FI111120B - Ajoitusmenetelmä ja -järjestely taajuuksien välistä yhteydensiirtoa valmistelevien mittausten tekemiseksi - Google Patents

Description

111120

Ajoitusmenetelmä ja -järjestely taajuuksien välistä yhteydensiirtoa valmistelevien mittausten tekemiseksi - Timingsmetod och -arrangemang för att utföra . förberedande mätningar för en handover mellan frekvenser i 5 Keksintö liittyy yleisesti tekniikkaan tietoliikennetaajuuksia koskevien mittausten tekemiseksi solukkoradiojäijestelmän kannettavassa päätelaitteessa. Erityisesti keksintö liittyy sellaisten mittausten ajoittamiseen, joita suoritetaan muille taajuuksille kuin sille, jota sillä hetkellä käytetään aktiiviseen tietoliikenneyhteyteen.

Solukkoradiojärjestelmien tekniikassa taajuuksien välinen yhteydensiirto tarkoittaa 10 sitä, että vaihdetaan taajuutta, jolla ylläpidetään aktiivista tietoliikenneyhteyttä tukiaseman ja matkaviestimen välillä. Taajuuksien väliseen yhteydensiirtoon voi liittyä myös solun vaihto, jolloin toimenpide on solujen ja taajuuksien välinen yhteydensiirto, tai taajuuden vaihto voi tapahtua samassa solussa, jolloin se on solun sisäinen taajuuksien välinen yhteydensiirto. Tätä keksintöä voidaan soveltaa yhtä hyvin 15 kaikkiin taajuuksien välisen yhteydensiirron tyyppeihin.

Sopivan kohdetaajuuden löytämiseksi taajuuksien välistä yhteydensiirtoa varten matkaviestimen on arvioitava käytettävissä olevat kohdetaajuudet niillä saavutettavissa olevan yhteyden laadun perusteella. Tämä taas edellyttää sitä, että matkaviestimen on nopeasti viritettävä radiovastaanottimensa (tai jokin niistä, jos radiovas-20 taanottimia on useita) kullekin arvioitavalle kohdetaajuudelle joksikin aikaa. Majakoista multipleksointia (TDMA) käyttävissä järjestelmissä tämä ei ole ongelma, koska matkaviestimen on joka tapauksessa lähetettävä ja vastaanotettava vain tietty- « ·« **' jen, toistuvien ajanjaksojen aikana, ja niiden välillä sillä on aikaa virittää vastaanot- timensa mille tahansa muille taajuuksille. Muissa järjestelmissä, kuten koodijakoi-25 sessa multipleksoinnissa (CDMA), joissa vastaanotto ja lähetys ovat olennaisesti jatkuvia, voi olla ongelmallista löytää sopivia aikavälejä mittauksille.

On määritelty myös ns. katkottujen kehysten moodi, jota käytetään lähetyksessä ja vastaanotossa tiettyjen aikavälien jättämiseksi vapaiksi mittausten tekemistä varten. Katkottujen kehysten moodi tarkoittaa sitä, että sekä lähetys että vastaanotto suorite-30 taan vain tietyn, ennalta määritetyn katkottujen kehysten mallin mukaisesti. Kuva 1 esittää kehysjonoja, joista kehysjono 101 vastaa ylössuuntaista lähetystä normaali-moodissa, kehysjono 102 vastaa alassuuntaista lähetystä normaalimoodissa, kehys-jono 103 vastaa ylössuuntaista lähetystä katkottujen kehysten moodissa ja kehysjono ;*· 104 vastaa alassuuntaista lähetystä katkottujen kehysten moodissa. Katkottujen ke- 111120 2 hysten suhteelliset pituudet ja niiden väliset hiljaiset jaksot on määritelty kunkin jäijestelmän spesifikaatioissa.

Yhden vastaanottimen käsittävissä matkaviestimissä katkottujen kehysten moodin käyttö vastaanotossa on olennaista, jotta vastaanotin olisi varattuna meneillään ole-5 van yhteyden käyttöön vain osan ajasta. Katkottujen kehysten moodin käyttö lähetyksessä ei ehkä näytä ensi näkemältä niin olennaiselta, mutta tavallisesti se on väistämätöntä, koska lähettimen tehoa on vähennettävä vastaanottimen mittausjakso-jen ajaksi. Lähettimestä tuleva vuototeho voi helposti häiritä vastaanottimessa meneillään olevaa mittausta.

10 Katkottujen kehysten moodi ei ole täysin ongelmaton järjestelmän kannalta. Katkottujen kehysten moodissa on käytettävä suurempaa lähetystehoa kuin jatkuvan yhteyden moodissa, koska tukiaseman ja matkaviestimen välinen suljettuun silmukkaan perustuva tehonsäätö ei toimi kunnolla ja koska sama määrä tietoa on lähetettävä lyhyemmässä ajassa. Koodijakoista multipleksointia käyttävät järjestelmät ovat kui-15 tenkin hyvin herkkiä lähetystehon kasvattamiselle, koska kaikki samanaikaisesti meneillään olevat lähetykset häiritsevät toisiaan. Lisäksi voi käydä niin, että suurimmat sallitut lähetystehot olivat käytössä jo jatkuvan yhteyden moodissa, jolloin ei ole mahdollista enää lisätä tehoa katkottujen kehysten moodin vaatimalla tavalla.

Viimeksi mainittu ongelma voidaan välttää mitoittamalla solukkoradiojärjestelmän 20 solut niin, että jokaisen solun reunoillakin on käytettävissä tehomarginaali katkottujen kehysten moodin käyttämiseksi. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että verkosta vastuussa olevan operaattorin on pystytettävä lisää tukiasemia, mikä on taloudellisesti epäedullista.

• · Tämän keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä ja järjestely taajuuksien välistä 25 yhteydensiirtoa valmistelevien mittausten tekemiseksi niin, että se ei kohtuuttomasti kasvata yleistä häiriötasoa solukkoradiojärjestelmässä. Lisäksi keksinnön tavoitteena on esittää sellainen menetelmä ja järjestely tarvitsematta rakentaa ylitiheää tukiasemien verkkoa.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan laatimalla joukko sääntöjä, jotka määrittävät, mil-30 loin matkaviestimen pitäisi siirtyä katkottujen kehysten moodiin valmistautuakseen taajuuksien väliseen yhteydensiirtoon.

Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että siinä on seuraavat vaiheet: .. - määritetään joukko ehtoja seurattavaksi jatkuvan yhteyden moodin aikana 3 111120 - seurataan, täyttyykö ainakin yksi mainituista ehdoista jatkuvan yhteyden moodin aikana, ja . - mikäli ainakin yksi mainituista ehdoista täyttyy jatkuvan yhteyden moodin aikana, matkaviestimen toiminta vaihdetaan yhdistettyyn katkottujen kehysten moodiin ja , 5 mittausmoodiin.

Keksinnön kohteena on myös järjestely, joka on tunnettu siitä, että siinä on - välineet, joilla tallennetaan joukko ehtoja seurattavaksi jatkuvan yhteyden moodin aikana - välineet, joilla seurataan, täyttyykö ainakin yksi mainituista ehdoista jatkuvan yh-10 teyden moodin aikana, ja - välineet, joilla reagoidaan ainakin yhden mainitun ehdon mahdolliseen täyttymiseen jatkuvan yhteyden moodin aikana vaihtamalla matkaviestimen toiminta yhdistettyyn katkottujen kehysten moodiin ja mittausmoodiin.

Katkottujen kehysten moodin käyttämisen edut ovat ilmeisiä taajuuksien välistä yh-15 teydensiirtoa valmistelevien mittausten tekemisen kannalta, mutta katkottujen kehysten moodin tarpeetonta käyttöä on vältettävä. Harkittuamme huolellisesti mahdollisia tilanteita, jotka voivat aiheuttaa taajuuksien välisen yhteydensiirron tarpeen, voimme esittää joukon sääntöjä, joita voidaan edullisesti käyttää matkaviestimessä katkottujen kehysten moodin aktivoinnin laukaisemiseksi.

20 Ensimmäinen ehto, joka voi aiheuttaa matkaviestimen siirtymisen katkottujen kehysten moodiin ja valmistelevien mittausten tekemiseen taajuuksien välistä yhteyden-siirtoa varten, on suurimman matkaviestimelle varatun lähetystehon saavuttaminen varsinkin alassuunnassa. Suurimman lähetystehon saavuttaminen alassuunnassa • · huomataan matkaviestimessä helposti siitä, että vastaanotettu tehotaso ei merkittä-25 västi muutu huolimatta useista peräkkäisistä tehonsäätökomennoista, joissa matkaviestin pyytää lisää alassuuntaista tehoa.

Toinen ehto, jonka pitäisi laukaista katkottujen kehysten moodin ja taajuuksien välistä yhteydensiirtoa valmistelevien mittausten aktivointi, on laajakaistahäiriöiden < epätavallisen korkea mitattu taso. On mahdollista esittää joukko yksinkertaisia 30 sääntöjä, joilla määritellään, mikä on tässä mielessä epätavallista. On tunnettua, että matkaviestimellä, joka sattuu olemaan hyvin lähellä tukiasemaa, jonka kanssa sillä on aktiivinen yhteys (’’palveleva” tukiasema), havaitaan suhteellisen korkea laajakaistahäiriöiden taso, mutta pidemmillä välimatkoilla laajakaistahäiriöiden merkityksen pitäisi olla pienempi. Jos esimerkiksi etenemisvaimennuksen mittaus kuiten-: 35 kin osoittaa, että etäisyys palvelevaan tukiasemaan on pitkä, mutta matkaviestimellä 111120 4 havaitaan silti korkea laajakaistahäiriöiden taso, sen syynä on luultavimmin toinen tukiasema tai toinen lähetin, joka toimii melkein samalla taajuudella. Sellaisessa tilanteessa on tavallisesti edullista suorittaa taajuuksien välinen yhteydensiirto.

Kolmas ehto samaa tarkoitusta varten tulee eräistä arvioista, joita matkaviestin voi 5 tehdä normaalin toiminnan aikana. On mahdollista arvioida naapurikanavan häiriö-taso vähentämällä mitatusta kapeakaistahäiriöiden tasosta arvioitu epäortogonaali-nen samakanavainen häiriö, vastaanotettu lämpökohina ja itse vastaanottimessa muodostunut kohina. Yhdistämällä nämä tiedot esimerkiksi etenemisvaimennuksen mittausten muodossa oleviin paikkatietoihin on taas mahdollista havaita viereisellä 10 kanavalla olevan läheisen, häiritsevän lähettimen läsnäolo. Matkaviestin voi myös tallentaa ja analysoida arvioidun epäortogonaalisen häiriön ominaisuudet verrattuna havaittuun samakanavaiseen häiriöön ja soveltaa tiettyjä päättelysääntöjä määrittääkseen, onko viereisellä kanavalla voimakas häiriölähde.

Keksinnölle tunnusomaisina pidetyt uudet piirteet on esitetty erityisesti liitteenä 15 olevissa patenttivaatimuksissa. Itse keksintöä, sen rakennetta ja toimintaa sekä sen muita tavoitteita ja etuja kuvataan havainnollisesti seuraavissa keksinnön toteutus-muotojen kuvauksissa sekä niihin liittyvissä piirustuksissa.

Kuva 1 esittää tunnettua katkottujen kehysten moodin konseptia, kuva 2 esittää eräitä lähetystehon säätöön liittyviä seikkoja, 20 kuva 3 esittää eräitä limittäisiin, samakanavaisiin soluihin liittyviä seikkoja, kuva 4 esittää eräitä limittäisiin solukkoradiojäijestelmiin liittyviä seikkoja,

# I

kuva 5 esittää vastaanotetun tehon ja naapurikanavan häiriöiden suhteellisia suuruuksia eräässä tilanteessa, kuva 6 on tilakaavio keksinnön eräästä toteutusmuodosta, 25 kuva 7 on tilakaavio keksinnön eräästä toisesta toteutusmuodosta, kuva 8 on tilakaavio keksinnön eräästä toisesta toteutusmuodosta, ja kuva 9 esittää keksinnön erään toteutusmuodon mukaista matkaviestintä.

* ♦ « 5 111120

Kuvaa 1 käsiteltiin tunnetun tekniikan kuvauksen yhteydessä, joten seuraavassa keksinnön toteutusmuotojen kuvauksessa keskitytään kuviin 2-9. Piirustuksissa samat . viitenumerot tarkoittavat samanlaisia osia.

