FI108306B - Termoseinä - Google Patents

Description

108306

Termoseinä - Termovägg

Keksintö koskee levymäistä seinärakennetta tai seinäelementtiä, joka käsittää: vastakkaiset ulkopinnat; ulkopintojen välissä termoprofiileista muodostuvat kantavat 5 tukirangat, jotka koostuvat oleellisesti yhdestä taivutetusta metallilevykappaleesta ja käsittävät: vastakkaisissa reunoissa laipat, joista ainakin osa toisesta tai molemmista laipoista sijaitsee ulkopintojen alueella, laippoja yhdistävän rakenteen tai elementin paksuussuuntainen uuman, uumassaan lämmönjohtumista vähentävän termorei'ityk-sen, joka muodostuu oleellisen pitkänomaisista termorei'istä, joiden tämä pitkän-10 omaisuus on yhdensuuntainen profiilin pituuden kanssa ja joita on uumassa vierekkäisinä riveinä siten, että aina kahdessa toistensa vieressä olevassa reikärivissä termoreiät sijaitsevat lomittain. Keksintö koskee myös menetelmiä tällaisten seinä-rakenteiden ja seinäelementtien valmistamiseksi käyttämällä tukirankoja, jotka profiilit koostuvat oleellisesti yhdestä taivutetusta metallilevykappaleesta ja vala-15 maila metallilevyprofiileiden väliin ja niiden kanssa kosketuksiin komposiittimateriaali, jonka pääsideaineena on hydraulisesti kovettuva epäorgaaninen massa ja joka täyttää metallilevyprofiileiden välit ja muodostaa jäykän lämpöeristeen.

Julkaisussa FI-75389 on kuvattu seinärunko, jossa on pystysuoria ohutlevystä valmistettuja kevytpalkkeja sekä näiden välissä vaahtobetonia, jonka tiheydeksi on il 20 moitettu korkeintaan 600 kg/m^. Julkaisun selityksessä on mainittu vaahdotetun :" betonin mahdolliseksi tiheydeksi myös 350 kg/m^ ja julkaisun kuvioissa on kuvattu : myös näiden kevytpalkkien sellainen sijoitusmuoto, että seinärungon paksuussuun- nassa ei synny kylmäsiltoja. Tämän lisäksi julkaisun eräässä kuviossa on esitetty käyrä, jossa pyritään kuvaamaan vaahtobetonin lämmönjohtokykyä tiheyden funk- 25 tiona. Niissä julkaisun mukaisissa rakenteissa, joissa kylmäsillat vältetään, on jou-* · · * *·’ duttu käyttämään poikkipinnaltaan varsin pieniä profiileita, jolloin seinän kantavuus on huono. Julkaisun yhdessä kuviossa on esitetty seinän paksuuden suhteen le-veämpiä profiileita, jolloin riittävällä seinäpaksuudella voidaan saada seinälle hyvä « * φ kantavuus. Koska siinä toteutusmuodossa metalliprofiilit ulottuvat suoraan seinän • . 30 toiselta ulkopinnalta toiselle ulkopinnalle, syntyy näiden kohdalle kuitenkin kylmä- .···. siltoja, joten viitejulkaisun tämä rakenne ei sovellu rakennuksen ulkoseinäksi. Jul- : kaisussa mainittu vaahtobetonin tiheys 350 kg/m^ ei käytännön kokeiden perusteella ..! sovellu käytettäväksi ainakaan ulkoseiniin eikä kantaviin seiniin, koska tällaisen be- : tönin lujuus on hyvin pieni ja sillä on lisäksi hyvin huomattava taipumus halkeiluun.

35 Lisäksi tällaisen tiheydeltään 350 kg/m^ olevan vaahtobetonin lämmönjohtavuus on tosiasiassa, toisin kuin mitä viitejulkaisun kuviossa esitetään, arvoltaan noin 2 1 08 306 0,1 W/m^-K, joka ei ole riittävä eristävyys ulkoseinään. Käytännön kokeiden perusteella halkeilematon ja riittävän luja seinärakenne saavutetaan vain vaahtobetonilla, jonka tiheys on vähintään 600 kg/m^ ja tällaisen vaahtobetonin lämmönjohtavuus on suuruusluokkaa 0,16 W/m^-K, joka on ainakin Suonien olosuhteissa ulkoseinän 5 lämmönjohtavuudelle aivan liian korkea arvo, jos seinän paksuus halutaan pitää kohtuullisena. Seinän paksuuden kasvattaminen taas nostaa huomattavasti rakenteiden painoa ja hintaa eikä siitä syystä ole käyttökelpoinen ratkaisu. Edelleen on huomioitava, että vaahtobetonin valmistusprosessi, ts. betonimassan vaahdotuspro-sessi, on teknisesti erittäin vaikeasti hallittavissa, jolloin helposti syntyy virheellinen 10 tuote, joka joudutaan kenties tekemään uudestaan ja alkuperäinen hävittämään koko naan tai käyttämään toisarvoisiin kohteisiin, mikä edelleen nostaa rakenteen hintaa. Tämän viitejulkaisun FI-75389 mukaista seinärakennetta ei siten olekaan tullut nus sään käyttöön.

Julkaisuissa US-2 762 472, US-4 805 357, FI-74769 ja US-2 934 934 kuvataan 15 levyprofiileissa hyvin suuret pyöreähköt tai neliömäiset profiiliaukot, jotka eivät ole lämpöä tehokkaasti eristäviä. Nämä profiiliaukot on tarkoitettu betonirautoja tai betonin ja profiilin välistä tartuntaa tai luoksepäästävyyttä ja putkistoja varten. Täytevalu on joko kevytbetonia, tavallista betonia tai se on määrittelemättä. Julkaisuiden mukaisen kevytbetonin haitat on kuvattu edellä.

20 Julkaisussa US-4 918 897 on kuvattu hyvin monimutkainen rakenne monikerroksisten talojen valmistamiseksi. Tämän viitejulkaisun pystysuorissa kantavissa levypro-: .: Aileissa on revitettyjä osuuksia, jotka julkaisun selityksen mukaan on tarkoitettu • ·; ; betonin ja metalliprofiilin välisen tartunnan parantamiseksi. Metallilevyprofiilien väliin valettavan betonin tai vastaavan massan laadusta tai tyypistä ei julkaisussa ole ·*·.. 25 mitään tarkempaa kuvausta, joten kyse lienee tavanomaisesta betonista, jonka run- • koaineksena on hiekka ja/tai sora ja/tai sepeli. Näin ollen tällaiseen seinärakentee- * seen on järjestettävä välttämättä erillinen eriste, kuten julkaisun kuvioissa onkin ># t.: esitetty. Tämän lisäksi rakenteesta tulee hyvin painava ja metallilevyprofiilien moni- t · ... mutkaisuuden ja monista osista koostumisen vuoksi myös hyvin kallis. Tästä poi- ·;·’ 30 keten julkaisut US-4 713 921 ja SE-394 478 kuvaavat kunnollisella lomituksella varustetut termoprofiilit, mutta eristemateriaalina on kuitenkin mineraalivilla, kuten edellä. Julkaisu DE-1 484 046 esittää tukirangat, jotka on valmistettu pystypalkeista ’. ja niihin kiinnitetyistä poikittaiskappaleista, eli lukuisista eri osista, joiden väliin jää “ '. hyvin suuret aukot. Tukirankojen välit voidaan täyttää paitsi tavallisella betonilla 35 myös vaahdotetulla betonilla tai kevyellä täyteaineella varustetulla betonilla.

