FI92263B - Menetelmä ja laite kytkinelimien kauko-ohjausta varten - Google Patents

Description

o O ' c 7 „ y z L- u j

Menetelmä ja laite kytkinelimien kauko-ohjausta varten. -Förfarande och anordning för fjärrstyrning av kontaktorgan.

Keksintö koskee menetelmää ja laitetta kytkinelimien kauko-ohjausta varten lähettimestä käsin jakeluverkkoon superponoitu-jen, kytkinelimien erillisiä aktivoitavia toimintoja vastaavien käskyjen avulla, jotka käskyt muodostuvat vakiopituisista elementeistä, joista ennalta määrätty lukumäärä on varustettu oh-jauspulssilla, jolloin lähetystapahtuman aikana lähetetään kulloiseenkin toimintoon liittyvä pulssikuvio, jonka vastaavuutta verrataan vastaanottimessa tähän liittyvään pulssikuvioon, ja jota hyväksyttynä käytetään vastaavan kytkinelimen ohjaamiseksi, ja jolloin jokaisessa lähetyspulssikuviossa on kulloisenkin käskyn (AW1 - AWm) lisäksi ainakin yksi osoite (HG1 - HGh; UG1 - UGn; IA1 - IAi) ja mahdollisesti datatieto (DT1 - DTr).

Tämän lajisessa DECABIT-nimisessä tunnetussa menetelmässä (DECAB1T on Zellweger Uster AG:n tavaramerkki) koostuu pulssi-kuvio kymmenestä jaksosta, joista viisi muodostuu pulssista ja viisi pulssivälistä. Tämän tapaisia pulssikuvioita käytettäessä voidaan muodostaa yhteensä 252 erilaista käskyä, ja siten 126 "päälle - pois" -käskyparia, joista jokaisella voidaan selektiivisesti aktivoida ja ohjata haluttua lukumäärää vastaavasti asetettuja vastaanottimia.

*: Keksinnöllä olisi nyt parannettava tätä tunnettua menetelmää siten, että jokainen erillinen toiminto voidaan erikseen aktivoida, jolloin käytetyn koodijärjestelmän on oltava luotettava, nopea ja joustavasti strukturoitavissa.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että osoitteiden (HG1- HGh; UG1 - UGn; IA1 - IAi) lukumäärä sovitetaan osoitustarkkuuden mukaisesti ja käytetään useita eri hier- 2 92263 arkisten portaiden osoiteluokkia, ja että jokainen osoite ja datatieto (DT1 - DTr) koostuu mainitusta määrästä elementtejä.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä aikaansaadaan luotettavuus erityisesti käyttämällä virheen tunnistavaa koodia, ts. koodi-sanoja, joissa ennalta määrätty lukumäärä jaksoja on varattu ohjauspulsseille. Lisäksi voidaan lähetysnopeus sovittaa siirtojärjestelmän kaistanleveyteen. Nopeus saavutetaan toisaalta lyhyillä koodisanoilla ja toisaalta muuttuvan osoitelukumäärän kautta. Joustava strukturoitavuus aikaansaadaan muuttuvalla osoitelukumäärällä, joka mahdollistaa ryhmien muodostamisen useammalla hierarkkisella tasolla, ja mahdollisuudella järjestää nämä ryhmät uudelleen kauko-ohjatulla osoitemuutoksella. Lopuksi menetelmä on yhteensopiva DECABIT-järjestelmän kanssa, kun käytetään koodisanoja, joissa on DECABIT-järjestelmää vastaava lukumäärä jaksoja.

Keksintö koskee lisäksi laitetta mainitun menetelmän suorittamiseksi, jossa laitteessa on lähetin ja siihen kuuluvia yhteis-ohjausvastaanottimia, joissa on sisäänmeno- ja tulkintaosat. Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkkiosassa esitetyt tunnusmerkit.

