FI103453B

FI103453B - Automaattinen ehdollinen ristikytkentä

Info

Publication number: FI103453B
Application number: FI973506A
Authority: FI
Inventors: Hannu Esala; Jarmo Ylae-Mella; Hannu Haapajaervi
Original assignee: Nokia Telecommunications Oy
Priority date: 1997-08-26
Filing date: 1997-08-26
Publication date: 1999-06-30
Also published as: WO1999013618A2; AU8980798A; FI973506A; FI973506A0; US6526290B1; DE69830243T2; DE69830243D1; EP1010298B1; FI103453B1; CN1205786C; EP1010298A2; WO1999013618A3; CN1272273A

Description

103453

Automaattinen ehdollinen ristikytkentä - Automatisk villkorlig korskoppling

Keksintö koskee yleisesti ristikytkentälaitteita, joissa on liitännät ulkoista 5 tiedonsiirtojärjestelmää varten, joita liitäntöjä ohjaa ristikytkentälaitteen sisäinen ohjauspiiri. Erityisesti keksintö koskee mainitunlaisia laitteita, joissa ohjauspiirin toiminta riippuu siitä, ovatko ulkoisen tiedonsiirtojärjestelmän yhteydet kunnossa.

Kuva la esittää erästä solukkoradiojärjestelmän tukiasemaverkkoa, jossa on 10 tukiasemaohjain 100 (BSC, Base Station Controller) sekä useita tukiasemia 101 (BTS, Base Transceiver Station). Tukiasemaohjain 100 on edelleen yhteydessä matkapuhelinkeskukseen, jota ei ole esitetty kuvassa. Tiedon siirtämiseksi tukiasemaohjaimen 100 ja tukiasemien 101 välillä niitä yhdistää joukko tiedonsiirtoyhteyksiä, jotka muodostavat tukiasemaverkossa ns. 15 transmissiojärjestelmän. Solukkoradiojärjestelmän, esimerkiksi GSM-järjestelmän (Global System for Mobile telecommunications), standardit eivät yleensä määrittele tukiasemaverkossa käytettävää transmissiotapaa muuten kuin siltä edellytettävän toiminnallisuuden muodossa. GSM-järjestelmässä standardin määrittelemää kahden tukiaseman tai tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välistä rajapintaa nimitetään Abis-20 rajapinnaksi. Transmissiotapa voi olla esimerkiksi 2 Mbit/s:n tai 1,5 Mbit/s:n PCM-yhteys (Pulse Coded Modulation; ITU-T G.703 ja G.704), SDH-yhteys (Synchronous Digital Hierarchy; ITU-T G.774.03), ATM-yhteys (Asynchronous Transfer Mode; ETS 300 371), ISDN-yhteys (Integrated Services Digital Network), HDSL-yhteys (High Density Digital Subscriber Line). Fyysisenä yhteytenä voi olla 25 tavanomainen kuparijohdin, valokaapeli tai mikroaaltoradiolinkki.

Kuvan la esittämän järjestelmän tukiasemissa ja tukiasemaohjaimessa liitäntä transmissiojärjestelmään tapahtuu ristikytkentälaitteen 102 välityksellä. Tukiaseman ristikytkentälaite 102 voi koostua yhdestä tai useammasta transmissioyksiköstä 30 (TRU, engl. TRansmission Unit). Ristikytkennällä tarkoitetaan sitä, että ristikytkennän toteuttavaan laitteeseen sisääntulevaa kehyksittäin järjestettyä dataa voidaan kytkeä laitteessa lähtösuuntaan niin, että databittien sijainti kehyksissä on muutettavissa. Tukiaseman ristikytkentälaite "pudottaa" tietyt transmissiojärjestelmän kehyksen bitit ja aikavälit kyseisen tukiaseman käyttöön eli 35 ohjaa tietyissä aikaväleissä saapuvat, kyseistä tukiasemaa koskevat tiedot tukiasemaan ja toisaalta liittää tukiasemalta tukiasemaohjaimen suuntaan lähtevät tiedot tiettyihin, kyseisen tukiaseman käyttöön osoitettuihin aikaväleihin. Ristikytkentälaite voi tehdä sisääntulevalle datalle myös summaus-, monistus- tai 2 103453 muita operaatioita ennen datan kytkemistä lähtösuuntaan. Kun ristikytkentälaite on kalustettu joko samaan tukirakenteeseen ("räkkiin", engl. "rack") itse tukiaseman kanssa tai sen välittömään läheisyyteen, tukiasema muodostaa kompaktin yksikön ja tukiasemaverkko on helposti muunneltavissa ja laajennettavissa.

5

Yhdelle tukiasemalle allokoitava transmissiojärjestelmän tiedonsiirtokapasiteetti riippuu siitä, montako TRX-yksikköä (Transmit/Receive) 103 se sisältää. TRX:t muodostavat radiorajapinnan päätelaitteisiin 104 ja niiden määrästä riippuu, montako samanaikaista puhelu- tai datasiirtoyhteyttä tukiasema voi kerrallaan 10 välittää. Tukiasemaverkon eri osissa voidaan myös tarvita erisuuruista transmissiokapasiteettia riippuen tukiasemaverkon topologiasta. Puumaisesti haarautuvissa tukiasemaverkoissa suurinta kapasiteettia edellytetään lähellä tukiasemaohjainta olevilta yhteyksiltä.

15 Yksinkertaisin transmissiojärjestelmä on ns. point-to-point-yhteys, jossa yksittäinen GSM-tukiasema on suoraan yhteydessä tukiasemaohjaimeen ja tämän kautta keskukseen. Kuitenkin esim. 2 Mbit/s PCM:n tapauksessa yhden TRX:n sisältämän tukiaseman vaatima liikennekapasiteetti on varsin pieni verrattuna koko siirtokaistaan. Tyypillisesti yhtä TRX.ää kohti varataan kaksi ja puoli aikaväliä 20 PCM-kehyksesta (6-8 puhekanavaa ja signalointi) eli 160 kbit/s. Tämän vuoksi point-to-point-yhteys tuhlaa usein kapasiteettia ja tulee kustannuksiltaan kalliiksi. Sen sijaan esim. olemassa olevien ISDN-yhteyksien käyttö voi olla houkuttelevaa point-to-point-yhteyksiin. Verkon varmennusta voidaan suorittaa kahdentamalla point-to-point-yhteyksiä (redundant point-to-point).

25

Transmissiosiirtokaistaa voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi ketjuttamalla tukiasemia (ns. multidrop-chain -rakenne). Ketjussa useat tukiasemat jakavat aikajakoisesti saman transmissiomedian ja yhteyden kapasiteetti saadaan tarkemmin hyötykäyttöön. Tällöin tukiasemaan integroitu ristikytkentätoiminnallisuus pääsee 30 oikeuksiinsa, kun aikavälijärjestelyt voidaan tehdä itse tukiaseman sisällä.

