FI90390B - Menetelmä ja laite harjatuotteiden valmistamiseen - Google Patents

Description

1 90390

Menetelmä ja laite harjatuotteiden valmistamiseen

Keksintö koskee menetelmää harjatuotteiden valmistamiseksi muovista, jotka tuotteet käsittävät harjarungon 5 ja harjakset, joiden käyttöpäät on pyöristetty oleellisen yhdenmukaisesti ja jotka sijaitsevat harjarungon harjasten puoleisen pinnan muodosta poikkeavassa profiilissa ja joiden vastakkaiset päät on kiinnitetty harjarungon harjasten puoleiseen pintaan. Edelleen kohdistuu keksintö laittee-10 seen menetelmän suorittamiseksi.

Lukuisissa harjatuotteissa, varsinkin sellaisissa, joita yleensä käytetään kehonhoidossa, esim. hammasharjoissa, hienoissa käsiharjoissa, kosmeettisissa sivelti-missä tai vastaavissa, ja sellaisissa, jotka ovat apuna 15 aineiden kevyessä sivelyssä, kuten siveltimissä tai sentapaisissa, on erityisvaatimuksia harjasten ja harjasele-mentin laadun suhteen. Niinpä harjasten käyttöpäissä, vapaissa päissä, ei saa olla teräviä reunoja, halkeamia tai sentapaisia, koska nämä johtavat ihon vahingoittumisiin 20 - hammasharjoilla erityisesti limakalvojen vahingoittumi siin - tai epätasaiseen levitykseen. Lisäksi harjakset, joissa on teräväreunaiset ja epätasaiset käyttöpäät, kuluvat, murtuvat irti jne. nopeammin. Näistä syistä pitäisi harjasten käyttöpäät pyöristää, niin että ne ihannetapauk-. 25 sessa muodostavat pallomaisen pinnan. Harjasten päiden pyöristämisen välttämättömyyttä ja siinä ilmeneviä ongelmia on laajasti kuvattu esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 2 227 126.

Useissa harjatuotteissa on lisäksi toivottavaa muo-: 30 töillä harjasten päiden kehäpinta joko paikallisesti suunnatun puhdistusvaikutuksen aikaansaamiseksi, kuten esimerkiksi hammasharjoissa, tai leveän sivelyn aikaansaamiseksi laitteen edestakaisliikkeen aikana, mistä voidaan esimerkkeinä mainita partasuti, maalarin sivellin tai senkaltai-'35 set. Tällöin päädytään joko siihen, että harjaskimpun va- 2 90390 päälle päälle annetaan määrätty muoto, tai harjaselementin kaikki harjakset muotoillaan. Tietyillä harjoilla, varsinkin jouhiharjoilla, voi sekä yksittäisten harjaskimppujen että myös koko harjaselementin muotoilu olla toivottavaa.

5 Myös muotoilun ongelmia on laajasti kuvattu esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 2 227 126.

Harjasten käyttöpäiden pyöristäminen on tapahtunut tähän asti yleensä jonkinlaisella valmiin harjan hionnalla (US 2 227 126), jossa hiontatyökalun ja/tai harjasten oh-10 jauksen tulisi tapahtua siten, että tartutaan yhden kimpun tai yhden kokonaisen harjaselementin kaikkiin harjaksiin ja ne pyöristetään tasaisesti. Tunnetussa tapauksessa tämä tapahtuu useampivaiheisella hionnalla profiililtaan erilaisilla muotohiomalaitteilla. Samoin tapahtuu koko har-15 jaselementin yksittäisten harjaskimppujen muotoilu monimutkaisilla muotohiomatyökaluilla eikä harjojen ohjaus ole yhtään vähemmän monimutkaista. Muotohiomatyökalujen käyttämisen sijasta on harjasten päiden pyöristämisessä tunnettu myös lautasen tai kartion muotoinen hiomatyökalu, 20 joka kulkee eri liikesuunnissa, mahdollisesti myös heilahdellen, yli harjaselementin. Harjasten päiden samanmuotoiseen pyöristämiseen päästään tätä tietä vain, jos harjasten päät ovat tarkalleen yhdessä tasossa ja sitäpaitsi kaikki harjakset on suunnattu keskenään samaan suuntaan.

: 25 Ensimmäinen vaatimus yritetään täyttää sillä, että harja-runkoon kiinnitettyjen harjasten vapaat päät leikataan poikki pyörivillä terillä. Mutta tällöinkin jää jäljelle pituuseroja ja syntyy sitäpaitsi vinoja poikkileikkauksia. Kaikkien harjasten samansuuntaisuutta ei monesti jo sen-30 kään vuoksi voida toteuttaa, että käyttöteknisistä syistä haluttuja ovat mutkalle taivutetut, esimerkiksi V:n muotoiset harjakset. Molemmat seikat johtavat siihen, että harjaksissa ei ole pyörähdyssymmetrisesti muotoiltuja päitä vaan tasaiset hionnat, vinohionnat tai senkaltaiset.

: 35 li 3 90390

Edelleen on tunnettua (DE-A-830 339) lukita yksittäiset harjaskimput ensin kiinnityslaitteeseen ja hioa päistään, jotka yleensä ovat epätasaisen pituisia, muoto-hiomalaitteella kartiomaisiksi. Harjaskimppujen käyttö-5 päiden muotoilua ei tapahdu. Julkaisu ei kuvaa myöskään sitä, miten harjaskimppua sen jälkeen jatkokäsitellään, eikä varsinkaan miten se tuodaan yhteen harjarungon kanssa.

Harjaselementin muotoilemiseksi ja pyöristämiseksi 10 esimerkiksi hammasharjoissa on edelleen tunnettua (EP-A

0 078 569) työstää harjasten vapaita päitä mekaanisesti leikkuutyökaluilla, jolloin työstämättä jääneet harjakset taipuvat ulos leikkuutyökalun pyörimisradalta. Tämä menetelmä on monimutkainen ja mahdollistaa vain yksinkertais-15 ten koverien muotojen valmistuksen, jolloin uloimmissa riveissä on pitemmät harjakset kuin sisemmissä riveissä.

