FI98186C - Solukkoradioverkko sekä menetelmä sijainninpäivityksen suorittamiseksisolukkoradiojärjestelmässä - Google Patents

Description

98186

Solukkoradioverkko sekä menetelmä sijainninpäivityksen ' suorittamiseksi solukkoradiojärjestelmässä * Keksinnön kohteena on solukkoradioverkko, jossa 5 jokainen solu lähettää yhtä tai useampaa sijaintialuetun- nusta tai sellaisena käytettäväksi soveltuvaa tunnusta ja jossa on liikkuvia tilaajalaitteita, jotka kykenevät liikkumaan siten, että solukkoradioverkossa on tallennettuna tieto liikkuvien tilaajalaitteiden sijainnista yhden 10 tai useamman solun muodostaman sijaintialueen tarkkuudel la.

Solukkoradiojärjestelmissä järjestelmään kuuluvat liikkuvat radioasemat, ts. tilaajalaitteet, voivat siirtyä solukkoverkon alueella solusta toiseen. Solukkoradioverkko 15 tuntee liikkuvan radioaseman sijainnin yleensä ns. si jaintialueen tarkkuudella. Solukkoradioverkoissa käytetään kiinteää sijaintialuekonfiguraatiota, jolloin tietyn sijaintialueen muodostavat aina samat solut tukiasemineen. Tukiaseman lähettämä sijaintialueinformaatio kertoo liik-20 kuvalle radioasemalle mihin sijaintialueeseen tukiasema kuuluu. Liikkuvan radioaseman vaihtaessa solua saman sijaintialueen sisällä sijainninpäivitystä solukkoradioverkkoon ei tarvita. Sen sijaan liikkuvan radioaseman havaitessa sijaintialueinformaation perusteella sijaintialueen 25 vaihtuvan uudelle tukiasemalle siirryttäessä, liikkuva radioasema käynnistää sijainninpäivityksen lähettämällä sijainninpäivityspyynnön solukkoradioverkkoon. Tämän si-jainninpäivityspyynnön seurauksena solukkoradioverkko tallentaa tilaajatietokantaan sijaintitiedoksi liikkuvan ra-’ 30 dioaseman uuden sijaintialueen.

Koska liikkuvan radioaseman sijainti tunnetaan vain • sijaintialueen tarkkuudella, joudutaan liikkuvaa radioasemaa tulevan puhelun muodostamista varten hakemaan kaikkien tähän sijaintialueeseen kuuluvien radiosolujen kautta.

35 Tämä aiheuttaa huomattavasti merkinantokuormitusta radio- . 98186 i 2 verkossa keskuksen ja tukiasemien välillä samoinkuin myös radiotiellä. Toisaalta sijaintialueen koon pienentäminen yllä mainitun haitan välttämiseksi johtaa siihen, että liikkuva asema vaihtaa useammin sijaintialuetta, jolloin 5 tilaajien sijainninpäivitystiheys ja siihen liittyvä mer-kinantosignalointi kasvaa. Sijainninpäivityksen vähentämiseksi on nykyisin pyrkimys suurempiin sijaintialueisiin.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on solukkoradioverkko, jossa sekä tilaajan hakemiseen että sijainnin-10 päivitykseen liittyvää merkinantokuormitusta voidaan vähentää.

Tämä saavutetaan ensimmäisessä kappaleessa esitetyn tyyppisellä solukkoradioverkolla, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että solukkoradioverkossa on ti-15 laajalaitekohtainen dynaamisesti mukautuva sijaintialue-konfiguraatio.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä sijainninpäivityksen suorittamiseksi solukkoradiojärjestelmässä, käsittäen vaiheet: säilytetään tietoa liikkuvan tilaaja-ase-20 man sijainnista yhden tai useamman solun muodostaman sijaintialueen tarkkuudella; lähetetään jokaisessa solussa yhtä tai useampaa sijaintialuetunnusta; ja suoritetaan sijainninpäivitys päivittämällä mainittu tieto tilaaja-aseman sijainnista ainakin kun tilaaja-asema siirtyy soluun, 25 jonka lähettämä sijaintialuetunnus ei kuulu tilaaja-aseman nykyisen säilytetyn sijaintitiedon määrittämään sijaintialueeseen. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että käytetään dynaamista sijaintialuekonfigu-raatiota siten, että liikkuvalle tilaajalaitteelle vali-30 taan tai muodostetaan sijainninpäivityksen yhteydessä tietyllä kriteerillä sopivan kokoinen uusi sijaintialue, valitaan tai muodostetaan uuden sijaintialueen nimi siten, että se määrittää jokaisen sijaintialueeseen kuuluvan solun jonkin sijaintialuetunnuksen, tallennetaan uusi si-35 jaintialueen nimi liikkuvan tilaajalaitteen sijaintitie- - 98186 3 doksi, ilmoitetaan uusi sijaintialue liikkuvalle tilaaja-laitteelle.