Seuraavassa keksintöä selitetään lähemmin suoritusesimerkin ja piirustusten avulla, joissa:

Kuvio 1 on kaavio DECABIT-käskystä;

Kuvio 2 on yleiskaavio keksinnön mukaisesta yhteis-ohj auslähetyksestä; * Kuvio 3 sisältää kaaviollisen esimerkin määrättyjä keksinnön mukaisia yhteisohjauslähetyksiä varten; ja

Kuvio 4 on yksinkertaistettu piirikaavio keksinnön 92263 3 mukaisesta yhteisohj ausvastaanottimesta.

Kuviossa 1 on DECABIT-käskyn aikakaavio. Tällaisen myös sähkeeksi kutsutun käskyn lähetys alkaa ensimmäisen signaalin. ns. starttipulssin S lähettämisellä, joka toisaalta erottaa järjestelmän lepovaiheen sen työvaiheesta ja toisaalta varmistaa lähettimen ja vastaanottimen välisen tahdistuksen seuraavaa tapahtumaa varten. Tapahtuma koostuu viidestä pulssista ja viidestä pulssivälistä, jotka jakautuvat kutakin käskyä varten ominaisella tavalla startti-pulssia S seuraavalle kymmenelle jaksolle. Jokaisen jakson pituus on 0,6 s, kuten starttipulssin S pituus, joten käskyn täydellinen lähetys kestää starttipulssi S mukaan lukien 6,6 s.

Käyttämällä ainoastaan tällaisia käskyjä, joissa on viisi pulssia ja viisi pulssiväliä, on muodostettavien käskyjen lukumäärä sama kuin viiden elementin kombinaatioiden lukumäärä 10 elementin joukosta, ja tämä on 252. Tästä voidaan *- muodostaa 126 "päälle -pois" -käskyparia. Näistä määrättyä määrää ei käytetä ja/tai niitä käytetään ns. yhteiskäskyik-si, niin että esimerkiksi 100 kaksoiskäskyä on käytettävissä, joista jokaisella voidaan aktivoida ja ohjata haluttua määrää vastaavasti asetettuja vastaanottimia. Muita yksityiskohtia DECABIT-järjestelmästä ei tässä selitetä; tässä yhteydessä viitataan patenttijulkaisuun CH 540 590 (joka vastaa patenttia US 3 833 866) sekä esitteeseen "Zellweger Impulse" no. 3, marraskuu 1971.

Keksinnön mukaisella järjestelmällä on mahdollista käyttää olennaisesti suurempaa määrää mahdollisia käskyjä, koska jokainen sähke rakentuu siten, että se varsinaisen käskyn lisäksi sisältää osoitteen ja mahdollisesti dataa, jolloin osoite kuuluu pääryhmä-, aliryhmä- tai eri 11isosoitteisiin.

Tämä rakenne on esitetty kaavioi 1isesti kuviossa 2, jossa on merkinnät HG1 - HGh pääryhmäosoittei1 le, UG1 - UGn ali- $2263 4 ryhmäosoittei1 le, IA1 - IAi eri 11isosoittei1 le , AW1 - AWm käskyille ja DT1 - DTr datalle. Starttipulssi S aloittaa jokaisen datan, osoitteen ja käskyn.

Pääryhmäosoittee1 la aktivoidaan määrätyn tyyppiset kuluttajat, esimerkiksi kattilat, ilmastointilaitokset tai sähkö-mittarit ja vastaavat. Aliryhmät vastaavat määrättyjä erillisiä kuluttajaryhmiä, esimerkiksi 3 kW kattiloita, ja eri11isosoitte11 la voidaan aktivoida yksittäisiä kuluttajia sellaisessa aliryhmässä. Eri 11isosoitetta varten käytetyn koodin tyyppi ja siitä johtuva mahdollisten kombinaatioiden lukumäärä määrää aliryhmän mahdollisen koon. Sama pätee vastaavasti muille osoitteille.