Rengasverkkoja (engl. loop network) käytetään verkonvarmennustapauksissa. Tukiasemat kytketään renkaaksi, jolloin koko ajan on olemassa transmissioyhteys renkaan kumpaankin suuntaan kultakin tukiasemalta BSC:hen. Normaalitilanteessa 35 jompikumpi ehjistä yhteyksistä on kytkettynä. Verkon tilan tarkkailuun käytetään status-bittejä, ns. pilot-bittejä, joita kukin tukiasema lähettää kumpaankin siirtosuuntaan renkaassa. Muutos pilot-bitin tilassa kertoo verkkovauriosta, jolloin tukiasemien ristikytkentälaitteet kytketään varmentavalle yhteydelle. Myös verkon 3 103453 synkronointitieto välitetään omien statusbittien välityksellä. Mahdollisimman nopea yhteydenvaihto mahdollistaa verkon toiminnan puheluiden katkeamatta myös vikatilanteissa. GSM-puhelu sietää noin 500 ms katkon transmissioyhteydellä ilman varsinaisen puhelun katkeamista.

5

Kuva Ib esittää erästä tekniikan tason mukaista GSM-tukiaseman ristikytkentälaitetta. Siinä on kaksi erillistä transmissioyksikköä 110 ja 111. Kummastakin transmissioyksiköstä on GSM-standardien mukainen Abis-rajapinta "ulospäin", siis joko tukiasemaohjaimeen tai toiseen tukiasemaan (ei esitetty 10 kuvassa). Lisäksi kummastakin transmissioyksiköstä on tukiasemaohjaimen suuntaan käytönhallintayhteys. Toinen transmissioyksiköistä on myös yhteydessä tukiaseman sisäiseen dataväylään, jonka kautta välitetään tukiaseman välittämiin päätelaitteiden puhelu- ja signalointiyhteyksiin liittyvä alassuuntainen data tukiaseman TRX-yksiköihin (ei esitetty kuvassa) ja vastaavasti ylössuuntainen data 15 TRX-yksiköistä kohti tukiasemaohjainta. Tekniikan tason mukaisessa toteutuksessa ristikytkentälaitteen transmissioyksiköt 110 ja 111 ovat täysin erillisiä, ja kummallakin on oma sisäinen ristikytkentäväylänsä. Transmissioyksiköt ovat yhteydessä toisiinsa Abis-rajapinnan kautta kuvassa Ib esitetyllä tavalla.

20 Tulevaisuuden solukkoradiojärjestelmissä keskimääräinen solukoko on pienempi ja solujen lukumäärä vastaavasti suurempi kuin nykyään, jolloin transmissiojärjestelmiin on voitava liittää entistä enemmän tukiasemia ja verkkotopologioista ja ristikytkennöistä tulee entistä monimutkaisempia.

Transmissiomediasta vastaava operaattori ei välttämättä ole sama kuin 25 solukkoradiojärjestelmän toimintaa pyörittävä operaattori, jolloin jälkimmäisen on voitava toteuttaa tukiasemien ja tukiasemaohjainten välinen transmissio käyttäen mahdollisimman edullisesti ja tehokkaasti tarjolla olevia erilaisia tiedonsiirtomahdollisuuksia.

30 Tämän keksinnön tavoitteena on esittää tukiaseman ristikytkentälaite, joka reagoi transmissiojärjestelmän vikatilanteisiin nopeasti, tehokkaasti ja luotettavasti.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan järjestämällä ristikytkentälaitteeseen laitteistopohjainen transmissiojärjestelmän statusbittien tarkkailu ja ristikytkennän 35 muutos statusbittien tilassa havaitun muutoksen perusteella.

4 103453

Keksinnön mukainen ristikytkentälaite käsittää ristikytkentäprosessorin, datamuistin ristikytkettävän datan tallentamiseksi syklisesti toistuvina osina ja ohjausmuistin ristikytkentää ohjaavien käskyjen tallentamiseksi. Sille on tunnusomaista, että - se käsittää ehtotarkkailulohkon, joka on järjestetty valikoidusti lukemaan 5 ristikytkettävää dataa mainitusta datamuistista ja ilmaisemaan muutos tietyn syklisesti toistuvan bitin tai bittikombinaation tilassa ja - mainittu ristikytkentäprosessori on järjestetty vasteena tietyn käskyn lukemiselle mainitusta ohjausmuistista lukemaan tietty ristikytkettävä data tietystä ensimmäisestä lähteestä, jos mainittu ehtotarkkailulohko on ilmaissut muutoksen 10 tietyn syklisesti toistuvan bitin tai bittikombinaation tilassa, ja tietystä toisesta lähteestä, jos mainittu ehtotarkkailulohko ei ole ilmaissut muutosta tietyn syklisesti toistuvan bitin tai bittikombinaation tilassa.

Keksintö kohdistuu myös menetelmään ehdollisen ristikytkennän toteuttamiseksi. 15 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että se käsittää vaiheet, joissa a) luetaan tietty osa datamuistiin tallennetusta ristikytkettävästä datasta ja verrataan sen arvoa arvoon, joka on luettu vastaavasta kohdasta aiemmin datamuistiin tallennettua ristikytkettävää dataa, 20 b) ilmaistaan, onko vertauksen kohteena oleva tallennetun ristikytkettävän datan osa muuttanut arvoaan syklisten toistumiskertojen välillä, c) luetaan ohjausmuistista ehdollista ristikytkentää tarkoittava käsky, joka sisältää tiedon ainakin kahdesta ristikytkettävän datan lähteestä, sekä d) jos b-vaiheessa on ilmaistu arvon muuttuminen, käytetään ristikytkennän 25 lähteenä ensimmäistä ristikytkentää tarkoittavan käskyn määrittämää lähdettä ja e) jos b-vaiheessa on ilmaistu arvon pysyminen samana, käytetään ristikytkennän lähteenä toista ristikytkentää tarkoittavan käskyn määrittämää lähdettä.

