ainoastaan toinen on esitetty kuvassa 1.

.· Akselia 151 tuetaan useilla toisistaan erillään sijaitse villa tuilla 155, jotka sijaitsevat yksikössä 131. Kiinnitettynä akseliin 151 tukien 155 väliin sijaitsevat levyt 157, 30 joissa kussakin on kääntölaite 159, johon pieni rulla 161 on vapaasti tuettu. Pienet rullat 161 toimivat yhdessä teräsput-kielimen 163 kanssa, joka on kiinnitetty levyyn 165, joka on 15 111538 valmistettu joustavasta materiaalista, kuten hiilikuidusta. Viitenumerolla 121 osoitetaan elin, jonka putkimainen elin 163 ja lamelli 165. Kiinnitettynä jälkimmäiseen on vuoraus 167, joka on joustavaa pitomateriaalia, kuten kumia tai vastaavaa.

5 Yleisesti viitenumerolla 12:Λ on esitetty käyrä pinta, jonka määrittää liikkuva elin 121, joka muodostaa yhdessä kelausrul-lan 111 lieriömäisen pinnan kanssa kanavan, jolla on lisääntyvä poikkileikkaus, kohdassa, jossa kelaus alkaa kunkin tukin muodostamiseksi alla olevien menetelmien mukaisesti.

10 Pari vartta 121 on käännettäviä akselin A-A ympäri, jonka ympäri kelausrulla 113 pyörii ja värähtely-yksikkö 131 kääntyy. Kuvassa 13 esitetään ainoastaan yksi varsi 171, ja toinen on symmetrinen tämän kanssa laitteen vastakkaisella puolella. Kuhunkin varteen 171 on asennettu vapaa pieni rulla 173, joka 25 muodostaa vastaavan nokan 139 nostimen. Normaaleissa toimintatiloissa varsia 171 työnnetään sylinteri-mäntä -järjestelmällä 175 vasten säädettävää kannatintä 177, joka sijaitsee koneen kehyksellä, eli on kiinnitetty kelausrullien 111, 113 pyöri- misakseleihin nähden. Aktivoimalla kannattimen 177 säätöelimiä 20 on mahdollista muuttaa rullan 111 pinnan ja liikkuvan elimen 121 välistä keskinäistä vaikutusta.

Kelauslaitteen toimiessa rullat 111, 113 ja 115 pyörivät • * samaan suuntaan tukin R muodostamista varten. Kun tukki R on valmis liikkuvaa elintä 121 siirretään lähellä kelausrullan 25 111 pintaa, ;olla R aina materiaalina käytetään, jolloin jäl- kimainittu puristuu - tai ainakin katkeaa - liikkuvan elimen • 121 pinnan 121A ja rullan 111 pinnan välillä, jolla aiheute taan se, että rainamateriaali katkeaa puristuspisteen ja valmiin tukin R välissä, ja näin katkaistun rainamateriaalin 30 vapaa pää kupristuu ja alkaa rullautua itsensä päälle uuden tukin muodostamiseksi.

Proseduurit, joilla yllä mainitut toiminnot suoritetaan, 16 111538 ovat samanlaiset kuin kuvien 1-7 yhteydessä selostetuissa suoritusmuodoissa, eikä niitä selosteta tarkemmin tässä.

Toisin kuin edellisessä suoritusmuodossa liikkuvan elimen 121 ja rullan 111 välinen lähestymisliike voidaan suorittaa 5 kahdella askeleessa. Itse asiassa tukin R muodostumisen ja kelautumisen aikana moottori 133 pidetään paikallaan. Kun tietty määrä rainamateriaalia on vielä kelattava lähes valmiiseen tukkiin, moottori 133 aktivoidaan nopeudella, joka vastaa koneen nopeutta, ja sen liikettä siirretään kaksois-10 nokkaan 139 hihnan 135 kautta. Nokan profiili on sellainen, että se aiheuttaa yksikön 131 liikkeen akselin A-A ympäri, ja täten aikaansaa liikkuvan elimen 121 liikkeen asteittain rullan 111 pinnalle. Kullakin kelausjaksolla, eli kunkin tukin R muodostumisen aikana, nokka 139 suorittaa täydellisen kierrok-15 sen nopeudella, joka on verrannollinen rainamateriaalin nopeuteen ja pysähtyy tämän jälkeen, odottaen seuraavaa jaksoa, siten, että kunkin kelausjakson aikana liikkuva elin 121 liikkuu rullan 111 lähelle ja tämän jälkeen poispäin siitä. Liike, joka on aikaansaatu kaksoisnokan 139 avulla ei kuitenkaan tuo 20 pintaa 121A riittävän lähelle rullan 111 pintaa aiheuttaakseen rainamateriaalin katkeamisen ja tätä seuraavan kelautumisen. Itse asiassa kaksoisnokan 139 pyöriessä tämä aiheuttaa rullan 111 asteittaisen lähestymisen, ja tällöin moottorin 133 liike siirtyy myös akselille 151 ja täten pieniin rulliin 161, jotka 25 pyörivät akselin 151 ympäri ja siirtävät joustavaa levyä 165 värähtelevään liikkeeseen suhteessa yksikköön 131. Maksimaalinen lähestyminen pinnan 121A ja rullan 111 lieriömäisen pinnan

* « I

välillä tapahtuu kun kaksoisnokan 139 liike lisätään levyn 165 lähestyvään liikkeeseen, joka jälkimmäinen aiheutuu pienistä 30 rullista 131, joita käytetään akselilla 151.

