FI103857B

FI103857B - Tietoliikennekeskus ja tietoliikennesignaalien välittäminen

Info

Publication number: FI103857B
Application number: FI964065A
Authority: FI
Inventors: Esko Hellman
Original assignee: Nokia Telecommunications Oy
Priority date: 1996-10-10
Filing date: 1996-10-10
Publication date: 1999-09-30
Also published as: CN1233360A; EP0966799B1; EP0966799A2; WO1998016082A3; FI964065A; DE69736398T2; FI103857B1; US6765862B1; CN1118143C; DE69736398D1; AU726070B2; FI964065A0; AU4463297A; WO1998016082A2

Description

x 103857

Tietoliikennekeskus ja tietoliikennesignaalien välittäminen

Keksinnön soveltamisala 5 Keksintö koskee ATM-tietoliikennekeskusta tietolii kennesignaalien välittämiseksi, tietoliikennekeskuksen käsittäessä tulojohtoja, lähtöjohtoja ja kytkentäkentän minkä tahansa tulojohdon kytkemiseksi haluttuun lähtöjohtoon mainitun kytkentäkentän käsittäessä sisäänmenoja yh-10 teyksien liittämiseksi mainittuun kytkentäkenttään ja ulosmenoja yhteyksien johtamiseksi ulos mainitusta kytkentäkentästä .

Keksinnön taustaa ATM-tietoliikennekeskuksissa käytetään tyypil-15 lisesti ATM-kytkentäkenttiä (ATM = Asyncronous Transfer Mode = Asynkroninen Toiminta Muoto), joissa kytketään ATM-soluja eli paketteja, jotka sisältävät dataa yhteyksiltä toisille siten, että yhteydet pysyvät yhtenäisinä ja kulkevat lähettäjältä (originator) halutulle vastaanottajalle 20 (receiver). Kytkentäkentille on ominaista niiden vikaantu-misherkkyys, joka aiheuttaa sen, että kytkentäkenttä joko kokonaan tai osittain vikaantuu. Tavanomainen ja luonnollinen tapa parantaa ATM-tietoliikennekeskusten toimintavarmuutta on kahdentaa keskuksen kytkentäkenttä. ATM-kyt-25 kentäkentät ovat kuitenkin kalliita, joten niiden varmentaminen kahdentamalla on hyvin kallista. Edelleen, koska kaikkien kytkentäkentän läpi kytkettävien yhteyksien, esimerkiksi virtuaaliyhteyksien, kytkennän onnistumistodennä-köisyys halutaan pitää samana, on varmuussyistä olemassa . 30 suuri tarve kahdentaa koko kytkentäkenttä, sillä kytkentä- « kenttä on olennainen osa ATM-tietoliikennejärjestelmää, ja siinä suoritettavien kytkentöjen onnistumistodennäköisyys, eli palvelutaso, halutaan pitää tasaisena kaikkien läpi-kytkettävien yhteyksien osalta. Tosin on selvää, että voi-35 daan myös toteuttaa palvelutasoltaan huonompia yhteyksiä 2 103857 ja parempia eli kahdennettuun kytkentään perustuvia, mutta tämä aikaansaa yhteyksien jakautumisen eri palveluluokkiin. Kuitenkin kytkentäkenttä vioittuu yleisemmin todennäköisesti vain johtokohtaisesti eikä kokonaan. Tällöin 5 tulee esiin tarve toteuttaa ATM-tietoliikennekeskus siten, että jonkin kytkentäkentän osan, esimerkiksi tietyn, yhden, tai useamman johdon vikaantuminen ei estä koko keskuksen toimintaa.

Keksinnön lyhyt selostus 10 Tämän keksinnön tarkoituksena on ratkaista teknii kan tason ongelma, eli se, miten selvitä ATM-kytkentäken-tän, erityisesti sen osan, vikaantumisesta. Tarkoituksena on toteuttaa ATM-tietoliikennekeskus ja menetelmä sen käyttämiseksi siten, että tietyn kytkentäkentän osan vi-15 kaantuminen ei estä koko keskuksen toimintaa.

Tälle uudentyyppiselle ATM-tietoliikennekeskukselle on tunnusmerkillistä se, että mainittu tietoliikennekeskus käsittää mainittujen tulojohtojen ja mainittujen sisään-menojen väliin sijoitetun esivalitsimen mainitun tietolii-20 kennekeskuksen halutun tulojohdon kytkemiseksi kytkentäkentän haluttuun sisäänmenoon.

