FI101572B - Menetelmä yhdyskuntajätteen polttamiseksi sekä poltossa syntyvän tuhka n käyttö - Google Patents

Description

101572

Menetelmä yhdyskuntajätteen polttamiseksi sekä poltossa syntyvän tuhkan käyttö 5 Tämän keksinnön kohteena on menetelmä yhdyskuntajätteen polttamiseksi, jossa menetelmässä kiinteää jätettä pyrolysoidaan arinalla johtamalla arinan alta primääristä palamisilmaa ja jossa menetelmässä syntyvä kaasufaasi, johon lisätään sekundääristä palamisilmaa, siirretään polttokammioon siinä olevien 10 palavien komponenttien polttamiseksi vähintään 850°C:n lämpötilassa, samalla kun kiintoaineksesta jäävä tuhka ainakin osaksi sulaa.

Yhdyskuntajätteen käsittelyn päävaihtoehtoina ovat olleet jät-15 teen kuljetus kaatopaikalle tai sen hävittäminen polttamalla. Kaatopaikkojen keskittämisen johdosta kuljetuskustannukset ovat kasvaneet, ja myös vaatimukset kaatopaikkojen eristämiseksi ja valumavesien puhdistamiseksi ovat lisänneet kustannuksia. Tämä on parantanut jätteenpolton suhteellista kilpai-20 luasemaa, jota lisäksi edesauttaa poltossa talteensaatava energia.

Arinalla tapahtuvan jätteenpolton ongelmana ovat toisaalta olleet palamisjätteistä aiheutuvat ympäristöhaitat. Poltossa syn- . 25 tyy suuret määrät tuhkaa, jätetonnia kohti tyypillisesti n. 250 • · kg uunituhkaa, n. 30 kg suodatintuhkaa ja n. 0,7 kg lentotuhkaa, jotka ovat vain osittain palanutta jätettä ja sisältävät runsaasti erittäin myrkyllisiä orgaanisia yhdisteitä, lähinnä dioksiineja ym. polyaromaattisia hiilivetyjä, sekä raskasmetalleja. 30 Luonnossa nämä rikastuvat ravintoketjuihin ja löytyvät mm. polttolaitosten lähiympäristön maataloustuotteista.

Ympäristöystävällisempi menettelytapa on ollut jätteen polttaminen leijukerroskattilassa, etenkin jos tähän on lisätty sa-35 vukaasujen puhdistus. Menetelmän puutteena on kuitenkin se, että vain n. 50-70 % jätteestä soveltuu poltettavaksi leiju-kerroksessa; loppuosa jätteestä on lajiteltava erilleen ja käsiteltävä muulla tavoin.

a 101572

Tunnettua on myös matalan lämpöarvon omaavan jätteen polttaminen lämpöarvoltaan korkeampaan polttoaineeseen, kuten polttoöljyyn tai maakaasuun, tai niiden kaltaiseen jätteeseen, kuten jäteöljyyn tai liuottimiin sekoitettuna. Tällöin saavutetaan 5 riittävän korkea lämpötila ja täydellinen palaminen, mutta kustannussyistä menetelmällä ei ole käsitelty tavanomaista yhdyskuntajätettä vaan ainoastaan ongelmajätteitä, joille muut käsittelytavat eivät sovellu.

10 Tämän keksinnön tarkoituksena on muodostaa arinapolttoon perustuva menetelmä, jolla lajittelematonta yhdyskuntajätettä voidaan hävittää entistä taloudellisemmin ja ympäristöystäväl-lisemmin. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että palamislämpötilaa ylläpidetään ilman syötön avulla 15 niin, että arinalla palavasta kiintoaineksesta vähintään 850°C:n lämpötilassa erottuva tuhka osaksi sulaa ja osaksi sintrautuu pisaroiksi, jotka jäähtyessään muodostavat raemai-sia, pelkästään epäorgaanista ainesta sisältäviä partikkeleja, että tuhkapartikkelit kerätään arinan alle ja että mainittu 20 sekundääri-ilma syötetään arinan sivuuttavaan kaasuvirtaan siten, että arinan alueella tapahtuu kaasujen turbulenttinen sekoittuminen.