3 108306

Julkaisussa US-4 226 061 kuvattu seinärakenne valmistetaan pystyttämällä ensin kaksi rinnakkaista muottiseinää ja valamalla muottiseinien väliin lämmöneristys-kyvyltään hyvää kevytbetonia. Kevytbetonin kovettumisen jälkeen em. muottiseinät jäävät osaksi valmista seinärakennetta muodostaen seinän etu- ja takapinnan. Muot-5 ti seinät rakentuvat useista suorakaiteen muotoisista ennalta valetuista pitkänomai sista paneeleista, jotka on asetettu päällekkäin siten, että paneeleiden pitkät sivut asettuvat toisiaan vasten. Paneelit ovat materiaaliltaan kevytbetonia, jossa on käytetty vahvisteena metallista sideraudoitetta. Kyseinen suorakaiteen muotoinen siderau-doite on paneelin levyinen ja koostuu verkkomaisesta uumaosasta ja uumaosan vaa-10 kasuuntaisissa reunoissa olevista poikkileikkaukseltaan J-muotoisista laippaosista ja sideraudoitteen verkkoalue on seinäpinnan suuntainen. Tällainen verldkoraudoite ei kykene kantamaan mitään kuormituksia. Päällekkäin asettuvien muottipaneeleiden saumoihin asennetaan metallisia kiinnityselimiä, jotka koostuvat kapeista lattateräs-kappaleista ja joilla sekä kiinnitetään päällekkäiset paneelit toisiinsa, että sidotaan 15 vastakkaiset muottiseinät määrätylle etäisyydelle toisistaan. Seinärakenteeseen voidaan haluttaessa asentaa lisävahvisteeksi kiinnityselimien kohdalle ja/tai niiden väleihin lähelle muottiseinien pintaa sijoitettavia seinän pystysuuntaisia raudoitus-tankoja. Vastakkaisten muottiseinien läheisyydessä olevat raudoitustangot voidaan edelleen sitoa toisiinsa sideraudoitteella, joka on samaa tyyppiä kuin paneeleiden 20 vahvisteena käytetty. Tässäkin sideraudoitteessa on verkkomainen uumaosa sekä uumaosan reunoilla olevat poikkileikkausmuodoltaan U-muotoiset tartuntaosat, joilla sideraudoite kiinnittyy pystysuuntaisiin raudoitustankoihin. Kuvatussa rat-:" ‘: kaisussa muottiseinät jäävät osaksi valmista seinärakennetta muodostaen seinäraken- : . ·. teen etu- ja takapinnan. Käytetty sideraudoite ei kykene kantamaan mitään mainitta- .,..: 25 via kuormituksia missään suunnassa, koska siinä on reikiä koko uumaosan alueella : f ja ne ovat suuria verrattuna reikien välisiin kannaksiin. Julkaisussa ei myöskään ole tarkemmin määritelty muottiseinien väliin valettavan betonin rakennetta, vaan *·' ’ käytetty käsite viitta pikemminkin vaahdotettuun betoniin, jossa huokoset ovat itse betonimassassa ja jolla on edellä selostetut haittapuolet.

• * ·***> 30 Keksinnön tavoitteena on siten saada aikaan sellainen paikalla valettava seinäraken- \ ne tai rakennuspaikalle tuotava muualla valmistettava seinäelementti, jossa kantavat *;;;’ metallilevyprofiilit saadaan samanaikaisesti suuria kuormia kantaviksi ja seinän hy- vän lämpöeristyksen mahdollistaviksi. Tämä siis tarkoittaa sitä, että käytetyt kanta- •: · vat metallilevyprofiilit kestävät suuria pituutensa suuntaisia kuormituksia, mutta ei- • · · * ;..j 35 vät kuitenkaan muodosta seinän läpi ulottuvia kylmäsiltoja. Keksinnön toisena ta voitteena on saada aikaan tällainen seinärakenne tai seinäelementti, jossa metallile-vyprofiileiden väliin järjestetty lämpöä eristävä komposiittimateriaali on samanaikaisesti sekä kevyttä, hyvin lämpöä eristävää että lujaa. Tämä siis tarkoittaa sitä, että 108306 4 keksinnön mukaisessa seinärakenteessa tai seinäelementissä ei välttämättä tarvita ylimääräisiä lämpöeristeitä, vaan tarvittaessa jäykkä lämpöä eristävä metallilevypro-fiilien välit täyttävä komposiittimateriaali voi muodostaa kohtuullisella paksuudella riittävän lämpöeristeen rakennuksen ulkoseinään vieläpä Suomen olosuhteissa. Tä-5 mä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tästä huolimatta voitaisi käyttää ylimääräisiä lämpöeristeitä. Keksinnön kolmantena tavoitteena on tällainen seinärakenne tai sei-näelementti, jossa kaikki materiaalit ja rakenneosat olisivat niin yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä, että paikalla valetun seinärakenteen tai muualla valmistetun ja rakennuspaikalle tuodun seinäelementin valmistuskustannukset ovat edullisia.

10 Edellä kuvatut haittapuolet saadaan eliminoitua ja edellä määritellyt tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisella levymäisellä seinärakenteella tai seinäelementillä, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki-osassa sekä keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimusten 7 ja 8 tunnusmerkkiosissa.

15 Keksinnön tärkeimpänä etuna on se, että siinä käytetyllä uudella termoprofiililla on erityisen hyvin lämmönjohtumista seinän paksuussuunnassa estävät ominaisuudet ja samalla erittäin hyvä kantavuus sen pienestä lämmönjohtavuudesta huolimatta. Keksinnön toisena etuna on se, että sen mukaisessa seinässä käytetyn termobetonin tiheys voi olla alle 350 kg/m^ samalla kun termobetonin lujuus on kuitenkin erittäin 20 hyvä. Edelleen tällä termobetonilla ei ole lainkaan halkeilutaipumuksia tällä maini-' tulla tiheydellä eikä pienemmälläkään tiheydellä. Tämän lisäksi tämän keksinnön :mukaisessa rakenteessa käytettävän termobetonin lämmönjohtavuus on erittäin : ; : pieni, esimerkiksi mainitulla tiheydellä 200-250 kg/m^ suuruusluokkaa 0,06 W/m^ ·:··: K, joten tämän termobetonin lämmöneristävyys on siten erittäin hyvä jo pienillä • ‘ . 25 seinäpaksuuksilla. Tämän lisäksi keksinnön mukaiset seinärakenteet voidaan valmis- taa joko paikalla tai elementteinä muualla yksinkertaisella ja helposti hallittavalla valmistusmenetelmällä, jossa virhemahdollisuudet ovat hyvin vähäiset. Siten keksin-nön mukaisella rakenteella saadaan keveitä, hyvin kantavia ja hyvin lämpöä eristä- • * viä sekä kestäviä seiniä rakennusten ulkoseiniin ja sisäseiniin.

. 30 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaa- maila.

• Kuvio 1 esittää vaakasuuntaista poikkileikkausta kuvion 2 mukaisesta seinäraken- •; ·: teestä tai seinäelementistä pitkin sen tasoa I-I.

5 108306

Kuvio 2 esittää vaakasuunnassa nähtynä erästä tyypillistä keksinnön mukaista seinärakennetta tai seinäelementtiä ja sen liittymistä viereiseen seinärakenteeseen tai sei-näelementtiin kuvioiden 1 ja 3 suunnasta Π.

Kuvio 3 esittää kaaviomaisesti kahden keksinnön mukaisen seinärakenneosan tai 5 seinäelementin jatkosta tai liityntää toisiinsa vaakasuuntaisena poikkileikkauksena pitkin kuvion 2 tasoa III-III.

Kuviot 4A-4F esittävät poikkileikkauksia eräistä keksinnön mukaisen termoprofiilin toteutusmuodoista pitkin kuvion 2 tasoa IV-IV.

Kuvio 5 esittää erästä keksinnön mukaisen termoprofiilin termorei'itystä profiilin 10 uumaa vastaan kohtisuorassa suunnassa kuvioiden 4A-4F suunnasta V.

Kuvio 6 esittää kahden keksinnön mukaisen seinärakenneosan tai seinäelementin liityntää kuvion 3 alueelta VI, mutta suuremmassa mittakaavassa ja täydennettynä seinän mahdollisilla lisärakenneosilla.

Kuvio 7A esittää keksinnön mukaisen seinäelementin valmistuksen yhtä edullista 15 toteutusmuotoa ylhäältäpäin nähtynä kuvion 7B suunnasta VH.

Kuvio 7B esittää kuvion 7A mukaista seinäelementin valmistusmenetelmää vaakasuunnassa nähtynä leikkauksena pitkin kuvion 7A tasoa Vili-VIII.

Kuvio 8A esittää erästä keksinnön mukaista menetelmää seinärakenteen, seinäraken-. ; teen osan tai seinäelementin valmistamiseksi toisella keksinnön mukaisella menetel- ; ·: · 20 mällä ylhäältäpäin nähtynä kuvion 8B suunnasta IX.

Kuvio 8B esittää kuvion 8A mukaista menetelmää seinärakenteen, seinärakenteen osan tai seinäelementin valmistamiseksi sivultapäin nähtynä leikkauksena pitkin kuvion 8A tasoa X-X.