Harjasten käyttöpäiden pyöristämiseksi ja yksittäisten kimppujen tai koko harjaselementin muotoilemiseksi tunnetaan edelleen lämpömenetelmä (US-A-2 426 328). Tässä 20 sulatetaan ja pyöristetään yksittäiset harjakset päistään kuumennettuun pintaan koskettamalla. Tällöin syntyy kuitenkin muoviharjaksissa paksunnoksia, jotka useinkaan eivät ole toivottuja. Nämä paksunnokset pitää poistaa tunnetun menetelmän jälkeen, mutta tällöin ei taaskaan saada 25 moitteetonta pallomaista harjaksen päätä. Samalla tavoin muotoillaan yksittäisiä harjaskimppuja sillä tavoin, että ne työnnetään päin vastaavalla tavalla muotoiltuja, kuu-- - mennettuja työkaluja. Myös tässä jää määrätyn muodon syn tyminen pitkälti sattuman varaan eikä ennen kaikkea pak-. 30 sunnosten syntymisongelmaa yms. ole ratkaistu.

Mikään tunnetuista menetelmistä harjasten päiden työstämiseksi pyörähdyssymmetrisesti, varsinkaan niiden pyöristämiseksi, ei johda tyydyttävään laatuun. Tämän ovat osoittaneet markkinoilla laajimmalle levinneille hammas-35 harjoilla tehdyt mittavat elektronimikroskooppiset tutki- 4 90390 mukset ("Zahnärtzliche Mitteilungen" 1987, nro 16, sivut 1740 - 1745; "Quintessence International" 1988, nro 2, sivut 87 - 107).

Yksittäisten harjaskimppujen pelkkä muotoilu on jo 5 hyvin varhaisessa harjanvalmistustekniikan vaiheessa osoittautunut välttämättömäksi partasuteissa ja maalarin siveltimissä. Eräässä tunnetussa menetelmässä (US-A-392 420, 1 923 884) työnnetään harjaskimppu kiinnityspäät edellä muotopinnalle, jonka profiili vastaa käyttöpäiden 10 haluttua profiilia. Viimemainittu profiili syntyy siten, että harjakset kimpun sisällä siirtyvät toistensa suhteen aksiaalisuunnassa muotopinnan profiilia vastaavasti. Eräässä samanlaisessa menetelmässä työnnetään harjaskimppu käyttöpää edellä haluttua muotoa vastaavaan negatiivi-15 muottiin (US-A-764 898, 2 664 316). Tämän jälkeen sitten käyttöpäästä muotoiltu harjaskimppu kiinnitetään vastakkaisesta päästään harjarunkoon, mikä voi tapahtua liimaamalla (US-A-764 898) tai sulattamalla harjasten päät lämmöllä (US-A-2 664 316). Viimemainitussa tapauksessa on 20 pitkälti mekanisoitu menettely mahdollista siksi, että harjaskimppu on viety ohjauskanavaan, jonka toisen pään sulkee haluttua muotoa vastaava negatiivimuotti. Ohjaus-kanavaan tiukasti viety harjaskimppu työnnetään negatii-vimuottiin männällä, jonka tehollisessa mäntäpinnassa puo-25 lestaan on myöhemmässä muotoilussa tarvittava positiivi-muotti . Vastaavanlainen menettelytapa tunnetaan myös eräässä hammasharjassa (US-A-2 488 873), jossa kuitenkin kimppu työnnetään kiinnityspää edellä positiivimuotin päälle männällä, jossa on vastaava negatiivimuotti, ja 30 joka tarttuu harjasten käyttöpäihin. Samanlaisella menetelmällä (EP-A-0 142 885) yhden harjaselementin kaikki harjakset, jotka sijaitsevat ohjauslaitteen kanavissa, muotoillaan niiden käyttöpäihin pituussuuntaisella työnnöllä vaikuttavalla työntölevyllä, jonka pinnassa on ne-35 gatiiviprofiili jokaista ohjauskanavaa varten. Tässä on i 5 90390 kuitenkin muotoilun tarkkuus hyvin ratkaisevassa määrin ja hallitsemattomasti riippuvainen ohjauskanavan sisäpuolisista ja harjasten välisistä hankausvoimista.

Keksintö kohdistuu sellaisten harjatuotteiden val-5 mistukseen, joissa harjakset on sekä pyöristetty käyttö-päistään että lisäksi kaikki harjasten päät sijaitsevat suorasta tasosta poikkeavalla kehäpinnalla, jolla tarkoitetaan joko yksittäisten harjaskimppujen kehäpintoja ja/tai kokonaisten harjaselementin kehäpintoja. Yhdistet-10 tyä pyöristämistä ja muotoilua varten on tähän asti tunnettu joko vain monimutkaisia muotohiontamenetelmiä (US-A-2 227 126) tai lämpömenetelmiä (US-A-2 426 328).

Keksinnön tehtävänä on harjasten päiden moitteeton pyöristäminen siten, että laatu pysyy samana ja on tois-15 tettavissa, samoin kuin tehdä mahdolliseksi sellaisten yksittäisten harjaskimppujen tai kokonaisen harjaselementin muotoilu, joissa harjasten päät ovat pyöristetyt.

Tehtävä ratkeaa keksinnön mukaan menetelmäteknises-sä suhteessa siten, että menetelmä käsittää seuraavat vai-20 heet: harjasten kiinnilukitsemisen niiden käyttöpäiden ollessa tällöin tasaisessa tasossa; harjasten käyttöpäiden oleelliseen yhdenmukaisen pyöristämisen niiden ollessa lukittuna mainittuun tasaiseen tasoon; harjaksia pidättävän lukituksen vapauttamisen ja sen jälkeen tapahtuvan 25 harjasten käyttöpäiden aksiaalisen siirtämisen toistensa suhteen mainitun profiilin aikaansaamiseksi; ja harjasten vastakkaisten päiden kiinnittämisen harjarunkoon.

Useimmista tunnetuista menetelmistä poiketen työstetään keksinnössä harjasten käyttöpäät ennen niiden kiin-30 nittämistä harjarunkoon, jotta saataisiin harjasten päille pyörähdyssymmetrinen muoto. Näin eliminoidaan kaikki laatua heikentävät vaikutukset, jotka syntyvät harjasten edeltäpäin tapahtuvasta kiinnityksestä harjarunkoon val-mistustoleranssien (harjasten pituus) ja harjasten asen-35 non vuoksi.

