FI90189C

FI90189C - Synergistisiä kasvin kasvunsäädeseoksia

Info

Publication number: FI90189C
Application number: FI875279A
Authority: FI
Inventors: David Treadway Manning; Raymond Michael See; Anson Richard Cooke; Charles David Fritz; Thomas Neil Wheeler
Original assignee: Rhone Poulenc Inc
Priority date: 1986-03-31
Filing date: 1987-11-30
Publication date: 1994-01-10
Also published as: AU7237187A; HUT46519A; CA1291343C; DK175682B1; IL82054A0; IL82054A; FI875279A0; EP0262209B1; NO874929D0; DK623587A; NO176041C; NO874929L; NO176041B; AU614488B2; FI875279A; HU201455B; PT84596A; EP0262209A1; WO1987005781A3; SK278455B6

Description

1 90189

Synergistisiå kasvin kasvunsåådeseoksia Tåmån keksinnon kohteena ovat synergistiset kasvin kasvun-såådeseokset ja mainittujen seosten kåytto kasvin kasvun sååtelyvaikutusten eli etyleenivaikutusten tai etyleeni-tyyppisten vaikutusten aikaansaamiseksi.

Kasvin kasvunsååtelyvaikutuksia, joihin sisåltyy jonkin ety-leenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen aikaan-saaminen, on alalla tunnettu jo jonkin aikaa ja niitå ovat esimerkiksi sadon lisååntyminen, lehtien ja hedelmien irto-aminen, kukinnan ja hedelmien tuotannon lisååntyminen, kas-vitautien sieto ja muut vaikutukset.

Etyleenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen ai-kaansaavia aineita, joita on kåytetty eråitten tållaisten kasvin kasvunsåådevaikutusten aikaansaamiseen, ovat esimerkiksi seuraavat: erååt fosfonihappoyhdisteet, joita kuva- taan US-patenteissa 3 879 188, 4 240 819, 4 352 869, 4 374 661 ja 4 401 454; erååt 2-haloetaanisulfiinihappoyhdisteet, joita kuvataan US-patentissa 3 885 951; tietyt beta-kloori-ja beta-bromietaanisulfiinihapot ja -esterit, joita kuvataan US-patentissa 3 927 062; jonkin N-heterosyklisen amidin ja jonkin haloalkyylisilaanin seokset, joita kuvataan US-patentissa 4 332 612, jonkin N-heterosyklisen amidin ja jonkin 2-haloetyylisulfinaatin seokset, joita kuvataan US-patentis-sa 4 359 334; ja kaasumainen etyleeni, jota kuvaa Parihar, N.S., Hormonal Control of Plant Growth, ss. 69-79 (1964).

Eråiden malonihapon johdannaisyhdisteiden on tunnetussa tek-niikassa kuvattu pystyvån aikaansaamaan kasvin kasvunsååtelyvaikutuksia. US-patentissa 3 072 473 kuvataan N-aryylima-lonihapon puoliamideja ja niiden estereitå ja suoloja, N,N'-diaryylimalonihapon puoliamideja, N-alkyyli-N-aryyli-malonihapon puoliamideja ja niiden estereitå ja suoloja ja N,Ν'-dialkyyli-N,Ν'-diaryylimalonihapon puoliamideja, joita voidaan kåyttåå kasvunsååteinå ja herbisideinå. JP-patentis- 2 90189 sa 8 439 803 kuvataan malonihappoanilidijohdannaisyhdistei-tå, joita voidaan kåyttåå kasvunsååteinå. Substituoitujen malonyylimonoanilidien kasvien kasvun sååtelyominaisuuksia kuvaavat Shindo, N. ja Kato, M. Meiji Daigaku Noogakubu Ken-kyu Hokoku, Vol. 63, ss. 41-58 (1984).

Kasvin kasvunsåådeseoksia, jotka sisåltåvåt (1) jonkin etyleenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen aikaan-saavan aineen ja (2) jonkin malonihapon johdannaisyhdisteen ja jotka seokset aikaansaavat tåsså kuvattuja synergistisiå kasvin kasvunsåådevaikutuksia, ei kuitenkaan ole kuvattu alan kirjallisuudessa.

Tåmån keksinnån tavoitteena onkin aikaansaada uusia syner-gistisiå kasvin kasvunsåådeseoksia. Tåmån keksinnon toisena tavoitteena on menetelmå uusien kasvin kasvunsåådeseosten kåyttåmiseksi synergististen kasvin kasvunsåådevaikutusten aikaansaamiseksi. Nåmå ja muut tavoitteet selviåvåt helposti alan ammattilaisille seuraavasta selityksestå.