Keksintö koskee edelleen menetelmää tietoliikenneyhteyksien välittämiseksi ATM-tietoliikennekeskuksessa, joka ATM-tietoliikennekeskus käsittää tulojohtoja, lähtö-25 johtoja, ja kytkentäkentän minkä tahansa virtuaaliyhteyden kytkemiseksi tulojohdosta haluttuun lähtöjohtoon kytkentäkentän käsittäessä sisäänmenoja yhteyksien liittämiseksi mainittuun kytkentäkenttään ja ulosmenoja yhteyksien johtamiseksi ulos mainitusta kytkentäkentästä.

.· 30 Tälle keksinnölliselle menetelmälle on tunnusmer- killistä se, että siinä toteutetaan mainittuun tietoliikennekeskukseen mainittujen tulojohtojen ja mainittujen sisäänmenojen väliin esivalitsin mainitun tietoliikenne-keskuksen halutun tulojohdon kytkemiseksi kytkentäkentän 35 haluttuun sisäänmenoon.

3 103857

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että ATM-keskukseen sijoitetaan kytkentäkentän eteen tai sen jälkeen esivalitsin tai vastaavasti kytkentäkentän jälkeen jälki-valitsin. Esivalitsimen avulla tietoliikennekeskuksen ha-5 luttu tulojohto voidaan kytkeä kytkentäkentän haluttuun sisäänmenoon. Vastaavasti jälkivalitsimen kyseessä ollen voidaan kytkentäkentästä kytkeä haluttu ulostulo halutulle lähtöjohdolle. Edullisesti esivalitsin käsittää ainakin yhden sisääntulon, joka on kytketty koko keskuksen tulo-10 johtoon, ja useita ulostuloja, jotka on kytketty kytkentäkentän sisäänmenoihin. Näiden sisäänmenojen avulla voidaan esivalitsimella kytkettävä johto ohjata kytkentäkentän toimivaan sisäänmenoon. On huomattava, että tässä selostuksessa esivalitsin tarkoittaa pääsääntöisesti esivalit-15 sinta tai jälkivalitsinta, joka on sijoitettu kytkentäkes-kuksen jälkeen.

Keksintöön liittyy myös se, että esivalitsimesta ATM-kytkentäkenttään johtavat liitännät tehdään sellaisiksi, että niissä on vähintään kaksi liitäntää kentän suun-20 taan jokaista esivalitsimeen tulevaa tietoliikennekeskuksen tulojohtoa kohden.

Tällaisen keksinnön mukaisen ATM-tietoliikennekes-kuksen ja vastaavan menetelmän etuna on se, että niiden avulla ATM-tietoliikennekeskuksen kytkentäkenttää ei tar-25 vitse kahdentaa, vaan kytkentäkentän riittävä toimintavarmuus saadaan aikaan käyttämällä keksinnön mukaista esiva-litsinta. Tämä säästää kustannuksia olennaisesti, silla koko kytkentäkentän kahdentaminen on hyvin kallista. Kuvioluettelo 30 Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen esivalitsimen, kuvio 2 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon 35 mukaisen keskuksen varustettuna esi- ja jälkivalitsimilla, 4 103857 kuvio 3 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen ATM-tietoliikennekeskuksen normaalitilanteessa, kuvio 4 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen ATM-tietoliikennekeskuksen tilanteessa, jossa syn-5 tynyt vika on korjattu, kuvio 5 esittää keksinnön erään suoritusmuodon, jossa esivalitsin on toteutettu kytkentäkenttään tulevaan suuntaan, kuvio 6 esittää keksinnön erään suoritusmuodon, 10 jossa esivalitsin on toteutettu kytkentäkentän lähtevään suuntaan, kuvio 7 esittää keksinnön erään suoritusmuodon, jossa osa kytkentäkentän ulostuloista on kytketty kytken täkentän lähtevään suuntaan liitetyn esivalitsimen ulostu-15 loihin, kuviot 8 ja 9 esittävät prioriteettien käyttöä esi-valitsimeen tulevien johtojen kytkemisessä varayhteydelle. Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää keksinnön ensimmäisen suoritusmuo-20 don mukaisen esivalitsimen 102. ATM-keskukseen sijoitetaan kytkentäkentän eteen esivalitsin 102, jonka avulla tietoliikennekeskuksen haluttu tulojohto 101 voidaan kytkeä kytkentäkentän haluttuun sisäänmenoon. Edullisesti esivalitsin käsittää ainakin yhden sisääntulon 101, joka on 25 kytketty koko keskuksen tulojohtoon, ja useita ulostuloja 103, 104, jotka on kytketty kytkentäkentän sisäänmenoihin. Tässä esimerkissä on esitetty esivalitsimen kaksi ulostuloa, jotka on liitetty kytkentäkentän sisäänmenoihin. On luonnollista, että esivalitsimen ulostuloja voi olla huo-. 30 mattavasti useampiakin kuin vain kaksi. On lisäksi selvää, että esivalitsin voidaan sijoittaa myös kytkentäkentän jälkeen.