6 90390

Keksinnön mukaisessa menetelmässä asetetaan harjakset, jotka voidaan tehdä katkokuiduista tai jatkuvista kuiduista, valmiiksi siten, että niiden käyttöpäät sijaitsevat tasaisella kehäpinnalla. Tässä tilassa lukitaan har-5 jakset kiinni välin päässä käyttöpäästään ja sen jälkeen nämä päät työstetään, varsinkin pyöristetään. Tämä voi tapahtua tavanomaiseen tapaan hiomalla, mutta myös kemiallisesti syövyttämällä tms. Sen seikan ansiosta, että kaikki harjakset sijaitsevat yhdessä tasossa, voidaan käyttöpäät 10 pyöristää moitteettomasti ja tasaisesti.

Käyttöpäistään työstetyt harjakset irrotetaan tämän jälkeen lukituksesta ja niitä työnnetään pituussuunnassa toisiinsa nähden, jotta käyttöpäille saataisiin haluttu profiili. Vasta pyöristämisen ja muotoilun jälkeen kiinni-15 tetään harjakset harjarunkoon.

Erittäin tärkeää keksinnön mukaisessa menetelmässä on se seikka, että harjasten päät ennen työstöä sijaitsevat tasaisella kehäpinnalla. Tähän päästään siten, että harjasten nämä päät työnnetään päin tasaista pintaa, mie-20 luiten järjestetään kuitenkin siten, että harjakset kiin-nilukittuina leikataan poikki tasaisesti välin päässä luki tuskohdasta käyttöpäiden muodostamiseksi ja tämän jälkeen työstetään näistä päistään. Näin on taattu se, että jokaisella yksittäisellä harjaksella on ehdottomasti sa-25 manlaiset olosuhteet työstön aikana.

Harjasten profilointi kiinnityksen irrottamisen jälkeen voi tapahtua esimerkiksi työntämällä pituussuuntaan päin negatiivimuottia, jolla on haluttu muoto. Tämän jälkeen voidaan sitten harjakset kiinnittää vastakkaisis-30 ta päistään jollakin tunnetulla tekniikalla harjarunkoon. Tällä menetelmällä pysyy muotoilun aikana pyöristettyjen päiden laatu täysin muuttumattomana, niin että päästään profiloituun harjaselementtiin, mahdollisesti myös vain profiloituun yksittäiseen kimppuun, tai myös kimppujen ja 35 harjasryhmän yhdistettyyn profilointiin jokaisella halu tulla käyttöpintojen muodolla.

li 7 90390

Niinpä voidaan keksinnöllisen menetelmän erään muunnoksen mukaan järjestää erityisesti siten, että kaikki harjatuotteen harjaselementin muodostavat harjakset lukitaan kiinni välin päässä samassa tasossa olevista 5 käyttöpäistä, niiden käyttöpäät työstetään mekaanisesti tai kemiallisesti, tämän jälkeen irrotetaan kiinniluki-tuksesta ja tämän jälkeen ne muotoillaan vasten negatiivi-muottia.

Tällä tavoin voidaan koko harjaselementti pyöristää 10 ja tämän jälkeen muotoilla yhdessä työvaiheessa ja sen jälkeen kiinnittää harjarunkoon jollain tunnetulla menetelmällä, esimerkiksi hitsaamalla, saumaamalla, liimaamalla, sisäänruiskuttamalla tai sisäänvaahdottamalla.

Sitä tapausta varten, että valmistettava harjatuo-15 te muodostuu useista monikuituisista ryhmistä kootuista harjaksista, esimerkiksi kimpuista, kaistaleista tai paketeista, voidaan erään suositeltavan toteutusmuodon mukaan järjestää siten, että harjasryhmät käyttöpäiden työstön jälkeen ja lukituksen irrottamisen jälkeen yksittäin 20 tai ryhmittäin muotoillaan käyttöpäistään negatiivimuottia vasten.

Tällä tavoin voi yhden harjaselementin sisällä yksittäisillä tai useilla kimpuilla, kaistaleilla tai paketeilla olla suurempi pituus tai korkeus. Edelleen on mah-.25 dollista yhdistellä pyöreitä harjaskimppuja kapeisiin har-jaskaistaleisiin tai harjaspaketteihin yhden harjaselementin sisällä ja muotoilla niitä erilailla, niin että saadaan lukuisia puhdistusmahdollisuuksia ja on mahdollista saada optimi soveltuvuus määrättyyn puhdistustehtävään.

30 Keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa sekä ns. katkokuiduilla, jotka ovat suunnilleen käyttöpituuteen leikattuja harjaksia, siveltimiä tms., että myös jatkuvista kuiduista työstämällä. Viimemainitun kaltaisella työs-tötavalla syötetään jatkuva kuitu työstöasemalle tahdissa 35 jokaisessa työvaiheessa työstettävää harjaspituutta vastaavasti. Tällä työstötavalla voidaan keksinnön mukaista 8 90390 menetelmää erittäin edullisella tavalla käyttää siten, että harjakset jatkuvan kuidun alkupäässä, välin päässä tästä päästä katkaistaan jatkuvasta kuidusta käyttöpäitä muodostettaessa, työstetään nämä päät mekaanisesti tai ke-5 miallisesti, lukituksen irrottamisen jälkeen muotoillaan jatkuvan kuidun siirtosuuntaan nähden vastapäivään nega-tiivimuottia vasten, lukitaan kiinni välin päässä vastakkaisista päistä ja katkaistaan poikki näistä kiinnityspäi-tä muodostettaessa.

10 Jatkuvasta kuidusta tehdään siis tavanomaiseen ta paan katkokuitu, jossa etupää muodostaa harjaksen tai kimpun kiinnityspään, kun taas työstöasemalla leikatessa syntyvä pää muodostaa käyttöpään. Nämä pyöristetään sitten mekaanisesti tai kemiallisesti ja muotoillaan jatkuvien 15 kuitujen kuljetussuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan siirtämällä negatiivimuottia vasten. Muotoilun ansiosta sijaitsevat kiinnityspäät yhdellä ainoalla kehäpinnalla, joka poikkeaa suorasta tasosta, niin että harjakset leikataan näistä päistään mieluiten samaan tasoon niiden kiin-20 nittämiseksi sitten harjarunkoon tavanomaiseen tapaan.

