FI95515C - Keskitetyn piirivakion resonaattorirakenne ja menetelmä keskitetyn piirivakion resonaattorirakenteen säätämiseksi - Google Patents

Description

95515 r

Keskitetyn piirivakion resonaattorirakenne ja menetelmä keskitetyn piirivakion resonaattorirakenteen säätämiseksi

Keksinnön kohteena on keskitetyn piirivakion reso-5 naattorirakenne, joka käsittää ainakin yhden edullisimmin keraamisen substraatin, ainakin yhden kapasitanssivälineen ja ainakin yhden induktanssivälineen, kapasitanssivälineen ja induktanssivälineen ollessa selvästi erillisinä paikannettavissa mutta yhteistoimintaan kytkettyinä, induktans-10 sivälineen muodostuessa johdinpinnoitteesta.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä keskitetyn piirivakion resonaattorirakenteen säätämiseksi, jossa menetelmässä säädetään yhdelle tai useammalle substraatille muodostettujen yhden tai useamman kapasitanssivälineen ja 15 induktanssivälineen muodostaman yhden tai useamman reso- nanssipiirin ominaisuuksia, resonaattorirakenteessa kapasitanssivälineen ja induktanssivälineen ollessa selvästi erillisinä paikannettavissa mutta yhteistoimintaan kytkettyinä, induktanssivälineen muodostuessa johdinpinnoittees-20 ta.

Resonaattorirakenteita käytetään suurtaajuuspiirien toteuttamiseen esimerkiksi matkapuhelimissa ja niiden tukiasemissa. Eräs mahdollinen käyttötapa resonaattoreille on käyttää resonaattoreita esimerkiksi radiopuhelinten 25 vahvistimien pääteaSteissa sovituspiireinä ja suodatuspii- reinä. Mikäli resonaattorirakenne käsittää useita kapasi-tanssivälineitä ja induktanssivälineitä, niin tällöin re-sonanssipiirit sovitetaan siten toisiinsa, että resonaattorirakenne toteuttaa taajuusalueessa halutun kaltaisen 30 taajuusvasteen.

* Keskitetyllä piirivakiolla toteutettu resonaatto rirakenne tarkoittaa sitä, että resonaattoripiiristä voidaan selvästi paikantaa ja erottaa kapasitanssiväline ja induktanssiväline. Näin ollen keskitetyn piirivakion reso-35 naattorirakenne poikkeaa muista resonaattorityypeistä ku- 2 95515 ten esimerkiksi koaksiaaliresonaattoreista ja liuskajohto-resonaattoreista, joista ei voida paikantaa erillistä ka-pasitanssivälinettä ja induktanssivälinettä. Keskitetyn piirivakion resonaattori muodostaa LC-värähtelypiirin.

5 Keskitetyn piirivakion resonaattorit voidaan muo dostaa esimerkiksi keraamiselle substraatille eli pohjale-vylle. Substraatille muodostetaan sekä kapasitanssiväline että induktanssiväline. Kapasitanssiväline eli käytännössä kondensaattori muodostuu useimmin substraatin vastakkai-10 sille puolille muodostetuista elektrodeista ja niiden välisestä substraattivällaineesta, kuten esimerkiksi Zirko-nium-Tina-Titanaatista, jonka dielektrisyysvakio on korkea, suuruudeltaan noin 36 yksikköä. Tunnetussa keskitetyn piirivakion resonaattorissa puolestaan induktanssiväline 15 on toteutettu perinteisellä tavalla eli käämityllä kelalla-. Resonaattoreiden valmistuksessa, resonaattoreita käsittävien laitteiden valmistuksessa ja resonaattoreita käsittävien laitteiden käytössä resonaattorit joutuvat usein ankariin lämpötilaolosuhteisiin, esimerkiksi juotosten aika-20 na tai esimerkiksi käyttöympäristön nopeiden muutosten aikana ja tämän vuoksi metallinen ohutlankainen kela lämpö-laajenee kuumennuksessa, jonka seurauksena resonaattorira-kenteen määrittelemä resonanssitaajuus ryömii alaspäin.