Keksinnön mukainen jätteenpoltto edellyttää, että palamisläm-25 pötila on jatkuvasti riittävän korkea, vähintään mainitut 850°C, ja että palamisolosuhteet arinalla ja polttokammiossa ovat myös muissa suhteissa stationääriset. Mainituissa lämpötiloissa syntyvä tuhka osaksi sulaa ja osaksi sintrautuu pieniksi pisaroiksi siten, että sula faasi on sintrautuneiden hiukkas-30 ydinten pinnassa. Tällöin tuhka ei sanottavasti pölyä, mikä *' mahdollistaa sekundääri-ilman turbulenttisen sekoittamisen jät teestä pyrolyysin kautta syntyneeseen, palavia komponentteja sisältävään kaasufaasiin, mikä taas varmistaa tehokkaan sekoittumisen homogeeniseksi kaasuseokseksi, joka palaessaan poltto-35 kammiossa ylläpitää haluttua korkeaa lämpötilaa. Tuhkan pölyä-mättömyys vaatii sitä, että läsnä on silikaatteja, esim. natrium-, kalium- tai alumiinisilikaattia, joita kuitenkin on aina yhdyskuntajätteessä mm. pölyn ja hiekan muodossa.

3 101572

Primääri-ilman syöttö tapahtuu keksinnön mukaan edullisesti arinan alkuosalle, joka voi olla kallistettu, ja sekundääri-ilman syöttö arinan loppuosalle, jolla tapahtuu kiintoaineksen loppuunpalaminen ja jolla tuhka on ainakin osaksi sulas-5 sa tilassa. Sekundääri-ilma voidaan syöttää arinan loppuosalla sijaitsevaan pyrolyysikaasujen ja ilman sekoitusvyö-hykkeeseen syöttökanavasta, joka toimii samalla jätettä sisältävää polttoainesiiloa ja polttokammiota toisistaan erottavana seinämänä. Syöttökanava erottaa tällöin siilossa si-10 jaitsevan pyrolyysivyöhykkeen ja polttokammion muodostaman kaasujen palamisvyöhykkeen toisistaan näiden välisen kaasujen ja ilman sekoitusvyöhykkeen sijaitessa oleellisesti kanavan kärjen kohdalla. Ratkaisu mahdollistaa heterogeenisen, koostumukseltaan ja kosteudeltaan vaihtelevan jätteen homo-15 geenisen ja siten täydellisen polttamisen.

Keksinnön mukaisen menetelmän alustavat testaukset ja pala-misjätteiden analyysit ovat osoittaneet, että syntyvän ari-natuhkan määrä jää noin puoleen entisestä ja että tuhkaan ei 20 jää lainkaan dioksiinia eikä mitään muutakaan palamatonta orgaanista ainesta. Tuhka muistuttaa rakenteeltaan hohka-kiveä. Sitä saadaan pieninä, n. 1-5 mm:n läpimittaisina ra-keina ja se on kevyenä, myrkyttömänä ja veteen liukenemattomana käyttökelpoista mm. täyteaineeksi maanrakennukseen.

. 25

Keksinnön ansiosta myös polttokammiosta poistuvan savukaasun käsittely, johon kuuluu tyypillisesti puhdistus pölynerotti-mella sekä happamet ja alkaliset pesuvaiheet, helpottuu entisestään, erotettavan kiinteän jätteen ja nestemäisen suo-30 doksen määrät pienenevät ja ulkoilmaan laskettava puhdistettu savukaasu on kiinteiden epäpuhtauksien suhteen entistä * ‘ puhtaampaa.

Keksinnön vaatiman korkean palamislämpötilan ylläpitoa edis-35 tää syötettävän sekundääri-ilman tehokas esilämmitys, mielellään vähintään 800 °C lämpötilaan. Siltä varalta, että jätteen palamislämpötila jostain syystä hetkellisesti laskee liian alhaiseksi, voidaan polttokammio varustaa tarvittavan 4 101572 lisälämmön kehittävällä apupolttimellä. Kuten todettiin, on vähintään 850°C lämpötila välttämätön ehto sille, että dioksiinit ym. orgaaniset yhdisteet palavat täydellisesti.

5 Jätteenpolttomenetelmän ohella keksintö kohdistuu poltossa muodostuvien raemaisten, pelkästään epäorgaanisesta aineksesta koostuvien tuhkapartikkeleiden, joiden läpimitta on n.

1-5 mm, käyttöön täyteaineena maanrakennuksessa. Partikkelien lämmöneristyskyvyn johdosta ne soveltuvat aivan erityi-10 sesti tienpohjan tms. routaeristeeksi.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, joka esittää skemaattisesti laitteistoa jätteen polttamiseksi 15 keksinnön mukaisella menetelmällä.

