FI98328C - Kytkinjärjestelmä - Google Patents

Description

98328

KYTKINJÄRJESTELMÄ KOPPLINGSANORDNING

Esillä oleva keksintö kohdistuu kauko-ohjausjärjestelmään sähkölaitteiden tai vastaavien laitteiden kytkimen aktivoimiseksi halutun toiminnon aikaansaamiseksi. Keksintö kohdistuu esim. kytkin järjestelmään sähkövirran kytkemisek-5 si laitteeseen kauko-ohjauksella tai mekaanisen, pneumaattisen tai muun vastaavan toiminnan aktivoimiseksi kauko-oh jauksella.

Sähkölampun sytyttäminen, radion tai television avaaminen, 10 oven aukaiseminen, avun kutsuminen hälytyslaitteella tms. toiminnot ovat vaikeita toimintoja raajavammaiselle henkilölle. Kauko-ohjauslaitteissakin tarvitaan käsikäyttöistä kauko-ohjainlaitetta, jolla edellä mainitut toiminnot voidaan aikaansaada. Mikäli kädet ovat toimintakyvyttömät 15 joudutaan käyttämään jollakin muulla tavalla, esim. suulla tai jalalla, ohjattavia laitteita, mikä on hankalaa.

Hälytyslaitteet, jotka antavat hälytyksen esim. asiaankuu-lumettomien henkilöiden liikkuessa suojatuissa sisätilois-20 sa, voidaan sulkea pois päältä avaimella tai kytkimellä. ···; Kytkin tai avaimella suljettava laite on kuitenkin usein : asetettu mahdollisimman huomaamattomaan osaan huonetta, • · · • 1.· jotta asiaankuulumaton henkilö ei sitä heti huomaisi.

• · · ·1 Tällöin laite usein on myös hankalasti saavutettavissa, kun 25 asiaankuuluvan henkilön pitäisi sulkea hälytys pois päältä. ·1·': Olisi toivottavaa, että hälyttimen sulkeminen pois päältä • a voisi tapahtua yksinkertaisemmin kuin mitä nyt on laita.

· • » · '· Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada ‘ ‘ 30 järjestelmä ja menetelmä, jolla voidaan vähentää edellä mainittuja haittoja. Keksinnön tarkoituksena on erikoisesti aikaansaada järjestelmä ja menetelmä, jolla ihminen voi kauko-ohjauksella aktivoida laitteita tai vastaavasti 2 98326 sulkea aktivoidun laitteen.

Keksinnön tarkoitusperien saavuttamiseksi on kauko-ohjaus-menetelmä ja -järjestelmä tunnettu siitä, että järjestelmä 5 käsittää: - mittausanturin painepulssien mittaamiseksi huonetilassa, jossa synnytetään < 1,3 Pa painepulssi tai painepulssijono kytkimen aktivoimiseksi, - prosessorin, joka käsittää ohjelmointiyksikön ja proses- 10 soriyksikön, ja jossa ohjelmallisesti vertaillaan mit tausanturilta saatavia signaaleja ennalta määriteltyihin arvoihin, epäoleellisten painepulssien antamien signaalien eliminoimiseksi ja synnytetyn painepulssin tai painepulssi-jonon aikaansaamien signaalien hyväksymiseksi, ja 15 - elimet hyväksyttyjen signaalien ohjaamiseksi halutulle kytkimelle kytkimen aktivoimiseksi.

Kauko-ohjaukseen tarvittava painepulssi voidaan aikaansaada pallealihasliikkeellä. Pallean jännittämisliikkeellä 20 voidaan huonetilan ilmanpaineeseen aikaansaada hyvin pieni mutta kuitenkin rekisteröitävissä oleva karakteristinen : muutos, painepulssi, jota keksinnön mukaan käytetään · hyväksi kytkimen aktivoimisessa tai sulkemisessa pois : päältä. Keksinnön mukaan voidaan näin esim. yhdellä pallean • ·· · 25 aikaansaamalla painepulssilla ja usealla perättäisellä • · painepulssilla aikaansaada erilaisia kauko-ohjauskäskyjä.

