FI98971C - Menetelmä älyverkkopalvelujen käynnistämiseksi matkaviestinjärjestelmässä sekä matkaviestinjärjestelmä - Google Patents

Description

98971

Menetelmä älyverkkopalvelujen käynnistämiseksi matkaviestinjärjestelmässä sekä matkaviestinjärjestelmä

Keksinnön kohteena on matkaviestinjärjestelmä, joka 5 käsittää ainakin yhden matkaviestinkeskuksen, matkaviestintilaajia, ainakin yhden tilaajatietokannan sekä älyverkon, joka käsittää ainakin yhden palvelun kytkentäpisteen ja ainakin yhden palvelun ohjauspisteen, joka sisältää älyverkon tietokannan ja palvelulogiikkaohjelmat, jolloin 10 älyverkossa on määriteltynä palvelun liipaisimia, joista kukin määrittää ehdot, joiden täyttyessä käynnistyy tietty älyverkkopalvelu tietyssä palvelun ohjauspisteessä. Erityisesti keksinnön kohteena on älyverkkopalvelun käynnistäminen tällaisessa matkaviestinjärjestelmässä.

15 Älykkyys liittyy tietoliikenneverkoissa kykyyn päästä käsiksi tallennettuun tietoon, käsitellä sitä ja tehdä päätöksiä sen perusteella. Nykyisetkin tietoliikenneverkot, kuten yleiset puhelinverkot PSTN, ovat jossain määrin älykkäitä, koska ne kykenevät tallennetun tiedon 20 käsittelyyn esimerkiksi puhelun reitityksessä. Tyypillinen "älykäs" toiminne nykyisissä tietoliikenneverkoissa on ; i ehdollinen kutsunsiirto, jossa täytyy analysoida puheluti- : lanne ja reitittää puhelu edelleen tallennetun kutsun- siirron palveluprofiilin mukaan. Tällaiset älykkäät toi-25 minteet ovat kuitenkin olleet erottamaton osa perusverk- • · · **V koa, jolloin toiminteiden muuttaminen tai lisääminen on • · · m ***; vaatinut esim. ohjelmistojen päivittämistä kaikissa verkon • · · *·’ * keskuksissa.

Älyverkko IN (Intelligent Network) on perusverkkoon • · : *· 30 liitettävä verkkoarkkitehtuuri, joka mahdollistaa palve- • · · • m· · luiden nopeamman, helpomman ja joustavamman toteuttamisen ja kontrolloinnin. Tämä tapahtuu siirtämällä palvelujen ohjaus pois puhelinkeskuksesta erilliseen älyverkon toi- *1' minnalliseen yksikköön. Näin palvelut saadaan perusverkon : 35 toiminnasta riippumattomiksi eikä perusverkon rakennetta 2 98971 ja ohjelmistoja tarvitse muuttaa palveluita muutettaessa tai lisättäessä. Älyverkossa voi olla useita palvelun tuottajia varsinaisen verkko-operaattorin lisäksi.

Älyverkkojen standardointi on edennyt viime vuosien 5 aikana ripeästi kiinteissä verkoissa. Älyverkkoihin liittyviä standardeja ovat mm. CCITT Q.1290 sekä prETS 300 374-1, Intelligent Network Capability Set 1 (CS1). Nämä standardit määrittelevät älyverkolle tietyn toiminnallisen ja hierarkisen mallin. Tässä mallissa palvelujen ohjaus on 10 siirretty perusverkon keskuksesta palvelujen ohjauspisteeseen (SCP) älyverkossa. SCP sisältää tarvittavan tietokannan ja palvelulogiikkaohjelmat (SLP), ts. tietokoneohjelmat, jotka toteuttavat tietyn palvelun loogisen rakenteen (palvelulogiikan). Älyverkkopalvelut kehitetään, testataan 15 ja poistetaan erityisellä laitteistolla, jotka kutsutaan palvelun luontoympäristöksi (SCEP). Palvelun hallintatoi-minnon (SMF) avulla hallitaan käyttäjiin ja verkkoon liittyvää tietoa tietokannassa, mukaan lukien palvelukohtaiset tiedot ja palveluohjelmat. Palvelun kytkentäpiste (SSP) on 20 keskus, esim. perusverkon keskus, joka toteuttaa palvelun kytkentätoiminnon (SSF), ts. älyverkkopalvelun tunnistami-: "i sen ja yhteistoiminnan käynnistämisen palvelun ohjauspis teen SCP kanssa.

, Älyverkkopalvelun tunnistamista ja käynnistämistä 25 varten älyverkossa on määritelty palvelun liipaisimia • · · "V (triggers), jotka määrittelevät liipaisuehdot, joilla äly- • · · verkkopalvelu käynnistetään. Liipaisuehdot sisältävät mm.

• * · '·* * puhelunohjauksen vaiheen, ETSI CS1 puhelumallin mukaisen tapahtuman havaintopisteen (DP), joka on jokin puhelun kä- • · : *·· 30 sittelyyn liittyvä tapahtuma. Mikäli liipaisimen määritte- • · · : lemät liipaisuehdot täyttyvät, käynnistetään älyverkkopal- velu liipaisimen määrittelemässä SCP:ssä.

Kuten edellä todettiin, älyverkkostandardit on ke-hitetty kiinteisiin tietoliikenneverkkoihin. Matkaviestin- j .·' 35 verkoihin ei vastaavaa standardointia ole olemassa. Esi-

II

3 98971 merkiksi ETSI CSl:n tyyppisen älyverkkotoiminnallisuuden toteuttaminen on ongelmallista matkaviestinverkossa, jossa matkaviestintilaajilla ei ole mitään kiinteää liitäntäpis-tettä (access point) verkossa. Kuitenkin kaikkialla matka-5 viestiverkossa tulisi kyetä tunnistamaan älyverkkopalve luita käyttävät matkaviestintilaajat, omata tieto kunkin matkaviestintilaajan palveluista ja liipaisimista, jne. Tämä johtaa helposti massiivisiin tiedostoihin ja/tai suureen tiedonsiirtotarpeeseen matkaviestinverkon sisällä.

10 Esillä olevan keksinnön päämääränä on älyverkkotoi minnallisuuden yksinkertainen toteuttaminen matkaviestinverkossa .

Keksinnön kohteena on myös älyverkkopalvelun käynnistäminen matkaviestinverkossa vain mahdollisimman vähän 15 verkkoa kuormittavalla tavalla.