Piirustuksen mukaisessa laitteistossa poltetaan lajittelematonta yhdyskuntajätettä 1, joka sisältää tyypillisesti paperia, kartonkia, muovia, ruuan tähteitä, pölyä, hiekkaa, la-20 siä, keraamista ainesta ja metallia, joiden määrät voivat vaihdella jätteen alkuperästä riippuen. Jäte 1 voi olla alustavasti hienonnettua tai partikkelikooltaan vakioitua ja sitä syötetään polttoainesiiloon 2 siten, että sen pinta 3 pysyttelee siilossa määrättyjen vaihtelurajojen sisällä.

25 ’ Siiloon 2 syötetty jäte 1 lepää siilon alaosassa olevalla arinalla, joka käsittää jätteen valumissuuntaan kallistetun alkuosan 4 sekä vaakasuoran loppuosan 5. Jätteeseen 1 tuodaan arinan 4 alta primääristä palamisilmaa ja siilossa ole-30 van jätepatsaan sivuitse kanavaa 6 myöten sekundääristä pa-. lamisilmaa. Lisäksi laitteisto käsittää tertiäärisen pala- misilman syöttökanavan 7, josta voidaan syöttää lisäilmaa siiloa 2 ja arinaa 4, 5 seuraavaan polttokammioon 8.

35 Sekundääri-ilman syöttökanava 6 muodostaa siilon 2 ja polt-tokammion 8 toisistaan erottavan seinämän, jonka alareunan eli kanavan kärjen etäisyys allaolevasta arinasta 5 on n.

30 % siilon seinämän ja kanavan välisestä etäisyydestä ari- 5 101572 nan alkupään kohdalla. Mainittu etäisyys on suhteellisesti pienempi kuin aikaisemmin tunnetuissa laitteistoissa ja sen tarkoituksena on eristää siilossa 2 ja polttokammiossa 8 tapahtuvat prosessivaiheet toinen toisistaan. Syöttökanavan 5 6 geometrian säätelyä silmälläpitäen se on mahdollista tehdä sivu- ja pystysuunnassa liikuteltavaksi.

Siilossa 2 olevassa jätteessä 1 tapahtuu lämpötilan kohotessa ensin kosteuden homogenisoituminen ja sen jälkeen jätteen 10 kuivuminen. Kuivuminen muuttuu ilman selvää rajaa pyrolyy- siksi, jossa jäte hajoaa koksiksi ja kaasumaisiksi komponenteiksi. Pyrolyysivyöhykkeessä syntyvä kaasufaasi, joka virtaa koksin läpi sekundääri-ilman sekoitusvyöhykkeeseen ja edelleen polttokammioon 8, sisältää jätteestä erottuneen, 15 kaasufaasiin homogeenisesti jakautuneen vesihöyryn sekä py-rolyysissä muodostuneen kaasun, jossa on hiilimonoksidia sekä orgaanisia komponentteja, kuten tärpättiä, orgaanisia happoja ja fenolien ja polyaromaattien hajoamistuotteita. Kaasufaasi sisältää myös dioksiineja, joita syntyy jätteen 20 sisältämistä aromaattisista yhdisteistä ja kloorista. Pyro-lyysissä on olennaista se, että se tapahtuu kokonaisuudessaan siilossa 2 ennen sekundääri-ilmakanavan 6 kärjen ja arinan 5 välistä rakoa ja täten erillään polttokammion 8 puolella tapahtuvasta palamisesta.