• · ·

Ihmisen pallealla ilmanpainekäyrään aikaansaama painepulssi * * · ϊ ·’ on suhteellisen vakio, n. 0,1 Pa - 1,3 Pa, yleisimmin 0,5 - • · · V · 30 1 Pa. Painepulssilla on karakteristinen sini-aallon muotoi- : nen muoto. Pulssi alkaa esim. alipainepulssilla ja jatkuu välittömästi tämän jälkeen pienemmällä ylipainepulssilla. Pulssien ajallinen kokonaiskesto on n. 300 - 600 mil lisekuntia, yleisemmin n. 400 - 500 millisekuntia.

il 35 3

Ο π 7 o n >O0ZO

Ihmisen pallealla aikaansaamat pulssit ovat pienuudestaan huolimatta helposti erotettavissa taustakohinasta johtuen niiden karakteristisesta muodosta. Taustan vaihtelut, jotka sisätiloissa normaalisti ovat korkeintaan muutamia Pasca-5 leita, johtuvat erilaisista ympäristössä tapahtuvista muutoksista, kuten ilmastoinnista ja tuulen vaikutuksesta.

Edellä mainitut ihmisen palleallaan aikaansaamat painepuls-sit ovat keksinnön mukaan helposti detektoitavissa sopivalle» la mittausanturilla, elektronisella suodattimena ja ohjelmallisella prosessorilla normaalista painetaustasta.

Mittausanturi, joka pystyy erottamaan n. 0,1 Pa - 1,3 Pa painepulsseja ja jonka tarkkuus on 1 %, soveltuu käytettä-15 vaksi pallealiikkeellä aikaansaatujen painepulssien detek-toimiseen. Painepulssien mittausanturina voidaan esim. käyttää mittausanturia, jolla mitataan huonetilan absoluuttista painetta ja joka on liitetty painereferenssilii-täntään, joka on yhdistetty suljettuun tilaan, kuten 20 toisesta päästään suljettuun säiliöön tai tasausastiaan. Säiliöön tai astiaan voidaan haluttaessa muodostaa pieni 0,1 mm reikä, joka toimii hitaiden painemuutosten, esim. astian lämpötilanmuutosten aiheuttamien painemuutosten, • ·'· tasausreittinä.

• · · • · · · :*·*: 25 • ·

Mittausanturi voidaan varustaa jännitelähdöllä, joka • · · tuottaa paine-eroon verrannollisen jännitesignaalin, joka . mitataan mittausanturiin yhdistetyllä digitaalisella oskil- «Il • ^* loskoopilla.

: 30 9 :*·.· Mittausanturin ja prosessorin väliin voidaan edullisesti ' kytkeä suodin, joka estää ennalta määrättyjä arvoja suurem pien tai pienempien pulssien pääsyn prosessoriin.

35 Suotimella voidaan täten eliminoida mittausanturilta 4 98328 tulevista signaaleista ne, jotka koskevat painepulsseja, - jotka ovat korkeampia tai alempia kuin ennalta määritellyt painepulssit ja ne pulssit, - joiden pituus on suurempi tai pienempi kuin ennalta 5 määriteltyjen painepulssien pituus.

Suodin voi esim. käsittää pulssikorkeuserottimen, joka erottaa pulssit, joiden korkeus on korkeampi tai alempi kuin ennalta määritelty kynnyskorkeus, mitkä eliminoidut 10 pulssit muodostavat ns. taustakohinan. Näin voidaan esim. eliminoida > 1,3 Pa ja < 0,3 Pa painepulssit.

Suodin käsittää edullisesti lisäksi pulssipituuserottimen, joka erottaa pulssit, joiden pituus on suurempi tai lyhyem-15 pi kuin ennalta määritelty kynnyspituus. Näin voidaan esim. eliminoida > 600 ms ja < 300 ms painepulssit.

