FI110985B - Menetelmä ja järjestelmä radiotiedonsiirtoverkon hallitsemiseksi ja radioverkko-ohjain - Google Patents

Description

110985

Menetelmä ja järjestelmä radiotiedonsiirtoverkon hallitsemiseksi ja radioverkko-ohjain - Förfarande och system for kontroll av radiokommunikations-system och radionätstyrenhet 5 Tämä hakemus on jakamalla erotettu hakemuksesta 973425.

Keksinnön kohteena on menetelmä ja järjestelmä radiotiedonsiirtoverkon hallitsemiseksi sekä radioverkko-ohjain. Keksintö liittyy erityisesti aktiivisen tukiaseman vaihtoon solukkojärjestelmässä. Keksintöä voidaan soveltaa edullisesti laajakaistaisissa radioverkoissa, jotka taijoavat kiinteän verkon palveluja käyttäjilleen.

10 Seuraavassa kuvataan tekniikan tasoa esittämällä aluksi tällä hetkellä yleisimmän, toisen sukupolven solukkojärjestelmän toimintaa ja erityisesti solukkoverkon alueella liikkuvaa matkaviestintä palvelevan aktiivisen tukiaseman vaihtoa. Tämän jälkeen kuvataan uusien, kolmannen sukupolven solukkojäijestelmien ominaisuuksia sekä ongelmia, jotka liittyvät tekniikan tason ratkaisuihin matkaviestintä palvelevan ak-15 tiivisen tukiaseman vaihtamiseksi.

Tekniikan taso: toisen sukupolven solukkojärjestelmät

Solukkoradiojäijestelmän päätelaite pyrkii valitsemaan tietyn tukiaseman, jonka kattavuusalueella eli solussa se toimii. Perinteisesti solun valinta on perustunut vastaanotetun radiosignaalin voimakkuuden mittaukseen päätelaitteessa ja tukiase-20 massa. Esimerkiksi GSM-jäijestelmässä (Global System for Mobile telecommuni-. cations) kukin tukiasema lähettää signaalia tietyllä ns. BCCH-kanavalla (Broadcast

Control CHannel), jolloin päätelaitteet mittaavat vastaanottamiensa BCCH-signaa-lien voimakkuuksia ja päättelevät niiden perusteella, mikä solu on radioyhteyden laadun kannalta edullisin. Tukiasemat lähettävät päätelaitteille myös tiedon vierei-25 sissä soluissa käytetyistä BCCH-taajuuksista, jotta päätelaitteet tietävät, mitä taajuuksia niiden on kuunneltava löytääkseen viereisten solujen BCCH-lähetykset.

. Kuva 1 esittää erästä toisen sukupolven solukkojärjestelmää, joka käsittää solukko- järjestelmän ydinosaan CN (Core Network) kuuluvan keskuksen MSC (Mobile . Switching Center) sekä radiopääsyverkkoon RAN (Radio Access Network) kuuluvia 30 tukiasemaohjaimia BSC (Base Station Controller) ja tukiasemia BS (Base Station), joihin matkaviestimet MS (Mobile Station) liittyvät radioteitse. Kuva 2 esittää erään toisen sukupolven solukkojärjestelmän tukiasemien BS21-BS29 kattavuusalueita C21-C29.

2 110985

Toisen sukupolven solukkojärjestelmissä, kuten GSM-järjestelmässä, tukiasemien BS ja järjestelmän ydinosan CN välinen tiedonsiirto tapahtuu tukiasemaohjaimien BSC (Base Station Controller) kautta. Yksi tukiasemaohjain ohjaa tavanomaisesti suurta määrää tukiasemia, jolloin päätelaitteen siirtyminen yhden solun alueelta toi-5 sen solun alueelle merkitsee, että sekä vanhan että uuden solun tukiasemat liittyvät samaan tukiasemaohjaimeen. Tällöin aktiivisen tukiaseman vaihto voidaan suorittaa tukiasemaohjaimessa. Sellaisia solunvaihtoja, joissa siirrytään ensimmäiseen tukiasemaohjaimeen liittyvästä tukiasemasta toiseen tukiasemaohjaimeen liittyvään tukiasemaan, on siis esim. tavanomaisessa GSM-järjestelmässä verrattain vähän. Täl-10 laisessa tapauksessa keskuksen on purettava yhteys ensimmäiseen tukiasemaohjaimeen ja muodostettava uusi yhteys uuteen tukiasemaohjaimeen. Tällainen tapahtuma sisältää paljon tukiasemaohjainten ja keskuksen välistä signalointia, ja koska tukiasemaohjainten ja keskuksen väliset etäisyydet saattavat olla pitkiä, saattaa tuki-asemavaihdon ja samalla tukiasemaohjaimen vaihdon aikana esiintyä yhteyshäiri-15 öitä.

Kolmannen sukupolven solukkojärjestelmät

Tekniikan tason mukainen järjestely aktiivisen tukiaseman ja tukiasemaohjaimen vaihtamiseksi soveltuu hyvin ns. toisen sukupolven digitaalisiin solukkoradiojärjes-telmiin, kuten GSM ja sen laajennus DCS 1800 (Digital Communications System at 20 1800 MHz), IS-54 (Interim Standard 54) ja PDC (Personal Digital Cellular). On kuitenkin ehdotettu, että tulevissa ns. kolmannen sukupolven digitaalisissa solukko-järjestelmissä solujen päätelaitteille tarjoama palvelutaso saattaa erota huomattavasti solusta toiseen. Ehdotuksia kolmannen sukupolven järjestelmiksi ovat UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) ja FPLMTS/IMT-2000 (Future 25 Public Land Mobile Telecommunications System / International Mobile Telecommunications at 2000 MHz). Näissä suunnitelmissa solut jaetaan koon ja ominaisuuksien mukaan esimerkiksi piko-, nano-, mikro- ja makrosoluihin ja esimerkkinä palvelutasosta voidaan käyttää tiedonsiirtonopeutta. Suurin tiedonsiirtonopeus on tarjolla pikosoluissa ja pienin makrosoluissa. Solut voivat sijaita osittain tai koko-30 naan päällekkäin, ja päätelaitteita voi olla erilaisia, jolloin kaikki päätelaitteet eivät välttämättä pysty käyttämään hyväkseen kaikkien solujen tarjoamaa palvelutasoa.

Kuva 3 esittää erästä tulevaisuuden solukkoradiojärjestelmän muotoa, joka ei ole esim. tunnettuun GSM-järjestelmään nähden kokonaan uusi vaan joka sisältää sekä tunnettuja osia että kokonaan uusia osia. Nykyisten solukkoradiojärjestelmien pul-35 lonkaula, joka haittaa kehittyneempien palvelujen tarjoamista päätelaitteille, on tukiasemien ja tukiasemaohjaimien muodostama radiopääsyverkko RAN (Radio 3 110985

Access Network). Sohikkoradiojäijestelmän ydinosa (engl. core network) muodos- . tuu keskuksista (MSC, Mobile services Switching Centre), muista verkkoelementeistä (GSM:ssä esimerkiksi pakettiradiovälitykseen liittyvät SGSN ja GGSN eli Serving GPRS Support Node ja Gateway GPRS Support Node, missä GPRS tulee 5 sanoista General Packet Radio Service) ja niihin liittyvistä siirtojärjestelmistä. Ydinosa pystyy esim. GSM:stä jatkokehitettyjen GSM+ -määritysten mukaisena välittämään myös uudenlaisia palveluja.

Kuvassa 3 sohikkoradiojäijestelmän 30 ydinosa on GSM+ -ydinosa 31 ja siihen liittyy kolme rinnakkaista radiopääsyverkkoa. Näistä verkot 32 ja 33 ovat UMTS-10 radiopääsyverkkoja ja verkko 34 on GSM+ -radiopääsyverkko. UMTS-radiopääsy-verkoista kuvassa ylempi 32 on esim. kaupallinen radiopääsyverkko, jonka omistaa matkaviestinpalveluja taijoava teleoperaattori ja joka palvelee tasavertaisesti kaikkia kyseisen teleoperaattorin liittymän hankkineita asiakkaita. Alempi UMTS-radiopää-syverkko 33 on esim. yksityinen ja sen omistaa esimerkiksi yritys, jonka toimiti-15 loissa kyseinen radiopääsyverkko toimii. Yksityisen radiopääsyverkon 33 solut ovat tyypillisesti nano- ja/tai pikosoluja ja niissä voivat toimia vain kyseisen yrityksen työntekijöiden päätelaitteet. Kaikissa kolmessa radiopääsyverkossa voi olla erityyppisiä palveluja taijoavia ja kooltaan erilaisia soluja. Lisäksi kaikkien kolmen radiopääsyverkon 32, 33 ja 34 solut voivat sijaita kokonaan tai osittain päällekkäin.

20 Kulloinkin käytettävissä oleva bittinopeus riippuu mm. radio-olosuhteista, käytettävien palvelujen ominaisuuksista sekä solukkojäjjestelmän alueellisesta kokonaiskapasiteetista ja muiden käyttäjien kapasiteettitarpeista. Edellä mainittuja uudentyyppisiä radiopääsyverkkoja kutsutaan yleisiksi radiopääsyverkoiksi GRAN (Generic Radio Access Network). Sellainen voidaan kytkeä yhteistoimintaan erityyppisten 25 kiinteiden verkkojen CN (Core Network) kanssa ja erityisesti GSM-jäijestelmän GPRS-verkon kanssa. Yleinen radiopääsyverkko (Generic Radio Access Network, GRAN) voidaan määritellä niiden tukiasemien (Base Station, BS) ja niitä ohjaavien radioverkko-ohjainten (Radio Network Controller, RNC) joukkona, joilla on kyky siirtää signalointiviestejä keskenään. Seuraavassa yleistä radiopääsyverkkoa kutsu-30 taan lyhyesti radioverkoksi GRAN.

Kuvassa 3 esitetty päätelaite 35 on edulhsimmin ns. kaksimoodipäätelaite, joka voi toimia joko toisen sukupolven GSM-päätelaitteena tai kolmannen sukupolven UMTS-päätelaitteena sen mukaan, minkälaisia palveluja on tarjolla sen kulloisessakin sijaintipaikassa ja mitkä ovat käyttäjän tiedonsiirtotarpeet. Se voi olla myös 35 monimoodipäätelaite, joka voi toimia useiden erilaisten tiedonsiirtojärjestelmien päätelaitteena tarpeen ja palvelujen saatavuuden mukaan. Käyttäjän käytettävissä 4 110985 olevat radiopääsyverkot ja palvelut määritellään päätelaitteeseen liittyvässä tilaajan tunnistusyksikössä 36 SIM (Subscriber Identity Module).

Kuvio 4 esittää lähemmin erästä kolmannen sukupolven solukkojärjestelmän ydinosaa CN, joka käsittää keskuksen MSC, sekä ydinosaan liittyvää radioverkkoa 5 GRAN. Radioverkko GRAN käsittää radioverkko-ohjaimia RNC sekä niihin liittyviä tukiasemia BS. Tällöin tietty radioverkko-ohjain RNC ja siihen liittyvät tukiasemat kykenevät tarjoamaan laajakaistaisia palveluja ja toinen radioverkko-ohjain ja siihen liittyvät tukiasemat saattavat kyetä tarjoamaan vain perinteisiä kapeakaistaisia palveluja, mutta mahdollisesti suuremman peittoalueen kattaen.

10 Kuva 5 esittää erään kolmannen sukupolven solukkojärjestelmän tukiasemien 51-56 peittoalueita 51a-56a. Kuten kuvasta 5 voidaan havaita, voi lyhyenkin matkan liikkuvalla päätelaitteella olla valittavissa useita tukiasemia radioyhteyttä varten.

Uusissa solukkojärjestelmissä voidaan käyttää CDMA-järjestelmiin liittyvää ns. makrodiversiteettiyhdistelyä. Tämä tarkoittaa sitä, että laskevalla siirtotiellä pääte-15 laite vastaanottaa käyttäjädataa ainakin kahdelta tukiasemalta, ja vastaavasti päätelaitteen lähettämää käyttäjädataa vastaanottaa ainakin kaksi tukiasemaa. Tällöin yhden aktiivisen tukiaseman sijasta aktiivisia tukiasemia on kaksi tai useampia eli aktiivisten tukiasemien joukko (Active Set). Tätä aktiivisten tukiasemien joukkoa kutsutaan seuraavassa lyhyesti aktiivijoukoksi. Makrodiversiteettiyhdistelyn avulla on 20 mahdollista saavuttaa parempi tiedonsiirron laatu, koska tietyllä siirtotiellä esiintyviä hetkellisiä häipymiä ja häiriöitä voidaan kompensoida toista siirtotietä pitkin siirretyn datan avulla.

