FI104691B - Menetelmä kastikepohjan valmistamiseksi - Google Patents

Description

104691 '

MENETELMÄ KASTIKEPOHJAN VALMISTAMISEKSI

Keksinnön kohteena on menetelmä kastikepohjan valmistamiseksi kalaraaka-aineesta tai vastaavasta, jonka menetelmän mukaan 5 - kalaraaka-ainetta tai vastaajvaa keitetään vedessä, - kiinteä aine siivilöidään erilleen nesteestä, aikaansaatuun kalaliemeen täi vastaavaan lisätään mahdollisesti kasvislientä, joka on aikaansaatu keittämällä kasviksia, 10 - aikaansaadusta kalaliemestä tai vastaavasta erotetaan rasvaa separoimalla.

Perinteisesti kotitalouksissa, ravintoloissa ja suurkeittiöissä on kastikkeet jä” liha- ja kalaliemet tehty käsityönä paikan päällä aina tarvittaessa. Kastikkeiden ja 15 liemien valmistus on kuitenkin aikaa vievää. Koska ravintoloissa ja suurkeittiöissä on nykyään aina kiire, niin myös kastikkeen valmistuksen on käytävä nopeasti ja helposti. Siksi ruoan esivalmistusta on pyritty tekemään etukäteen mahdollisimman pitkälle valmiiksi. Sitä varten 20 voidaan tehdä kerralla suurempi määrä kastikkeen tai liemen esivalmistetta eli ns. kastikepohjaa, jota voidaan käyttää Ξ j tarvittaessa myöhemmin. On selvää, että tällöin kastikkeen : • · · « ___ tai liemen loppuvalmistus eri ruokalajeja varten nopeutuu : • · huomattavasti.

• · · Τ' TI ' T

• · · ---r Z

• · · ---- «»· _ • · · ~ ~ t~ _ - _. · t ** * 25 Kastikepohjan tai liemipohjan valmistaminen lihasta tai luista ei ole kovin hankalaa, koska tällaisen esivalmisteen · ♦ — —; ~ ___ . . — *.V säilyvyys on hyvä. Se johtuu mm. siitä, että lihaliemen Ξ • · ♦ _ _ - ·.· · helpoimmin pilaantuva osa eli rasva voidaan poistaa melko “ « _ _ .·. : yksinkertaisin menetelmin. Tunnetaankin useita menetelmiä “ • · · ' .···. 30 lihakastikepohjan valmistamiseksi myös teollisesti, jolloin • · . . __" ravintolat ja suurkeittiöt voivat suoraan ostaa ΐ ·· « _ . —.

: .· kastikkeiden ja liemien esivalmisteet aina tarvitessaan.

* ·

Sen sijaan kalakastikkeiden ja~liemien esivalmistus on 2 104691 ongelmallista. Eräs syy on se, että kalarasva on helposti pilaantuvaa. Onkin yleisesti tunnettua, että oikean makuisen kirkkaan kalaliemen tai kalakastikkeen valmistukseen voidaan käyttää vain valkolihaisia r 5 kalalajeja, joiden lihassa on vähän rasvaa. Kalaliemi tai kalakastike ei saa maistua kalarasvalta. Tällaisia valkolihaisia kaloja ovat esimerkiksi ahven, siika ja kuha.

Ravintoloissa ja suurkeittiöissä voidaan kalakastikepohja tehdä vain muutaman päivän käyttöä varten, koska sitä ei 10 voida säilyttää kauemmin. Siksi on selvää, että tällöin vain jotkut kalaruokiin erikoistuneet ravintolat voivat tehdä suuritöisiä kirkkaita kalakastikkeita ja kalaliemiä.

Samasta syystä myöskään teollisia kalakastikepohjan valmistusmenetelmiä ei ole saatu kehitetyksi.

15 Kalaravintoloissa on myös oltava koko ajan kiehumassa kattila, jossa kastikepohja on. Tällöin kalan haju leviää keittiöstä ravintolasaliin, mikä ei ole toivottavaa.

Ongelma kalaravintoloille on syntynyt myös siitä, että kalaraaka-aineet ostetaan yleensä puolivalmisteina, kuten 20 tileinä tai annospaloina. Tällöin ei saada kalaliemeen • t ’··' tarvittavia kalanpäitä, selkäruotoja, eviä ym. ruoan valmistuksessa yli jääviä kalan osia.