Kuvio 2 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisen keskuksen varustettuna esi- ja jälkivalitsimilla. 35 Esitetyssä ratkaisussa on kuvattu keskuksen tulojohdot 202 5 103857 - 206, jotka johtavat tulosignaalit ATM-kytkentäkenttään 201. Osa tulojohdoista 205, 206 on suoraan kytkentäkenttään kytkemisen sijasta kytketty 208, 209 esivalitsimeen 207, jossa valitaan se, kumpi näistä tulojohdoista 205, 5 206 kytketään eteenpäin ATM-kytkentäkenttään 201. Kytken täkenttään 201 on kytketty ulosmenojohdon 212 kautta jäl-kivalitsin 213, jossa ulosmenojohdon 212 signaali jaetaan jompaan kumpaan kahdesta ulosmenohaarasta 210 ja 211, joista signaali johdetaan kytkentäkentän 201 haluttuun 10 ulosmenoon 222 - 225. Esitetyn ratkaisun toimintaperiaate on seuraava. ATM-johdon vaihdon tapahduttua laitteiston ohjaus päivittää uudelleen yhteyksien kytkennät vastaamaan uutta tilannetta. Täten esimerkiksi kytkentäkentän 201 sisäänmenon 205 ja ulosmenon 226 välillä olevan kytkentä-15 pisteen vikaantuessa voidaan näiden välillä kulkeva signaali ohjata kulkemaan yhdysjohdolle 208 (vastaavasti sisäänmeno 206 yhdysjohdolle 209), josta se johdetaan esivalitsimeen 207, ja edelleen kytkentäkenttään 201. Kytkentäkentästä signaali johdetaan ulosmenoon 212, josta se joh-20 detaan jälkivalitsimeen 213, josta signaali edelleen johdetaan jompaan kumpaan ulostuloon 210 tai 211, ja edelleen niistä keskuksen ulostuloihin.

Kuvio 3 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen ATM-tietoliikennekeskuksen normaalitilanteessa. 25 Keskus käsittää kytkentäkentän 301, jossa on liitäntäyksiköt 306 - 312. Keksinnön mukaiseen keskukseen kuuluu myös sen eteen tulojohtojen 304, 305 ja keskuksen liitäntäyksi-köiden 306, 308 väliin kytketty esivalitsin 302. Vastaavasti jälkivalitsin 303 on kytketty keskuksen 301 liitän-30 täyksiköiden 310, 312 ja keskuksen lähtöjohtojen 330, 331 väliin. Keskuksen liitäntäyksiköiden toimintaa ja niiden vikaantumista valvoo vikatietojärjestelmä 320, josta on yhteydet 351-356 mainittuihin keskuksen liitäntäyksiköihin 306 - 312. Esivalitsimiin on liitetty yhteyksien kytkennän 35 ja esivalitsinten ohjaus 321, joka ohjaa myös itse kytkentäkenttää 301. Tätä ohjausta 321 ohjataan elvytysjärjes- 6 103857 telmästä 322, joka mahdollistaa tarvittavien elvytys-proseduurien toteuttamisen. Elvytysjärjestelmää ohjataan edelleen vikatietojärjestelmästä 323, johon on talletettuna tilastotietoja keskuksessa esiintyneistä vioista.