Tåmån keksinnon kohteena ovat synergistiset kasvin kasvun-såådeseokset ja synergistisen kasvin kasvunsåådevaikutuksen eli jonkin etyleenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen aikaansaaminen kåyttåmållå jotakin synergististå kas-vunsåådeseosta kasvin kasvupaikalla.

Niinpå tåmån keksinnfin kohteena on synergistinen kasvien kasvunsåådeseos, joka kåsittåå (i) etyleenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen aikaansaavan aineen, joka kåsittåå 2-kloorietyylifosfonihapon, sen johdannaisen tai vas-taavan suolan tai esterin, ja (ii) syklopropyylimaloniani-laattijohdannaisyhdisteen, jolla on kaava: li 3 90189 γ*9 Υ·7

I I

* ιο«-υ,*_^'11 (1, R 10"Υ 41Τ°Τΐ Ο Ο Υ'β Ν-' jossa: Ζ',, on sama tai erilainen ja tarkoittaa yhtå tai useampaa vetyå tai halogeenia tai substituoitua tai substituoituma-tonta haloalkyyliå, polyhaloalkyyliå, polyhaloalkoksia, al-kyyliå, alkoksia, alkyylitioa, alkyylisulfonyyliå, alkyy-lisulfinyyliå, aryyliå, aryylioksia, aryylitioa, aryylisul-fonyyliå, nitroa, syanoa, dialkokaifosfinyyliå, asyyliå, aroyyliå, alkoksikarbonyyliå, alkoksikarbonyylialkyyliå, asyyliaminoa, sulfonyyliaminoa, alkyylisulfonyyliaminoa, asyloksia, alkenyyliå tai -CH=CHCH=CH-; Y'6 on vety tai alkyyli; Y'7, Y'8, Y'9 ja Y'10 ovat muista riippumatta vety, halogeeni tai alkyyli; Y'4i on O, S tai NH; ja R"i0 on vety, ammonium, alkyyliaitvmonium, polyalkyyliammonium, hydroksialkyyliammonium, poly(hydroksialkyyli)ammonium, jokin alkalimetalli tai maa-alkalimetalli tai subs-tituoitu tai substituoitumaton alkyyli, hydroksialkyyli, alkoksialkyyli, alkoksikarbonyylialkyyli, alkyyliaminoalkyy-li, dialkyyliaminoalkyyli, aryyli, merkaptoalkyyli, alkyyli-tioalkyyli, aryylitioalkyyli, aryylioksialkyyli, alkyylisul-fonyylialkyyli, alkyylisulfinyylialkyyli, asyylialkyyli, aroyylialkyyli, dialkoksifosfinyylialkyyli, diaryylioksifos-finyylialkyyli, hydroksialkyylitioalkyyli, hydroksialkyy-lisulfonyylialkyyli, alkoksialkyylitioalkyyli, alkoksialkyy- 4 90189 lisulfonyylialkyyli, poly(oksialkyleeni)alkyyli, syanoalkyy-li, nitroalkyyli, alkylideeniamino, karbamoyylialkyyli, al-kyy1ikarbamoyy1ialkyyli, dialkyy1ikarbamoyylialkyy1i, aminoalkyyli, asyyliaminoalkyyli, asyloksialkyyli, alkoksi-karbonyyl iaminoalkyyli, syanoaminoalkyyli, karbamoyyliok-sialkyyli, alkyylikarbamoyylioksialkyyli, dialkyylikarbamoyyl ioks ialkyyl i , alkoksikarbonyylioksialkyyli, alkoksikar-bonyylitioalkyyli, aminosulfonyylialkyyli, alkyyliaminosul-fonyylialkyyli tai dialkyyliaminosulfonyylialkyyli; jolloin aineen (i) kanssa kåytettåvån yhdisteen (ii) måårå aikaansaa seoksen, jonka kasvin kasvua sååtelevå vaikutus on suurempi kuin aineen (i) ja yhdisteen (ii) yhteenlaskettu kasvunsååtelyvaikutus, kun niitå kåytetåån yksinåån.

Tåmån keksinnon kohteena on myos menetelmå kasvien kasvun sååtelemiseksi levittåxnållå kasviin jotakin edellå mainittua synergististå kasvunsåådeseosta.