Seuraavassa selostuksessa käytetään viitenumeroa 10 viittaamaan yleensä keksinnön • · · 25 mukaiseen seinärakenteeseen, seinärakenteen osaan tai seinäelementtiin. Viitenume- . .·. roita 10a ja 10b käytetään viittaamaan vain siinä tapauksessa seinärakenteen osaan .···. tai seinäelementtiin, kun on kyse kahdesta toisiinsa liittyvästä tai muuten erillisestä • ♦ seinärakenteen osasta tai elementistä. Viitenumerolta 3 ja 4 käytetään kuvaamaan 4 ..!: ‘ metallilevyprofiileita yleisesti ja erityisesti keksinnön mukaisia termoprofiileita sil- ': : 30 loin, kun niiden sijoituspaikkaa tai sijoitusasentoa ei ole tarpeen määritellä. Näiden muunnettuja viitenumerolta 3a, 3b, 3c jne. ja vastaavasti 4a, 4b, 4c jne. käytetään ainoastaan silloin, kun keksinnön mukaisen termoprofiilin sijoituspaikkaa tai sijoitus- 6 1 08306 asentoa on tarpeen täsmentää. Lämpöä eristävästä komposiittimateriaalista käytetään viitenumeroa 5 silloin, kun se on juoksevassa eli valettavassa muodossa ja viitenumeroa 15 silloin, kun se on kovettunut lopulliseen kantavaan ja lämpöä eristävään muotoonsa. On ymmärrettävää, että komposiittimateriaalin määrittelemiseksi tarvi-5 taan tällöin joskus molempia viitenumerolta. Keksinnön mukaisella levymäisellä seinärakenteella, seinärakenteen osalla tai seinäelementillä on tietenkin levymäisyy-den suunta P, jolla tarkoitetaan seinärakenteen tai seinäelementin vastakkaisten ulkopintojen 1 ja 2 suuntaista tasoa, joka on merkitty tasona P näkyviin kuvioihin 1 ja 3 ja jota vastaan kohtisuoraan on kuvion 2 mukainen seinärakenne tai seinäele-10 mentti nähtynä. Vastakkaisilla ulkopinnoilla 1 ja 2 tarkoitetaan tässä keksinnön mukaisen valmistusmenetelmän jälkeen syntyneitä seinärakenteen tai seinäelementin molempia ulkopuolisia pintoja, jotka tietenkään eivät välttämättä ole samoja pintoja kuin lopullisen seinän ulospäin osoittava pinta ja rakennuksen sisäpuolelle päin osoittava pinta, joita taas on selvennetty kuvion 6 avulla.

15 Näissä levymäisissä seinärakenteissa tai seinäelementeissä on niiden ulkopintojen 1 ja 2 välissä metallilevyprofiileista 3, 4 muodostuvat kantavat tukirangat, jotka siis lopullisessa rakennuskohteessa ovat yleensä joko pystysuorassa, kuten tukirangat 3a-3f kuviossa 2 tai vinossa, kuten tukirangat 3g kuviossa 7A. Näissä tukirangoissa on vastakkaisissa reunoissa laipat 7a ja 7b ja niitä yhdistävä rakenteen tai elementin 20 paksuuden D suunnassa ulottuva uuma 6. Tällöin ainakin osa toisesta laipasta 7a tai 7b tai osa molemmista laipoista 7a ja 7b tai koko toinen laippa 7a tai 7b tai molemmat laipat 7a ja 7b sijaitsevat edellä mainittujen ulkopintojen 1 ja 2 alueella tai koh-‘ ; ‘ dalla. Tämän lisäksi levymäinen seinärakenne, seinärakenteen osa tai seinäelementti : käsittää lopullisessa käyttömuodossaan jäykän lämpöä eristävän komposiittimateri- : ‘ 25 aalin 15, joka täyttää metallilevyprofiileiden välit ja on tartunnassa näihin profiilei- : **· hin. Erityisesti on mainittava, että tällaisena jäykkänä lämpöä eristävänä komposiit- : timateriaalina 15 on materiaali, jonka pääsideaineena on hydraulisesti kovettuva epäorgaaninen massa, kuten sementti, jolloin voidaan käyttää Portland-sementtiä, •: i masuunikuonasementtiä, näiden seoksia tai muita sinänsä yleisesti tunnettuja tai uu- .···. 30 siä esimerkiksi sementeiksi kutsuttuja materiaaleja tai näiden seoksia kulloisenkin käyttökohteen vaatimusten mukaan.

Keksinnön mukainen seinärakenne, seinärakenteen osa tai seinäelementti 10 käsittäi.

’ tukirankoja 3a, 3b, 3c jne. 4a, 4b jne., jotka ovat keksinnön mukaista termoprofiilia '' ·:, 3,4, joiden uuma 6 ja laipat 7a ja 7b koostuvat oleellisesti yhdestä taivutetusta me- 35 tallilevykappaleesta, kuten erityisesti kuvioiden 4A-4F perusteella on ymmärrettävissä. Nämä termoprofiilit 3, 4 käsittävät uumassaan 6 lämmön johtumista toisen laipan 7a suunnasta toisen laipan 7b suuntaan ja tietenkin myös päinvastaiseen 7 108306 suuntaan vähentävän termorei'ityksen 9. Termorei'itykseIlä 9 tarkoitetaan uuman tietylle leveydelle, joka on seinän paksuussuunnassa D, sijoittuvien termoreikien 11 termoprofiilin koko pituudelle LL ulottuvaa aluetta. Mainitun seinärakenteen tai sei-näelementin 10 kaikki sen levymäisyyttä P vastaan poikittaiset, ts. seinän paksuuden 5 D suuntaiset, sivureunat 16 ja 26 muodostuvat mainituista termoprofiileista 3, 4. Tämä tarkoittaa sitä, että seinärakenteen tai seinäelementin pystyt ja vaakasuorat vapaat sivureunat 16 samoin kuin esimerkiksi ikkuna-aukkojen, oviaukkojen tai muiden mahdollisten aukkojen 25 sivureunat 26 muodostuvat mainituista termoprofiileista 3, 4. Tällöin ei seinärakenteen, sen osan tai seinäelementin sivureunojen 16, 10 26 kohdalla myöskään synny seinän paksuussuunnassa D kylmäsiltoja. Tässä yhtey dessä voidaan huomauttaa, että näiden reunoissa 16, 26 olevien termoprofiilien 3, 4 termoreikien 11 ei tarvitse olla samankokoisia kuin uloimpien sivureunojen 16, 26 alueella rakenteen sisällä olevien termoprofiilien 3, 4 termoreikien 11. Keksinnön vielä eräänä piirteenä on se, että lämpöä eristävänä komposiittimateriaalina 15 on 15 termobetoni, jonka runkoaines koostuu pääasiassa ontoista partikkeleista. Nämä ontot partikkelit mahdollistavat sen, että termobetonin lämmöneristävyys on hyvä, tilavuuspaino pieni ja kuitenkin lujuus suuri. Keksinnön mukainen seinärakenne tai sei-näelementti perustuu siis yhdistelmään, jossa ensinnäkin kaikki sekä rakenteen sivu-reunoissa 16, 26 samoin kuin rakenteen sisällä olevat metalliset rangat muodostuvat 20 termoprofiilista 3, 4 ja toiseksi näiden rankojen välit ovat oleellisesti lämpöä eristävän komposiittimateriaalin täyttämiä. Komposiittimateriaalina on siis termobetonia, ."'; jossa runkoaines on pääasiassa onttoja partikkeleita.