Kuvion 2 esitys on ymmärrettävä pelkästään kaavioi 1isesti, eikä se tarkoita, että ensin lähetetään pääryhmäosoitteet, sitten aiiryhmäosoitteet, sen jälkeen eri 11isosoitteet ja lopuksi peräkkäin käskyt ja data. On täysin mahdollista strukturoida esitetty kaavio horisontaalisesti, ts. että . lähetetään kulloinkin pääryhmä-, aliryhmä- ja eri11isosoite niihin liittyvine käskyineen ja tietoineen, ja sen jälkeen seuraava pääryhmäosoite jne. Mahdollisia ovat myös esitetyn sarake- ja edellä kuvatun rivimuotoisen struktuurin välimuodot, joita myös käytännössä käytetään, jolloin yleisenä periaatteena voi olla, että strukturointi noudattaa osoitetietojen painaessa enemmän sarakemuotoa, ja käskyjen ja datan painaessa enemmän rivimuotoa.

Edullisesti käytetään pääryhmäosoitteita varten seitsemän kymmenestä -koodia, aliryhmäosoitteille kolme kymmenestä -koodia ja eri 11isosoittei 1 le jälleen seitsemän kymmenestä ’’ -koodia. Siten vastaanotin voi tunnistaa siirtymisen pää- ryhmäosoitteesta aiiryhmäosoitteeseen ja siitä erillis-osoitteeseen koodimuodon muutoksen avulla.

Muita struktuuritasoja voidaan kehittää muita koodimuotojen vaihdoksia käyttäen mielivaltainen määrä. Käytännössä tämä 92263 5 tuskin on tarpeen. Kombinaatioiden lukumäärä on seitsemän kymmenestä -koodilla ja kolme kymmenestä -koodilla 120, joten pääryhmä-, aliryhmä- ja eri 11isosoitteiden avulla saatu osoitteiden kokonaismäärä on 120 potenssiin 3 eli 1728000, eli 120 mahdollista eri 11isosoitetta aliryhmässä ja 120 mahdollista aliryhmaosoitetta pääryhmässä. Kun on aktivoitava kokonainen aliryhmä, voidaan eri 11isosoitteet jättää pois, ja vastaavasti kun kokonainen pääryhmä on aktivoitava, voidaan lisäksi jättää aiiryhmäosoitteet pois.

Koska osoittaminen tapahtuu eri 1 lisesti , tarvitaan käskyjä varten vain vähän koodeja. Tällöin on erotettava toisistaan käskyt lisätiedoilla ja ilman lisätietoa. Käskyjä varten käytetään DECABIT-järjesteImässä viisi kymmenestä -koodia ja dataa varten seitsemän kymmenestä tai kolme kymmenestä -koodia.

Käytännössä osoitteiden kokonaismäärä on pienempi kuin 120 potenssiin 3, koska eräät mahdollisista koodeista ovat häi-·: riövarmuuden kannalta epäedullisia eikä niitä siksi voida käyttää. Koodit voidaan erottaa toisistaan koodisanaan sisältyvien bittiarvon vaihtojen lukumäärän mukaan, ts. riippuen bittiarvon 0 ja bittiarvon 1 välisten ja päinvastaisten reunojen lukumäärästä, jolloin tarkastelu tapahtuu starttibitin alusta kymmenennen sähkebittipaikan loppuun. Kummassakin koodissa. 7 10:stä ja 3 10:stä, on yhtä monta koodisanaa bittiarvojen vaihtojen määrää kohti, erityisesti kahdella bittiarvovaihdolla yksi koodisana, neljällä bitti-arvovaihdolla 21 koodisanaa, kuudella bittiarvovaihdolla 63, ja 8 bittiarvovaihdolla 35 koodisanaa, eli yhteensä jo . mainittu määrä 120 koodisanaa.