Kuten selvästi ilmenee kuvista 13 ja 14 hihnapyörien 141, 145 halkaisija on hyvin paljon suurempi (tyypillisesti neljä 17 111538 kertaa suurempi) kuin käyttävän hihnapyörän 137 halkaisija, joka vuorostaan on halkaisijaltaan suunnilleen yhtä suuri kuin hihnapyörien 148, 150 halkaisija, jotka on kiinnitetty akse liin 151. Tämä tarkoittaa sitä, että kaksoisnokan 139 kullakin 5 pyörimiskierroksella ja täten kullakin kelausjaksolla tukin R muodostumisessa, esiintyy yksikön 131 värähtelevä lähesty-misliike kohti rullaa 111 tietyllä värähdysliikkeen lukumäärällä liikkuvan elimen 121 osalta suhteessa yksikköön 131. Kun hihnapyörillä 133 ja 148, 150 on samat säteet ja hihnapyö-10 rillä 141, 145 kullakin on säde, joka on neljä kertaa suurempi kuin hihnapyörän 133 säde, esiintyy yksikön 131 yksi värähtely ja liikkuvan elimen 121 neljä värähtelyä kullakin kelausjaksolla. Värähtelyliikkeet ovat vaiheeltaan sellaisia toistensa suhteen, että ainoastaan yksi liikkuvan elimen 121 nopea vä-15 rähtelyliike yhtyy hetkellisesti yksikön 131 maksimi-lahestymi’spisteen kanssa suhteessa rullaan 111.

Siksi yllä mainittu laite mahdollistaa liikkuvan elimen 121 lähestyvän liikkeen kohti kelausrullaa 111 jakamisen kahteen liikkeeseen, joista toinen on hidas ja karkea lähes-20 tyminen hitaalla nopeudella (kaksoisnokan 139 ohjaamana) ja toinen nopea ja tarkka lähestyminen (pienten rullien 161 ohjaamana) . Tämä mahdollistaa ratkaisevasti tähän liittyvän • ( hitausmomentin pienentämisen, koska liikkuva elin 121, joka on se, jolla on suurempi taajuus, muodostuu elementeistä, joilla 25 on pienentynyt massa. Myös toisin päin yksikön 131 muodostavat raskaammat elimet omaavat liikkeitä, jotka ovat neljä kertaa hitaampia ja myös ne omaavat pienemmän hitausmomentin.

• ·

Seuraavassa viitataan kuviin 15 ja 16, joista nähdään, että lamelli 165 on ankkuroitu ruuveilla 181 tukien 155 sopi-30 vasti muotoiltuun etuosaan 183, jotka tuet on kiinnitetty liikkuvaan yksikköön 131. Kiinnitetty samaan osaan 183 ruuvien 184 avulla on myös kampamainen elementti 185, joka on varus- 18 111538 tettu useilla hampailla 187, jotka ulottuvat kelausrullan 113 rengasmaisten urien 189 sisälle. Kuvassa 15 esitetään kampa-mainen elementti eri kuvassa kuvan 13 nuolen F mukaisesti, jossa hampaat on esitetty viitenumerolla 187. Kampamaisessa 5 elementissä on edelleen pinta 185A, joka muodostaa elimen 121 pinnan 12IA laajennuksen.

Kampamainen elementti 185 aikaansaa siksi tasaisen rul-lauspinnan ilman tukin ulkonemia muodostumisen yhteydessä, ja pystyy täten rullaamaan helposti ja tasaisesti materiaalin 10 liikkuvan elimen 121 pinnalta 12IA rullan 113 lieriömäiselle pinnalle. Edelleen, mikäli kulkiessaan pinnalta 121A rullan 113 pinnalle muodostuva tukki ei ole täsmälleen yhdensuuntainen kelausrullien 111 ja 113 akseleiden kanssa (mikä todennäköisesti tapahtuu, koska ei ole sovitettu rainamateriaalin 15 keskisydäntä), kampamainen elementti 188 mahdollistaa automaattisen kohdistuksen tämän jättäessä pintaa 121A, 185A rullan 113 pinnalle. Itse asiassa, mikäli tukin akseli on vino suhteessa rullan 113 akseliin, suurin osa tukin lisäysosasta tulisi kosketukseen rullan 113 kanssa suhteessa eniten pois 20 vedettyyn osaan, joka edelleen on kosketuksessa pintaan 185A. Toisaalta, koska rullan 113 lieriömäinen pinta on varustettu, nopeudella, joka on lähes sama kuin rullan 111 pinta, pinnan 18-5A ollessa paikallaan, tapahtuu automaattinen tukin eniten luo liikkuneen osan hidastus. Tukin eri osat tarvitsevat saman 25 nopeuden nipissä, joka muodostuu rullien 111 ja 113 väliin ainoastaan mikäli samalla tukilla on akseli, joka on täsmäl-. leen yhdensuuntainen rullien 113 ja 111 akseleiden kanssa.