. Keksinnön mukaisen termoprofiilin 3, 4 rakenne ja rakennevaihtoehdot ilmenevät ·’ : ; yksityiskohtaisemmin kuvioista 4A-4F ja kuviosta 5. Termoprofiili voi ensinnäkin : ' 25 olla poikkileikkaukseltaan U-profiili, kuten kuvioissa 4A-4D on kuvattu. Näissä : ·* profiilin laipat 7a ja 7b ovat tyypillisesti kohtisuorassa uuman 6 tasoa vastaan tai • · « · keskimääräistä tasoa vastaan, kuten kuvioista ilmenee. Kuvioissa 4E ja 4F on esitet ty termoprofiilin 3, 4 se toteutusmuoto, jossa profiilin laippojen 7a ja 7b äärireu-•: · ·: noissa on toisiaan kohti osoittavat reunataitokset 8, jolloin termoprofiili on leikkauk- .·*·. 30 seitaan ns. C-profiili. On tietenkin selvää, että reunataitos 8 voi myös olla vain t · · *. toisen laipan 7a tai 7b äärireunassa, jollaista toteutusmuotoa kuvioissa ei ole esitet- t · · ';;; * ty. Kuvioissa 4A ja 4E on esitetty sellainen keksinnön mukainen termoprofiili, jossa * · '···' uuma 6 on suora sisältäen vain termorei'ityksen alueen 9. Kuvioissa 4B ja 4D on •; · esitetty termoprofiilin sellaiset toteutusmuodot, joissa uuma 6 sisältää profiilin pi- • ; · I 35 tuuden LL suuntaiset kahdet jäykistetaitokset 13, jotka on suunnattu samaan suuntaan uumasta kuin laipat 7a ja 7b. Kuviossa 4F on esitetty toteutusmuoto, jossa yksi jäykistetaitos 14 on suunnattu uumasta 6 vastakkaiseen suuntaan kuin laipat 7a ja 7b. Tätä kuvion 4F tyyppistä termoprofiilia 3, 4 käytettäessä on huomioitava seinä- 108306 δ rakenteen, sen osan tai seinäelementin sivureunoja 16 koottaessa, että profiilit tulevat oikein päin siten, että toisiinsa liittyvien seinärakenneosien tai seinäelementtien 10a ja 10b jäykisteurat 13 ja jäykisteulokkeet 14 lopullisessa asennuskohteessa asettuvat oikeisiin asentoihin toistensa suhteen. Näitä jäykistetaitoksia 13, 14 voi-5 daan käyttää lisäksi toisiinsa liittyvien seinärakenteen osien tai seinäelementtien välisen tiivisteen paikalleen pitämiseksi, kuten jäljempänä selostetaan. Jäykistetaitos-ten 13, 14 poikkileikkausmuoto voidaan valita halutulla tavalla. Kuvioissa on esitetty kolmiomaiset ja puolipyöreät muodot, mutta voitaisiin käyttää myös suorakulmaista tai muuta muotoa. Jos termoprofiilin uumassa on kaksi jäykistetaitosta, on 10 yleensä edullista järjestää termorei'itys 9 vain näiden jäykistetaitosten väliin ja taitokset melko lähelle laippoja 7a, 7b.

On myös huomioitava, että seinärakenteen tai seinäelementin sivureunoihin 16, 26 tarkoitettujen termoproflilien 3, 4 uumien 7a, 7b ulkopintojen välimatkan W3 tulee olla yhtä suuri kuin termobetonista valettavaksi halutun rakenteen tai elementin pak-15 suus D, kuten on ymmärrettävää kuvioiden 1, 3 ja 6 sekä 7B ja 8A perusteella. Seinärakenteen tai seinäelementin keskiosiin tulevat termoprofiilit, kuten termoprofiilit 3f kuvioissa 1 ja 2, voivat olla leveydeltään W3 pienempiä kuin seinärakenteen tai seinäelementin tai termobetonin paksuus D.

Keksinnön mukaisen termoprofiilin 3, 4 termorei'itys 9 muodostuu pitkänomaisista 20 termorei'istä 11, joiden termoreikien pituus LI on yhdensuuntainen profiilin pituu- .: den LL kanssa. Näitä termoreikiä on uumassa 6 sen leveyssuunnassa W3 useina vie- : rekkäisinä riveinä 12a, 12b, 12c jne., kuten on kuviosta 5 nähtävissä, joka esittää ,; j osaa kuvioiden 4A-4F mukaisten profiilien uumasta. Tyypillisesti termoreikien 11 : ·: pituus LI on vähintään viisinkertainen ja edullisesti vähintään kymmenkertainen ja • ‘ . 25 mahdollisesti 25-kertainenkin reikien leveyteen W1 verrattuna. Käytännössä uumas- sa on termoreikiä 11 ainakin kolmessa vierekkäisessä rivissä 12a, 12b ja 12c, kuten ♦ kuvioissa 7B ja 8A on esitetty, mutta edullisemmin näitä termoreikiä on useampia ..... rivejä, kuten neljä tai kuusi, kuten kuviossa 5 on esitetty. Tämän lisäksi aina kahdes- • · ... sa toistensa vieressä olevassa reikärivissä, kuten riveissä 12a ja 12b, vastaavasti ri- *;** 30 veissä 12b ja 12c, samoin kuin riveissä 12c ja 12d, ovat termoreiät toistensa suhteen lomittain järjestettyjä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdessä rivissä peräkkäisten termo-reikien 11 väli L2 sijaitsee viereisessä termoreikien 11 rivissä sijaitsevan termoreiän *. pituuden LI kohdalla ja tyypillisesti tämän pituuden LI keskellä, kuten kuviossa 5 on näytetty. Termoreikien vierekkäisten rivien 12a, 12b, 12c jne. välimatka W2 on 35 tyypillisesti suurempi kuin termoreikien leveys W1 uuman leveyssuunnassa W3. Nämä leveysmitat on kuitenkin kulloinkin mitoitettu tarvittavaa kuormankantokykyä ja lämmöneristyskykyä silmällä pitäen.

9 108306

Kuten edellä on jo mainittu, muodostuu termobetonin 15 sideaine hydraulisesti, ts. veden avulla, kovettuvasta ainakin pääosin epäorgaanisesta massasta, kuten jostain tunnetusta sementtilaadusta tai uudesta sementtilaadusta tai vastaavasta materiaalista. Massa voi sisältää myös orgaanisia lisäaineita. Nämä massat ja mahdolliset li-5 säaineet ovat kaikki sinänsä tunnettuja materiaaleja, joten niitä ei tässä selosteta yksityiskohtaisemmin. Tämän lisäksi termobetonin 15 täyteaineen tai runkoaineen partikkelit koostuvat ainakin pääosin ontoista mikropalloista, joiden ulkoläpimitta on joka tapauksessa pienempi kuin 3 mm ja käytännössä enintään 2 mm. Suuremmista mikropalloista muodostuvan termobetonin rakenne on usein epähomogeeninen 10 ja liian hauras. Keksinnön mukaisen termobetonin runkoaineen ontot mikropallot ovat ulkoläpimitaltaan edullisesti enintään 1 mm, mutta voidaan käyttää myös suuruusluokkaa 0,5 mm olevia mikropalloja. Nämä ontot mikropallot voivat olla materiaaliltaan jotakin lasityyppiä tai jotain keraamista materiaalia tai jotain sopivaa muovia. Termobetonin runkoaines voi muodostua myös eri materiaaleja olevien 15 onttojen mikropallojen seoksesta. Sinänsä tällaiset ontot mikropallot ovat tunnettuja ja niitä käytetään runkoaineena tai täyteaineena eri materiaaleissa, joten niitä ei ole tarpeen tässä tämän yksityiskohtaisemmin selostaa. Edellä kuvatun tyyppisen termobetonin 15, ts. kovettuneen ja kuivuneen lämpöä eristävän komposiittimateriaalin tiheys on keksinnön mukaan alle 350 kg/m^ ja edullisesti alle 300 kg/m·*. Tyypilli-20 sesti keksinnön mukaisessa seinärakenteessa tai seinäelementissä käytetään edellä kuvatun sideaineen ja runkoaineen sisältävää termobetonia, jonka tiheys on alueella . 200-250 kg/m^. Tällöin päästään helposti lämmöneristävyyteen, joka on alle 0,06 W/m^-K kohtuullisilla ja normaalisti käytetyillä seinäpaksuuksilla. Mikäli ; . · . kyseessä on seinä, jossa ei tarvita suurta lujuutta, voidaan käyttää myös termo- : 25 betonia, jonka tiheys on suuruusluokkaa 150 kg/nA Tälläkin tiheydellä kuvatun tyyppinen termobetoni ei pyri halkeilemaan, vaan on rakenteeltaan stabiili, toisin *... kuin vaahdotetut betonit. Koska tämä käytetty termobetoni on kovettumismekanis- • « · ’ miltään saman tyyppinen kuin muut tavanomaiset betoniseokset, ei betonimassan 5 valussa ja kovettumisessa ole tuotanto-ongelmia. On tietenkin mahdollista käyttää 30 runkoaineessa edellä kuvattujen onttojen mikropallojen lisäksi muunkin tyyppisiä • »· runkoainepartikkeleita, mutta yleensä näistä ei ole etua, vaan riittävä lujuus ja hyvä , .·. lämmöneristävyys saavutetaan käyttämällä edellä kuvattuja onttoja mikropalloja tai .··♦. eri materiaalia olevia ja/tai erikokoisia onttoja mikropalloja yhdistelmänä.