Tämä saavutetaan matkaviestinjärjestelmällä, joka käsittää ainakin yhden matkaviestinkeskuksen, matkaviestintilaajia, ainakin yhden tilaajatietokannan sekä älyverkon, joka käsittää ainakin yhden palvelun kytkentäpisteen 20 ja ainakin yhden palvelun ohjauspisteen, joka sisältää älyverkon tietokannan ja palvelulogiikkaohjelmat, jolloin älyverkossa on määriteltynä palvelun liipaisimia, joista kukin määrittää ehdot, joiden täyttyessä käynnistyy tietty älyverkkopalvelu tietyssä palvelun ohjauspisteessä. Kek-25 sinnön mukaiselle matkaviestinjärjestelmälle on tunnus- • · · *'*.* omaista, että • « * **” matkaviestinkeskus toimii älyverkon palvelun kyt- • · · *·* ’ kentäpisteenä ja palvelun ohjauspiste on toteutettu matka- viestinkeskuksesta riippumattomana toiminnallisena yksik- • · : ’·· 3 0 könä, joka on yhteydessä matkaviestinkeskukseen älyverk- • · · •V · koliitännän ja älyverkkoprotokollan avulla, matkaviestintilaajan, joka on oikeutettu älyverkko-··· palveluihin, tilaajatiedot mainitussa ainakin yhdessä ti- T laajatietokannassa sisältävät palvelun liipaisuavaimen, : 35 joka viittaa yhteen tai useampaan palvelun liipaisimeen, 4 98971 matkaviestinkeskus on sovitettu reagoimaan puhelunmuodostuksen aikana matkaviestintilaajan palvelun liipai-suavaimeen hakemalla yhden tai useamman liipaisimen, johon liipaisuavain viittaa, ja Hipaisemalla liipaisinta vas-5 taava älyverkkopalvelu tietyssä palvelun ohjauspisteessä, kun liipaisimen ehdot täyttyvät.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä älyverkkopalvelun käynnistämiseksi matkaviestinjärjestelmässä, jossa menetelmässä ylläpidetään älyverkossa määriteltyinä palve-10 lun liipaisimia, joista kukin määrittää ehdot, joiden täyttyessä käynnistyy tietty älyverkkopalvelu tietyssä palvelun ohjauspisteessä. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että annetaan älyverkkopalveluihin oikeutetulle matka-15 viestintilaajalle liipaisuavain, joka viittaa yhteen tai useampaan palvelun liipaisimeen, säilytetään liipaisimia matkaviestinkeskuksessa siten, että ne on aktivoitavissa liipaisuavaimien avulla, aktivoidaan matkaviestinkeskuksessa älyverkkopuhe-20 lun yhteydessä ne liipaisimet, joihin matkaviestintilaajaan liittyvä liipaisuavain viittaa, . Hipaistaan liipaisinta vastaava älyverkkopalvelu ; ,·, tietyssä palvelun ohjauspisteessä, kun liipaisimen lii- paisuehdot matkaviestinkeskuksessa täyttyvät.

. 25 Keksinnössä matkaviestinkeskus toimii älyverkon • · · *·*/ palvelun kytkentäpisteenä, joka tarjoaa matkaviestinverkon « · · ···· käyttäjälle pääsyn älyverkkopalveluihin palvelusta riippu- V * mattomalla tavalla. Matkaviestinkeskus kommunikoi palvelun ohjauspisteen kanssa älyverkon standardin liitännän ja : 30 liikennöintiprotokollan avulla. Matkaviestinkeskus kykenee tunnistamaan älyverkkopalvelua vaativan puhelun ja käyn-nistämään älyverkkopalvelun palvelun ohjauspisteessä ilman " ; että sen tarvitsee tuntea palvelua. Matkaviestinkeskus hallitsee joukkoa älyverkon perustoimintoja, jotka suori-: 35 tetaan palvelun ohjauspisteen ohjeiden mukaan.

li 5 98971

Matkaviestinkeskuksessa säilytetään palvelun liipaisimia, jotka sisältävät palvelujen liipaisuehdot sekä palvelun ohjauspisteessä käyntiin tarvittavat tiedot. Matkaviestintilaajan tilaajatietoihin määritellään älyverkko-5 palvelun liipaisuavain, joka viittaa yhteen tai useampaan palvelun liipaisimeen. Kun matkaviestinkeskus puhelunmuodostuksen aikana saa matkaviestintilaajan liipaisuavaimen, se aktivoi avaimen osoittamat liipaisimet. Kun liipaisimen liipaisuehto jossakin puhelunohjauksen vaiheessa täyttyy, 10 matkaviestinkeskus Hipaisee liipaisimen osoittaman älyverkkopalvelun liipaisimen osoittamassa palvelun ohjauspisteessä .

Keksinnön avulla älyverkkotoiminnon aiheuttama sig-nalointikuormitus ei kasva, koska matkaviestinverkossa 15 tarvitsee siirtää vain tilaajan liipaisuavainta, joka voi olla esim. numeerinen arvo. Tämä uusi parametri voidaan helposti sisällyttää nykyisin matkaviestinverkoissa siirrettäviin tilaajatietoihin. Kukin liipaisuavaimen arvo viittaa yhteen palvelupakettiin, ts. älyverkkopalvelun 20 liipaisimeen tai niiden yhdistelmään, joita on käytännössä suhteellisen pieni rajallinen määrä. Liipaisuavaimen arvo ;··: riippuu siten halutusta palvelupaketista ja voi olla sama useilla tilaajilla. Matkaviestinkeskuksessa joudutaan tämän ansiosta säilyttämään, tilaajakohtaisten palvelutieto- . 25 jen sijasta, vain suhteellisen pientä rajallista määrää • · · ***.' liipaisimia, joista valitaan kussakin tapauksessa tarvit- ··· •••| tavat matkaviestintilaajan liipaisuavaimen avulla. Koska • · · *·* ' liipaisimen liittää lopulliseen älyverkkopalveluun vain liipaisuehdot, palvelun ohjauspisteen osoite sekä palvelun • · • ’·· 30 tunnistamiseen käytetty palveluavain, matkaviestinkeskuk- sen toiminta älyverkkopalvelun tunnistamisessa ja käynnis-*. tämisessä on olennaisesti palvelusta riippumaton. Palvelun tuottaja voi modifioida palvelua ilman muutoksia matka-viestinkeskuksissa säilytetyissä liipaisimissa. Uusi pal-: 35 velupaketti voidaan lisätä allokoimalla sille vapaa lii- 6 98971 paisuavaimen arvo, joka viittaa haluttuun tai haluttuihin liipaisuavaimiin, ja ilmoittamalla allokoinnista matka-viestinkeskukselle samoin kuin mahdolliset uudet liipaisimet .