Tällöin menetellään mieluiten niin, että harjakset tai harjasyksiköt käyttöpäistään poikkileikkaamisen jälkeen irrotetaan lukituksesta, työnnetään nämä päät edellä asentoon, jossa ne kiinnitetään harjarunkoon ja lukitaan 25 kiinni uudelleen.

Mainitulla toimenpiteellä päästään kiinnityspäissä kaikilla harjaksilla samansuuruiseen ulkonemaan, jolloin lukitus on tehokas myös kiinnitysvaiheen aikana, ja tämä lukitus täyttää moninaisen tehtävän, nimittäin toisaalta 30 harjasten kiinnityksen jatkuvaa kuitua katkaistaessa, sen jälkeen tapahtuvassa käyttöpäiden viimeistelyssä ja pyö-ristämisessä, leikattaessa harjaksia poikki kiinnityspäis-tä ja lopuksi kiinnitysvaiheen aikana.

Tehtävän ratkaisemiseksi laiteteknisessä mielessä 35 lähtee keksintö laitteesta sellaisten harjatuotteiden val li 9 90390 mistamiseksi muovista, joissa on harjarunko ja harjakset, joiden käyttöpäät on työstetty pyörähdyssymmetrisesti, esimerkiksi pyöristetty, ja sijaitsevat kiinnityspinnan muodosta poikkeavassa profiilissa, jossa laitteessa on 5 harjaksia työstökohtaan sijoittava kiinnipitolaite, harjasten käyttöpäissä toimintaan saatetaan laite näiden päiden työstämiseksi pyörähdyssymmetrisesti, varsinkin niiden pyöristämiseksi ja laite harjasten vastakkaisten päiden kiinnittämiseksi harjarunkoon. Tässä tunnetussa laitteessa 10 (esim. US-A-2 227 126) ottaa kiinnipitolaite vastaan harjaksilla varustetun harjarungon ja harjasten päät viedään yli hiomatyökalujen.

Keksinnön mukaisesti tehdylle laitteelle on tämän sijasta tunnusomaista, että siinä on lukituslaite, jolla 15 harjakset yksittäin tai ryhmittäin ovat lukittavissa kiin ni työstökohtaan välin päässä niiden suorassa tasossa sijaitsevista käyttöpäistä ja tuotavissa ensin työstölait-teen vaikutuspiiriin ja lukituslaitteen irrotuksen ja harjasten keskinäisen pituussuuntaisen työnnön jälkeen kiin-20 nityslaitteen vaikutuspiiriin.

Suositeltavassa toteutusmuodossa on järjestetty siten, että kiinnityslaite on sijoitettu välin päähän leikkuulaitteesta, jolla harjakset ovat leikattavissa tasaisiksi käyttöpäiden muodostamista varten.

• 25 Mieluiten lähtee keksintö tunnetusta laitteesta, jossa on harjakset tiukasti kanavaan ohjaava laite, kanavaan työnnettävä, harjasten kiinnityspäähän vaikuttava mäntä, ohjauslaitteeseen järjestetty, harjasten käyttöpäiden profiilia vastaava negatiivimuotti, jonne harjak-30 set työnnetään männän avulla, ja laite harjasten kiinnittämiseksi harjarunkoon männän takaisinvetämisen jälkeen. Tämäntapaisia laitteita on kuvattu aiemmin mainituissa US-patenttijulkaisuissa 2 488 873 ja 2 664 316.

Mainitun kaltaiselle laitteelle on keksinnön mu-35 kaan tunnusomaista, että ohjauslaitteeseen on järjestetty ίο 90 390 lukituslaite, jolla harjakset on lukittu kiinni välin päässä niiden käyttöpäistä ja estetään siirtymästä pituussuunnassa, ja laite mekaanista tai kemiallista työstämistä, esimerkiksi pyöristämistä varten, jonka vaikutuspii-5 riin harjasten käyttöpäät ovat tuotavissa, ja että luki-tuslaitteen irrottamisen jälkeen on mäntä siirrettävissä kanavaan harjasten työntämiseksi negatiivimuottia vasten.

Jos harjaselementti muodostuu useista harjaskim-puista, -kaistaleista tai -paketeista, ja jos viimemainit-10 tuja ei sinänsä muotoilla, vaan vain yksittäisiä harjas-ryhmiä keskenään, silloin on jokaiselle harjasryhmälle järjestetty mäntä, jossa on tasainen työntöpinta, jonka poikkipinta - kuten myös ohjauskanavan poikkipinta - vastaa harjasryhmän poikkipintaa. Jos sitävastoin pitää sa-15 manaikaisesti muotoilla harjasryhmiä sinänsä, niin voi männässä olla vastaavalla tavalla muotoiltu työntöpinta, esimerkiksi kartiomännän tapaan. Edelleen viitataan siihen, että pyöristämisen ja muotoilun jälkeen voidaan har-jasryhmät kiinnittää harjarunkoon ei ainoastaan yhdensuun-20 taisesti vaan myös mielivaltaiseen kulma-asentoon. Aina on taattua, että muoto pysyy ja minkä tahansa profiilin sisällä sijaitsee samalla tavoin pyöristettyjä harjasten päitä.

Yksittäisten harjasten tai harjasryhmien erilainen 25 ulkonema harjaselementissä, mikä aikaansaadaan männällä työntämällä, voidaan toteuttaa joko männän erilaisilla iskuilla tai myös siten, että kaikki männät ovat yhteisessä kannattimessa ja niillä on vastaavasti eri pituus.