30

Keksinnöllisessä rakenneratkaisussa transmissioyhteyksien vaatima toiminnallisuus ja ristikytkentä on toteutettu modulaarisesti hajauttamalla ne useaan osaan, joita nimitetään tässä patenttihakemuksessa transmissioyksiköiksi. Hajauttaminen on ymmärrettävä siten, että yksittäinenkin transmissioyksikkö voi muodostaa kaikki 35 tukiaseman transmissioyhteydet, mutta kapasiteettitarpeen mukaan yksiköitä voidaan lisätä tukiaseman kalustukseen, jolloin ne toimivat yhtenä kokonaisuutena. , Ristikytkentä on transmissioyksiköiden kesken yhteinen tietyssä ns. äitilevyssä olevan rinnakkaisväylän kautta, joka yhdistää transmissioyksiköt toisiinsa ja joka on 5 103453 edullisimmin kahdennettu varmennussyistä. Tukiaseman ohjauksen kannalta transmissioyksiköt muodostavat yhden hallittavan kokonaisuuden. Kukin transmissioyksikkö toteuttaa tietyntyyppisen standarditransmissiorajapinnan.

5 GSM-liikennemäärien kasvaessa nousee esille myös tarve erityyppisiin transmissiorajapintoihin samassa tukiasemassa. Tämän vuoksi uudessa tukiasemaratkaisussa voidaan käyttää useaa eri tyyppiä olevia transmissioyksikköjä. Transmissioyksikössä tietty ensimmäinen osa toteuttaa transmissiorajapinnan ja muuntaa vastaanotetun ristikytkettävän datan transmissiojärjestelmässä käytetystä 10 tiedonsiirtomuodosta ristikytkentälaitteen sisäiseen tiedonsiirtomuotoon. Tässä muodossa ristikytkettävä data kirjoitetaan transmissioyksikköjä yhdistävään ristikytkentäväylään. Muut transmissioyksikön osat käsittävät edullisesti ainakin ristikytkennän, yksikön hallinnan, synkronoinnin muihin transmissioyksiköihin sekä liitännät tukiaseman äitilevyyn. Transmissioyksikkö voi koostua yhdestä tai 15 useammasta piirilevystä. Jäljempänä termi "erityinen osa" viittaa transmissiorajapinnan toteuttaviin osiin ja termi "yleinen osa" viittaa ristikytkentä-ja väyläliitäntälohkoon. Transmissioyksikköön voi edellä mainittujen toimintojen lisäksi sisältyä myös muita toiminnallisia lohkoja.

20 Transmissioyksikön erityinen osa osa sovittaa tukiaseman ristikytkentälaitteen tukiasemaverkon transmissiojärjestelmään, joka voi olla esimerkiksi PCM-, HDSL-tai ISDN-tyyppinen. Erityisessä osassa voi edullisesti olla myös sovitinpiirit eri fyysisiä transmissiomedioita varten, kuten kuparikaapelia, valokaapelia tai radiolinkkiä varten.

25

Yleisessä osassa kaikki ristikytkentäväylällä liikkuva data tallentuu datamuistiin. Eräs yleiseen osaan kuuluvan ristikytkentäpiirin lohkoista on ehtotarkkailulohko, joka lukee datamuistiin tallennetusta datasta tiettyjä pilot-bittejä ennalta asetettujen ehtojen mukaisesti. Muutos pilot-bitin tilassa kertoo häiriöstä 30 transmissiojärjestelmässä, jolloin ehtotarkkailulohkossa olevan statusrekisterin tila muuttuu. Ristikytkentäprosessorin toimintaa ohjaavissa käskyissä on huomioitu ne tilanteet, joissa toiminta riippuu statusrekisterin biteistä. Kun ristikytkentäprosessori käskyn ohjaamana havaitsee muutoksen statusrekisterissä, se toteuttaa käskyn määrittämän ristikytkentäoperaation eri tavalla kuin jos statusrekisterissä ei olisi 35 havaittu muutoksia.

. Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa 6 103453 kuva la esittää tunnettua tukiasemaverkkoa, kuva Ib esittää tunnettua tukiaseman ristikytkentälaitetta, 5 kuva 2 esittää ristikytkentälaitetta, jossa voidaan soveltaa keksintöä, kuva 3 esittää yksityiskohtaisemmin erästä kuvan 2 osaa, 10 kuva 4 esittää yksityiskohtaisemmin erästä toista kuvan 2 osaa ja kuva 5 esittää yksityiskohtaisemmin erästä kuvan 4 osaa.

Kuvassa 2 esitetään esimerkki uudesta tukiaseman ristikytkentälaitteen rakenteesta. 15 Ristikytkentälaitteessa on ainakin yksi transmissioyksikkö 200. Siinä voi olla myös useampia transmissioyksikköjä riippuen tarvittavien transmissioyhteyksien laadusta ja määrästä. Kukin transmissioyksikkö 200 koostuu yleisestä osasta 202 ja erityisestä osasta 204. Edullisessa suoritusmuodossa kukin transmissioyksikkö on rakennettu yhdelle piirikortille, jolle on toteutettu tarvittavat fyysiset liitännät sekä 20 yleisen osan 202 ja erityisen osan 204 tarvitsemat toiminnalliset elimet. Transmissioyksiköt on kytketty sähköisesti tukiaseman sisäiseen kahdennettuun ristikytkentäväylään. Transmissioyksiköt voidaan kytkeä myös tukiaseman lähetin/vastaanotinyksiköiden eli TRX:ien käyttämään dataväylään. Tyypillisessä toteutusmuodossa, jossa tukiaseman TRX-yksiköt on kytketty dataväylään, ainakin 25 yhden transmissioyksikön on oltava kytketty myös dataväylään tiedonsiirron mahdollistamiseksi TRX-yksiköiden ja tukiaseman ulkopuolisten transmissioyhteyksien välillä transmissioyksiköiden kautta. Keksinnön muissa toteutusmuodoissa TRX-yksiköt voivat olla kytketty myös ristikytkentäväylään.

30 Kuvassa 2 esitettyjen ristikytkentäväylien ja dataväylien lisäksi tukiasemaan voidaan toteuttaa myös muita väyliä transmissioyksiköiden toiminnan ohjaamista ja synkronointia varten. Tällaisessa sovellusmuodossa transmissioyksiköt kytketään myös tällaisiin väyliin.

35 Kunkin transmissioyksikön 200 erityisestä osasta 204 lähtee ainakin yksi kaksisuuntainen ulkoinen transmissioyhteys 206, joka voi olla esimerkiksi PCM-yhteys, SDH-yhteys, ATM-yhteys, ISDN-yhteys, HDSL-yhteys tai jokin muu yhteys. RRI-tyyppinen (Radio Relay Interface) erityinen osa on edullisesti suoraan 7 103453 yhteydessä tukiaseman mikroaaltoradion ulkoyksikköön. Yhdessä ristikytkentälaitteessa kaikkien transmissioyksiköiden erityisestä osasta voi lähteä samanlainen ulkoinen transmissioyhteys tai niitä voi olla erilaisia. Lisäksi yhteen transmissioyksikköön voidaan toteuttaa liitännät kahta tai useampaa erityyppistä 5 transmissioyhteyttä varten. Erityisen osan 204 ja yleisen osan 202 välinen tiedonsiirto kannattaa järjestää oleellisesti samanlaiseksi kaikissa transmissioyksiköissä riippumatta ulkoisen transmissioyhteyden tyypistä. Eräs edullinen ratkaisu on muodostaa erityisen osan ja yleisen osan välille N kappaletta vakiokapasiteettisia (esimerkiksi 2048 Mbit/s) yhteyksiä, missä luku N valitaan niin, 10 että erityisen osan ja yleisen osan välinen tiedonsiirtokapasiteetti on ainakin yhtä suuri kuin erityiseen osaan liittyvien transmissioyhteyksien yhteenlaskettu kapasiteetti.