Mittausanturilta tai suotimelta saadut signaalit ohjataan prosessorille, jossa niitä verrataan ohjelmallisesti, ns. 20 tekoälyllä, prosessorin muistissa oleviin ennalta määriteltyihin hyväksyttäviin painepulssisignaaleihin.

Prosessori ohjelmoidaan tunnistamaan hyväksyttävät paine- : pulssisignaalit niiden muodon mukaan ja erottamaan ne • · « · ;·.·. 25 muista mittausanturin rekisteröimistä painepulssisignaa- *..! leista. Prosessori voidaan ohjelmoida tunnistamaan pulssit • » · ' ennalta määrättyjen toleranssiarvojen puitteissa, jolloin pienet sallitut heitot signaaleissa eivät estä niiden • « · ; ·' hyväksymistä.

V : 30 : Keksinnön mukainen järjestelmä käsittää siis prosessorin, : jota voidaan käyttää hyväksymään vain ennalta määrätyt painepulssit tai pulssijonot ja joka jättää huomioimatta samanaikaisesti esiintyvät muut painepulssit tai pulssi-:35 jonot.

li 98328 5

Keksinnön mukainen järjestelmä käsittää edullisesti lisäksi koodauselimet hyväksyttyjen painepulssisignaalien tunnistamiseksi ja ohjaamiseksi käskyinä halutuille kytkinlaitteille, esim. sähkölaitteen virtakytkimelle tms.

5

Ihminen voi keksinnön mukaista laitetta käyttämällä esim. pienellä pallealiikkeellä aikaansaada yhden tai useampia painepulsseja, joilla voidaan painepulssien määrää tai aikaväliä vaihtelemalla aikaansaada useita erilaisia 10 toimintoja, käsin koskematta kauko-ohjainlaitteisiin.

Keksintöä voidaan esim. käyttää hälytyksen aikaansaamiseksi kauko-ohjauksella. Yhdellä tai useammalla pallealiikkeellä voidaan aktivoida kulloinkin haluttu hälytyssysteemi. 15 Keksinnön mukainen järjestelmä voidaan jopa ohjelmoida siten, että sillä voidaan erilaisia pulssijonoja käyttämällä antaa eriasteisia hälytyksiä, eli kauko-ohjauksella ilmoittaa hälytyksen vastaanottajalle minkälaisesta hälytyksestä kulloinkin on kyse.

20

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa ·· Kuvio 1 esittää kaavion keksinnön mukaisesta järjestel- : mästä; • · · ' • · · · ;·.·. 25 Kuvio 2 esittää mittauksissa tulostettua piirturikäyrää, #·;·# jossa on kolme peräkkäistä pallealihaksilla • · · aikaansaatua painepulssia nopeasti toistettuna; .. . Kuvio 3 esittää Kuvion 2 mukaista käyrää, jossa on kolme • · · • ·* peräkkäistä painepulssia hitaasti toistettuna; *.* * 30 Kuvio 4 esittää Kuvion 2 mukaista käyrää, jossa on kolme :*·,· yksittäistä painepulssia;

Kuvio 5 esittää Kuvion 2 mukaista käyrää, jossa on kolme peräkkäistä painepulssia nopeasti muuttuvassa taustassa; 35 Kuvio 6 esittää Kuvion 2 mukaista käyrää, jossa ei ole 90 7 0 0 ΟοΖϋ 6 pallealihaksilla aikaansaatuja pieniä painepuls-seja, mutta jossa näkyy oven sulkemisen ja osittain oven avaamisen aiheuttamat painepulssit. Kuvio 7 esittää Kuvion 2 mukaista käyrää, jossa on useita 5 suurehkossa huonetilassa aikaansaatuja yksittäi siä painepulsseja, ja

Kuvio 8 esittää Kuvion 7 mukaista käyrää, jossa on suurehkossa huonetilassa aikaansaatuja painepulsse-ja, huonetilan ovien ollessa avattuna käytäväti-10 laan.