Jos harjakset tai harjasryhmät valmistetaan jatku-30 vasta kuidusta ja siirretään tahdistetusti kuljetuslaitteella, on keksinnön mukainen laite rakenteeltaan sellainen, että samaan linjaan kuljetuslaitteen kanssa on järjestetty lukituslaite, jossa on jatkuvien kuitujen lukumäärää vastaava määrä kanavia, että jatkuvien kuitujen 35 etupäiden kanaviin sisään tuomisen jälkeen on lukituslaite li 11 90390 suljettavissa, ja että kuljetussuunnassa lukituslaitteen eteen on järjestetty leikkauslaite harjasten katkaisemiseksi jatkuvista kuiduista ja harjasten käyttöpäiden muodostamiseksi, jolloin laite käyttöpäiden pyöristämiseksi 5 on tuotavissa näiden ja lukituslaitteen eteen. Erittäin edullista optimaalista pyöristystä ajatellen on tällöin, että yksittäin kiinnilukittujen harjaskuitujen samanaikaisella leikkaamisella suorassa tasossa saadaan harjasten päät asettumaan täsmälleen samaan tasoon tasaiselle kehä-10 pinnalle.

Laitteen tällä rakenteella voidaan jatkuvasti kuidusta tehdyt harjakset leikata tahdistetusti yhdellä ainoalla työasemalla ja viimeistellä käyttöpäistään. Tämän sijasta voidaan yksittäiset työvaiheet, kuten leikkaaminen 15 ja viimeistely, samoin kuin sen jälkeiset työvaiheet suorittaa myös suljetulla liikeradalla erillisillä työstöase-milla, jotta näin saataisiin lyhyemmät jaksoajat.

Erään edullisen lisätoteutusesimerkin mukaan on tehty siten, että ohjauslaite on järjestetty harjasten 20 kuljetussuunnassa lukituslaitteen taakse ja tämän taakse on järjestetty kannatin mäntineen, ja että lukituslaitteen eteen on järjestetty harjasten työstettyihin päihin vaikuttava työntölaite, jonka avulla harjakset ovat työnnettävissä ohjauslaitteen kanaviin niin pitkälle, kunnes 25 käyttöpäät päättyvät lukituslaitteen niiden lähelle olevan päätypinnan kanssa samaan tasoon.

Tällä rakenteella taataan se, että käyttöpäät viimeistelyn jälkeen joutuvat työntölaitteen tasoa vastaavaan yhteiseen tasoon ja sen jälkeen tapahtuvalla männän sisään 30 siirtämisellä harjakset tai harjasryhmät viedään paikoil leen niiden muotoilun kannalta oikeaa reittiä pitkin. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, kun negatiivimuotti on siirrettävissä lukituslaitteen päätypinnan eteen ja kannattimen varassa olevat männät ovat sen jälkeen vietävissä 35 ohjauslaiteen kanaviin.

i2 90390

Lopuksi voi olla järjestetty siten, että lukitus-laitteen negatiivimuotista poispäin olevaan päätyyn on järjestetty leikkauslaite, joka ohjauslaitteen poissiirtä-misen jälkeen leikkaa poikki tämän päätypinnan yli työn-5 tyvät harjasten päät kiinnityspäitä muodostettaessa. Leik-kauslaitteella leikataan muotoilun vuoksi ulkonevat päät siten, että syntyvät kiinnityspäät sijaitsevat suorassa tasossa.

Sikäli kuin koko työstö tapahtuu yhdellä asemalla, 10 voi harjasten leikkaamiseen jatkuvasta kuidusta tarkoitettu leikkuulaite samalla muodostaa leikkuulaitteen kiinni-tyslaitteen päätypinnan yli ulkonevien päiden poikkileik-kaamiseksi.

Jotta kaikkien harjasten tai harjasryhmien kiinni-15 tyspäihin saataisiin kiinnitykselle välttämätön, tasainen ulkonema, on mieluiten järjestetty siten, että katkaistut harjakset ovat negatiivimuotin avulla työnnettävissä luki-tuslaitteen auki ollessa tämän sisään niin pitkälle, että niiden yhdessä suorassa tasossa sijaitsevat kiinnityspäät 20 ulkonevat lukituslaitteen negatiivimuotista poispäin kääntyneen päätypinnan yli niiden harjarunkoon kiinnittämiseen välttämättömän matkan.

Negatiivimuotti toimii siis samalla työntimenä harjasten työntämiseksi kiinnitysasentoon. Tällöin pysyy har-25 jakeille aiemmin annettu profiili.

Lopuksi voi lukituslaite harjasten harjarunkoon kiinnityksen aikana olla avuksi varmistamassa harjasten pituussuuntaisen paikoillaanpysymisen, niin että ne tekevät monenlaisia tehtäviä. Jos yksittäiset työvaiheet ta-. 30 pahtuvat eri työasemilla, liikkuu lukituslaite harjasten mukana ja siirtyy työasemasta toiseen. Tällä menettelyllä täytyy silloin olla työasemia vastaava määrä lukituslait-teita.

Seuraavaksi keksintö on kuvattu piirustuksessa an-35 netun toteutusesimerkin avulla. Piirustuksessa esittävät

II

i3 90390 kuviot la - li kaaviomaisen kuvan laitteen toteuttamiseen tarvittavista olennaisista rakenneosista eri menetelmävai-heissa harjaa valmistettaessa, kuviot 2a - 2e eri menetelmävaiheita muotoiltuja 5 harjasryhmiä, esimerkiksi harjaskimppuja, valmistettaes sa, kuvio 3 erään toteutusesimerkin hammasharjan muodossa leikkauksena ja kuvio 4 toteutusesimerkin pyöröharjasta leikkauk- 10 sena.

Kuviossa la ja kuviossa Ib on kaaviomaisesti esitetty jatkuvaa kuitua olevien harjasten työstö. Tällöin on esitetty kolme jatkuvaa kuitua 1, jotka tuodaan puolilta kuljettimen avulla. Tähän kuljettimeen kuuluvat kaksi pe-15 räkkäin järjestettyä kiinnityslaitetta 2, joissa on oh-jauskanavat 3 jatkuville kuiduille 1 ja kummassakin luisti 4, joka varjostimen tapaan kaventaa kanavien 3 poikkipinnan ja kiinnittää tällä tavoin jatkuvat kuidut 1. Ensimmäistä kiinnityslaitetta 2 (piirustuksessa oikealla esi-20 tettyä) voidaan tässä tapauksessa liikuttaa kuljetussuun- nassa edestakaisin, ja lukitsemalla kiinni ja sen jälkeen liikuttamalla kuljetussuuntaan, toisen kiinnityslaitteen 2 ollessa samanaikaisesti avoin, voidaan jatkuvia kuituja 1 työntää tahdistetusta eteenpäin. Mutta poisveto voi tapah-25 tua myös toisen kiinnityslaitteen 2 perään järjestetyllä lukituslaitteella 5, jossa samoin on varjostimen tapaan vaikuttava luisti 6, jonka avulla lukituslaitteeseen 5 tehtyjä kanavia 7 voidaan kaventaa. Kuvioissa la ja Ib on esitetty viimemainittu toteutusmuoto.