Kuva 3 esittää tarkemmin erästä keksinnön mukaisen ristikytkentälaitteen 15 transmissioyksikön erityistä osaa 300, joka on tarkoitettu PCM-signaalin lähetykseen ja vastaanottoon. Siinä on N-kanavainen linjaliitäntäpiiri 301, joka vastaanotossa adaptoituu vastaanotettuun signaalitasoon sekä ekstraktoi ja regeneroi kelloinformaation datasta. Linjaimpedanssi voi olla sovelluksesta riippuen 75 Ω, 120 Ω (El) tai 100 Ω (Tl). Lähetyksessä linjaliitäntäpiiri 301 sovittaa lähetettävän 20 datan sähköisesti itse transmissiomediaan, joka on koaksiaalikaapeli tai kierretty parikaapeli. Transmissiolinjan loogisen terminoinnin toteuttaa N-kanavainen framer-piiri 303. Vastaanotossa se purkaa linjakoodauksen (esimerkiksi HDB3, High Density Bipolar 3; AMI, Alternate Mark Inversion tai B8ZS, Binary 8 Zero Substitution) ja lukittuu kehysvaiheeseen datavirrassa olevien kehyslukitussanojen .. 25 avulla. Framer-piirissä 303 on lisäksi muuta toiminnallisuutta mm. overhead-datan käsittelyyn; kanavakohtaisen signaloinnin purkaminen, Tl:n HDLC-viestien käsittely, erilaisten hälytystietojen käsittely yms. Lopulta erityinen osa tarjoaa datavirran yleiseen osaan päin muodossa, jossa kello on erotettu datasta erilliseksi signaaliksi ja lisäksi kehyksen alku ilmoitetaan omalla signaalillaan. 30 Lähtösuunnassa em. toimenpiteet suoritetaan päinvastaisessa järjestyksessä.

Riippumatta siitä, onko transmissiorajapinta 2,048 Mbit/s (El) vai 1,554 Mbit/s (Tl), framer-piiri 303 tarjoaa aina N x 2,048 Mbit/s rajapinnan yleiseen osaan päin. Tämä aikaansaadaan ffamer-piirin 303 sisäisellä datan puskuroinnilla ja datan 35 sijoittamisella framer-piirin 303 ja yleisen osan 202 välisissä yhteyksissä El-kehysrakenteeseen, jolloin jos transmission yhteydessä käytetään pienempikapasiteettista Tl-kehysrakennetta, El-kehysrakenteen "ylimääräiset" 8 103453 aikavälit täytetään pseudodatalla. Sama periaate pätee myös muihin erityisen osan sovelluksiin; rajapinta yleiseen osaan on aina N χ 2,048 Mbit/s.

Kuva 4 esittää yksinkertaistettuna erään transmissioyksikön yleisen osan 202 5 sähköistä perusrakennetta. Yleinen osa käsittää ristikytkentäpiirin 231, joka on tavallisesti ASIC-piiri (Application Specific Integrated Circuit) ja josta käytetään jatkossa nimitystä kytkentäpiiri. Lisäksi yleinen osa käsittää oskillaattorin 232, mikroprosessorin 233 sekä ristikytkentäväyläliitännän 234. Lähetin- ja vastaanotinlohkot 235a ja 235b erityisen osan kanssa käytävää tiedonvaihtoa varten 10 sijaitsevat kytkentäpiirissä 231, joka käsittää lisäksi mm. ristikytkentäprosessorin 236, datamuistin (DM, Data Memory) 237 ja ohjausmuistin (CM, Control Memory) 238. Datamuisti 237 toimii datan välivarastona, johon kytkentäpiirin kautta lähtösuuntaan eli ristikytkentäväylältä lähetinlohkoihin kulkeva data tallennetaan väliaikaisesti sen uudelleenjärjestelyä varten. Mikroprosessori 233 ohjaa koko 15 yleisen osan toimintaa.

Yleinen osa on ristikytkentäväyläliitännän 234 välityksellä yhteydessä ristikytkentälaitteen ristikytkentäväylään, jossa tieto esiintyy tietyn väyläprotokollan määrittämässä muodossa. Ristikytkentäväylällä siirrettävä tieto on järjestetty 20 tietynlaisiksi, säännöllisen muotoisiksi kehyksiksi. Jokainen ristikytkentäväylällä näkyvä kehys tallentuu vuorollaan ristikytkentäpiirin 231 datamuistiin DM. Ristikytkentäprosessori XC lukee dataa datamuistista DM esimerkiksi tavu kerrallaan ja kirjoittaa luetun datan lähetinlohkoihin 235a, jotka johtavat transmissioyksikön erityiseen osaan. Pienintä datamäärää, jonka käsittelyä 25 kirjoitusoperaation yhteydessä voidaan hallita muusta datasta riippumatta, nimitetään granulariteetiksi. Jos granulariteetti on yksi bitti, jokaista datamuistista DM luettavaa ja lähetinlohkoihin 235a kirjoitettavaa bittiä voidaan ohjata muista biteistä riippumatta. Ohjausmuistista CM luetut käskysanat määräävät, minkälaisessa järjestyksessä datamuistista DM luettu data kirjoitetaan 30 lähetinlohkoihin 235a.

Yksi tekniikan tason mukainen GSM-puheluyhteys varaa transmissiojärjestelmästä 16 kbit/s:n kapasiteetin, joka vastaa PCM-transmissiojärjestelmän kehyksessä kahta bittiä (standardien G.703 ja G.704 mukaisesti PCM-kehykset toistuvat 35 transmissiojärjestelmässä 8000 kertaa sekunnissa, jolloin yksi bitti per kehys vastaa 8 kbit/s:n kapasiteettia). Keksinnön mukaisessa ristikytkentälaitteessa on kuitenkin edullista varautua myös suunnitteilla oleviin ns. puolinopeus-GSM-yhteyksiin, joista kukin edustaa vain 8 kbit/s:n transmissiokapasiteettia. Koska näitä yhteyksiä 9 103453 on voitava käsitellä ristikytkentälaitteissa toisistaan riippumatta ja koska lisäksi on edullista varautua standardien G.703 ja G.704 mukaisen CAS-signaloinnin (Channel Associated Signalling) välittämiseen ristikytkentälaitteissa, granulariteetin on oltava yksi bitti.