·- Eräs merkittävä lisähaitta käämittyä kelaa käyttävissä ra- 25 kenteissa on keraamisen substraattilevyn ja kelan välisen keraami-metalli-tyyppisen liitoksen mahdollinen repeäminen, koska lämpötilamuutoksissa kelan metalli lämpölaaje-nee, mutta substraatin keraami ei. Tunnetuissa ratkaisuissa kela kiinnitetään substraatille muodostetulle elektro-30 dille perinteiseen tapaan esimerkiksi tinajuotoksella, mikä juottaminen sinänsä vaatii erillisen toimenpiteen ja lisäksi juotoksen pesemisen puhtaaksi juotostinan käsittämistä juoksutusaineista eli niin sanotuista flukseista. Eräs merkittävä käämittyjen kelojen ongelma on erityisesti 35 kooltaan pienten kelojen valmistus, missä kelan kierrokset 3 95515 tulee saada tarkalleen samanlaisiksi. Myös kelojen asennus pohjalevylle eli substraatille on erityistä tarkkuutta vaativa toimenpide.

Keskitetyn piirivakion resonaattoreiden säätäminen 5 on myös toisinaan ongelmallista. Mikäli tunnetuissa keskitetyn piirivakion resonaattorirakenteissa piirin resonans-sitaajuus halutaan säätää induktanssia säätämällä, niin tällöin useimmin joudutaan muuttamaan kelan käämitystä, mikä on vaikea toimenpide, joka usein vaatii koko kelan 10 vaihtamisen, sikäli kun se on taloudellisesti edes mielekästä. Useita resonaattoripiirejä käsittävässä rakenteessa kuten suodattimessa vierekkäiset resonaattoripiirit sovitetaan toisiinsa eli niiden kytkeytyminen toisiinsa säädetään siten, että useiden resonaattoripiirien muodostama 15 resonaattorirakenne toteuttaa halutun taajuusvasteen. Tunnetuissa eli siis käämityillä keloilla toteutetuissa resonaattoreissa vierekkäisten resonaattoripiirien kytkeytyminen toisiinsa säädetään resonaattoripiirien välistä etäisyyttä muuttamalla, esimerkiksi muuttamalla vierek-20 käisten resonaattoripiirien kelojen etäisyyttä toisistaan, joka toimenpiteenä on työläs ja kustannuksia aiheuttava.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uuden-tyyppinen keskitetyn piirivakion resonaattorirakenne, joka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat.

25 Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella keskitetyn piirivakion resonaattorirakenteella, jolle on tunnusomaista, että keskitetyn piirivakion resonaattorira-kenteessa kapasitanssivälineeseen nähden erillisenä paikannettavissa oleva johdinpinnoitteesta muodostuva induk-30 tanssiväline on muodostettu substraatille asetetun tappi-' maisen edullisen keraamisen runkonsa päälle.

Mainittujen päämäärien saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle keskitetyn piirivakion resonaatto-rirakenteen säätämiseksi on tunnusomaista, että keskitetyn 35 piirivakion resonaattorirakenteessa resonanssipiirin omi- « 4 95515 naisuuksia säädetään säätämällä substraatille asetetun tappimaisen edullisimmin keraamisen runkonsa päälle muodostetun ja induktanssivälineen muodostavan johdinpinnoitteen määrää, edullisimmin johdinpinnoitteen pinta-alaa.

5 Keksinnön mukainen keskitetyn piirivakion resonaat- torirakenne ja menetelmä sen säätämiseksi perustuu siihen ajatukseen, että induktanssi on toteutettu keraamisen rungon päälle ohuena johtavana pinnoitteena, jolloin säätö puolestaan voidaan tehdä pinnoitetta muokkaamalla, edulli-10 simmin valmista pinnoitetta poistamalla. Keksinnössä kela on siis korvattu keraamisen rungon päälle muodostetulla hyvin johtavalla pinnoitteella, esimerkiksi spraymaalauk-sena tehdyllä hopeamaalauksella, joka on ohut ja omaa laajan pinta-alan.