5 Keksintöä selitetään yksityiskohtaisemmin ensisi jaisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 on yksinkertaistettu kaavio keksinnön mukaisesta matkaviestinjärjestelmästä, 10 kuvio 2 on lohkokaavio, joka havainnollistaa CS-1 IN arkkitehtuuria keksinnön mukaisessa matkaviestinjärjestelmässä, kuvio 3 on kaavio, joka havainnollistaa lii-paisuavaimen, palvelupakettien ja liipaisimien keskinäistä 15 suhdetta, kuviot 4, 5 ja 6 ovat tapahtumakaavioita, jotka havainnollistavat keksinnön mukaista liipaisuavaimen käyttöä matkaviestimeltä lähtevässä puhelussa VMSC:ssä sekä sille päättyvissä puheluissa VMSC:ssä tai GMSC:ssä.

20 Esillä olevaa keksintöä voidaan periaatteessa so veltaa minkä tahansa matkaviestinjärjestelmän yhteydessä, ; ·[ kuten esimerkiksi digitaalinen yleiseurooppalainen matka- ; viestinjärjestelmä GSM (Global System for Mobile Communi cations) , NMT (Nordic Mobile Telephone), DCS1800 (Digital . 25 Communication System), PCN (Personal Communication Net- « · · * • · · *“,* work), UMC (Universal Mobile Communication), UMTS (Univer- • · · sal Mobile Telecommunication System), FPLMTS (Future Pub- « · · ’·* ‘ lie Land Mobile Telecommunication System), jne.

Keksinnön ensisijaiset suoritusmuodot kuvataan • ’·· 30 käyttäen esimerkkinä GSM-järjestelmää siihen kuitenkaan keksintöä rajoittamatta. Kuviossa 1 esitellään hyvin lyhyin esti GSM-järjestelmän perusrakenneosat, puuttumatta tar- ! kemmin niihin ominaisuuksiin tai järjestelmän muihin osa- alueisiin. GSM-järjestelmän tarkemman kuvauksen osalta : ^ 35 viitataan GSM-suosituksiin sekä kirjaan "The GSM System 11 7 98971 for Mobile Communications", M. Mouly & M. Pautet, Palai-seau, France, 1992, ISBN:2-9507190-0-7.

Matkaviestinkeskus MSC huolehtii tulevien ja lähtevien puheluiden kytkennästä. Se suorittaa samantyyppisiä 5 tehtäviä kuin yleisen puhelinverkon (PSTN) keskus. Näiden lisäksi se suorittaa myös ainoastaan siirtyvälle puhelu-liikenteelle ominaisia toimintoja, kuten esimerkiksi tilaajien sijainninhallintaa, yhteistyössä verkon tilaaja-tietokantojen kanssa. Yhdyskeskuksen (Gateway-keskus) GMSC 10 kautta reititetään puhelut matkaviestinverkon ja muiden tietoliikenneverkkojen, kuten PSTN, PSPDN JA ISDN kanssa. Matkaviestimet MS kytkeytyvät keskukseen MSC tukiasemajärjestelmien avulla. Tukiasemajärjestelmä muodostuu tukiasemaohjaimesta BSC ja tukiasemista BTS.

15 GSM-järjestelmän tilaajatietokantoja ovat kotire kisteri HLR ja vierailijarekisteri VLR. Matkaviestintilaajan tilaajatietoja ylläpidetään pysyvästi kotirekisterissä HLR. Tilaajatiedot kopioidaan väliaikaisesti siihen vierailijarekisteriin VLR, jossa matkaviestintilaaja kulloin-20 kin vierailee. Vierailijarekistereitä VLR on tyypillisesti yksi kutakin matkaviestinkeskusta MSC kohden. VLR ja MSC voivat olla toteutetut yhtenä yksikkönä, josta käytetään lyhennettä VMSC.

Matkaviestinjärjestelmään on keksinnön mukaisesti . 25 liitetty älyverkkotoiminnallisuus siten, että matkavies- • · · tinkeskus VMSC toimii palvelun kytkentäpisteenä SSP ja ·· · ···· palvelun ohjauspiste SCP, joka sisältää palvelulogiikan ja • · < *·* * dataa, on keskuksen ulkopuolella erillisenä toiminnallise na yksikkönä. Kuvion 2 mukaisesti SCP sisältää tarvittavan • · • ’·· 30 tietokannan DB sekä palvelulogiikkaohjelmat SLP, ts. tie- tokoneohjelmat, jotka toteuttavat tietyn palvelun loogisen rakenteen (palveluloogikan). Kuviossa 2 SCP sisältää n kappaletta palvelulogiikkaohjelmia SLP. Lisäksi SCP sisältää palvelunohjausfunktion SCF sekä Core INAP -protokolla-| : 35 ohjelmiston matkaviestinkeskusten VMSC ja GMSC kanssa kom- 8 98971 munikointia varten. SCPrhen on kytketty muita älyverkon toiminnallisia yksiköitä. Älyverkkopalvelut kehitetään, testataan ja poistetaan erityisellä laitteistolla, jota kutsutaan palvelun luontiympäristöksi SCE. Palvelun hal-5 lintajärjestelmän SMS avulla hallitaan käyttäjiin ja verkkoon liittyvää tietoa tietokannassa, mukaanlukien palvelukohtaiset tiedot ja palveluohjelmat.

Matkaviestinkeskus VMSC toimii palvelun kytkentäpisteenä SSP, joka toteuttaa palvelun kytkentätoiminnon 10 SSF tarjoten käyttäjälle pääsyn älyverkkopalveluihin palvelusta riippumattomalla tavalla. VMSC/SSP kykenee tunnistamaan älyverkkopalvelua pyytävän puhelun, joka voi olla peräisin matkaviestintilaajalta MS, joka sijaitsee keskuksen VMSC alueella, yleisestä puhelinverkosta PSTN tai yk-15 sityisestä vaihteesta PBX. Älyverkkopuhelu voidaan älyverkkopalvelun seurauksena reitittää matkaviestintilaajalle, yleiseen puhelinverkkoon PSTN, toiseen matkaviestinverkkoon PLMN tai yksityiseen puhelinvaihteeseen PBX. Kuviossa 2 on havainnollisuuden vuoksi esitetty vain keksin-20 non esittämiseen tarvittavat toiminnolliset lohkot matka-viestinkeskuksessa VMSC. Alan ammattimiehelle on kuitenkin . selvää, että VMSC sisältää paljon muita yksiköitä, joita : ei kuitenkaan tässä selitetä. Sopiva kaupallinen matka- viestinkeskus, jossa esillä olevaa keksintöä voidaan to-25 teuttaa on DX200MSC, jonka valmistaja on Nokia Telecom- • · * ’**.* munications Oy.