Kun järjenmukaisesti lähdetään siitä, että epätodennäköisemmin verkossa oleva häiritsijä kehittää kelvollisen koodisanan, jossa on monta bittiarvon vaihtoa kuin vähemmän vaihtoja, käytetään mieluummin koodisanoja, joilla on monta bittiarvon vaihtoa. Tästä johtuen on käytännössä parasta 6 9 2'16 3 ottaa käyttöön ensin koodisanat, joissa on 8 bittiarvon vaihtoa, sitten ne joissa on 6, ja pakottavassa tapauksessa ne joissa on 4 bittiarvon vaihtoa. Siten osoiteryhmälle (eri 11isosoitteet) saadaan 8 bitti arvovaihdon sanoilla 35, vähintään 6 bittiarvovaihdon sanoilla 98 ja vähintään 4 bittiarvovaihdon sanoilla 119 osoitusmahdo11isuutta. Kahdella osoiteryhmällä (erillis- ja aliryhmäosoittei1 la) mahdollisuuksien määrät ovat 35 potenssiin 2 eli 1225, 98 potenssiin 2 eli 9604 ja 119 potenssiin 2 eli 14161, ja kolmella osoiteryhmällä (erillis- aliryhmä- ja pääryhmä-osoitteilla) vastaavat luvut ovat 35’ 42875, 98’ * 941192 ja 1193 = 1685159 mahdollisuutta.

Seuraavissa taulukoissa 1 ja 2 on esitetty mahdollisia käskyjä 1isätietoineen ja ilman kuormituksen ohjausta varten (taulukko 1) ja sähkömittareita varten (taulukko 2).

Taulukko 1: Käskyjä kuormituksen ohjausta varten

Ilman lisädataa_Lisädatan kanssa - Kytke kuorma päälle - Kytke kuorma - esiohjelmointi - Kytke pois kuorma - Kytke pois kuorma - esiohjelmointi - Kytke kuorma päälle - Kytke kuorma päälle sääde- säädetysti tysti - esiohjelmointi - Kytke pois kuorma - Kytke pois kuorma säädetystä säädetystä - esiohjelmointi - Kytke kuorma päälle - Kytke kuorma päälle sykli- syklisesti sesti - esiohjelmointi - Kytke pois kuorma - Kytke pois kuorma syklisesti syklisesti - esiohjelmointi - Kumoa viimeksi tehty - Muuta pääryhmäosoitetta esiohjelmointi - Muuta aliryhmäosoitetta - Muuta eri 11isosoitetta

II

92263 7

Taulukko 2: Käskyjä sähkömittareita varten

Ilman lisädataa_Lisädatan kanssa - Kytke tariffi 1 - Kytke tariffi 1 - esiohj.

- Kytke tariffi 2 - Kytke tariffi 2 - esiohj.

- Kytke tariffi 3 - Kytke tariffi 3 - esiohj.

- Kytke tariffi 4 - Kytke tariffi 4 - esiohj.

- Käynnistä ilmoitus - Uusi tariffi 1 tai uusi tariffi 2 tai uusi tariffi 3 tai uusi tariffi 4 - Kumoa viimeksi tehty - Muuta pääryhmäosoitetta, tai esiohjelmointi muuta aliryhmäosoitetta tai muuta eri11isosoitetta

Esitetyistä käskyistä saadaan taulukosta 1 seitsemän mahdollista käskyä ilman dataa ja yksitoista mahdollista käskyä datan kanssa, ja taulukosta 2 kuusi mahdollista käskyä ilman dataa ja yksitoista mahdollista käskyä datan kanssa.

Lisädata voi olla mm. aikailmoituksia, jotka ilmoittavat vastaanottime1 le, koska käsky on suoritettava. Tällöin puhutaan esiohjelmoinnista. Lisädata voi myös olla uusi osoite, joka annetaan vastaanottime1 le. Siten vastaan-ottimelle voidaan antaa uusi osoite, ts. voidaan myös suorittaa uudelleen ryhmittely (joustava strukturoitavuus).

Taulukossa 3 on esitetty esimerkkejä tehtävistä ja niitä vastaavat lähetykset, jolloin käytetään kuvioissakin käytettyjä lyhenteitä.