* *

Kun edellä jo on kuvattu, voidaan keksinnön mukaisessa seinärakenteessa tai seinä- 35 elementeissä käyttää termoprofiileja 3, 4, joiden termorei'ityksen 9 termoreikien 11 koko on joko sama tai erilainen. Käytettäessä jäljempänä kuvattavaa kuvioiden 7A ja 7B mukaista valmistusmenetelmää voi termoreikien 11 koko olla kaikissa termo-j profiileissa 3, 4 yhtä suuri. Tässä tapauksessa termoreikien 11 pienimmän poikkimi·· 108306 ίο tan Wl tulee olla pienempi kuin termobetonin 5 onttojen partikkelien pienin ulko-läpimitta. Tällöin seinärakenteen tai seinäelementin uloimmat sivureunat 16, 26 muodostavat termoprofiilit 3, 4 eivät päästä juoksevaa valukelpoista komposiittimateriaalia 5 lävitseen, vaan ne jäävät reunat muodostavien tukirankojen 3a, 3b, 3c, 3d, 5 4a ja 4b rajaamalle alueelle, kun on kyse kuvion 2 tapauksesta ja tukirankojen 3a, 3b, 4a, 4b rajaamalle alueelle, kun on kyse kuvion 7A tapauksesta. Tällöin termobe-tonivalumassa 5 on jaettava koko seinärakenteen tai seinäelementin alueelle, siinä tapauksessa kun kaikki rakenteen termoprofiilit ovat tyyppiä, joiden leveys W3 on yhtä suuri kuin seinämän paksuus D. Jos taas uloimpien sivureunojen 16, 26 sisä-10 puolella käytetään teraioprofiileita 3, 4, joiden leveys W3 on pienempi kuin seinän paksuus D, kuten profiileita 3f kuvioiden 1 ja 2 mukaan, virtaa juokseva termobeto-nimassa 5 esteettä yhdestäkin kohdasta kaadettuna seinärakenteen tai seinäelementin koko alueelle. Jos taas halutaan suorittaa juoksevan termobetonimassan 5 valu vain yhdestä kohdasta ja samanaikaisesti käyttää uloimpien sivureunojen 16, 26 sisäpuo-15 lella seinän koko paksuudelle D leveydeltään W3 ulottuvia termoprofiileita 3, 4, on tässä tapauksessa keskellä rakennetta olevien termoprofiilien, kuten profiilien 3e, termoreikien 11 pienimmän poikkipinnan W1 oltava oleellisesti suurempi kuin ter-mobetonin 5 onttojen partikkelien suurin ulkoläpimitta, jolloin juokseva termobeto-nimassa 5 pääsee virtaamaan termoprofiilien termoreikien 11 läpi seinärakenteen tai 20 seinäelementin koko pinta-alalle. Yhteenvetona voidaan todeta siten, että jos valu seinärakenteeseen tai seinäelementtiin halutaan tehdä vain yhdestä kohdasta, on '; muina kuin uloimmat sivureunat 16 ja 26 muodostavina termoprofiileina käytettävä • : joko profiileita, joiden leveys W 3 on pienempi kuin seinän paksuus D tai profiilei- : , \ ta, joiden termoreikien 11 pienin leveys W1 on oleellisesti pienempi kuin termobe- ,, · 25 tönin onttojen partikkelien suurin ulkoläpimitta. Jos juoksevan komposiittimateriaa- • φ - Iin 15 valu voidaan tehdä useammasta kohdasta kaikkiin mahdollisiin rakenteen ra- • · * * · *... koihin, ei edellä olevia rajoituksia tietenkään tarvita. Joka tapauksessa on keksinnön • · · *·* * mukaan uloimmat sivureunat 16 ja 26 muodostavien termoprofiilien 3, 4 oltava tyyppiä, jossa termoreikien 11 pienin poikkimitta W1 on oleellisesti pienempi kuin 30 termobetonin onttojen partikkelien pienin ulkoläpimitta.

• · · * * « · « ·, Kun keksinnön mukaiset seinärakenteen osat tai seinäelementit 10a ja 10b kiinnite- • · 4 tään toistensa jatkoksi, käytetään keksinnön mukaista saumarakennetta 30, joka on ’ · . ’ kaaviomaisesti esitetty kuviossa 3 ja jonka eräs edullinen toteutusmuoto on yksityis- ·; kohtaisemmin esitetty kuviossa 6. Tämä saumarakenne 30 käsittää ensinnäkin ra- 35 kenneosien tai elementtien paksuussuunnassa D vähintään viereisten rakenneosien tai elementtien 10a ja 10b sivureunojen 16 välissä olevan tiivistysnauhan 31, joka ulottuu paksuuden D suunnassa vähintään termoprofiilien termorei’ityksen 9 alueen poikki. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tiivistysnauha 31 peittää molempien toisiaan 11 108306 vasten tulevien termoprofiilien 3, 4 termoreiät 11. Tämän lisäksi kuvion 6 toteutus-muodossa käytetään toisiaan vasten tulevien termoprofiilien jäykistysuria 13 tiivis-tysnauhan 31 paikallaan pitämiseksi. Tämä lisätoiminto tapahtuu esim. siten, että tiivistysnauhassa 31 on kouruja 13 vastaava laajennus 37, joka estää tiivistysnauhan 5 31 liikkumisen paksuuden D suunnassa. Lisäksi toisten kohdakkain tulevien jäykis- tystaitosten 13 kohdalla on ohjauslista 33, joka lukitsee viereiset seinärakenneosaJ: tai elementit 10a ja 10b kohdakkain. Tämä kohdakkain lukitseminen voi tapahtua tietenkin myös ulospäin suuntautuneen jäykistetaitoksen 14 ja laippojen suuntaan olevan jäykistetaitoksen 13 keskinäisestä vaikutuksesta, jota yhdistelmää ei kuviois-10 sa ole kuvattu, mutta on ymmärrettävää kuvion 4F perusteella. Kuten kuvioista 4A-4F on nähtävissä, voivat jäykistetaitokset 13, 14 olla poikkileikkausmuodoltaan halutunlaisia, yleensä lovimaisia ja tällöin joko kaarevia tai kulmikkaita.

Kuviossa 6 on seinärakenteen lämmin puoli merkitty (+)-merkillä ja tämä seinärakenteen tai seinäelementin rakennuksen sisäpuolinen ulkopinta 2 on verhottu tässä 15 tapauksessa kipsilevyllä 35. Keksinnön mukaisen seinärakenteen tai seinäelementin toinen ulkopinta 1 on ensinnäkin pintakäsitelty vaimentavalla tartunta-aineella 32 ja tämän päällä sijaitsevalla lämpöeristelevyllä 34. Tämän päällä on metalliverkolla tai muoviverkolla vahvistettu rappaus 36. Tämä seinän kylmälle puolelle tuleva puoli on merkitty (-)-merkillä. On selvää, että jommallakummalla ulkopinnalla 1 ja/tai 2 20 voidaan levyjen sijasta käyttää muutakin sopivaa tai haluttua pintakäsittelyä.

. Keksinnön mukainen levymäinen seinäelementti 10 voidaan valmistaa joko kuvioi- ;:; den 7A-7B kuvaamalla menetelmällä tai kuvioiden 8A-8B kuvaamalla menetelmäl- ‘ ' lä, joskin kuvioiden 7A ja 7B kuvaama menetelmä on tämän hetken käsityksen mu- * « · '·· '· kaan usein edullisin varsinkin elementtejä valmistettaessa. Kuvioiden 8A ja 8B ku- i : 25 vaarnalla menetelmällä voidaan taas edullisesti valmistaa keksinnön mukainen levy- • · : *·* mäinen seinärakenne tai sen osa paikanpäällä sen lopulliseen sijoitusasentoon. Kum-

: massakin tapauksessa järjestetään ensin yksi seinäelementin levymäistä suuntaa P

vastaava tai levymäisyyden P kanssa yhdensuuntainen ja elementin vähintään yhden ·:··· ulkopinnan 1 tai 2 kokoinen valumuottipinta 20, joka muodostuu tyypillisesti sopi- .···. 30 van levymäisen kappaleen 22 yhdestä pinnasta 20. Tätä valumuottipintaa 20 vasten asetellaan sitten ainakin kantavia tukirahkoja 3a, 3b, 3c jne. ja tarvittaessa tukiran- • · · '”·* koja 4a, 4b jne., jotka muodostuvat keksinnön mukaisista termoprofiileista 3, 4.