Kuva 2 esittää kaavamaisesti tukiasemaa 201 ja kahta koodijakoiseen multipleksoin-5 tiin perustuvan solukkoradiojärjestelmän matkaviestintä 202 ja 203. Tukiaseman 201 solu eli radiokattavuusalue on esitetty ellipsinä 204. Ensimmäinen matkaviestin 202 on suhteellisen lähellä tukiasemaa 201, jolloin melko pieni lähetysteho riittää aktiiviseen yhteyteen niiden välillä. Toinen matkaviestin 203 on lähellä solun rajaa, jolloin sekä matkaviestimen 203 että tukiaseman 201 on käytettävä paljon suurem- 10 paa lähetystehoa, ettei niiden välinen yhteys häiriintyisi. Lähetystehon säätötoimin-toja, jotka ovat sinänsä tunnettuja, käytetään lähetystehon säätämiseen sekä tukiasemassa että matkaviestimessä niiden välisen etäisyyden ja siitä johtuvan radiosignaalien vaimentumisen ottamiseksi huomioon. Solulckoradiojäijestelmistä vastaava operaattori yrittää mitoittaa solut niin, että suurinta mahdollista lähetystehoa ei tarvita, 15 ellei matkaviestin ole hyvin lähellä solun rajaa.

Kuva 3 esittää kaavamaisesti tilannetta, jossa kahdella saman koodijakoiseen mul-tipleksointiin perustuvan solukkoradiojäijestelmän tukiasemalla 201 ja 301 on osittain päällekkäiset solut. Koodijakoiseen multipleksointiin perustuvat solukkoradio-järjestelmät ovat periaatteessa ns. yhden taajuuden jäqestelmiä, joissa voidaan 20 käyttää samaa lähetystaajuutta molempien tukiasemien 201 ja 301 soluissa. Limit täisissä soluissa käytettävien ortogonaalisten tai lähes ortogonaalisten leviämiskoo-dien jakaantuma on määritetty niin, että vaikka limittäisten solujen tukiasemat toimivat samakanavaisten häiriöiden lähteinä toisilleen, leviämisenestojärjestelyt, jois-sa hyödynnetään leviämiskoodien (lähes täydellistä) ortogonaalisuutta, riittävät 25 erottamaan halutun signaalin häiriötaustasta kussakin aktiivisessa tietoliikenneyhteydessä. Käytännössä koodijakoista multipleksointia käyttävissä jäijestelmissä useimmissa soluissa on käytössä useita lähetystaajuuksia, mutta ne muodostavat eräänlaisia päällekkäisiä yhden taajuuden verkkoja: silloin, kun tietyllä taajuudella ei ole liikaa häiriöitä, matkaviestimen 302, joka aikoo vaihtaa solua, ei tarvitse välit-3 0 tää kuin yhdestä tietoliikennetaajuudesta.

Kuva 4 esittää kaavamaisesti tilannetta, jossa kilpaileva tietoliikenneoperaattori on * pystyttänyt toisen jäijestelmän tukiaseman 401, jolloin suhteellisen kaukana omasta palvelevasta tukiasemastaan 201 oleva matkaviestin 402 tulee melko lähelle kilpailevaa tukiasemaa 401. Taajuuksien jakamisesta vastaavien viranomaisten on annet-35 tava kilpailevan operaattorin käyttöön eri taajuus (tai eri taajuudet). Siksi voi sattua, että matkaviestin 402 näkee toisen tukiaseman 401 lähetykset häiriöinä, joiden läh- 111120 6 dettä se ei pysty määrittämään tarkkaan tekemättä mittauksia muilla taajuuksilla kuin sillä, jota se käyttää ollessaan yhteydessä palvelevaan tukiasemaan 201.

Kuva 5 on kaavamainen esitys siitä, kuinka matkaviestin 402 näkisi palvelevan tukiaseman 201 lähettämän alassuuntaisen tehon ja toiselta tukiasemalta 401 tulevan 5 naapurikanavan häiriön, jos se kulkisi näitä kahta yhdistävää kuvitteellista suoraa viivaa pitkin. Pystysuora asteikko on lähetysteho joinakin logaritmisina yksikköinä (desibeleinä) ja vaakasuora asteikko on lineaarinen etäisyys joinakin mielivaltaisina yksikköinä. Palvelevan tukiaseman välittömästä läheisyydestä pisteeseen 501 alas-suuntainen lähetysteho näyttää olevan olennaisesti vakio, koska tavanomaiset lähe-10 tystehon säätötoiminnot lisäävät alassuuntaista lähetystehoa tukiasemalla 201 sen ja matkaviestimen 402 välisen etäisyyden kasvaessa. Pisteestä 501 eteenpäin lähety s-teho pienenee noudattaen jotakin olennaisesti logaritmista funktiota, joka näkyy kuvan 5 mittakaavassa suorana, laskevana viivana. Toiselta tukiasemalta 401 tuleva naapurikanavan häiriö vähenee jonkin funktion mukaisesti, joka on esitetty likimää-15 räisesti suorana viivana kuvassa 5.

Siirtyminen pisteestä 501 pisteeseen 502 merkitsee sitä, että vastaanotetun signaali-tehon ja naapurikanavan häiriön välinen viivoitettu marginaali pienenee. Jossakin kohdassa pisteiden 501 ja 502 välillä matkaviestin 402 huomaa, että signaalikohina-suhde tai jokin muu suure, jota se seuraa jatkuvasti tehonsäätöä varten, muuttuu niin 20 huonoksi, että on pyydettävä lisää alassuuntaista lähetystehoa. Samat, tunnetut te-honsäätötoiminnot, jotka säätivät alassuuntaista lähetystehoa pisteen 501 vasemmalla puolella, saavat matkaviestimen lähettämään vastaavia tehonsäätökomentoja palvelevalle tukiasemalle 201. Koska matkaviestin on kuitenkin jo ohittanut pisteen 501, suurin sallittu alassuuntainen teho on saavutettu, eikä palveleva tukiasema 201 25 enää vastaa, kun siltä pyydetään lisää alassuuntaista tehoa.

Jos vertaamme kuvan 4 esittämää tilannetta tilanteeseen kuvissa 2 ja 3, huomaamme, että jos toinen tukiasema kuuluisi samaan koodijakoista multipleksointia käyttävään sohikkoradiojärjestelmään kuin palveleva tukiasema 201, matkaviestin ei näkisi sieltä tulevia lähetyksiä naapurikanavan häiriöinä, vaan (lähes) ortogonaalisina 30 samakanavaisina häiriöinä. Samanaikaisesti tunnetut solujen välisiin yhteydensiir-toihin liittyvät toiminnot valmistelisivat solun vaihtoa vaihtoehtona sille, että pyydetään aina lisää alassuuntaista tehoa palvelevalta tukiasemalta 201. Päällekkäiset alueet voivat kattaa huomattavan osan jokaisesta solusta, joten tavallisesti lisääntyvän etäisyysvaimennuksen aiheuttamaa suurinta mahdollista lähetystehoa ei edes saavu-.. 35 teta, ennen kuin solun vaihto tulee ajankohtaiseksi. Nyt voimme muotoilla ensim- 7 111120 mäisen ehdon, jota matkaviestin voi käyttää laukaistakseen katkottujen kehysten moodin käytön ja viereisillä taajuuksilla tehtävät mittaukset.