5

Keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi seuraavaksi selostetaan lyhyesti erilaisia kytkentätyyppejä ristikytkentälaitteessa. B-tyyppi on yksinkertaisin kytkentätyyppi: kutakin uloslähetettävää bittiä kohti voidaan kertoa, mistä bitti on tarkoitus kytkeä. Jo granulariteetti on yksi bitti ja transmissioyhteys on G.703/G.704-tyyppinen, 10 ristikytkentätaso on siis 8 kbit/s. Mikäli edellä mainittu kanavakohtainen signalointi (ns. CAS-signalointi) on käytössä, voidaan kytkentäpiirissä myös se ristikytkeä määrittämällä CAS-kanavaa vastaavaan aikaväliin 64 kbit/s:n kytkentä. Vaikka keksinnön mukaista kytkentäpiiriä tultaneen käyttämään pääasiassa GSM-järjestelmissä, joissa CAS-signalointia ei käytetä, CAS:n ristikytkentää on edullista 15 tukea kytkentäpiirissä, jotta voitaisiin varautua tilanteeseen, jossa GSM- tukiasemajärjestelmä on osa kiinteää verkkoa ja kiinteän verkon kanavat CAS-signalointeineen tulee kytkeä läpi.

Y-tyypillä voidaan määrittää ehdollinen kytkentä. Granulariteetteina on valittavissa 20 32 kbit/s tai 64 kbit/s riippuen siitä halutaanko myös CAS kytkeä. Ehdollinen kytkentä tarkoittaa, että tietty uloslähetettävä tieto-osa (bitti, tavun osa tai tavu) voidaan kytkeä kahdesta vaihtoehtoisesta lähteestä eli sisääntulevan datan kahdesta vaihtoehtoisesta kohdasta. Y-tyypin kytkentää käytetään esimerkiksi topologialtaan rengasmaisen verkon tukiasemassa, joka saa transmissiojärjestelmän kautta 25 periaatteessa saman tiedon kahdesta eri suunnasta. Tällöin tukiaseman I · ristikytkentälaite valitsee jommankumman saamistaan tiedoista edelleen lähetettäväksi (tai tukiaseman TRX-yksikköön välitettäväksi). Kytkettävän tiedon lähdettä vaihdetaan, kun tietty ehto täyttyy. Ehdollisten kytkentöjen olemassaolo ja toteuttaminen on sinänsä tunnettua, mutta esillä oleva keksintö kohdistuu siihen, 30 miten ristikytkentälaite muodostaa päätöksen, joka tarkoittaa ehdollisen kytkennän ehdon täyttymistä ja kytkennän vaihtamista.

C-tyypin kytkennällä voidaan suorittaa kanavien digitaalinen summaus. Riippuen summattavien lähteiden määrästä ja mahdollisesta CAS-kanavien summauksesta voi 35 kytkennän taso olla 16 kbit/s, 32 kbit/s tai 64 kbit/s. Summattavien lähteiden määrittämistä ja summausta ohjaavia käskyjä on käsitelty tarkemmin tämän patenttihakemuksen kanssa samanaikaisesti jätetyssä saman hakijan patenttihakemuksessa "Ristikytkentäprosessorin käskyarkkitehtuuri".

10 103453

Kuva 5 esittää yksinkertaistettua kaaviokuvaa eräästä keksinnön mukaisen ristikytkentälaitteen kytkentäpiiristä. Kuvassa on selvyyden vuoksi esitetty vain osa kytkentäpiirin sisältämistä lohkoista. Vastaanotinlohkot 501 - 508 vastaanottavat 5 dataa transmissioyksikön erityisestä osasta (ei esitetty kuvassa) ja siirtävät datan eräänlaisen puskurimuistijärjestelyn 509 välityksellä ristikytkentäväyläliitäntään 510. Viimeksi mainittu kirjoittaa vastaanotetun datan ristikytkentäväylälle sellaiseen ristikytkentäväylän kehysrakenteen kohtaan, joka on allokoitu kyseiselle transmissioyksikölle. Kaikki ristikytkentäväylältä luettu data tallentuu kehyksittäin 10 datamuistiin 511, josta sitä voivat lukea sekä ristikytkentäprosessori 512, kytkentäpiirin mikroprosessoriliitäntä 513 että ehtotarkkailulohko 514. Lukeminen tapahtuu lukuporteista, joita datamuistissa 511 on kaksi. Ensimmäinen lukuportti 515 on yksinomaan ristikytkentäprosessorin 512 käytössä, koska sen on tässä esimerkkitapauksessa luettava dataa datamuistista kytkentäpiirin 16,384 MHz:n 15 kellotaajuussignaalin jokaisella kellonreunalla. Toisen lukuportin 516 käyttö on aikajaettu mikroprosessoriliitännän 513 ja ehtotarkkailulohkon 514 välillä, kuitenkin siten, että ehtotarkkailulohkolla on lukuportin 516 käyttöön etuoikeus.

Mikroprosessoriliitännän 513 ja ehtotarkkailulohkon 514 välillä on luku- ja 20 kirjoitusyhteys, jonka avulla mikroprosessoriliitäntään 513 kytkettävä, kyseisen transmissioyksikön toimintaa ohjaava mikroprosessori pystyy lukemaan ehtotarkkailulohkoon 514 sisältyvien muistipaikkojen sisältöä sekä kirjoittamaan niihin. Lisäksi ehtotarkkailulohkon 514 ja ristikytkentäprosessorin 512 välillä on lukuyhteys, jonka välityksellä ristikytkentäprosessori 512 voi lukea .. 25 ehtotarkkailulohkoon 514 sisältyvien muistipaikkojen sisältöä.

Ehtotarkkailulohkoon voidaan tallentaa tietty määrä ehtoja, joiden mukaisia havaintoja halutaan tehdä ristikytkentäväylällä havaitusta datasta. Jotta ehtotarkkailulohkosta ei tulisi kohtuuttoman suuri, ehtojen määrällä on hyvä olla jokin yläraja. Eräs sopiva yläraja on 128 ehtoa.