92263 8

Taulukko 3

Tehtävä_Lähetys_ 1. Kytke heti päälle kaikki HG: kattila, AW: kytke heti kattilat 2. Kytke kattilat 3 kW HG: kattila, UG: 3 kW, AW: säadetysti 3. Kytke 3 tunnin kuluttua HG: kattila, UG1: 3 kW, UG2: 5 kattilat 3 kW ja .5 kW kW, AW1: säädetystä, AW2: säädetystä päälle viiveellä, DT: 3 tuntia 4. Kytke heti pois ilmas- HG: ilmastointi, AW1: jaksot, tointi, jaksotukselle, AW2: viiveellä, DT: 2 tuntia 2 tunnin kuluttua jatkuvasti päälle 5. kWh -mittari HG: kWh-mittari, AW1: pientariffi - pientariffi1 le AW2: muuta täystariffi - muuta täystariffiksi AW3: täystariffi viiveellä 20 Rappen/kWh DT2: 20Rp/h, DT3: 5 tuntia - kytke täystariffi 5 tunnin kuluttua 6. Muuta kattilan 3 kW HG: kattila, UG: 3 kW, AW1: ·! osoite osoitteen muutos HG, AW2:

osoitteen muutos UG, DT1: uusi osoite HG, DT2 uusi osoite UG

7. Usterstrassen kWh- HG: kWh-mittari, UG: mittari, aloita ilmoitus Usterstrasse, AW: ai.ilmoitus

Kuviossa 3 esitetään rivillä a kaavio 11isesti taulukon 3 esimerkin 1 lähetyksen, rivillä b esimerkin 2, rivillä c esimerkin 4 ja rivillä d esimerkin 5 lähetyksen. Koska jokainen erillinen sähke tai osasähke muodostuu pulssi-kuviosta, jossa on 10 jaksoa, sekä starttipulssista, joiden kaikkien kesto on 0,6 s, kestää pääryhmä-, aliryhmä- tai eri 11isosoitteen, käskyn tai datan lähettäminen kukin 6,6 s. Näiden yksittäisten osasähkeiden välissä on lisäksi tauko, joka mieluummin on myös 0,6 s pituinen.

Siten tarvitaan rivin a pääryhmäosoitteen HG ja käskyn AW

92263 9 lähettämiseen 13,8 s (kun käytettävissä on enintään 119 osoitemahdol1isuutta); rivin b pääryhmäosoitteen HG, ali-ryhmäosoitteen UG ja käskyn AW lähettämiseen 21 s (kun mahdollisia osoitteita on 14161); rivin c pääryhmäosoitteen HG, käskyjen AW1 ja AW2 sekä datan DT lähettämiseen 28,2 s (jolloin mahdollisia osoitteita on 119); ja rivin d pääryhmäosoitteen HG, käskyjen AW1, AW2, AW3 ja datan DT2 ja DT3 lähettämiseen 42,6 s (kun mahdollisia osoitusmahdol1i-suuksia on 119).

Kuviossa 4 esitetään kuvattuun järjestelmään soveltuva yhteisohjausvastaanotin. Se on kytketty sisäänmenoliitti-millä 1 ja 2 kahteen vaihtovirtaverkon johtamiin 3 ja 4, jolloin kuvatut yhteisohjauskäskyt (mukaanlukien osoitteet ja data) tunnetulla tavalla superponoidaan verkkoon vaihto-virtapulssijonojen muodossa. Yhteisohjausvastaanottimen virransyöttöä varten on järjestetty virtalähde 6. jolla on sisäänmenoliittimiin 1 ja 2 liitetty sarjakytkentä, jossa .. on suojaimpedanssi 7, sarjakondensaattori 8 ja kokoaalto- “ tasasuuntaaja 9. Viimeksimainitun tasavirtaliittimiin on kytketty tasauskondensaattori 10 ja zenerdiodi 11.

Suojaimpedanssin 7 ja sarjakondensaattorin 8 välisestä pisteestä johtaa johto 12 toisaalta taajuusselektiiviseen vas-taanotinosaan 13 ja toisaalta RC-elimeen 14. Vastaanotinosa 13, joka esimerkiksi käsittää aktiivisen RC-suodattimen yhteisohjaustaajuuden selektiivisenä välineenä, on toisaalta kytketty miinusjohtimeen 15 ja toisaalta plusjohtimeen 16, ja saa siten virtalähteestä 6 tarvitsemansa syöttö-jännitteen. Vastaanotinosan 13 ulostuloliitin 17 on kytket-ty yhteisohjausvastaanottimen tulkintaosan 19 ensimmäiseen sisäänmenoon.