Esimerkkejå kaavaan 1 sisåltyvistå syklopropyylimaloniani-laattijohdannaisyhdisteistå, joita voidaan kåyttåå tåmån keksinnon mukaisissa synergistisisså kasvien kasvunsåå-deseoksissa on esitetty seuraavissa taulukoissa 1 ja 2.

II

5 90189

Taulukko 1

Edustavia malonihapon -iohdannaisvhdisteitå Ϊ9 i'7 Y10“Cv ?~Υ<8 /Z'11 \/ /ΓΧ R ' ,--C-C-C-N-/7 ')

I l|W

o o Y ' b V' V' V' V» V* D I —D ' ' V' 7 ' -i 7 — 8 i 9 — 10 i 6 — |0_K 10 1 41 Μ- Il Η Η Η Η H OH 2 - C2H5- 4 - Cl Η Η Η Η H OCH3 2-C2H3-4-Cl Η Η Η Η H OH 2 - C2H5- 4 - Br Η Η Η Η H OC2H5 2-C2H5-4-Br Η Η H CH3 OH 4-Cl Η Η Η H CH3 ONa 4 -Br Η Η Η H CH3 OH 3,4- Cl2 Η Η Η H CH3 OC2Hj 2 - Cl - 4 - Br Η Η Η H CH3 OH 2-F-4-Br Η Η Η Η H OH 3 - F-4 -Cl Η Η Η Η H OCH3 3-F-4-Br HH HH H NH2 2-CH3-4-Br HH HH H ONH4 2 - CH3 - 4 - Br Η H CH3 Η H OH 2-F-4-C1

Cl Cl CH3 Η H OK 2 - CH3 - 4 - Cl 6 90169

Taulukko 1 (iatkoa)

Edustavia malonihapon iohdannaisvhdisteitå ϊ'9 i7 Y’10“Cr"“F"Y,8 ν/·Ζ'π „·, .cVc-h/X^

II II |W

ο ο γ·6

Yt v1 V' V' V* D > _n i / V# 7 / 7 —8 -1 9 — 10 i 6 & 10 K 10“ 1 41 ^ 11 Η H CH3 CH3 H OC2Hj 2,4-CIj CH3 CH3 CH3 CH3 H ONa 2-CH3-4-Br CH3 H H H H OH 4-Cl CH3 CH3 η Η H ONH4 2 -C2Hj-4 - Cl

Cl Η Η Η H OH 2 - F-4 -Br

Cl Cl Η Η H OCH3 2,4-Br2

Cl Cl CH3 ch3 H OH 4-Cl Η Η Η Η H OH 2 - CH30- 4,5 - Cl2 Η Η Η Η H OH 2-CH30-3,5-Cl2 Η Η Η Η H ONa 2 - CH3 - 4 - Cl Η Η Η Η H OCH3 2-CF30-4-CF3

Η Η Η Η H OK 2-F-4-I

Η Η Η Η H OH 3 -Br-4-Cl C2H3 Η Η Η H OH 2 - CH3-4 - Br Η H CH3 CH3 H OC2Hs 2,4 - Cl2 CH3 CH3 CH3 CH3 H ONa 2 - CH3 - 4 - Br

Cl Cl CH3 CH3 H OH 4-Cl -I 90189

Taulukko 2

Edustavia malonihapon johdannaisyhdisteita j'20 j’l8 Y'21-C -yC ~ Y ' 1 9 /Z’l3 \ / R * 1 2 ~C-C~pj-\_/ °Y'17 — 18 “19 —20 — —1_7 —1 3 — 12_R 1° Y 41 Η Η Η Η H 2-CH3-4-Br OCH2CH2OCH3

