FI110166B - Työntösauva ja työntösauvan sompa - Google Patents

Description

1 110166 Työntösauva ja työntösauvan sompa

Keksinnön kohteena on työntösauva, joka sauva käsittää pitkänomaisen varren, kahvaosan, joka on sovitettu varren yläpäähän olennaisesti 5 varren pituussuuntaisen työntövoiman kohdistamiseksi sauvaan, sekä edelleen somman, joka on sovitettu varren alapäähän; ja jossa sompa käsittää kiinnitysosan varren kiinnittämiseksi sompaan, somparungon, joka on kiinnitetty mainittuun kiinnitysosaan varren pituusakseliin nähden poikkisuuntaisesti, ja joka somparunko ulottuu kulkusuunnassa tarkasteltuna sauvan etupuolelle, 10 sekä edelleen ainakin yhden piikin, joka on sovitettu somparungon alapinnan puolelle ja muodostaa sauvan alimman osuuden.

Edelleen keksinnön kohteena on sompa työntösauvaa varten, joka sompa käsittää: kiinnitysosan somman kiinnittämiseksi työntösauvan varren alapäähän; somparungon, joka on kiinnitetty mainittuun kiinnitysosaan ja joka 15 ulottuu kulkusuunnassa tarkasteltuna kiinnitysosan etupuolelle; sekä ainakin yhden piikin, joka on somparungon alapinnan puolella ja muodostaa somman alimman osuuden.

Tyypillisesti hiihtosauvat ja vastaavat on varustettu varren alapään jatkeella olevalla piikillä. Perinteisten hiihtosauvojen ongelmana on se, että 20 työntövoimaa ei kyetä työnnön aikana lataamaan riittävästi varteen, mikä hei- V: kentää työnnön tehokkuutta. Koska hiihtovauhti on kasvanut merkittävästi la- • · tupohjien ja suksien kehittymisen myötä, odotetaan myös sauvoilta uudenlai-siä ominaisuuksia.

Fl-julkaisussa 82194 on esitetty hiihtosauvan sompa, jonka keski-. 25 akseli on suunnattu hiihtosuunnan suuntaisesti ja joka on muodoltaan soikea. Sompa ulottuu hiihtosuunnassa tarkasteltuna sauvan etupuolelle. Koska piikki • ♦ '···' on sovitettu varren jatkeelle, ei työntövoimaa saada tässä ratkaisussa varastoitua varteen tehokkaan työnnön aikaansaamiseksi.

• · Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen ja 30 parannettu työntösauva ja työntösauvan sompa.

Keksinnön mukaiselle työntösauvalle on tunnusomaista se, että » · # somparunko on sauvan pituussuunnassa tarkasteltuna kulkusuuntaan päin ;* suunnattu tankomainen uloke, jonka ensimmäinen pää on kiinnitetty kiinnitys- : ' · osaan ja jonka toinen pää on vapaa; että yksi tai useampi piikki on sovitettuna 35 vain somparungon toisen pään alueelle etäisyyden päähän varren keskiakse-lista; että somparunko on sovitettu toimimaan vipuvartena piikin ja varren vä- 110166 2

Iillä, jolloin somparunkoon on sovitettu muodostumaan taivutusmomentti kohdistettaessa sauvaan varren pituusakselin suuntainen työntövoima; ja että somparunko on taivutuksen suhteen olennaisesti jäykkä kappale, jolloin se on sovitettu välittämään muodostuvan taivutusmomentin varren alaosaan.

5 Edelleen on keksinnön mukaiselle työntösauvan sommalle tunnus omaista se, että somparunko on ylhäältä päin tarkasteltuna kulkusuuntaan päin suunnattu tankomainen uloke, jonka ensimmäinen pää on kiinnitetty kiin-nitysosaan ja jonka toinen pää on vapaa; että mainittu yksi tai useampi piikki on sovitettuna vain somparungon toisen pään alueelle etäisyyden päähän 10 kiinnitysosasta, jolloin somparunko on sovitettu muodostamaan vipuvarren piikin ja kiinnitysosan välille; ja että somparunko on taivutuksen suhteen olennaisesti jäykkä kappale.