Ehto 1: Palveleva tukiasema ei näytä vastaavan tehonsäätökomentoihin, joissa pyydetään lisää alassuuntaista tehoa, ja valmistelut solujen välistä yhteydensiirtoa t 5 varten eivät ole käynnissä.

Ensimmäinen ehto voidaan toteuttaa keksinnössä monin tavoin. Tyypillisesti nämä toteutustavat perustuvat signaalikohinasuhteen (tai jonkin muun alassuuntaiseen lähetystehoon suoraan liittyvän suureen) mittaamiseen matkaviestimessä sellaisen ajanjakson kuluessa, jolloin matkaviestin lähettää tietyn määrän tehonsäätökomento-10 ja, joissa pyydetään lisää alassuuntaista tehoa. Mainitun määrän pitäisi olla suurempi kuin yksi, koska on mahdollista, että satunnaiset lähetysvirheet aiheuttavat sen, että tukiasema ei saa jotakin tiettyä tehonsäätökomentoa. Jos mainittu määrä taas on hyvin suuri, syntyy viive, ennen kuin matkaviestin reagoi laukaisemalla katkottujen kehysten moodin ja viereisillä taajuuksilla tehtävät mittaukset. Sopiva mää-15 rä voidaan löytää kokeilemalla ja/tai simuloimalla. Jos mittaus ei osoita parannusta, joka johtuisi siitä, että tukiasema on nostanut alassuuntaista tehotasoa, ensimmäinen ehto täyttyy.

Periaatteessa on mahdollista kuvitella tilanne, joka olisi eräänlainen peilikuva kuvan 4 esittämälle tilanteelle ylössuuntaisen/alassuuntaisen lähetyksen kannalta: häiritse-20 vän lähettimen vaikutus tuntuisi ylössuuntaisessa eikä alassuuntaisessa yhteydessä. Tällainen tilanne voisi aiheutua esimerkiksi siitä, että jokin liikkuva lähetin kulkisi hyvin läheltä palvelevaa tukiasemaa. Keksinnössä voi olla myös toteutusmuoto, jos-; sa tukiasema pyytää toistuvasti matkaviestintä lisäämään ylössuuntaista lähetyste- hoa, ja koska matkaviestin on jo saavuttanut suurimman sallitun ylössuuntaisen te-25 hotason, se tulkitsee komennot osoitukseksi naapurikanavan häiriöstä ja laukaisee katkottujen kehysten moodin käytön ja viereisillä taajuuksilla tehtävät mittaukset. Tällöin voimme muotoilla ensimmäisen ehdon näin:

Ehto 1 (peilikuvana): Palveleva tukiasema pyytää toistuvasti lisää ylössuuntaista * -· tehoa, vaikka matkaviestin käyttää jo suurinta sallittua ylössuuntaista tehoa, ja 3 0 valmistelut solujen välistä yhteydensiirtoa varten eivät ole käynnissä.

* - Matkaviestimestä on vielä helpompi havaita suurimman sallitun ylössuuntaisen te hon saavuttaminen kuin perusehdon 1 täyttyminen, koska matkaviestin on aina selvillä sekä käytössä olevasta ylössuuntaisesta lähetystehosta että kulloinkin voimassa \.. olevasta, matkaviestimen käytettävissä olevan lähetystehon ylemmästä raja-arvosta.

111120 s

Voidaksemme esittää muita ehtoja käsittelemme ensin lyhyesti eräitä tunnettuja ha-jaspektrivastaanoton käsitteitä. Hajaspektrivastaanottimen alkuvastaanottokaista on suhteellisen leveä, koska vastaanotettava signaali on hajotettu lähetyslaitteessa tietyn hajotuskoodin mukaan. Alkuvastaanottokaistalla vastaanotettu teho on itse vas-5 taanotettavan signaalin ja kaikkien muiden ainakin osittain samalla taajuuskaistalla esiintyvien muiden radiolähetysten summa. Lämpökohina, jota esiintyy luonnostaan radiotaajuustehon etenemisympäristössä, lasketaan myös yhdeksi vastaanottimeen tulevan tehon lähteeksi. Kaikki muu paitsi itse vastaanotettavaan signaaliin liittyvä teho on vastaanottimen kannalta laajakaistakohinaa.

10 Vastaanottimessa on hajautuksenpoistoyksikkö, jonka toiminta perustuu hajautuk-senpoistokoodiin, joka on synkronoitu lähetyslaitteen hajautuskoodiin. Hajautuk-senpoistoyksikön ulostulo on kapeakaistasignaali, joka edustaa leveällä alkuvastaanottokaistalla vastaanotetun tehon eri osista kerättyä signaalitehoa. Suurimman osan kapeakaistasignaalista pitäisi liittyä vastaanotettavaan signaaliin, koska kaikkien 15 säädeltyjen hajaspektrilähetysten samalla taajuuskaistalla pitäisi olla (lähes) ortogo-naalisia vastaanotettavaan signaaliin nähden ja siksi hajautuksenpoistoyksikön es-tämiä. Hajautuskoodien ortogonaalisuus ei ole kuitenkaan täydellinen, ja on myös joitakin säätelemättömiä epäortogonaalisia lähetyksiä, kuten vuototeho läheisistä lä-hettimistä, jotka toimivat nimellisesti viereisellä taajuuskaistalla. Lisäksi vastaanot-20 timeen tullut lämpökohina ei ole lainkaan ortogonaalista, ja vastaanotin tuottaa myös oman lämpökohinakomponenttinsa. Hajautuksenpoistoyksikön ulostulo on siksi itse vastaanotettavan signaalin, ns. kapeakaistahäiriöiden ja sekä ulkoisen että sisäisen lämpökohinan summa.

.. Hajaspektrivastaanotin pystyy joko mittaamaan tai arvioimaan useimmat edellä 25 mainituista tehokomponenteista. Kyseisen taajuuskaistan sisällä vastaanotettu koko laajakaistateho on mitattavissa ja tunnetaan RSSI-arvona (engl. Received Signal Strength Indicator). Sisäisen lämpökohinan määrä on vastaanotinarkkitehtuurille ominainen; se voidaan määrittää testaamalla ja ohjelmoida vastaanottimen muistiin jäjjestelmävakiona. Vastaanotin pystyy määrittämään sekä koko kapeakaistatehon 30 hajautuksenpoistoyksikön ulostulossa ja sen osan siitä, joka liittyy itse vastaanotettavaan signaaliin, jolloin sekä kapeakaista- että laajakaistahäiriöt ovat ainakin likimääräisesti määritettävissä vähennyslaskulla.