Η Η Η Η H 2-CH3-4-Br OCH2CH2OH

Η Η Η Η H 4-C1 0CH2CH2S02CH3 Η Η Η Η H 2-Cl-4-Br OCH2COCH3

Η Η Η Η H 2-F-4-Br OCH(CH3)C=N

Η Η Η Η H 2-CH3-4-Br OCH2CH2S02CH2OH

Η Η Η H CH3 3,4-Br2 CH3 CH3 CH3 Η H 4-Br 0-N-CHCH3

Cl Cl CH3 Η H 2,4-C12 OCH2CONH2 Η H CH3 CH3 CH3 4-C1 SCH3 CH3 H CH3 CH3 H 3-F-4-C1 SCH2CC>2CH3

Cl Cl CH3 CH3 H 2-CH3~4-Br OCH2CH2OH

Η Η Η Η H 2,4-Br2 OCH2CH2OCH2CH2OH

Η Η Η Η H 3-Br-4-Cl SC6H*

Η Η Η Η H 2-CF30-4-I OCH2CH2OH

Η Η Η Η H 2-CF3-4-I OCH2COCH3 8 90169

Edellå taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen nimenomaisten yhdis-teiden katsotaan edustavan syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdisteitå, joita voidaan kåyttåå tåmån keksinnon mukaisissa synergistisisså kasvien kasvunsåådeseoksissa. Tåman keksinnon mukaisten synergististen kasvunsåådeseosten ei tule tulkita rajoittuvan ainoastaan nåihin nimenomaisiin yhdisteisiin, vaan tåmån keksinnon mukaisiin seoksiin kuulu-vat syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdisteet, jotka sisåltyvåt edellå mainittuun kaavaan 1.

Kaavan 1 sisåltåmåt syklopropyylimalonianilaattijohdan-naisyhdisteet ja niiden valmistuksessa kåytettåvåt vålituot-teet voidaan valmistaa antamalla sopivien låhtoaineiden rea-goida tavanomaisten alalla tunnettujen menetelmien mukaan ja monia niistå on saatavissa eri toimittajilta. Uusia kaavaan 1 sisåltyviå syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdistei-tå, joita voidaan kåyttåå tåmån keksinnon mukaisissa synergist isisså kasvien kasvunsåådeseoksissa, kuvataan rinnakkai-sessa Fi-patenttihakemuksessa 87 5278 ja my6s FI-patenttiha-kemuksessa 87 5280, jotka molemmat sisållytetåån tåhån hake-mukseen viitteinå. Nåmå uudet syklopropyylimalonianilaatti-johdannaisyhdisteet voidaan valmistaa antamalla sopivien låhtoaineiden reagoida konventionaalisten alalla tunnettujen menetelmien mukaan.

Esimerkkejå menettelytavoista, joita voidaan kåyttåå kaavaan 1 sisåltyvien syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdis-teiden ja niiden valmistuksessa kåytettåvien vålituotteiden valmistukseen, kuvataan esimerkiksi seuraavissa julkaisuis-sa: Richter, G.H., Textbook of Organic Chemistry, Third

Edition, John Wiley and Sons, New York, s. 486.

Tåmån keksinnon mukaisissa synergistisisså kasvien kasvun-ηΛΛ(1ιή*η)Κμ i usa kåyt«‘tåån et yl een i va i kut ukH*Mi t <i i et yl een i tyyppisen vaikutuksen aikaansaavana aineena 2-kloorietyyli-fosfonihappoa (ethephoni), sen johdannaista tai vastaavaa suolaa tai esteriå.

il 9 90189 US-patenteissa 3 879 188, 4 240 819, 4 352 869, 4 374 661 ja 4 401 454 kuvataan fosfonihapon johdannaisyhdisteitå, kuten ethephonia, ja niiden kasvien kasvun sååtelyominaisuuksia. Nåmå patentit sisållytetåån tåhån hakemukseen viitteinå.

2-kloorietyylifosfonihappojohdannaisissa, joita kåytetåån tåmån keksinnon mukaisiasa synergistisisså kasvien kasvun-såådeseoksissa, fosfonihappo-osan edullisia puoliestereitå ovat 2-kloorietyylimonoesteri ja o-hydroksifenyylimonoeste-ri. Edullisia diestereitå ovat difenyyli- ja bis(2-okso- 1-pyrrolidinyylimetyyli)esterit ja seka-estereinå 2-hydrok-sifenyyliesteri jonkin alkyyli- tax alkenyyli- tai aryylira-dikaalin, esimerkiksi etyyli-, isopropyyli-, propynyyli-, butyyli-, oktyyli-, heksadekyyli- tai fenyyliradikaalien, kanssa. Aryyliryhmåt ovat mieluiten monosyklisiå ja bi- tai polysyklisiå aryyliryhmiå voidaan kåyttåå edellyttåen, ettå låsnå on jokin ryhmå, joka tekee ne liukoisiksi (esim. jokin sulfonaattiryhmå).

Ensisijaisia syklisiå estereitå ovat pyrokatekolin tai mono-tax polyhalopyrokatekolijohdannaisten, esimerkiksi 4-kloori-pyrokatekolin tax tetraklooripyrokatekolin, salisyylihapon, saligeniinin ja 2,3-pyridiinidiolin, kanssa muodostetut.

Erås toinen hyvåksi todettu johdannainen on happokloridi.