Tulkintaosan 19 toiseen sisäänmenoon 20 liittyy johto, joka haarautuu RC-elimen 14 vastuksen ja kondensaattorin välisestä kytkentäpisteestä. Viimeksimainitun kautta johdetaan tulkintaosan 19 toiseen sisäänmenoon 20 verkkotaajuinen 92263 10 signaali, jonka avulla tulkintaosassa 19 muodostetaan jono verkkotaajuuteen sidottuja kellopulsseja elektronista tahtie 1 intä varten vastaanotettujen pulssijonojen tulkintaa varten.

Vertailuosa 19. joka on liitetty miinus- ja plusjohtimiin 15. 16 ja joka siten saa virtalähteestä 6 tarvittavan syöttöjännitteen, on toteutettu ohjelmoitavalla mikroprosessorilla, ja siihen sisältyy mm. elektroninen muisti ja siirtorekisteri vastaanotettujen pulssijonojen ajoittaista tallettamista varten. Tulkintaosa 19 on liitetty häviämättömään elektroniseen muistiin 31, joka sisältää kaikki kyseessä olevaa vastaanotinta koskevat voimassa olevat osoite-, käsky- ja datakoodit. Sarjaliitännän 32 kautta voi tulkintaosa 19 lukea nämä koodit tulkintatarkoituksia varten, tai tarvittaessa kirjoittaa ne uudestaan, kun esimerkiksi suoritetaan osoitteen uudelleen määrittely. Tulkinta-osan 19 rakenne on lisäksi sellainen, että se voi oikealla tavalla vertailla asynkroonisten koodien jonoa.

• >

Jokainen näistä koodeista on rakenteeltaan sellainen, että se määrätyn esivaiheen jälkeen, joka rajoittaa kulloistakin koodia edellisestä, alkaa starttipulssi1 la. jonka jälkeen seuraa N ohjauspulssia. Starttipulssi1 la tahdistetaan vas-taanotinpiiri lähettimeen ja ohjauspulssien paikat on muodostettu koodisanoiksi. Kuten kuvion 2 yhteydessä jo mainittiin, käytetään edullisimmin kolmea joukkoa koodi-sanoja, ensimmäinen 3 N:stä, toinen 5 N:stä ja kolmas 7 N:stä koodi. Tällä tavalla taataan parempi luotettavuus, koska bittivirhe aina voidaan tunnistaa kun se ei johda kelvolliseen koodiin. Jos N:n arvoksi kuvatulla tavalla valitaan 10, saadaan toisesta joukosta DECABIT-järjeste 1-mästä tunnettu 5 10:stä -koodaus.

Jokaista talletettua pulssijonoa verrataan kyseessä olevalle yhteisohjausvastaanottime1 le annettuun pulssijonoon (käsky, osoite), ja positiivisella tulkintatulokse1 la 92263 11 annetaan tulkintaosan 19 ensimmäisestä tai toisesta ulostulosta 21 tai 22 hyväksymissignaal! toimintasignaalina viitenumerolla 23 merkitylle kytkine1 ime 1 le. Kuvion mukaisesti kytkine1imeen 23 kuuluu kytkin 23’, ja sen mukaan kummalla ulostulolla 21 tai 22 hyväksymissignaali esiintyy, kytketään kytkin 23’ päälle tai pois (kiinni tai auki), jolloin sähkön kuluttaja 24 kytketään verkkoon 5 tai pois siitä.

Kytkimen 23' ohjaamiseksi kytketään tulkintaosan 19 ulostulosta 21 tai 22 tuleva signaali joko kytkintransistorin 25 tai kytkintransistorin 26 kautta, niin että se johtaa virtaa releen 29 joramalle kummalle käämille 27, 28 ja siten avaa tai sulkee kytkimen 23'. Käämien 27. 28 rinnalle on kytketty suojadiodit transistorien 25 ja 26 suojaamiseksi iduktiivisilta jännitepulsseilta. Kytkinelimelle 23 on järjestetty kytkentäenergian akku 30 kokoojakondensaattorin muodossa, jolla on kytkimen 23' ohjaamista varten riittävä kapasiteetti.