Aktiivijoukon valitsemista varten aktiivinen radioverkko-ohjain määrittelee esim. maantieteellisen sijainnin perusteella ehdokastukiasemajoukon CS (Candidate Set), 25 joka on niiden tukiasemien joukko, josta mitataan yleisiä kuuluvuustietoja esim. pilot-signaalia käyttäen. Seuraavassa tätä ehdokastukiasemajoukkoa kutsutaan lyhyesti ehdokasjoukoksi. Joissakin järjestelmissä, kuten esim. IS-41-järjestelmässä, käytetään erillisiä ehdokastukiasemia.

Tekniikan tasoon liittyvät ongelmat 30 Tarkastellaan tekniikan tason mukaisen järjestelyn soveltamista suunnitelmien mukaiseen kolmannen sukupolven digitaaliseen solukkojärjestelmään. Kolmannen sukupolven järjestelmissä aktiivisen tukiaseman ja aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihdot ovat hyvin yleisiä verrattuna toisen sukupolven järjestelmiin. Tämä johtuu 5 110985 mm. siitä, että solukoot saattavat olla huomattavan pieniä, ja siitä, että palvelutyyp-piä halutaan yhteyden aikana muuttaa esim. kapeakaistaisesta laajakaistaiseksi.

Tekniikan tason mukaisesti radioverkko-ohjaimen vaihto tapahtuisi siten, että keskuksen ja ns. vanhan aktiivisen radioverkko-ohjaimen/tukiaseman välinen käyttäjä-5 datayhteys puretaan ja muodostetaan uusi yhteys keskuksesta ns. uuteen aktiiviseen radioverkko-ohjaimeen/tukiasemaan. Tällöin keskuksen olisi suoritettava hyvin suuri määrä yhteyksien purkuja/muodostuksia, mihin edelleen liittyy suuri määrä keskuksen ja radioverkko-ohjainten välistä signalointia. Lisäksi pienikokoisia soluja on yhden keskuksen alueella hyvin suuri määrä, ja laajakaistaisissa sovelluksissa 10 välitettävän käyttäjädatan määrä on myös suuri. Tämä aiheuttaa erittäin suuret kapasiteetti- ja nopeusvaatimukset keskuslaitteistolle, joita ei suurissa järjestelmissä ole nykyisellä tekniikalla mahdollista toteuttaa kohtuullisin kustannuksin.

Toiseksi ennestään tunnettujen järjestelmiin liittyy ongelma, kuinka voitaisiin välittää ydinosan CN signalointia ja dataa sekä radioverkon signalointia päätelaitteelle, 15 joka liikkuu radioverkon alueella. CN-signalointi ja data on tarkoitettu erityisesti päätelaitteelle, ja se reititetään radioverkko-ohjainten kautta. Radioverkkosignalointi voi olla tarkoitettu joko päätelaitteelle tai radioverkolle itselleen, jotta se voi jäljestää radioresurssien optimaalisen käytön verkon alueella. Ongelma aiheutuu liikkuvasta päätelaitteesta ja sen vaikutuksesta tietovuon kulkuun radioverkon alueella.

20 Makrodiversiteettiyhdistelyä käytettäessä tekniikan tasoon liittyy lisäksi se ongelma, että radioverkko-ohjaimen vaihdon jälkeen uudella radioverkko-ohjaimella ei ole tietoja makrodiversiteettiyhdistelyyn soveltuvista tukiasemista, jolloin makrodiversiteettiyhdistelyä ei ole mahdollista käyttää ennen kuin uusi radioverkko-ohjain on muodostanut oman ehdokasjoukon. Tämän seurauksena joudutaan hetkellisesti 25 käyttämään suurempia lähetystehoja ja vain yhtä siirtotietä järjestelmän ja päätelaitteen välillä. Tällöin tiedonsiiiTon laatu heikkenee ja radioverkolle aiheutuu stabiili-usongelmia, joita joudutaan korjaamaan jatkuvalla säädöllä.

Keksinnön yleinen kuvaus

Kun päätelaitetta palveleva aktiivinen tukiasema vaihtuu, voidaan tällaisessa tilan-30 teessä esiintyvät vaihdot jakaa seuraaviin vaihtotyyppeihin: 1. tukiasemien (tukiasemasektorien) välinen vaihto (intra RNC HO), 2. yleisen radioverkon sisäinen, radioverkko-ohjainten välinen vaihto (inter RNC HO) ja 110985 o 3. yleisten radioverkkojen välinen vaihto (inter GRAN HO).

Esillä oleva keksintö liittyy ensisijaisesti yleisen radioverkon sisäisiin aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihtoihin (kohta 2).

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on luoda ratkaisu radioverkon hallitsemiseksi, 5 jonka avulla edellä esitettyjä, tekniikan tason ratkaisuihin liittyviä epäkohtia voidaan välttää.

Keksinnön eräänä ajatuksena on se, että aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihtoa varten muodostetaan naapuriradioverkko-ohjaimeen luettelo niistä tukiasemista, jotka muodostaisivat ehdokasjoukon siinä tapauksessa, että mainittu naapuri-10 radioverkko-ohjain vaihdettaisiin aktiiviseksi radioverkko-ohjaimeksi. Tällöin aktiivisten tukiasemien joukko AS kuvataan aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihdon yhteydessä uudeksi aktiivisten tukiasemien joukoksi AS'. Mainittua luetteloa kutsutaan tässä ulkoiseksi tukiasemaehdokasjoukoksi. Ulkoisia ehdokasjoukkoja muodostettaessa käytetään edullisesti hyväksi reunatukiasemalistaa BBSL (Boundary Base 15 Station List), jonka perusteella voidaan päätellä, onko aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihto todennäköinen. Lisäksi voidaan käyttää ns. tehostettua tarkkailua ulkoisessa tukiasemajoukossa.

Ulkoisen tukiasemaehdokasjoukon muodostamisella saavutetaan mm. seuraavia etuja. Ensiksikin aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihtoon liittyvä lähetystehon 20 muutos ei ole rajapinnassa suuri, vaan tehonkäyttö on "pehmeää". Näin saavutetaan pieni kokonaistehonkulutus rajapinta-alueella ja pieni interferenssin aiheuttama häiriötaso. Lisäksi ratkaisun avulla saavutetaan jatkuva tilanne verkon kannalta, jolloin aktiivisten radioverkko-ohjainten vaihdot eivät aiheuta normaalista toiminnasta poikkeavaa stabiililiusongelmaa.

25 Keksinnön eräänä toisena ajatuksena on se, että yhteyttä varten määritetään radioverkko-ohjain, jonka kautta käyttäjädata ohjataan silloinkin, kun aktiivisena radioverkko-ohjaimena on jokin muu radioverkko-ohjain. Tätä määritettävää radio-‘ verkko-ohjainta nimitetään tässä ankkuriohjaimeksi. Jos yhteyden aikana aktiiviseksi tukiasemaksi valitaan tukiasema, joka liittyy toiseen radioverkko-ohjaimeen, 30 ohjataan käyttäjädata kulkevaksi kulloinkin aktiiviseen radioverkko-ohjaimeen ank-kuriohjaimen kautta.

Keksinnön mukaisella ankkuriohjaimen käytöllä saavutetaan tekniikan tasoon nähden huomattavia etuja. Ensinnäkin radioverkon topologiasta tulee yksinkertainen ja selkeä ja verkko on helposti laajennettavissa ja muutettavissa uuteen konfiguratioon.

7 110985

Toiseksi radioverkon sisäiset liikennetapahtumat käsitellään radioverkon sisällä j ankkuroinnin ohjaamana, jolloin - radioverkko-ohjaimen vaihto on nopea , jolloin pystytään helpommin täyttämään vaihdolle asetetut ns. seamless-ja lossless-vaatimukset ja 5 - keskuksen MSC kuormitus pysyy kohtuullisena.

Erityisen merkittävä etu on se, että radioverkon toiminta voidaan saadaan radiore-surssien käytön osalta optimaaliseksi. Lisäksi ankkuriohjainta käytettäessä tiedon salaus voidaan tehdä ankkuriohjaimessa, jolloin salausavaimia ei tarvitse siirtää yhteyden aikana radioverkko-ohjaimesta toiseen.

10 Tiedonsiirron reititys ankkuriohjaimesta aktiiviseen radioverkko-ohjaimeen voidaan suorittaa ketjuttamalla, jolloin kaikki yhteyden aikana käytetyt aktiiviset radioverkko-ohjaimet jäävät yhteyden ajaksi tiedonsiirron välittäjiksi. Toinen vaihtoehto on käyttää optimaalista reititystä, jolloin ankkuriohjaimen ja aktiivisen radioverkko-ohjaimen välillä olevat radioverkko-ohjaimet ohitetaan.

15 Käytettäessä keksinnön yhteydessä radioverkko-ohjaimien optimaalista reititystä saavutetaan lisäksi seuraavia etuja. Ensiksikin radioverkon sisäinen signalointi-kuorma pysyy kohtuullisen suuruisena ja signalointi saadaan helposti riittävän nopeaksi. Lisäksi radioverkko-ohjaimen prosessointivaatimukset pysyvät kohtuullisina, mikä tekee ratkaisusta käytännöllisen.

20 Keksinnön mukaiselle menetelmälle päätelaitteen ja tiedonsiirtojärjestelmän välisen radiotiedonsiirron hallitsemiseksi tiedonsiirtojäijestelmässä, joka käsittää radioverkko-ohjaimia ja tukiasemia tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi järjestelmän ja siihen liittyvän päätelaitteen välille ja jossa aktiivisena radioverkko-ohjaimena toimivat tiedonsiirtoyhteyden aikana ensimmäinen radioverkko-ohjain ja toinen radio- 25 verkko-ohjain, on tunnusomaista se, että ennen aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihtoa muodostetaan ulkoinen ehdokasjoukko ja uuden aktiivisen radioverkko-ohjaimen ehdokasjoukko muodostetaan mainitun ulkoisen ehdokasjoukon perusteella.

Keksinnön mukaiselle tiedonsiirtojärjestelmälle, joka käsittää radioverkko-ohjaimia ja tukiasemia tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi järjestelmän ja siihen liittyvän 30 päätelaitteen välille ja jossa aktiivisena radioverkkoohjaimena toimii tiedonsiirtoyhteyden aikana ensimmäinen radioverkko-ohjain ja toinen radioverkko-ohjain, on tunnusomaista se, että se käsittää välineet ulkoisen ehdokasjoukon muodostamiseksi 8 110985 ennen aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihtoa ja välineet uuden ehdokasjoukon muodostamiseksi mainitun ulkoisen ehdokasjoukon perusteella.

Eräälle keksinnön mukaiselle tiedonsiirtojärjestelmän radioverkko-ohjaimelle on tunnusomaista se, että se käsittää välineet ulkoisen ehdokasjoukon muodostami-5 seksi.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

"Aktiivisella" tukiasemalla tarkoitetaan tässä tukiasemaa, jolla on käyttäjädatan siirtoyhteys päätelaitteeseen. "Aktiivisella" radioverkko-ohjaimella tarkoitetaan 10 tässä radioverkko-ohjainta, johon aktiivinen tukiasema välittömästi liittyy käyttäjä-datan välittämiseksi aktiiviselle tukiasemalle.

"Vanhalla" tukiasemalla ja radioverkko-ohjaimella tarkoitetaan tukiasemaa tai radioverkko-ohjainta, joka on ollut aktiivinen ennen vaihtoa ja "uudella" tukiasemalla tai radioverkko-ohjaimella tarkoitetaan tukiasemaa tai radioverkko-ohjainta, joka on 15 aktiivinen vaihdon jälkeen.

"Vaihdolla" tarkoitetaan tässä aktiivisen tukiaseman, radioverkko-ohjaimen tai radioverkon vaihtoa (handover).