·*· **·· Kuvion 2 mukaisesti VMSC/SSP sisältää puhelinoh- • · · *·’ * jaustoiminnon CCF, palvelun kytkentätoiminnon SSF, eri- koisresurssitoiminnon SRF, vierailijarekisterin VLR sekä • · : *·· 30 MAP-protokollaohjelmiston. CCF huolehtii normaalista mat- ^i l kaviestinverkon puhelunohjauksesta, tunnistaa älyverkkopu- helut ja informoi SSF:ää ennalta määrätyistä puhelutilois-ta. CCF ja SFF kommunikoivat käyttäen sisäistä liitäntää. Erikoisresurssin toiminto SRF huolehtii käyttäjäinterak-• 35 tiivisista toiminnoista, kuten ilmoituksista ja DTMF (Dual

II

9 98971

Tone Multi Frequence) koodien vastaanottamisesta. SSF säilyttää palvelun liipaisimia ja liipaisuehtojen täyttyessä käynnistää halutun älyverkkopalvelun SCPissä, kuten myöhemmin tullaan selittämään. VMSC/SSP sisältää myös Core 5 INAP -protokollaohjelmiston jolla SSF kommunikoi SCP:n kanssa älyverkon standardiliitännän ja -protokollan avulla. INAP-protokolla on kuvattu dokumentissa prETS300 374- 1,1 Intelligent Network (IN); Intelligent Network Capability Set 1 (CSl), Core Intelligent Network Application 10 Protocol (INAP), Part 1, Protocol Specification. MAP-pro-tokolla (Mobile Application Part) huolehtii puhelunohjauksen CCF, vierailijarekisterin VLR ja kotirekisterin HLR välisestä kommunikoinnista.

Vaikka kuvioissa 1 ja 2 on selvyyden vuoksi kuvattu 15 vain yksi VMSC/SSP ja SCP, on ymmärrettävä, että kumpaakin yksikköä voi olla matkaviestinverkossa mikä tahansa haluttu määrä. Esimerkiksi jokaisella älyverkkopalvelun tuottajalla voi olla oma SCP. Core INAP -protokolla muodostaa avoimen liitännän, jolla lukuisat yksiköt voidaan liittää 20 toisiinsa. Myös yhdyskeskus GMSC voi olla edellä esitetyn tyyppinen VMSC/SSP, joka lisäksi muodostaa yhdyskäytävän ;· muihin tietoliikenneverkkoihin.

Tyypillisesti älyverkkopalvelut tarjoavat joitakin lisäpiirteitä, joista tilaajan täytyy maksaa. Täten on il-25 meistä, että älyverkkopalvelun käsittely ei liity jokai- * · * "V seen puheluun. Älyverkkopuhelun käsittelykapasiteetti • · · *”j riippuu CCF-kapasiteetista SSP:ssä ja SCP-kapasiteetista, • · * ’·’ jota voidaan kasvattaa lisäämällä SCP:eitä. Tyypillisiä IN-palveluita, joita esillä oleva keksintö voisi esimer- • · • ’·· 30 kiksi tukea, ovat virtuaaliverkko VPN, numeronmuuntopalve- : lut, henkilökohtainen numero PN, ilmaispuhelupalvelu FPH, *r> maksulinjapalvelu PRM, puhelujen estäminen kutsutun nume- ! ron perusteella OCS, tulevien puhelujen valinnainen estä minen TCS, jne.

• / 35 Älyverkkopalvelun tunnistamista ja käynnistämistä 10 98971 varten älyverkossa on määritelty palvelun liipaisimia (triggers), jotka määrittelevät liipaisuehdot, joilla älyverkkopalvelu käynnistetään. Keksinnön mukaisesti liipai-sintiedostoa, joka sisältää liipaisintietueet, säilytetään 5 matkaviestinkeskuksessa VMSC SSF-lohkossa. Yksi tietue sisältää määritykset siitä, mitä vaaditaan tietyn IN-palve-lun käynnistämiseen tietyssä SCPrssä. Liipaisintietue voi sisältää esimerkiksi seuraavat kentät: - Palveluavain. Palvelun tunniste, joka lähetetään 10 SCP:lle Core INAP-operaatioissa (esim. Initial DP).

- Liipaisinstatus. ON/OFF. Liipaisin voidaan ottaa väliaikaisesti pois käytöstä tuhoamatta liipaisintietuet-ta.

- Ilmaisupiste (DP). Määrittää sen ilmaisupisteen 15 DP peruspuhelun tilamallissa BSCM, jossa palvelu Hipaistaan .

- SCP-osoitelähde. Ilmoittaa mistä puhelunohjaus CCP löytää SCP-osoitteen. Eri mahdollisuuksia ovat: lii-paisintiedostossa/A-numerossa/B-numerossa.

20 - SCP-osoite. Tätä käytetään, jos SCP-osoitelähde = "liipaisintietueessa".

Liipaisinprioriteetti. Liipaisimelle annetaan yksi useasta, esimerkiksi kuudestatoista prioriteettiluokasta. Jos samassa ilmaisupisteessä DP on useita ilmaisimia ak-25 tiivisena, ne Hipaistaan (ilmaistaan) prioriteettijärjes- • · · tyksessä.

• · I

*||| - Lipaisuehtojen tyypit. Ulkoiset ehdot, jotka vai-

J · I

·* ° kuttavat liipaisupäätökseen. Ne ovat esimerkiksi: ei-ehto- ja/syykoodi/vastaanotettujen digittien lukumäärä/tietty • · • *·· 30 digittijono/ajastimen laukeaminen.

- Looginen operaattori liipaisinehtojen välillä: AND/OR.

" - Liipaisuehdot.

- Virheaktiviteetit: Jatka puhelua ilman SCP-kyse- / 35 lyä/pura puhelu/pura puhelu ilmoituksen kera.