Tukin tätä kohdistusvaikutusta, suhteessa kelausrullien akseleihin, voidaan lisätä sopivasti modifioimalla toisen 30 kelausrullan pyörimisnopeutta suhteessa ensimmäisen kelaus-rullan pyörimisnopeuteen. Esimerkiksi käyttämällä keskeistä ohjausyksikköä 191, joka on esitetty kuvassa 13, on mahdol- 19 111538 lista aiheuttaa asteittainen kelausrullan 113 nopeuden pieneneminen suhteessa kelausrullaan 111 siten, että aiheutetaan se, että muodostuva tukki kulkee rullien väliin määritetyn nipin kautta. Mikäli nopeuden pieneneminen on alkanut pienellä 5 viiveellä suhteessa hetkeen, jolloin tukki saavuttaa alueen kampamaisen elementin 185, 187 ja kelausrullan 13 pinnan vä lissä, esiintyy hetki, jolloin tukki pyrkii jäämään paikalleen kohdassa, jossa se tulee kosketukseen kummankin kelausrullan 111, 113 kanssa. Tukin kohdistus aikaansaadaan täsmälleen 10 tällä hetkellä mikäli tukki ei ole oikein kohdistettu kelaus-rullien akseleihin nähden. Tässä tapauksessa rullia 111, 113 liikutetaan poispäin toisistaan.

Mahdollisuus liikuttaa kelausrullia 111, 113 keskenään poispäin ja toisiaan kohti voi myös esiintyä riippumatta mene-15 telmistä, joilla rullan 113 pyörimisnopeutta ohjataan. Tämä voidaan joko aikaansaada vakio- tai säädettävällä nopeudella rullien 111, 113 välillä, pysäyttämättä tukkia (eli asteittain ja jatkuvasti siirtämällä mainittua tukkia rullien 111, 113 välillä), liikuttamalla rullien 111, 113 akseleiden asteit-

20 täistä poistamista. Poistoliikettä voidaan ohjata toimielimellä tai se voidaan aikaansaada joustavalla pitoelimellä, jonka, aiheuttaa tukin lisäys muodostuessaan. Kuvissa 19A ja 19B

esitetään modifioitu suoritusmuoto, jossa kelausrullat 111, 113 on esitetty kahdessa vierekkäisessä asennossa tukin R2 25 siirtymisen yhteydessä nipin 114 sisällä.

Tässä suoritusmuodossa rullia 111, 113 viedään asteittain erilleen toisistaan toimielimen 116 avulla, joka on kytketty pariin värähtelyvarteen 118, jotka kannattavat rullaa 111, joista ainoastaan toinen on esitetty kuvassa, toisen ollessa 30 symmetrinen.

Joustava elementti 120 liittää toimielimen 116 varteen 118. On ilmeistä, että rullien 111, 113 ohjattu liike (keski- 111538 nainen lähestyminen ja etääntyminen) voidaan aikaansaada myös siirtämällä rullaa 113 suhteessa rullaan 111, jonka jälkimmäisen akseli jää kiinteäksi, mutta tällä on se haitta, että silloin on siirrettävä myös värähtelyelimet rullan 113 akselin 5 ympäri.

Rullien keskinäinen siirtäminen on suuruudeltaan rajoitettu siten, että se ei aiheuta negatiivisia vaikutuksia rai-namateriaalin venymiseen vaikkakin rullaa 111 siirretään.

Keskeistä ohjausyksikköä 191 voidaan myös käyttää ohjaukio seen: halkaisijaohjausrullan 115 nostamiseen ja laskemiseen; mainitun rullan mahdollista kiihdytystä varten aiheuttamaan valmiin tukin poistamisen; moottori 133 ohjaamaan yksikön 131 värähtelyä; ja mahdollisesti toimielin, joka määrittää rullien 111, 113 keskinäistä väliä.

15 Kuvassa 17 esitetään esillä olevan keksinnön mukaisen kelauslaitteen modifioitua suoritusmuotoa. Viitenumerolla 221 esitetään yleisesti liikkuva elin, joka on saranoitu alemman kelausrullan pyörimisakselin A-A ympäri, joka rulla on esitetty viitenumerolla 113. Ylempi kelausrulla ja kolmas rulla 20 on esitetty jälleen viitenumerolla 111 ja 115. Viitenumerolla 221A on esitetty tukin rullauspinta kelausjakson alussa. Viitenumerolla 285 on esitetty kampamainen elementti, joka vastaa elementtiä 185, joka on myös varustettu hampailla 287, jotka toimivat yhdessä rullan 113 rengasmaisten urien 289 kanssa. 25 Viitenumerolla Rl esitetään valmis tukki tämän poistamisen yhteydessä ja viitemerkillä R2 esitetään tukkia ensimmäisen kelausaskeleen aikana.