Keksinnön olennainen ajatus on, että työntösauvan alapäässä on sompa, joka käsittää ulokemaisen somparungon. Somparunko on suunnattu 15 kulkusuunnassa tarkasteltuna eteenpäin ja sen vapaan pään alueella on ainakin yksi piikki, joka muodostaa sauvan pituussuunnassa tarkasteltuna sauvan alimman osuuden. Piikki on tällöin etäisyyden päässä varren keskiakselista, jolloin somparunko toimii eräänlaisena vipuvartena aikaansaaden taivutusmomentin muodostumisen työntövoiman vaikuttaessa sauvaan. Somparunko on 20 muodostettu taivutuksen suhteen jäykäksi, minkä ansiosta se kykenee välittämään syntyvän taivutusmomentin varren alapäähän. Edelleen, koska piikki si- • · jaitsee etäisyyden päässä varren keskiakselista, tekee sauva suuremman kaa-ren sauvaa kallistettaessa kuin silloin, jos kallistumisen nivelpisteenä toimiva piikki on sovitettu varren keskilinjan jatkeelle.

, 25 Keksinnön etuna on, että eteenpäin suunnatun somparungon ansi osta sauvan kallistettaessa tekemän kaaren säde on suurempi kuin sauvan '···* pituus, jolloin sauvan kallistaminen aikaansaa työntöä tehostavan sauvan pi-dennysvaikutuksen. Edelleen somparungon toimiessa vipuvartena piikin ja * · varren välillä työntövoima aikaansaa taivutusmomentin, joka välitetään varren 30 alapäähän, joka taipuu mainitun taivutusmomentin vaikutuksesta muuntaen siten osan työntövoimasta jousivoimaksi. Sauvan elastisesti taipuvaan varteen varastoitunut jousivoima vapautuu työnnön loppuvaiheessa tehostaen näin *;·’ työntöä.

• *.· Keksinnön erään edullisen sovellutusmuodon olennaisena ajatuk- 35 sena on se, että somparungon vapaa pää ulottuu sauvan pituussuunnassa tarkasteltuna ulommaksi kuin somparungon kiinnitysosan puoleinen pää. Näin 110166 3 voidaan varmistaa se, että somparungon kärki yhdessä piikin kanssa muodostaa aina sauvan alapään uloimman osuuden ja ottaa siten työnnettäessä ensimmäisenä alustaa vastaan.

Keksinnön erään toisen edullisen sovellutusmuodon olennaisena | 5 ajatuksena on se, että somparungon vapaassa päässä on ulokemainen kynsi, joka ulottuu etäisyyden verran sauvarungon alapinnasta alaspäin. Kynsi voi toimia piikin kiinnityskohtana. Toisaalta kynsi itsessään voi toimia piikkinä.

Keksinnön erään kolmannen edullisen sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, että kiinnitysosa on pitkänomainen holkki, johon sau-10 van varsi voidaan työntää. Edelleen kiinnitysosa on muodostettu pituussuunnassaan elastisesti taipuisaksi, jolloin kiinnitysosan ja varren välille ei muodostu rakenteen kestävyyden kannalta haitallista epäjatkuvuuskohtaa.

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista työn-15 tösauvaa sivultapäin nähtynä, kuvio 2 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisella työntösauvalla aikaansaatavaa työnnön pidennysvaikutusta, kuvio 3 esittää kaavamaisesti ja ylhäältä päin nähtynä kuvion 1 mukaista työntösauvaa, 20 kuvio 4 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista työn- tösauvan sompaa sivultapäin nähtynä, kuvio 5 esittää kaavamaisesti ja kohdalta G - G poikkileikattuna ku- • · . :. vion 4 mukaista työntösauvan sompaa, kuvio 6 esittää kaavamaisesti ja altapäin nähtynä kuvion 4 mukaista « · iftt. 25 työntösauvan sompaa, kuvio 7 esittää kaavamaisesti ja sivultapäin nähtynä erästä toista • · ' * · · ’ keksinnön mukaista sompaa, kuvio 8 esittää kaavamaisesti ja ylhäältä päin nähtynä erästä kek- • · *\ **:’ sinnön mukaiseen sompaan sovitettavissa olevaa laajennusosaa, ja *...·* 30 kuvio 9 esittää kaavamaisesti ja sivulta päin nähtynä kuvion 8 mu- kaista laajennusosaa.