11 98971

Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa älyverkossa on määriteltyinä yhden tai useamman palvelun muodostamia palvelupaketteja. Tällöin matkaviestinkeskuksen VMSC lohkossa SSF ylläpidetään myös palvelupaketti-tietueita, 5 joista kukin sisältää osoittimet niihin liipaisintietuei-hin, joita vastaavat palvelut sisältyvät palvelupakettiin.

Jotta matkaviestinkeskus MSC kykenisi tunnistamaan IN-palvelua tarvitsevan puhelun ja aktivoimaan oikeat palvelun liipaisimet, matkaviestintilaajan tilaajatietoihin 10 luodaan uusi parametri, tilaajapohjainen liipaisuavain, joka ilmoittaa, mitkä IN-palvelut on varattu tälle matkaviestintilaajalle. Kullakin tilaajalla voi olla korkeintaan yksi liipaisuavaimen arvo, joka on tyypiltään lukuarvo. Kukin liipaisuavaimen arvo viittaa yhteen tai useam-15 paan palvelun liipaisimeen, joko suoraan tai viittaamalla palvelupakettiin, joka sisältää haluttujen palvelujen liipaisimet. Kuvio 3 havainnollistaa viimeksi mainittua tilannetta. Tällöin luodaan ensin liipaisin/liipaisimet ja sitten palvelupaketti/paketit. Tämän jälkeen voidaan luoda 20 liipaisuavain, joka osoittaa palvelupakettia. Liipaisu-avaimelle voidaan myös antaa arvo, joka ilmaisee, että . ' liipaisuavain ei ole käytössä kyseisellä matkaviestinti- ; laajalla.

GSM-järjestelmässä liipaisuavain luodaan matkavies-25 tintilaajan tietoihin kotirekisterin HLR tietokantaan. Sen i i · "V arvoa tietokannassa voidaan katsella ja muuttaa käyttökie-

«M

•••| Ien komennoilla. Liipaisuavain siirretään MAP-protokollan j ; · ·' ’ avulla kotirekisteristä HLR vierailijarekisteriin VLR mui den tilaajatietojen mukana mm. sijainninpäivityksen yhtey- f * ; *·· 30 dessä. Tällöin liipaisuavaimen siirrossa käytetään GSM- * · * ί^ί : järjestelmän lisäpalveluilla käytössä olevaa menetelmää varaamalla IN-palvelulle oma lisäpalvelukoodi. VLR tallet-taa HLR: Itä saamansa liipaisuavaimen arvon yhdessä muiden tilaajatietojen kanssa mahdollista tulevaa käyttöä varten.

• 3 5 Liipaisuavainta käytetään älyverkkopalvelun akti- 12 98971 voimiseen sekä matkaviestimeltä MS lähtevässä (MOC) että matkaviestimeen päättyvässä (MTC) puhelussa. MTC-puhelun tapauksessa IN-palvelun liipaisu voi tapahtua joko yhdys-MSC- (GMSC) tai VMSC-keskuksessa.

5 Seuraavassa kuvataan näitä kolmea tilannetta kuvi oiden 4, 5 ja 6 avulla.

Kuviossa 4 selitetään keksinnön mukaista liipaisu-avaimen käyttöä matkaviestimeltä MS lähtevässä puhelussa. Aluksi oletetaan, että matkaviestinkeskuksen VMSC vierai-10 lijarekisteri VLR on tallettanut matkaviestintilaajan ko tirekisteriltä HLR saamansa liipaisuavaimen arvon VLR: n alueella olevan matkaviestintilaajan tilaajatietoihin matkaviestimen ensimmäisen kerran suorittaessa sijainninpäivityksen VLR:ään. Tilaajan soittaessa matkaviestimestä MS 15 (vaihe 1), matkaviestinkeskuksen VMSC/SSP puhelunohjaus CC kysyy VLR:Itä matkaviestintilaajan tietoja (vaihe 2). VLR vastaa sanomalla, esim. COMPLETE_CALL, jossa siirretään myös liipaisuavain puhelunohjaukselle. Puhelunohjaus CC löytää liipaisuavaimen ja informoi palvelun kytkentäfunk-20 tiota SSF liipaisuavaimesta (vaihe 4). SSF aktivoi ne muistissaan olevat IN-palvelun liipaisimet, jotka liitty- vät siihen palvelupakettiin, joka vastaa annettua palvelu- avaimen arvoa. Vaihtoehtoisesti liipaisimet voivat olla v SSF:n muistissa liipaisutaulukossa, jossa liipaisuavaimen . 25 arvo osoittaa suoraan yhtä liipaisinta tai usean liipaisi- I · t · men ryhmää. Tämän jälkeen puhelunohjaus CC jatkaa puhelun-muodostusta kunnes puhelunohjaus saavuttaa vaiheen, joka ' on jokin ETSI CS__1 BCSM-puhelumallin (Basic Call State

Model) havaintopiste (DP), joka on jokin puhelunkäsitte- ♦ 4 30 lyyn liittyvä tapahtuma. CC informoi SSF:ää kohdatusta ha- *.* * vaintopisteestä DP (vaihe 6) . SSF tarkistaa onko tälle ha- ·;< vaintopisteelle DP asetettu aktiivisia liipaisimia. Jos ."·. aktiivisia liipaisimia ei ole tälle havaintopisteelle DP, i · » yhtään IN-palvelua ei tarvitse liipaista ja CC jatkaa pu-: · 35 helunmuodostusta eteenpäin. Jos aktiivinen liipaisin löy-

II

13 98971 tyy tälle havaintopisteelle DP, SSF tarkistaa liipaisimen sisältämät liipaisukriteerit (7) . Jos liipaisimen sisältämät liipaisukriteerit täyttyvät, SSF käynnistää liipaisinta vastaavan IN-palvelun, jonka määrittää liipaisimessa 5 oleva palveluavain, siinä palvelun ohjauspisteessä SCP, jonka osoitteen liipaisin antaa (vaihe 8). SCP vastaa palvelun vaatimalla tavalla (vaihe 9). Edelleen vaihtoehtoisesti palvelu voi vaatia myös lisää sanomanvaihtoa SCP: n ja SSF:n välillä. Vaihtoehtoisesti SCP voi lähettää matka-10 viestinkeskukselle VMSC/SSP vaiheessa 9 puhelunmuodostukseen liittyviä ohjeita, jotka SSF välittää puhelunohjaukselle CC (vaihe 10), joka suorittaa vaaditun puhelunohjaustoiminnon, esim. kutsunsiirron (vaihe 11). Vaiheet 9-11 voidaan toteuttaa normaaleilla älyverkkomallin periaat-15 teillä eikä niitä ole tässä tarpeen selittää tarkemmin.