Myös tässä suoritusmuodossa lähestyvä liike liikkuvan elimen 221 pinnan 221A ja rullan 111 lieriömäisen pinnan vä-30 Iillä on jaettu kahteen osaan, mutta menetelmillä, jotka eroavat edellisen suoritusmuodon esitetyistä menetelmistä. Itse asiassa liikkuvaa elintä 221 liikutetaan levyllä 231, joka 21 111538 pyörii akselin 233 ympäri, ja käännetään epäkeskeisen kään-tönastan 235 ympäri joustavalle elementille 237, joka on kokoonpantu sylinteri-mäntä -järjestelmästä tai vastaavasta, joka on saranoitu kohdassa 239 värähtelevän elimen 221 ulok-5 keeseen 241. Käytössä järjestelmä 231, 233, 235, 237, 239, 241 on kaksinkertainen ja sijaitsee laitteen kahdessa sivukehyk-sessä. Levyn 231 pyöriminen aiheuttaa elementin 237 kautta, joka vaikuttaa yhdyssauvaan, pyörimisen akselin A-A ympäri. Kun elin 221 on maksimaalisen lähellä rullaa 111 varsi 241 on 10 kosketuksessa säädettävään kannattimeen 243. Kannattimen 243 asentoa voidaan säätää siten, että lähestyminen tapahtuu ainoastaan sillä hetkellä, kun kampimekanismi, joka muodostuu levystä 231, kääntötapista 235 ja joustavasta elementistä 237, sijaitsee ulkoisessa kuolokeskipisteessä tai jopa ennen täl-25 laista kuolokeskipistettä, jossa tapauksessa jäljellä olevaa iskua vaimennetaan pneumaattisen jousen elastisiteetilla, joka muodostuu sylinteri-mäntä -järjestelmästä 237.

Joka tapauksessa silloin, kun varsi 241 on kosketuksessa kannattimeen 243, liikkuvan elimen pinnan piste 221S ei ole 20 kosketuksessa rullan 111 pintaan, koska lopullinen lähestyminen hyvin korkealla nopeudella aikaansaadaan siirtämällä rullan 111 sektoria 245 säteettäin ulospäin. Sektorin 245 säteet-täinen liike voidaan aikaansaada esimerkiksi mekanismilla, joka on vastaava kuin patenttijulkaisussa IT-1.231.822 esitet-25 ty, joka sisällytetään tähän. Sektorin 245 liike poispäin voi tapahtua pyörimisen' yhteydessä, joka edeltää käyttökelpoista . kosketusta, kun toisaalta paluuliike lepokohtaan voi tapahtua seuraavan kierroksen aikana. Sektorin 245 massa on riittävästi rajoitettu mahdollistamaan tällä aikavälillä poistoliikkeen 30 siten, että aikaansaadaan sektorin 245 ulkopinnan ja liikkuvan elimen 221 pinnan 221S välinen kosketus siirrettäessä sektoria 245 mainitun liikkuvan elimen 221 eteen.

22 1 1 1538

Rainamateriaalin N lopetus kelausjakson lopuksi voidaan aikaansaada myös leikkauselimillä, jotka sijaitsevat ylävirtaan liikkuvista elimistä 121 tai 221 esimerkiksi leikkaussy-linterillä, jossa on terä, joka toimii yhdessä rullan 111 5 kanavan kanssa, ja imuelimillä, jotka pitävät vapaata reunaa alaspäin leikkeestä siirtäen tätä alaspäin kohti liikkuvaa elintä 121 tai 221. Tässä tapauksessa mainitun liikkuvan elimen lähestyminen rullaa 111 kohti omaa ainoastaan sen tarkoituksen, että se aiheuttaa rainamateriaalin vapaan reunan kup-10 ristumisen ylöspäin ja uuden tukin muodostumisen käynnistymisen; tämän lähestymisen on tapahduttava sen jälkeen, kun vapaa reuna on ylittänyt maksimilähestymisen rullan 111 ja liikkuvan elimen 221 tai 121 välillä.

Kuitenkin, koneen yksinkertaistamiseksi on edullista 15 aikaansaada rainamateriaalin N erotus repimisen kautta, joka aikaansaadaan puristamalla materiaalia liikkuvan elimen 121 tai 221 ja rullan 111 välillä, kuten on esitetty kaaviomai-sesti kuvissa. Tässä tapauksessa repiminen voidaan aikaansaada varustamalla rullan 111 pinnan pitkittäinen osa kitkaker-20 toimella, joka on hyvin paljon pienempi kuin pinnan kitkakerroin, joka sijaitsee välittömästi alavirtaan tästä suhteessa rainamateriaalin syöttösuuntaan. Kuvan 17 suoritusmuodossa • < liikkuva sektori 245 voi esimerkiksi olla varustettu kahdella eri ulkopintaosalla, jotka on osoitettu vastaavasti viitemer-25 keillä 245A ja 245B. Pinnalla 245A on alempi kitkakerroin, ja se voi olla esimerkiksi tasainen pinta, kun toisaalta pinnalla 245B on korkeampi kitkakerroin ja se voi olla esimerkiksi • · smirkelikangasta, jolla on kitkakerroin, joka on sama tai jopa korkeampi kuin rullan 111 jäljelle jäävällä pinnalla. Tällä 30 järjestelyllä, sopivasti tahdistamalla liikkuvan elimen 221 ja sektorin 245 liikkeitä rainamateriaalin N rei1itysviivojen asennon suhteen on mahdollista aiheuttaa se, että yksi rei- 23 1115 3 8 itysviiva sijaitsee pinnalla 245A tai välittömästi alavirtaan tästä, kun liikkuva elin 221 tulee kosketukseen sektorin 245 kanssa ja on mahdollista puristaa rainamateriaali liikkuvan elimen 221 ja pinnan 245A väliin. Tämä aiheuttaa rainamateri-5 aalin liukumisen (johtuen pienestä kitkakertoimesta) pinnalla 245A ja täten tämän repimisen rei1itysviivaa pitkin. Tätä seuraava, lähes välittömästi seuraava pinnan 245B osan saapuminen, jolla on korkea kitkakerroin, mahdollistaa täten aikaansaadun etureunan kupristumisen ja kiertymisen ja aloittaa 10 seuraavan ke1auksen.