» * ·

Kuvioissa keksintö on selvyyden vuoksi esitetty yksinkertaistettuna. Samankaltaisista osista käytetään samoja viitenumerolta.

; Huomautettakoon, että tässä hakemuksessa työntösauvalla tarkoi- : 35 tetaan liikuntavälinettä, jonka avulla henkilön kädellään tekemä työntövoima välitetään alustalle henkilön liikkumisen tehostamiseksi. Niinpä keksinnön mu- 4 110166 kainen työntösauva soveltuu käytettäväksi murtomaahiihdossa, alppihiihdossa, rullahiihdossa, rullaluistelussa, retkiluistelussa, sauvakävelyssä, lumiken-käkävelyssä ja vastaavissa liikuntamuodoissa.

Kuviossa 1 esitetty työntösauva 1 käsittää pitkänomaisen varren 2, 5 joka on edullisesti kuitulujitetusta muovimateriaalista valmistettu poikkileikkaukseltaan ympyrämäinen tai soikea putki. Varren 2 yläpäähän on sovitettu kahvaosa 3, joka käsittää tavallisesti kiinnityselimen 4, kuten kiinnityshihnan sauvan 1 kytkemiseksi käyttäjän käteen. Vaihtoehtoisesti kahvaosa 3 voi kiinnityshihnan sijaan käsittää kuviossa 2 esitetyn käsineen omaisen kiinnityseli-10 men 4, johon käsi työnnetään ja kiristetään. Kahvaosa 3 määrittelee sauvan 1 käyttösuunnan, sillä kahvaosa 3 on tyypillisesti muotoiltu pidettäväksi kädessä vain yhdessä ennalta määrätyssä asennossa. Lisäksi kahvaosan 3 kiinnityse-limet 4 määrittävät sen, miten sauva on suunnattu käyttötilanteessa. Kulkusuunta on merkitty kuvioon viitteellä A. Edelleen varren 2 alapäässä on sompa 15 5, joka on kiinnitetty kiinnitysosan 6 avulla varteen 2. Kiinnitysosa 6 on edulli sesti pitkänomainen holkki, jonka sisään varren 2 alapää on työnnetty. Kiinnitysosan 6 ja varren 2 välisen liitoksen lujuus voidaan varmistaa esimerkiksi liimalla. Edelleen sompaan 5 kuuluu varren 2 pituussuuntaan B nähden poikki-suuntainen somparunko 7, joka on varren 2 pituussuunnassa B tarkasteltuna 20 tankomainen uloke. Somparungon 7 ensimmäinen pää 8 on kiinnitetty kiinni-tysosaan 6 ja toinen pää 9 on vapaa. Kuten kuviosta 1 nähdään on sompa-runko 7 suunnattu kulkusuuntaan A päin, jolloin somparunko 7 on olennaisesti vain sauvan 1 etupuolella ja somparungon 7 pituusakseli on olennaisesti kul-kusuunnan A suuntainen. Somparungon 7 toiseen päähän 9 on sen alapinnan . 25 10 puolelle sovitettu ainakin yksi piikki 11. Piikki 11 muodostaa siten sauvan 1 alimman osuuden, jolloin se koskettaa ensimmäisenä alustaa 12, kun sauvalla • · *··· 1 tehdään työntö F. Koska piikki 11 on etäisyyden C päässä varren 2 keskiak- selista, muodostuu somparunkoon 7 työntövoiman F vaikutuksesta taivutus- • · •V·· momentti. Etäisyys C on edullisesti 3-15 cm. Somparunko 7 on muodostettu I » » 30 rakenteellisesti ja/tai valmistusmateriaalin avulla taivutuksen suhteen jäykäksi kappaleeksi, jolloin se kykenee välittämään työntövoiman F vaikutuksesta t · · syntyvän taivutusmomentin kiinnitysosalle 6 ja edelleen varrelle 2. Tällöin var- » , ren 2 alaosa taipuu kuviossa 1 esitetyn ja selvyyden vuoksi voimakkaasti liioi- : tellun katkoviivan 13 mukaisesti, ja saa aikaan jousivoiman varastoitumisen 35 elastisesti joustavaan varteen 2. Mainittu jousivoima vapautuu työnnön loppuvaiheessa tehostaen siten työntöä. Jousivoima ja sen hyväksikäyttö otetaan , 710766