Kuviossa 5 selitetään keksinnön mukaista liipaisu-avaimen käyttöä matkaviestimelle päättyvässä puhelussa (MTC). Jälleen aluksi oletetaan, että VLR on tallettanut alueellaan olevan matkaviestintilaajan liipaisuavaimen ar-20 von, jonka se on saanut jossakin aikaisemmassa vaiheessa HLR:ltä. Matkaviestinkeskukseen VMSC/SSP saapuu MTC-puhelu (vaihe 1). Puhelunohjaus CC pyytää VLR:ltä kutsutun matkaviestintilaajan tilaajatiedot (vaihe 2) ja saa vastaussanomassa myös matkaviestintilaajan liipaisuavaimen arvon ; 25 (vaihe 3). Tämän jälkeen matkaviestinkeskus käyttää lii- »t« « paisuavainta samalla tavoin kuin kuvion 4 tapauksessa.

* · ·· ,;* Toisin sanoen CC ilmoittaa SSF: lie liipaisuavaimen arvon (vaihe 4), ja SSF aktivoi vastaavat liipaisimet (vaihe 5).

.. Tämän jälkeen CC ilmoittaa SSF:lie aina kohdatessaan puhe- 30 lunvaiheen, joka on BCSM-mallin havaintopiste DP (vaihe 4 11 *·’ * 6) , jolloin SSF tekee tarvittavat tarkistukset lii- ’:’ paisimissa (vaihe 7) ja tarvittaessa käynnistää IN-palve- j": lun jossakin SCP:ssä (vaihe 8). Käynnistettyyn IN-palve- i < * luun voi liittyä vastaussanoman lähettäminen SCP: Itä \ ; 35 SSF:lie (vaihe 9) sekä siitä seuraavat puhelunohjaustoi- • « 14 98971 menpiteet matkaviestinkeskuksessa VMSC (vaiheet 10 ja 11) .

Kuviossa 6 kuvataan keksinnön mukaista liipaisu-avaimen käyttöä matkaviestimelle MS päättyvässä puhelussa (MTC) yhdyskeskuksessa GMSC. Oletetaan, että kotirekiste-5 rin HLR tietokantaan on matkaviestintilaajan tilaajatietoihin määritelty liipaisuavaimen arvo. Yhdyskeskukseen GSMC, joka on keksinnön mukaiselta rakenteeltaan yhdystoi-mintoa lukuunottamatta samanlainen kuin VMSC/SSP, vastaanotetaan MTC-puhelu (vaihe 1) . GMSC:n puhelunohjaus CC suo-10 rittaa reititystietokyselyn matkaviestintilaajan kotirekisterille HLR käyttäen MAP-protokollaa (vaihe 2). Kysely-sanoma voi sisältää tiedon siitä, että GMSC kykenee toimimaan älyverkkokeskuksena SSP. HLR hakee matkaviestintilaajan tilaajatiedot ja tarkistaa onko matkaviestintilaajalla 15 päättyvälle puhelulle MTC määritelty liipaisuavaimen arvo (vaihe 3). Jos tällaista liipaisuavaimen arvoa ei ole, HLR etenee matkaviestinverkon normaalin proseduurin mukaisesti, jonka tuloksena HLR lähettää kysyvälle keskukselle GMSC normaalin reititystiedon. Jos HLR havaitsee, että 20 matkaviestintilaajalla on päättyvälle puhelulle MTC määritelty liipaisuavaimen arvo, HLR poikkeaa normaalista proseduurista ja tarkistaa onko kysyvä matkaviestinkeskus GMSC myös älyverkon palvelunkytkentäpiste SSP. Tämän informaation antaa reititystietokyselysanoma. Jos GMSC ei 25 ole SSP, HLR siirtyy etenemään normaalin proseduurin mu- • · · • ·'· · kaisesti .

Jos GMSC on myös SSP, HLR palauttaa GMSC/SSP kes- • ·«

V ’ kukselle liipaisuavaimen arvon (vaihe 4). Puhelunohjaus CC

ilmoittaa liipaisuavaimen arvon SSF:lle (vaihe 5), joka ·*·.. 30 aktivoi liipaisuavainta vastaavat liipaisimet (vaihe 6) .

CC jatkaa puhelunohjausta kunnes vastaan tulee BCSM-puhe- • _ lumallin havaintopiste DP, josta CC ilmoittaa SSFrlle (vaihe 7). SSF tekee liipaisimiin liittyvät tarkistukset samalla tavoin kuin kuvioiden 4 ja 5 yhteydessä (vaihe 8) 35 ja tarvittaessa käynnistää älyverkkopalvelun jossakin 11 15 98971 SCP:ssä (vaihe 9). Käynnistetty palvelu voi vaatia vastaussanoman SCP:ltä (vaihe 10) sekä puhelunohjaustoimenpi-teitä matkaviestinkeskuksessa GMSC (vaiheet 11 ja 12).

Käynnistetty palvelu voi olla sellainen, joka sal-5 lii reitityksen jatkamisen normaaliin tapaan. Tällöin GMSC:n täytyy suorittaa uusi reititystietokysely HLRrsta. HLR:n normaali toiminta tässä tilanteessa voidaan varmistaa esim. jättämällä uudesta kyselystä pois tieto siitä, että GMSC on myös SSP.

10 Edellä on viitattu CS-1 BCSM-puhelumalliin. Syy siihen, että puhelu täytyy mallintaa on se, että kyetäkseen ohjaamaan IN-palvelua, SCP:n täytyy tuntea reaaliajassa puhelun vaihe. Mallintamisen avulla sekä SSP että SCP implisiittisesti tietävät ne puhelun vaiheet ja mah-15 dolliset vuorovaikutuspisteet, joissa SCP:llä voi olla vaikutusta puheluun, ns. havaintopisteet DP. Kun puhelu-yritys etenee havaintopisteeseen DP, MSC/SSP suorittaa SCP-kyselyn tapauksessa: - DP on liipaisimen havaintopiste (TDP) ja liipai- 20 sinkriteerit täyttyvät - tai DP on tapahtuman havaintopiste (EDP), josta : SCP on kiinnostunut. SCP antaa kutakin puhelua varten : erikseen ohjeet raportoitavista EDP:eistä.