30 Jatkuvien kuitujen 1 lukituslaitteen 5 kanaviin 7 sisään ohjaamisen jälkeen siirretään luisti 6 sulkuasen-toon, jotta jatkuvien kuitujen 1 etupäät lukkiutuvat sisään. Tämän jälkeen työnnetään lukituslaitetta 5 vasemmalle, niin kuin kuvioita la ja Ib vertailtaessa nähdään, 35 suunnilleen tarpeellisen harjaspituuden verran. Tämän jäi- i4 90390 keen siirtyy leikkuulaite 8 etummaisen kiinnityslaitteen 2 etummaisen päätypinnan 9 eteen ja erottaa yksittäiset kimput 10 jatkuvista kuiduista 1. Kimpun 10 myöhempään kiinnittämiseen tarkoitetut päät 11 päättyvät suunnilleen lu-5 kituslaitteen 5 etummaisen päätypinnan tasossa, kun taas käyttöpäät 12 ovat vapaina.

Seuraavassa kuvion le mukaisessa menetelmävaihees-sa tuodaan sisään käyttöpäiden 12 eteen kartiomainen hio-matyökalu 13, joka suoraviivaisella ja pyörivällä liik-10 keellä hioo käyttöpäät. Mahdollisesti voidaan mukaan sekoittaa vielä kohtisuoraan piirustuksen tasoon nähden oleva liike tai heilahdusliike.

Harjaskimpun 10 käyttöpäiden 12 valmistumisen jälkeen tuodaan lukituslaitteen 5 eteen ohjauslaite 14 (kuvio 15 Id), jossa on lukituslaitteen kanavia 7 vastaava määrä samassa linjassa olevia ohjauskanavia 15. Lukituslaitteen 5 ja ohjauslaitteen 14 väliin asetetaan mahdollisesti vielä leikkauslevy 16, jonka tehtävä selostetaan myöhemmin. Luistia 6 nostamalla vapautuvat lukituslaitteessa 5 olevat 20 harjaskimput 10. Harjaskimppujen 10 käyttöpäihin 12 vaikuttaa tämän jälkeen levynmuotoinen työntölaite 16, joka työntää harjaskimput 10 ohjauslaitteen 14 ohjauskanaviin 15 niin pitkälle, kunnes niiden käyttöpäät 12 päätyvät samaan tasoon lukituslaitteen 5 takimmaisen päätypinnan 17 25 kanssa.

Työstölaitteen 16 poisvetämisen jälkeen tuodaan lukituslaitteen 5 takimmaisen päätypinnan 17 eteen nega-tiivimuotti 18 (kuvio le), jossa jokaista harjaskimppua 10 vastaa valereikä 19, ja valereiät 19 ovat suorassa linjas-30 sa lukituslaitteen 5 kanavien 7 ja ohjauslaitteen 14 kanavien 15 kanssa. Valereiät 19 ovat erisyvyisiä. Valerei-kien pohja muodostaa harjaskimppujen myöhemmän profiilin valmiissa harjassa.

Lukituslaitteen 5 ja ohjauslaitteen 14 vastakkai-35 selle puolelle on järjestetty kannatin 20, jossa on oh- is 90390 jauskanavia 15 vastaava määrä mäntiä 21, jotka pituudeltaan eroavat toisistaan samalla tavoin kuin valereiät 19 syvyydeltään.

Kannatin 20 mäntineen 21 siirretään kohti ohjaus-5 laitetta 14 niin, että männät 21 tunkeutuvat ohjauskana-viin 15 sisään ja työntävät siellä olevia harjaksia 10 niin pitkälle, että nämä törmäävät valereikien 19 pohjaan, jolloin harjaskimppujen 10 käyttöpäät 12 sijaitsevat kuviossa lf esitetyssä halutussa muodossa.

10 Tämän jälkeen vedetään pois kannatin 20 mäntineen 21 ja ohjauslaite 14 (kuviossa lg vasemmalle), niin että harjaskimppujen 10 vastakkaiset päät ulottuvat eteenpäin yli lukituslaitteen 5 ja sen eteen järjestetyn leikkuu-levyn 16 ja ne leikataan leikkuulevyn 16 eteen tuodulla 15 leikkausveitsellä 22 tasaisiksi, niin että ne sijaitsevat samassa tasossa (kuvio lh).

Jotta voitaisiin määrätä harjasten lopullinen pituus tai jotta voitaisiin toteuttaa eri harjaspituuksia, voidaan lisäksi ottaa käyttöön välilevy 23, joka voidaan 20 työntää lukituslaitteen 5 ja negatiivimuotin 18 väliin.

Tätä tarkoitusta varten työnnetään harjaskimppuja 10 lukituslaitteen 5 ollessa avattuna käyttöpäiden suuntaan 12 työntämällä lukituslaitteen 5 ja ohjauslaitteen 14 paikoillaan ollessa kannatinta 20 mäntineen 21 ja negatiivi-25 muottia 18 samanaikaisesti (kuviossa lg oikealle). Näin syntyy lukituslaitteen 5 ja negatiivimuotin 18 väliin rako, johon välilevy 23 työnnetään. Tässä on aukot, esimerkiksi uurteet tai sentapaiset, joiden läpi harjaskimput 10 menevät. Sen jälkeen kun harjaskimput 10 luistin 6 avulla 30 on uudelleen lukittu kiinni lukituslaitteeseen 5, tapahtuu leikkuuveitsen 22 katkaisu.