O

edullisesti huomioon varren 2 suunnittelussa. Tyypillisesti varsi 2 valmistetaan kelaamalla muovimateriaalissa kyllästettyjä lujitekuituja tuurnan tai vastaavan muotin ympärille. Tällöin varren 2 taivutusjäykkyyttä ja muita ominaisuuksia voidaan säätää suhteellisen yksinkertaisesti muuntamalla lujitekuitujen kelaus-j 5 kulmaa, kelattujen kerrosten määrää sekä käyttämällä eri lujitekuitumateriaa- leja, kuten esimerkiksi hiili- ja aramidikuitua. Sompa 5 valmistetaan edullisesti muovimateriaalista ruiskuvalamalla. Piikki 11 tai piikit ovat edullisesti metallia ja ne voidaan kiinnittää somparungon 7 toiseen päähän 9 muodostettuihin kiinnityskohtiin. Vaihtoehtoisesti piikki 11 voi olla somparunkoon 7 integroitu, ja 10 somparungon 7 kanssa samaa tai eri materiaalia oleva osa. Piikin 11 materiaali, mitoitus ja muoto valitaan työntösauvan 1 käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi luistelu- ja hiihtosauvassa käytetään terävää piikkiä 11 takaamaan hyvä pito myös jäähän. Toisaalta esimerkiksi sauvakävelyyn tarkoitetuissa sauvoissa piikki 11 voi olla kärjestään tylppä ja varustettu sopivalla kitkapin-15 nalla asfaltin ja piikin 11 välisen kitkan lisäämiseksi.

Kuviossa 2 sauva 1 on esitetty kallistettuna, jolloin nähdään kulkusuuntaan A päin suunnatulla somparungolla 7 aikaansaatava pidennysvaiku-tus. Kun sauvan 1 yläpäätä kallistetaan suunnassa D piikin 11 suhteen, sauvan 1 yläpää kääntyy kuviossa 2 katkoviivalla 14 merkityn säteen piirtämää 20 kaarta pitkin. Kallistettaessa sauvan tehokas pituus on katkoviivan 14 osoitta-V: ma viisto etäisyys piikistä 11 kahvaosaan 3, joka etäisyys on keksinnön mu- kaisessa sauvassa aina pidempi kuin sauvan 1 pituusakselin suuntainen pi- • · tuus E. Pidennysvaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka pitkä somparunko 7 on ja siitä seuraten kuinka suuren etäisyyden päässä piikki 11 on varren 2 * « ' . 25 keskiakselista. Käyttäjä kokee, että sauvan kallistaminen saa aikaan sauvan pitenemisen, jolloin hän pystyy tätä ominaisuutta hyväksikäyttäen pidentä-*··· mään työnnön vaikutusaikaa sekä tehostamaan tekemiään työntöjä.

Työnnön alkuvaiheessa sauva 1 on kuvion 1 tapaan pystyasennos- • · sa ja kulkusuuntaan A päin suuntautuva voimakomponentti on vähäinen. Täl- 30 löin varteen 2 ladataan työntövoimaa, joka voima sitten vapautuu työntöliik- ,v. keen loppuvaiheessa, jolloin sauva 1 on kuvion 2 tapaan kallistuneena kulku- * · · suuntaan A päin. Työnnön loppuvaiheessa kulkusuuntaan A päin vaikuttava * · voimakomponentti on siten suurimmillaan.

: ".·* Kuviossa 3 on esitetty kuvion 1 mukainen työntösauva 1 ylhäältä 35 päin nähtynä. Somparungon 7 ulokemainen rakenne käy selvästi ilmi kuviosta 3. Somparungon 7 ulokemaisen rakenteen ansiosta varren 2 taipuminen ta- e 110166 pahtuu hallitusti ennalta määrättyyn suuntaan, jolloin varsi 2 voidaan jäykistää kyseisessä suunnassa. Perinteisten sauvojen, joissa piikki 11 on varren 2 jatkeella, yhteydessä esiintyvä vaara varren 2 nurjahduksen suhteen voidaan näin välttää.