Erityisiå ethephonijohdannaisia, joita voidaan kåyttåå synergistisisså kasvien kasvunsåådeseoksissa, ovat: 1. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(happokloridi) 2. 2-kloorietyylifosfonihapon pyrokatekolisykloesteri 3. 2-kloorietyylifosfonihapon 4-klooripyrokatekolisykloes-teri 4. 2-kloorietyylifosfonihapon etyyli- ja 2-hydroksifenyy-1isekadiesteri 5.. 2-kloorietyylifosfonihapon butyyli- ja 2-hydroksifenyy-1isekadiesteri 10 901 89 6. 2-kloorietyylifosfonihapon propynyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 7. 2-kloorietyylifosfonihapon 2-kloorietyylimonoesteri 8. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(fenyyli)esteri 9. 2-kloorietyylifosfonihapon tetraklooripyrokatekolisyklo-esteri 10. 2-kloorietyylifosfonihapon saligeniinisykloesteri 11. 2-kloorietyylifosfonihapon salisyylihapposykloesteri 12. 2-kloorietyylifosfonihapon 3-hydroksifenyylimonoesteri (joka esiintyy polymeerimuodossa) 13. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(2-okso-pyrrolidinyylime-tyyli)esteri 14. 2-kloorietyylifosfonihapon o-hydroksifenyylimonoesteri 15. 2-kloorietyylifosfonihapon isopropyyli- ja 2-hydroksife-nyylisekadiesteri 16. 2-kloorietyylifosfonihapon oktyyli- ja 2-hydroksifenyylisekadiesteri 17. 2-kloorietyylifosfonihapon heksadekyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 18. 2-kloorietyylifosfonihapon tridekyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 19. 2-kloorietyylifosfonihapon anhydridi 20. 2-kloorietyylifosfonihappo 21. 2-kloorietyylifosfonihapon butyyli- ja 2-hydroksifenyylisekadiesteri .

Muita kåyttokelpoisia 2-kloorietyylifosfonihappojohdannaisia ovat 2-kloorietyylifosfonihapon fenyyli- ja 2-hydroksifenyylisekadiesteri , 2-kloorietyylifosfonihapon bis(pentakloori-fenyyli)esteri, 2-kloorietyylifosfonihapon 2,3-pyridiinitio-sykloesteri ja suolat.

Esimerkkejå tållaisista suoloista ovat natrium-, aluminium-, sinkki-, kalium- ja litiumsuolat.

Tåmån keksinnon mukaisilla synergistisillå kasvien kasvun-såådeseoksilla voi olla monia erilaisia kasvien kasvua såå- 11 90189 televiå ominaisuuksia tai etyleenivaikutuksia tai etyleeni-tyyppisiå vaikutuksia, kåytettåvåstå pitoisuudesta, kåytet-tåvåstå valmisteesta ja kåsiteltåvånå olevista kasvilajeista riippuen. Vaikka seosten voidaan katsoa aikaansaavan etylee-nivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen, tåmå kek-sinto ei kuitenkaan vålttåmåttå rajoitu siihen, koska on selvåå, ettå eråiden kasvua sååtelevien vaikutusten, joita tåtå keksintoå kåyttåmållå saadaan aikaan, ei ehkå voida katsoa olevan teknisesti traditionaalisia tai tunnettuja tai olevan keksittyjå etyleenivaikutuksia tai etyleenityyppisiå vaikutuksia. Tåstå syystå katsotaankin parhaiirimaksi pitåå tåtå keksintoå soveltamalla aikaansaatuja vaikutuksia kasvua sååtelevinå vaikutuksina.

Edellå sanotun valossa on selvåå, ettå termillå "menetelmå kasvien kasvun sååtelemiseksi" tai termillå "kasvunsååtely-menetelmå" tai sanoilla "kasvunsååtely" tai "kasvien kasvun-sååde" tai muilla sanoilla, joissa esiintyy sana "såådellå" ja joita kåytetåån tåsså selityksesså ja patenttivaatimuk-sissa, tarkoitetaan monia erilaisia kasveihin kohdistuvia vaikutuksia, joilla pyritåån parantamaan kasvin eråitå tun-nusmerkkejå erotuksena herbisidivaikutuksesta, jonka tarkoi-tuksena on tuhota kasvi. Tåstå syystå tåmån keksinnon mukai-sia synergistisiå kasvien kasvunsåådeseoksia kåytetåån måå-rinå, jotka eivåt ole fytotoksisia kåsiteltyihin kasveihin nåhden.