Tämän jälkeen poistetaan välilevy 23 lukituslaitteen 5 ja negatiivimuotin 18 välistä (kuvio lh) ja nega-tiivimuottia 18 siirretään lukituslaitteen 5 suuntaan kun-35 nes se törmää tähän niin, että harjaskimppujen 10 kiin- 16 90390 nityspäät 24 työntyvät leikkauslevyn 16 yli yhtä suuren matkan (kuvio li). Tässä asennossa kiinnitetään päät 24 harjarunkoon tavalla, jota ei enää ole esitetty ja joka on yleisesti tunnettu.

5 Kuvioissa 2a - 2e on kuvattu yksi ainoa harjaskimp- pu 25 kolmen piirustustasossa sijaitsevan yksittäisharjak-sen 26 avulla. Etukäteen leikatut ja kimpuksi 25 yhteen kootut harjakset 26 (kuvio 2a) kiinnitetään ensin ja viimeistellään päistään 27 pyöristämällä (kuvio 2b). Tämän 10 jälkeen muotoillaan yksittäiset harjakset 26 siten, että ne työnnetään profiloidun männän avulla ohjauskanavassa päin negatiivimuottia, jotta esimerkiksi keskimmäisen harjaksen 26 tai kimpun 25 keskialueella olevan suurehkon harjasmäärän päät 28 työntyvät ohi muiden harjasten (ku-15 vio 2c). Katkoviivalla kuviossa 2c on merkitty leikkausta kiinnityspäiden 29 aikaansaamiseksi ja viitenumeroilla 30, 31 eripituista pätkää, joka katkaistaessa putoaa pois.

Muotoilun jälkeen voidaan harjasten 26 asento kimpun 25 sisällä kiinnittää siten, että harjasten 26 kiin-20 nityspäät sulatetaan paksunnokseksi 32 (kuvio 2d). Tämä paksunnos 29 voi sitten seuraavassa työvaiheessa olla avuksi harjarunkoon 33 esimerkiksi sisäänsuihkuttamalla, sisäänvaahdottamalla tai saumaamalla (kuvio 2e) tapahtuvassa kiinnittämisessä.

25 Kuviossa 3 on keksinnön mukainen menetelmä esitetty hammasharjan 34 muodossa olevan valmiin harjatuotteen avulla, jonka hammasharjan varren 35 kanssa samaa kappaletta oleva selkäosa 36 on muovia. Siinä on eripituisia harjaskimppuja 37 ja 38, joiden käyttöpäät 39 ja 40 si-30 jaitsevat muotoillulla kehäpinnalla ja jotka itse puolestaan ovat muotoiltuja. Harjaskimput 37 ja 38 voivat olla -samalla tavoin kuin kuvioiden 2d ja 2e yhteydessä kuvattiin - ankkuroidut paksunnosten 41 ja 42 avulla hammasharjan 34 selkäosaan 36.

li i7 9039 0

Kuvio 4 esittää pyöröharjan 43, jollaista esimerkiksi käytetään samoin hampaidenhoitoon ja joka asennetaan aksiaalilaakerin 44 välityksellä ei-esitetylle käyttöakse-lille. Pyöröharjassa 43 on ulompi harjaskehä kimpuista 45, 5 joiden käyttöpäät 46 on muotoiltu kuperiksi. Edelleen on pyöröharjassa 43 sisempi harjaskehä kimpuista 47, joiden käyttöpäät 48 on muotoiltu koveriksi.

Kaikki selityksessä, vaatimuksissa ja piirustuksissa esitetyt tunnusmerkit voivat sekä yksinään että myös 10 mielivaltaisina yhdistelminä keskenään tai muulla tavoin yhdistettynä olla keksinnön kannalta olennaisia.

Claims (18)

1. Menetelmä harjatuotteiden valmistamiseksi muovista, jotka tuotteet käsittävät harjarungon ja harjakset, 5 joiden käyttöpäät on pyöristetty oleellisen yhdenmukaisesti ja jotka sijaitsevat harjarungon harjasten puoleisen pinnan muodosta poikkeavassa profiilissa ja joiden vastakkaiset päät on kiinnitetty harjarungon harjasten puoleiseen pintaan, tunnettu siitä, että menetelmä kä-10 sittää seuraavat vaiheet: harjasten kiinnilukitsemisen niiden käyttöpäiden ollessa tällöin tasaisessa tasossa; harjasten käyttöpäiden oleellisen yhdenmukaisen pyöristä-misen niiden ollessa lukittuna mainittuun tasaiseen tasoon; harjaksia pidättävän lukituksen vapauttamisen ja sen 15 jälkeen tapahtuvan harjasten käyttöpäiden aksiaalisen siirtämisen toistensa suhteen mainitun profiilin aikaansaamiseksi; ja harjasten vastakkaisten päiden kiinnittämisen harjarunkoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että harjakset lukitaan kiinni, käyttöpäiden muodostamiseksi leikataan tasaisesti poikki välin päässä kiinnilukituksesta ja tämän jälkeen työstetään näistä päistä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että harjakset muotoillaan käyttö-päistään profiilia vastaavan negatiivimuotin avulla työntämällä pituussuunnassa, harjakset käyttöpäät suorassa tasossa sijaiten lukitaan kiinni välin päässä tästä ja niiden käyttöpäät työstetään mekaanisesti tai kemiallises-30 ti, sen jälkeen irrotetaan lukituksesta ja muotoillaan negatiivimuottia vasten ja lopuksi kiinnitetään vastakkaisista päistään harjarunkoon.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että harjakset lukitaan kiinni, 35 käyttöpäiden muodostamiseksi leikataan tasaisesti poikki, li i9 90390 välin päässä kiinnilukituksesta ja tämän jälkeen työstetään näistä päistä, sitten irrotetaan uudelleen kiinnilukituksesta ja muotoillaan vasten negatiivimuottia ja lopuksi kiinnitetään vastakkaisista päistään harjarunkoon.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että kaikki harjatuotteen harjaselementin muodostavat harjakset lukitaan kiinni välin päässä niiden suorassa tasossa sijaitsevista käyttö-päistä, niiden käyttöpäät työstetään mekaanisesti tai ke-10 miallisesti, sen jälkeen ne irrotetaan kiinnilukituksesta ja tämän jälkeen muotoillaan vasten negatiivimuottia.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä sellaisten harjatuotteiden valmistamiseksi, joissa on joukko monikuituisista ryhmistä koostuvia harjaksia, 15 esimerkiksi kimppuja, kaistaleita tai paketteja, tunnettu siitä, että käyttöpäiden työstämisen jälkeen ja kiinnilukituksesta irrottamisen jälkeen harjasryhmien käyttöpäät yksittäin tai ryhmittäin muotoillaan negatiivimuottia vasten.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että harjakset käyttöpäät edellä aksiaalisuuntaan työntämällä painetaan päin negatiivimuottia.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen mene-25 telmä, jossa harjakset tai harjasryhmät muodostetaan tahdissa tuoduista jatkuvista kuiduista, tunnettu siitä, että harjakset lukitaan kiinni jatkuvien kuitujen etu-päästä, katkaistaan poikki välin päässä jatkuvan kuidun tästä päästä käyttöpäitä muodostettaessa, työstetään näis-30 tä päistä mekaanisesti tai kemiallisesti, lukituksen irrottamisen jälkeen muotoillaan jatkuvien kuitujen kulje-tussuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan negatiivimuottia vasten, lukitaan kiinni välin päässä vastakkaisista päistä ja leikataan poikki näistä kiinnityspäitä muodostettaessa. 35 20 90390