• ·

* · I

* « I

* I I

‘t! Toinen kalaravintoloiden ongelma on se, että valkolihaisia : kaloja on vaikeasti saatavissa. Ammattimainen

• M

·*·*; 25 kalankasvatushan kohdistuu yleensä vain punalihaisiin lohikaloihin. Niistä ei kuitenkaan tunnetuilla menetelmillä .·.·. saada valmistetuksi kirkasta kalakastiketta tai kalalientä, • · · koska punalihaisten kalojen liemestä tulee sameaa ja • · · rasvaista.

• · « • · · • · : 30 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uusi menetelmä j y['m kalakastikepohjan tai kalaliemen valmistamiseksi, jolla i menetelmällä ei ole edellä esitettyjä ongelmia.

• # • t • 1 ·

Keksinnön mukaiselle menetelmälle kalakastikepohjan 3 104691 valmistamiseksi on tunnusomaista se, että kastikepohjan valmistamiseksi raaka-aineena käytetään rasvaista kalaraaka-ainetta, edullisimmin punalihaista kalaa, kuten esimerkiksi lohta tai 5 kirjolohta tai niiden osia, ja yhdessä kalaraaka-aineen kanssa tai vaihtoehtoisesti sen asemesta vastaavaa raaka-ainetta, kuten äyriäisiä tai niiden osia, että raaka-aine, kuten kalat ja/tai äyriäiset pannaan veteen, jossa niitä keitetään edullisimmin n. 45 10 minuuttia - 1 tunti, kunnes raaka-aine on kypsynyt, että raaka-aineen kypsentämisen jälkeen syntynyt liemi, kuten kalaliemi tai vastaava siivilöidään kiinteiden osien, kuten ruotojen ym. erottamiseksi nesteestä, että liemestä erotetaan rasvaa, edullisimmin 15 keskipakoseparaattorilla, niin paljon, että rasvaprosentti on edullisimmin alle 0,1 %, ja että separoitu liemi suodatetaan yhden tai useamman suodattimen läpi niin, että saadaan läpikuultava tai kirkas kastikepohja.

20 Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan kirkas kalakastikepohja kalojen tai äyriäisten eri osista sekä kasviksista. Erityisesti menetelmällä saadaan kala- tai äyriäiskastikepohja valmistetuksi siten, että raaka- « :.· · aineesta riippumatta tuote on lähes rasvaton, maultaan z j 25 oikeanlainen, jopa aikaisempia maukkaampi ja optisesti : kirkkaampi. Menetelmän mukaan raaka-aineena voidaan käyttää “ • · · punalihaisia kaloja, kuten lohta tai kirjolohta. ^

Keksinnön mukaisella menetelmällä aikaansaatu tuote sopii « i i _ M erinomaisesti ravintoloihin ja suurkeittiöihin, koska se on I I φ ^

30 helppokäyttöinen ja aseptisesti pakattuna säilyvä. Se on I

* » _ myös vähärasvainen, vähäsuolainen sekä lisäaineeton sopien nykyisten suositusten mukaan myös lapsille ja : allergikoille.

· • · • t · • · _

Erään edullisen sovellutusmuodon mukaan kastikepohjaa 35 kirkastetaan keittämällä rasvanpoiston jälkeen, jolloin 104691 4 liukenemattomia partikkeleita saadaan saostetuksi. saostuksen apuna voidaan käyttää esimerkiksi mer ileväuutetta.

Ennen separointia liemi on usein edullista siivilöidä 5 suurimpien partikkeleiden erottamiseksi.

ESIMERKKI 1:

Kalat ja/tai äyriäiset pannaan kiehuvaan veteen ja keitetään 100°C:ssa vedessä, edullisimmin n. 45 min - lh. Vaihtoehtoisesti on mahdollista panna kalat ja/tai 10 äyriäiset myös kylmään veteen.

Keittämisen jälkeen kalaliemi, jossa raaka-aineena voi olla kaloja ja/tai äyriäisiä, siivilöidään ja siirretään keskipakoseparaattorille, jossa siitä erotetaan rasva ja suurin.osa veteen liukenemattomasta sakasta. Separoinnin 15 jälkeen kalaliemi jäähdytetään lämmönvaihtimella ja suodatetaan moniportaisella painesuodatuksella halutun sileyden ja kirkkauden saavuttamiseksi.