Yllä mainittua voidaan soveltaa myös kuvaan 13, jossa tapauksessa pinnat muodostetaan pienellä ja suurella kitka-kertoimella suoraan rullaan 111 eikä mainitun rullan liikkuvaan sektoriin.

15 Kun kelausrullan ja liikkuvan rullan pinnat tulevat kos ketukseen toistensa kanssa aiheuttaen rainamateriaalin katkeamisen ja/tai uuden kelauksen alun, rainamateriaalilla voi olla pyrkimys löystyä ylävirtaan kosketuspisteestä. Tätä varten voidaan käyttää elimiä tämän jännityspuutteen estämiseksi 20 leviämästä rainamateriaalin ylävirtaan. Sopiva elin tätä tarkoitusta varten voi muodostua pienestä rullasta, joka on joko moottorikäyttöinen tai vapaasti pyörivä, joka sovitetaan kosketukseen rainamateriaalin kanssa alueella, jossa mainittua materiaalia sovitetaan ensimmäiseen kelausrullaan. Tällainen 25 pieni rulla on esitetty kuvassa 13 katkoviivalla, ja viitemer-killä 301. Kosketus rullien 111 ja 301 välillä estää rainama-teriaalia N löystymästä rullista ylävirtaan.

• * (

Keksinnön mukaisesti voidaan järjestää myös muita elimiä löystymisen estämiseksi useiden imureikien 303 muodossa rullan 30 111 lieriömäisellä pinnalla, joka aiheuttaa rainamateriaalin tarttumisen 111 pintaan. Tällainen ratkaisu on esitetty kuvassa 17. On ilmeistä, että molemmat ratkaisut ovat vaihdettavis- 24 11 1538 sa keskenään tai yhdistettävissä, ja niitä voidaan soveltaa vaihtoehtoisesti muissa suoritusmuodoissa esitettyihin yhdistelmiin. Käytettäessä imujärjestelmää reikien 303 sisällä oleva tyhjö voidaan keskeyttää oikea-aikaisesti sinänsä tunne-5 tulla tavalla.

Kuvassa 18 esitetään kaaviomaisesti pienen tukin osaa, joka on aikaansaatu poikittain katkaisemalla tukki, jota on valmistettu yllä selostetussa kelauslaitteessa. Kuten selvästi ilmenee kuvasta 18, tukista puuttuu keskeinen sydän. Siinä ei 10 ole reikää eikä tyhjää keskialuetta, vaan keskiosa on täysin materiaalin täyttämä. Erityisesti siihen kuuluu kes- kisydänalue, joka on esitetty viitemerkillä SI, jossa kierrokset ovat tiheämpiä, ja täten tiheämpään pakattuja, sekä ulkoalue, joka on esitetty viitemerkillä S2, jossa kierrokset 15 ovat hieman harvempia. Alue SI muodostuu siirrettäessä tukkia kanavassa, joka määräytyy pinnoista 12IA ja 221A ja rullan 111 pinnasta. Alue S2 on se, joka muodostuu kelattaessa kelausrul-lien 111, 113 välillä ja jälkeenpäin rullien 111, 113 ja 115 välillä. Kompaktimman alueen SI halkaisija voi olla alueella 20 1-20 mm.

Yllä mainitulla järjestelmällä on mahdollista aikaansaada tukki rainamateriaalista, tyypillisesti paperista- pienten rullien valmistamiseksi esimerkiksi WC-paperia, talouspaperia ja vastaavaa varten. Paperiraina voi olla yksi- tai moniker-25 roksista ja liitetty sinänsä tunnetuilla menetelmillä, kuten kalanteroimalla, korkopainolla tai vastaavalla.

• «

Keksintö ei rajoitu esitettyihin esimerkkeihin, jotka ovat ainoastaan keksinnön eräitä suoritusmuotoja, vaan keksin-30 nön suojan määräävät seuraavat patenttivaatimukset.