15 Keksinnön mukaisella keskitetyn piirivakion reso- naattorirakenteella saavutetaan useita etuja. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa ei esiinny mainittavaa lämpölaajenemista eikä näin ollen myöskään resonanssitaajuuden ryö-mintää. Induktanssivälineen sijoitus pinnoitteeksi induk-20 tanssivälineen runkoon mahdollistaa induktanssivälineen rungon ja resonaattorirakenteen substraatin eli pohjalevyn välisen keraami-keraami-tyyppisen liitoksen, jossa ei esiinny lämpölaajenemista eikä näin ollen liitoksen murtumista. Induktanssivälineen käsittämää johdinpinnoitetta ‘ 25 kuten hopeamaalausta voidaan hyväksikäyttää induktanssivä lineen liittämisessä substraatille, jolloin vältytään käyttämästä tavanomaista juotosta ja juotostinaa. Mainitussa uudessa liitostavassa substraatin käsittämä induktanssivälineen kytkentäalue eli elektrodi liittyy induk-: . 30 tanssivälineen keraamisen rungon pinnoitteeksi muodostet tuun johdinpinnoitteeseen itse johdinpinnoituksen välityksellä, jolloin liitoksesta tulee erittäin kestävä lämpö-rasituksia vastaan ja induktanssivälineen asennuksen kannalta helposti asennettava. Induktanssivälineen johtavan 35 pinnoitteen muodostaminen rungolle ja substraatille tehtä- 95515 5 vä kiinnitys on helppo toimenpide verrattuna kelan valmistamiseen. Johtava pinnoite on myös sähköisten johdinhävi-öiden osalta pienempihäviöinen kuin käämitty kela.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten 5 oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaksi resonaattoripiiriä käsittävää resonaattorirakennetta päällykuvantona, kuvio 2 esittää kaksi resonaattoripiiriä käsittävää resonaattorirakennetta poikkileikkauksena kuvion 1 nuolten 10 A väliltä, kuvio 3 esittää kaksi resonaattoripiiriä käsittävää resonaattorirakennetta.

Kuvioiden 1-3 esittämä resonaattorirakenne 1 käsittää ainakin yhden eli esimerkiksi kaksi kappaletta reso-15 naattoripiirejä 2 ja 3. Ensimmäinen resonaattorirakenne 1 käsittää edullisimmin keraamisen substraatin 4 eli pohja-levyn, ensimmäisen kapasitanssivälineen 5, ensimmäisen in-duktanssivälineen 6, joka käsittää edullisimmin keraamisen rungon 7. Toinen resonaattoripiiri 2 käsittää substraatil-20 le 4 muodostetun toisen kapasitanssivälineen 8, toisen in-duktanssivälineen 9, joka käsittää toisen edullisimmin keraamisen rungon 10. Kuvioiden 1-3 mukaisesti resonaattorirakenne 1 on edullisimmin toteutettu siten, että sama substraatti 4 toimii pohjalevynä kummallekin resonaattori-25 piirille 2 ja 3. Tässä yhteydessä todetaan, että keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu yhdenkin resonaattoripiirin toteutukseen. Resonaattoripiirejä ja näin ollen induktanssi-välineitä ja kapasitanssivälineitä voi olla siis yksi tai useita.