, , EDP- ja TDP-tyyppejä on kaksi: "Request" ja "Noti- 25 fication". Kun SSP tekee SCP-kyselyn havaintopisteessä DP, “V joka on tyyppiä "Request", puhelun käsittely täytyy kes- '“· keyttää ja odottaa vastausta SCP:Itä.

• « · Lähtevän puhelun MOC tapauksessa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia ETSI CS-1 OBCSM-puhelumallin (Orig-: ’·· 30 inating Basic Call State Model) TDP:eitä: : - TDP2 : Collected_Info.

Tässä TDP:ssä MSC/SSP on vastaanottanut puhelunmuo-,··, dostussanoman joko MS:ltä, PBX:ltä tai keskusjohdolta.

"·' MOC-tapauksessa on suoritettu identifiointi, valtuutus ja

: V 35 peruspalvelun tarkistus ennen tähän havaintopisteeseen DP

16 98971 siirtymistä. Pääasiallinen liipaisukriteeri tässä pisteessä TDP2 perustuu kutsuvan osapuolen IN-kategoriaan, joka sisältyy tilaajatietoihin.

- TDP3: Analysed_Info.

5 Tässä TDP:ssä MSC on suorittanut numeroanalyysin, mutta kutsu ei ole vielä reititetty. Veloitusanalyysi on jo tehty. Tärkein liipaisukriteeri liittyy analysoituun B-numeroon.

Päättyvän puhelun MTC tapauksessa ETSI CS-1 TBCSM-10 puhelumallin (Terminating Basic Call State Model) TDP, jota voidaan käyttää keksinnössä on: - TDP12: Term_Attempt_Authorised.

Tässä TDP:ssä MSC on tunnistanut, autentikoinut ja hakenut MS:n. Tärkein liipaisukriteeri on matkaviestimelle 15 päättyvän palvelun IN-kategoria.

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Esitettyyn järjestelmään ja menetelmään voidaan tehdä muutoksia ja lisäyksiä ilman, että poiketaan oheisten patenttivaati-20 musten suojapiiristä ja hengestä. Matkaviestinkeskus voi esimerkiksi saada matkaviestintilaajan liipaisuavaimen myös kutsutun tilaajan numeroanalyysin perusteella, tulevassa merkinantotiedostossa tai vaihteen lisäpalvelutie-doissa.

• · · • · · • M ·

• · I

• « < · • · * • * ' • r • i • * • Il « · « • Φ · • · ·

II

Claims (16)

17 98971

1. Matkaviestinjärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden matkaviestinkeskuksen (MSC,GMSC), matkaviestintilaa-5 jia (MS), ainakin yhden tilaajatietokannan (HLR,VLR) sekä älyverkon, joka käsittää ainakin yhden palvelun kytkentäpisteen (SSP) ja ainakin yhden palvelun ohjauspisteen (SCP), joka sisältää älyverkon tietokannan (DB) ja palve-lulogiikkaohjelmat (SLP), jolloin älyverkossa on määritel-10 tynä palvelun liipaisimia, joista kukin määrittää ehdot, joiden täyttyessä käynnistyy tietty älyverkkopalvelu tietyssä palvelun ohjauspisteessä, tunnettu siitä, että matkaviestinkeskus (MSC,GMSC) toimii älyverkon pal-15 velun kytkentäpisteenä (SSP) ja palvelun ohjauspiste (SCP) on toteutettu matkaviestinkeskuksesta riippumattomana toiminnallisena yksikkönä, joka on yhteydessä matkaviestin-keskukseen älyverkkoliitännän ja älyverkkoprotokollan (Core INAP) avulla, 20 matkaviestintilaajan, joka on oikeutettu älyverkko palveluihin, tilaajatiedot mainitussa ainakin yhdessä ti-laaj atietokannassa (HLR,VLR) sisältävät palvelun lii-. , paisuavaimen, joka viittaa yhteen tai useampaan palvelun liipaisimeen, 25 matkaviestinkeskus on sovitettu reagoimaan puhelun- • · · ·’ muodostuksen aikana matkaviestintilaajan palvelun liipai- • · · ...Γ suavaimeen hakemalla yhden tai useamman liipaisimen, johon • ·· V - liipaisuavain viittaa, ja Hipaisemalla liipaisinta vas taava älyverkkopalvelu tietyssä palvelun ohjauspisteessä 30 (SCP), kun liipaisimen ehdot täyttyvät.

.*”· 2 . Patenttivaatimuksen 1 mukainen matkaviestinverk- • · · ko, tunnettu siitä, että matkaviestinkeskus ·;· (MSC,GMSC) käsittää älyverkon liipaisimet ja liipaisuavai- met taulukkona, jossa kukin liipaisuavain viittaa yhteen 35 tai useampaan liipaisimeen. 18 98971

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen matkaviestinverkko, tunnettu siitä, että älyverkossa on määriteltyinä yhden tai useamman palvelun muodostamia palvelupaketteja, joista kullakin on oma liipaisunavain.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinkes-kus käsittää puhelunohjauksen (CCP), joka huolehtii älyverkkopu-helusta, 10 palvelun kytkentätoiminnon (SSF), jolla on kyky kommunikoida palvelun ohjauspisteen (SCP) kanssa käyttäen standardia älyverkkoprotokollaa (INAP) ja puhelunohjauksen kanssa käyttäen sisäistä liitäntää.