• I

Separoinnin jälkeen voidaan tehdä vielä erillinen *. Ί selkeytysvaihe, jossa lientä keitetään joko sellaisenaan

• I

20 tai jonkun selkeyttävän aineen kanssa. Tällaisia aineita t · · • ovat esimerkiksi merilevä tai kananmunan valkuainen.

i : keittämistä voidaan jatkaa tässä vaiheessa, koska kalaliemessä on enää hyvin vähän rasvaa, joka pilaantuisi keittämisen aikana. Ennen rasvanpoistoahan keittämisen 25 aiheuttama rasvan pilaantumisriski on olemassa.

• · · • · • · · * I · • · · _

Kasvisliemi valmistetaan erikseen siten, että kokonaisia • · ·,*·· tai paloiteltuja kasviksia keitetään 2-3 h 100°C:ssa

Ml , vedessä. Sen jälkeen lisätään mausteet, kasvisliemi siivilöidään ja separoidaan tarvittaessa • · 30 keskipakoseparaattorilla sakan erottamiseksi, jonka jälkeen kasvisliemi jäähdytetään lämmönvaihtimella. Kasvisliemi suodatetaan moniportaisella painesuodatuksella jotta • · 104691 5 j halutun sileyden ja kirkkauden saavuttamiseksi.

Näin valmistettu kala ja/tai äyriäisliemi ja kasvisliemi ί yhdistetään, jonka jälkeen näin saatu kastikepohja konsentroidaan kuiva-ainepitoisuuteen n. 7%. Kastikepohja 5 steriloidaan UHT-käsittelyllä ja pakataan aseptisesti.

Käytettävä raaka-aine voi olla joko tuoretta tai ; pakastettua perattua kalaa tai kaloista voidaan käyttää eri osia, kuten päitä, selkäruotoja, tai nahkoja. Myös ' äyriäiset voivat olla kokonaisia tai niistä käytetään 10 kuoria tai muita osia. Kasvikset ovat myös joko tuoreita tai kuivattuja.

ESIMERKKI 2: Käytettävä kalaraaka-aine on tuoreita tai pakastettuja kokonaisia kaloja, tuoretta tai pakastettuja kalojen päitä ~

15 ja selkäruotoja, perkaamosta tulevia tuoreita kalan I

nahkoja, eviä, pyrstöjä tai muita vastaavia kalojen osia. I

Kalaraaka-aine voi sisältää myös kokonaan tai osittain äyriäisiä, jotka ovat tuoreita tai pakastettuja, kokonaisia Z

'··' äyriäisiä tai niiden osia, kuten kuoria. ~ :,· 20 Tuoreita raaka-aineita ei käsitellä mitenkään ennen 2 keittämistä, mutta pakastetut raaka-ainekimpaleet sahataan | : edullisimmin noin 10 x 10 x 20 cm kokoisiksi paloiksi.

• · · —

;’ί*. Helposti kypsyviä kasvisraaka-aineita, kuten pieniä I

• =

porkkanoita tai sipuleita ei tarvitse paloitella. Sen I

25 sijaan suuret ja kovat raaka-aineet, kuten suuret sipulit Z

* · ·

ja porkkanat sekä sellerit on edullista pilkkoa ennen I

- * i = *. keittämistä.

• · • · * r • · · • « =

:**: On olennaista että käytettyä kala- tai äyriäisraaka-ainetta Z

ei keitetä liian kauan. Keittämisaika on sopiva kun raaka- ” • * _

30 aine on pehmennyt niin, että ja esimerkiksi kalojen päiden I

• · _ ”* ja selkäruotojen luut irtoavat toisistaan. Pidempi keittämisaika vain pidentää prosessin kestoa ja aiheuttaa 6 104691 valmiiseen liemeen karvasta makua ja sameutta. Pakastettu raaka-aine ja äyriäisten kuoret vaativat pitemmän keittoajän, jotta maku- ja aromiaineet irtoaisivat niistä. Niille on sopiva noin 2 tunnin keittämisaika.

5 Keittämisen jälkeen kala- tai äyriäisliemi siivilöidään, jonka jälkeen sen kuiva-ainepitoisuus on esimerkiksi n. 2%. Sen jälkeen liemi siirretään keskipakoseparaattoriin, joka poistaa liemestä rasvan ja suurimmat liukenemattomat partikkelit. Edullisimmillaan separoidussa liemessä ei ole 10 lainkaan rasvaa.