25 *

Pyrolyysivyöhykkeessä syntyvä koksi ja sen mukana oleva tuhka kulkeutuvat arinan vaakasuoralle osalle 5, jossa tapahtuu koksin loppuunpalaminen. Keksinnön kannalta on oleellista, että palamislämpötila polttokammiossa 8 on vähintään 850°C, 30 joka on edellytys sekä koksin täydelliselle palamiselle että ; syntyneiden dioksiinien ym. kloorattujen polyaromaattien ha joamiselle. Koksista arinalle 5 jäävän tuhkan lämpötila on n. 1000 - 1050°C, jossa tuhka ainakin osittain sulaa muodostaen pisaroita, jotka jäähtyessään muodostavat n. 1-5 mm 35 läpimittaisia, hohkakivimäisiä partikkeleita. Muodostuneet tuhkapartikkelit 9 kerääntyvät arinan 5 alle siilon pohjalle. Yhdyskuntajätteestä muodostuneelle, ainakin osaksi sulalle tuhkalle on ominaista se, ettei se sanottavasti pölyä, 6 101572 mikä sallii n. 800°C:een esilämmenneen sekundääri-ilman syötön kanavasta 6 arinan loppuosan 5 kohdalla olevaan sekoit-tumisvyöhykkeeseen siten, että pyrolyysissä erottunut kaasu-faasi ja ilma sekoittuvat turbulenttisesti homogeeniseksi 5 seokseksi, mikä puolestaan ylläpitää stationäärejä palamis-olosuhteita ja korkeaa palamislämpötilaa. Palamisprosessia valvotaan ja ohjataan edullisesti tietokoneella, joka säätelee palamisilman syöttöä palamislämpötilan pitämiseksi polt-tokammiossa vakiona. Mikäli jätteen palaminen ei yksinään 10 riitä vaaditun lämpötilan ylläpitämiseen, voidaan väliaikaisesti tarvittava lisälämpö tuottaa polttokammioon 8 sijoitetulla, kaasulla tai öljyllä toimivalla apupolttimellä 10. Pääsääntöisesti keksinnön mukainen prosessi kuitenkin toimii pelkästään jätteestä vapautuvan palamislämmön varassa.

15

Keksinnön mukaisessa jätteenpoltossa saavutetaan jätteen sisältämän orgaanisen aineksen oleellisesti täydellinen palaminen ja polttokammiosta 8 poistuvan savukaasun alhainen pölypitoisuus. Palamisilman syöttö mitoitetaan siten, että 20 poistuvassa savukaasussa on jäljellä happea n. 8-15 %, edullisesti n. 11-13 %. Pölyä savukaasu sisältää enintään 100 mg/m3, parhaimmillaan alle 40 mg/m3.

Polttokammiosta 8 poistuvat savukaasut siirtyvät lämmönvaih-25 timeen 11, jossa ne jäähtyvät alle 200°C:n lämpötilaan. Tal- • teenotettu lämpö käytetään esim. aluelämmitykseen. Jäähtynyt savukaasu siirtyy edelleen pölysuotimeen 12, joka erottaa 85-95 % pölystä säiliöön 13. Pöly on ongelmajäte, joka on kuitenkin mahdollista kierrättää takaisin polttovaiheeseen.

30 Pölysuotimesta 12 poistuva savukaasu siirtyy kaasupesuriin , 14, jossa se ensin kostutetaan vedellä ja sen jälkeen pes- • tään happo- ja alkaliliuoksilla, jotka syötetään kanavista 15 ja 16. Happo- ja aikaiipesuvaiheiden ylijuoksut johdetaan kanavien 17 ja 18 kautta sekoitussäiliöön 19, jossa ne neut- 35 raloivat toisensa ja josta neutraloitu jäteliuos siirtyy suodattimeen 20, jossa kiintoaines 21 erotetaan ja josta jäljelle jäävä, lähinnä natriumsuoloja sisältävä liuos 22 7 101572 poistetaan viemäriin. Pesurin 14 puhdistamat savukaasut 23 voidaan laskea ulkoilmaan.

Esimerkki 5 Keksintöä testattiin edellä esitetyn mukaisessa koelaitteistossa. Useassa testiajossa saadut tulokset on seuraavassa muunnettu numeerisesti vastaamaan laitteistoa, jonka kapasiteetti on 1000 kg jätettä/h, joka riittää 20 000 asukkaan yhdyskunnan tuottamien jätteiden hävitykseen.

10 Jätteen kuiva-ainepitoisuus oli 60 % ja kuiva-aine (600 kg/h) sisälsi alkuaineanalyysin mukaan 43,0 % hiiltä, 29,0 % happea, 6,0 % vetyä, 0,8 % klooria, 0,4 % typpeä, 0,08 % rikkiä ja 21,0 % tuhkaa.

15

Pyrolyysissä syntyneen kaasun virtausnopeus sekundääri-ilman syöttökanavan ja arinan välisen raon kohdalla oli enimmillään n. 15 m/s ja keskimäärin raon koko poikkipinnalle laskettuna n. 6 m/s.