Keksinnön mukaista solukkoradioverkkoa ei ole jaettu kiinteisiin sijaintialueisiin, kuten tunnetuissa soluk-5 koradioverkoissa, vaan siinä käytetään tilaaja-asemakoh-taista dynaamisesti mukautuvaa sijaintialuekonfiguraatio-ta, jolloin kunkin sijainninpäivityksen yhteydessä voidaan tilaaja-asemalle valita sillä hetkellä sopivin sijaintialue, joka voi edullisesti olla mielivaltaisen kokoinen ja 10 muotoinen. Sopivan sijaintialueen valinnassa tai muodostamisessa käytettävät kriteerit voivat olla mm. tilaaja-aseman oletettu liikkuvuusaste, tilaaja-asemalle saapuvien puheluiden oletettu määrä, solukkoverkkokohtainen sijain-tialuestrategia ja solukkoverkon kuormitustilanne.

15 Keksintö tuo sijaintialueiden määrittelyyn jousta vuutta, jonka avulla voidaan tarkemmin mukautua eri ympäristöihin, käyttäjäryhmiin ja tilanteisiin ja täten parantaa solukkoverkon suorituskykyä, koska solukkoverkon si-jaintialuerakennetta ei tarvitse suunnitella kiinteästi 20 ääritapausten tai keskimääräisen käyttötavan mukaan. Näin sijaintialue voidaan tilaaja-asemakohtaisesti määritellä siten, että sijaintialue on toisaalta mahdollisimman suuri, niin että tilaaja-aseman ei tarvitse suorittaa sijainninpäivityksiä usein, mutta toisaalta myös riittävän pie-25 ni, jotta tilaaja-aseman haku ei rasittaisi solukkoradioverkkoa liikaa. Keksintö mahdollistaa täysin tilaaja-ase-makohtaisten sijaintialueiden käytön, mikä antaa mm. seu-raavia etuja: - paikallaan pysyvien tilaaja-asemien sijaintialue 30 voidaan asettaa pienemmäksi kuin runsaasti liikkuvien, - runsaasti puheluita saavien tilaaja-asemien si- • jainti voidaan asettaa pieneksi, - sijaintialue voidaan määrittää yksittäisen tilaaja-aseman tai tilaaja-aseman käyttäjän normaalien liikku- 35 mistottumusten mukaiseksi, 98186 4 - solukkoradioverkon alueella oleva yksityinen CPN (Customer Premises Network) -verkko voidaan ottaa osaksi tilaaja-aseman sijaintialuetta, jolloin tilaaja-aseman siirtyminen "julkisen" solukkoverkon ja yksityisen CPN- 5 verkon välillä ei vaadi sijainninpäivitystä, - tarjoaa yksinkertaisen tavan määritellä hyvin erikokoisia, erimuotoisia ja osittain tai kokonaan päällekkäisiä sijaintialueita.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisem-10 min suoritusesimerkkien avulla viitaten oheiseen piirrokseen, jossa kuvio 1 havainnollistaa periaatteellisesti erästä solukkoradiojärjestelmää, jossa esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa, ja 15 kuvio 2 havainnollistaa solukkoradiojärjestelmää, jossa tukiasemat lähettävät hierarkisia tukiasematunnuk-sia.

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa minkä tahansa solukkoradiojärjestelmän yhteydessä, kuten esimer-20 kiksi digitaalinen GSM-matkapuhelinjärjestelmä, NMT (Nordic Mobile Telephone), DCT1800, PCN (Personal Communication Network), UMC (Universal Mobile Communication), UMTS (Universal Mobile Telecommunication System), FPLMTS (Future Public Land Mobile Telecommunication System) jne.