Kuviossa 1 on esitetty kaavio keksinnön mukaisesta järjestelmästä. Järjestelmä käsittää mittausanturin eli ilman-paineanturin 10, esim. kapasitiiviseen paine-eroanturiin 15 perustuva Alnor Oy s n valmistama mittari Micromanometer MP6KSR. Mittarin perustarkkuus on 1 % ja sillä voi luotettavasti mitata alle 0,1 Pa paine-eroja. Tehdyissä kokeissa, joissa haluttiin mitata koehuonetilan absoluuttinen paine, liitettiin mittarin painereferenssiliitäntään pieni suljet-20 tu säiliö tai astia.

Ilmapaineanturiin 10 voidaan yhdistää suodin, jota ei kuviossa ole esitetty. Suotimen avulla eliminoidaan ne : .·. painepulssisignaalit, joiden korkeus tai pituus ei vastaa • · · ··*·’ 25 hyväksyttävien painepulssien pituutta tai korkeutta.

i · ♦ · • · · • · · • · · * Ilmanpaineanturi 10 varustetaan edullisesti jännitelähdöl- lä, joka tuottaa paine-eroon verrannollisen jännitesignaa- • · · : *.* Iin (10mV/PA), joka mitataan digitaalisella oskilloskoopil- 30 la.

• · • · · «

Ilmanpaineanturilta saadut, edullisesti suodatetut, paine-. pulssisignaalit johdetaan prosessoriin 12, jossa signaaleja verrataan ohjelmointiyksikön 14 ohjelmalla muistin 16 35 tietoihin signaalien tunnistamiseksi ja signaalien hyväksy- 98328 7 miseksi tai hylkäämiseksi. Prosessoriin voidaan kokeissa yhdistää piirturi, jota ei esitetty kuviossa, havainnollistamaan painepulssit.

5 Hyväksytyt painepulssisignaalit johdetaan koodauslaitteelle 18 ja siitä edelleen kytkinkeskusyksikköön 20. Koodauksen ja kytkinkeskusyksikön avulla prosessorilta tulevat signaa-liköodit luetaan esim. binäärisesti ja ohjataan aktivoimaan kulloinkin haluttu kytkin 22, 24, 26, 28 tai 30. Koodaus-10 laite lukee painepulssisignaalin ja erottaa siitä eri signaalityypit, kuten esim. yksittäiset signaalit, nopeasti perättäin annetut 2 tai 3 signaalia, tai hitaasti perättäin annetut 2 tai 3 signaalia. Eri signaalityypit johdetaan kytkinkeskusyksikön 20 kautta aktivoimaan kulloinkin 15 haluttu kytkin 22, 24, 26, 28 tai 30. Näin voidaan keksinnön mukaisella järjestelmällä antamalla yksi yksittäinen painepulssi aktivoida eri kytkin kuin esim. antamalla kolme perättäistä määrätyn aikavälin sisällä annettua painepuls-sia.

20

Kokeissa, jotka tehtiin n. 50 m3 ja 200 m3 huonetilassa koneellinen ilmastointi, ovet ja ikkunat osassa kokeita suljettuna, voitiin havaita, että ihmisen pallealihaksilla t‘. aikaansaadut painepulssit ovat karakteristisen muotoiset ja • · · ·.·. 25 helposti erotettavissa muista painevaihteluista. Testitu- ·;·. lokset tallennettiin piirturilla. Piirturikäyrän asteikko > · · pystysuunnassa 1,2 sekuntia/cm. Aika akseli oikealta vasemmalle.

1« · • · · • · • · • · · ‘ 30 Kuvioiden 2-6 esittämissä kokeissa käytettiin n. 50 m3 huonetilaa ja ilmastointi oli suljettu pois päältä. Kuvioi-den 7-8 esittämissä kokeissa käytettiin n. 200 m3 huonetilaa ilmastointi kytkettynä päälle. Kuvioiden 7-8 mukai-• ” sissa kokeissa käytettiin mittausanturissa parempaa ja *<··’ 35 suurempaa painereferenssisäiliötä kuin kuvioiden 2-6 98328 8 kokeissa, mikä osaltaan selittää taustakohinan vähenemisen. Paineasteikko kuvioissa 2-6 on 0,5 Pa/cm ja kuvioissa 7 - 8 0,2 Pa/cm.