Kuvien 2 ja 3 esittämissä tilanteissa suurin osa kunkin matkaviestimen 202, 203 ja 302 näkemistä laajakaistahäiriöistä tulee muista saman koodijakoista multipleksoin- : 35 tia käyttävän solukkoradiojärjestelmän samanaikaisista alassuuntaisista hajaspektri- *« · lähetyksistä. Sellaisten laajakaistahäiriöiden teho alassuunnassa on tukiasemien ja 111120 9 matkaviestimen välisen etäisyyden aleneva funktio. Kuvan 4 esittämässä tilanteessa matkaviestimeen 402 voi kuitenkin vaikuttaa merkittävä laajakaistahäiriökompo-nentti, jonka lähteenä on toisen tukiaseman 401 lähetys viereisellä taajuudella. Viereistä taajuuskaistaa käyttävien lähetysten vuotaminen puheena olevalle taajuuskais-5 talle johtuu kahdesta tekijästä: ensimmäinen on se, että leveät taajuuskaistat voivat olla jopa osittain päällekkäisiä, ja toinen on se, että toisen tukiaseman lähettimen kaistanpäästösuodattimet eivät ole ideaalisia, vaan niiden läpi voi päästä jonkin verran tehoa myös kyseisen taajuuskaistan nimellisten rajojen ulkopuolelta.

Nyt voimme muotoilla toisen ehdon, jota matkaviestin voi käyttää laukaistakseen 10 katkottujen kehysten moodin käytön ja viereisillä taajuuksilla tehtävät mittaukset.

Ehto 2: Laajakaistahäiriöiden taso näyttää olevan korkeampi kuin sen pitäisi olla, kun otetaan huomioon matkaviestimen ja palvelevan tukiaseman välinen etäisyys.

Keksinnössä voidaan taas toteuttaa monin eri tavoin se algoritmi, joka määrittää, onko laajakaistahäiriöiden taso korkeampi kuin sen pitäisi olla. Matkaviestin voi 15 esimerkiksi suorittaa sinänsä tunnettuja etenemisvaimennuksen mittauksia määrittääkseen likimääräisesti etäisyytensä palvelevaan tukiasemaan ja verrata laajakaista-häiriöiden laskettua tasoa hakutaulukkoon, joka liittää tyypilliset etenemisvaimennuksen mittaukset vastaaviin ’’tavanomaisiin” laajakaistahäiriöiden tasoihin. Palvelevat tukiasemat voivat myös ilmoittaa tietyllä taajuuskaistalla käyttämänsä koko-20 naislähetystehon arvon, jolloin matkaviestin voi vähentää lasketun etenemisvaimennuksen tästä arvosta ja tarkistaa, onko tulos sama kuin paikallisesti laskettu laajakaistahäiriöiden taso. Liian korkea paikallisesti laskettu laajakaistahäiriöiden taso osoittaa, että ehto 2 täyttyy.

• · ·

On myös mahdollista, että matkaviestin arvioi, mikä on naapurikanavien lähetyksis-25 tä tulevien epäortogonaalisten kapeakaistahäiriöiden määrä. Tätä tarkoitusta varten matkaviestin voi ensin käyttää edellä esitettyä etenemisvaimennuksen periaatetta arvioidakseen samakanavaiset epäortogonaaliset häiriöt eli hajautuksenpoistoyksi-kön ulostulossa olevan tehokomponentin, joka liittyy muihin samanaikaisiin ”omil-- ·· ta” tukiasemilta tuleviin hajaspektrilähetyksiin. Vähentämällä hajautuksenpoistoyk- 30 sikön kokonaisulostulotehosta varsinaisen signaalitehon, arvioidut samakanavaiset * epäortogonaaliset häiriöt ja sisäiset ja ulkoiset lämpökohinakomponentit matkavies tin saa selville naapurikanavan kapeakaistaisen epäortogonaalisen häiriötason. Se on seuraavan ehdon ratkaiseva tekijä: • ·.

111120 10

Ehto 3a: Omalla kanavalla tehdyistä mittauksista saatu naapurikanavan kapeakaistainen epäortogonaalinen häiriötaso on korkea.

Kynnysarvo naapurikanavan kapeakaistaisten epäortogonaalisten häiriöiden ”kor-kealle” tasolle määritetään edullisimmin suhteellisena arvona eli tiettynä murto-5 osana senhetkisestä todellisesta kapeakaistaisesta signaalitehosta. Tämän murto-osan sopivin arvo löydetään kokeilemalla ja/tai simuloimalla.

Naapurikanavan kapeakaistaisten epäortogonaalisten häiriöiden tasoa ei tarvitse nimenomaan laskea. Matkaviestin voi seurata kapeakaistaisten häiriöiden kokonaistasoa ja verrata sitä arvioon siitä, mikä samakanavaisen epäortogonaalisen häiriötason 10 pitäisi olla, kun otetaan huomioon senhetkinen etenemisvaimennuksen arvo. Siksi voimme määrittää ehdon 3b seuraavasti:

Ehto 3b: Epäortogonaalisten kapeakaistaisten häiriöiden kokonaistaso on huomattavasti korkeampi kuin arvioitu samakanavaisten epäortogonaalisten häiriöiden taso.

15 On edullista asettaa kynnysarvo, jonka verran ainakin kapeakaistaisten häiriöiden kokonaistason on oltava arviota korkeampi ennen kuin matkaviestin tulkitsee ehdon 3b täyttyneeksi. Tämä johtuu siitä, että samakanavaisten epäortogonaalisten häiriöiden arvio ei ole tarkka arvo.