25 Kuten on hyvin tunnettua, solukkoradioverkoissa verkon kattama maantieteellinen alue on jaettu pienempiin erillisiin radioalueisiin eli soluihin siten, että solussa ollessaan liikkuva radioasema MS kommunikoi verkon kanssa soluun sijoitetun kiinteän radioaseman eli tukiaseman BTS 30 (Base Transceiver Station) kautta. Järjestelmään kuuluvat radioasemat MS (tilaajalaitteet) voivat vapaasti siirtyä järjestelmän alueella solusta toiseen. Solukkoradioverkon tulee kuitenkin tuntea liikkuvan radioaseman MS sijainti voidakseen reitittää tulevat puhelut MS:lie tai muusta 35 syystä hakea tätä. Yleensä solukkoverkko tuntee MS:n si- - 98186 5 jainnin useiden solujen muodostaman suuremman alueen tark-' kuudella, jota kutsutaan yleisesti sijaintialueeksi. Pe rinteisissä solukkoverkoissa on käytetty ns. kiinteää si-jaintialuekonfiguraatiota, jossa solut on ryhmitelty toi-5 siinsa rajoittuviksi kiinteiksi sijaintialueiksi siten, että yksi solu kuuluu kulloinkin vain yhteen sijaintialueeseen.

Solukkoverkon tukiasemat lähettävät jatkuvasti informaatiota itsestään ja ympäristöstään, kuten esimerkiksi 10 sijaintialuetunnuksen LAI (Location Area Identifier), tu- kiasematunnuksen BSI (Base Station Identifier), tukiasema-tyypin BSTI (Base Station Type Identifier). Soluun lukittunut MS tietää kyseisen tukiaseman BTS lähettämän sijain-tialuetunnuksen, perusteella mihin sijaintialueeseen tu-15 kiasema BTS kuuluu. Erityisen sijantialuetunnuksen sijasta tämä tieto voidaan saada tai johtaa myös muusta tukiaseman lähettämästä järjestelmäinformaatiosta. Jos MS havaitsee sijaintialuetunnuksen tukiasemaa BTS vaihdettaessa vaihtuvan, ts. sijaintialueen vaihtumisen, MS käynnistää sijain-20 ninpäivityksen lähettämällä sijainninpäivityspyynnön solukkoradioverkkoon. Jos sijaintialue ei vaihdu, MS ei suorita sijainninpäivitystä. Sijainninpäivitys aiheuttaa kyseisen MS:n tilaajatietojen päivittämisen solukkoradioverkon tilaajatietokannoissa. Esimerkiksi kuviossa 1 havain-25 nollistetussa GSM-järjestelmässä solukkoradioverkkoon sisältyy ainakin kotirekisteri HLR, vierailijarekistereitä VLR, matkapuhelinkeskuksia MSC ja tukiasemaohjaimia BSC, jotka on kytketty verkon tukiasemiin BTS. MS:n sijaintialuetietoja säilytetään vierailijarekisterissä VLR, joi-* 30 ta on tyypillisesti yksi kutakin MSC:ää kohden, kun taas HLR sisältää tiedon siitä, minkä VLR:n alueella MS kul-' loinkin on. GSM-järjestelmän rakennetta ja toimintaa on tältä osin kuvattu tarkemmin esimerkiksi patenttihakemuksessa 921074. Edellä esimerkkinä kuvatusta keskitetystä 35 tietokantarakenteesta poiketen solukkoradiojärjestelmällä 98186 6 voi olla myös jonkinlainen hajautettu tietokantarakenne.

Kuviossa 1 on selvyyden vuoksi esitetty vain muutamia solukkoverkon soluja, ts. solut Cl - C9 vastaavine tukiasemineen BTS1 - BTS9. Solussa C3 on kuvattu liikkuva 5 radioasema MS, jolla on kaksisuuntainen radioyhteys kyseisen solun tukiaseman BTS3 kanssa. Tukiasemat BTS1 - BTS4 on kytketty tukiasemaohjaimeen BSC1 ja tukiasemat BTS5 -BTS9 vastaavasti tukiasemaohjaimeen BSC2.