5 Kuviossa 2 on esitetty mittauksissa tulostettu piirturi-käyrä, jossa näkyy kolme peräkkäistä, nopeasti toistettua, pallealihaksilla aikaansaatua painepulssia 32. Painepulssit näkyvät selvästi ja ne alkavat alipaineella ja jatkuvat pienellä ylipainepulssilla. Kolme nopeata peräkkäistä 10 pulssia mahtuu noin 1,5 sekunnin ajanjaksoon.

Kuviossa 3 on esitetty Kuvion 2 mukainen käyrä, jossa myös on kolme peräkkäistä painepulssia 34, mutta edellistä hitaammin toistettuna. Nämä painepulssit ovat myös helposti 15 tunnistettavissa muotonsa ansiosta.

Kuviossa 4 on esitetty Kuvion 2 mukainen käyrä, jossa on kolme peräkkäistä yksittäistä painepulssia 36, 38 ja 40. Painepulssit ovat, vaikka ne ovat yksittäiset, selvästi 20 erotettavissa käyrästä.

Kuviossa 5 on esitetty Kuvion 2 mukainen käyrä, jossa on kolme peräkkäistä painepulssia 42, 44 ja 46 nopeasti muuttuvassa taustassa. Painepulssi 42 osuu suhteellisen • · IV 25 jyrkkään paineenmuutosvaiheeseen, mutta erottuu silti taustasta selvästi laskevassa paineenmuutoskäyrässä.

• « *' ' Prosessorissa edellisen kaltainen hidas paineenmuutoskäyrä voidaan eliminoida, jolloin painepulssit, erikoisesti • · t I .* pulssi 42 erottuu vielä selvemmin.

• · · V : 30 .·. : Kuviossa 6 on esitetty vertailun vuoksi painepulssit 48 ja

• ti • I

50, jotka syntyvät ovea avattaessa tai suljettaessa. Kuviosta 6 huomaa, että tällaiset painepulssit ovat aivan • '·· muuta suuruusluokkaa kuin esim. ihmisen pallealihaksilla 35 aiheuttamat painepulssit ja siksi helposti eliminoitavissa.

9Π70Π 00 zo 9

Kuviossa 7 on esitetty kuvion 2 mukainen käyrä kokeista, jotka tehtiin suuremmassa n. 200 m3 huonetilassa, normaalin toimistotasoisen ilmastoinnin ollessa päällä ja ovien ollessa suljettuna. Painepulssit 52 rekisteröityvät selväs-5 ti. Painepulssien muoto on eri pulsseissa hyvin samanlainen .

Kuviossa 8 on esitetty kuvion 7 mukainen käyrä kokeista, jotka tehtiin samassa huoneessa mutta kaksi ovea avattuina 10 hyvin laajaan käytävätilaan. Huonetilan yhteys käytävään vaimentaa painepulsseja 54 selvästi, mutta pulssit ovat silti selvästi tunnistettavissa.

Keksinnön mukainen järjestelmä käsittää siis mittausanturin 15 10 ja prosessorin 12, jota voidaan käyttää havaitsemaan ja tunnistamaan vain ennalta määrätyt painepulssit tai pulssi-jonot ja joka on ohjelmoitu jättämään huomioimatta samanaikaisesti esiintyvät muut pulssit tai pulssijonot. Keksinnön mukainen järjestelmä käsittää lisäksi koodauslaitteen 18 ja 20 kytkinkeskusyksikön 20 hyväksyttyjen painepulssien tai painepulssijonojen ohjaamiseksi käskyinä halutulle kytkin-laitteelle 22, 24, 26, 28 tai 30.