Kasviksia on edullista keittää 80-90°C:ssa vedessä useita tunteja, jopa 8 tuntia. Prosessin etenemisen kannalta 2-3 tunnin keittämisaika on kuitenkin edullisin. On myös edullista keittää mausteet yhdessä kasvisten kanssa. Niiden 15 keittoaika saadaan siten mahdollisimman pitkäksi, jolloin maku ja aromit irtoavat parhaiten.

Tarvittaessa myös kasvisliemestä poistetaan rasva. Tarve riippuu näkyvien partikkelien ja kasvirasvan määrästä.

f | I • , '··' Rasvattomaksi separoitu kalaliemi ja kasvisliemi « | 'Λ: 20 jäähdytetään lämmönvaihtimilla ja pumpataan välisäiliöihin.

• I

; Halutun prosessin mukaan kalaliemi, äyriäisliemi ja kasvisliemi voidaan edelleen pitää erillään tai ne voidaan : sekoittaa välisäiliössä. Jäähdytystä voidaan edelleen

• M

·'·*· jatkaa välisäiliössä tai välisäiliöissä tarpeen mukaan.

,·#·β 25 Jäähdytetty ja mahdollisesti jatko jäähdytetty ja/tai • · · I.! sekoitettu liemi tai liemiseos suodatetaan tämän jälkeen • · · moniportaisella painesuodatuksella. Edullisesti tämä • · , i/.! suodatus on neliportainen ja edullisimmin jopa viisi- tai kuusiportainen. Suodatuksen tarkoituksena on saada 30 liemituotteelle sileä ja läpikuultava ulkonäkö.

• * \ ! Edullisimmin tuotteen väri on kellanvihreä ja tuote on

* I

kirkas sekä ulkoasultaan sileä ilman näkyviä samentumia. Sameutta aiheuttava partikkelikoko on yleensä alueella 3-20 Ή 7 104691 mikrometriä. Partikkelien poistamiseksi liemestä on edullista käyttää suodattimia, joiden huokoskoot ovat esimerkiksi tällä alueella.

Suodatinsarjän alkupäässä olevien suodattimien materiaali 5 on esimerkiksi polykarbonaattia, terästä tai polypropeenia. Loppupäässä suodattimet voivat olla polypropeeni-, polykarbonaatti- tai lasikuitusuodattimia.

Sen jälkeen rasvaton ja suodatettu liemi tai liemiseos siirretään varastosäiliöön, jossa mahdollisesti vielä 10 erillään olevat liemikomponentit sekoitetaan. Näin saatu liemiseos konsentroidaan kiintoainepitoisuuteen, joka on esimerkiksi noin 6-10 %. Kala- ja/tai äyriäiskastikepohjan käytön, maun ja aromin kannalta edullinen kiintoainepitoisuus on esimerkiksi 7%.

15 Edellä esitetyllä menetelmällä valmistetun kastikepohjän käyttöominaisuudet ovat erittäin edulliset sekä kala- ja äyriäisruokien että kala- ja äyriäiskastikkeiden valmistuksessa.

f I

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettuun kala- V | ’· 20 ja/tai äyriäiskastikepohjaan ei ole lisätty mitään : paksunnos-, suurustus-, happamuudensäätö-, säilöntä- tai « · « : stabilointiaineita. Se on keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetun kastikepohjan eräs edullisimmista :T: ominaisuuksista, sillä näin valmistettuna sitä voidaan * 25 käyttää sekä sairaaloissa että lapsille ja allergikoille tarkoitetuissa kastikkeissa, ja myös muissa vastaavissa elintarvikkeissa.

• · ♦ • ·

Kalaliemen tiivistys noin 7 % kuiva-ainepitoisuuteen • « · voidaan tehdä esimerkiksi keittämällä lientä :·.·. 30 alipainekattilassa. Edullisimmin konsentrointi tapahtuu * · .··». esimerkiksi kuitenkin käänteisosmoosilla tai

* V

putkihaihduttimella.

8 104691

Edellä esitetyllä tavalla valmistettu, tiivistetty kalakastikepohja on jo sellaisenaan valmista käytettäväksi. Jotta sitä voitaisiin kuitenkin edullisesti kuljettaa ja myydä teollisuudelle, suurkeittiöille ja kotitalouksille, 5 on se vielä saatettava sopivaan säilyvämpään muotoon.