5 Kuviossa 4 esitetty sompa 5 on sivulta päin katsottuna olennaisesti kolmion muotoinen. Somparunko 7 on leveimmillään kiinnitysosan 6 puoleisessa ensimmäisessä päässä 8 ja kapenee kohti toista päätä 9. Tällöin som-parungon 7 poikkileikkauksen pinta-ala on sovitettu kasvamaan vartta kohti. Somparunko 7 muodostaa momenttivarren, jolloin taivutusmomentti on suu-10 rimmillaan kiinnitysosan 6 puoleisessa päässä. Piikkiä 11 varten on sompa-rungon 7 toiseen päähän järjestetty alaspäin suunnattu ulokemainen kynsi 16. Somparunko 7 on sovitettu viistosti varren 2 alapäähän, jolloin somparungon toinen pää 9 ulottuu etäämmälle sauvan 1 pituussuunnassa kuin ensimmäinen pää 8. Edellä mainittu seikka yhdessä alaspäin suunnatun kynnen 16 kanssa 15 varmistaa sen, että somparungon 7 etupäässä oleva piikki 11 tai piikit koskettavat alustaan 12 aina ensimmäisenä. Toisaalta kynttä 16 ei ole välttämätöntä varustaa erillisellä piikillä 11, vaan kynsi itsessään voi toimia myös eräänlaisena piikkinä. Edelleen kuviosta 4 nähdään, että somparungon 7 alapinta 10 on edullisesti kulkusuunnassa A tarkasteltuna alaspäin kupera, jolloin sen muoto 20 vastaa sauvan 1 tekemää kaarevaa kallistusliikettä.

Y: Kuviosta 4 nähdään vielä kiinnitysosan 6 eräs edullinen rakenne.

Kiinnitysosa 6 on pitkänomainen holkki, jonka sisään varren 2 alapää voidaan työntää. Kiinnitysosan 6 ja varren 2 välinen liitos voi olla joko kiinteä tai se voi-daan järjestää niin, että varteen 2 voidaan tilanteen ja olosuhteiden mukaan * · 25 liittää erilaisia sompia 5. Liitoksessa voidaan soveltaa esimerkiksi ns. bajonet-tikiinnitystä. Kuviossa 4 esitetty kiinnitysosa 6 on varustettu poikkisuuntaisilla * · ’···' loveuksilla 30 sen takapinnan puolella, jolloin kiinnitysosa 6 voi taipua jonkin verran sen pituusakselin suunnassa. Tällöin varren 2 ja kiinnitysosan 6 välille • · ei muodostu jyrkkää epäjatkuvuuskohtaa, vaan kiinnitysosa 6 tasaa ainakin • I t 30 jonkin verran voimia, minkä ansiosta varren 2 rakenne kestää kuormituksia pa-.·.·. remmin. Lovien 30 sijaan kiinnitysosa 6 voidaan muodostaa pituussuunnassa ,···. taipuisaksi valitsemalla kiinnitysosan 6 mitoitus ja materiaali sopivasti. Edel leen kiinnitysosa 6 ulottuu edullisesti somparungon 7 ja kiinnitysosan 6 liitos-: kohtaa ylemmäksi, mikä myös osaltaan vähentää varteen 2 kohdistuvia rasi- Y·· 35 tuksia. Varren 2 poikkileikkaus voi olla soikea, jolloin se kestää paremmin tai- 7 110166 vutusta kulkusuunnassa A. Loveukset 30 myös keventävät somman rakennetta sekä edelleen helpottavat varren 2 kiinnittämistä.