;'· Tåmån keksinndn mukaisia synergistisiå kasvien kasvunsååde seoksia voidaan kuitenkin kåyttåå joskus rikkaruohojen tor-junnan yhteydesså, esimerkiksi stimuloimaan lepotilassa ole-via juurakoita, jotta nåmå juurakot saataisiin alttiimmiksi jollekin herbisidille. Tåssåkåån yhteydesså nåmå seokset eivåt sinånså ole missåån varsinaisessa mielesså herbiside-jå, koska ne ediståvåt epåsuotavan kasvin kasvua tai muutoin tekevåt sen erittåin alttiiksi jollekin varsinaiselle herbisidille. Siten tåmå keksinto voidaan toteuttaa muiden yh-disteiden tai seosten, jotka ovat rikkaruohoja tuhoavia ai-neita, yhteydesså tai niiden låsnåollessa.

12 901 89 Tåmån keksinndn toteutuksen avulla voidaan saada aikaan ko-vin monenlaisia kasvien kasvunsååtelyvaikutuksia, yleenså etyleenivaikutuksia tai etyleenityyppisiå vaikutuksia, joita ovat seuraavat: 1. sadon lisååntyminen, 2. auksiinivaikutus, 3. kårkikasvun estyminen, apikaalidominanssin sååtely, haa-roittumisen lisååntyminen ja juuriversojen muodostumisen lisååntyminen, 4. kasvin biokemiallisen koostumuksen muuttuminen 5. lehtien, kukkien ja hedelmien irtoaminen tai irtoamisa-lueen irtoamisen stimuloiminen 6. kypsymisen nopeutuminen ja vårinkehityksen ediståminen hedelmisså ja lehdisså, 7. kukinnan ja hedelmien tuotannon lisååntyminen ja kukin-nan kiihtyminen, 8. kukinnan ja siementen kehittymisen keskeytyminen tai estyminen, 9. lakoontumisen estyminen, 10. siementen itåmisen stimuloituminen ja lepokauden keskeytyminen, 11. kylmåvaurioiden sieto 12. hormoni- tai epinastiavaikutukset, 13. yhteisvaikutukset muiden kasvunsååteiden kanssa, 14. yhteisvaikutukset herbisidien kanssa ja 15. kasvitautien sieto.

Tarkoituksena on ettå liitteenå olevissa patenttivaatimuk-sissa termi "menetelmå kasvien kasvun sååtelemiseksi" tai "menetelmå etyleenivaikutuksen aikaansaamiseksi" tai "menetelmå jonkin etyleenityyppisen vaikutuksen aikaansaamiseksi" tarkoittaa minkå tahansa edellå olevasta viideståtoista vai-kutusluokasta aikaansaamista tai mitå tahansa muuta kasvin, siemenen, hedelmån, vihanneksen (riippumatta siitå, onko hedelmå tai vihannes korjaamaton tai korjattu) muutoksen aikaansaamista niin kauan kuin nettotuloksena on måårå liså- 13 90189 tå kasvua tai hyådyntåå mitå tahansa kasvin, siemenen, he-delmån tai vihanneksen ominaisuutta erotuksena herbisidivai-kutuksesta (mikåli tåtå keksintoå ei kåytetå jonkin her-bisidin yhteydesså tai sellaisen låsnåollessa). Termillå "hedelmå" tarkoitetaan tåsså ja liitteenå olevissa patent -tivaatimuksissa mitå tahansa kasvin tuotosta, jolla on ta-loudellista arvoa.

Keksinnon selventåmiseksi on edellå lueteltujen viidentoista luokan suhteen syytå tehdå eråitå alustavia yksityiskohtai-sia huomautuksia.

1. Sadon lisååntyminen

Synergistiset kasvien kasvunsåådeseokset pystyvåt lisååmåån monien kasvien, joita ovat esimerkiksi, mutta eivåt yksin-omaan pienijyvåiset viljakasvit, erityisesti kaura (Avena sativa), vehnå (Triticum aestivum) ja ohra (Hordeum spp.), satoa ja lisååmåån muuntyyppisten kasvien, kuten papujen ja puuvillan (Gossypium hirsutum), satoa.