"Käyttäjädatalla" tarkoitetaan tässä informaatiota, jota siirretään yleensä ns. liiken-nekanavalla kahden solukkojärjestelmään liittyvän käyttäjän/päätelaitteen välillä tai 20 solukkojäijestelmään liittyvän käyttäjän/päätelaitteen ja jonkun muun päätelaitteen välillä ydinverkon kautta. Se voi olla esim. koodattua puhedataa, telekopiodataa, kuva- tai tekstitiedostoja. "Signaloinnilla" tarkoitetaan tiedonsiirtojärjestelmän sisäisten toimintojen hallintaan liittyvää tiedonsiirtoa.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus 25 Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkeinä esitet-: täviin suoritusmuotoihin sekä oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää erästä tekniikan tason mukaista toisen sukupolven solukkojäijestel-mää, kuva 2 esittää erään tekniikan tason mukaisen, toisen sukupolven solukkojäijestel-30 män tukiasemien peltoalueita, 9 110985 kuva 3 esittää erästä kolmannen sukupolven solukkojärjestelmää, kuva 4 esittää erään tekniikan tason mukaisen kolmannen sukupolven solukkojärjestelmän ydinosaa CN ja siihen liittyvää radioverkkoa GRAN, kuva 5 esittää erään tekniikan tason mukaisen solukkojäijestelmän tukiasemien 5 peittoalueita, kuva 6 esittää vuokaaviota eräästä keksinnön mukaisen menetelmän päävaiheista aktiivisen tukiaseman, radioverkko-ohjaimen ja radioverkon vaihtamiseksi, kuva 7 esittää erästä keksinnön mukaista solukkojärjestelmää sekä eräitä suoritusmuotoja radioverkko-ohjainten välisen tiedonsiirron jäijestämiseksi, 10 kuva 8 esittää keksinnön erästä suoritusmuotoa eri radioverkkoihin kuuluvien radioverkko-ohjainten välisen tiedonsiirron järjestämiseksi ydinosan aktiivisen protokollan avulla, kuva 9 esittää erästä keksinnön mukaista tapaa radioverkko-ohjainten välisen reitityksen suorittamiseksi ketjuttamalla, 15 kuva 10 esittää erästä keksinnön mukaista tapaa radioverkko-ohjainten välisen reitityksen suorittamiseksi optimoidusti, kuva 11 esittää signalointivuokaaviota backvvard-tyyppisestä aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihtamisesta eräässä keksinnön mukaisessa solukkojäijestelmässä, kuva 12 esittää signalointivuokaaviota forward-tyyppisestä aktiivisen radioverkko-20 ohjaimen vaihtamisesta eräässä keksinnön mukaisessa solukkojäijestelmässä, kuva 13 esittää radioverkko-ohjainten toimintoja ennen aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihtoa eräässä keksinnön mukaisessa solukkojärjestelmässä, kuva 14 esittää radioverkko-ohjainten toimintoja aktiivisen radioverkko-ohjaimen : vaihdon j älkeen eräässä keksinnön mukaisessa solukkojärjestelmässä, 25 kuva 15 esittää signalointikaaviota eräästä keksinnön mukaisesta menettelystä uuden naapuritukiaseman lisäämiseksi aktiivijoukkoon aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihdon valmistelun aikana, 110985 ίο kuva 16 esittää signalointikaaviota eräästä keksinnön mukaisesta menettelystä naa-puritukiaseman poistamiseksi aktiivijoukosta aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihdon valmistelun aikana ja kuva 17 esittää signalointivuokaaviota aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihdon to-5 teutusvaiheesta eräässä keksinnön mukaisessa solukkojärjestelmässä.

Kuvia 1-5 selostettiin jo edellä tekniikan tason kuvauksen yhteydessä. Seuraavassa esitetään aluksi lyhyesti eräs keksinnön mukainen menetelmä kuvan 6 avulla. Tämän jälkeen selostetaan kuvan 7 avulla erästä keksinnön mukaista solukkojärjestelmää sekä suoritusmuotoja signaloinnin ja käyttäjädatan siirtämiseksi kahden radio-10 verkko-ohjaimen välillä. Tämän jälkeen selostetaan kuvan 8 avulla tiedonsiirtoyhteyden vaihtaminen ensimmäisen radioverkon radioverkko-ohjaimelta toisen radioverkon radioverkko-ohjaimelle.

Seuraavaksi selostetaan kuvien 9 ja 10 avulla ketjutettu ja optimoitu suoritusmuoto radioverkko-ohjainten välisen reitityksen muodostamiseksi. Tämän jälkeen kuvien 15 11 ja 12 avulla esitetään kaksi suoritusmuotoa optimoidun reitityksen suorittami seksi. Sen jälkeen esitetään kaksi suoritusmuotoa makrodiversiteettiyhdistelyn toteuttamiseksi keksinnön mukaisessa radioverkossa.

Seuraavaksi kuvataan radioverkko-ohjainten toimintoja erään keksinnön mukaisen aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihdon yhteydessä viitaten kuviin 13 ja 14. Lo-20 puksi kuvataan aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihtoon liittyvät vaiheet kuvien 13-17 avulla eräässä radioverkossa, jossa käytetään makrodiversiteettiyhdistelyä ja ulkoista ehdokasjoukkoa.

Selityksen lopussa esitetään luettelo kuvissa ja selityksessä käytetyistä lyhenteistä.

Erään keksinnön mukaisen menetelmän päävaiheet 25 Kuva 6 esittää vuokaaviota eräästä keksinnön mukaisesta menetelmästä aktiivisen tukiaseman, aktiivisen radioverkko-ohjaimen ja aktiivisen radioverkon vaihtamiseksi. Siinä aluksi suoritetaan jäqestelmän staattinen konfigurointi 600, joka käsittää seuraavat vaiheet. Vaiheessa 601 ilmaistaan keskuksen MSC ja radioverkko-ohjainten väliset yhteydet ja muodostetaan radioverkon GRAN laajuinen radioverkko-oh-30 jainten reitiotystaulukko, vaihe 602. Lopuksi muodostetaan radioverkon GRAN kiinteät yhteydet, vaihe 603.

11 110985 Tämän jälkeen suoritetaan radioverkon dynaaminen, konfigurointi, 610, joka käsittää seuraavia yhteydenmuodostuksen ja yhteydenaikaisia vaiheita. Ensiksi määritetään ankkuriohjain, vaihe 611, jonka jälkeen asetetaan kiinteä radioverkkokohtainen yhteys radioverkko-ohjaimen RNC[i] ja tukiasemien BS[a(i)...k(i)] välille, vaihe 5 612. Tämän jälkeen muodostetaan radioyhteydet radioverkko-ohjainten RNC[i] ja päätelaitteen MS [a] välille sekä muodostetaan radiolinkit tukiasemien BS[a(i)...c(i)] ja päätelaitteen MS[a] välille, vaihe 614. Tämän vaiheen jälkeen suoritetaan mahdolliset aktiivisen tukiaseman vaihdot radioverkko-ohjaimen sisällä, vaihe 615.

Jos ulkoisen radioverkko-ohjaimen tukiasemalta saadaan päätelaitteelle voimakas 10 signaali, vaihe 620, lisätään uusi radioverkko-ohjainten välinen yhteys, vaihe 621, päivitetään ja optimoidaan reititys, vaiheet 622 ja 623. Tämän jälkeen asetetaan kiinteä radioverkko-ohjainkohtainen yhteys radioverkko-ohjaimen RNCjj] ja tukiasemien BS[a(j)...f(j)] välille, vaihe 624. Tämän jälkeen muodostetaan radioyhteydet radioverkko-ohjaimen RNC[j] ja päätelaitteen MS[a] välille sekä muodostetaan 15 radiolinkit tukiasemien BS[a(j)...d(j)] ja päätelaitteen MS [a] välille vaiheessa 625. Vaiheessa 626 suoritetaan aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihto radioverkko-ohjaimesta RNC[i] radioverkko-ohjaimeen RNCjj]. Tämän jälkeen poistetaan radioverkko-ohjaimen RNC[i] ja päätelaitteen välinen radioyhteys, vaihe 627, ja poistetaan kiinteä radioverkkokohtainen yhteys radioverkko-ohjaimen RNCjj] ja tuki-20 asemien BS[a(i)...c(i) väliltä.

Kuvassa 6 on myös esitetty kahteen eri radioverkkoon GRAN A ja GRAN B kuuluvien radioverkko-ohjainten välinen vaihto Inter-GRAN HO. Tällaisen vaihdon tapauksessa tapahtuu dynaaminen konfiguraatio uudessa radioverkossa uudelleen ja uudessa radioverkossa tapahtuvat vastaavat menettelyt kuin vanhassa radioverkossa, 25 vaiheet 631 ja 632.

Radioverkko-ohjainten välisen tiedonsiirron järjestäminen

Kuva 7 esittää lähemmin erästä keksinnön mukaista solukkojärjestelmän ydinosaa CN, joka käsittää keskuksen MSC, sekä ydinosaan liittyvää radioverkkoa GRAN.

: Radioverkko GRAN käsittää radioverkko-ohjaimet aRNC ja bRNC sekä niihin liit- 30 tyvät tukiasemat BS 1-4. Päätelaite TE on yhteydessä järjestelmään radioteitse tukiasemien välityksellä. On huomattava, että kuvassa 7 on esitetty vain pieni osa radioverkon tavanomaisesta radioverkko-ohjainten ja tukiasemien määrästä.

Kuvassa 7 on esitetty eräitä suoritusmuotoja aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaih-; tamiseksi keksinnön mukaisella tavalla. Yhteyttä muodostettaessa yksi radioverkko- 12 110985 ohjain on määritetty ankkuriohjaimeksi, joka kuvan 7 esittämässä tapauksessa toimii myös yhteyden alussa aktiivisena radioverkko-ohjaimena. Ankkuriohjainta merkitään tässä aRNC. Kuvassa on esitetty tilanne, jossa radioverkko-ohjain bRNC vaihdetaan yhteyden aikana aktiiviseksi.

5 Keksinnön eräässä suoritusmuodossa radioverkko-ohjaimen väliset vaihtosignaloin-tiviestit, samoin kuin muut radiopääsyverkon sisäiset radioresurssien hallintaviestit ja käyttäjädata, siirretään kapseloituina ydinosan CN kautta. Tällöin ydinosa CN toimii ainoastaan viestien reitittäjänä ja välittäjänä kahden tunnelointipisteenä toimivan radioverkko-ohjaimen välillä. Radioverkko-ohjaimet osaavat muodostaa ja 10 purkaa nämä viestit sekä toteuttaa niiden vaatimat toiminnot. Tämän suoritusmuodon etuna on se, että ei tarvita erillisiä fyysisiä tiedonsiirtoteitä radioverkko-ohjainten välillä.

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa kahden radioverkko-ohjaimen välillä on fyysinen yhteys, kuten esim. kaapeli- tai radio verkkoyhteys. Tällöin vaihtoihin liittyvä 15 tiedonsiirto voidaan välittää suoraan radioverkko-ohjaimelta toiselle ilman ydinosan CN osallistumista. Ennestään tunnetaan protokollakerroksilla L1-L2 tapahtuva radioverkko-ohjainten välinen tiedonsiirto, joka ei kuitenkaan osallistu varsinaiseen vaihtosignalointiin.

Keksinnön kolmas suoritusmuoto liittyy tilanteeseen, jossa kahden radioverkko-oh-20 jaimen välillä ei ole jatkuvaa yhteyttä. Tällöin voidaan käyttää ratkaisua, jossa yksi tukiasema on yhteydessä kahteen verkko-ohjaimeen. Näin tukiasema voi aktiivisesti valita, kumpaan radioverkko-ohjaimeen se lähettää ohjausviestejä. Tukiasema voi tällöin myös toimia välittäjänä radioverkko-ohjainten välillä siten, että viestit radioverkko-ohjaimelta toiselle radioverkko-ohjaimelle kulkevat läpinäkyvästi tukiase-25 man kautta molempiin suuntiin. Tässä tapauksessa viestit erotetaan tunnistein varsinaisesta tukiaseman ja radioverkko-ohjaimen välisestä liikenteestä.

Kuva 8 esittää tilannetta, jossa tarvitaan aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihto eri radioverkkoihin kuuluvien radioverkko-ohjaimien välillä. Tällöin ankkuritoiminto ei enää säily vanhassa radioverkossa vaan uuteen radioverkkoon kuuluva radioverkko-30 ohjain määritetään uudeksi ankkuriohjaimeksi. Tällaiseen vaihtoon liittyvä signalointi kahden radioverkon GRAN välillä voidaan suorittaa käyttämällä aktiivisesti signaaliin osallistuvaa protokollaa, esim. GSM-järjestelmän MAP-protokollaa. MAP-protokolla viestii tällöin kummankin GRANin ankkuri-radioverkko-ohjaimen kanssa erikseen ja käsittelee vaihtoon liittyvät signalointivaihtoviestit, kuten muut-: 35 kin ydinosan CN ja radioverkon GRAN väliset viestit.

13 110985

Radioverkko-ohjainten välinen reititys

Seuraavassa tarkastellaan tilannetta, jossa päätelaite liikkuu yhden radioverkon GRAN peltoalueella. Tällöin radioverkon ankkuritoiminto pysyy yhteyttä varten määritetyssä radioverkko-ohjaimessa, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki ydinosasta 5 päätelaitteelle tarkoitetut viestit kulkevat ensin ankkuri-radioverkko-ohjaimeen, joka ohjaa ne edelleen muiden radioverkko-ohjaimien kautta kohteena olevaan radioverkko-ohjaimeen, joka toimittaa ne tukiaseman kautta päätelaitteelle;

Ankkuritoiminnon käyttö edellyttää, että ankkuri-verkko-ohjaimella on tieto siitä, miten viestejä siirretään muille radioverkon GRAN radioverkko-ohjaimille. Tämä 10 voi tapahtua radioverkon GRAN laajuisella osoitemekanismilla siten, että ankkuri-verkko-ohjaimella on tieto reitistä muihin radioverkko-ohjaimiin, jolloin käytetään ns. kiinteää reititystaulukkoa. Vaihtoehtoisesti radioverkko-ohjain on kytketty vain yhteen toiseen radioverkko-ohjaimeen, jolloin viestit välitetään aina eteenpäin, kunnes radioverkko-ohjain tunnistaa viestiin liittyvästä osoitteesta, että viesti on osoi-15 tettu sille.