5. Menetelmä älyverkkopalvelujen käynnistämiseksi 15 matkaviestinverkossa, joka käsittää ainakin yhden matka-viestinkeskuksen, matkaviestintilaajia, ainakin yhden tilaa j at ietokannan sekä älyverkon, joka käsittää ainakin yhden palvelun kytkentäpisteen ja ainakin yhden palvelun ohjauspisteen, joka sisältää älyverkon tietokannan ja pal-20 velulogiikkaohjelmat, jossa menetelmässä ylläpidetään älyverkossa määriteltyinä palvelun liipaisimia, joista kukin määrittää ehdot, joiden täyttyessä käynnistyy tietty älyverkkopalvelu tietyssä palvelun ohjauspisteessä, . 25 tunnettu siitä, että • ♦ · ;·· · annetaan älyverkkopalveluihin oikeutetulle matka- ««» ••.t viestintilaajalle liipaisuavain, joka viittaa yhteen tai »·· V useampaan palvelun liipaisimeen, säilytetään liipaisimia matkaviestinkeskuksessa 30 siten, että ne on aktivoitavissa liipaisuavaimien avulla, ·*·*: aktivoidaan matkaviestinkeskuksessa älyverkkopuhe- • lun yhteydessä ne liipaisimet, joihin matkaviestintilaa- ·;;; jaan liittyvä liipaisuavain viittaa, '···* liipaistaan liipaisinta vastaava älyverkkopalvelu 3. tietyssä palvelun ohjauspisteessä, kun liipaisimen lii- II 19 98971 paisuehdot matkaviestinkeskuksessa täyttyvät.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinkeskus saa matkaviestimen liipaisuavaimen kutsutun tilaajan numeroanalyysin tu- 5 loksena, tulevassa merkinantotiedostossa tai vaihteen li-säpalvelutiedoissa.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säilytetään älyverkkopalveluihin oikeutetun matka-10 viestintilaajan liipaisuavainta tilaajatiedoissa mainitussa ainakin yhdessä tilaajatietokannassa, siirretään liipaisuavain mainitusta ainakin yhdestä tilaajatietokannasta matkaviestinkeskukseen puhelunmuodostuksen aikana, 15 aktivoidaan matkaviestinkeskuksessa ne liipaisimet, joihin liipaisuavaimet viittaavat, liipaistaan liipaisinta vastaava älyverkkopalvelu tietyssä palvelun ohjauspisteessä, kun liipaisimen ehdot matkaviestinkeskuksessa täyttyvät.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että älyverkkopalvelun käynnistäminen : matkaviestintilaajalta lähtevässä puhelussa käsittää vai- . . heet ; matkaviestintilaaja käynnistää puhelunmuodostuksen, 25 matkaviestinkeskus tekee kyselyn tilaajatietokan- :·ί · taan, tilaaj at ietokanta palauttaa liipaisuavaimen matka- • · < V * viestinkeskukselle, matkaviestinkeskus aktivoi liipaisimet, joihin lii-30 paisuavain viittaa, .*:*· matkaviestinkeskus liipaisee liipaisinta vastaavan älyverkkopalvelun tietyssä palvelun ohjauspisteessä, kun liipaisimen ehdot matkaviestinkeskuksessa täyttyvät.

'·. 9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, t u n- j'.'; 35 n e t t u siitä, että älyverkkopalvelun käynnistäminen 20 98971 matkaviestintilaajalle päättyvässä puhelussa käsittää vaiheet matkaviestinkeskukseen tulee matkaviestintilaajalle päättyvä puhelu, 5 matkaviestinkeskus tekee kyselyn tilaajatietokan- taan, tilaajatietokanta palauttaa liipaisuavaimen matka-viestinkeskukselle, matkaviestinkeskus aktivoi liipaisimet, joihin lii-10 paisuavain viittaa, matkaviestinkeskus liipaisee liipaisinta vastaavan älyverkkopalvelun tietyssä palvelun ohjauspisteessä, kun liipaisimen ehdot matkaviestinkeskuksessa täyttyvät.

10. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että älyverkkopalvelun käynnistä minen matkaviestintilaajalle päättyvässä puhelussa matkaviestinverkon yhdyskeskuksessa käsittää vaiheet yhdyskeskukseen tulee matkaviestintilaajalle päättyvä puhelu, 20 yhdyskeskus tekee reititystietokyselyn tilaajatie- tokantaan, tilaajatietokanta havaitsee liipaisuavaimen matka- . . viestintilaajan tilaajatiedoissa, '" tilaajatietokanta palauttaa yhdyskeskukselle lii- 25 paisuavaimen reititystietojen sijasta, • · · •♦Σ · yhdyskeskus aktivoi liipaisimet, joihin liipaisu- avain viittaa, « · r yhdyskeskus liipaisee liipaisinta vastaavan äly verkkopalvelun tietyssä palvelun ohjauspisteessä, kun lii- ·*·.. 30 paisimen ehdot yhdyskeskuksessa täyttyvät.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, • · · tunnettu siitä, että reititystietokyselyn mukana siirretään tieto siitä, kykeneekö yhdyskeskus toimimaan älyverkon palvelun kytken- I' '; 35 täpisteenä, li 21 98971 tilaajatietokanta palauttaa yhdyskeskukselle lii-paisuavaimen, jos se kykenee toimimaan älyverkon palvelun kytkentäpisteenä, tilaajatietokanta palauttaa yhdyskeskukselle nor-5 maalin reititystiedon, jos se ei kykene toimimaan älyverkon palvelun kytkentäpisteenä.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 5-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liipaisin sisältää kutsuttavan palvelun ohjauspisteen osoitteen, palveluavai- 10 men, liipaisimen prioriteetin, puhelumallin ilmaisupis-teen, jossa älyverkkopalvelun käynnistäminen voi tapahtua sekä liipaisuehdot.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 matkaviestinkeskus havaitsee puhelumallin ilmaisu- pisteen, matkaviestinkeskus tarkistaa onko tälle puhelumallin ilmaisupisteelle aktivoituna liipaisimia, matkaviestinkeskus tarkistaa onko aktiivinen lii-20 paisin käytössä ja täyttyvätkö liipaisuehdot, matkaviestinkeskus käynnistää älyverkkopalvelun lähettämällä aloitussanoman palvelun ohjauspisteeseen, jos liipaisuehdot täyttyvät.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 5-13 mukainen me- 25 netelmä, tunnettu siitä, että • · · · liipaisimia säilytetään matkaviestinkeskuksessa • « - ...1 liipaisintaulukossa, jota osoitetaan liipaisimilla, • « · V 1 liipaisimien aktivoiminen käsittää niiden liipaisi mien hakemisen liipaisintaulukosta, joihin liipaisuavain 30 viittaa. ;1i‘;

15. Jonkin patenttivaatimuksista 5-14 mukainen me- ♦ ‘ netelmä, tunnettu siitä, että älyverkossa on mää riteltyinä yhden tai useamman palvelun muodostamia palvelupaketteja, joista kullakin on oma liipaisunavain.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 5-15 mukainen me- 22 98971 netelmä matkaviestinverkossa, jonka tilaajatietokannat käsittävät ainakin yhden kotirekisterin ja ainakin yhden vierailijarekisterin, tunnettu siitä, että lii-paisuavain siirretään kotirekisteristä vierailijarekiste-5 riin sijainninpäivityksen aikana. • · · • · « • ·♦ « i I , . • ·« · I · « • · • I • , . 1 « « f · · • · · 23 98971