FI103922B - Menetelmä pulssiohjatun induktiivisen kuorman virran hetkellisarvon määrittämiseksi - Google Patents

Description

,-5 103922

Menetelmä pulssiohjatun induktiivisen kuorman virran hetkel-lisarvon määrittämiseksi

Keksinnön tausta Tämän keksinnön kohteena on itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 5 5 johdanto-osan mukainen menetelmä pulssiohjatun induktiivisen kuorman vir ran hetkellisarvon määrittämiseksi, kun kuorman impedanssi oletetaan tunnetuksi, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa: - mitataan pulssijännitelähteen lähtöjännite; ja - mitataan pulssijännitelähteen lähtövirta.

10 Normaalisti induktiivisen kuorman virtaa tai vuota säädetään muut tamalla kuorman yli vaikuttavaa jännitettä, joka muodostuu tyypillisesti puoli-johdekytkimillä aikaansaaduista yksi- tai useampitasoisista jännitepulsseista. Yksinkertaisimmillaan kytkimet toimivat kiinteällä kytkentätaajuudella, jolloin jännitepulssien pulssinleveys määrää kuormassa vaikuttavan keskimääräisen 15 jännitetason. Esimerkki tällaisesta pulssijännitelähteestä on pulssinleveysmo-duloitu (PWM) jännitelähde. Tällaisessa tapauksessa kuorman virran säätö on dynaamisesti varsin hyvin hallittua, mikäli kytkentätaajuus on riittävän suuri.

Puolijohdekytkimien kytkentähäviöistä johtuen kytkentätaajuus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena, erityisesti suuritehoisten laitteiden 20 yhteydessä, kuten oikosulkumoottoreita ohjaavissa taajuusmuuttajissa. Tällöin '· '· kuorman virran tarkkaan dynaamiseen säätöön päästään vain, jos kytkimien : : : käännöt perustuvat suoraan kuorman virran hetkellisarvoihin. Tällaisia kuor- i man virran hetkellisarvojen käyttöön perustuvia pulssijännitelähteitä ovat suo- raan vääntömomentin säätöön (DTC) ja virran kaksipistesäätöön perustuvat :*** 25 jännitelähteet. Tällaiset menetelmät toimivat hyvin silloin, kun kuormalaite on • · · lähellä jännitepulsseja tuottavaa jännitelähdettä, eikä kuorman ja pulssijännitelähteen välillä ole kapasitiivisia komponentteja, jolloin kuorman virta voidaan mitata häiriöttömissä olosuhteissa.

• · · * Useissa käytännön tilanteissa kuormalaite saattaa kuitenkin olla ··· v : 30 suhteellisen kaukana sitä syöttävästä jännitelähteestä. Tällöin syöttökaapelin . ;*; hajakapasitanssien kautta kulkevien virtojen johdosta pulssijännitelähteen het- - «· · kellisvirta eroaa kuormalaitteen hetkellisvirrasta. Ilmiö johtuu siitä, että kaape-" Iin siirtoimpedanssi on yleensä huomattavasti pienempi kuin induktiivisen ' " kuorman impedanssi. Impedanssien erisuuruudesta johtuen jokainen syötetty 35 jännitepulssi aiheuttaa jännitevärähtelyn syöttökaapelin kuormanpuoleiseen päähän ja virtavärähtelyn syöttökaapelin jännitelähteen puoleiseen päähän.

2 103922

Modulaation perustana käytetään yleensä jännitelähteen päässä mitattua virtaa, jolloin tietyn kaapelipituuden yläpuolella virtavärähtelyn vaikutuksesta mittaustulosten epätarkkuus kasvaa niin suureksi, että kuormavirran hetkellisarvon säätö ei ole enää mahdollista. Pitkiä kaapeleita käytettäessä 5 joudutaankin joko tinkimään säädön dynamiikasta tai mittaamaan erikseen kuorman virta kuormalaitteen luota, jolloin joudutaan asentamaan kallis erillis-kaapelointi mittaussignaalin siirtoa varten. Kuten pitkät kaapelit, myöskin ka-pasitiiviset komponentit kuorman ja jännitelähteen välissä estävät edellä mainitun kaltaisen moduloinnin, joka perustuu jännitelähteen päässä mitattuun 10 virtaan. Tällainen kapasitiivinen komponentti voi olla esimerkiksi LC - alipääs-tösuodin.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, joka välttää edellä mainitut epäkohdat, ja mahdollistaa pulssiohjatun induktiivisen 15 kuorman virran hetkellisarvon määrittämisen luotettavammalla tavalla. Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, että menetelmä käsittää vaiheet, joissa - alipäästösuodatetaan mitattu pulssijännitelähteen lähtövirta pe-rusaaltovirran aikaansaamiseksi, 20 - määritetään kuormavirtaestimaatti laskennallisesti mitattuun puls- v : sijännitelähteen lähtöjännitteeseen ja kuorman impedanssiin perustuen, :': : - ylipäästösuodatetaan kuormavirtaestimaatti, ja : - määritetään kuorman virran hetkellisarvo summaamalla perusaal- ·{· tovirtaan ylipäästösuodatettu kuormavirtaestimaatti.