30

Yksi ehto koostuu bittiosoitteesta, määritysrekisteristä ja ehtostatusrekisteristä. Lisäksi kutakin ehtoa varten on oltava tietty laskuri. Bittiosoite kertoo, mitä ristikytkentäväylän kehysrakenteen bittiä halutaan tarkkailla. Bittiosoitteen pituuden määrää siis ristikytkentäväylän kehysrakenteen bittien määrä; keksintöön 35 johtaneessa kehitystyössä on käytetty esimerkkinä ristikytkentäväylän kehystä, jossa on 13824 bittiä (54 lohkoa, kussakin lohkossa 32 aikaväliä ja kussakin aikavälissä 8 bittiä), jolloin bittiosoitteen pituuden on oltava 14 bittiä (214 = 16384). Määritysrekisterissä voidaan tietyillä koodiarvoilla määrittää kunkin ehdon 11 103453 käsittelyyn liittyviä erityispiirteitä. Eräs määritysrekisterin arvo voi esimerkiksi kertoa, päivittääkö ko. ehtoa kytkentäpiiri vai mikroprosessoriliitäntään kytketty mikroprosessori, missä "päivittämisellä" tarkoitetaan sitä, että kytkentäpiiri tai mikroprosessori tarkkailee kyseisen ehdon ilmaisemaa bittiä ja reagoi tarvittaessa 5 bitin tilassa havaittuun muutokseen. Määritysrekisterissä voidaan tietyllä koodiarvolla myös ilmaista, onko tarkkailtava bitti normaalidataa, Sa-bitti (tietty G.703/G.704 El -kehyksen nolla-aikavälin kansallisen käytön bitti) vai CAS-signalointibitti (tietty G.703/G.704 El -kehyksen Channel Associated Signalling-bitti), ja mikä on kyseiseen bittiin kohdistuvan suodatuksen aste. Määritysrekisterin 10 koko voi olla esimerkiksi neljä bittiä per ehto.

Kunkin ehdon ehtostatusrekisteri on edulliseksi todetussa suoritusmuodossa vain yhden bitin kokoinen ja sen arvo kertoo, mikä on bittiosoitteen määrittämässä positiossa havaittu bitin "vakiintunut status". Vakiintuminen tulkitaan tässä 15 yhteydessä siten, että ehtostatusrekisterin arvoa muutetaan vain, kun on havaittu N kertaa peräkkäin muu kuin ehtostatusrekisterissä oleva arvo. Lukua N nimitetään suodatuksen asteeksi. Ehtokohtaista laskuria tarvitaan sen laskemiseksi, montako poikkeavaa bittiarvoa on havaittu peräkkäin ennen ehtostatusrekisterin arvon muuttamista.

20

Ehtotarkkailulohkon 514 avulla kytkentäpiiri kykenee itsenäisesti tarkkailemaan mistä tahansa tukiaseman ristikytkentälaitteen liitännästä sisääntulevien databittien tilaa. Tarkkailu tapahtuu vasta ristikytkentäväylän jälkeen, mikä mahdollistaa myös ristikytkentälaitteen muiden transmissioyksiköiden kautta sisääntulevan datan 25 tarkkailun.

< t

Bittiosoitteen avulla kukin ehto voidaan määrittää minkä tahansa ristikytkentäväylän kehyksen lohkon mihin tahansa aikaväliin ja mihin tahansa bittiin. Lisäksi on mahdollista asettaa tarkkailu parittomien kehysten Sa-bitteihin sekä CAS-30 signalointibitteihin. Kunkin bitin tarkkailuun voidaan asettaa joko 3- tai 6-asteinen suodatus, ts. statustieto muuttuu vasta kun muuttunut bitin tilan on havaittu kolme tai kuusi kertaa peräkkäin.

Transmissioyksikössä bittien tarkkailulle on lähinnä kaksi käyttötarkoitusta. 35 Ensinnäkin pilot-bittien statustietoja käytetään Y-tyypin kytkentöjen ehtoina. Topologialtaan rengasmaisen tukiasemaverkon varmennuksessa Y-tyypin kytkennän suorittava ristikytkentälaite asetetaan tarkkailemaan pilot-bittejä » kummastakin siirtosuunnasta. Normaalissa tilanteessa, jossa verkon 12 103453 transmissioyhteydet ovat kunnossa, tarkkailtavan pilot-bitin arvo saapuu tarkkailevaan ristikytkentälaitteeseen kummastakin siirtosuunnasta samanlaisena, jolloin ristikytkentälaite valitsee kytkettäväksi lähteeksi jommasta kummasta siirtosuunnasta saapuvan datan. Valinta perustuu lähinnä alkutilanteeseen eli siihen, 5 kumpi siirtosuunta on ollut valittuna ristikytkentälaitteen nykyisen toiminnan alkaessa. Jos valitusta siirtosuunnasta saapuvan pilot-bitin tilassa havaitaan muutos, mutta vaihtoehtoisesta siirtosuunnasta saapuva saman pilot-bitin arvo pysyy muuttumattomana, ristikytkentälaite vaihtaa kytkettäväksi lähteeksi "varalla" olleesta siirtosuunnasta saapuneen datan. Koska pilot-bittien statuksen tarkkailu on 10 rakennettu osaksi kytkentäpiirin toimintaa, kytkennän vaihto voidaan tehdä hyvin nopeasti pilot-bitin statustiedon muuttuessa. On huomattava, että suodatuksen johdosta pilot-bitin arvon muutos ei ole sama asia kuin sitä vastaavan statustiedon muutos; kolmi- tai kuusiasteista suodatusta käytetään, jotta yksittäiset bittivirheet transmissioyhteydellä eivät saa kytkentää oskilloimaan.

15

Toiseksi kytkentäpiirin laitteistotasolla toteutettua bittien tarkkailua voidaan käyttää rengas- tai ketjuverkon synkronointibittien tarkkailuun perustuvaan nopeaan synkronointilähteen vaihtoon. Riippuen kahdesta ns. MCB- ja LCB-bitistä (Master Clock Bit, Loop Clock Bit), suoritetaan valinta mihin renkaan tuloliitäntään 20 synkronoidutaan, tai toimitaanko järjestelmän kellomasterina. Käytännössä kytkentäpiiri laitetaan tarkkailemaan synkronointibittejä ja se antaa keskeytyksen mikroprosessorille, mikäli synkronointibittien statustieto muuttuu. Tämän jälkeen mikroprosessori lukee statustiedot kytkentäpiiri Itä ja tekee mahdollisen synkronointilähteen vaihdon. Tällöin myös kuusiasteinen suodatus saattaa tulla 25 kysymykseen, kytkentäpiirin bittitarkkailuominaisuutta voidaan lisäksi käyttää aina muutenkin tilanteissa, joissa halutaan tarkkailla databitteihin sijoitettuja kiinteitä statustietoja.