: Keksinnön mukainen järjestelmä toimii esimerkiksi siten, • · · · ··,·. 25 että huoneeseen, jossa tarvitaan kauko-ohjattuja toimintoja sovitetaan paineanturi, prosessori ja tarvittavat kytkin- • « · * piirit. Prosessori on ohjelmoitu vertailemaan paineanturil ta tulevia painepulssisignaaleja muistiin syötettyjen • · · • ·' eliminoitavien signaalien ja hyväksyttävien signaalien • · · V * 30 tietojen kanssa. Hyväksytyt signaalit johdetaan kytkinkes- .*. ί kusyksikköön, joka signaalien perusteella kytkee halutun kytkimen. Kytkin voi esim. pankissa tai vastaavassa tilassa aktivoida halutun hälytyksen. Tai kytkin voi olla sähkökyt-kin lampun sytyttämiseksi, radion avaamiseksi tai sähkövir-35 ran kytkemiseksi toimintalaitteeseen, joka esim. avaa 10 96328 ikkunan tai oven. Kytkin voidaan järjestää aktivoimaan tuuletus tai lämmitys. Kytkimellä voidaan aktivoida vaikkapa siirtomekanismi siirtämään jokin esine haluttuun paikkaan. Kytkintä voidaan myös käyttää aktivoimaan hydrauli-5 siä, pneumaattisia tai mekaanisia laitteita.

Keksintöä ei ole tarkoitus rajata koskemaan vain edellä esitettyjä suoritusmuotoja, vaan sitä on tarkoitus voida soveltaa mitä erilaisimmissa sovellutuksissa seuraavien 10 patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Keksinnön mukaisen järjestelmän prosessoria voidaan esim. käyttää pienenten painepulssien tunnistamisen lisäksi tunnistamaan suurempia painepulsseja, kuten oven tai ikkunan avaamisen tai ikkunan rikkoutumisen aiheuttami-15 en painepulssien tunnistamiseen.

• · ·· · « · • · ··· • 1 t · « ♦ · • · « « « > · i · « 1 ·

Claims (17)

1. Kauko-ohjausjärjestelmä sähkölaitteiden tai vastaavien laitteiden kytkimen aktivoimiseksi halutun toiminnon 5 aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää : - mittausanturin painepulssien mittaamiseksi huonetilassa, jossa synnytetään < 1,3 Pa painepulssi tai painepulssijono kytkimen aktivoimiseksi, 10. prosessorin, joka käsittää ohjelmointiyksikön ja proses- soriyksikön, ja jossa ohjelmallisesti vertaillaan mittausanturilta saatavia signaaleja ennalta määriteltyihin arvoihin, epäoleellisten painepulssien antamien signaalien eliminoimiseksi ja synnytetyn painepulssin tai painepulssi-15 jonon aikaansaamien signaalien hyväksymiseksi, ja - elimet hyväksyttyjen signaalien ohjaamiseksi halutulle kytkimelle kytkimen aktivoimiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu 20 siitä, että mittausanturi on kapasitiivinen paine-eroan- turi, jonka tarkkuus on 1 % ja jolla pystytään mittaamaan alle 0,5 Pa, edullisesti alle 0,1 Pa, paine-eroja.

: 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu ·,·, 25 siitä, että mittausanturin ja prosessorin väliin on » sovitettu suodin, taustakohinaan liittyvien painepulssien I · · * poissuodattamiseksi. i « · f

· · ' ·* 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu * · * V : 30 siitä, että suotimella voidaan eliminoida mittausanturilta .*.* tulevista signaaleista ne, jotka koskevat painepulsseja, - jotka ovat korkeampia tai alempia kuin ennalta määritellyt painepulssit ja ne pulssit, i * ! " - joiden pituus on suurempi tai pienempi kuin ennalta 35 määriteltyjen painepulssien pituus. 98328

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että suodin käsittää pulssikorkeuserottimen, joka erottaa pulssit, joiden korkeus on korkeampi, esim. > 1,3 Pa, tai alempi, esim. < 0,3 Pa, kuin ennalta määritelty 5 kynnyskorkeus, mitkä eliminoidut pulssit ovat ns. taustakohinaa .