• · · · :·. 25 Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti- • · · *.·:·. vaatimusten kohteena.

» · ·

Keksinnön mukainen menetelmä perustuu siihen ajatukseen, että ... estimoidaan kuormavirran suuruus käyttäen hyväksi mitattua jännitelähteen • % · f..’ jännitettä ja kuorman impedanssin estimoitua suuruutta. Arvio kuormavirran * 30 suuruudesta saadaan yhdistämällä mitatusta virrasta perusaaltokomponentti ja : :*t estimoidusta virrasta puolijohdekytkinten kytkentöjen mukaan muuttuva kom- * ponentti.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on suuri luotettavuus, jolla : ” kuorman virta saadaan arvioitua käyttäen yksinkertaista menetelmää. Mene- '· ’ · 35 telmää käyttämällä kuorman virrasta saadaan pitkistä syöttökaapeleista huoli matta tarkka arvio, jota käyttämällä voidaan pulssijännitelähteen hyvä dynaa- 3 103922 minen säätö säilyttää kaikissa olosuhteissa. Tällöin DTC- tai mikä tahansa virtamodulaatio saadaan toimimaan myös pitkien kaapelien yhteydessä.

Keksinnön mukaista menetelmää käyttämällä vältetään myös suuret kaapelointikustannukset, jotka aiheutuisivat mittauksen siirtämisestä syöttö-5 kaapelin kuormanpuoleiseen päähän. Lisäksi menetelmän tarjoaman luotettavan virranarvioinnin vaikutuksesta syöttökaapelille voidaan tarvittaessa kytkeä myös kapasitiivisia komponentteja, kuten LC-alipäästösuotimia tai muita vastaavia.

Pulssijännitelähteen lähdön virtamittaus voidaan suorittaa menetel-10 män ansiosta käyttämällä aikaisempaa huomattavasti edullisempaa virta-anturia. Mitatusta virrasta suodatetaan menetelmän mukaisesti suuritaajui-simmat komponentit pois, jolloin virranmittauksen kaistanleveysvaatimus on aikaisempaa selkeästi pienempi. Samasta syystä virtatiedon muokkaukseen käytettävä AD-muunnin voi olla merkittävästi edullisempi, kuin aikaisemmissa 15 toteutuksissa, joissa virran kaikki taajuudet on pyritty mittaamaan mahdollisimman tarkasti.

Pitkien kaapeleiden aiheuttamien tai vastaavien ongelmien vuoksi suoran momenttisäädön kytkentätaajuutta on jouduttu rajoittamaan. Keksinnön mukaisen menetelmän ansiosta pulssijännitelähteen minimipulssin pituutta ei 20 tarvitse rajoittaa, vaan kytkentätaajuuden voi tarkan virtatiedon vuoksi nostaa mielivaltaisen suureksi niin haluttaessa. Kytkentätaajuuden nostamisen ansi-'· osta säädön dynaamista tarkkuutta voi parantaa entisestään.

: Keksinnön kohteena on edelleen menetelmä, jolle on tunnus- : omaista vaiheet, joissa: " 25 - lisätään pulssijännitelähteen lähtöjännitteeseen korjaustermi esti- mointijännitteen aikaansaamiseksi, - määritetään kuormavirtaestimaatti laskennallisesti estimointijän- » nitteeseen ja kuorman impedanssiin perustuen, jolloin kuormavirtaestimaatti muodostaa kuormavirran hetkellisarvon, 30 - alipäästösuodatetaan kuormavirtaestimaatti, \ * - alipäästösuodatetaan mitattu pulssijännitelähteen lähtövirta pe- :; rusaaltovirran aikaansaamiseksi, - verrataan perusaaltovirtaa alipäästösuodatettuun kuormavirtaes-timaattiin virtojen eroon verrannollisen erosuureen aikaansaamiseksi, ja 35 - kerrotaan erosuure kertoimella korjaustermin aikaansaamiseksi.