Kuva 6 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä toteutusmuotoa tilakaaviona. 20 Matkaviestimellä on kolme toimintatilaa, joista tila 601 vastaa normaalia tietoliikenneyhteyttä jatkuvassa moodissa, tila 602 vastaa katkottujen kehysten moodin :ti käyttöä ja taajuuksien välistä yhteydensiirtoa valmistelevia mittauksia, ja tila 603 vastaa taajuuksien välisen yhteydensiirron tekemistä. Kuvassa esitetään joukko mahdollisia siirtymiä tilojen välillä. Yksi kuvan 6 esittämän menetelmän periaatteista on 25 se, että mikä tahansa edellä esitetyistä ehdoista yksin riittää, eli siirtyminen tilasta 601 tilaan 602 tapahtuu, jos mikä tahansa mainituista ehdoista täyttyy. Periaatteessa matkaviestin pysyy tilassa 602 niin kauan kuin katkottujen kehysten moodin aikana suoritetut mittaukset eivät ole antaneet tarpeeksi tuloksia optimaalisen taajuuksien välisen yhteydensiirron tekemiseksi. Sen jälkeen, kun kaikki tarvittavat mittaukset 30 on tehty, matkaviestin siirtyy tilaan 603, jossa se suorittaa taajuuksien välisen yhtey-densiirron. Sen jälkeen se palaa jatkuvan moodin tilaan 601. On myös mahdollista, että syy, joka aiheutti siirtymisen tilasta 601 tilaan 602 yhtäkkiä katoaa ennen kuin mittaukset tilassa 602 on suoritettu loppuun. Sellaisessa tapauksessa matkaviestin palaa jatkuvan moodin tilaan 601 suorittamatta mitään yhteydensiirtoa.

111120 11

Useissa tapauksissa on mahdollista, että matkaviestin on jo aikaisemmin hankkinut kaikki tiedot, jotka se tarvitsee onnistunutta taajuuksien välistä yhteydensiirtoa var-, ten. Kuva 7 esittää keksinnön mukaisen menetelmän toteutusmuotoa, joka on yksin kertaisempi kuin kuvassa 6 esitetty siinä mielessä, että minkä tahansa edellä maini-5 tun ehdon täyttyminen jatkuvan yhteyden moodin aikana laukaisee välittömästi taa juuksien välisen yhteydensiirron tilassa 702, eikä välillä tarvitse tehdä mitään mittauksia. Onnistuneen yhteydensiirron jälkeen matkaviestin palaa jatkuvan moodin tilaan 701.

Keksintöä voidaan myös soveltaa päätösten tekemiseen siitä, mitä katkottujen kehys-10 ten moodin sekvenssiä pitäisi käyttää. Monissa koodijakoiseen multipleksomtiin perustuvissa solukkoradiojärjestelmissä spesifikaatiot määrittelevät joukon erilaisia katkottujen kehysten moodin sekvenssejä, joiden välisenä erona on lähettimen toimintajakso eli aktiivisen lähetysajan pituus kehyksen aikana suhteessa kyseisen kehyksen kokonaispituuteen. On helppo ymmärtää, että mitä vähemmän aikaa on käy-15 tettävissä aktiiviseen lähetykseen (mitä lyhyempi lähettimen toimintajakso on), sitä suurempi on tarvittava lähetysteho ja sitä pahempi on muille samanaikaisille radioyhteyksille aiheutettu häiriö. Toisaalta taas lyhyt toimintajakso jättää enemmän aikaa mittauksille, joten matkaviestin voi kerätä nopeammin tiedot, joita se tarvitsee onnistunutta taajuuksien välistä yhteydensiirtoa varten.

20 Kuva 8 esittää keksinnön mukaisen menetelmän toteutusmuotoa, jossa on määritetty kaksi esimerkinomaista katkottujen kehysten moodin sekvenssiä. Tila 801 edustaa normaalia toimintaa jatkuvan lähetyksen moodissa, tila 802 vastaa katkottujen kehysten moodia, jossa ensimmäisellä sekvenssillä on suhteellisen pitkä toimintajakso, tila 803 vastaa katkottujen kehysten moodia, jossa toisella sekvenssillä on suhteelli-25 sen lyhyt toimintajakso, ja tila 804 vastaa välittömän taajuuksien välisen yhteydensiirron tekemistä. Jokaiselle ehdolle on määritetty kolme kynnysarvoa, jotka edustavat häiriön eri asteita. Ehto, joka täyttyy ensimmäiseen kynnysarvoon asti, tarkoittaa sitä, että taajuuksien välinen yhteydensiirto voi tulla ajankohtaiseksi, mutta sitä ei tarvitse tehdä välittömästi. Toiseen kynnysarvoon asti täyttynyt ehto tarkoittaa sitä, 30 että taajuuksien välinen yhteydensiirto on tarpeen, mutta vielä on aikaa suorittaa •j* »· — joitakin mittauksia, jotta saataisiin tarpeeksi mittaustietoja muilta taajuuksilta. Kolmanteen kynnysarvoon asti täyttynyt ehto tarkoittaa sitä, että taajuuksien välinen yhteydensiirto on tehtävä välittömästi käytettävissä olevien tietojen perusteella, koska yhteyden jatkaminen nykyisellä taajuudella on käynyt mahdottomaksi.

• 35 Jos jokin edellä mainituista ehdoista täyttyy ensimmäiseen kynnysarvoon asti, kun matkaviestin on tilassa 801, tapahtuu siirtyminen tilaan 802. Tilanteessa, jossa ehto 111120 12 ei muutu, siirtyminen tilaan 804 tapahtuu sen jälkeen, kun on kerätty tarpeeksi mittaustietoja muilta taajuuksilta. Jos jokin edellä mainituista ehdoista kuitenkin täyttyy toiseen kynnysarvoon asti, kun matkaviestin on joko tilassa 801 tai tilassa 802, tapahtuu siirtyminen tilaan 803. Tilanteessa, jossa ehto ei muutu, siirtyminen tilaan 5 804 tapahtuu sen jälkeen, kun on kerätty tarpeeksi mittaustietoja muilta taajuuksilta.

Voi myös sattua niin, että ainakin yksi edellä mainituista ehdoista täyttyy kolmanteen kynnysarvoon asti, kun matkaviestin on jossakin tiloista 801, 802 tai 803, aiheuttaen välittömän siirtymisen tilaan 804. Yhteydensiirron päättymisen jälkeen matkaviestin palaa tilaan 801. Käänteisiä siirtymiä tilojen välillä voi tapahtua sinän-10 sä ilmeisellä tavalla edellä olevan kuvauksen perusteella, jos ehto, jonka täyttyminen aiheutti edellisen tilasiirtymän, ei ole enää voimassa. Selvyyden vuoksi näitä käänteisiä siirtymiä ei ole esitetty kuvassa 8.

Kuva 9 esittää kaavamaisesti keksinnön erään toteutusmuodon mukaista matkaviestintä. Antenni 901 on kytketty dupleksointilohkon 902 kautta vastaanotinlohkcon 15 903 ja lähetinlohkoon 904. Vastaanotinlohkosta 903 tulevan hyötydatan kohde ja lähetinlohkoon 904 menevän hyötydatan lähde on kantataajuuslohko 905, joka taas on kytketty käyttöliittymälohkoon 906 ihmisen tai elektronisen käyttäjän kanssa tapahtuvaa viestintää varten. Ohjauslohko 907 vastaanottaa ohjaustietoja vastaanotinlohkosta 903 ja lähettää ohjaustiedot lähetinlohkon 904 kautta. Lisäksi ohjauslohko 20 907 ohjaa lohkojen 903,904 ja 905 toimintaa.