5 Kuvio 3 esittää tilanteen, jossa kaksi ATM-johtoa 361, 362 on varmistettu keksinnön kuvaamalla tavalla eli niiden ATM-kenttään liittyvät tulo- ja menojohdot on kytketty esivalitsimen 302 ja vastaavasti jälkivalitsimen 303 kautta. Esivalitsimelle 302 on kytketty myös varalla oleva 10 ATM-johto 363, mutta sitä ei ole kytketty esivalitsimen läpi eikä sillä ole muutenkaan yhteyksiä ATM-kentässä. ATM-kenttä toimii normaalisti ja kuvan tapauksessa toiselle varmistetuista ATM-johdoista on kytketty lähtevässä suunnassa kolme yhteyttä I, II ja III, jotka kaikki on 15 kytketty keskuksen liitäntäyksiköistä 306 - 308 liitäntäyksikköön 310.

Keskuksen toimiessa vikatietojärjestelmä 320 tark-kailee ATM-kentän liitäntöjen 306 - 313 kuntoa ja on valmiina raportoimaan vioista elvytysjärjestelmälle 322. Vi-20 katietojärjestelmän 320 ja elvytysjärjestelmän 322 välillä on tietoliikenneyhteys, jota ei tässä kuvassa ole esitetty. Elvytysjärjestelmä 322 pystyy tarvittaessa antamaan ATM-kenttää 301 ohjaavalle järjestelmälle käskyn muuttaa kytkentöjä sekä esivalitsimien kytkentöjä siten, että mah-25 dollisien vikojen tai virhetoimintojen vaikutus voidaan estää, ja keskuksen läpi kytkettävät yhteydet pysyvät katkeamattomina .

Kuvio 4 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen ATM-tietoliikennekeskuksen tilanteessa, jossa syn-30 tynyt vika on korjattu. Kuviossa esitetyt keskuksen rakenne osat ovat samat kuin kuviossa 3, jonka yhteydessä niiden rakennetta ja toimintaa on selostettu. Kuvion 4 tapauksessa vikatietojärjestelmä 320 havaitsee varmistetun ATM-johdon ATM-kytkentäkentän 301 lähtöjohdon liitännässä 35 310 vian 400 ja ilmoittaa siitä elvytysjärjestelmälle 322.

7 103857

Elvytysjärjestelmä 322 antaa käskyn esivalitsimen 303 ohjaimelle 321 ohjata jälkivalitsin 303 kytkemään varajohto VII viallisen johdon (liitännän 310) sijasta ulos. Lisäksi elvytysjärjestelmä 322 käskee kytkentäkentän 321 ohjaimen 5 321 purkaa vialliselle johdolle kytketyt yhteydet I, II ja III, jotka on esitetty voimassa olevina kuviossa 3. Edelleen elvytysjärjestelmä käskee kytkentäkenttää kytkemään halutut yhteydet varalla olevaan liitäntään 313, josta ne johdetaan eteenpäin varajohdolle. Varajohdolta yhteys joh-10 detaan jälkivalitsimeen 303, jossa suoritetaan kytkentä jälkivalitsimen lävitse keskuksen lähtöjohdolle 330. Tässä suoritusmuodossa siis ohjataan esivalitsimen avulla kuvion 3 yhteydet I, II ja III takaisin halutulle johdolle, eli sille, jolle kytkentäkenttä olisi nuo yhteydet normaalisti 15 toimiessaan kytkenyt.

Vaihtoehtoinen tapa olisi ollut kytkeä myös keskukseen tulevassa suunnassa esivalitsimen 302 avulla varajohto ja sen liitännät 309, 313 käyttöön, vaikka tuleva johto olisikin ollut kunnossa. Tästä olisi sellainen etu, että 20 tuleva ja lähtevä johto olisivat samaa johtoa. Tällöin myös vialliseksi 400 havaitun johdon eli liitännän 310 tulevan suunnan yhteydet tulisi kytkeä varajohdolle eli liitäntään 313. Tämän haittana on tällöin se, että tällöin menetettäisiin mahdollisuus käyttää tulevan suunnan varal-25 la olevaa esivalitsinta 302 esimerkiksi silloin, jos toinen varmistettu johto tulevassa suunnassa vikaantuu.