Perinteisesti ristikytkentälaitteissa pilot-bittien ja MCB/LCB-bittien tarkkailu on 30 tehty ohjelmistotasolla pollausperiaatteella ja ohjelmiston suorittamalla suodatuksella. Tämä on nostanut huomattavasti mikroprosessorin kuormaa tapauksissa, joissa paljon eri ehtoja seuraavia Y-tyypin kytkentöjä on määritetty, ky tkentäp iirillä toteutettu bittitarkkailu vähentää siis merkittävästi mikroprosessorin kuormitusta. Toinen etu on, että Y-tyypin kytkennöissä lähteen vaihto tapahtuu 35 hyvin pienellä viiveellä, jopa alle 400 ps:ssa. Samoin MCB/LCB-statustieto havaitaan prosessorilla nopeasti sille generoitavan keskeytyspyynnön ansiosta.

13 103453

Jos ehtojen maksimimäärä on 128 ja bittiosoitteen pituus on 14 bittiä, bittiosoitteet sisältävän-RAM:n eli ehtolähde-RAM:n koko on 128 x 14 = 1792 bittiä. Bittimääritykset on edullista toteuttaa RAM:na, sillä näin suurikokoisen muistin rekisteritoteutus vaatisi jopa 50 000 loogista porttia.

5

Ehtoja luetaan syklisesti ristikytkentäväylän kehyksen tahdissa siten, että kaikki 128 tarkkailua ovat tasavälein ristikytkentäväylän kehysajan (esimerkiksi 125 ps:n) aikana. Tarkkailusyklissä käytetään edullisimmin hyväksi ristikytkentäväylän lohko- ja aikavälilaskureita. Kutakin ehtoa kohti luetaan ensin bittiosoite ja 10 määritysrekisterin sisältö. Mikäli tämä ehto on määritysrekisterissä määritetty mikroprosessorin toimesta tapahtuva päivitys, ei ehtotarkkailulohkossa tehdä mitään tämän enempää. Mikroprosessorin tekemää päivitystä käytetään, jos halutaan muodostaa sellaisia Y-tyypin kytkentöjä, jotka seuraavat jotakin kytkentäpiirille näkymätöntä ehtoa. Mikäli tarkkailtava bitti on normaalia dataa tai Sa-bitti, luetaan 15 ehtolähde-RAM:n sisältö joka kerran, CAS:n tapauksessa vain joka kuudestoista kerta, kytkentäpiirille näkyvä CAS-signalointi on kiinteä aina 16 kehyksen ajan. Tämän jälkeen luetaan data-RAM:ia ehtolähde-RAM:n osoittamasta muistipaikasta. Jos määritys on ollut Sa-bitti, tulkitaan bitti 2:sta onko kehys parillinen, missä tapauksessa se hylätään.

20

Kun tarkkailtava bitti on luettu data-RAM:sta, verrataan sen tilaa ehtostatusrekisterin arvoon. Jos arvot ovat samat, ei jatkotoimenpiteitä synny. Jos arvot ovat eri, luetaan ns. ehtosuodatus-RAM:n arvo ko. ehdon kohdalta. Tätä arvoa kasvatetaan yhdellä, jollei se ole maksimiarvossaan, missä tapauksessa se asetetaan 25 arvoon yksi. Maksimiarvo riippuu siitä onko valittu kolmi- vai kuusiasteinen suodatus. Jos suodatus-RAM:n arvo on 2 (tai 5 kuusiasteisen suodatuksen tapauksessa) kasvatetaan sitä vielä yhdellä, mutta myös ehtostatusrekisterin arvo muutetaan. Näin ehtoa koskeva ehtostatusrekisterin arvo ei siis muutu välittömästi, vaan vasta kun tarkkailtavan bitin tila on ollut muuttuneena kolmen tai kuuden 30 jakson ajan. Jotta kuusiasteinen suodatus voidaan toteuttaa tarvitaan siis 3 x 128 bitin kokoinen RAM-muisti ehtosuodatusmuistiksi.

Edellä on selostettu ehtostatusrekisterin arvon määräytymistä ehtotarkkailulohkon suorittamien luluoperaatioiden seurauksena. Varsinainen ehdollinen ristikytkentä 35 tapahtuu silloin, kun ristikytkentäprosessori lukee ohjausmuistista käskyn, joka on ns. Y-tyyppinen eli määrittelee tietylle uloskytkettävälle tavulle tai tavun osalle ainakin kaksi vaihtoehtoista lähdettä (eli kytkettävän tavun tai tavun osan sijaintia ristikytkentäväylältä luetussa kehysrakenteessa) sekä ainakin yhden ehdon, johon 14 103453 liittyvän ehtostatusrekisterin arvo määrää, mikä lähde kytketään kyseiseen uloskytkettävään tavuun tai tavun osaan. Y-tyyppisen käskyn rakennetta on selostettu tarkemmin tämän patenttihakemuksen kanssa samanaikaisesti jätetyssä saman hakijan patenttihakemuksessa "Ristikytkentäprosessorin käsky arkkitehtuuri".

5 Sen oleelliset osat ovat tyyppimäärite, joka kertoo, että kyseessä on Y-tyypin käsky, sijaintimääritteet, jotka ilmaisevat, missä kohtaa datamuistiin tallennettua kehystä kytkettävän datan vaihtoehtoiset lähteet sijaitsevat, sekä ehtomääritteet, jotka kertovat, mikä ehto tai mitkä ehdot vaikuttavat kyseisen Y-tyyppisen kytkennän tekemiseen. Käsky voi sisältää myös kiinteää dataa eli bittikuvion, joka kirjoitetaan 10 uloskytkettävään tavuun tai tavun osaan datamuistista luetun bittikuvion asemesta tietyllä ehdon tai ehtojen arvolla. Käsky voi myös määrittää, että tietyllä ehdon tai ehtojen arvolla tehdään jokin looginen operaatio datamuistista luetun bittikuvion ja käskyn sisältämän kiinteän datan välillä. Se, mihin lähetinliitäntään ja mihin kyseisen lähetinliitännän aikaväliin kyseinen ehdollinen ristikytkentä vaikuttaa, 15 määräytyy kytkentää tarkoittavan käskyn osoitteesta ohjausmuistissa.

Ehtotarkkailulohko voi tässä patenttihakemuksessa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen mukaisesti tarkkailla yksittäisen bitin asemesta myös jotain monibittistä kombinaatiota, kuten tavun osaa, tavua tai jopa useita tavuja. Jos kuitenkin halutaan 20 tarkkailla bittikombinaation kaikkia bittejä samanaikaisesti, ehtostatusrekisterin on oltava vastaavasti edellä esitettyä suurempi, koska ehtostatusrekisterissä on oltava statusbitti jokaista tarkkailtavaa bittiä kohti. Tämä lisää tarvittavan kytkentäpiirin monimutkaisuutta. Eräs vaihtoehto useamman bitin tarkkailuun on se, että tarkkailtaville biteille tehdään jokin yksinkertainen looginen operaatio, jonka tulos 25 on vain yksi bitti tai suuren tarkkailtavan bittimäärän tapauksessa jokin huomattavasti pienempi bittimäärä. Loogisen operaation tulosta verrataan bittimäärältään samankokoiseen ehtostatusrekisterin arvoon samalla tavalla kuin yhtä tarkkailtavaa bittiä on edellä verrattu ehtostatusrekisterin yksibittiseen arvoon.