:: Näiden termoprofiilien 3, 4 ainakin yksi laippa 7a tai 7b asetetaan tätä vaiumuotti- • j · pintaa 20 vasten, jolloin termoprofiilien 3, 4 uuma 6 sijoittuu ainakin pääasiassa tir · tl·· ....: 35 koitetun seinän paksuuden D suuntaiseksi.

108306 1 Zr

Kuvioissa 7A ja 7B on kuvattu keksinnön mukainen edullinen menetelmä levymäisen seinäelementin valmistamiseksi. Tässä tapauksessa käytetään vain yhtä jo edellä mainittua valumuottipintaa 20. Tätä valumuottipintaa 20 vasten asetetaan elementin jokaista vapaata sivureunaa 16 ja 26 vastaava ja muodostava metallilevyprofiili 5 3a...3d jne. ja 4a...4d jne. siten, että näiden profiilien yksi laippa, joko laippa 7a tai kuvion mukaan laippa 7b, asettuu tätä valumuottipintaa 20 vasten. Tämän jälkeen pidetään huolta siitä, että valumuottipinta 20 on oleellisesti vaakasuora, olipa edellä kuvattu metallilevyprofiilien 3, 4 asetteluvaiheessa valumuottipinnan asento mikä tahansa. Kun valumuottipinta 20 on vaakasuora, sijaitsevat termoprofiilien 3, 4 uut 10 mat 6 oleellisesti pystysuuntaisina. Paitsi mainittuja sivureunoissa 16, 26 olevia ter-moprofiileita, voidaan sivureunojen 16, 26 rajaamalle alueelle sijoittaa niillä tahansa edellä kuvatulla tavalla mitä tahansa edellä kuvattua tyyppiä olevia termoprofiileja 3, 4, kuten esimerkiksi termoprofiileita 3f ja/tai 3e ja/tai 3g. Tämän jälkeen suoritetaan juoksevan lämpöeristeen muodostavan komposiittimateriaalin 5 valu levymäi-15 sen seinäelementin 10 vapaissa sivureunoissa 16, 26 olevien metallilevyprofiilien 3a-3d, 4a-4d väliin, silloin kun ajatellaan kuvion 2 rakennetta tai metallilevyprofiilien 3a-3b ja 4a-4b väliin, kun ajatellaan kuvion 7A rakennetta. Tämä kuvioissa 7A ja 7B kuvattu valu tehdään joko yhteen kohtaan tai sivureunoissa 16, 26 olevien termoprofiilien 3, 4 rajaaman alueen useampiin kohtiin, riippuen väliprofiilien 3e, 3f ja 3g 20 tyypeistä ja juoksevan lämpöeristemateriaalin 5 juoksevuudesta. Tämän jälkeen annetaan lämpöä eristävän komposiittimateriaalin 5 kovettua, jolloin syntyy jäykkä lämpöeristemateriaali 15. Tämä valettu ja kovettunut komposiittimateriaali 15 on '.. · ‘ tietenkin tarttunut termoprofiileihin 3, 4 erityisesti niiden termoreikien 11 vaikutuk- ,,, · sesta. Tämä valumuottipinta 20 on vähintään valettavan elementin yhden ulkopinnan : 25 1 tai 2 kokoinen, mutta voi olla tätä selvästi suurempikin, kuten kuvion 7A perus- :": teella on ymmärrettävissä. Juoksevan lämpöeristemateriaalin 5 valu tehdään tässä tapauksessa siten, että juoksevan materiaalin 5 kuvioissa ei-merkitty yläpinta asettuu enintään elementin sivureunoissa 16, 26 olevien metallilevyprofiilien ylöspäin osoittavien laippojen 7a tasolle 2, kuten kuvioista 7A, 7B on ymmärrettävissä. Tässä ta-30 pauksessa lämpöeristemateriaalin kovetuttua lämpöä eristäväksi komposiittimateri- • · ... aaliksi 15 sijaitsee tämän yläpinta samassa tasossa termoprofiilien 3, 4 laippojen 7a ·;·’ korkeudella, jolloin syntyy elementin toinen ulkopinta 2. On tietenkin huomioitava, että jos juokseva lämpöeristemateriaali kovettuessaan kutistuu, on järkevää tehdä valu hieman korkeammalle tasolle, jolloin kovettuneen lämpöä eristävän komposiit-35 timateriaalin 15 yläpinta on samassa tasossa laippojen 7a kanssa muodostaen ele-" ‘. mentin toisen pinnan 2. Tällä tavoin seinäelementtiin 10 saadaan kaksi tasaista pin taa 1 ja 2, toinen yhden valumuottipinnan 20 avulla ja toinen vapaasti tasoksi asettuneen avoimen yläosan avulla.

i 13 1 08306

On tietenkin ymmärrettävää, että edellä kuvatussa valmistustavassa voidaan valaa myös kerroksittain erilaisia kovettuvia komposiittimateriaaleja haluttujen ominaisuuksien saamiseksi tuotteeseen. Yläpinnan valu voidaan myös jättää alemmaksi kuin ylöspäin osoittavat laipat 7a, jolloin loppuosa seinäpaksuudesta D voidaan 5 käyttää muuhun tarkoitukseen tai täyttää muulla materiaalilla. Samoin on tarkoituksenmukaisinta pitää valumuottipinta 20 vaakasuorassa myös tukirankojen ja kaikkien muiden termoprofiilien 3, 4 asetteluvaiheen ajan, jolloin valumuottipinnan 20 muodostavaa levymäistä osaa 22 ei ole tarpeen liikutella. Tässä toteutusmuodossa siis termoprofiilit sijoitetaan kaikkiin vapaisiin sivureunoihin 16, 26.

10 Kuvioiden 8A ja 8B toteutusmuodolla voidaan myös valmistaa seinäelementtejä, mutta tyypillisemmin sitä käytetään seinärakenteen tai sen osan valmistamiseksi paikanpäällä. Tässä toteutusmuodossa ei ole välttämätöntä asentaa lainkaan alareunaan tulevaa termoprofulia 4a, vaikkakin se on rakenteen lujuuden ja jäykkyyden kannalta edullista. Samoin rakenteen yläreunaan tuleva termoprofiili 4b voidaan^ 15 asentaa joko ennen juoksevan lämpöeristemateriaalin 5 valua tai vasta tämän valmi jälkeen, mutta ennen sen kovettumista. Kaikissa muissa suhteissa tukirangat 3a, 3b, 3c jne., 4c, 4d jne. ja muut termoprofiilit 3, 4 asetetaan yhtä valumuottipintaa 20 vasten siten, että termoprofiilien yksi laippa, kuten laippa 7b, asettuu tätä pintaa vasten ja profiilien uumat 6 kohtisuorassa tätä pintaa 20 vastaan. Kuten edelläkin 20 tämän valumuottipinnan 20 muodostaa levymäinen osa 22. Tässäkin tapauksessa valumuottipinnan 20 on oltava vähintään yhtä suuri kuin valmistettavan seinäraken-. _ #: teen tai sen osan ulkopinta 1 tai 2, kuten kuvioista 8A ja 8B on nähtävissä. Ainakin.

:"': termobetonin valun aikana pystyjen sivureunojen 16, 26 kohdalle tarkoitetut metalli-.

1 ;'; levyprofiilit 3 on asetettava siten, että nämä profiilit asettuvat laipallaan 7a tai 7b ....: 25 tätä valumuottipintaa vasten. Mikäli kyseisessä seinärakenteessa tai sen osassa 10 on :·. aukkoja 25, on tietenkin näiden aukkojen kaikki sivureunat 26 muodostettava termo- • · * ... profiileista 3, 4, kuten edelläkin selostetussa toteutusmuodossa. Kun kaikki tarpeel liset termoprofiilit 3, 4 on asetettu seinärakenteen tai sen osan 10 alueelle, sijoitetaan vähintään sivureunoissa 16, 26 olevien termoprofiilien 3, 4 mainitusta ensim-30 mäisestä valumuottipinnasta 20 poispäin osoittavia laippoja 7b tai vastaavasti 7a vasten toinen pystysuuntainen valumuottipinta 21, joka voi tavanomaiseen tapaan ; muodostua levymäisen materiaalin 23 yhdestä pinnasta, kuten kuviosta 8A on nähtä- • « ♦ vissä.