Tällaisessa rakenteessa on huomioitava, että ankkuri-radioverkko-ohjain voi olla mikä tahansa radioverkon radioverkko-ohjaimista. Pienessä radioverkossa on mahdollista toteuttaa menetelmän suoritusmuoto, jossa ankkuriverkko-ohjaimia on vain yksi, joka on kaikille päätelaitteille yhteinen, jolloin ankkuriverkko-ohjainta ei tar-20 vitse valita yhteyskohtaisesti. Tällöin ankkuriverkko-ohjain toimii isäntänä ja muut verkko-ohjaimet toimivat oijina. Mikäli radioverkko-ohjain on valittavissa, voidaan päätös ankkuroinnista tehdä joko ydinosassa CN tai radioverkossa GRAN. Sekä ydinosan että radioverkon on tunnistettava, mikä radioverkko-ohjain toimii ankkurina millekin päätelaitteen TE ja keskuksen MSC väliselle yhteydelle.

25 Kuvat 9 ja 10 esittävät kahta suoritusmuotoa radioverkko-ohjainten välisen reitityksen suorittamiseksi erään yhteyden aikana eri vaiheissa. Kuva 9 esittää ratkaisun tiedonsiirron reitittämiseksi ketjuttamalla ja kuva 10 esittää ratkaisun tiedonsiirron reitittämiseksi optimoidusti. Kuvissa 9 ja 10 ympyrät edustavat radioverkko-ohjainta ja viivat edustavat radioverkko-ohjainten välistä yhteyttä, joka on toteutettu esim.

30 jollakin edellä esitetyllä keksinnön mukaisella tavalla. Paksu viiva edustaa aktiivista tiedonsiirron reititystä radioverkossa liikkuvan päätelaitteen ja ydinosan CN välillä. Päätelaitteen sijaintia edustaa kuvassa ainoastaan radioverkko-ohjain.

Kuvissa 9 ja 10 vaiheet AO ja BO edustavat lähtötilannetta, jossa päätelaite siirtää tietoa ydinosan kanssa radioverkko-ohjaimien 100 ja 900 kautta. Vaiheet AI ja B1 14 110985 ( edustavat tilannetta, jossa päätelaite suorittaa vaihdon radioverkko-ohjaimiin 111 ja 911 ankkurin jäädessä vanhaan radioverkko-ohjaimeen.

Optimoidun suoritusmuodon etu näkyy tilanteessa, jossa päätelaite suorittaa seuraa-via vaihtoja joko ankkuriverkko-ohjahneen tai johonkin muuhun radioverkko-oh-5 jaimeen. Vaiheissa A2 ja B2 seuraava vaihto tapahtuu radioverkko-ohjaimiin 122 ja 922. Ketjutuksessa muodostetaan vain uusi tiedonsiirtoyhteys vanhan radioverkko-ohjaimen 921 ja uuden radioverkko-ohjaimen 922 välille. Optimoidussa ratkaisussa muodostetaan uusi tiedonsiirtoyhteys ankkuriradioverkko-ohjaimen 120 ja uuden radioverkko-ohjaimen välillä ja puretaan tiedonsiirto ankkuriradioverkko-ohjaimen 10 120 ja vanhan radioverkko-ohjaimen 121 väliltä.

Vaiheet A3 ja B3 esittävät tilannetta, jossa päätelaite on suorittanut vaihdon takaisin ankkuriradioverkko-ohjaimeen käyttäen lähtötilana vaiheiden A2 ja B2 tilannetta. Optimoidussa tapauksessa puretaan tiedonsiirto vanhan radioverkko-ohjaimen 132 ja ankkuriradioverkko-ohjaimen 130 väliltä. Koska uusi radioverkko-ohjain on itse 15 ankkuriradioverkko-ohjain, ei uutta tiedonsiirtoyhteyttä tarvitse perustaa. Perinteisessä ketjutuksessa syntyy silmukka ankkuriradioverkko-ohjaimesta 930 takaisin ankkuriradioverkko-ohjaimeen 930 kaikkien niiden radioverkko-ohjainten kautta, joita päätelaite on yhteyden aikana käyttänyt.

Optimoitu vaihto on mahdollista suorittaa kahdella tavalla riippuen siitä, onko vaih-20 don aikana mahdollista käyttää signalointiyhteyttä vanhaan radioverkko-ohjaimeen.

Ns. backward-tyyppisessä vaihdossa vanhaa radioverkko-ohjainta käytetään signalointiin vaihdon aikana, ja ns. forvvard-tyyppisessä vaihdossa vanhaa radioverkko-ohjainta ei käytetä signalointiin vaihdon aikana. Kuvat 11 ja 12 esittävät eräitä tapo-' ja edellä mainittujen backward- ja fonvard-tyyppisten vaihtojen suorittamiseksi.

25 Seuraavassa selostuksessa viitataan myös edellisten kuvien 9 ja 10 mukaisiin vaihtotilanteisiin. Kuvissa käytetyt lyhenteet on esitetty selityksen lopussa olevassa lyhenneluettelossa.

Backward-twppinen vaihto

Kuvassa 11 esitetään esimerkkinä backward-tyyppisen optimoidun radioverkko-oh-30 jaimien välisen vaihdon signalointivuokaavio. Backward-tyyppisessä vaihdossa vanha yhteys päätelaitteeseen säilytään koko vaihdon ajan, jolloin uuden sijainnin radiotekniset parametrit voidaan siirtää päätelaitteelle vanhan radioverkko-ohjaimen 111 kautta. Esimerkissä päätelaite siirtyy kuvan 10 esittämästä tilasta AI tilaan A2 ·. eli vanhasta radioverkko-ohjaimesta 111 uuteen radioverkko-ohjaimeen 112.

15 110985

Kuvan 11 mukainen radioverkko-ohjainten välinen optimoitu backward-tyyppinen vaihto käsittää seuraavat vaiheet:

Kun päätelaite TE tarvitsee vaihdon uuteen tukiasemaan, se ilmoittaa siitä vanhalle radioverkko-ohjaimelle oRNC. Kun vanha radioverkko-ohjain toteaa päätelaitteen 5 pyytämän uuden tukiaseman olevan toisen radioverkko-ohjaimen nRNC alaisuudessa, se lähettää tiedon backward-tyyppisen vaihdon tarpeesta ankkuriohjaimelle aRNC.

Kun ankkuriohjain aRNC on saanut tiedon vanhalta radioverkko-ohjaimelta oRNC, se pyytää uutta radioverkko-ohjainta nRNC varaamaan käytössä olevia yhteyksiä BI 10 (bearer information) vastaavat kiinteät ja radioyhteydet päätelaitteelle.

Kim ankkuriohjain aRNC on saanut kuittauksen uudelta radioverkko-ohjaimelta yhteyksien varauksesta uuden radioverkko-ohjaimen nRNC alaisuudessa, ankkuri-ohjain aRNC ja uusi radioverkko-ohjain nRNC neuvottelevat ja kytkevät keskenään käyttäjädatan siirtoyhteyden.

15 Tämän jälkeen ankkuriohjain aRNC pyytää vanhaa radioverkko-ohjainta oRNC välittämään uuden radioverkko-ohjaimen nRNC alaisuudessa varatun radiotien radio-tekniset tiedot päätelaitteelle käyttäen vanhaa vielä toiminnassa olevaa yhteyttä.

Kun ankkuriohjain on saanut kuittauksen vanhalta radioverkko-ohjaimelta oRNC uuden radiotien tietojen välittymisestä päätelaitteelle, ankkuriohjain pyytää uutta 20 radioverkko-ohjainta aloittamaan lähetykset päätelaitteelle. Lopuksi ankkuriohjain aRNC pyytää vanhaa radioverkko-ohjainta oRNC vapauttamaan päätelaitteelle varaamansa resurssit 9 F orward-tyyppinen vaihto

Kuvassa 12 esitetään esimerkkinä forvvard-tyyppisen optimoidun radioverkko-oh-25 jainten välisen vaihdon sanomavuokaavio. Fonvard-tyypisessä vaihdossa vanhan yhteyden vanhan radioverkko-ohjaimen oRNC 111 kautta ei enää oleteta olevan käytössä. Kuvan 12 mukaisessa esimerkissä päätelaite siirtyy kuvan 10 tilasta AI tilaan A2 eli vanhasta radioverkko-ohjaimesta oRNC 111 uuteen radioverkko-ohjaimeen nRNC 112.

30 Kuvan 12 esittämä forward-tyyppinen aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihto käsittää seuraavat vaiheet: 16 110985

Kun päätelaite ja/tai uusi tukiasema nBS toteaa päätelaitteen tarvitsevan vaihdon uuteen tukiasemaan ja uutta tukiasemaa hallinnoivan radioverkko-ohjaimen nRNC todettua vanhan tukiaseman olevan toisen radioverkko-ohjaimen oRNC alaisuudessa, uusi radioverkko-ohjain nRNC lähettää tiedon fonvard-tyyppisen vaihdon 5 tarpeesta vanhalle tukiasemalle oRNC joko suoraan (kuten kuvassa 12) tai ankkuri-ohjaimen aRNC välityksellä.

Vanha radioverkko-ohjain oRNC kuittaa pyynnön uudelle radioverkko-ohjaimelle nRNC ja ilmoittaa vaihdon tarpeesta ankkuriohjaimelle. Tämän jälkeen ankkurioh-jain aRNC ja uusi radioverkko-ohjain nRNC neuvottelevat ja kytkevät keskenään 10 päätelaitekohtaisen käyttäjädatan siirtoyhteyden.

Saatuaan kuittauksen vaihtopyyntöönsä ankkuriohjaimelta aRNC vanha radioverkko-ohjain vapauttaa päätelaitteelle varatut kiinteät ja radioyhteydet. Viimeistään sitten, kun uusi radioverkko-ohjain on saanut käyttäjädatan siirtoyhteydet ankkuri-ohjaimesta aRNC toimimaan, uusi radioverkko-ohjain nRNC luo tarvittavat kiinteät 15 ja radioyhteydet tukiaseman ja päätelaitteen välille.

Lopussa uusi radioverkko-ohjain nRNC kuittaa vaihdon loppuun suoritetuksi ankkuriohjaimelle aRNC.

Makrodiversiteettivhdistelvn käyttö keksinnön mukaisessa radioverkossa

Keksinnön mukainen ratkaisu saa erityispiirteitä, jos käytössä on CDMA-tyyppinen 20 radioverkko, joka tekee mahdolliseksi signaaliyhdistelyn usealta tukiasemalta eli makrodiversiteettiyhdistelyn (macro diversity combining). Makrodiversiteettiyhdis-tely käyttää hyväkseen useita yhtäaikaisia yhteyksiä ensiksikin päätelaitteen ja tuki-asemasektorien välillä ja toiseksi päätelaitteen ja erillisten tukiasemien välillä. Nousevalla siirtotiellä (uplink) päätelaite käyttää yhtä lähetettä ja yhtä hajotuskoodia, 25 joka vastaanotetaan useammassa tukiasemassa. Vaihtoehtoisesti voidaan myös käyttää ratkaisua, jossa päätelaite käyttää yhtä lähetettä, jojohon on yhdistetty useampi hajotuskoodi, jotka vastaanotetaan useassa tukiasemassa. Lopullinen signaali saadaan makrodiversiteettiyhdistelyn tuloksena. Laskevassa siirtosuunnassa (downlink) useampi tukiasema lähettää saman signaalin, mutta eri hajotuskoodeilla 30 hajotettuna, tietylle päätelaitteelle, joka suorittaa makrodiversiteettiyhdistelyn. Ne signaaliyhteydet, jotka tarjoavat riittävän signaalin voimakkuuden sovituilla tehota-soilla, kuuluvat ns. aktiivijoukkoon (active set).

Jos aktiivijoukkoon kuuluu tukiasemia, jotka on kytketty eri radioverkko-ohjaimiin, voidaan makrodiversiteettiyhdistely suorittaa jokaisessa radioverkko-ohjaimessa 17 110985

erikseen. Tällöin lopullinen signaaliyhdistely saadaan valmiiksi vasta ankkuri-radio-verkko-ohjaimessa. Toisessa suoritusmuodossa signaalit reititetään erikseen ankku- I

ri-verkko-ohjaimeen, jossa varsinainen makrodiversiteettiyhdistely suoritetaan. Edellytyksenä jokaiselle diversiteettiyhdistelylle on karkea ajastustieto, esim. 256 5 chipin tarkkuudella, jonka puitteissa bittitason signaalikombinointi voidaan suorittaa.