Kuten edellä todettiin, solukkoverkot tuntevat tyy-10 pillisesti MS:n sijainnin yhden sijaintialueen tarkkuudella. Esillä olevan keksinnön mukaisessa solukkoradioverkossa käytetään tilaaja-asemakohtaista dynaamisesti mukautuvaa sijaintialuekonfiguraatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että sijaintialueet eivät ole kaikille liikkuville radio-15 asemille MS samoja kiinteitä soluryhmiä, vaan sijaintialueita voidaan määritellä MS-kohtaisesti ja sijainninpäivi-tystapauskohtaisesti. Tällöin kunkin sijainninpäivityksen yhteydessä voidaan päivityksen kohteena olevalle MS:lie valita tai muodostaa tietyin kriteerein sopivin sijainti-20 alue, jolla voidaan optimoida myöhempi sijainninpäivitys-ja hakusignalointi solukkoverkossa.

Tätä varten jokainen solu C (tai tukiasema BTS) lähettää yhtä tai useampaa sijaintialuetunnusta. Sijain-tialuetunnuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä mitä ta-25 hansa solun lähettämää informaatiota, jota voidaan käyttää sijaintialuetunnuksena, kuten esim. tukiaseman tunnus tai solun tunnus. Esimerkiksi kuviossa 1 solut Cl, C2, C3, C4, C5, C6, C7, C8, C9 lähettävät vastaavasti tunnuksia "A", "A,B", "A,C", "B,C", "C", "B", "D,C", "B,D" ja "D".

30 Oletetaan kuviossa 1, että solussa C3 oleva liikku va asema MS lähettää sijainninpäivityspyynnön solun tukiasemalle BTS3 esimerkiksi sen seurauksena, että MS havaitsee molempien tukiaseman BTS3 lähettämien sijain-tialuetunnuksien "A,C" olevan erilaiset kuin sille aikai-35 semmin ilmoitetulla sijaintialueella. Saadessaan sijain- 98186 7 ninpäivityspyynnön solukkoradioverkko valitsee tai muodostaa MS:lie tietyn kriteerin mukaan sopivan kokoisen ja muotoisen uuden sijaintialueen, johon yleensä kuuluu aina-• kin MS:n nykyinen sijaintisolu C3. Vaihtoehtoisti on mah- 5 dollista määritellä myös sellainen sijaintialue, johon nykyinen sijaintisolu ei kuulu. Tällöin solujen tulisi olla maantieteellisesti päällekkäin ja liikkuvan aseman pitää kuulla jonkin uudessa sijaintialueessa annetun solun lähetys.

10 Kuviossa 1 esitetyssä tilanteessa, jossa MS on so lussa C3, solukkoverkko voi antaa MS:lie esimerkiksi jonkin seuraavista sijaintialueista: - sijaintialue < A >, joka kattaa solut Cl, C2, C3 (tukiasemat BTS1, BTS2, BTS3), 15 - sijaintialue < C >, joka kattaa solut C3, C4, C5, C7, - sijaintialue < B,C >, joka kattaa solut C2, C3, C4, C5, C6, Cl, C8, - sijaintialue < A,B >, joka kattaa solut Cl, C2, 20 C3, C4, C6, C8.

Solukkoverkko voi siten antaa MS:lie minkä tahansa jo käytössä olevan tai kokonaan uuden sijaintialueen. Solukkoverkon tilaajatietokannoissa, kuten HLR ja VLR voi olla tallennettuna tilaajakohtaisia oletusarvoisia sijain-25 tialueita, jotka kattavat esimerkiksi MS:n normaalit liik-kumareitit. Näitä oletusarvoisia sijaintialueita voidaan käyttää esimerkiksi aina MS:n siirtyessä niiden kattamalle alueelle solukkoverkossa. Verkoissa, joissa käyttäjät voivat vapaasti vaihtaa tilaajalaitetta (esim. GSM-järjestel-30 mässä tilaajakohtaisen älykortin SIM avulla), kriteerinä voidaan käyttää sekä tilaajalaitteeseen että käyttäjään liittyviä kriteerejä. Esimerkiksi liikkuma-alueet voivat liittyä vahvasti käyttäjiin, joilla on tietty työpaikka ja koti. Tilaajalaite voi puolestaan olla vuokrattu ja ilman 35 "kotia". Toisaalta myös tilaajalaitteella voi olla oletet- 98186 8 tu liikkuma-alue, esim. linja-auton ajoreitti.