; 30 Kuvioista 1-3 havaitaan keskitetyn piirivakion re sonaattorin erityispiirre eli se, että induktanssiväline ja kapasitanssiväline ovat erillisinä paikallistettavissa resonaattorirakenteesta. Keksinnön mukaisesti resonaattori-rakenteen 1 resonaattoripiirin 2 induktanssiväline 6 on 35 muodostettu käsittämäänsä edullisimmin keraamiseen runkoon 6 95515 7 johdinpinnoitteeksi 11, lla-lld. Vastaavalla tavalla myös-toisessa resonaattoripiirissä 3 induktanssiväline 9 on muodostettu käsittämäänsä edullisimmin keraamiseen runkoon 10 johdinpinnoitteeksi 12, 12a-12d. Johdinpinnoitteet 11 5 ja 12 muodostuvat edullisimmin pinnoitemetalloinnista kuten hopeasta, kuparista tai vastaavasta korkean johtavuuden omaavasta materiaalista, joka on muodostettu esimerkiksi spraymaalauksella induktanssivälineen tappimaisen keraamisen rungon 7, vastaavasti 10 päälle kiinni runkoon 10 7, vastaavasti 10. Ohut pinnoitemetallointi 11, vastaavas ti 12 kuten hopeamaalaus on valmistusteknisesti helppo toteutusmuoto .

Keksinnön mukainen resonaattorirakenne käsittää siis keraamirungolle 7, vastaavasti 10 muodostetun johdin-15 pinnoiteinduktanssin 11, vastaavasti 12, ja keraamisubst-raatille 4 toteutetun kapasitanssin 5, vastaavasti 8.

Kuvioista 1-3 havaitaan, että induktanssivälineiden rungot 7 ja 10 ovat tappimaisia, jolloin edullisessa toteutusmuodossa johdinpinnoite 11 käsittää ainakin kolme 20 toisiinsa nähden kulmittain sijoitettua pinnoitealuetta 11a-lie ja vastaavasti johdinpinnoite 12 käsittää ainakin kolme toisiinsa nähden kulmittain sijoitettua pinnoitealuetta 12a-12c. Johdinpinnoitteiden 11, vastaavasti 12 pin-noitealueet lla-llc, vastaavasti 12a-12c ovat edullisimmin 25 tasomaisia ja ovat vierekkäin ja olennaisesti suorassa kulmassa vierekkäiseen tai vierekkäisiin johdinalueisiin nähden, jolloin esimerkiksi keskimmäinen johdinalue 11b on suorassa kulmassa johdinalueisiin 11a ja 11c nähden. Koska johdinpinnoitteen li, vastaavasti 12 alla oleva induktans-: 30 sivälineen keraamisen rungon 7, vastaavasti 10 muoto käy tännössä vastaa rungon päälle muodostettavan johdinpinnoitteen muotoa, niin tällöin siis rungot 7 ja 10 käsittävät kolme toisiinsa nähden kulmittain sijaitsevaa tasoa. Mainittu runkojen 7 ja 10 ja vastaavasti siis johdinkuvioi-35 den lla-llc ja 12a-12c toteutustapa on helppo sekä runko- 7 95515 jen 7 ja 10 sekä pinnoitemetallointien eli johdinkuvioiden lla-llc ja 12a-12c osalta. Viitenumerot lld ja 12d esittävät johdinmetallointia runkojen 7 ja 10 alapinnoilla, joita myöhemmin selostettavalla tavalla hyväksikäytetään 5 induktanssivälineiden kiinnitykseen substraatille 4.

Kuvioissa 1-3 esitetty keskitetyn piirivakion reso-naattorirakenne induktanssivälineiden lisäksi käsittää ka-pasitanssivälineet eli käytännössä kondensaattorit 5 ja 8. Ensimmäisen resonaattoripiirin 2 kapasitanssiväline 5 kä-10 sittää elektrodit 13 ja 14 ja elektrodien 13 ja 14 välisen väliaineena toimivan osan substraatista 4, jolloin siis kapasitanssiväline 5 on muodostettu substraatin 4 vastakkaisille puolille muodostettujen elektrodien 13 ja 14 välille. Vastaavasti toisen resonaattoripiirin 2 kapasitanssi-15 väline 8 käsittää elektrodit 15 ja 16 ja elektrodien 15 ja 16 välisen väliaineena toimivan osan substraatista 4, jolloin siis toinen kapasitanssiväline 8 on muodostettu substraatin 4 vastakkaisille puolille muodostettujen elektrodien 15 ja 16 välille. Kuvioista 1 ja 2 havaitaan, että 20 kapasitanssivälineiden 5 ja 8 ensimmäiset elektrodit eli maapotentiaaliin yhdistettävät elektrodit 13 ja 15 ovat samaa elektrodia.