Kuviossa 5 on esitetty somparungon 7 poikkileikkaus kohdalta G -G. Poikkileikkauksen alaosassa on kolmiomainen kantaosa 7a, jonka yläpuo-5 lella on puolestaan levymäinen yläosa 7b, jonka poikkileikkaus on pystysuun-taisesti sovitetun suorakaiteen kaltainen. Tällöin kantaosan 7a alapinta 10 muodostaa useimpiin olosuhteisiin riittävän suuren kantopinnan niin, että sompa 5 ei uppoa ainakaan suhteellisen kovaan alustaan, kuten esimerkiksi tampattuun latupohjaan. Kovalle alustalle, kuten maantielle tarkoitetussa so-10 massa 5 ei tarvitse huomioida kantopinnan suuruutta, vaan kantaosan 7a mitoituksessa huomioidaan pääasiassa se, että somparunko 7 on sivusuunnassa riittävän tukeva. Kantaosan 7a suurinleveys on edullisesti välillä 7-10 mm. Edelleen yläosa 7b voi olla vaakasuunnassa suhteellisen kapea rakenne, jopa vain 2-5 mm leveä, jolloin se on kevyt, mutta samalla erittäin jäykkä pys-15 tysuuntaisen taivutuksen suhteen. Kuvatun kaltaisen poikkileikkauksen ilmanvastus on pieni.

Kuviossa 6 on esitetty sompa 5 altapäin nähtynä. Somparungon 7 alapinnassa 10 voi olla ulokkeita 15 parantamassa somman 5 ja alustan 12 välistä pitoa. Vaikka somparunko 7 on suhteellisen kapea ulokemainen tanko, 20 on sen alapinnan 10 pinta-ala somparungon 7 pituudesta johtuen riittävä kan-V: tamaan sauvaa useimmilla alustoilla 12.

Kuviossa 7 on esitetty vielä eräs sompaa 5, joka on varustettu laa- jennusosalla 17. Laajennusosa 17 on kuvioista 8 ja 9 nähtävällä tavalla levy- • · · mäinen kappale, joka on sovitettu somparungon 7 alapinnan 10 puolelle. Laa-25 jennusosan 17 pinta-ala on suurempi kuin somparungon alapinnan 10 pinta-... ala, jolloin sen avulla voidaan estää sauvan uppoaminen työntövoiman F vai- '··' kutuksesta pehmeään alustaan. Tällaista laajennusosaa 17 voidaan käyttää liikuttaessa esimerkiksi pehmeässä lumessa, suolla tai metsässä. Laajennus-osa 17 voi olla sovitettuna kiinteästi sompaan 5 tai se voi olla helposti irrotet-

* I I

30 tavissa ja asennettavissa oleva lisävaruste. Laajennusosa 17 on sovitettu sa-ranan 18 avulla somparungon 7 toisen pään 9 alueelle, jolloin laajennusosa 17 voi kääntyä kuvioon 7 merkityn kulman H verran somparungon 7 alapinnan 10 * · ja kuvioon 7 merkityn katkoviivan 19 välillä. Saranan 18 ansiosta laajennusosa i 17 pääsee sauvaa 1 nostettaessa kääntymään niin, että se nousee vaivatta • · 35 etureuna edellä ylös myös silloin, kun se on uponnut esimerkiksi pehmeään lumeen. Edelleen, koska laajennusosa 17 siirtyy työntöjen välillä saranan 18 110166 8 ansiosta etureuna edellä, on sen aiheuttama ilmanvastus pieni siitä huolimatta, että laajennusosa 17 voi olla kooltaan melko suuri.

Kuviosta 8 nähdään, että laajennusosa 17 voi käsittää aukkoja 20, jolloin sen paino voi suuresta koosta huolimatta olla pieni. Laajennusosan 17 5 etupäässä 17a on etäisyyden päässä toisistaan kaksi ylöspäin suunnattua korvaketta 21, jotka on varustettu poikittaisella aukolla 22. Edelleen on sompa-rungon 7 toisessa päässä 9, kynnen 16 takapuolella poikkisuuntainen aukko 23, kuten kuviosta 7 nähdään. Aukkojen 22 ja 23 läpi on sovitettu saranatappi 24, joka liittää somman 5 ja laajennusosan 17 kääntyvästi toisiinsa. Laajenit) nusosa 17 tukeutuu työnnön aikana somparungon 7 alapintaa 10 vasten.