20

Polttokammiosta poistuvan savukaasun määrä oli 6448 m3/h, josta vesihöyryä oli 900 m3/h. Savukaasun happipitoisuus laskettuna kuivasta kaasusta oli 11,0 %. Savukaasu sisälsi lento tuhkaa 40 mg/m3, josta raskasmetallien osuus oli 4500 25 /zg/m3. Orgaanista ainesta (hehkutushäviö) oli 25 mg/m3 ja tässä oli kloorifenoleja 0,5 /zg/m3, klooribentseenejä 22,5 MS/™3 ja PCB:tä 0,1 Mg/m3.

Arinan alle kertyi tuhkaa 125 kg/h. Hehkutushäviö oli mit-30 tauksen mukaan 0 eli tuhkassa ei mittaustarkkuuden rajoissa ollut jäljellä palamatonta orgaanista ainesta.

Pölysuodattimen erottama tuhkamäärä oli 190 g/h, jossa orgaanista ainesta (hehkutushäviö) oli 90 g/h ja raskasmetal-35 leja 20 g/h. Suodattimesta poistuvasta savukaasusta mitattiin lentotuhkaa 6 mg/m3 ja orgaanista ainesta 3 mg/m3.

• 8 101572

Savukaasupesurista poistuvan savukaasun koostumus oli 80,2 % typpeä, 11,0 % happea ja 8,7 % hiilidioksidia. Hiilimonoksidia mitattiin 35 mg/m3, rikin oksideja S02:na 5 mg/m3, typen oksideja N02:na 85 mg/m3, kloorivetyä 8 mg/m3, lentotuhkaa 1 5 mg/m3, raskasmetalleja 90 Mg/m3 ja orgaanista ainesta 500 Mg/m3, josta PCB:tä oli 0,04 Mg/m3 ja dioksiineja 0,00002 Mg/m3.

Pesuriin syötettiin vettä savukaasun kostuttamiseksi noin 10 520 kg/h. Alkalisena pesunesteenä käytettiin natriumkarbo- naattiliuosta, jossa Na2C03:n määrä oli 2,3 kg/h. Pesurista poistuva liuos sisälsi MenSOx 900 g/h Na2S03:na, MenNOx 1000 g/h Na2N03:na ja MeCl 1000 g/h NaCl:nä. Me oli pääasiassa natriumia. Suodattimen liuoksesta erottamasta kiintoaineesta 15 löytyi mm. Ca-, Mg-, AI-, Fe-, Si-, P- ym. yhdisteitä, hiiltä ja hiilivetyjä.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutusmuodot eivät rajoitu edellä esimerkkinä esitettyyn 20 vaan voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (10)

1. Menetelmä yhdyskuntajätteen (1) polttamiseksi, jossa menetelmässä kiinteää jätettä pyrolysoidaan arinalla (4, 5) 5 johtamalla arinan alta primääristä palamisilmaa ja jossa menetelmässä syntyvä kaasufaasi, johon lisätään sekundääristä palamisilmaa, siirretään polttokammioon (8) siinä olevien palavien komponenttien polttamiseksi vähintään 850°C:n lämpötilassa, samalla kun kiintoaineksesta jäävä 10 tuhka ainakin osaksi sulaa, tunnettu siitä, että palamis- lämpötilaa ylläpidetään ilman syötön avulla niin, että arinalla (4, 5) palavasta kiintoaineksesta vähintään 850°C:n lämpötilassa erottuva tuhka osaksi sulaa ja osaksi sintrau-tuu pisaroiksi, jotka jäähtyessään muodostavat raemaisia, 15 pelkästään epäorgaanista ainesta sisältäviä partikkeleja (9), että tuhkapartikkelit kerätään arinan alle ja että mainittu sekundääri-ilma syötetään arinan sivuuttavaan kaa-suvirtaan siten, että arinan alueella tapahtuu kaasujen turbulenttinen sekoittuminen. 20

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att primärluft tillförs den främre delen (4) av rosten och sekundärluft den bakre delen (5) av rosten, där de fasta ämnena bränns upp och där askan befinner sig dtminstone 15 delvis i smält tillstand.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että primääri-ilma syötetään arinan alkuosalle (4) ja sekundääri-ilma arinan loppuosalle (5), jolla tapahtuu kiintoaineksen loppuunpalaminen ja jolla tuhka on ainakin 25 osaksi sulassa tilassa.