Makrodiversiteettiyhdistely voidaan tehdä vaihtoehtoisesti siten, että tukiasemilla käsitellään chip-tason ajastus ja ehdään pehmeät bittipäätökset. Nämä bitit, joita edustaa usean bitin määrittelemä tarkempi esitys, välitetään radioverkko-ohjaimelle, 10 missä yhdistely toteutetaan diversiteettiyhdistelynä.

Pakettilähetys voidaan toteuttaa eräässä edullisessa suoritusmuodossa siten, että samoja paketteja ei lähetetä kahden eri tukiaseman kautta. Ratkaisu voi toimia siten, että jokaisena paketin lähettämisajankohtana tehdään päätös, kumpaa radiotietä pitkin lähetys on kyseisellä hetkellä edullisempaa suorittaa. Tämä päätös voi perustua 15 esim. radioyhteyksien laadun ennustamiseen, laadun laskentaan tai laadun mittauksiin. Tällöin makrodiversiteettiyhdistelyn etuna on se, että jokaisella hetkellä on käytössä parempilaatuinen radiosiirtotiehaara. Epäonnistuneiden pakettivastaanotto-jen perusteella tehtävät uudelleenlähetykset voidaan edelleen ohjata esim. seuraa-vien radiosiirtotiehaaran valintaperiaatteiden mukaisesti: 20 - käytetään uudelleenlähetyksessä edellisessä lähetyksessä käytettyä radiosiirtotie- haaraa, - käytetään uudelleenlähetyksessä muuta kuin kuin edellisessä lähetyksessä käytettyä haaraa tai - käytetään uudelleenlähetyksessä laadultaan parhaaksi arvioitua haaraa.

25 Näin pyritään parantamaan uudelleenlähetyksen mahdollistamaa onnistumistoden-näköisyyttä. Tämän suoritusmuodon etuna on mm. radiotiekuormituksen väheneminen, koska samaa dataa ei normaalitilanteessa lähetetä kahta haaraa pitkin.

Aktiivijoukko voidaan rajoittaa siten, että siihen kuuluvat vain ne tukiasemayhtey-det, joiden tukiasemat on kytketty samaan radioverkko-ohjaimeen. Tämän suoritus-30 muodon epäkohtana on kuitenkin se, että päätelaitteen siirtyessä radioverkko-ohjaimen alueelta toisen radioverkko-ohjaimen alueelle täytyy hetkeksi luopua makrodi-versiteetin käytöstä.

18 110985

Sellaisessa suoritusmuodossa, jossa radioverkko-ohjaimien välillä on yhteys ainoastaan ydinosan CN kautta, on makrodiversiteettiyhdistely edullista tehdä lähimmässä radioverkko-ohjaimessa, jotta yhdistämättömiä signaaleja ei jouduttaisi välittämään CN:n kautta.

5 Mikäli radioverkko-ohjaimien välillä on suora yhteys, on keksinnön mukaisella makrodiversiteettiyhdistelyllä olemassa kaksi suoritusmuotoa. Ensimmäinen suoritusmuoto kattaa tapaukset, joissa makrodiversiteettiyhdistely suoritetaan peräkkäisissä radioverkko-ohjaimissa ja lopulta ankkuri-radioverkko-ohjaimessa. Toinen suoritusmuoto kattaa tapaukset, joissa kaikki signaalit kerätään erikseen ankkurira-10 dioverkko-ohjaimeen ja suoritetaan makrodiversiteettiyhdistely siellä. Tämä suoritusmuoto on edullinen sellaisessa ratkaisussa, jossa ankkuriradioverkko-ohjain on kaikille yhteyksille radioverkon GRAN laajuisesti sama ja muut radioverkko-ohjaimet ovat vain reitittimiä.

Esillä olevan keksinnön mukaiset mekanismit johtavat helposti erilaisten radioverk-15 kotopologioiden muodostumiseen. Edullisin suoritusmuoto on kuitenkin sellainen, jossa radioverkosta ei tehdä topologisesti monimutkaista, vaan sen annetaan käyttää hyväksi mahdollisimman tehokkaasti ydinosaa omien viestiensä välittäjänä, mikä tarkoittaa joko passiivista tai aktiivista välitystä. Radioverkon resurssien käytön kanaalia on edullista säilyttää riittävän suuri toiminnallinen hajautus, koska radio-20 linkkikerrosten on edullista sijaita mahdollisimman lähellä niitä tukiasemia, joiden signaalin päätelaite havaitsee parhaiten.

Keksinnön mukaiset toiminnot radioverkko-ohjaimessa

Keksinnön mukaisesti radioverkko-ohjaimella on edullisesti seuraavia uusia ominaisuuksia.

25 - radioverkko-ohjaimessa on välineet ankkuritoimintojen suorittamiseksi, - radioverkko-ohjaimessa on välineet reititystietojen radioverkon toisiin ohjaimiin tallentamiseksi, - radioverkko-ohjaimessa on välineet datareitityksen suorittamiseksi ydinosaan CN, - radioverkko-ohjaimessa on välineet datareitityksen suorittamiseksi toiseen radio-30 verkko-ohjaimeen, - radioverkko-ohjaimessa on välineet toisen ohjaimen kanssa kommunikoimiseksi ja 19 110985 - radioverkko-ohjaimessa on välineet makrodiversiteettiyhdistelyn suorittamiseksi valitsemalla hetkellisesti voimakkaimman signaaliyhteyden tai kombinoimalla eri yhteyksien signaalit.

Kuva 13 esittää radioverkko-ohjainten toimintoja ennen aktiivisen radioverkko-oh-5 jaimen vaihtoa ja kuva 14 esittää radioverkko-ohjainten toimintoja juuri aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihdon jälkeen. Kuvien 13 ja 14 esittämässä^tiedonsiirtoyh-teystilanteessa radioverkko-ohjain RNCO on ankkuriohjain ja radioverkko-ohjain RNC1 on aktiivinen ennen vaihtoa ja RNC2 on aktiivinen vaihdon jälkeen. Kuvissa 13 ja 14 kiinteässä verkossa paksuviiva kuvaa käyttäjädatan siirtoa ja ohut viiva sig-10 nalointiyhteyttä. Tukiasemien ja päätelaitteen välinen ohut viiva ilmaisee mittaustoimintojen suorittamista ja salamaviiva käyttäjädatan siirtoa.

Ankkuriohjain RNCO suorittaa ankkuritoimintojen (Anchor RNC Function, AR-NCF) ohella käyttäjädatan releoimisen aktiiviseen radioverkko-ohjaimeen (User Data Relay, UDR). Aktiivisessa radioverkko-ohjaimessa RNC1 sijaitsee makrodi-15 versiteetin ohjain MDC (Macrodivercity Controller). Aktiivisessa RNC Iissä sijaitsee myös nousevan siirtosuunnan makrodiversiteetin yhdistelyä MDCP (Macrodivercity Combination Point). Laskevan siirtosuunnan vastaava yhdistelyä sijaitsee päätelaitteessa TE. Aktiivisessa radioverkko-ohjaimessa RNC1 sijaitsee aktiivijoukon ohjain SC (Set Controller). Kutakin päätelaitetta varten aktiivisessa 20 radioverkko-ohjaimessa RNC1 on ehdokasjoukko CS (Candidate Set) ja sen osajoukkona aktiivijoukko AS (Active Set).

Yksi tai useampi radioverkko-ohjain (RNC2), jotka kontrolloivat aktiivisen radioverkko-ohjaimen RNC1 tukiasemajoukon etenemisteknisesti välittömässä läheisyydessä (vaihto todennäköinen) olevia tukiasemia, voi hallita ulkoista ehdokasjoukkoa 25 ECS (External Candidate Set, ECS). Ulkoinen ehdokasjoukko ECS voi sisältää yhden tai useamman radioverkko-ohjaimen RNC2 ohjaaman tukiaseman. Radioverkko-ohjain RNC2 sisältää ulkoisen ehdokasjoukon kontrollin ECSC (External Candicate Set Controller) ulkoisen ehdokasjoukon hallitsemiseksi.

Akkuriohjain RNCO tai aktiivinen RNC1 (sijainti valittavissa) sisältää ns. tukiase-30 majoukkojen kontrolloinnin (Set Control Function, SCF), joka tarkkailee radioverkko-ohjainten välisen vaihdon tarvetta, valmistelee tarvittavat ulkoiset ehdokas-joukot ECS ja suorittaa aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihdon.

Ankkuriohjain voi muodostua vaihtoehtoisesti kahdella tavalla: 20 110985

Ankkuriohjaimeksi valitaan se radioverkko-ohjain RNC, jonka kautta yhteys alunperin muodostettiin. Tällöin periaatteessa jokainen radioverkko-ohjain voi toimia ankkurina. Tämä vaihtoehto edellyttää käytännössä loogisia RNC-RNC-yhteysmah-dollisuuksia kaikkien radioverkon GRAN radioverkko-ohjaimien RNC välille.

5 Yhden radioverkon GRANin sisällä kaikki ankkurit muodostetaan aina samaan radioverkko-ohjaimeen, ns. master-RNCihen, joka on samalla todennäköisesti ainoa radioverkko-ohjain, jolla on yhteys ydinosaan CN. Master-RNC sisältää ankkuri-toiminnot (ARNCF). Master-RNC mahdollistaa tähtimäisen topologian radioverkko-ohjainten välisille yhteyksille.

10 Kuvien 13 ja 14 esittämät esimerkit lähtevät tilanteesta, jossa ankkuri on valittu ja siihen on kytkeytynyt yksi aktiivinen RNC, joka ei ole samalla ankkuri-RNC.

Ankkuriohjaimella RNCO tulee olla looginen viestintäyhteys sekä radioverkko-ohjaimiin RNC1 ja RNC2. Radioverkko-ohjainten RNC1 ja RNC2 välinen RNC-RNC looginen viestintäyhteys voi fyysiseltä toteutukseltaan olla suora RNC1-RNC2 yh-15 teys tai valinnaisesti radioverkko-ohjainten RNC1 ja RNC2 välinen tiedonvaihto voidaan toteuttaa releoiden ankkuriohjaimen RNCO kautta.

Kuvassa 13 on tukiasemajoukkojen kontrolli SCF sijoitettu ankkuriohjaimeen RNCO, jolloin radioverkko-ohjainten RNC1 ja RNC2 välistä loogista yhteyttä ei tarvita. Muut loogiset RNC-RNC yhteydet voidaan fyysisesti toteuttaa edellä kuva-20 tuilla kolmella tavalla (CN:n kautta, RNC-RNC kaapelilla/radiolinkillä tai tukiasemien kautta). Looginen RNC-RNC viestintäyhteys on periaatteessa riippumaton fyysisestä toteutuksesta. Esim. optimoidussa reititystavassa, jossa looginen viestintäyhteys on ankkuriohj aimen ja aktiivisen radioverkko-ohjaimen välillä, voidaan fyysinen yhteys jopa releoida aikaisempien aktiivisten radioverkko-ohjainten kautta 25 tarvittaessa.

Ankkuriohjaimen ankkuritoiminta ARNCF (Anchor RNC Function) käsittää seu-raavia tehtäviä: - Loogisten RNC-RNC yhteyksien luominen ankkuriohjaimen ja aktiivisen radioverkko-ohjaimen välille, 30 - Käyttäjädatan releoinnin UDR eli laskevan siirtosuunnan datan ohjauksen radio verkko-ohjaimelle RNC2 ja nousevan siirtosuunnan datan vastaanotto radioverkko-ohjaimen RNC2 makrodiversiteettikombinaattorilta MDCP-up/RNC2 ja 21 110985 - Loogisen yhteyden luominen, hallinta ja purkaminen ydinosan CE ja radioverkon välillä.

Käyttäjädatan releointi UDR (User Data Relay) käsittää seuraavia tehtäviä: - Päätelaitteen TE ja ydinosan CN välisen liikenteen releointi oman radioverkko-5 ohjaimen hallitsemien tukiasemien sijasta johonkin toiseen radioverkko-ohjaimeen ankkuritoiminnan ARNCF ohjeiden mukaan.

Käyttäjädatan releointi ohjaa joko käyttäjädatavirtaa suoraan tai ohjaa linkkioh-jausyksikön LLC (Logical Link Control) toimintoja. Looginen linkkiohjausyksikkö LLC hallitsee radioyhteyksiä radioverkko-ohjaimen ja päätelaitteen välillä. Loogisen 10 linkkiohjausyksikön LLC tehtäviin kuuluu virheiden havaitseminen, virheiden koijaus ja uudelleenlähetykset virhetilanteissa. Looginen linkkiohjausyksikkö LLC sisältää lisäksi vaadittavien puskurien ja kuittausikkunoiden hallinnan.