Claims (41)

1. 25 111538
2. 1. Kelauslaite tukkien (R) tuottamiseksi rainamateriaa-lista (N) ilman keskisydäntä, johon kuuluu ensimmäinen ke-lausrulla (11; 111), jolla rainamateriaali kulkee ja toinen 5 kelausrulla (13; 113), joka yhdessä ensimmäisen kelausrullan kanssa määrittää nipin (14; 114), jonka läpi rainamateriaali kulkee, tunnettu siitä, että siinä on liikkuva elin (21; 121; 221), joka on liikkuva suhteessa ensimmäiseen kelaus-rullaan (11; 111) ja järjestetty ylävirtaan mainitusta ni-10 pistä, jota liikkuvaa elintä jaksoittain liikutetaan kohti ensimmäisen kelausrullan pintaa rainamateriaalin hidastamiseksi mainitun liikkuvan elimen ja ensimmäisen kelausrullan pinnan välillä, jolla aiheutetaan se, että rainamateriaalin etureuna kiertyy ja alkaa kelautua itsensä ympäri, ja maini-15 tulla liikkuvalla elimellä on rullauspinta (21C; 121A; 221A; 185A; 285A) , joka määrittää yhdessä ensimmäisen kelausrullan (11; 111) sylinterimäisen pinnan kanssa tilan alkukelausta varten tukin (R) muodostamiseksi.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu sii-20 tä, että kosketus mainitun liikkuvan elimen ja rainamateriaalin välillä aiheuttaa sekä rainamateriaalin repeämisen että vapaan etureunan muodostumisen ja kelauksen aloituksen.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että liikkuva elin tuodaan jaksottain kosketukseen 25 ensimmäisen kelausrullan kanssa rainamateriaalin puristamiseksi liikkuvan elimen ja ensimmäisen kelausrullan väliin.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu rullauspinta (21C; 121A; 221A, 185A; 285A) " on tangentiaalinen toiseen kelausrullaan (13; 113) .
6. 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu liikkuva elin (21; 121; 221) kääntyy akselin (A-A) ympäri, joka yhtyy toisen kelausrullan (13; 113) pyörimisakselin kanssa. 26 111538
7. 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää nokan (27) mainitun liikkuvan elimen liikuttamiseksi.
8. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu sii- 5 tä, että mainittua nokkaa (27; 139) käytetään riippu mattomalla moottorilla (133) .
9. 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää toimielimen, joka käyttää mainittua liikkuvaa elintä suoraan.
10. 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että liikkuvan elimen (21; 121, 221) rul- lauspinta (21C; 121A, 221A), joka toimii yhdessä ensimmäisen kelausrullan kanssa, on joustava.
11. 10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lai- 15 te, tunnettu siitä, että se sisältää rei'itysryhmän (7, 9) rainamateriaalin rei1ittämiseksi pitkin poikittaisia rei1 itysvi ivoja, ja että liikkuvan elimen (21; 121; 221) liike on tahdistettu rei'itysasennon kanssa.
12. 11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lai- 20 te, tunnettu siitä, että se sisältää kolmannen liikkuvan halkaisijan säätörullan (15; 115), joka yhdessä ensimmäisen ja toisen kelausrullan kanssa määrittää kelaustilan, jossa tukin (R) muodostus saatetaan loppuun. ·· 12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lai- 25 te, tunnettu siitä, että tukki kelauksen aikana saatetaan kulkemaan nipin (14; 114) kautta, jonka määrittää kaksi ke- lausrullaa (11, 13; 111, 113) johtuen kahden rullan ke- hänopeuden erotuksesta.
13. 13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lai- 30 te, tunnettu siitä, että se sisältää elimet, joilla hetkellisesti muutetaan toisen kelausrullan (13; 113) pyöri misnopeutta ja/tai halkaisijan säätörullan (15; 115) pyörimisnopeutta mahdollistaen muodostetun tukin (R) poistamisen. 27 111538
14. 14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää katkaisuelimet (53) rainamateriaalin leikkaamiseksi tai katkaisemiseksi ylävirtaan liikkuvasta elimestä (21).
15. 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että katkaisuelimiin kuuluu leikkauselin (53), joka pyörii tahdistetusti ensimmäisen rullan liikkeen kanssa, ja jolloin ensimmäisessä kelausrullassa sijaitsee kanava tai vastaterä (55), joka pystyy toimimaan yhdessä leikkauselin-10 ten kanssa, ja elimet (57) rainamateriaalin etureunan kiinni pitämiseksi leikkauksen jälkeen.
16. 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että pidinelimet ovat pneumaattisia sisältäen imuauk-koja (57) ensimmäisen kelausrullan pinnassa.
17. 17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lai te, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen kelausrulla (11, 13; 111, 113) pyörivät vakionopeudella ja toinen ke lausrulla (13; 113) pyörii kehänopeudella, joka on hieman pienempi kuin ensimmäisen rullan (11; 111) mahdollistaen tu-20 kin etenemisen muodostumisen yhteydessä.