Kuvio 5 esittää keksinnön erään suoritusmuodon, jossa esivalitsin P, 501 on toteutettu kytkentäkenttään tulevaan suuntaan. Tässä suoritusmuodossa on kuvattu esi-30 valitsin P, 501, ja siitä kytkentäkenttään 502 johtava « varajohto 507. Tässä suoritusmuodossa kytkentäkenttä 502 suorittaa varsinaisen kytkennän. Keskukseen tulevat tulo-johdot 503 ja 504. Tässä suoritusmuodossa on tulojohdoista johdettu erilliset yhdysjohdot 505 ja 506 suoraan kytken-35 täkenttään 502. Tällöin joko jomman kumman näistä suorista 8 103857 yhdysjohdoista tai niiden kytkentäkentässä olevista liitäntäyksiköistä (katso kuviot 3 ja 4) vikaantuessa voidaan jomman kumman tulojohdon 503 tai 504 yhteys kytkeä esiva-litsimen P 501 lävitse varajohdolle 507, ja siitä kytken-5 täkentässä varalla olevien liitäntäyksiöiden ja kytkentäpisteiden kautta halutulle lähtöjohdolle 508. Täten siis vain tarvittaessa haluttu tulojohto 503, 504 kytketään esivalitsimen 501 P lävitse kytkentäkentässä 502 X olevalle varaliitännälle.

10 Tämän suoritusmuodon etuna on se, että esivalitsi men toimintavarmuuden merkitys pienenee, koska kytkettävät yhteydet ohittavat esivalitsimen normaalin toiminnan aikana. Vain poikkeus-, eli vikatilanteessa kytkettävät yhteydet kulkevat esivalitsimen 501 lävitse, jolloin esiva-15 litsin mahdollistaa vikatilanteesta toipumisen.

Kuvio 6 esittää keksinnön erään suoritusmuodon, jossa esivalitsin 602 on toteutettu kytkentäkentän 601 lähtevään suuntaan jälkivalitsimena. Kuviossa 6 on esitetty kytkentäkenttä X 601, johon keskuksen tulojohdot 603 20 johdetaan. Kytkentäkentästä lähtevät ainakin normaalit johtimet 604 ja 605 sekä varayhteys 606, jälkivalitsimeen 602, P. Jälkivalitsimesta tulevat ulos keskuksen lähtöjoh-dot 607, 608. Tässä kytkennässä, mikäli jokin normaaleista johtimista 604, 605, näitä vastaavista kytkentäkentän lii-25 tännöistä (vastaa kuvion 3 liitäntöjä) tai tälle yhteydelle kytkentäkentän kytkennän suorittava kytkentäpiste, vikaantuu, reititetään yhteys siten, että se kulkee kytkentäkentästä 601 varayhteyden 606 kautta jälkivalitsimeen 602, joka toimii siten, että alunperin lähtöjohdolle 607 30 tarkoitettu varayhteydellä jälkivalitsimeen saapuva yhteys myös kytketään tuolle lähtöjohdolle, ja vastaavasti alunperin lähtöjohdolle 608 tarkoitettu yhteys kytketään tuolle lähtöjohdolle. On luonnollisesti mahdollista toteuttaa tämä suoritusmuoto peilikuvanaan siten, että esivalitsin 35 on kytketty suoraan keskuksen tulojohtoihin, ja kytkentä- 9 103857 kenttä välittömästi esivalitsimen ja keskuksen lähtöjohto-jen väliin. Tämän suoritusmuodon toiminta vastaa kuvion 6 suoritusmuodon toimintaa, mutta siten, että toimivat rakenneosat ovat käänteisissä paikoissa.

5 Kuvio 7 esittää keksinnön erään suoritusmuodon, jossa osa kytkentäkentän ulostuloista on kytketty kytkentäkentän 701,X lähtevään suuntaan liitetyn esivalitsimen ulostuloihin. Kuviossa esitetyssä ratkaisussa on tulojoh-dot 705 liitetty kytkentäkenttään X, 701, josta menee va-10 rajohto 706 jälkivalitsimeen P, 702, jonka ulostulot on kytketty keskuksen lähtöjohtoihin 707 ja 708. Kytkentäkentästä on kytketty normaaliyhteydet johtimina 703 ja 704 suoraan kytkentäkentän lähtöjohtoihin 707 ja 708.

Tässä suoritusmuodossa, mikäli lähtöjohdot 703, 704 15 tai niiden kytkentäkentässä olevat liitännät tai kytkentäpisteet vikaantuvat voidaan kytkettävä yhteys ohjata kulkemaan varajohtoa 706 myöten jälkivalitsimeen 702, P. Jäl-kivalitsimen avulla voidaan tuo kytkettävä yhteys kytkeä kummalle tahansa keskuksen lähtöjohdolle. On luonnollista, 20 että yhdessä keskuksessa voi olla useita esi- tai jälkiva-litsimia.