Looginen linkkiohjausyksikkö LLC voidaan sijoittaa siten, että se on aina ankkuri-ohjaimessa. Tällöin aktiivisen radioverkon vaihtotilanteessa ei tarvitse siirtää suuria 15 loogisen linkkiohjausyksikön puskureita radioverkon sisällä. Vaihtoehtoisesti looginen linkkiohjausyksikkö voi sijaita aina aktiivisessa radioverkko-ohjaimessa, jolloin loogisen linkkiohjausyksikön puskurit on siirrettävä aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihtuessa. Loogisen linkkiohjausyksikön mahdollisen siirto radioverkko-ohjaimesta toiseen tapahtuu ankkuriohjaimessa sijaitsevan käyttäjädatan releointiyksikön UDR 20 ohjaamana. Loogisen linkkiohjausyksikön sijainti aktiivisessa radioverkko-ohjaimessa on esitetty kuvissa 13 ja 14 katkoviivoilla.

Käyttäjädatan releointiyksikkö UDR huolehtii datan releoinnin myös niissä tapauksissa, joissa loogisen linkkiohjausyksikön rooli on pieni, kuten ns. minimimoodissa, tai kun sitä ei ole ollenkaan. Mahdollisuudet loogisen linkkiohjausyksikön sijoitte-25 lussa määräytyvät osaksi myös käytetyn makrodiversiteettiyhdistelyn perusteella.

Radioverkko-ohjainten managerit luovat tai poistavat sisäisestä toteutustavasta riippuen päätelaitekohtaisia toimintoja (esim. ECSC, MDC ja MDCP) radioverkko-ohjaimesta ja ohjaavat signalointiviestit radioverkko-ohjaimessa oikealle toiminnalle.

Makrodiversiteetin yhdistäjäkombinaattori MDCP ja makrodiversiteetin ohjain 30 MDC kuvaavat tavanomaisia käytettyyn makrodiversiteetti-toteutukseen liittyviä toimintoja. Käyttäjädatan releointitoiminto UDR liittyy radioverkko-ohjainten väliseen vaihtoon radioverkon sisällä. Ankkuri-RNC-ankkuritoiminto (ARNCF), joka on aktiivinen vain vaihdon toteutusvaiheessa, kuuluu tässä kuvattuun keksinnön 22 110985 mukaiseen ankkuripohjaiseen vaihtoratkaisuun. Tukiasemajoukkojen kontrolleri SCF, tukiasemajoukon ohjain SC ja ulkoisen ehdokasjoukon ohjain ECSC kuuluvat tässä esitettyyn ulkoista ehdokasjoukkoa käyttävään keksinnön mukaiseen ratkaisuun.

5 Makrodiversiteetissä, joka käsittää nousevalla siirtotiellä vain yhden lähetyksen päätelaitteessa, makrodiversiteetin kombinaattori MDCP/up sijaitsee radioverkko-ohjaimessa. Laskevalla siirtotiellä, jossa on monilähetys (kullakin tukiasemalla omansa), makroversiteetin kombinaattori MDCP/down sijaitsee päätelaitteessa.

Makrodiversiteetin kombinaattori MDCP (MacroDivercity Combination Point) ja 10 makrodiversiteetin ohjain MDC (MacroDivercity Controller) suorittavat käytetyn makrodiversiteetin toteutuksen makrodiversiteettiyhdistelyyn kuuluvat toimenpiteet. Toiminnot lisäävät ja poistavat tukiasemia sisäisestä ehdokasjoukosta ja aktiivisten tukiasemien joukosta.

Lisäksi keksinnön mukaisen makrodiversiteetin ohjaimen MDC tulee kyetä: 15 - ilmoittamaan tukiasemajoukkojen ohjaimelle SC tapahtuneista tukiasemien lisä yksistä tai poistoista aktiivisten tukiasemien joukosta, - lisämään/poistamaan päätelaitteen näkemästä ehdokasjoukosta ulkoiseen ehdokas-joukkoon lisätyt/poistetut tukiasemat, - tuottamaan tukiasemajoukkojen ohjaimelle tarvittavat ulkoisen ehdokasjoukon 20 ohjaimen ECSC kanssa vertailukelpoiset radiotien laaturaportit ja - ilmoittamaan tukiasemajoukkojen ohjaimen SC pyynnöstä päätelaitteelle kokonaan uuden aktiivijoukon (entinen ulkoinen ehdokasjoukko) käyttöönotosta.

Tukiasemajoukon kontrolleri SC (Set Controller) suorittaa seuraavia tehtäviä: - Tarkistaa reunatukiasemalistaa BBSL käyttäen, kuuluuko aktiiviseen tukiasema-25 joukoon lisätty/poistettu tukiasema jonkin naapuriradioverkko-ohjaimen ns. reuna- tukiasemiin.

- Pyytää tukiasemajoukkojen kontrolleria SCF toteuttamaan ulkoisen ehdokasjoukon luonti/poisto naapuriradioverkko-ohjaimessa ja välittämään tarvittavat tiedot kuten pyynnön laukaisseen tukiaseman tunnisteen, päätelaitteen tunnisteen jne.

23 110985 - Välittää makrodiversiteettiohjaimen MDC avulla päätelaitteelle ulkoisen ehdokas-joukon mittauksessa päätelaitteen tarvitsemat tiedot ulkoisen ehdokasjoukon muuttuessa.

- Jos tehostettu tarkailu on käytössä, luoda ja lähettää ulkoisen ehdokasjoukon kont-5 rollerin ECSC ohjaaman tehotetun tarkkailun kanssa vertailukelpoista tietoa tuki- asemajoukkojen kontrollerille SCF.

- Välittää makrodiversiteetin ohjaimelle MDC aktiiviseksi tulevan ulkoisen tuki-asemajoukon radiotekniset parametrit. Makrodiversiteetin ohjain MDC välittää ne sitten päätelaitteelle, kuten itse luomansakin parametrit.

10 - Tukiasemajoukkojen kontrollerin SCF pyynnöstä lopettaa päätelaitteen toiminta omassa radioverkko-ohjaimessaan RNC1 tai vaihtoehtoisesti muuttaa oman radioverkko-ohjaimensa aktiivijoukko uuden aktiivisen radioverkko-ohjaimen RNC2 ulkoiseksi ehdokasjoukoksi.

Tukiasemajoukkojen kontrollointitoiminto SCF (Set Controller Function) käsittää 15 seuraavia tehtäviä: - Sallii/kieltää tukiasemajoukon ohjaimen SC pyynnön perusteella, mahdollisesti esim. kohderadioverkko-ohjaimen kanssa neuvotellen, ulkoisen ehdokasjoukon ECS perustaminen.

- Pyytää ulkoisen ehdokasjoukon perustamista tietylle päätelaitteelle naapuriradio-20 verkko-ohjaimelta välittäen aktiivisen radioverkko-ohjaimen antamat tiedot (esim.

tukiaseman tunniste) naapuriradioverkko-ohjaimelle RNC2.

- Ulkoista tukiasemajoukkoa luotaessa tai muutettaessa välittää tukiasemajoukon ohjaimelle SC päätelaitteen mittauksessa tarvitsemat tiedot.

- Vastaanottaa tukiasemajoukon ohjaimen SC ja ulkoisen ehdokasjoukon ohjaimen 25 yhteyden laaturaportit ja tehdä niiden perusteella päätös vaihdon tarpeellisuudesta.

- Päättää vaihdon toteutuksesta naapuriradioverkko-ohjaimeen tai tehostetusta tarkkailusta.

- Jos tehostettu tarkkailu on mahdollinen, pyytää ulkoisen ehdokasjoukon ohjainta ECSC käynnistämään tehostettu tarkkailu. Pyytää makrodiversiteettin ohjaimelta te- 30 hostetussa tarkailussa tarvittavat tiedot ja välittää ne ulkoisen ehdokasjoukon ohjaimelle. Pyytää makrodiversiteetin ohjainta tuottamaan ulkoisen tukiasemajoukon 24 110985 ohjaimen ECSC tuottaman tehostetun tarkkailun tietojen kanssa vertailukelpoista tietoa, jos tämä tieto eroaa normaalista vertailutiedosta. Vastaanottaa ulkoisen ehdokasjoukon ohjaimen ECSC tehostetun tarkkailun tulokset ja verrata niitä tukiasema-joukon ohjaimelta SC saatuun laatutietoon.

5 - Ilmoittaa ulkoisen ehdokasjoukon ohjaimelle ECSC vaihdon suorituksesta ja vas taanottaa ulkoisen ehdokasjoukon ohjaimen ECSC aktiiviseksi tulevan ulkoisen tu-kiasemajoukon radiotekniset parametrit ja välittää ne edelleen tukiasemajoukon ohjaimelle SC.

- Ilmoittaa ankkuritoiminnolle ARNCF vaihdon suorituksesta kahden radioverkko-10 ohjaimen välillä.

- Kun radioverkko-ohjaimen RNC2 tukiasemajoukko on aktivoitunut aktiiviseksi tukiasemajoukoksi, pyytää vanhan radioverkko-ohjaimen RNC1 tukiasemajoukon ohjainta SC/RNC1 lopettamaan toimintansa ja poistamaan muutkin päätelaitteeseen liittyvät toiminnat radioverkko-ohjaimesta RNC1 tai vaihtoehtoisesti muuntamaan 15 radioverkko-ohjaimen RNC1 radioverkko-ohjaimen RNC2 kannalta ulkoisen ehdokasjoukon hallitsijaksi.

Ulkoisen ehdokasjoukon ohjaimelle ECSC (External Candidate Set Controller) kuuluu seuraavia tehtäviä: - Käynnistyessään tiettyä päätelaitetta varten se luo sopivan ulkoisen ehdokasjoukon 20 ECS pohjautuen esim. maantieteelliseen ja/tai etenemistekniseen sijaintitietoon valmistelun laukaisseeseen tukiasemaan BS/RNC1 sekä ulkoisen ehdokasjoukon ECS ollessa olemassa päivittää sitä jatkuvasti aktiivijoukkoon lisättyjen/poistettujen tukiasemien mukaisesti.

- Kertoo tukiasemajoukkojen kontrollerille SCF ulkoisen ehdokasjoukon ECS mit-25 taukseen päätelaitteella tarvittavat tiedot.

- Tehostetussa tarkkailussa luo tukiasemajoukon kontrollerin antaminen päätelaite- : kohtaisten tietojen perusteella radioverkko-ohjaimessa RNC2 toiminnot, jotka ovat tarpeen nousevan siirtosuunnan laadun otantatarkkailuun ja raportoi otannan tuloksista tukiasemajoukkojen kontrollerille SCF.

30 - Vaihdon alkaessa välittää aktiiviseksi tulevan ulkoisen tukiasemajoukon radiotek niset parametrit tukiasemajoukkojen ohjaimelle SCF. Käynnistää radioverkko-ohjaimessa RNC2 aktiivisessa radioverkko-ohjaimessa tarvittavien makrodiversiteetin 25 110985 ohjaimen MDC/RNC2 sekä makrodiversiteetin kombinaattorin MDCP-up/RNC2 nousevalle siirtosuunnalle käyttäen ulkoista ehdokasjoukkoa uuden aktiivijoukon alkutilana. Samalla perustaa aktiivijoukon tarvitsemat kiinteät ja radioyhteydet.

Aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihdon suorittaminen 5 Seuraavaksi tarkastellaan aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihdon toteuttaminen kuvien 13 ja 14 esittämässä esimerkkitilanteessa. Radioverkko-ohjainten välisessä vaihdossa voidaan erottaa kaksi vaihetta: - radioverkko-ohjainten välisen vaihdon valmisteluvaihe (Inter RNC handover preparation phase) ja 10 - radioverkko-ohjainten välisen vaihdon toteutusvaihe (Inter RNC handover execu tion phase).

Vaihdon valmisteluvaihe

Seuraavassa valmisteluvaiheen esimerkissä on oletettu tukiasemajoukkojen kont-rollitoiminnan SCF olevan ankkuriohjaimessa RNCO, joten radioverkko-ohjainten 15 RNC1 ja RNC2 välistä yhteyttä ei tarvita. Valmisteluvaihe on samankaltainen nousevassa ja laskevassa siirtosuunnassa.