6. 'Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että suodin käsittää pulssipituuserottimen, joka 10 erottaa pulssit, joiden pituus on suurempi, esim. > 600 ms, tai lyhyempi, esim. < 300 ms, kuin ennalta määritelty kynnyspituus.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu 15 siitä, että mittausanturi mittaa huonetilan absoluuttista painetta ja on liitetty painereferenssiliitäntään, joka on yhdistetty suljettuun tilaan, kuten toisesta päästään suljettuun tasaussäiliöön.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että - mittausanturina käytetään mittausanturia, joka on tarpeeksi herkkä voidakseen mitata ihmisen keholla esim. /. pallealiikkeellä synnytettyä painepulssia tai synnytettyjä ·*·* 25 useita peräkkäisiä pulsseja, jotka ovat n. 0,1 - 1,3 Pa, edullisesti 0,5 - 1 Pa, ja että * - prosessori on ohjelmoitu tunnistamaan näin synnytetyn(t) pienen(t) painepulssin(t) sen (niiden) muodon mukaan muista i .* mittausanturin rekisteröimistä painepulsseista. • V ' 30 .♦.S

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu * : siitä, että « · mittausanturi on varustettu jännitelähdöllä, joka tuottaa ’ ’ ’ paine-eroon verrannollisen jännitesignaalin, ja että 35 mittausanturi on yhdistetty digitaaliseen oskilloskooppiin 98328 jännitesignaalin mittaamista varten, jota signaalia verrataan ohjelmallisesti prosessorin muistissa oleviin ennalta määriteltyihin hyväksyttäviin painepulssisignaaleihin.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää elimet hyväksyttyjen painepulssisignaalien ohjaamiseksi käskyinä prosessorin määtäämälle kytkinlaitteelle.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää prosessorin, jota voidaan käyttää hyväksymään vain ennalta määrätyn muotoiset pulssit tai pulssijonot ja jättämään huomioimatta samanaikaisesti esiintyvät muut pulssit tai pulssijonot. 15

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että prosessori käsittää elimet, joita voidaan käyttää muodostamaan komentoja, jotka aktivoivat halutut sähkölaitteet tms., kuten kytkevät virran sähkölaitteisiin. 20 ..1

13. Menetelmä sähkölaitteiden tai vastaavien laitteiden : : kytkimen aktivoimiseksi kauko-ohjauksella halutun toiminnon aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmän mukaan: ; - mitataan mittausanturilla painepulssit huonetilassa, ·’·1: 25 jossa synnytetään edullisesti pallealihaksen liikkeellä tai • « supistuksella n. < 1,3 Pa painepulssi tai painepulssijono kytkimen aktivoimiseksi; .. - prosessorin, joka käsittää ohjelmointiyksikön ja proses- • · soriyksikön, avulla vertaillaan ohjelmallisesti mittausan- • · · * 30 turilta saatavia signaaleja ennalta määriteltyihin arvoi- hin, epäoleellisten painepulssien antamien signaalien ·:··· eliminoimiseksi ja synnytetyn painepulssin tai painepulssi- jonon aikaansaamien signaalien hyväksymiseksi, ja - ohjataan hyväksytyt signaalit halutulle kytkimelle ·’ 35 kytkimen aktivoimiseksi. 98328

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että prosessorilla tunnistetaan pallealihaksella aikaansaatu n. sini-aallonmuotoinen 0,1 Pa - 1,3 Pa paine-pulssi, jonka kestoaika on 300 ms - 600 ms. 5

15. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen järjestelmän käyttö, tunnettu siitä, että järjestelmää käytetään kauko-ohjauk-sella aktivoimaan sähkö- tai muita laitteita muodostamalla kytkintä aktivoiva painepulssi kehon esim. pallean liik- 10 keellä.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen järjestelmän käyttö, tunnettu siitä, että järjestelmää käytetään aikaansaamaan virran kytkeminen sähkölaitteisiin. 15

17. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen järjestelmän käyttö, tunnettu siitä, että järjestelmää käytetään aikaansaamaan kauko-ohjauksella hälytys. • · · • ·· · • · · • · · • · • · • · · • · · • · · • · · • · · • · • « • · · • · · • · · 1 II « • · · • · · 98328