On selvää, että esi- ja jälkivalitsimien ei tarvitse olla samalla tavalla kytkettyinä tulo ja lähtöpuolella.

• Voi olla jopa, että toisella puolella valitsinta ei käyte- 25 tä lainkaan, vaikka toisella käytetään. Toinen mahdollisuus on, että liikenne on kaksisuuntaista ja yhteydelle kuuluu sekä tuleva, että lähtevä johto.

Kuvio 8 esittää prioriteettien käyttöä esivalitsi-meen tulevien johtojen kytkemisessä varayhteydelle. Ku-30 viossa on kytkentäkenttä 801, X, johon on varajohdon 803 avulla kytketty esivalitsin 802, P. Keskukseen tulevat sisään varajohdon 803 lisäksi tulojohdot 804, 805, 806, joista tulojohdot 804 ja 805 on kytketty suoraan kytkentäkenttään 801. Tulojohdot 804 ja 805 on lisäksi kytketty 35 apukytkentöjen 807 ja 808 kautta esivalitsimeen 802, P.

« 10 103857 Tässä kytkennässä varajohto 803 muodostaa varayh-teyden tulojohdoille 804 ja 805, mikäli jompi kumpi tai molemmat niiden omista tuloista kytkentäkenttään 801 vikaantuu. Kun taas kumpikin kytkentäkentän 801 tulojohto 5 804, 805 on kunnossa kulkee johdon 806 liikenne esivalit- simen 802, P kautta normaalisti varajohdolle 803, ja siitä edelleen kytkentäkenttään 801. Siten siis tulojohto 806 käyttää esivalitsimen jälkeistä varayhteyttä 803 yhteydenmuodostukseen kytkentäkenttään 801 silloin kun tulo-10 johdot 804 ja 805 ovat kunnossa ja kun ne eivät tarvitse varajohtoa 803. Siten siis tulojohto 806 on alemmal-la/väistyvällä prioriteetilla suhteessa tulojohtoihin 804 ja 805, mutta tulojohto 806 hyödyntää varajohtoa 803, kun suuremmalla prioriteetilla olevat tulojohdot 804 ja 805 15 eivät varajohtoa tarvitse.

Kuvio 9 esittää prioriteettien käyttöä esivalitsi-meen tulevien johtojen kytkemisessä varayhteydelle. Kuviossa on kytkentäkenttä 901, X, johon on varajohdon 903 avulla kytketty esivalitsin 902, P. Keskukseen tulevat si-20 sään varajohdon 903 lisäksi tulojohdot 904, 905, 906, joista tulojohdot 904 ja 905 on kytketty suoraan kytkentäkenttään 901. Tulojohdot 904, 905 ja 906 on lisäksi kyt ketty apukytkentöjen 907, 908 ja 909 kautta esivalitsimeen 902, P.

• ' 25 Tässä kytkennässä varajohto 903 muodostaa varayh- teyden kaikille tulojohdoille 904, 905 ja 906, mikäli jokin tai kaikki niistä tai niiden tuloista kytkentäkenttään 901, X vikaantuu. Kun taas kaikki kytkentäkentän 901 tulo-johdot 904, 905, 906 ovat kunnossa kulkevat yhteydet suo-30 raan tulojohdoista 904, 905, 906 kytkentäkenttään 901, X.

• Tulojohdoilla 904, 905 ja 906 voi olla keskinäiset priori teetit siitä, millä yhteydellä on oikeus käyttää varajohtoa 903, mikäli jotkin tai kaikki johtimet 904, 905, 906 tai vastaavat kytkentäkentän 901 liitännät vikaantuvat. 35 Tämä pätee siis tilanteeseen, jossa useampi kuin yksi joh- 103857 din vikaantuu, sillä luonnollisesti tilanteessa, jossa vain yksi yhteys vikaantuu, annetaan varajohto 903 vikaantuneen yhteyden käyttöön.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoi-5 tettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen ATM-tietoliikenne -keskus ja menetelmä tietoliikennesignaalien välittämiseksi ATM-tietoliikennekeskuksessa vaihdella oheistettujen patenttivaatimusten puitteissa. Vaikka keksintöä onkin edel-10 lä selitetty lähinnä ATM-kytkennän yhteydessä, voidaan keksintöä käyttää muunkinlaisessa tietoliikennekytkennäs-sä.