Kuvioissa 8A ja 8B on esitetty se tilanne, niissä ylöspäin osoittavassa sivureunassa 35 16 on erikoista tyyppiä oleva termoprofiili 4b, joka sisältää riittävän suuret aukot 19 juoksevan ja kovettuvan komposiittimateriaalin 5 valua varten. Kuvioissa 8A ja 8B on siis kuvattu valuillanne, jossa kahden valumuottipinnan 20 ja 21 väliin puristet- 14 1 08 306 tuna on termoprofiileita 3, 4, jotka muodostavat sekä pystyjä tukirankoja 3a, 3b jne. että alareunan tukirangan 4a ja yläreunan tukirangan 4b, jolloin kaikki muut termo-profiilit paitsi yläreunan profiili 4b ovat tavallista kuvioissa 4A-4F ja 5 esitettyä tyyppiä, jonka uumassa on pelkästään aikaisemmin kuvatun suuruisia termoreikiä 5 11, kun taas yläreunan termoprofiili 4b sisältää lisäksi valuaukot 19 tai vähintään yhden valuaukon. Ainakin reunoissa 16, 26 olevien termorankojen laipat 7a ja 7b ovat painuneita valumuottipintoja 20 ja 21 vasten, jolloin syntyy juoksevaa komposiittimateriaalia 5 varten reunoista tiivis valumuotti. Teimobetonin valua varten va-lumuottipinnat järjestetään pystysuuntaisiksi tai lähes pystysuuntaisiksi, vaikka ter-10 moprofiilien asettelu voidaan tehdä missä tahansa kulloinkin sopivassa asennossa. Tämän jälkeen tehdään juoksevan lämpöeristemateriaalin 5 valu esimerkiksi kuvioista 8A ja 8B ilmenevien aukkojen 19 kautta, kunnes reunoissa 16, 26 olevien ter-moprofiilien rajaama seinärakenteen tai sen osan tilavuus on täytetty edellä kuvatun tyyppisellä termobetonivalumassalla. Tämän jälkeen annetaan tämän lämpöä eristä-15 vän komposiittimateriaalin 5 kovettua lämpöä eristäväksi termobetoniksi 15. Tässä tapauksessa toisena vaihtoehtona on jättää ensin yläreunan termoprofiili 4b asentamatta, suorittaa ensin lämpöeristemateriaalin 5 valu vapaan yläreunan kautta ja sovittaa tämän jälkeen tavanomaista tyyppiä, siis ilman aukkoja 19, oleva termoprofiili 4b seinärakenteen tai sen osan yläosaan oikeaan kohtaan ennen komposiittimateriaa-20 Iin 5 kovettumista termobetoniksi 15.

Ennen juoksevan komposiittimateriaalin 5 valua, siis termoprofiileista 3, 4 muodostuvia tukirankoja valumuottipinnalle asennettaessa, on tarkoituksenmukaista kiinnit-; tää näistä profiileista toisensa risteävät jollain sopivalla tavalla, kuten itseporautuvil- . ·. la ruuveilla tai popniiteillä 29 tai muulla sopivalla tavalla. Tämä estää termoprofiili- 25 en 3, 4 ei-tarkoitetun siirtymisen komposiittimateriaalin 5 valun aikana. Erityisesti .! kuvioiden 7A ja 7B tapauksessa on syytä kiinnittää kaikissa sivureunoissa 16, 26 • I · olevat termoprofiilit toisiinsa. Myös muut kuin sivureunoissa olevat termoprofiilit • · · '·’ voidaan kiinnittää joko toisiinsa tai reunoissa oleviin termoprofiileihin. Kuvioiden 8A ja 8B toteutusmuodossa voi valumuottipintojen 21 ja 20 välinen puristus pitää *:"': 30 profiilit paikallaan, mutta tässäkin tapauksessa lienee edullista käyttää kiinnitystä 29 « 1 · \: lopullisten mittoj en tarkkuuden j a lujuuden varmistamiseksi.

I I

• · · • · ·

Claims (13)

15 108306

1. Levymäinen seinärakenne tai seinäelementti, joka käsittää: - vastakkaiset ulkopinnat (1, 2); - ulkopintojen välissä termoprofiileista (3, 4) muodostuvat kantavat tukirangat (3a, 5 3b, 3c ....), jotka koostuvat oleellisesti yhdestä taivutetusta metallilevykappaleesta ja käsittävät: - vastakkaisissa reunoissa laipat (7a, 7b), joista ainakin osa toisesta tai molemmista laipoista sijaitsee ulkopintojen alueella; - laippoja yhdistävän rakenteen tai elementin paksuussuuntaisen uuman (6); 10. uumassaan lämmön johtumista vähentävän termorei'ityksen (9), joka muo dostuu oleellisen pitkänomaisista termorei'istä (11), joiden tämä pitkänomai-suus (LI) on yhdensuuntainen profiilin pituuden (LL) kanssa ja joita on uumassa (6) vierekkäisinä riveinä (12a, 12b, 12c ...) siten, että aina kahdessa toistensa vieressä olevassa reikärivissä (12a ja 12b; 12b ja 12c; 12c ja 12d ...), 15 termoreiät (11) sijaitsevat lomittain, tunnettu siitä, että lisäksi seinärakenteessa tai seinäelementissä: - mainitun seinärakenteen tai seinäelementin (10) kaikki levymäisyyttä (P) vastaan poikittaiset sivureunat (16, 26) muodostuvat mainituista termoprofiileista; ja -jäykän lämpöä eristävän komposiittimateriaalin (15), jonka pääsideaineena on hyd- 20 raulisesti kovettuva epäorgaaninen massa ja runkoaines koostuu pääasiassa ontoista partikkeleista ja joka täyttää metallilevyprofiileiden välit ja on tartunnassa näihin , ‘ : profiileihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seinärakenne tai seinäelementti, tunnettu « « < : : : siitä, että termoreikien (11) pituus (LI) on vähintään viisinkertainen ja edullisesti : ' 25 vähintään kymmenkertainen ja tyypillisesti noin 25-kertainen reikien leveyteen • · : *·· (Wl) verrattuna, että termoreikien vierekkäisten rivien (12a, 12b, 12c jne.) väli- : : : matka (W2) on tyypillisesti suurempi kuin termoreikien leveys (Wl) uuman leveys- suunnassa (W3) ja että termoreiät (11) ovat uuman keskialueella. •

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen seinärakenne tai seinäelementti, tunnet- • · 30 tu siitä, että termoprofiili (3, 4) on poikkileikkaukseltaan U-profiili tai vaihtoehtoi-: sesti profiilin laippojen (7a ja/tai 7b) äärireunoissa on toisiaan kohti osoittavat reu- :"': nataitokset (8), jolloin termoprofiili on poikkileikkaukseltaan C-profiili, että termo- profiilissa on pituussuuntaisia jäykistetaitoksia (13, 14) uumassa (6) termorei'ityksen " '. (9) ja vähintään toisen laipan (7a tai 7b) välissä ja että tarvittaessa seinärakenteen tai 35 seinäelementin ylimmässä sivureunassa sijaitsevassa termoprofiilissa (4b) on termo-betonin (5) valuun soveltuvat aukot (19). i O 8 3 ϋ 6 16

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seinärakenne tai seinäelementti, tunnettu siitä, että termobetonin (15) runkoaineen partikkelit koostuvat mikropalloista, joiden ulkoläpimitta on enintään 2 mm ja edullisesti enintään 1 mm, että nämä mikropallot ovat lasia ja/tai keramiikkaa ja/tai muovia ja että termobetonin (15) tiheys on alle 5 noin 350 kg/m^, edullisesti alle 300 kg/m^ ja tyypillisesti alueella 200 - 250 kg/m^.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen seinärakenne tai seinäelementti, tunnettu siitä, että seinässä toistensa jatkoksi tulevien seinärakenneosien tai seinäelement-tien (10a ja 10b) välinen saumarakenne (30) käsittää seinärakenneosien ja/tai seinä-elementtien paksuussuunnassa (D) vähintään mainitussa sivureunassa (16) olevan 10 termoprofiilin termorei'itysalueen (19) ylittävän tiivistysnauhan (31) ja että termo-profiileissa on pituussuuntaiset kourut (13) ja/tai harjanteet (14) tai vastaavat tiivistysnauhan paikallaan pitämistä varten.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seinärakenne tai seinäelementti, tunnettu siitä, että mainitut ulkopinnat (1, 2) on pintakäsitelty (32) tai vuorattu levymäisellä 15 materiaalilla (34; 35).