Substraatti 4 käsittää kytkentäalueet 14 ja 17 ensimmäistä induktanssivälinettä 6 varten ja tällöin ensim-25 mäisen resonaattoripiirin 2 induktanssiväline 6 on muodostettu ja sijoitettu substraatin 4 samalle puolelle muodostettujen kytkentäalueiden 14 ja 17 välille induktanssivälineen 6 ja kapasitanssivälineen 5 ollessa kytketty rin-nankytkentään, jolloin siis kapasitanssivälineen 5 posi-30 tiivinen elektrodi 14 toimii kytkentäalueena induktanssi-välineelle 6 ja kapasitanssivälineen 5 maapotentiaalissa oleva elektrodi 13 on galvaanisessa yhteydessä induktanssi-välineen 6 kytkentäalueeseen 17. Galvaaninen yhteys syntyy substraatin käsittämän päätymetalloinnin 18 kautta erityi-35 sesti kuvion 3 mukaisesti. Vastaavasti substraatti 4 kä- •« β 95515 sittää kytkentäalueet 16 ja 19 ja tällöin toisen resonaat-toripiirin 3 induktanssiväline 9 on muodostettu ja sijoitettu substraatin 4 samalle puolelle muodostettujen kyt-kentäalueiden 16 ja 19 välille induktanssivälineen 9 ja 5 kapasitanssivälineen 8 ollessa kytketty rinnankytkentään, jolloin siis kapasitanssivälineen 8 positiivinen elektrodi 16 toimii kytkentäalueena induktanssivälineelle 9 ja kapasitanssivälineen 8 maapotentiaalissa oleva elektrodi 15 on galvaanisessa yhteydessä induktanssivälineen 9 kytkentä- 10 alueeseen 19. Galvaaninen yhteys syntyy substraatin käsittämän päätymetalloinnin 18 kautta erityisesti kuvion 3 mukaisesti .

Kuvioihin 1-3 viitaten on havaittavissa, että reso-naattorirakenteen resonaattoripiiri 2 käsittää induktans-15 sivälineen 6 ja substraatin 4 käsittämien kytkentäalueiden 14 ja 17 väliset liitokset 20 ja 21. Edullisessa toteutus-muodossa induktanssivälineen 6 runko 7 on kiinnitetty substraatille 4 induktanssivälineen kytkentäalueille 14 ja 17 suoraan induktanssivälineen 6 käsittämän johdinpinnoi-20 temateriaalin välityksellä. Vastaavasti resonaattoriraken- teen toinen resonaattoripiiri 3 käsittää induktanssivälineen 9 ja substraatin 4 käsittämien kytkentäalueiden 16 ja 19 väliset liitokset 22 ja 23. Edullisessa toteutusmuodossa induktanssivälineen 9 runko 10 on kiinnitetty substraa-25 tille 4 induktanssivälineen kytkentäalueille 16 ja 19 suoraan induktanssivälineen 9 käsittämän johdinpinnoitemateriaalin välityksellä. Edellä esitetty tarkoittaa siis sitä, että keraamisille tappirungoille 7 ja 10 muodostetut johdinmetallointipinnoitteiset induktanssivälineet 6 ja 9 ; 30 kiinnitetään keraamisen substraatin 4 käsittämille kytken- täalueille saman pastan tai maalikerroksen avulla kuin mikä materiaali on muodostamassa varsinaista johdinmetalloin-tia li ja 12. Liitokset tapahtuvat runkojen 7 ja 10 alapintojen pinnoitteiden lld ja 12d kautta. Edullisessa to-35 teutusmuodossa rungoille 7 ja 10 muodostetut induktanssi-

II

95515 9 välineet 6 ja 9 asetetaan kytkentäalueilleen tilanteessa, jossa rungolle muodostettu johdinpinnoite kuten pasta tai esimerkiksi hopeamaali on vielä märkää, jonka jälkeen sekä pinnoitteet 11 ja 12 sekä ohessa myös liitokset 20-23 kui-5 vataan voimakkaalla kuumennuksella. Tällöin saadaan aikaan kestävä ja erittäin hyvin johtava liitos.