Laajennusosa 17 on edullisesti valmistettu ruiskuvalamalla muovimateriaalista.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

• 4 » I • » • · · • 1 # * • · «Il • 4 · « * « · 1 ·

• I

* « · « »

• · I

* f • « * > « * ·

« 1 I

• 1 · • · · • I » ti1 • f * 1 » * I % * «

I I

I t » · ·

* 1 I

* · ♦ I · * » · * 1 » * I » • »

Claims (14)

110166

1. Työntösauva, - joka sauva (1) käsittää pitkänomaisen varren (2), kahvaosan (3), 5 joka on sovitettu varren (2) yläpäähän olennaisesti varren (2) pituussuuntaisen työntövoiman (F) kohdistamiseksi sauvaan (1), sekä edelleen somman (5), joka on sovitettu varren (2) alapäähän, ja - jossa sompa (5) käsittää kiinnitysosan (6) varren (2) kiinnittämiseksi sompaan (5), somparungon (7), joka on kiinnitetty mainittuun kiinnitys- 10 osaan (6) varren (2) pituusakseliin nähden poikkisuuntaisesti, ja joka sompa-runko (7) ulottuu kulkusuunnassa (A) tarkasteltuna sauvan (1) etupuolelle, sekä edelleen ainakin yhden piikin (11), joka on sovitettu somparungon (7) alapinnan (10) puolelle ja muodostaa sauvan (1) alimman osuuden, tunnettu siitä, 15. että somparunko (7) on sauvan (1) pituussuunnassa tarkasteltuna kulkusuuntaan (A) päin suunnattu tankomainen uloke, jonka ensimmäinen pää (8) on kiinnitetty kiinnitysosaan (6) ja jonka toinen pää (9) on vapaa, - että yksi tai useampi piikki (11) on sovitettuna vain somparungon (7) toisen pään (9) alueelle etäisyyden (C) päähän varren (2) keskiakselista, 20. että somparunko (7) on sovitettu toimimaan vipuvartena piikin (11) . . ja varren (2) välillä, jolloin somparunkoon (7) on sovitettu muodostumaan tai-vutusmomentti kohdistettaessa sauvaan (1) varren pituusakselin suuntainen '· ·’ työntövoima (F), ja - että somparunko (7) on taivutuksen suhteen olennaisesti jäykkä 25 kappale, jolloin se on sovitettu välittämään muodostuvan taivutusmomentin ·:*·: varren (2) alaosaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen työntösauva, tunnettu siitä, • · · että somparungon (7) toinen pää (9) ulottuu sauvan (1) pituussuunnassa tar- : kasteltuna ulommaksi kuin somparungon (7) ensimmäinen pää (8). • · · .’..‘30

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen työntösauva, tunnettu siitä, että somparungon (7) alapinta (10) on kulkusuunnassa (A) tarkasteltuna v.: alaspäin kupera.

·*.’*: 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen työntösauva, tunnettu siitä, että kiinnitysosa (6) on pitkänomainen holkki, että varren (2) 35 alapää on sovitettu hoikin sisään, ja että holkki on muodostettu pituussuunnassaan taipuisaksi. 10 110166

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen työntösauva, tunnettu siitä, että somparunko (7) on sivultapäin tarkasteltuna olennaisesti kolmion muotoinen, ja että somparungon (7) poikkileikkauksen alaosa (7a) on olennaisesti kolmion muotoinen ja edelleen poikkileikkauksen yläosa 5 (7b) pystysuuntaisesti sovitetun suorakaiteen kaltainen.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen työntösauva, tunnettu siitä, että sauvan (1) alapäässä on laajennusosa (17), joka on somparungon (7) alapinnan (10) puolelle sovitettu olennaisesti levymäinen kappale, että laajennusosa (17) on kooltaan suurempi kuin somparungon (7) 10 alapinta (10), että laajennusosan (17) etupäässä (17a) on sarana (18), että laajennusosa (17) on kiinnitetty mainitun saranan (18) avulla somparungon (7) toiseen päähän (9), ja että laajennusosa (17) on sovitettu kääntymään mainitun saranan (18) suhteen ennalta määritellyn kulman (H) verran somparungon (7) alapinnasta (10) alaspäin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen työntösauva, tunnettu siitä, että laajennusosan (17) etupäässä (17a) on kaksi ylöspäin suunnattua korva-ketta (21) etäisyyden päässä toisistaan, että mainituissa korvakkeissa (21) on poikkisuuntaiset ensimmäiset aukot (22), että somparungon (7) toisen pään (9) alueella on poikkisuuntainen toinen aukko (23), ja että mainittujen ensim- 20 mäisten aukkojen (22) ja toisen aukon (23) läpi on sovitettu saranatappi (24), joka kytkee somparungon (7) ja laajennusosan (17) kääntyvästi toisiinsa.