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että harjakset tai harjas-yksiköt kiinnityspäistä tapahtuneen poikkileikkauksen jälkeen irrotetaan lukituksesta, työnnetään nämä päät edellä 5 asentoon, jossa ne kiinnitetään harjarunkoon, ja lukitaan kiinni uudelleen.

10. Laite harjatuotteiden valmistamiseksi muovista, joissa tuotteissa on harjarunko ja harjakset, joiden käyttöpäät on työstetty pyörähdyssymmetrisesti, esimerkik- 10 si pyöristetty, ja sijaitsevat harjarungon kiinnityspinnan muodosta poikkeavassa profiilissa, jossa laitteessa on harjakset työstökohtaan sijoittava kiinnipitolaite, harjasten käyttöpäiden kohdalla toimintaan saatettava laite näiden päiden pyörähdyssymmetristä työstöä, varsinkin nii-15 den pyöristämistä varten, ja laite harjasten vastakkaisten päiden kiinnittämiseksi harjarunkoon, tunnettu siitä, että siinä on lukituslaite (5), jolla harjakset (10) yksittäin tai ryhmittäin ovat lukittavissa kiinni välin päässä niiden suorassa tasossa sijaitsevista käyttö-20 päistä (12) työstökohtaan ja tuotavissa ensin työstölait-teen (13) vaikutuspiiriin ja lukituslaitteen irrotuksen ja harjasten toistensa suhteen tapahtuvan pituussuuntaisen työnnön jälkeen kiinnityslaitteen vaikutuspiiriin.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että lukituslaite (5) on sijoitettu välin päähän leikkuulaitteesta, jolla harjakset ovat leikattavissa poikki tasaisesti käyttöpäiden muodostamiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteessa on harjakset tiu- 30 kasti kanavaan ohjaava laite (14), kanavaan (15) työnnettävä, harjasten kiinnityspäähän vaikuttava mäntä (21), ohjauslaitteeseen (14) järjestetty, harjasten käyttöpäiden profiilia vastaava negatiivimuotti (18), jonne harjakset työnnetään männän (21) avulla, jolloin lukituslaitteen 35 (5) irrottamisen jälkeen on mäntä (21) siirrettävissä ka li 2i 90390 navaan (15) harjasten (10) työntämiseksi negatiivimuottia (18) vasten.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauslaitteessa (14) on useita oh-5 jauskanavia (15) yksi kutakin harjasryhmää (10), esimerkiksi kimppuja, kaistaleita tai paketteja varten, jokaista ohjauskanavaa (15) varten on mäntä (21) ja männät ovat eripituisia harjasyksikköjen (10) eripituisia negatiivi-muottia (18) päin työnnettäviä matkoja vastaavasti.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 10 - 13 mukainen laite, jossa on jatkuvista kuiduista olevia harjaksia tai harjasryhmiä tahdissa siirtävä kuljetuslaite, tunnet-t u siitä, että suoraan linjaan kuljetuslaitteen kanssa on järjestetty lukituslaite (5), jossa on jatkuvien kuitu-15 jen (1) lukumäärää vastaava määrä kanavia (7), että jatkuvien kuitujen (1) etupäiden (11) kanaviin sisään viemisen jälkeen on lukituslaite (5) suljettavissa, ja että luki-tuslaitteen (5) edessä olevaan kuljetuslaitteeseen on järjestetty leikkuulaite (8) jatkuvista kuiduista (1) olevien 20 harjasten (10) katkaisemiseksi ja harjasten käyttöpäiden (12) muodostamiseksi.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 10 - 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite (13) käyttöpäiden (12) työstämiseksi on siirrettävissä näiden ja luki- 25 tuslaitteen (5) eteen.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 10 - 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauslaite (14) on järjestetty harjasten (10) kuljetussuunnassa lukituslait-teen (5) taakse, ja tämän (5) taakse on järjestetty kanna- 30 tin (20) mäntineen (21), ja että lukituslaitteen (5) eteen on järjestetty työstettäviin harjasten päihin (12) vaikuttava työntölaite (16), jonka avulla harjakset (10) ovat työnnettävissä ohjauslaitteen (14) kanaviin (15) niin pitkälle, kunnes käyttöpäät (12) päättyvät samaan tasoon lu-35 kituslaitteen (5) niiden lähellä olevan päätypinnan (17) kanssa. 22 90390

17. Jonkin patenttivaatimuksen 10 - 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että negatiivimuotti (18) on siirrettävissä lukituslaitteen (5) päätypinnan (17) eteen ja tämän jälkeen kannattimen (20) varassa olevat 5 männät (21) ovat vietävissä sisään ohjauslaitteen (14) kanaviin (15).

18. Jonkin patenttivaatimuksen 10 - 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että lukituslaitteen (5) negatiivimuotista (18) poispäin kääntyneelle päätypinnalle 10 on järjestetty leikkauslaite (22), joka ohjauslaitteen (14) poissiirtämisen jälkeen leikkaa poikki harjasten (10) tämän päätypinnan yli ulkonevat päät kiinnityspäitä (24) muodostettaessa. li 23 90 390