Erityisesti kuvioon 3 viitaten induktanssiväline 6 käsittää välineen 24 resonaattorirakenteen resonanssipii-rin 2 resonanssitaajuuden säätämiseksi. Mainittu väline 10 resonaattorirakenteen resonanssitaajuuden säätämiseksi muodostuu induktanssivälineen 6 rungon 7 pinnan alueesta 24, joka on vapaa johdinpinnoitteesta lla-lld. Tällöin keksinnön mukaisessa menetelmässä keskitetyn piirivakion resonaattorirakenteen säätämiseksi toimitaan siten, että 15 menetelmässä säädetään yhdelle tai useammalle substraatille kuten substraatille 4 muodostettujen yhden tai useamman kapasitanssivälineen kuten kapasitanssivälineen 5 ja indukt ans s iväl ineen 6 muodostaman yhden tai useamman reso-nanssipiirin kuten resonanssipiirin 2 ominaisuuksia. Reso-20 nanssipiirin kuten piirin 2 tai 3 ominaisuuksia säädetään säätämällä induktanssivälineen kuten induktanssivälineen 6 käsittämän edullisimmin keraamisen rungon kuten rungon 7 pinnalle muodostetun johdinpinnoitteen kuten esimerkiksi 11c määrää, edullisimmin johdinpinnoitteen lie pinta-alaa. 25 Johdinpinnoitteen 11 määrää voidaan säätää johdinpinnoitteen valmistusvaiheessa, mutta edullisimmin kuitenkin vasta johdinpinnoitteen 11, vastavaasti 12 kuivuttua.

Resonanssipiirin säätämisellä tarkoitetaan resonanssitaajuuden säätöä ja vierekkäisten resonanssipiirien vä-.· 30 lisen kytkeytymisen säätöä.

Menetelmässä resonanssipiirin 2 resonanssitaajuutta säädetään poistamalla induktanssivälineen 6 käsittämän edullisimmin keraamisen rungon 7 pinnalle muodostettua joh-dinpinnoitetta 11. Induktanssivälineen 6 johdinpinnoittees-35 ta lie poistettua osaa esittää siis viitenumero 24, joka 95515 10 tavallaan esittää välinettä resonaattorirakenteen reso-nanssitaajuuden säätämiseksi. Vastaavanlainen pinnoitteesta vapaa alue voidaan tehdä myös toisen resonaattoripiirin 3 pinnoitteeseen 12, jolloin voidaan säätää toisen re-5 sonaattoripiirin 3 resonanssia. Resonaattoripiirin taajuutta voidaan säätää myös kapasitanssivälineen pinnoitetta poistamalla.

Silloin kun resonaattorirakenne käsittää useamman kuin yhden resonaattoripiirin, kuten esimerkiksi kaksi re-10 sonaattoripiiriä 2 ja 3, niin tällöin on tarve säätää re-sonaattoripiirien 2 ja 3 välistä kytkeytymistä, joka tapahtuu resonaattoripiirien välillä vallitsevan sähkömagneettisen kentän kautta. Tällöin induktanssiväline kuten ensimmäinen induktanssiväline 6 käsittää välineen 25 reso-15 naattoripiirien 2 ja 3 välisen kytkeytymisen säätämiseksi. Mainittu väline 25 resonaattoripiirien 2 ja 3 välisen kytkeytymisen säätämiseksi muodostuu induktanssivälineen 6 rungon 7 pinnan alueesta 25, joka on vapaa johdinpinnoit-teesta lla-lld. Jotta kytkeytymistä voitaisiin säätää on 20 johdinpinnoitteesta vapaa alue 25 on muodostettu induktans-sivälineen 6 sille osalle joka suuntautuu kohti vierekkäistä toista induktanssivälinettä 9. Tällöin keksinnön mukaisessa menetelmässä keskitetyn piirivakion resonaatto-. . rirakenteen säätämiseksi toimitaan siten, että resonanssi- 25 piirien 2 ja 3 välistä kytkeytymistä säädetään poistamalla induktanssivälineen 6 käsittämän edullisimmin keraamisen rungon 7 pinnalle muodostettua johdinpinnoitetta 11c, jolloin siis muodostetaan johdinpinnoitteesta vapaa alue 25, joka heikentää resonaattoripiirien 2 ja 3 välistä kytkey-:: 30 tyrnistä.