MS:lie sopivan sijaintialueen valinnassa tai muodostamisessa käytettävät kriteerit voivat sisältää esimerkiksi MS:n tai käyttäjien oletetun liikkuvuusasteen, MS:n 5 tai käyttäjien oletettu liikkuma-alue, MS:lie tai käyttäjille saapuvien puheluiden oletetun määrän, solukkoverk-kokohtaisen sijaintialuestrategian ja solukkoverkon kuormitustilanteen. Kaksi ensiksi mainittua tietoa voidaan saada liikkuvuus- ja puhelutilastoista, joita verkko voi 10 kerätä esimerkiksi erityiseen tilastotietokantaan, kuten esimerkiksi kuviossa 1 vierailijarekistereihin VLR1 ja VLR2 liittyvät tilastotietokannat DBl ja DB2. Liikkuvuus-tilastojen avulla voidaan esimerkiksi paikallaan pysyvän MS sijaintialue asettaa pienemmäksi kuin runsaasti liikku-15 van MS:n. Vastaavasti puhelutilastojen perusteella voidaan runsaasti puheluita saavan MS:n sijaintialue asettaa pienemmäksi kuin vähän puheluita saavan MS:n.

Kun verkko on valinnut tai muodostanut MS:lie uuden käytettävän sijaintialueen, se tallentaa MS:n sijaintitie-20 töihin (esim. VLR:iin) uuden sijaintialueen nimen, joka muodostetaan siten, että se määrittää jokaisen sijaintialueeseen kuuluvan solun ainakin yhden sijaintialuetunnuk-sen. Lisäksi solukkoradioverkko ilmoittaa uuden sijaintialueen liikkuvalle radioasemalle MS tukiaseman BTS3 kautta 25 tapahtuvan signaloinnin avulla. Tämän jälkeen MS siirtyessään solukkoverkossa solusta toiseen vertaa uuden solun lähettämää sijaintialuetunnusta/-tunnuksia saamaansa si-jaintialuenimeen ja vertailun perusteella määrittää kuuluuko uusi solu annettuun sijaintialueeseen vai ei. Jos 30 sijaintialue on sama, MS ei lähetä uutta sijainninpäivi-tyspyyntöä. Jos uuden solun lähettämä sijaintialuetunnus ei vastaa annetun sijaintialueen nimen määrittämää sijain-tialuetunnusta, MS lähettää normaaliin tapaan sijainnin-päivityspyynnön kyseisen solun tukiasemalle. On siis huo-35 mättävä, että MS ei tee sijainninpäivitystä solun lähettä- 98186 9 män sijaintialuetunnuksen määräämään sijaintialueeseen, kuten perinteisissä järjestelmissä, vaan ainoastaan kyseiseen soluun, joka ei enää kuulu MS:n aikaisempaan sijaintialueeseen. MS siis vain tavallaan ilmoittaa tarvitseman-5 sa uuden sijaintialueen. Vasta solukkoverkko edellä esitetyllä tavalla määrää ja ilmoittaa laitteelle käytettävän uuden sijaintialueen.

Solukkoverkko voi myös määritellä MS:n sijaintialueen uudelleen milloin tahansa ollessaan yhteydessä MS:ään 10 ilman MS:n lähettämää sijainninpäivityspyyntöä. Solukkoradioverkko voi myös etsiä MS:n varta vasten sijaintialueen muutosta varten. Tällainen ylimääräinen sijaintialueen määrittäminen voi seurata esimerkiksi kun solukkoverkko puhelu- ja liikkuvuustilastojen perusteella havaitsee MS:n 15 olleen paikallaan usean puhelun ajan ja haluaa tämän vuoksi pienentää MS:n sijaintialuetta. Solukkoverkkoon voidaan sisällyttää myös mahdollisuus solujen lähettämien sijain-tialuetunnuksien muuttamiseen halutulla tavalla siten, että mahdollistetaan halutun uuden sijaintialueen käyt-20 töönotto.