4 103922

Keksinnön mukainen menetelmä perustuu siihen ajatukseen, että verrataan kuormavirtaestimaatin ja pulssijännitelähteen lähtövirran alipäästö-suodatettuja komponentteja toisiinsa, ja vertailun perusteella lisätään kuormavirtaestimaatin laskentaan käytettävän jännitteen suuruuteen virtojen eroon 5 verrannollinen korjaustermi. Menetelmän mukaisesti kuormavirtaestimaatti muodostaa kuormavirran hetkellisarvon.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: 10 Kuvio 1 esittää periaatteellisen kuvan jännitepulssien syötöstä in duktiiviseen kuormaan kaapelin välityksellä;

Kuvio 2 esittää jännitteen ja virran periaatteellisia käyrämuotoja pitkien syöttökaapeleiden ja pulssijännitelähteen yhteydessä;

Kuvio 3 esittää lohkokaaviokuvan keksinnön mukaisesta menetel- 15 mästä;

Kuvio 4 esittää lohkokaaviokuvan keksinnön mukaisen menetelmän eräästä suoritusmuodosta; ja

Kuvio 5 esittää lohkokaaviokuvan keksinnön mukaisesta menetelmästä.

20 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kun induktiivista kuormaa syötetään syöttökaapelia myöten pulssi-: jännitelähdettä käyttäen kuvion 1 mukaisesti, aiheuttaa pulssijännitelähteen lähtöjännite u1 kaapelia pitkin kulkevan jänniteaallon, joka näkyy kaapelin !·*/ kuorman puoleisessa päässä jännitteenä u2. Jännitteiden u1 ja u2 periaatteel- 25 liset käyrämuodot on esitetty kuviossa 2. Kuvio 2 esittää myös jännitelähteen virran i1 ja kuormavirran i2 periaatteelliset käyrämuodot.

Kuten kuviosta 2 nähdään, jännitelähteen ja kuorman virtojen suu-v : ruudet poikkeavat toisistaan hetkittäin huomattavasti. Kytkentähetkien aikana v : osa virrasta kulkeutuu kaapelin tai muiden osittain kapasitiivisten komponent- . 30 tien kautta, jolloin jännitelähteessä mitatussa virrassa näkyy kuvion 2 kaltaista värähtelyä. Virtavärähtelyn vaikutuksesta jännitelähteen lähtövirrasta tehdyt kuormavirran hetkellisestä suuruutta koskevat päätelmät saattavat olla voi-: makkaasti virheellisiä, jolloin kuormavirran säätäminen määrättyyn arvoon dy- i ' '· ”: naamisessa tilanteessa on vaikeaa.

5 103922

Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä, kuormavirta i2 saadaan määritettyä tarkasti käyttäen hyväksi mitattuja tietoja jännitelähteen lähtövirrasta i1 ja lähtöjännitteestä u1, sekä tietoa kuorman impedanssin suuruudesta ja kuorman tilasta (esimerkiksi vuon suuruus tai sähkökoneen pyörimis-5 nopeus). Kuorman impedanssin suuruus voidaan määrittää joko kertaalleen, esimerkiksi silloin kun virransyöttö kuormaan aloitetaan, tai impedanssin arvoa voidaan vaihtoehtoisesti päivittää käytön aikana.

Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä luo mahdollisuudet kuormavirran tarkkaan säätämiseen, koska virran oloarvosta saadaan täsmäl-10 listä tietoa, jota käyttämällä pulssijännitelähteen kytkimien kytkemishetket voidaan ajoittaa optimaalisesti. Kuvion 3 esittämän esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesti pulssijännitelähteen lähtövirta i1 alipäästösuo-datetaan alipäästösuotimella S1, jolloin saadaan perusaaltovirta i1lp. Alipääs-tösuotimen S1 tehtävänä on poistaa mitatusta virtasignaalista kaapelivärähte-15 lyn aiheuttamat suuritaajuiset komponentit. Myös nopeimmat muutokset virran kytkentätaajuisista komponenteista, jotka muodostuvat kytkinkomponenttien tilanvaihdoista, suodattuvat pois riippuen suodatusaikavakion τ valinnasta. Jäljelle jäävä mitatun virran alipäästösuodatettu komponentti eli perusaaltovirta i1 lp sisältää täten lähes ainoastaan kuormavirran perusaaltokomponentin, 20 jonka taajuus vastaa haluttua perustaajuutta.

Nopeasti muuttuvien suuritaajuisten virtakomponenttien tarkoilla ar-' voilla ei ole merkitystä, koska mitattu virta alipäästösuodatetaan. Tällöin ei vir- ’·' ’ ranmittauksen kaistanleveydenkään tarvitse olla suuri, jolloin mittauksesta sel- : vitään edullisilla komponenteilla.

25 Menetelmän mukaisesti kuormavirta estimoidaan estimointilohkolla 1 laskennallisesti käyttäen hyväksi mitattua lähtöjännitettä ja tunnettua kuor-man impedanssia. Kuormasta riippuen laskentalohko myös olla monimutkaisempi perustuen esimerkiksi epätahtikoneen staattorin ja roottorin differentiaa-liyhtälöiden ratkaisualgoritmeihin. Ennustuksessa jännitteen oletetaan siirtyvän • « · 30 kuormaan vääristymättömänä, jolloin kuorman jännite u2 vastaa suuruudel- « · · taan jännitelähteen lähtöjännitettä u1.

» r r ? Tapauksessa, jossa kuorma on puhtaasti induktiivinen, kuormavir- taestimaatti i2est hetkellä t saadaan käyttämällä esimerkiksi yhtälöä ^/(0=*2«/M+T jossa L kuvaa kuorman induktanssia ja u1 kuor- ,,..: ^ i=/o 35 man jännitettä, ja lisäksi kuorman virta on tiedossa hetkellä tO. Laskukaavan β 103922 mukaisesti lähtöjännitettä u1 integroidaan, jolloin integrointiajan kasvaessa mahdollinen kuvion 2 mukainen jännitevärähtely kompensoituisi itsestään, joten korvaamalla kuorman jännite u2 jännitelähteen jännitteellä u1 kuormavir-taestimaattiin i2est ei tule virhettä.

5 Tunnetun induktanssin ja lähtöjännitteen avulla laskettuun kuorma- virtaestimaattiin i2est tulee integraalilausekkeesta johtuen ajan kuluessa virhettä, jolloin kuormavirtaestimaatin absoluuttinen arvo saattaa poiketa merkittävästi todellisesta kuormavirran suuruudesta. Kuormavirtaestimaatin nopeat muutokset kuitenkin kuvaavat tarkasti kuormavirran muutoksia, jolloin yli- 10 päästösuodattamalla kuormavirtaestimaattia saadaan aikaiseksi virtakompo-nentti, joka kuvaa kytkentätaajuisia kuormavirran komponentteja. Kuormavirtaestimaatin absoluuttisella arvolla ei näin ollen ole merkitystä, koska estimaatista käytetään suoritusmuodon mukaisesti vain ylipäästösuodatettu komponentti i2hp.

15 Erään suoritusmuodon mukaisesti kuormavirtaestimaatin i2est yli- päästösuodattaminen suoritetaan vähentämällä summauselimellä 2 kuorma-virtaestimaatista i2est kuormavirtaestimaatin i2est alipäästösuodatettu osuus i2lp, jolloin jäljelle jää kuormavirtaestimaatin ylipäästösuodatettu komponentti i2hp. Käytettävän alipäästösuotimen S2 aikavakio τ on oleellisesti sama kuin 20 alipäästösuotimessa S1. Kuvion 3 mukaisesti jännitteen u1 sisääntulonaan saavan estimointilohkon 1 ulostulo on yhdistetty alipäästösuotimen S2 sisääntuloon ja summauselimeen 2. Summauselimen 2 toiseen sisääntuloon on yhdistetty alipäästösuotimen S2 ulostulo. Summauselin 2 muodostaa signaalien erotuksen, joka on kuormavirtaestimaatin ylipäästösuodatettu osuus i2hp.