Keksinnön mukaisessa keskitetyn piirivakion reso-naattorirakenteessa johdinpinnoitteesta vapaat alueet eli alue 24 resonaattorirakenteen resonanssitaajuuden säätämiseksi ja alue 25 resonaattoripiirien 2 ja 3 välisen kyt-35 keytymisen säätämiseksi on muodostettu induktanssivälineen 95515 6 rungon 7 vastakkaisiin päihin, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että induktanssivälineen 6 rungon 7 johdinpin-noitteen poistaminen resonanssitaajuuden säätämiseksi suoritetaan induktanssivälineen 6 eri päästä kuin resonanssi-5 piirien 2 ja 3 välisen kytkeytymisen säätämiseksi suoritettava induktanssivälineen 6 johdinpinnoitteen poistaminen, koska tällöin säädön vaikutuksen ovat maksimissaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maapotentiaalin puolella olevassa päässä keraamisen runkotapin pinnoitteen 10 poistolla eli alueen 25 muodostamisella säädetään kytkeytymistä resonaattoreiden 2 ja 3 välillä. Positiiviseen potentiaaliin kytkettävällä puolella eli kytkentäalueen 14 puolella suoritettavalla alueen 24 muodostamisella puolestaan säädetään induktanssin muuttamisen kautta resonanssi-15 piirin 2 resonanssitaajuutta. Alueiden 24 ja 25 muodostamiset eli siis säätötoimenpiteet johdinpinnoitteiden poistamiseksi voidaan suorittaa esimerkiksi hiomalla.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää 20 ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan monin tavoin muunnella oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• f • « • t

Claims (11)

12 95515

1. Keskitetyn piirivakion resonaattorirakenne, joka käsittää ainakin yhden edullisimmin keraamisen substraatin 5 (4), ainakin yhden kapasitanssivälineen (5) ja ainakin yh den induktanssivälineen (6), kapasitanssivälineen (5) ja induktanssivälineen (6) ollessa selvästi erillisinä paikannettavissa mutta yhteistoimintaan kytkettyinä, induktanssivälineen (6) muodostuessa johdinpinnoitteesta (11), 10 tunnettu siitä, että keskitetyn piirivakion reso-naattorirakenteessa kapasitanssivälineeseen (5) nähden erillisenä paikannettavissa oleva johdinpinnoitteesta (11) muodostuva induktanssiväline (6) on muodostettu substraatille (4) asetetun tappimaisen edullisen keraamisen runkon-15 sa (7) päälle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskitetyn piiri- vakion resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että johdinpinnoite (11, 11a-lld) muodostuu pinnoitemetalloin-nista, edullisimmin hopeasta, kuparista tai vastaavasta 20 korkean johtavuuden omaavasta materiaalista.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskitetyn piiri- vakion resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että induktanssiväline käsittää välineen (24) resonaattorira- . kenteen resonanssitaajuuden säätämiseksi, ja että väline * 25 resonaattorirakenteen resonanssitaajuuden säätämiseksi muo dostuu induktanssivälineen rungon pinnan alueesta (24) , joka on vapaa johdinpinnoitteesta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskitetyn piiri-vakion resonaattorirakenne, joka käsittää ainakin kaksi ka- : 30 pasitanssivälinettä (5, 8) ja ainakin kaksi induktanssivä- linettä (6, 9), jotka muodostavat ainakin kaksi resonans-sipiiriä (2, 3), tunnettu siitä, että induktanssi-väline (6, 9) käsittää välineen (25) resonaattoripiirien (2, 3) välisen kytkeytymisen säätämiseksi, ja että väline 35 resonaattoripiirien välisen kytkeytymisen säätämiseksi 13 95515 muodostuu induktanssivälineen rungon pinnan alueesta (25), joka on vapaa johdinpinnoitteesta, ja että johdinpinnoit-teesta vapaa alue (25) on muodostettu induktanssivälineen (6) sille osalle joka suuntautuu kohti vierekkäistä toista 5 induktanssivälinettä (9).