Edellä kuvattujen sijaintialueen kokoamismenetelmien sijasta on myös mahdollista käyttää monimutkaisempia sijaintialueen kokoamismenetelmiä. Tällöin sijaintialue-nimi voi esimerkiksi ilmoittaa mitkä sijaintialuetunnukset 25 eivät kuulu MS:n sijaintialueeseen, määritellä sijaintialue toisten alueiden leikkauksena, jne. Esimerkiksi sijaintialueeseen kuuluvat solut voidaan määritellä solut ilmoittamalla ne sijaintialueet tai yksittäiset si- jaintialuetunnukset, joiden leikkaukseen solu kuuluu. Toi-30 saalta solun lähetyksessä määritetään solun kuuluminen sijaintialueeseen ilmoittamalla ne sijaintialueet tai yksittäiset sijaintialuetunnukset, joihin solu ei kuulu, tai ne sijaintialueet tai yksittäiset sijaintialueet, joiden leikkaukseen solu kuuluu.

35 Keksinnön vaatimat lisätoimenpiteet voidaan toteut- 98186 10 taa ohjelmallisin muutoksin samoissa sijainninpäivitykseen liittyvissä solukkoverkon verkkokomponenteissa, joita käytetään tunnetuissa verkoissa. GSM-järjestelmässä tällainen komponentti voi olla esim. vierailijarekisteri VLR.

5 Solujen lähettämät sijaintialuetunnukset voivat muodostaa hierarkisia nimirakenteita siten, että joukko tunnuksia voidaan koota yhteen käyttämällä koko nimijoukkoa kuvaavaa ryhmätunnusta. Tällöin voidaan käyttää esimerkiksi mikrotietokoneiden DOS-käyttöjärjestelmästä tun-10 nettua "wildcard:ia", jossa nimen yhteydessä tai tilalla käytetty *-merkki tarkoittaa nollaa tai yhtä tai useampaa vapaasti valittavaa symbolia. Esimerkiksi tunnus "AB*" pitää sisällään mm. tunnukset "ABAA", "ABAB" ja "ABCC". MS:n sijaintialueen nimi voi olla yhden tai useamman si-15 jaintialuetunnuksen tai ryhmätunnuksen yhdistelmä, esim.

< ABAA > tai < ABA*,ABCC >. MS:n sijaintialueeseen kuuluvat kaikki solut, jotka lähettävät jotain yhdistelmään kuuluvaa sijaintialuetunnusta.

Kuvion 2 tapauksessa voidaan hierarkisia nimiä 20 käyttäen päätelaitteelle antaa esimerkiksi seuraavia sijaintialueita : - sijaintialue < A* >, joka kattaa kaikki tukiasemat, - sijaintialue < AB*,ACC >, joka kattaa tukiasemat 25 1, 2, 3 ja 6, - sijaintialue < BAB >, joka kattaa tukiasemat 4 ja 5.

Kuviossa 2 voidaan A-alkuiset sijaintialuetunnukset tulkita esimerkiksi solujen nimiksi ja B-alkuiset sijain-30 tialuetunnukset solukkoverkon rakennetta täydentäviksi erityisalueiksi. Keksinnön avulla voidaan yksityiset CPN (Customer Premises Network) -radiojärjestelmät ottaa mukaan osaksi MS:n sijaintialuetta ja tällä tavoin välttää sijainninpäivityksen tarve MS:n siirtyessä julkisesta so-35 lukkoverkosta yksityiseen CPN-verkkoon tai päinvastoin.

98186 11

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen solukkoradioverkko • ja menetelmä voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten 5 puitteissa.

Claims (11)

98186 12

1. Solukkoradioverkko, jossa jokainen solu lähettää yhtä tai useampaa sijaintialuetunnusta tai sellaisena käy-5 tettäväksi soveltuvaa tunnusta ja jossa on liikkuvia tilaajalaitteita, jotka kykenevät liikkumaan siten, että solukkoradioverkossa on tallennettuna tieto liikkuvien tilaajalaitteiden sijainnista yhden tai useamman solun muodostaman sijaintialueen tarkkuudella, tunnettu 10 siitä, että solukkoradioverkossa on tilaajalaitekohtainen dynaamisesti mukautuva sijaintialuekonfiguraatio, ja että solukkoradioverkko kykenee vapaasti määrittelemään sijaintialueen erikseen jokaiselle tilaajalaitteelle minkä tahansa sijainninpäivitystapahtuman yhteydessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen solukkoradioverk ko, tunnettu siitä, että sama solu kuuluu samanaikaisesti useisiin tilaajalaitekohtaisiin sijaintialueisiin.