Vaihdon valmistelu käsittää kuvien 13 ja 14 mukaisessa tilanteessa seuraavat vaiheet:

Ensiksi radioverkko-ohjain RNC1 lisää tukiaseman aktiivijoukkoon AS. Eräs menet-20 tely tukiaseman lisäämiseksi aktiivijoukkoon on esitetty kuvan 15 sanomavuokaavi-ossa. Tämän jälkeen tukiasemajoukon ohjain SC/RNC1 havaitsee reunatukiasema-listansa BBSL perusteella aktiivisten tukiasemien joukkoon tulleen tukiaseman, joka sijaitsee välittömästi naapuriradioverkko-ohjaimen RNC2 kontrolloimien tukiasemien läheisyydessä. Tukiasemajoukon ohjain SC/RNC1 ilmoittaa tästä tukiasema-25 joukkojen kontrollerille SCF. Jos kyseessä on ensimmäinen tälläinen tukiasema, tukiasemajoukojen ohjain SCF pyytää käynnistämään ulkoisen ehdokasjoukon ohjaimen ECDC naapuriradioverkko-ohjaimessa RNC2.

Seuraavaksi radioverkko-ohjain RNC2 käynnistää ulkoisen ehdokasjoukon ohjaimen ECSC päätelaitetta varten. Ulkoisen ehdokasjoukon ohjain ESCS määrittää esi-30 merkiksi maantieteelliseen sijaintitietoon perustuen päätelaitteelle sopivan ulkoisen ehdokasjoukon ECS ja lähettää tiedon ulkoiseen ehdokasjoukkoon kuuluvista tukiasemista radioverkko-ohjaimelle RNC1 tukiasemajoukkojen kontrollerin SCF kaut- 26 110985 ta. Vaihtoehtoisesti, jos radioverkko-ohjainten RNC1 ja RNC2 välillä on suora signalointiyhteys, tämä voi tapahtua myös suoraan ohjaimelle SC/RNC1. Tukiasema-joukon ohjain SC/RNC1 lisää ulkoisen ehdokasjoukon ECS päätelaitteessa mitattavien tukiasemien joukkoon. Lisäys tapahtuu makrodiversiteetin ohjaimen 5 MDC/RNC1 ohjaamana kuten sisäisen ehdokasjoukonkin tapauksessa.

Tämän jälkeen päätelaite suorittaa tavanomaisia mittauksia esim. pilot-signaaleista mitattavien tukiasemien joukosta, joka sisältää ehdokasjoukon CS ja ulkoisen ehdokasjoukon ECS. Tässä esimerkissä oletetaan päätelaitteen tekevän päätöksen tai ehdotuksen tukiasemien siirtämisestä aktiivijoukon ja ehdokasjoukon välillä ja siirron 10 toteuttavat makrodiversiteetin kombinaattori MDCP ja makrodiversiteetin ohjain MDC. Siirrosta ilmoitetaan tukiasemajoukon ohjaimelle SC/RNC1. Kun makrodiversiteetin ohjain MDC/RNC1 toteaa kyseessä olevan pyynnön ulkoiseen ehdokas-joukoon ECS kuuluvan tukiaseman siirtämiseksi aktiivisten tukiasemien joukkoon, pyyntö välitetään tukiasemajoukon ohjaimelle SC/RNC1 edelleen arvioitavaksi tai 15 toteutettavaksi.

Jos ainoa reunatukiasema radioverkko-ohjaimeen RNC2 päin poistuu aktiivisesta tukiasemajoukosta, niin tukiasemajoukon ohjain SC/RNC1 huomattuaan tilanteen poistaa ulkoisen ehdokasjoukon ohjaimen ECSC radioverkko-ohjaimesta RNC2 pyytämällä poistoa tukiasemajoukkojen kontrollerilta SCF/RNCO, kuva 16. Kontrol-20 leri SCF/RNC välittää tällöin pyynnön radioverkko-ohjaimelle RNC2, joka poistaa ulkoisen ehdokasjoukon ohjaimen ECSC. Tämän jälkeen menettely jatkuu alusta. Muussa tapauksessa tukiasemajoukon ohjain (SC/RNC1) pyytää ulkoisen ehdokas-joukon päivitystä radioverkko-ohjaimessa RNC2.

Jos tukiasemajoukkojen kontrolleri SCF toteaa radioverkko-ohjainten RNC2 kont-25 rolloiman/kontrolloimien tukiaseman/tukiasemien antavan paremman signaalin, voi tukiasemajoukkojen kontrolleri SCF vaihtoehtoisesti komentaa vaihdon radioverkko-ohjaimesta RNC1 radioverkko-ohjaimeen RNC2 tai käynnistää vain valinnaisen tehostetun tarkkailun radioverkko-ohjaimessa RNC2.

: Tehostetussa tarkkailussa radioverkko-ohjaimeen RNC2 on perustettu nousevaa 30 siirtotietä varten makrodiversiteetin kombinaattorin kaltainen esiprosessi MDCP’, joka vastaanottaa silloin tällöin päätelaitteelta tulevaa dataa, mutta ei lähetä itse dataa edelleen vaan ainoastaan yhteyden laaturaportin tukiasemajoukkojen kontrollerille SCF.

27 110985

Todettuaan mittausten tai tehostetun tarkkailun perusteella vaihdon olevan tarpeen radioverkko-ohjainten RNC2 kontroUoimaan/kontrolloimiin tukiasemiin tukiasema-joukkojen ohjain SCF käynnistää toteutusvaiheen vaihdolle radioverkko-ohjaimesta RNC1 radioverkko-ohjaimeen RNC2.

5 Vaihdon toteutusvaihe

Aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihto voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla: - Aktiivijoukko siirretään täydellisesti uuteen radioverkko-ohjaimeen RNC2. Tällöin vain yksi radioverkko-ohjain on kerrallaan aktiivinen. Vaihdon toteusvaiheessa radioverkko-ohjaimen RNC2 ulkoinen ehdokasjoukko ECS2 siirtyy kokonaisuudes- 10 saan päätelaitteen aktiivijoukoksi AS ja radioverkko-ohjaimen RNC1 aktiivijoukko AS1 ja ehdokasjoukko CS1 lakkautetaan. Optionaalisesti radioverkko-ohjaimen RNC1 aktiivijoukko AS voi kuitenkin jäädä ehdokasjoukoksi ECS1. Tässä ratkaisussa vältetään hierarkkisessa kombinoinnissa oleva radioverkko-ohjaimien välisen synkronoinnin ongelma.

15 - Hierarkkisessa yhdistelyssä kullakin radioverkko-ohjaimella on omat aktiivijouk- konsa. Kaikki aktiiviset radioverkko-ohjaimet suorittavat omat yhdistelynsä datalle nousevassa siirtosuunnassa. Lopullinen nousevan siirtosuunnan yhdistely voi tapahtua radioverkko-ohjaimessa RNCO. Tällöin radioverkko-ohjaimeen RNCO ei välttämättä tarvitse muodostaa varsinaista makrodiversiteetin ohjainta MDC/RNCO ja 20 makrodiversiteetin kombinaattoria MDCP-up/RNCO vastaavia toimintoja, jos aktiivisten radioverkko-ohjainten kombinaattoreilla on mahdollisuus esikäsitellä lopputulos kiinteää siirtoa varten siten, että lopullinen yhdistely radioverkko-ohjaimessa RNCO on helppo suorittaa. Vaihtoehtoisesti jokin aktiivisista radioverkko-ohjaimista voi toimia niin sanottuna yhdistelyankkurina yhdistäen muiden aktiivisten radio-25 verkko-ohjainten käyttäjädatan ennen radioverkko-ohjaimelle RNCO lähettämistä. Päätelaitteessa yhdisteltävää laskevan siirtosuunnan linkkiä varten käyttäjädatan releoinnin UDR/RNCO on monistettava laskevan siirtosuunnan linkin käyttäjädata. Lisäksi eri radioverkko-ohjainten aktiivijoukkojen tukiasemat on synkronoitava käytetyn CDMA-tekniikan edellyttämällä tavalla. Hierarkkisessa yhdistelyssä voi 30 olla useitakin hierarkkisia tasoja.

- Käytetään edellä mainittujen vaihtoehtojen yhdistelmää esim. siten, että laskevassa siirtosuunnassa käytetään aktiivijoukon täydellistä siirtoa ja nousevassa siirtosuunnassa hierarkkista yhdistelyä. Tällöin laskevassa siirtosuunnassa käyttäjän datat lähetetään entisen aktiivisen tukiasemajoukon kautta kunnes mittauksin todetaan uusi 28 110985 tukiasemajoukko paremmaksi. Tällöin laskevan siirtosuunnan datat siirretään lähetettäväksi uuden tukiasemajoukon kautta. Tämän ratkaisun avulla hierarkkisen yhdistelyn edut säilyvät nousevassa siirtosuunnassa, mutta datan monistus vältetään laskevassa siirtosuunnassa.

5 Seuraava aktiivisen radioverkko-ohjaimen toteutusvaiheen esimerkki perustuu ak-tiivijoukon täydelliseen siirtoon sekä nousevassa että laskevassa siirtosuunnassa (vaihtoehto 1). Toteutusvaiheen esimerkissä on oletettu tukiasemajoukkojen kontrollerin SCF sijaitsevan ankkuriohjaimessa RNCO, jolloin radioverkko-ohjaimien RNC1 ja RNC2 välille ei tarvita loogista RNC-RNC-yhteyttä. Toteutusvaiheen me-10 nettelyesimerkki perustuu makrodiversiteetin käyttöön yleisessä CDMA-tyyppisessä järjestelmässä. Esimerkki on esitetty sanomavuokaviona kuvassa 17.

Vaihdon toteutus käsittää esillä olevassa esimerkissä seuraavat vaiheet, kun tukiasemajoukkojen kontrolleri (SCF) on tehnyt vaihtopäätöksen:

Ensiksi ankkuriohjaimen RNCO ankkuritoiminta ARNCF luo loogisen RNC-RNC-15 yhteyden ankkuriohjaimen RNCO ja uuden aktiivisen radioverkko-ohjaimen RNC2 välille. Tämän jälkeen tukiasemajoukkojen kontrolli SCF ilmoittaa radioverkko-ohjaimelle RNC2 vaihdon suorituksesta. Ulkoisen ehdokasjoukon ohjain ECSC ilmoittaa tukiasemajoukkojen kontrollerille SCF tai vaihtoehtoisesti suoraan vanhalle tukiasemajoukon ohjaimelle SC/RNC1 aktiiviseksi tulevan tukiasemajoukon radio-20 tekniset parametrit välitettäväksi edelleen päätelaitteelle. Radioverkko-ohjain RNC2 toimii sisäisesti pitkälti samoin kuin normaalin puhelun muodostuksen yhteydessä, sillä erotuksella, että ulkoinen ehdokasjoukko otetaan suoraan valmiiksi aktiiviseksi tukiasemajoukoksi. Ulkoisen ehdokasjoukon sijasta perustetaan tukiasemajoukon ohjain SC/RNC2, makrodiversiteetin ohjain MDC/RNC2 sekä makrodiversiteetin 25 kombinaattori MDCP/RNC2 nousevaa siirtosuuntaa varten. Radioverkko-ohjaimen RNC2 ohjaamana varataan tai luodaan käyttäjädatan siirron tarvitsemat päätelaite-kohtaiset kiinteät tiedonsiirtoyhdeydet (fixed bearers) radioverkko-ohjainten ja aktiiviseen tukiasemajoukkoon tulevien tukiasemien välille sekä radioyhteys (radio bearers) tukiasemien ja päätelaitteen välille radioverkossa käytössä olevilla tavoilla, 30 jos näitä yhteyksiä ei ole jo täysin luotu valmisteluvaiheen tehostetussa tarkkailussa.

Tukiasemajoukkojen kontrollin SCF kehotuksesta ankkuri-toiminnon ARNCF käyttäjädatan releointi UDR muuttaa toimintaansa seuraavasti: Käyttäjädatan releointi UDR valmistautuu vastaanottamaan nousevan siirtosuunnan käyttäjädatan radioverkko-ohjaimen RNC2 makrodiversiteetin kombinaattorilta MDCP-up/RNC2.

29 110985 Käyttäjädatan releointi UDR ohjaa laskevan siirtosuunnan käyttäjädatan myös radioverkko-ohjaimelle RNC2.

Seuraavaksi tukiasemajoukkojen kontrolleri SCF/RNC2 ilmoittaa radioverkko-ohjaimen RNC1 tukiasemajoukon ohjaimelle SC/RNC1 radioverkko-ohjainten RNC2 5 aktiivisen tukiasemajoukon tukiasemien pilottisignaalien parametrit (esim. aikarefe-renssin sekä käytetyn scrambling- tai/ja spreading-koodin). Tukiasemajoukon ohjain SC/RNC1 radioverkko-ohjaimessa RNC1 ilmoittaa päätelaitteelle uuden aktiivijou-kon parametrit.

Tämän jälkeen makrodiversiteetin kombinaattori MDCP/RNC2 radioverkko-ohjai-10 messa RNC2 aloittaa lähetyksen uudella aktiivijoukolla AS/RNC2. Tämä kuitataan ankkuriohjaintoiminnolle ARNCF tukiasemajoukkojen kontrollerin SCF kautta.