3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att tillförselkanalen (6) för sekundärluft mellan en bränsle-silo (2) innehällande avfall och förbränningskammaren (8) 20 bildar en vägg, som avskiljer pyrolyszonen och gasfasens förbränningszon frdn varandra, och vid vars Övre ände en turbulent sammanblandning av luft och pyrolysgaser sker.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sekundääri-ilman syöttökanava (6) muodostaa jätettä sisältävän polttoainesiilon (2) ja polttokammion (8) vä- 30 lille seinämän, joka erottaa pyrolyysivyöhykkeen ja kaasu-• faasin palamisvyöhykkeen toisistaan ja jonka kärjen kohdal la tapahtuu ilman ja pyrolyysikaasujen turbulenttinen sekoittuminen.

4. Förfarande enligt nagot av föregdende patentkrav, kän-25 netecknat av att förbränningstemperaturen i förbrännings- kammaren hdlls konstant under processen genom att reglera den tillförda förbränningsluftens temperatur och/eller mängd. 30 5. Förfarande enligt nagot av föregdende patentkrav, kän netecknat av att sekundärluften som skall tillföras för-värms tili en temperatur pa dtminstone 800°C.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että polttokammion (8) palamislämpötila pidetään prosessin aikana vakiona syötetyn palamisilman lämpötilaa ja/tai määrää säätämällä. 10 101572

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syötettävä sekundääri-ilma esiläm-mitetään ainakin 800°C:n lämpötilaan.

5 101572

6. Förfarande enligt nagot av föregdende patentkrav, kän-35 netecknat av att förbränningsluft tillförs sd att syrehal-ten hos rökgaserna fran förbränningskammaren (8) är 8-15 %, företrädesvis 11-13 %. 12 101572

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että palamisilmaa syötetään siten, että polttokammiosta (8) poistuvien savukaasujen happipitoisuus on 8-15 %, edullisesti 11-13 %.

7. Förfarande enligt ndgot av föreg&ende patentkrav, kanne tecknat av att rökgaserna frän förbränningskammaren (8) har en stofthalt pä högst 100 mg/m3, företrädesvis högst 40 mg/m3. 5

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että polttokammiosta (8) poistuvien savukaasujen pölypitoisuus on enintään 100 mg/m^, edullisesti enintään 40 mg/m^.

8. Förfarande enligt ndgot av föregäende patentkrav, kän-netecknat av att rökgaserna som avförts frän förbrännings-kammaren (8) renas med en stoftavskiljare (12) och därefter tvättas i flera olika steg för att selektivt avskilja de 10 olika orenheterna.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että polttokammiosta (8) poistuneet savukaasut puhdistetaan pölynerottimellä (12) ja sen jälkeen pestään useammassa eri vaiheessa eri epäpuhtauksien selektiiviseksi erottamiseksi. 20

9. Användning av de kornaktiga askpartiklarna (9) bestäen-de av enbart oorganiska ämnen, som bildats vid ett förfarande enligt nägot av föregdende patentkrav och vilkas dia- 15 meter är ca 1-5 mm, som fyllnadsmedel vid jordbyggnad.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmässä muodostuneiden raemaisten, pelkästään epäorgaanisesta aineksesta koostuvien tuhkapartikkeleiden (9), joiden läpimitta on n. 1-5 mm, käyttö täyteaineena maanrakennuksessa. 25

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tuhkapartikkeleiden käyttö tien pohjan tai vastaavan routaeristeenä. 30 :· 1. Förfarande för att bränna samhällsavfall (l), varvid fast avfall pyrolyseras pä en rost (4, 5) genom att till-föra primär förbränningsluft frän undre sidan av rosten och varvid den gasfas som bildas, tili vilken tillförs sekundär 35 förbränningsluft, overförs i förbränningskammaren (8) för att bränna de brännbara komponenterna i denna vid en tempe-ratur pä minst 850°C, samtidigt som askan efter de fasta ämnena ätminstone delvis smälter, kännetecknat av att w 101572 förbränningstemperaturen upprätthdlls med hjälp av inmat-ning sd att askan som avskiljs frdn de pd rosten (4, 5) brinnande fasta ämnena vid 850°C delvis smälter och delvis sintras som droppar, vilka vid nedkylning bildar kornaktiga 5 partiklar (9) innehallande enbart oorganiska dmnen, att askpartiklarna samlas under rosten, och att ndmnda sekun-ddrluft inmatas i gasflödet som passerar rosten sd att en turbulent sammanblandning av gaser sker inom omrddet för rosten. 10

10. Användning av askpartiklarna enligt patentkrav 9 som tjälisolering för vägbotten eller motsvarande.