Yhteisohjausvastaanotin on esitetty kuviossa 4 varsin pelkistettynä; täydellisempää selitystä varten viitataan patenttijulkaisuun CH 567 824 ja DE 3 604 753 sekä artikkeliin H. de Vries: "Integrierte elektronische Rundsteueremp-fänger", Bulletin SEV, no. 10/1976. Kuten tästä artikkelista tiedetään, sisältää taajuusselektiivinen vastaanotinosa 13 tasasuuntaajan AM-ilmaisimena ja sen perään kytketyn tason ilmaisimen. Viimeksimainittu kehittää digitaalisen signaalin, so. regeneroidun ja siirtoyhteydellä vääristyneen kantataajuisen signaalin. Digitalisoidusta signaalista otetaan näytteitä, jotka syötetään tulkintaosalle 19.

Kytkinelimen 23 sijasta voi tulkintaosassa 19 olla muita soveltuvia elementtejä, esimerkiksi datavastaanotin, osoitin, jne. Myös vastaanotinosan 13 osalta ovat erilaiset muunnelmat mahdollisia, ja AM-vastaanotinosan 13 sijasta voidaan käyttää FSK- tai PSK-järjeste Imien ilmaisimia.

92263 12

Tulkintaosa 19 on jaettu useampaan lohkoon sisältäen lohkon osoitteen dekoodausta varten, lohkon käskyjen dekoodausta varten sekä lohko datan tulkintaa varten. Sen lisäksi on vielä neljäs lohko valvontaa varten.

Osoitedekoodauksen lohko kokeilee, vastaako vastaanotettu osoitekoodi kyseistä vastaanotinta varten annettua osoitetta, ja suorittaa tämän kokeilun sekä pääryhmäosoittee1 le että tarvittaessa myös aliryhmä- ja eri 1lisosoittei1 le.

Käskydekoodauksen lohko kokeilee vastaanotettuja koodeja sen suhteen, kuuluvatko ne kyseisen vastaanottimen mahdollisiin käskyihin. Datatulkintalohko tulkitsee mahdollisesti vstaanotetun datan. Se on rakenteeltaan kulloistakin vastaanotinta varten erikseen muotoiltu. Se kykenee esimerkiksi antamaan lineaarisesti arvoja alueella 1 - 100 seitsemän kymmenestä -koodisanalle, ja siten myös kehittämään kaksinumeroisen luvun 7 10:stä koodisanasta. Ajateltavissa on myös muuntaminen kirjaimiksi, jolloin kokonaisia tekstejä voitaisiin siirtää esitettäviksi tässä tapauksessa esiintyvällä näyttölaitteella. Lopuksi valvontalohko tarkkailee jokaisen lähetyksen alkua ja loppua.

Alku tunnistetaan ensimmäisen starttipulssin perusteella, ja loppu silloin, kun esiintyy useamman pulssijakson pituinen lähetystauko, joka on pidempi kuin suurin mahdollinen tyhjien ohjauspulssipaikkojen lukumäärä. Lisäksi valvonta-lohko tarkistaa koodeja bittivirheiden suhteen.

Huomattakoon vielä, että kolmen osoite luokan käyttäminen on käsitettävä vain suoritusesimerkiksi. Struktuuritasojen halutun lukumäärän mukaisesti voidaan myös käyttää enemmän kuin kolmea osoitetasoa, esimerkiksi lisäksi ylempää yli-ryhmää, j ne.