18. 18. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen kelausrullan (11) pinta on varustettu joukolla rengasmaisia uria (11S) ja liikkuvan elimen pinta (21S), joka toimii yhdessä ensimmäisen kelaus-25 rullan mainitun pinnan kanssa, on varustettu ulkonemilla (21D), jotka pystyvät painumaan ainakin osittain mainittuihin, ensimmäisen kelausrullan pinnassa oleviin rengasmaisiin uriin (11S), jolloin kelauksen aloitus tapahtuu il-man kosketusta kelausrullan ja liikkuvan elimen välillä.
19. 19. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lai te, tunnettu siitä, että liikkuvan elimen (121; 221) pinta omaa kampamaisen profiilin (187; 287), joka toimii yhdessä toisen kelausrullan (113) rengasmaisten urien (189; 289) 28 11 1538 kanssa mahdollistaen tukin kulun liikkuvan elimen pinnalta toiselle kelausrullalle.
20. 20. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen käyttöelin (139; 231) 5 aiheuttaa ensimmäisen keskinäisen hitaan lähenemisen ensim mäisen kelausrullan (111) pinnan ja mainitun liikkuvan elimen (121; 221) välillä, ja toinen käyttöelin (157, 161; 245) aiheuttaa lopullisen nopean lähenemisen ensimmäisen kelaus-rullan pinnan ja mainitun liikkuvan elimen välillä rainama-10 teriaalin tartuttamiseksi.
21. 21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että liikkuva elin (121) sisältää joustavan levyn (165), joka muodostaa rullauspinnan, joka toimii yhdessä ensimmäisen kelausrullan (111) pinnan kanssa, ja jolloin le- 15 vyyn liittyy toinen käyttöelin (157, 161), joka aiheuttaa sen, että levy joustaa ohjatuin aikavälein.
22. 22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää värähtelevän yksikön (131), johon liikkuva elin (121) on sovitettu, johon värähtelevään 20 yksikköön liittyy ensimmäinen käyttöelin (139), joka aiheuttaa värähtely-yksikön hitaan värähtelyn kohti ensimmäistä kelausrullaa (111), jossa värähtelevä yksikkö kannattaa toista käyttöelintä (157, 161), joka aiheuttaa sen, että liikkuva elin (121) liikkuu nopeasti lähelle ensimmäisen ke-25 lausrullan pintaa.
23. 23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että värähtelevä yksikkö (131) kantaa toimielimet (133), jotka aiheuttavat sen, että ensimmäinen nokkaelin Γ (139) pyörii, joka toimii yhdessä nostimen (173) kanssa 30 laitteen rungossa värähtelevän yksikön (131) liikuttamiseksi, ja toinen nokkaelin (157, 161), joka toimii yhdessä liikkuvan elimen (121) kanssa aiheuttaen tämän liikkumisen lähelle toista kelausrullaa, jolloin toisen nokkaelimen pyö- 111538 29 rimisnopeus on kerrannainen ensimmäisen nokkaelimen pyörimisnopeudesta .
24. 24. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisellä kelausrullalla (111) sijaitsee 5 sektori (245), joka on liikutettavissa suhteessa rullauspin-taan ja kasvaen pituussuunnassa ensimmäisellä kelausrullalla, jolloin mainitun sektorin liike ulospäin säteettäisessä suunnassa aiheuttaa kelausrullan ja liikkuvan elimen (221) yhteistoimivien elinten liikkeen lähelle toisiaan.
25. 25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen laite, tunnettu siitä, että liikkuvalla sektorilla on tasainen ulkopintaosa (245A), jolla on matala kitkakerroin.
26. 26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitulla liikkuvalla sektorilla on ensimmäinen 15 sileä pintaosa (245A), joka kasvaa pituussuunnassa, ja toinen pintaosa (245B), jolla on korkeampi kitkakerroin, joka kasvaa rinnakkain ja ensimmäisen osan takana suhteessa rai-namateriaalin (N) suuntaan, jolloin ensimmäinen pintaosa toimii yhdessä liikkuvan elimen (221) kanssa.
27. 27. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lai te, tunnettu siitä, että ensimmäinen kelausrulla (111) on varustettu pintaosalla (245A), joka kasvaa pituussuunnassa ja on olennaisesti yhdensuuntainen rullan akselin kanssa, ja ·· jolla on kitkakerroin, joka on olennaisesti pienempi kuin 25 vierekkäisellä pintaosalla (245B), joka sijaitsee ylävirtaan suhteessa rainamateriaalin syöttösuuntaan, jolloin pintaosa, jolla on matala kitkakerroin, toimii yhdessä liikkuvan elimen (221) kanssa rainamateriaalin repimiseksi.
28. 28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen laite, tunnettu 30 siitä, että se sisältää rei' itysryhmän ja elimet rei'-itysryhmän tahdistamiseksi ensimmäisen kelausrullan (111) kanssa siten, että rainamateriaalin repimishetkellä rei-itysviiva sijaitsee joko pintaosalla, jolla on matala kitka-kerroin tai suoraan alavirtaan siitä. 30 111538
29. 29. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää elimet (301, 303), jotka estävät rainamateriaalin syötön löystymästä, erityisesti repiessä rataa ja kunkin uuden tukin alkukelauksen yhteydes- 5 sä.
30. 30. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää elimet (116, 118, 120), jotka hetkellisesti pystyvät muuttamaan mainittujen kelaus-rullien (111, 113) keskusten etäisyyttä.