UHT-käsittely voi tapahtua esimerkiksi 140-145°C lämpötilassa 3-5 sekunnin ajan esimerkiksi suoralla höyryinjektiolla tekee edellä mainitusta kalaliemestä steriloidun tuotteen. Kun näin saatu steriloitu 10 kastikepohja pakataan aseptisesti heti UHT-käsittelyn jälkeen, niin saadaan tuote, joka säilyy huoneen lämmössä jopa useita kuukausia.

Keksinnön mukaan valmistetun kala- ja/tai äyriäiskastikepohjan käyttö on erittäin helppoa ja 15 vaivatonta. Muilla tavoin tehtynä kirkkaan kala- tai äyriäiskastikkeen valmistaminen on erittäin hankalaa ja aikaa vievää sekä kotitalouksissa että suurkeittiöissä.

Keksinnön mukaan valmistetusta kastikepohjasta voidaan ... tehdä erilaisia kastikkeita esimerkiksi seuraavasti.

20 Valkoviiniä lisäämällä saadaan hyvä valkoviinikastike ja '· voita ja kermaa lisäämällä saadaan kermakastike.

• · I

'··' : Luonnollisesti kastikepohjaa voi käyttää myös sellaisenaan

• » I

i .· kirkkaiden ja suurustettujen liemien ja keittojen aineosana.

• · • · · • · · I 25 Keksinnön mukaisia valmistusprosessivaihtoehtoja selostetaan seuraavassa esimerkkien avulla viittaamalla • ♦ · • · oheisiin piirustuksiin, joissa i · i · · • · · , , *. ·: Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen valmistusmenetelmän • * · eräästä edullista sovellutusmuotoa.

: .·. 30 Kuvio 2 vastaa kuviota 1 ja esittää valmistusmenetelmän • · ** • · .···. toista sovellutusmuotoa.

• ·

Kuvio 3 vastaa kuviota 1 ja esittää valmistusmenetelmän kolmatta sovellutusmuotoa.

9 104691

Kuvion 1 lohkokaaviossa kalat ja/tai äyriäiset ensin keitetään, jonka jälkeen kalat ja/tai äyriäiset tarvittaessa siivilöidään ja siirretään keskipakoseparaattorille, jossa ^ siitä erotetaan rasva ja suurin osa veteen 5 liukenemattomasta sakasta. Separoinnin jälkeen kalaliemi jäähdytetään lämmönvaihtimella ja suodatetaan moniportaisella painesuodatuksella halutun sileyden ja kirkkauden saavuttamiseksi.

Kasvisliemi valmistetaan erikseen siten, että kokonaisia 10 tai paloiteltuja kasviksia keitetään vedessä. Sen jälkeen lisätään mausteet, kasvisliemi siivilöidään ja separoidaan tarvittaessa keskipakoseparaattorilla sakan erottamiseksi, jonka jälkeen kasvisliemi jäähdytetään lämmönvaihtimella.

Kasvisliemi suodatetaan moniportaisella painesuodatuksella 15 halutun sileyden ja kirkkauden saavuttamiseksi.

Näin valmistettu kala ja/tai äyriäisliemi ja kasvisliemi : yhdistetään, jonka jälkeen näin saatu kastikepohja konsentroidaan haluttuun kuiva-ainepitoisuuteen.

Kastikepohja steriloidaan UHT-käsittelyllä ja pakataan 20 aseptisesti.

Kuviossa 2 on esitetty vastaava valmistusprosessi kuin * · « — kuviossa 1, mutta separoinnin jälkeen on erillinen selkeytysvaihe, jossa lientä keitetään joko sellaisenaan • · * ~ HV tai jonkun selkeyttävän aineen kanssa.

• · - •« « — • · · *···’ 25 Kuviossa 3 on esitetty valmistusprosessi, jossa

'·* ' selkeytysvaihe ja suodatus ennen jäähdytystä. Suodatettavan I

liemen lämpötilan avulla voidaan kontrolloida • · ·

V · suodatustulosta. Vastaavasti kuviossa 4 on kuviota 3 E

’ : : vastaava menetelmä ilman selkeytystä.

! 30 Kuvioissa 1-4 on katkoviivalla merkitty nuoli kaavion . kohdasta kasvisliemen keitto kohtaan kalaliemen separointi.

• 4 ·

V : Se tarkoittaa sitä, että kasvisliemi voidaan E

vaihtoehtoisesti sekoittaa kalaliemeen jo tässä vaiheessa.