2. Auksiinivaikutus

Kun synergistisiå kasvien kasvunsåådeseoksia levitetåån esimerkiksi lanoliinitahnana katkaistun auringonkukan alkeis-varren toiselle puolelle, se aikaansaa alkeisvarren taipu-misen poispåin siitå puolesta, jolle seosta on levitetty; ne pystyvåt my6s aikaansaamaan yksisirkkaisten ja kaksisirk-kaisten kasvien maanalaisten juurakkojen versomista, solujen lisååntymistå ja juurtumista, mistå on esimerkkinå erittåin monien versojuurien muodostuminen tomaattikasvien (Lycoper-sicum esculentum) koko varren pituudelta, kun ne on ruisku-tettu niiden vesiliuoksella - tåmåntyyppinen vaikutus tekee mahdolliseksi juurruttaa pistokkaita, kun ne on joko otettu kåsitellyistå kasveista ja kun niiden leikkauspååt on kåsi-telty.

3. Kårkikasvun eatyminen, apikaalidominanssin s&åtely, haa-roittiimisen lisååntyminen ja juuriversojen muodostumisen li-saåntyminen 11 90189 Tåmåntyyppisiå kasvien kasvunsååtelyvaikutuksia voidaan saa-da aikaan monilla kasvilajeilla, kun niitå kåsitellåån sy-nergistisillå kasvunsåådeseoksilla, mukaanlukien likusteri (Ligustrum ovalifolium), mustikka (Vaccinum corymbosum), atsalea (Rhododendron obtusum), soijapapu (Glysine max.), tarhapapu (Phaseolus vulgaris), tomaatit (Lycopersicum escu-lentum), alligaattoriruoho (Alternanthua philoxeroides) ja yksisirkkaiset kuten riisi (Oryza sativa), johnsoninheinå (Sorghum halepense) ja hukkakaura (Avena fatua). Tåmåntyyp-pinen vaikutus voi olla my6s arvokas tienvarsiruohikkojen sååtelysså. On ehdotettu, ettå pååverson poistaminen (esim. latvomalla) sallisi sivuversojen kasvun, mutta yleenså on havaittu, ettå kun pååverso poistetaan, jokin sivuversoista ottaa pååverson tehtåvån ja dominanssin. Synergististen kas-vunsåådeseosten kåyttåminen viivåstyttåå kuitenkin tavalli-sesti pååverson aktiivisuutta jonkin verran, mutta sitten myohemmin palauttaa pååverson normaaliin kasvuun sekå nor· maaliin kukintaan ja hedelmien tuotantoon ja siten sillå saadaan våltetyksi versojen pysyvå menetys, mikå våiståmåttå liittyy latvomiseen. Joissakin kasvilajeissa vaikutus on kuitenkin erilainen, kun niitå kåsitellåån synergistisillå kasvunsåådeseoksilla apikaalidominanssin sååtelemiseksi -kasvun estyminen saattaa ulottua ei ainoastaan pååversoon, vaan myos varressa oleviin sivuversoihin. Esimerkkejå tål-laisista kasveista ovat tupakka (Nicotiana tabacum) ja påi-vånkakkarat (Chrysanthemum sp.) - tåmåntyyppinen vaikutus on hyodyllinen, kun halutaan eståå juuriversojen kasvu tupakan sivusilmuista.

4. Kasvin biokemiallisen koostumuksen muuttuminen

Synergistisillå kasvunsåådeseoksilla voidaan mitattavasti lisåtå lehtipinta-alaa suhteessa varsipinta-alaan monilla kasveilla ja suuremmasta lehti/varsisuhteesta on seurauksena suurempi proteiinintuotanto kasvia kohti ja proteiinin, hii-lihydraatin, rasvan, nikotiinin ja sokerin muuntuminen kåsi-tellysså kasvissa. Synergistisillå kasvunsåådeseoksilla saa- is 90189 daan myos lisåtyksi lateksin valutusta kumipuista, jolloin saadaan suurempi sato kuivakumina laskettuna.