25 Summauselimen 2 ja alipäästösuotimen S1 ulostulot on yhdistetty summauselimen 4 sisääntuloihin, joka muodostaa kuormavirran suuruuden i2e summaamalla yhteen kuormavirtaestimaatin ylipäästösuodatetun komponentin i2hp ja mitatun lähtövirran alipäästösuodatetun osuuden eli perusaaltovirran ...... i1 lp. Summauksessa yhdistetään mitatusta virrasta perustaajuinen kompo- • « · 30 nentti ja estimoidusta virrasta kytkentätaajuinen komponentti.

*\ * Mitatun virran alipäästösuodatuksen yhteydessä virran perusaallon * ! ? vaihdellessa sinimäisesti perusaaltovirtaan i1 lp aiheutuu vaihe- ja amplitudivir- hettä. Virheet kuitenkin kompensoituvat kuormavirran i2e suuruudesta summattaessa perusaaltovirta i1 lp ja kuormavirtaestimaatin ylipäästösuodatettu 35 komponentti i2hp, sillä suotimien S1 ja S2 suodatusaikavakiot ovat samansuuruiset.

7 103922

Vaikka kuormavirtaestimaatin i2est DC-arvolla ei ole merkitystä, koska vain ylipäästösuodatettu osa käytetään hyväksi, voi käytännön tapauksessa aiheutua ongelmia jos kuormavirtaestimaatin offset-virhe kasaantuu ja estimaatti ajautuu itseisarvoltaan hyvin suureksi aiheuttaen lukualueen ylivuo-5 don. Yhden suoritusmuodon mukaisesti kuormavirtaestimaatin suuruuteen tehdään korjauksia niin, ettei mahdollinen offset-virhe kasva liian suureksi. Kuvion 4 esittämällä tavalla lisätään kuormavirtaestimaatin perustana olevaan jännitteen u1 suuruuteen korjaustermi ucorr, joka on verrannollinen alipäästö-suodatettujen virtojen erotukseen. Alipäästösuodatettujen virtojen vertaaminen 10 voidaan tehdä myös käyttäen muita tapoja kuin virtojen vähentämistä, esimerkiksi käyttämällä komparaattorikytkentää.

Korjaustermi ucorr saadaan suoritusmuodon mukaisesti aikaiseksi kertomalla virtojen erotus painokertoimella W. Summauselimen 3 sisäänme-noihin on yhdistetty alipäästösuotimien S1 ja S2 ulostulot, jolloin summauseli-15 men 3 ulostulo muodostaa suotimien ulostulojen eroon verrannollisen erosuu-reen e. Summauselimen 3 ulostulo on yhdistetty kerroinlohkoon 5, jonka ulostulona on korjaustermi ucorr. Suoritusmuodon mukaisesti korjaustermi ucorr lisätään jännitteen u1 suuruuteen, joten kerroinlohkon 5 ulostulo on yhdistetty summauselimeen 6 sisääntuloon. Toiseen summauslohkon 6 sisään-20 tuloista on yhdistetty mitattu jännite u1.

Korjaustermin avulla saatava takaisinkytkentä toimii siten, että esi-';*/ merkiksi kuormavirtaestimaatin ollessa pienempi kuin mitattu virta korjaustermi on positiivinen, mikä vuorostaan pakottaa laskennallista virtaa suuremmaksi kohti mitattua arvoa. Kytkennän avulla kuormavirtaestimaatti saadaan abso-25 luuttiselta arvoltaankin lähelle todellista kuormavirran suuruutta.

Keksinnön mukaisesti käyttämällä edellä kuvaillun kaltaista takai-:*·*: sinkytkentää voidaan kuormavirran suuruutena käyttää kuormavirtaestimaattia i2est. Kuvion 5 mukaisesti suoritusmuodossa ei tarvitse muodostaa summaa-maila kahdesta eri komponentista kuormavirran suuruutta i2e, vaan takaisin- • « · 30 kytkennän vuoksi kuormavirtaestimaatin DC-taso saadaan kohdalleen, jolloin • · · *. kuormavirtaestimaatin käyttäminen kuormavirtana on mahdollista. Kuvion 5 ? ? r mukaisesti keksinnön lohkokaavioesitys poikkeaa aikaisemmin selostetusta kuvion 4 lohkokaavioesityksestä siinä, että summauselimet 2 ja 4 on poistettu ja järjestelmän ulostulosignaalina käytetään i2e:n sijasta laskennallisesti esti- ’ § . 35 moitua virtaa i2est.