Esivalitsimet voidaan myös keskittää yhdeksi laitteeksi, jos halutaan. Tällöin siinä on hyvin useita tulo-15 portteja, ja haluttu määrä lähtöjä. Edelleen, varajohtoja voi olla useita mutta vähintään yksi. Lisäksi varmistetut johdot voivat olla kiinteästi valittuja.

Tässä keksinnössä varmistettavien johtojen määrää ei ole päätetty. Voitaisiin myös puhua varmistettavista 20 johdoista per varajohto tai varmistettavista tulo/lähtö-johdoista per varajohtoliitäntä. Tästä suhteesta riippuu luonnollisesti myös varmistuksen laatu ja kattavuus.

On lisäksi selvää, että varmistettavan johdon tulisi olla jotenkin tärkeä verrattuna varmistamattomiin joh-25 töihin, mikäli kaikkia keskuksen johtoja ei varmenneta esivalitsimen avulla. Tällaisella esivalitsimen avulla varmennetulla johdolla voisi olla tärkeitä yhteyksiä, esim verkonhallinnan käyttämiä yhteyksiä tai tilaajille hyvin tärkeitä yhteyksiä. Tyypillisesti myös yhdysjohto solmujen . 30 välillä voi olla tärkeämpi kuin jokin yksittäinen tilaa- • · jajohto.

• I

Claims

1. ATM-tietoliikennekeskus tietoliikenneyhteyksien välittämiseksi, tietoliikennekeskuksen (kuvio 4) käsittä- 5 essä tulojohtoja (304, 305), lähtöjohtoja (330, 331), ja kytkentäkentän (301) minkä tahansa yhteyden kytkemiseksi tulojohdolta halutulle lähtöjohdolle mainitun kyt-10 kentäkentän käsittäessä sisäänmenoja (306-309), yhteyksien liittämiseksi mainittuun kytkentäkenttään, ja ulosmenoja (310-313), yhteyksien johtamiseksi ulos mainitusta kytkentäkentästä, 15 tunnettu siitä, että mainittu tietoliikennekeskus käsittää mainittujen tulojohtojen (304, 305) ja mainittujen sisäänmenojen (306-309) väliin sijoitetun esivalitsimen (302) mainitun tietoliikennekeskuksen halutun tulojohdon kytkemiseksi kytken-20 täkentän (301) haluttuun sisäänmenoon (306-309).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ATM-tietoliikennekeskus, tunnettu siitä, että mainittu esivalitsin (302) on sovitettu kytkemään keskuksen tulojohto jon- ; kin sisääntulonsa kautta johonkin useista mainituista kyt- 25 kentäkentän (301) sisäänmenoista.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ATM-tietoliikennekeskus, tunnettu siitä, että mainittu esivalitsin (302) käsittää sisääntulon, joka on yhdistetty mainittuun tulojohtoon (304, 305), ja useita ulostuloja, jotka ; 30 on yhdistetty mainittuihin sisäänmenoihin (306-309).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ATM-tietoliikennekeskus, tunnettu siitä, että mainittu esivalitsin (102) käsittää yhden sisääntulon (101), joka on yhdistetty mainittuun tulojohtoon, ja kaksi ulostuloa (103, 35 104), jotka on yhdistetty mainittuihin sisäänmenoihin (306-309) . 13 103857

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ATM-tietoliiken-nekeskus, tunnettu siitä, että mainittu esivalitsin (102) on sovitettu kytkemään mainittu tulojohto (101) sisääntulonsa kautta kahteen vaihtoehtoiseen ulostuloon 5 (103, 104), jotka on yhdistetty mainittuihin sisäänmenoi- hin (306-309) siten, että mainittu tulojohto on kytkettävissä esivalitsimen (102) kautta kytkentäkentässä (301) varalla olevaan sisäänmenoon (309).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ATM-tietoliiken-10 nekeskus, tunnettu siitä, että mainittu esivalitsin (302, 303) käsittää useita sisääntuloja (304, 305) ja useita ulostuloja (330, 331).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ATM-tietoliiken-nekeskus, tunnettu siitä, että mainittu esivalit- 15 sin (102) on ulosmenoonsa (103) liittyvän reitin vikaantuessa sovitettu kytkemään mainitun vikaantuneen reitin (103) johto vaihtoehtoiseen ulosmenoonsa (104), jos mainittu ulosmeno on varalla ja vapaa tai sille kytketty johto on alemmalla prioriteetilla kuin viallisen reitin (103) 20 tulojohto.