Claims (10)

1. 92263
2. 1. Menetelmä kytkinelimien kauko-ohjausta varten lähettimestä käsin jakeluverkkoon superponoitujen, kytkinelimien erillisiä aktivoitavia toimintoja vastaavien käskyjen avulla, jotka käskyt muodostuvat vakiopituisista elementeistä, joista ennalta määrätty lukumäärä on varustettu ohjauspulssilla, jolloin lähe-tystapahtuman aikana lähetetään kulloiseenkin toimintoon liittyvä pulssikuvio, jonka vastaavuutta verrataan vastaanottimessa tähän liittyvään pulssikuvioon, ja jota hyväksyttynä käytetään vastaavan kytkinelimen ohjaamiseksi, ja jolloin jokaisessa lähetyspulssikuviossa on kulloisenkin käskyn (AW1 - AWm) lisäksi ainakin yksi osoite (HG1 - HGh; UG1 - UGn; IA1 - IAi) ja mahdollisesti datatieto (DT1 - DTr), tunnettu siitä, että osoitteiden (HG1- HGh; UG1 — UGn; IA1 - IAi) lukumäärä sovitetaan osoitustarkkuuden mukaisesti ja käytetään useita eri hierarkisten portaiden osoiteluokkia, ja että jokainen osoite ja datatieto (DT1 - DTr) koostuu mainitusta määrästä elementtejä.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käskyjä (AW1 - AWm) ja erillisiä osoitteita varten (HG1 - HGh; UG1 - UGn; IA1 - IAi) käytetään eri määrät koodi-sanoja.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osoitteita (HG1 - HGh; UG1 - Ugn; IA1 - IAi), käskyjä (AW1 - AWm) ja dataa (DT1 - DTr) varten käytetään kolmea koodisanojen ryhmää, jolloin erityisesti ensimmäisellä ryhmällä on kolme N:stä, toisella ryhmällä viisi N:stä ja kolmannella ryhmällä seitsemän N:stä -koodi.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että on valittu N = 10. 14 92263
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään edullisimmin koodisanoja, joilla on monta bittiarvon vaihtoa, ts. reunaa bittiarvosta 0 bittiarvoon 1 ja päinvastoin.
7. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetyksen kulku on järjestetty sellaiseksi, että vastaanotin tai vastaanotinryhmä osoitetaan erikseen, sen osoitteen tai osoitteiden muuttamiseksi, jolloin uusi osoite tai osoitteet siirretään datana (DT1 - DTr).
8. 7. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, jossa laitteessa on lähetin ja siihen liittyviä yhteis-ohjausvastaanottimia, joissa on sisäänmeno- ja tulkintaosat, tunnettu siitä, että lähettimen avulla lähetetään va-kiopituisia pulssikuvioita, jotka sisältävät elementtejä, joista osa on varustettu käskyjä (AW1 - AWm) varten vastaanottimen ohjaamien kytkinelimien toimintojen laukaisemiseksi ja toinen osa osoitteita (HG1 - HGh; UG1 - UGn; IAn - IAi) varten, jolloin osoitteiden lukumäärä on sovitettu osoitustarkkuuden mukaisesti ja on järjestetty useita eri hierarkisten portaiden osoiteluokkia ja jolloin yksittäisille osoitteille ja käskyille käytetään erilaisia koodisanoja, että kunkin yhteisohjausvas-taanottimen tulkintaosassa (19) on erikseen lohko osoitteiden ja käskyjen dekoodausta varten ja lohko mahdollisesti siirret- I tävän datan (DT1 - DTr) tulkintaa varten, jolloin tulkintaosas sa tapahtuu vastaanotetun pulssikuvion vertailu tunnetun, mainittuun kytkinelimeen järjestetyn pulssikuvion kanssa ja näiden pulssikuvioiden vastatessa toisiaan laukeaa kytkinelimen vastaava toiminto. » 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että tulkintaosassa (19) on valvontalohko jokaisen yhteisohjauslähetyksen alun ja lopun tarkkailua varten sekä erillisten koodien bittivirheiden valvontaa varten. is 92263
9. 9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että tulkintalaitteeseen (19) kuuluu häviämätön elektroninen kirjoitus/lukumuisti (31), johon ohjelmoidut osoitekoo-dit, käskykoodit ja datakoodit talletetaan ja tarvittaessa syötetään uudestaan.
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kirjoitus/lukumuistiin (31) talletetun koodin uudestaan syöttäminen on ohjattavissa lähettimeltä syöttöverkon kautta. 16 92263