31. 31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut elementit (116, 118, 126), jotka pystyvät hetkellisesti muuttamaan kelausrullien (111, 113) kes kusten etäisyyttä liittyvät ensimmäiseen kelausrullaan (111), jolloin toisella kelausrullalla on olennaisesti kiin-15 teä akseli.
32. 32. Menetelmä rainamateriaalia (N) olevien tukkien ke-laamiseksi ilman keskisydäntä olevien tukkien (R) tuottamiseksi sisältäen askeleet, joissa: a) aikaansaadaan ensimmäinen kelausrulla (11; 111), jonka 20 ympäri rainamateriaalia kuljetetaan tukin muodostamiseksi,- b) aikaansaadaan toinen kelausrulla (13; 113), joka määrittää ensimmäisen kelausrullan kanssa nipin, jonka läpi rainamateriaalia (N) kuljetetaan; tunnettu siitä, että · - aikaansaadaan, ylävirtaan mainitusta ensimmäisestä ni- 25 pistä, liikkuva elin (21; 121; 221), joka on liikkuva suhteessa mainittuun ensimmäiseen kelausrullaan ja joka sisältää rullauspinnan (21C; 121A; 221A; 185A; 285A); - liikutetaan mainittua liikkuvaa elintä kohti mainitun 30 ensimmäisen kelausrullan (11; 111) pintaa rainamateri aalin (N) hidastamiseksi mainitun liikkuvan elimen ja ensimmäisen kelausrullan pinnan välillä siten aikaansaaden rainamateriaalin (N) etureunan kiertymisen ja itsensä päälle kelautumisen alkamisen ensimmäisen ke- 111538 31 lausrullan (11; 111) pinna ja mainitun liikkuvan elimen välissä ensimmäisen kt ausrullan pinnan ja mainitun rullauspinnan välisen suhteellisen liikkeen johdosta; 5. muodostetaan tukin keskiosan alku rullaamalla alkukään- teitä rainamateriaaliin mainitun rullauspinnan ja mainitun ensimmäisen kelausrullan pinnan välissä; mainitun rullauksen aikaansaadessa mainitun keskiosan liikkumisen kohti mainittua nippiä; 10. liikutetaan mainittua keskiosaa mainitun nipin läpi.
33. 33. Patenttivaatimuksen 32 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rainamateriaali tartutetaan ensimmäisen kelaus-rullan pinnan ja rullauspinnan väliin rainamateriaalin repimiseksi ja repimisen yhteydessä muodostuneen vapaan reunan 15 kiertämiseksi itsensä ympäri.
34. 34. Patenttivaatimuksen 32 tai 33 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rainamateriaali tartutetaan ensimmäisen kelausrullan pinnan ja rullauspinnan väliin.
35. 35. Patenttivaatimuksen 32 tai 33 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että rainamateriaali pidetään ensimmäisen kelausrullan pinnan ja rullauspinnan välissä ilman suoraa kosketusta mainitun rullan ja mainitun rullauspinnan välillä.
36. 36. Patenttivaatimuksen 32 tai 35 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että rainamateriaalia keskeytetään ylävir taan kosketusalueesta nähden rullauspinnan kanssa ja ennen suhteessa rullauspinnan vaikutusta rainamateriaaliin.
37. 37. Patenttivaatimusten 32 - 36 mukainen menetelmä, *♦ tunnettu siitä, että kelaus tukin muodostamiseksi päätetään 30 kolmen kelausrullan välissä, ja että rainamateriaalin repiminen suoritetaan yhden mainituista kelausrullien kiihdyttämisen kautta, joka myös aiheuttaa muodostetun tukin kiihtymisen. 32 111538
38. 38. Jonkin patenttivaatimusten 32 - 37 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sen jälkeen, kun mainittu rul-lauspinta on saatettu kosketukseen rainamateriaalin kanssa rainamateriaalin vapaan pään rullauksen aloittamiseksi ja 5 liikutettu jatkuvasti poispäin ensimmäisen kelausrullan pinnalta rainamateriaalin siirtymisen mahdollistamiseksi, mainittu rullauspinta jää sellaiselle etäisyydelle ensimmäisestä kelausrullasta, että määrittyy tila tukin muodostumisen alkukelausta varten; ja mainittua rullauspintaa liikute-10 taan myöhemmin edelleen poispäin ensimmäisestä kelausrullasta, kun tukki tulee kosketukseen toisen kelausrullan kanssa.
39. 39. Jonkin patenttivaatimuksen 32 - 38 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukin siirtyessä mainitun nipin kautta kelausrullien keskusten etäisyyttä muutetaan hetkel- 15 lisesti mahdollistaen tukin lisääntymisen tämän siirtymisen yhteydessä.
40. 40. Patenttivaatimuksen 39 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisen rullan akseli pidetään olennaisesti kiinteänä ja ensimmäinen kelausrulla viedään poispäin siitä.
41. 41. Kelattua paperirainamateriaalia oleva tukki ilman sydäntä tai keskeistä kelausputkea, jossa paperirainamateri-aalilla on useita käänteitä ja jossa mainittu tukki on vailla keskeistä reikää ja on kokonaan täytetty paperirainamate-riaalilla; tunnettu siitä, että paperirainamateriaalin si-25 simmät käänteet, jotka muodostavat mainitun tukin sydänosan (SI) ja jotka vastaavat ensimmäistä tukin kelausaskelta, omaavat lähes vakion kelaustiheyden, joka on suurempi kuin seuraavien käänteiden tiheys, jotka käänteet määrittävät tukin ulomman vyöhykkeen (S2); ja mainittu tiheämpi sydänosa 30 (SI) omaa halkaisijan, joka on välillä 1-20 mm. 33 1 1 1538