3. Menetelmä sijainninpäivityksen suorittamiseksi 20 solukkoradiojärjestelmässä, käsittäen vaiheet säilytetään tietoa liikkuvan tilaajalaitteen sijainnista yhden tai useamman solun muodostaman sijaintialueen tarkkuudella, lähetetään jokaisessa solussa yhtä tai useampaa 25 sijaintialuetunnusta tai sellaisena käytettäväksi soveltu vaa tunnusta, suoritetaan sijainninpäivitys päivittämällä mainittu tieto tilaajalaitteen sijainnista ainakin silloin kun tilaajalaite siirtyy soluun, jonka lähettämä sijain-30 tialuetunnus ei kuulu tilaajalaitteen nykyisen säilytetyn sijaintitiedon määrittämään sijaintialueeseen, tunnettu siitä, että käytetään dynaamista sijaintialuekonfiguraatiota siten, että liikkuvalle tilaajalaitteelle valitaan tai 35 muodostetaan sijainninpäivityksen yhteydessä tietyllä kri- 98186 13 teerillä sopivan kokoinen uusi sijaintialue, valitaan tai muodostetaan uuden sijaintialueen nimi siten, että se määrittää jokaisen sijaintialueeseen kuulu-• van solun jonkin sijaintialuetunnuksen, 5 tallennetaan uusi sijaintialueen nimi liikkuvan tilaajalaitteen sijaintitiedoksi, ilmoitetaan uusi sijaintialue liikkuvalle tilaaja-laitteelle .

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n-10 n e t t u siitä, että uusi sijaintialue valitaan tai muodostetaan käyttäen jotakin seuraavista kriteereistä tai niiden yhdistelmää: liikkuvan tilaajalaitteen tai käyttäjien oletettu liikkuvuusaste, tilaajalaitteen tai käyttäjien oletettu liikkuvuusalue, liikkuvalle tilaajalaitteel- 15 le tai käyttäjille saapuvien puheluiden oletettu määrä, verkkokohtainen sijaintialuestrategia ja verkon kuormitustilanne.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liikkuvalle tilaajalaitteelle 20 valitaan tai muodostetaan uusi sijaintialue tarvittaessa milloin tahansa oltaessa yhteydessä tilaaja-asemaan tai kun tilaajalaite tai verkko vartavasten muodostaa yhteyden .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, t u n-25 n e t t u siitä, että liikkuvan tilaajalaitteen sijaintialuetta pienennetään, kun tilaajalaitteen sijaintialueen määrävien kriteerien tai niihin vaikuttavien tekijöiden havaitaan muuttuneen.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 3-6 mukainen mene-30 telmä, tunnettu siitä, että muutetaan solujen lähettämiä sijaintialuetunnuksia halutun uuden sijaintialueen käytön mahdollistamiseksi tai nykyisten sijaintialueiden muuttamiseksi.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 3-7 mukainen mene-35 telmä, tunnettu siitä, että sijaintialueen nimessä 98186 14 tai solun lähettämässä sijaintialuetunnuksessa käytetään sijaintialuetunnuksien ryhmää kuvaavaa ryhmätunnusta.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 3-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sijaintialueen nimenä 5 käytetään sijaintialueen yhden tai useamman solun sijain-tialuetunnuksen yhdistelmää.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 3-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sijaintialueen nimessä määritetään sijaintialueeseen kuuluvat solut ilmoittamalla 10 ne sijaintialueet tai yksittäiset sijaintialuetunnukset, joiden leikkaukseen solu kuuluu.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 3-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että solun lähetyksessä määritetään solun kuuluminen sijaintialueeseen ilmoitta- 15 maila ne sijaintialueet tai yksittäiset sijaintialuetunnukset, joihin solu ei kuulu, tai ne sijaintialueet tai yksittäiset sijaintialueet, joiden leikkaukseen solu kuuluu . I· 111.1 MU III I M 98186 15