Lopuksi ankkuritoiminto ARNCF voi kehottaa radioverkko-ohjainta RNC1 poistamaan päätelaitteen joukon ohjaimen SC/RNC1, makrodiversiteettiohjaimen MDC/RNC1 ja makrodiversiteettikombinaattorin MDCP/RNC1 sekä vapauttamaan 15 päätelaitekohtaiset kiinteät yhteydet radioverkko-ohjainten ja tukiasemien väliltä, sekä mahdolliset jäljellä olevat radiotievaraukset. Vaihtoehtoisesti ankkuriohjain voi kehottaa radioverkko-ohjainta RNC1 muodostamaan radioverkko-ohjaimen RNC1 aktiivisesta tukiasemajoukosta ulkoisen ehdokasjoukon ECSC. Kun kuittaus tästä on saatu, on aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihto loppuun suoritettu.

20 Edellä esitetyissä esimerkeissä ulkoinen ehdokasjoukko ECS on ajateltu taajuudeltaan CDMA-järjestelmässä tyypillisen uudelleenkäytön 1 mukaiseksi, jolloin ulkoinen ehdokasjoukko ECS on samalla taajuudella kuin varsinainen ehdokasjoukko. On kuitenkin mahdollista muodostaa ulkoinen ehdokasjoukko myös toiselle taajuudelle. Tällöin voi käytössä olla aktiivinen tukiasemajoukko AS vain jommasta kummasta 25 ehdokasjoukosta. Vaikka makrodiversiteettiyhdistely ei olisikaan edullinen ratkaisu eri taajuuksien välillä, mahdollistaa tämä suoritusmuoto kuitenkin ehdokasjoukon AS vaihdon uuteen ehdokasjoukkoon AS' edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Keksinnön käyttösovellukset

Esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää lukuisten sovellusten yhteydessä. Tällaisia 30 ovat mm. tietokantahakupalvelut, tiedon lataus, videoneuvottelu, datan osto tiedonsiirtoverkosta ns. "on demand" -periaatteella, Internet www (world wide web) -palvelujen hyödyntäminen, kuten WWW-selailu jne.

30 110985

Edellä esitetyt suoritusmuodot ovat luonnollisesti esimerkinomaisia eivätkä ne rajoita keksintöä. Esimerkiksi päätelaiteympäristö voi olla matkaviestin, kannettava päätelaite tai kiinteä päätelaite, kuten langattoman tilaajaliittymän päätelaite.

Erityisesti on huomattava, että ulkoisen ehdokasjoukon muodostaminen aktiivisen 5 radioverkko-ohjaimen vaihtoa varten voidaan toteuttaa itsenäisesti riippumatta siitä, reititetäänkö tiedonsiirto mainittuun uuteen aktiiviseen tukiasemaan toisen radioverkko-ohjaimen kautta, kuten ankkuriohjaimen kautta.

Edellä esitetyn keksinnön mukaisen menetelmän vaiheet voidaan suorittaa myös muussa kuin esitetyssä jäijestyksessä, ja joitakin vaiheita voidaan ohittaa mahdolli-10 sesti tarpeettomina.

Edellä on esitetty suoritusmuotoja, joissa radioverkossa käytetään CDMA-jär-jestelmää. On kuitenkin huomattava, että esillä oleva keksintö ei millään tavoin rajoitu CDMA-järjestelmään vaan sitä voidaan hyvin käyttää myös muissa järjestelmissä, kuten TDMA-järjestelmässä.

15 Luettelo kuvissa ia selityksessä käytetyistä lyhenteistä CN Solukkojärjestelmän ydinosa (Core Network) GRAN yleinen radioverkko (Generic Radio Access Network) TDMA aikajakoinen monisaantijärjestelmä (Time Division Multiple Access) CDMA koodijakoinen monisaantijäijestelmä (Code Division Multiple Access) 20 TE päätelaite (Terminal Equipment) BS tukiasema (Base Station) nBS uusi tukiasema (new Base Station) oBS vanha tukiasema (old Base Station) BSC tukiasemaohjain (Base Station Controller) 25 RNC radioverkko-ohjain (Radio Network Controller) nRNC uusi radioverkko-ohjain yhteydellä (new Radio Network Controller) oRNC vanha radioverkko-ohjain yhteydellä (old Radio Network Controller) 31 110985 aRNC ankkuriohjain (anchor Radio Network Controller) aRNCF radioverkko-ohjaimen ankkuritoiminto (anchor Radio Network Controller Function) bRNC aktiivinen radioverkko-ohjain, joka ei ole ankkuriohjain 5 UDR käyttäjädatan releointi (User Data Relay) CS ehdokasjoukko (Candidate Set) AS aktiivinen tukiasemajoukko (Active Set) ECS ulkoinen tukiasemaehdokasjoukko (External Candidate Set) ECSC ehdokasjoukon ohjaus (External Candidate Set Controller) 10 MDC makrodiversiteettiohjain (MacroDiversity Controller) SC aktiivisen tukiasemajoukon ohjain (Set Controller) SCF tukiasemajoukkojen ohjaustoiminto (Set Control Function) BBSL reunatukiasemalista (Boundary Base Station List) MDCP makrodiversiteetin yhdistäjä (MacroDiversity Combination Point) 15 Rl radiotiehen liittyvä informaatio (Radiopath Information) BI radioyhteyteen liittyvä informaatio (Bearer Information) ID tunnistetieto (EDentity) HO aktiivisen tukiaseman / radioverkko-ohjaimen vaihto (Handover) ack kuittaus (acknowledge) 20 up nouseva siirtotie (uplink) down laskeva siirtotie (downlink) req pyyntöviesti (request) resp vastausviesti (response)

Claims (15)

110985

1. Förfarande för kontroll av radiodatakommunikation mellan en terminalanord-20 ning (MS, TE) och ett datakommunikationssystem (CN, GRAN) i ett datakommuni- kationssystem, varvid datakommunikationen mellan systemet och terminalen upprättas via en aktiv radionätsstyrenhet (RNC) och en aktiv basstation (BS), kän-netecknat av att man före byte av aktiv radionätsstyrenhet bildar en extern kandi-datgrupp och kandidatgruppen för den nya aktiva radionätsstyrenheten bildas 25 utgäende frän nämnda extema kandidatgrupp. •

1. Menetelmä päätelaitteen (MS, TE) ja tiedonsiirtojärjestelmän (CN, GRAN) välisen radiotiedonsiirron hallitsemiseksi tiedonsiirtojärjestelmässä, jolloin järjes-5 telmän ja päätelaitteen välinen tiedonsiirtoyhteys muodostetaan aktiivisen radioverkko-ohjaimen (RNC) ja aktiivisen tukiaseman (BS) kautta, tunnettu siitä, että ennen aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihtoa muodostetaan ulkoinen ehdokasjoukko ja uuden aktiivisen radioverkko-ohjaimen ehdokasjoukko muodostetaan mainitun ulkoisen ehdokasjoukon perusteella.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att bytet av aktiv radionätsstyrenhet innefattar ett förberedelseskede och ett genomförandeskede.

2. Jonkin patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktii visen radioverkko-ohjaimen vaihto käsittää valmisteluvaiheen ja toteutusvaiheen.

3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att nämnda förberedelseskede innefattar ett skede för inkluderande av basstationen i den aktiva gruppen. 110985

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu valmisteluvaihe käsittää vaiheen tukiaseman lisäämiseksi aktiivijoukkoon.

4. Förfarande enligt patentkrav 2 eller 3, kännetecknat av att närrmda genom-förandeskede innefattar skeden för byte av aktiv radionätsstyrenhet och grupp av aktiva basstationer.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu 15 toteutusvaihe käsittää vaiheet aktiivisen radioverkko-ohjaimen ja aktiivisen tuki- asemajoukon vaihtamiseksi.

5. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att den aktiva radionätsstyr-5 enheten och basstationsgruppen flyttas fullständigt.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktiivinen radioverkko-ohjain ja tukiasemajoukko siirretään täydellisesti.

6. Datakommunikationsarrangemang som innefattar en första och en andra radionätsstyrenhet (RNC) samt tili radionätsstyrenhetema anknutna basstationer (BS) för att upprätta en datakommunikation mellan arrangemanget (CN, GRAN) och en tili denna anknuten terminalanordning (TE), kännetecknat av att det innefattar medel 10 för att upprätta en extern kandidatgrupp före bytet av den aktiva radionätsstyr-enheten och medel för att upprätta en ny kandidatgrupp utgaende frän nämnda extema kandidatgrupp.

6. Tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen ja toisen radioverkko-ohjai-20 men (RNC) sekä radioverkko-ohjaimiin liittyviä tukiasemia (BS) tiedonsiirtoyhtey- : den muodostamiseksi järjestelmän (CN, GRAN) ja siihen liittyvän päätelaitteen (TE) välille, tunnettu siitä, että se käsittää välineet ulkoisen ehdokasjoukon muodostamiseksi ennen aktiivisen radioverkko-ohjaimen vaihtoa ja välineet uuden ehdokasjoukon muodostamiseksi mainitun ulkoisen ehdokasjoukon perusteella.

7. För datakommunikationssystem avsedd radionätsstyrenhet, som innefattar medel för att förmedla dataöverföring tili en andra radionätsstyrenhet under pägäen- 15 de kommunikation, kännetecknad av att den innefattar medel för att upprätta en extern kandidatgrupp.

7. Tiedonsiirtojärjestelmän radioverkko-ohjain, joka käsittää välineet tiedonsiir- • ron välittämiseksi toiseen radioverkko-ohjaimeen yhteyden aikana, tunnettu siitä, että se käsittää välineet ulkoisen ehdokasjoukon muodostamiseksi.

8. Radionätsstyrenhet enligt patentkrav 7, kännetecknad av att den innefattar medel för att upprätta en lista över randbasstationer och medel för att upprätta en extern kandidatgrupp utgaende frän nämnda lista över randbasstationer.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen radioverkko-ohjain, tunnettu siitä, että se käsittää välineet reunatukiasemalistan muodostamiseksi ja välineet ulkoisen ehdo-30 kasjoukon muodostamiseksi mainitun reunatukiasemalistan perusteella. 110985

9. Radionätsstyrenhet enligt patentkrav 7 eller 8, kännetecknad av att den inne fattar medel för att transformera den extema kandidatgruppen tili en kandidatgrupp.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen radioverkko-ohjain, tunnettu siitä, että se käsittää välineet ulkoisen ehdokasjoukon muuttamiseksi ehdokasjoukoksi.

10. Radionätsstyrenhet enligt nägot av patentkraven 7-9, kännetecknad av att den innefattar en logisk linkstyrenhet (LLC) för kontroll av datakommunikationen mellan radionätsstyrenheten (RNC) och en terminalanordning (TE).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen radioverkko-ohjain, tunnettu siitä, että se käsittää loogisen linkkiohjausyksikön (LLC) radioverkko-ohjaimen (RNC) ja 5 päätelaitteen (TE) välisen tiedonsiirron hallitsemiseksi.

11. Radionätsstyrenhet enligt nägot av patentkraven 7-10, kännetecknad av att den innefattar en styrenhet (SC) för basstationsgmppen.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen radioverkko-ohjain, tunnettu siitä, että se käsittää tukiasemajoukon kontrollerin (SC).

12. Radionätsstyrenhet enligt nägot av patentkraven 7-11, kännetecknad av att den innefattar en styrenhet (ECSC) för den extema kandidatgruppen.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen radioverkko-ohjain, tunnettu siitä, että se käsittää ulkoisen ehdokasjoukon ohjaimen (ECSC).

13. Radionätsstyrenhet enligt nägot av patentkraven 7-12, kännetecknad av att 30 den innefattar en makrodiversitetsstyrenhet (MDC). 3J 110985

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12mukainen radioverkko-ohjain, tunnettu siitä, että se käsittää makrodiversiteetin ohjaimen (MDC).

14. Radionätsstyrenhet enligt nägot av patentkraven 7-13, kännetecknad av att den innefattar en makrodiversitetskombinator (MDCP).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 7-13mukainen radioverkko-ohjain, tunnettu siitä, että se käsittää makrodiversiteetin kombinaattorin (MDCP).

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, patenttivaatimuksen 6 15 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä tai jonkin patenttivaatimuksen 7-14 mukainen radioverkko-ohjain, tunnettu siitä, että tiedonsiirrossa käytettävä radioverkko on UMTS-verkko.

15. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-5, datakommunikatioiissystem enligt patentkrav 6 eller radionätsstyrenhet enligt nägot av patentkraven 7-14, känneteck- 5 nat av att det vid datakommunikation använda radionätet är ett UMTS-nät.