.; \ ’ 8. Sompa työntösauvaa varten, joka sompa (5) käsittää ’· ·' - kiinnitysosan (6) somman (5) kiinnittämiseksi työntösauvan (1) var- ren (2) alapäähän, 25. somparungon (7), joka on kiinnitetty mainittuun kiinnitysosaan (6) :··: ja joka ulottuu kulkusuunnassa (A) tarkasteltuna kiinnitysosan (6) etupuolelle, sekä - ainakin yhden piikin (11), joka on somparungon (7) alapinnan (10) .·. : puolella ja muodostaa somman (5) alimman osuuden, • · · ···* 30 tunnettu siitä, että » - että somparunko (7) on ylhäältä päin tarkasteltuna kulkusuuntaan v\: (A) päin suunnattu tankomainen uloke, jonka ensimmäinen pää (8) on kiinni- :. · tetty kiinnitysosaan (6) ja jonka toinen pää (9) on vapaa, :v. - että mainittu yksi tai useampi piikki (11) on sovitettuna vain som- 35 parungon (7) toisen pään (9) alueelle etäisyyden (C) päähän kiinnitysosasta 110166 (6), jolloin somparunko (7) on sovitettu muodostamaan vipuvarren piikin (11) ja kiinnitysosan (6) välille, ja - että somparunko (7) on taivutuksen suhteen olennaisesti jäykkä kappale.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen sompa, tunnettu siitä, että somparungon (7) toinen pää (9) ulottuu kiinnitysosan (6) pituussuunnassa tarkasteltuna ulommaksi kuin somparungon (7) ensimmäinen pää (8).

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen sompa, tunnettu siitä, että kiinnitysosa (6) on pitkänomainen holkki, ja että holkki on muodostettu pi- 10 tuussuunnassaan taipuisaksi.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen sompa, tunnettu siitä, että somparunko (7) on sivultapäin tarkasteltuna olennaisesti kolmion muotoinen, ja että somparungon (7) poikkileikkauksen alaosa (7a) on olennaisesti kolmion muotoinen ja edelleen poikkileikkauksen yläosa (7b) 15 pystysuuntaisesti sovitetun suorakaiteen kaltainen.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen sompa, tunnettu siitä, että somparungon (7) toisessa päässä (9) on sen alapinnasta (10) alaspäin suunnattu ulokemainen kynsi (16), ja että sommassa (5) oleva yksi tai useampi piikki (11) on sovitettu kynnen (16) alapäähän.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 8-12 mukainen sompa, tun nettu siitä, että somparungon (7) alapinnan (10) puolelle on sovitettu olen-‘ naisesti levymäinen laajennusosa (17), että laajennusosa (17) on kooltaan '· ·’ suurempi kuin somparungon (7) alapinta (10), että laajennusosan (17) etu-päässä (17a) on sarana (18), että laajennusosa (17) on kiinnitetty mainitun sa- 25 ranan (18) avulla somparungon (7) toiseen päähän (9), ja että laajennusosa ·:·*: (17) on sovitettu kääntymään mainitun saranan (18) suhteen ennalta määri- tellyn kulman (H) verran somparungon (7) alapinnasta (10) alaspäin.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen sompa, tunnettu siitä, .·. : että laajennusosan (17) etupäässä (17a) on kaksi ylöspäin suunnattua korva- .*··* 30 kettä (21) etäisyyden päässä toisistaan, että mainituissa korvakkeissa (21) on poikkisuuntaiset ensimmäiset aukot (22), että somparungon (7) toisen pään I · v,: (9) alueella on poikkisuuntainen toinen aukko (23), ja että mainittujen ensim- mäisten aukkojen (22) ja toisen aukon (23) läpi on sovitettu saranatappi (24), joka kytkee somparungon (7) ja laajennusosan (17) kääntyvästi toisiinsa. 35 12 110166