5. Patenttivaatimuksen 3 ja 4 mukainen keskitetyn piirivakion resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että johdinpinnoitteesta vapaat alueet (24, 25) resonaat-torirakenteen resonanssitaajuuden säätämiseksi ja reso- 10 naattoripiirien välisen kytkeytymisen säätämiseksi on muo dostettu induktanssivälineen (6) rungon (7) vastakkaisiin päihin.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskitetyn piiri-vakion resonaattorirakenne, jossa kapasitanssiväline (5) 15 on muodostettu substraatin (4) vastakkaisille puolille muodostettujen elektrodien (13, 14) välille, ja induktanssi-väline (6) on muodostettu substraatin (4) samalle puolelle muodostettujen kytkentäalueiden (14, 17) välille, induk tanssivälineen (6) ja kapasitanssivälineen (5) ollessa 20 kytketty rinnankytkentään, tunnettu siitä, että induktanssivälineen (6) runko (7) on kiinnitetty induktanssivälineen kytkentäalueille (14, 17) suoraan induktanssi-välineen (6) käsittämän johdinpinnoitemateriaalin (lld) välityksellä. ; : 25 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskitetyn piiri- vakion resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että johdinpinnoite (11) käsittää ainakin kolme toisiinsa nähden kulmittain sijoitettua pinnoitealuetta (11a-lld).

8. Menetelmä keskitetyn piirivakion resonaattorira-. 30 kenteen säätämiseksi, jossa menetelmässä säädetään yhdelle tai useammalle substraatille muodostettujen yhden tai useamman kapasitanssivälineen ja induktanssivälineen muodostaman yhden tai useamman resonanssipiirin ominaisuuksia, resonaattorirakenteessa kapasitanssivälineen (5) ja 35 induktanssivälineen (6) ollessa selvästi erillisinä pai- 95515 kannettavissa mutta yhteistoimintaan kytkettyinä, induk-tanssivälineen (6) muodostuessa johdinpinnoitteesta (11), tunnettu siitä, että keskitetyn piirivakion reso-naattorirakenteessa resonanssipiirin ominaisuuksia sääde-5 tään säätämällä substraatille (4) asetetun tappimaisen edullisimmin keraamisen runkonsa (7) päälle muodostetun ja induktanssivälineen muodostavan johdinpinnoitteen määrää, edullisimmin johdinpinnoitteen pinta-alaa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä keski-10 tetyn piirivakion resonaattorirakenteen säätämiseksi, tunnettu siitä, että resonanssipiirin resonanssi-taajuutta säädetään poistamalla induktanssivälineen käsittämän edullisimmin keraamisen rungon pinnalle muodostettua j ohdinpinnoitetta.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä keski tetyn piirivakion resonaattorirakenteen säätämiseksi, tunnettu' siitä, että resonanssipiirien välistä kytkeytymistä säädetään poistamalla induktanssivälineen käsittämän edullisimmin keraamisen rungon pinnalle muodos-20 tettua johdinpinnoitetta.

11. Patenttivaatimusten 9 ja 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että induktanssivälineen rungon johdinpinnoitteen poistaminen resonanssitaajuuden säätämi , seksi suoritetaan induktanssivälineen eri päästä kuin re- 25 sonanssipiirien välisen kytkeytymisen säätämiseksi suori tettava induktanssivälineen johdinpinnoitteen poistaminen. f t • 1 ♦ 15 95515