7. Menetelmä levymäisen seinäelementin valmistamiseksi, joka menetelmä käsittää vaiheina: {1} järjestetään vähintään yksi seinäelementin (10) levymäistä suuntaa (P) vastaava ja vähintään elementin yhden ulkopinnan (1 tai 2) kokoinen valupinta; 20 {2} sijoitetaan seinäelementin tai sen osan tulevien ulkopintojen (1 ja 2) väliin ai- nakin kantavia tukirankoja (3a, 3b, 3c ....), jotka profiilit koostuvat oleellisesti yh-'. .: destä taivutetusta metallilevykappaleesta ja joissa on vastakkaisissa reunoissa laipat i, · ; (7a ja 7b) ja niitä yhdistävä seinän paksuussuuntainen (D) reiällinen uuma (6); ; · ·: {3 } valetaan metallilevyprofiileiden väliin ja niiden kanssa kosketuksiin komposiit- ·*·.. 25 timateriaali (5), jonka pääsideaineena on hydraulisesti kovettuva epäorgaaninen • massa ja joka täyttää metallilevyprofiileiden välit ja muodostaa jäykän lämpöeristeen (15), ## t; tunnettu siitä, että menetelmässä: • · ... {4} käytetään valupintana muottipintaa (20); *:** 30 {5} käytetään mainittuina metallilevyprofiileina termoprofiilia (3, 4), joka käsittää uumassaan lämmön johtumista vähentävän termorei'ityksen (9), joka muodostuu oleellisen pitkänomaisista termorei'istä (11), joiden tämä pitkänomaisuus (LI) on ‘. yhdensuuntainen profiilin pituuden (LL) kanssa ja joita on uumassa (6) vierekkäisi- nä riveinä (12a, 12b, 12c ...) siten, että aina kahdessa toistensa vieressä olevassa 35 reikärivissä (12a ja 12b; 12b ja 12c; 12c ja 12d ...) termoreiät (11) sijaitsevat lomittain; γη 1 0 8 306 {6} tukirankojen asetteluvaiheessa sijoitetaan levymäisen seinäelementin jokaiseen vapaaseen sivureunaan (16, 26) mainitunlainen termoprofiili (3a...3d jne., 4a...4d jne.) siten, että nämä profiilit asettuvat laipallaan (7a tai 7b) mainittua yhtä va-lumuottipintaa (20) vasten; 5 {7} ennen komposiittisen lämpöeristemateriaalin (5) valuvaihetta jäljestetään valu- muottipinta (20) oleellisesti vaakasuoraksi, jolloin termoprofiilien uumat (6) ovat pystysuuntaisia; {8} juoksevan komposiittisen lämpöeristemateriaalin (5), jonka runkoaines koostuu pääasiassa ontoista partikkeleista, valu tehdään levymäisen seinäelementin vapaissa 10 sivureunoissa olevien mainittujen termoprofiilien (3a-d, 4a-b) väliin; ja {9} annetaan lämpöä eristävän komposiittimateriaalin (5 -> 15) kovettua, jolloin saadaan metallilevyprofiileista ja mainitusta jäykästä lämpöeristeestä (15) koostuva elementti (10).

8. Menetelmä levymäisen seinärakenteen tai sen osan valmistamiseksi, joka me-15 netelmä käsittää vaiheina: {1} järjestetään vähintään yksi seinärakenteen tai sen osan (10) levymäistä suuntaa (P) vastaava ja seinärakenteen yhden ulkopinnan (1 tai 2) kokoinen pystysuuntainen valupinta (20); {2} sijoitetaan seinärakenteen tai sen osan tulevien ulkopintojen (1 ja 2) väliin ai-20 nakin kantavia tukirankoja (3a, 3b, 3c ....), jotka profiilit koostuvat oleellisesti yhdestä taivutetusta metallilevykappaleesta ja joissa on vastakkaisissa reunoissa laipat /' : (7a ja 7b) ja niitä yhdistävä seinän paksuussuuntainen (D) reiällinen uuma (6); ; ‘ ‘: {3} valetaan metallilevyprofiileiden väliin ja niiden kanssa kosketuksiin komposiit- : timateriaali (5), jonka pääsideaineena on hydraulisesti kovettuva epäorgaaninen 25 massa ja joka täyttää metallilevyprofiileiden välit ja muodostaa jäykän lämpöeris- :·. teen (15), • · · *... tunnettu siitä, että menetelmässä: • · · {4} käytetään valupintana muottipintaa (20); {5} käytetään mainittuina metallilevyprofiileina termoprofiilia (3, 4), joka käsittää 30 uumassaan lämmön johtumista vähentävän termorei'ityksen (9), joka muodostuu • φ « oleellisen pitkänomaisista termorei'istä (11), joiden tämä pitkänomaisuus (LI) on . yhdensuuntainen profiilin pituuden (LL) kanssa ja joita on uumassa (6) vierek- .*«*. käisinä riveinä (12a, 12b, 12c ...) siten, että aina kahdessa toistensa vieressä ole- • · vassa reikärivissä (12a ja 12b; 12b ja 12c; 12c ja 12d ...) termoreiät (11) sijaitsevat . 35 lomittain; : {6} tukirankojen asetteluvaiheessa sijoitetaan ainakin levymäisen seinärakenteen tai sen osan tulevien pystyjen sivureunojen (16, 26) kohdalle mainitunlaiset termo- 18 1 08306 profiilit (3a..,3d jne.) siten, että nämä profiilit asettuvat laipallaan (7a tai 7b) mainittua yhtä muottipintaa (20) vasten; {7} ennen komposiittisen lämpöeristemateriaalin (5) valuvaihetta asetetaan vähintään sivureunoissa olevien termoprofiilien (3, 4) mainitusta yhdestä muottipinnasta 5 (20) poispäin osoittavia laippoja (7b tai vast. 7a) vasten toinen pystysuuntainen va lun muottipinta (21); {8} juoksevan komposiittisen lämpöeristemateriaalin (5), jonka runkoaines koostuu pääasiassa ontoista partikkeleista, valu tehdään levymäisen seinärakenteen tai sen osan pystysuuntaisissa sivureunoissa olevien termoprofiilien (3a...3d jne.) ja molem-10 pien valumuottipintojen (20 ja 21) väliin; ja {9} annetaan lämpöä eristävän komposiittimateriaalin (5 -» 15) kovettua, jolloin saadaan metallilevyprofiileista ja mainitusta jäykästä lämpöeristeestä (15) koostuva seinärakenne tai sen osa (10).

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mene-15 telmässä tukirankojen asetteluvaiheessa {4} mainittuja termoprofiileita käyttäen rakennuselementtiin muodostetaan kaikki sivureunat (16) ja lisäksi tarvittavien ikkuna-aukkojen, oviaukkojen ja/tai muiden mahdollisten aukkojen (25) sivureunat (26), jotka reunoihin asetetut termoprofiilit (3, 4) kiinnitetään toisiinsa liittymäkohdistaan.

10. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mene- , , telmässä lisäksi tukirankojen asetteluvaiheessa {4} uloimpien sivureunoihin (16) asetettavien termoprofiilien rajaamalle alueelle sijoitetaan muita tukirankoja (3e, 3f, ·' 3 g jne.), jotka edullisesti ovat samaa profiilityyppiä kuin mainitut sivureunoihin * : .* asetettavat termoprofiilit, ja että termoreiät (11) ovat uuman keskialueella.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi muottipinta (20) pidetään vaakasuorassa tukirankojen koko asetteluvaiheen • · · {4} ajan ja että lämpöeristemateriaalin valuvaiheessa {6} valu tehdään enintään . sivureunoissa (16, 26) olevien termoprofiilien ylöspäin osoittavien laippojen (7b) ta solle (2). • * • · ·

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä • * · 7 7 * · ♦ "! lisäksi joko: ; * - tukirankojen asetteluvaiheessa {4} seinärakenteen tai sen osan yläreunaan sijoite- ., ‘ ·4 taan metallilevyprofiili (4b), jossa on juoksevan lämpöeristemateriaalin valua varten aukot (19); tai 35. juoksevan lämpöeristemateriaalin (5) valun jälkeen seinärakenteen tai sen osan yläreunaan sijoitetaan metallilevyprofiili (4b). 19 *1 O 8 3 ϋ ό

13. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valukel-poisesti juoksevan ja kovettuvan lämpöeristemateriaalin (5 —» 15) runkoaineena on ainakin pääosin onttoja partikkeleita ja että partikkeleina ovat mikropallot, jotka koostuvat lasista tai keramiikasta tai muovista, jolloin syntyy lämpöä eristävää ter-5 mobetonia (15).