30 Keksinnön suoritusmuodot voivat luonnollisesti vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa. Keksintö ei esimerkiksi edellytä, että ristikytkettävä data tallennetaan datamuistiin kehyksittäin. Ehtojen tarkkailemiseksi riittää, että datan tallennuksessa on jokin syklinen toistuvuus eli kukin tarkkailtava bitti tai bittikombinaatio esiintyy datamuistissa niin säännöllisesti, että ehtotarkkailulohko 35 voi kohdistaa lukuoperaationsa siihen aina, kun se esiintyy tai ainakin silloin tällöin. Tarkkailtavan bitin tai bittikombinaation tilassa tapahtuva muutos havaitaan luonnollisesti sitä nopeammin, mitä useammin ehtotarkkailulohko lukee kyseisen bitin tai bittikombinaation.

Claims

15 103453

1. Ristikytkentälaite, joka käsittää ristikytkentäprosessorin (236), datamuistin (237) ristikytkettävän datan tallentamiseksi syklisesti toistuvina osina ja ohjaus-muistin (238) ristikytkentää ohjaavien käskyjen tallentamiseksi, tunnettu siitä, että 5 -se käsittää ehtotarkkailulohkon (514), joka on jäljestetty valikoidusti lukemaan ristikytkettävää dataa mainitusta datamuistista ja ilmaisemaan tietyn syklisesti toistuvan bitin tai bittikombinaation tila ja - mainittu ristikytkentäprosessori on jäljestetty vasteena tietyn käskyn lukemiselle mainitusta ohjausmuistista lukemaan tietty ristikytkettävä data tietystä ensimmäises-10 tä lähteestä, kun mainittu ehtotarkkailulohko on ilmaissut mainitun syklisesti toistuvan bitin tai bittikombinaation olevan ennalta määrätyssä ensimmäisessä tilassa, ja tietystä toisesta lähteestä, kun mainittu ehtotarkkailulohko on ilmaissut mainitun syklisesti toistuvan bitin tai bittikombinaation olevan ennalta määrätyssä toisessa tilassa. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ristikytkentälaite, tunnettu siitä, että mainittu datamuisti on järjestetty tallentamaan ristikytkettävää dataa kehyksittäin ja mainittu ehtotarkkailulohko on järjestetty lukemaan tietty kehyksen bitti jokaisesta datamuis-tiin tallennetusta kehyksestä. 20

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ristikytkentälaite, tunnettu siitä, että mainittu ehtotarkkailulohko käsittää ehtostatusrekisterin datamuistista luetun kehyksen tietyn bitin arvon tallentamiseksi, ja mainittu ehtotarkkailulohko on järjestetty ilmaisemaan muutos kyseisen bitin tilassa vasteena tilanteeseen, jossa se on havainnut N :ssä pe- 25 räkkäisessä datamuistiin tallennetussa kehyksessä kyseisen tietyn bitin arvon olevan eri kuin mainittuun ehtostatusrekisteriin tallennettu arvo, missä N on positiivinen kokonaisluku, jolloin mainittu ehtotarkkailulohko on lisäksi järjestetty tallentamaan kyseisen tietyn bitin uusi arvo ehtostatusrekisteriin vasta sen oltua N:ssä peräkkäisessä kehyksessä sama. 30

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ristikytkentälaite, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen lähde ja mainittu toinen lähde ovat sijainteja mainittuun datamuistiin tallennetussa syklisesti toistuvassa osassa, jolloin mainittu ristikytkentäprosessori on jäljestetty lukemaan mainitun ensimmäisen lähteen ja mainitun toisen lähteen osoit- 35 teet mainitusta käskystä. 16 103453

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ristikytkentälaite, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi prosessoriliitännän (513) tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi mikroprosessoriin, jolloin mainitun ehtotarkkailulohkon tekemät valikoivat lukuoperaatiot ovat mainittuun prosessoriliitäntään liitettävän mikroprosessorin ohjattavissa. 5

6. Menetelmä ehdollisen ristikytkennän toteuttamiseksi ristikytkentälaitteessa, joka käsittää ristikytkentäprosessorin (236), datamuistin (237) ristikytkettävän datan tallentamiseksi syklisesti toistuvina osina ja ohjausmuistin (238) ristikytkentää ohjaavien käskyjen tallentamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa 10 a) luetaan tietty osa datamuistiin tallennetusta ristikytkettävästä datasta ja ilmaistaan sen tila, b) luetaan ohjausmuistista ehdollista ristikytkentää tarkoittava käsky, joka sisältää tiedon ainakin kahdesta ristikytkettävän datan lähteestä, sekä c) jos a-vaiheessa on ilmaistu ennalta määrätty ensimmäinen tila, käytetään 15 ristikytkennän lähteenä ensimmäistä ristikytkentää tarkoittavan käskyn määrit tämää lähdettä ja d) jos a-vaiheessa on ilmaistu ennalta määrätty toinen tila, käytetään ristikytkennän lähteenä toista ristikytkentää tarkoittavan käskyn määrittämää lähdettä. 20

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että a-vaihe toistetaan N kertaa, missä N on positiivinen kokonaisluku, pitäen aiemmin datamuistiin tallennetun ristikytkettävän datan osan arvo samana, ja a-vaiheessa ilmaistaan tilan muuttuminen vain, jos kaikilla N:llä kerralla luetun datan osan arvo on eri kuin . 25 aiemmin datamuistiin tallennetun ristikytkettävän datan osan arvo.

8. Solukkoradiojärjestelmän tukiasemaverkko, joka käsittää tukiasemaohjaimen, ainakin yhden tukiaseman sekä näitä yhdistävän transmissiojärjestelmän, tunnettu siitä, että se käsittää ainakin yhdessä tukiasemassa patenttivaatimuksen 1 mukaisen 30 ristikytkentälaitteen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen solukkoradiojärjestelmän tukiasemaverkko, tunnettu siitä, että se on topologialtaan rengasmainen, jolloin mainittuun tukiasemaan tulee kaksi transmissioyhteyttä, ja ristikytkentälaite on järjestetty valitsemaan 35 ristikytkettävän datan lähteeksi toinen mainituista kahdesta transmissioyhteydestä käyttäen ehdollista ristikytkentää. 17 103453