• « δ 103922

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

» · « • · · · • · • · • · · m • 1 · • · · « « · • · · • · · • · · · · • « ·

Claims (6)

1. Menetelmä pulssiohjatun induktiivisen kuorman virran (i2e) het-kellisarvon määrittämiseksi, kun kuorman impedanssi oletetaan tunnetuksi, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa: 5. mitataan pulssijännitelähteen lähtöjännite (u1), - mitataan pulssijännitelähteen lähtövirta (i1), joka menetelmä on tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi vaiheet, joissa: - alipäästösuodatetaan mitattu pulssijännitelähteen lähtövirta (i1) 10 perusaaftovirran (i1 lp) aikaansaamiseksi, - määritetään kuormavirtaestimaatti (i2est) laskennallisesti mitattuun pulssijännitelähteen lähtöjännitteeseen (u1) ja kuorman impedanssiin perustuen, - ylipäästösuodatetaan kuormavirtaestimaatti (i2est), ja 15. määritetään kuorman virran (i2e) hetkellisarvo summaamalla pe- rusaaltovirtaan (i1 lp) ylipäästösuodatettu kuormavirtaestimaatti (i2hp).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuormavirtaestimaatin (i2est) ylipäästösuodattaminen käsittää vaiheet, joissa: 20. alipäästösuodatetaan kuormavirtaestimaatti (i2est), ja - vähennetään kuormavirtaestimaatista (i2est) kuormavirtaestimaatin alipäästösuodatettu komponentti (i2lp).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, . että menetelmä käsittää lisäksi vaiheet, joissa: • · · · r. 25 - verrataan perusaaltovirtaa (i1lp) alipäästösuodatettuun kuorma- .·:·. virtaestimaattiin (i2lp) virtojen eroon verrannollisen erosuureen (e) aikaansaa- • · · miseksi ... - kerrotaan erosuure (e) kertoimella (W) korjaustermin (ucorr) ai- • · · kaansaamiseksi, ja • · · *·[ * 30 - lisätään korjaustermi (ucorr) kuormavirtaestimaatin (i2est) perus- tana käytettävän jännitteen suuruuteen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että perusaaltovirran (i1lp) vertaaminen alipäästösuodatettuun kuormavirtaes-timaattiin (i2lp) käsittää vaiheen, jossa vähennetään mainitut virrat toisistaan. 103922

5. Menetelmä pulssiohjatun induktiivisen kuorman virran (i2e) het-kellisarvon määrittämiseksi, kun kuorman impedanssi oletetaan tunnetuksi, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa: - mitataan pulssijännitelähteen lähtöjännite (u1), 5. mitataan pulssijännitelähteen lähtövirta (i1), joka menetelmä on tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi vaiheet, joissa: - lisätään pulssijännitelähteen lähtöjännitteeseen (u1) korjaustermi (ucorr) estimointijännitteen (uest) aikaansaamiseksi, 10. määritetään kuormavirtaestimaatti (i2est) laskennallisesti esti- mointijännitteeseen (uest) ja kuorman impedanssiin perustuen, jolloin kuormavirtaestimaatti (i2est) muodostaa kuormavirran (i2e) hetkellisarvon, - alipäästösuodatetaan kuormavirtaestimaatti (i2est), - alipäästösuodatetaan mitattu pulssijännitelähteen lähtövirta (i1) 15 perusaaltovirran (i1 lp) aikaansaamiseksi, - verrataan perusaaltovirtaa (i1 lp) alipäästösuodatettuun kuorma-virtaestimaattiin (i2lp) virtojen eroon verrannollisen erosuureen (e) aikaansaamiseksi, ja - kerrotaan erosuure (e) kertoimella (W) korjaustermin (ucorr) ai-20 kaansaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ' että perusaaltovirran (i1 lp) vertaaminen alipäästösuodatettuun kuormavirtaes- timaattiin (i2lp) käsittää vaiheen, jossa vähennetään mainitut virrat toisistaan. ···· • · • · • · · ««· • # · • · · • · « * · · ♦ · · • · · • · · • · · • · · « · f • I I I I „ 103922