8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ATM-tietoliiken-nekeskus, tunnettu siitä, että mainittu ATM-tieto-liikennekeskus (301) on sovitettu suorittamaan muodostet- ; tavien yhteyksien kytkennät vasteellisesti kytkentälait- 25 teiden (301, 302, 303) käytössä tapahtuneille muutoksille siten, että yhteydet (IV,V,VI) menevät kytkentälaitteiden (301, 302, 303) läpi katkeamattomina (kuvio 4).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ATM-tietoliiken-nekeskus, tunnettu siitä, että mainittu ATM-tieto- 30 liikennekeskus käsittää mainituille kytkentälaitteille (301, 302, 303) vasteellisen ohjausyksikön (320), joka on sovitettu ohjaamaan (321) kytkentälaitteita (301, 302, 303. siten, että yhteydet (IV,V,VI) menevät kytkentälaitteiden (301, 302, 303) läpi katkeamattomina (kuvio 4). • m 103857

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ATM-tietoliiken-nekeskus, tunnettu siitä, että mainittu ATM-tieto-liikennekeskus (301) on sovitettu suorittamaan muodostettavien yhteyksien (IV,V,VI) kytkennät vasteellisesti kyt- 5 kentälaitteiden (301, 302, 303) käytössä tapahtuneille muutoksille siten, että muodostettavat yhteydet (IV,V,VI) muodostuvat katkeamattomiksi yhteyksiksi huolimatta siitä, että osa kytkentälaitteiden (301, 302, 303) kytkennöistä on vikaantunut (400) siten, että yhteydet (I,II,III) ovat 10 katkenneet.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ATM-tietoliiken-nekeskus, tunnettu siitä, että mainittu ATM-tieto-liikennekeskus käsittää mainittujen tulojohtojen ja mainittujen sisäänmenojen väliin kytkettynä useita esivalit- 15 simia (102, 302, 303, P).

12. Menetelmä tietoliikenneyhteyksien välittämisek si ATM-tietoliikennekeskuksessa, joka ATM-tietoliikenne-keskus (kuvio 4) käsittää: tulojohtoja (304, 305), 20 lähtöjohtoja (330, 331), kytkentäkentän (301) minkä tahansa yhteyden kytkemiseksi tulojohdolta haluttuun lähtöjohtoon mainitun kytkentäkentän käsittäessä sisäänmenoja (306-309), yhteyksien liittä-25 miseksi mainittuun kytkentäkenttään (301), ulosmenoja (310-313) , yhteyksien johtamiseksi ulos mainitusta kytkentäkentästä (301), menetelmän ollessa tunnettu siitä, että: toteutetaan mainittuun tietoliikennekeskukseen mai-30 nittujen tulojohtojen (304, 305) ja mainittujen sisään menojen (306-309) väliin esivalitsin (302) mainitun tietoliikennekeskuksen halutun tulojohdon kytkemiseksi kytkentäkentän (301) haluttuun sisäänmenoon (306-309).

12 103857 Pa tenttivaatimukset:

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että mainittu kytkeminen tapahtuu is 103857 siten, että esivalitsimen (302) sisääntuloon liittyvä johto kytketään joko varsinaiseen tai varalla olevaan sisään-menoon.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, 5 tunnettu seuraavista menetelmävaiheista: havaitaan mainitun esivalitsimen (302) ulosmenoon liittyvän reitin vikaantuminen (400), vasteellisesti mainitun esivalitsimen (302) ulosmenoon liittyvän reitin vikaantumiselle (400) kytketään 10 mainitun esivalitsimen (302) tulojohto vastaavan varsinai sen ulosmenon sijasta esivalitsimen (302) toiseen ulosmenoon, mikäli tämä toinen ulosmeno on yhdistetty mainitun kytkentäkentän (301) varalla ja vapaana olevaan sisään-menoon tai sitä käyttävä johto on alemmalla prioriteetilla 15 kuin viallisen reitin tulojohto.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan esivalitsimen (302) ja kytkentäkentän (301) yhteiskäyttöä siten, että yhteydet pysyvät katkeamattomina.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan esivalitsimen (302) ja kytkentäkentän (301) yhteiskäyttöä siten, että yhteydet pysyvät katkeamattomina yhteyksinä huolimatta siitä, että osa kytkentäkentän (301) kytkennöistä on vikaantunut si-25 ten, että yhteydet näiden kytkentöjen kautta ovat olleet mahdottomia. 16 103857