10 104691 kohdasta kasvisliemen keitto kohtaan kalaliemen separointi. Se tarkoittaa sitä, että kasvisliemi voidaan vaihtoehtoisesti sekoittaa kalaliemeen jo tässä vaiheessa. Sekä kalaliemi että kasvisliemi voidaan sekoittaa toisiinsa 5 jo prosessin alkuvaiheessa tai milloin tahansa prosessin aikana. Toisin sanoen esimerkiksi separointi, suodatus ym välivaiheet voidaan tehdä kalaliemelle ja kasvisliemelle erikseen tai yhdessä. Se miten menetellään riippuu sekä valmistuksen vaatimuksista että halutun kastikepohjan 10 reseptistä. Piirustuksiin ei kuitenkaan ole piirretty kaikkia näitä vaihtoehtoja.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa.

• « · • · • . 1 ! 1 , t · • · a • · 1 • « · • aa I i • · • · · • · · • · · · ,1 · I i : · · · * • a • · · • ·· • · • i t I i « · • f f a a f · * · · • f • · • · » • · » »

Claims (8)

11 104691

1. Menetelmä kastikepohjan valmistamiseksi kalaraaka-aineesta tai vastaavasta, jonka menetelmän mukaan kalaraaka-ainetta tai vastaavaa keitetään vedessä, 5. kiinteä aine siivilöidään erilleen nesteestä, aikaansaatuun kalaliemeen tai vastaavaan lisätään mahdollisesti kasvislientä, joka on aikaansaatu keittämällä kasviksia, aikaansaadusta kalaliemestä tai vastaavasta erotetaan 10 rasvaa separoimalla, tunnettu siitä, että kastikepohjan valmistamiseksi raaka-aineena käytetään rasvaista kalaraaka-ainetta, edullisimmin punalihaista kalaa, kuten esimerkiksi lohta tai 15 kirjolohta tai niiden osia, ja yhdessä kalaraaka-aineen kanssa tai vaihtoehtoisesti sen asemesta vastaavaa raaka-ainetta, kuten äyriäisiä tai niiden osia, että raaka-aine, kuten kalat ja/tai äyriäiset pannaan veteen, jossa niitä keitetään edullisimmin n. 45 20 minuuttia - 1 tunti, kunnes raaka-aine on kypsynyt, ” että raaka-aineen kypsentämisen jälkeen syntynyt liemi, • I kuten kalaliemi tai vastaava siivilöidään kiinteiden I « · ’· osien, kuten ruotojen ym. erottamiseksi nesteestä, • · « ·'! : - että liemestä erotetaan rasvaa, edullisimmin : V 25 keskipakoseparaattorilla, niin paljon, että rasvaprosentti on edullisimmin alle 0,1 %, - ja että separoitu liemi suodatetaan yhden tai useamman suodattimen läpi niin, että saadaan läpikuultava tai kirkas kastikepohja. • · ·»» • · · · »

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 12 104691 tunnettu siitä, että liemi, kuten kalaliemi tai vastaava jäähdytetään edullisimmin lämmönvaihtimella joko ennen suodatusta tai sen jälkeen.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että kasvisliemi valmistetaan erikseen siten, että kokonaisia tai paloiteltuja kasviksia keitetään vedessä 2-3 tuntia.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kasvisliemeen lisätään 10 mausteet, kasvisliemi siivilöidään ja separoidaan tarvittaessa keskipakoseparaattorilla sakan erottamiseksi, ja että kasvisliemi suodatetaan yksi- tai useampiportaisella painesuodatuksella halutun sileyden ja kirkkauden saavuttamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kasvisliemi jäähdytetään lämmönvaihtimella ennen tai jälkeen suodatuksen.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistettu kalaliemi tai 20 vastaava ja kasvisliemi yhdistetään, jonka jälkeen näin ,·, saatu kastikepohja konsentroidaan kuiva-ainepitoisuuteen, . joka on 6-10 %, edullisimmin noin 7%. • · « • · · • · · · • · · • · · ·’ 8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, • · · *·ί·" tunnettu siitä, että kastikepohja steriloidaan UHT- ··« * 25 käsittelyllä ja pakataan aseptisesti. «·· • ♦ · • · · * ··· • · · i « . ( r f i i i J I I « · « « * · » f « · • » · is 104691