Ohjauslohkossa on muun muassa ehtolohko 910, joka on järjestetty tallentamaan katkottujen kehysten moodin ja mittausten laukaisemiseen käytettävät ehdot. Ehto-lohko 910 vastaanottaa syöttötietoja esim. tehonsäätölohkosta 911 ja mittauslohkos-ta 912, joista jälkimmäinen suorittaa myös laskelmat, joita tarvitaan niiden signaah-25 ja häiriösuureiden arvioimiseksi, jotka eivät ole saatavissa suoraan mittauksista. Ehtolohko 910 taas antaa ohjaustietoja lohkoille 913 ja 914, jotka ohjaavat lähetys-ja vastaanottotiloja, samoin kuin lohkolle 915, joka toteuttaa varsinaisen taajuuksien välisen yhteydensiirron, kun se on tarpeen.

Keksinnön edellä kuvatut toteutusmuodot on esitetty vain esimerkkeinä, eikä niitä a 30 pidä tulkita niin, että ne rajoittaisivat oheisten patenttivaatimusten soveltamisalaa.

Claims (10)

111120

1. Menetelmä, jolla solukkoradiojärjestelmän matkaviestimessä (402) suoritetaan i siirtyminen jatkuvan yhteyden moodista (601, 701, 801) yhdistettyyn katkottujen kehysten moodiin ja mittausmoodiin (602, 802, 803), tunnettu siitä, että siinä on 5 seuraavat vaiheet: - määritetään joukko ehtoja, joita on seurattava jatkuvan yhteyden moodin aikana (601,701, 801) - seurataan, täyttyykö ainakin yksi mainituista ehdoista jatkuvan yhteyden moodin aikana (601, 701, 801), ja 10. mikäli ainakin yksi mainituista ehdoista täyttyy jatkuvan yhteyden moodin aikana, matkaviestimen (402) toiminta vaihdetaan yhdistettyyn katkottujen kehysten moodiin ja mittausmoodiin (602,802, 803).

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att i steget för att generera ett flertal villkor ingär ett understeg för att generera ett villkor som fylls ifall en bas-station (201) i det cellulära radiosystemet inte tycks svara pä effektreglerande kom-mandon som begär mera nedätgäende effekt, da förberedelser för handover mellan 25 cellema inte är i gang. ,

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, jossa tuotetaan joukko ehtoja, on alivaihe, jossa tuotetaan ehto, joka täyttyy, jos so- 15 lukkoradiojärjestelmän tukiasema (201) ei näytä vastaavan tehonsäätökomentoihin, joissa pyydetään lisää alassuuntaista tehoa, kun valmistelut solujen välistä yhtey-densiirtoa varten eivät ole käynnissä.

3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att i steget för att övervaka huruvida minst ett av nämnda villkor fylls under kontinuerlig förbindelsemod ingär ett understeg för att övervaka huruvida den tjänstgörande basstationen (201) svarar pä ett givet antal efterföljande effektreglerande kommandon som begär mera nedät- 30 gäende effekt.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, jossa seurataan, täyttyykö vähintään yksi ehto jatkuvan yhteyden moodin aikana, on 20 alivaihe, jossa seurataan, vastaako palveleva tukiasema (201) tiettyyn määrään peräkkäisiä tehonsäätökomentoja, joissa pyydetään lisää alassuuntaista tehoa.

4. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att i steget för att generera ett flertal villkor ingär ett understeg för att producera ett villkor som fylls ifall basstationen (201) i det cellulära radiosystemet begär upprepat mera uppätgäende effekt, 111120 fastän mobilstationen (402) redan använder den största tillätna uppätgäende effek-ten, och förberedelser för handover mellan cellema inte är i gäng.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, jossa tuotetaan joukko ehtoja, on alivaihe, jossa tuotetaan ehto, joka täyttyy, jos solukkoradiojärjestelmän tukiasema (201) pyytää toistuvasti lisää ylössuuntaista tehoa, 25 vaikka matkaviestin (402) käyttää jo suurinta sallittua ylössuuntaista tehoa, ja valmistelut solujen välistä yhteydensiirtoa varten eivät ole käynnissä.

5. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att i steget för att generera ett flertal villkor ingar ett understeg för att producera ett villkor som fylls ifall nivan pa 5 bredbandsinterferenser tycks vara högre än vad den borde, da man beaktar avständet mellan basstationen (402) i det cellulära radiosystemet och en given basstation (201).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, jossa tuotetaan joukko ehtoja, on alivaihe, jossa tuotetaan ehto, joka täyttyy, jos laajakaistahäiriöiden taso näyttää olevan korkeampi kuin sen pitäisi olla, kun otetaan 30 huomioon solukkoradiojäijestelmän matkaviestimen (402) ja tietyn tukiaseman * (201) välinen etäisyys.

6. Förfarande enligt patentkrav 5, kännetecknat av att i steget för att övervaka huruvida ätminstone ett av nämnda villkor fylls under kontinuerlig förbindelsemod 10 ingar följande understeg: - att mätä vägförlust pä nedätgäende signalväg frän den tjänstgörande basstationen (201) tili mobilstationen (402) - att kalkylera nivan hos mottagna bredbandsinterferenser, och - att utgäende frän den mätta vägförlusten och den kalkylerade mottagna bredbands-15 interferensen avgöra huruvida bredbandsinterferensen överskrider ett givet tröskel- värde.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, ; jossa seurataan, täyttyykö ainakin yksi mainituista ehdoista jatkuvan yhteyden moo din aikana, on seuraavat alivaiheet: 111120 -mitataan etenemisvaimennus alassuuntaisella signaalitiellä palvelevasta tukiasemasta (201) matkaviestimeen (402) - lasketaan vastaanotettujen laajakaistahäiriöiden taso, ja - päätellään mitatun etenemisvaimennuksen ja lasketun, vastaanotetun laajakaista-5 häiriön perusteella, onko laajakaistahäiriö suurempi kuin tietty kynnysarvo.

7. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att i steget för att generera ett flertal villkor ingar ett understeg för att producera ett villkor som fylls ifall den oor-togonala smalbandsinterferensen i grannkanalen som erhällits vid mätningar pä den 20 egna kanalen överskrider ett givet tröskelvärde, och i steget för att övervaka huruvida ätminstone ett av nämnda villkor fylls under kontinuerlig förbindelsemod ingar ett understeg för att mätä grannkanalens interferens pä den kanal som används för förbindelse mellan basstationen (201) i det cellulära radiosystemet och mobilstatio- • · nen (402) under kontinuerlig förbindelsemod. 25 8. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att i steget för att generera ett flertal villkor ingar ett understeg för att generera ett villkor som fylls ifall den sam-manlagda oortogonala smalbandsinterferensen är betydligt större än den uppskattade icke-ortogonala interferensen pä samma kanal, och i steget för att övervaka huruvida . ätminstone ett av nämnda villkor fylls under kontinuerlig förbindelsemod ingar ett 30 understeg för att mätä grannkanalens interferens.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, jossa tuotetaan joukko ehtoja, on alivaihe, jossa tuotetaan ehto, joka täyttyy, jos omalla kanavalla tehdyistä mittauksista saatu naapurikanavan epäortogonaalinen ka-peakaistahäiriö on suurempi kuin tietty kynnysarvo, ja vaiheessa, jossa seurataan, 10 täyttyykö ainakin yksi mainituista ehdoista jatkuvan yhteyden moodin aikana, on alivaihe, jossa mitataan naapurikanavan häiriötä kanavalla, jota käytetään solukko-radiojärjestelmän tukiaseman (201) ja matkaviestimen (402) väliseen yhteyteen jatkuvan yhteyden moodin aikana.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, 15 jossa tuotetaan joukko ehtoja, on alivaihe, jossa tuotetaan ehto, joka täyttyy, jos yhteenlaskettu epäortogonaalinen kapeakaistahäiriö on huomattavasti suurempi kuin arvioitu samakanavainen epäortogonaalinen häiriö, ja vaiheessa, jossa seurataan, täyttyykö ainakin yksi mainituista ehdoista jatkuvan yhteyden moodin aikana, on alivaihe, jossa mitataan naapurikanavan häiriötä.

9. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att - i steget för att generera ett flertal villkor ingär ett understeg för att generera atmin-stone ett lägre tröskelvärde och ett högre tröskelvärde för att fylla ätminstone ett av nämnda villkor 111120 - i steget för att övervaka huruvida ätminstone ett av nämnda villkor fylls under kon-tinuerlig förbindelsemod (801) ingär ett understeg för att övervaka ifall det villkor fylls för vilket ätminstone ett undre tröskelvärde och ett Övre tröskelvärde bestämts, ända tili nänrnda undre tröskelvärde och övre tröskelvärde under kontinuerlig för- 5 bindelsemod (801), och - i steget för att byta mobilstationens funktion till kombinerad mod med avbrutna ramar och mätningsmod (802, 803) ingär ett understeg för att väljä en intervallmo-dell att användas under kombinerad mod med avbrutna ramar och mätningsmod (802, 803) enligt det tröskelvärde upptill vilket villkoret fyllts.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - vaiheessa, jossa tuotetaan joukko ehtoja, on alivaihe, jossa tuotetaan ainakin alempi kynnysarvo ja ylempi kynnysarvo ainakin yhden mainitun ehdon täyttämiseksi - vaiheessa, jossa seurataan, täyttyykö ainakin yksi mainituista ehdoista jatkuvan yhteyden moodin (801) aikana, on alivaihe, jossa seurataan, täyttyykö ehto, jolle on 25 määritetty ainakin alempi kynnysarvo ja ylempi kynnysarvo, mainittuun alempaan kynnysarvoon tai mainittuun ylempään kynnysarvoon asti jatkuvan yhteyden moodin (801) aikana, ja - vaiheessa, jossa vaihdetaan matkaviestimen toiminta yhdistettyyn katkottujen kehysten moodiin ja mittausmoodiin (802, 803), on alivaihe, jossa valitaan aikaväli- 30 malli käytettäväksi yhdistetyn katkottujen kehysten moodin ja mittausmoodin (802, 803) aikana sen kynnysarvon mukaan, johon asti ehto täyttyi.

10. Järjestely solukkoradiojäijestelmän matkaviestimen (402) toiminnan vaihtamiseksi jatkuvan yhteyden moodista yhdistettyyn katkottujen kehysten moodiin ja mittausmoodiin, tunnettu siitä, että siinä on » 111120 - välineet (910), joilla tallennetaan joukko ehtoja, joilla määritellään tietyt suhteet käytetyn lähetystehon ja havaittujen häiriöiden välillä jatkuvan yhteyden moodin aikana - välineet (910), joilla seurataan, täyttyykö ainakin yksi mainituista ehdoista jatku- 5 van yhteyden moodin aikana, ja -välineet (910, 913, 914, 915), joilla reagoidaan ainakin yhden mainitun ehdon mahdolliseen täyttymiseen jatkuvan yhteyden moodin aikana vaihtamalla matkaviestimen toiminta yhdistettyyn katkottujen kehysten moodiin ja mittausmoodiin. 10 1. Förfarande för att i en mobilstation (402) i ett cellulärt radiosystem utföra övergäng frän kontinuerlig förbindelsemod (601, 701, 801) till kombinerad mod med avbrutna ramar och mätningsmod (602, 802, 803), kännetecknat av att det in-nefattar följande steg: - att bestämma ett flertal villkor, som bör observeras under kontinuerlig förbindel-15 semod (601, 701, 801) - att övervaka huruvida ätminstone ett av nämnda villkor fylls under kontinuerlig förbindelsemod (601,701, 801), och - ifall ätminstone ett av nämnda villkor fylls under kontinuerlig förbindelsemod, byts mobilstationens (402) funktion tili kombinerad mod med avbrutna ramar och 20 mätningsmod (602,802, 803).

10. Arrangemang för att byta mobilstationens (402) funktion i ett cellulärt radiosy- stem fr an kontinuerlig mod till kombinerad mod med avbruma ramar och mätningsmod, kännetecknat av att det innefattar - organ (910) för att lagra ett antal villkor med vilka givna förhällanden mellan den tillämpade sändeffekten och observerade interferenser bestäms under kontinuerlig 15 förbindelsemod - organ (910) för att övervaka huruvida ätminstone ett av nämnda villkor fylls under kontinuerlig förbindelsemod, och - organ (910, 913, 914, 915) för att reagera pä att ätminstone ett av nämnda villkor fylls under kontinuerlig förbindelsemod genom att byta mobilstationens funktion tili 20 kombinerad mod med avbrutna ramar och mätningsmod. « c