5. Lehtien, kukkien ja hedelmien irtoaminen tai irtoamisalu-een erkanemisen stimuloituminen

Synergistiset kasvunsåådeseokset voivat nopeuttaa tåysin ke-hittyneiden lehtien varisemista sekå monivuotisilla ettå yksivuotisilla kasvilajeilla. Ne voivat esimerkiksi vaikut-taa varsin tehokkaasti lehtien varisemiseen puuvillalla ja eståå niiden uudelleenkasvun, ja lehtienvarisemistaipumuksia voidaan myos todeta muissa kasvilajeissa, kuten ruusuissa, omenapuissa, sitrushedelmåpuissa ja taimikoissa, kun lehdet ovat tåysin kypsyneet. Kukkien ja/tai hedelmien irtoamista voidaan synergististen kasvunsåådeseosten ruiskuttamisen jålkeen todeta monissa eri kasvilajeissa, muun muassa omenapuissa (Malus domestica), påårynåpuissa (Pyrus communis) , kirsikkapuissa (Prunus avium), pekaanipåhkinåpuissa (Carya illinoensis), greippipuissa (Vitis vinifera), oljy-puissa (Olea europea), kahvipensaissa (Coffea arabica) ja tarhapavuissa (Phaseolus vulgaris) - nåitå irtoamisvaikutuk-sia voidaan kåyttåå kukinnan sååtelemiseen ja hedelmien kor-juun helpottamiseen. Irtoamisalueen erkanemisen stimuloitu-mista voidaan todeta esimerkiksi puuvillan siemenkodan au-kossa tai påhkinoiden, kuten saksanpåhkinoiden, pekaanipåh-kinoiden ja senkaltaisten kuoren halkeamassa.

6. Kypsymisen nopeutuminen ja varin muodostumisen edistymi-nen hedelmisså ja lehdiss&

Synergistisillå kasvien kasvunsåådeseoksilla voidaan nopeuttaa hedelmien (poimittujen tai poimimattomien) kypsymistå muutamilla kasvilajeilla, kuten omenapuilla (Malus domestica) , påårynåpuilla (Pyrus communis), kirsikkapuilla (Prunus avium), tomaateilla (Lycopersicum esculentum), banaanilla ja ananaksella (Ananas comosus), ja poistaa vihreåå våriå kor-juukypsistå lehdistå, kuten tupakan (Nicotiana tabacum) leh-distå, ja vihertyneistå sitrushedelmistå, kuten appelsii-neista (Citrus sinensis) ja sitruunoista (Citrus limon).

16 901 89 7. Kukinnan ja hedelmien muodostumisen lisååntyminen ja ku-kirman kiihtyminen

Sopivasti kåytettyinå synergistisillå kasvien kasvunsåå-deseoksilla voidaan lisåtå kukintaa ja hedelmien tuottoa ja saada kukinta nopeutumaan muutamilla hyotykasveilla, kuten soijapavulla (Glycine max.), tarhapavuilla (Phaseolus vulgaris) , kidneypavuilla (Phaseolus vulgaris), oppineidenku-kalla (Zinnia elegans), ananaksilla ja mangoilla.

8. Kukizman ja siementen kehittymisen keskeytyminen tai estyminen

Sopivasti kåytettyinå synergistiset kasvien kasvunsåådeseok-set voivat eståå kukinnan ja/tai keskeyttåå siementen kehittymisen esimerkiksi johnsoninheinållå (Sorghum halepense).

9. Lakoontumisen estyminen

Synergististen kasvien kasvunsåådeseosten kåyttåminen voi aiheuttaa jåykkyyttå, joka tekee kasvit lujemmiksi ja vah-vemmiksi, jolloin ne keståvåt paremmin luonnollista lakoon-tumistaipumusta. Tållainen vaikutus voidaan todeta muutamil-la kasvilajeilla, kuten esimerkiksi vehnållå (Triticum aes-tivum), ohralla (Hordeum vulgare) ja herneellå (Pisum sativum) .

10. Siementen itåmisen stimuloituminen ja lepokauden keskeytyminen

Synergistiset kasvien kasvunsåådeseokset voivat stimuloida esimerkiksi lehtisalaatin siementen itåmistå ja lopettaa juurimukuloiden, kuten siemenperunan, lepokauden.

11. Kylmavaurioiden sieto

Synergistiset kasvien kasvunsåådeseokset voivat lisåtå eri kasvilajien, kuten esimerkiksi limapapujen (Phaseolus limensis) , kylmånkeståvyyttå.

12. Hormoni- ja epinastiavaikutus

Synergistiset kasvien kasvunsåådeseokset voivat aikaansaada

II

17 901 89 hormoni- ja epinastiavaikutuksia eri kasveilla, joita ovat etenkin tomaatit (Lycopersicum esculentum) .

13. Yhtelsvaikutukset mulden kasvunså&teiden kanssa

Synergistisiå kasvien kasvunsåådeseoksia voidaan tietysti kåyttåå muiden kasvunsååteiden, kuten maleiinihapon hydrat -sidin, N-dimetyyliaminosukkiinihapon, gibberelliinihapon ja naftaleenietikkahapon, yhteydesså, ja ne vaikuttavat niiden kanssa aikaansaaden synergistisiå tai antagonistisia vaiku-tuksia erilaisilla kasveilla.

14. Yhtelsvaikutukset herbisidien kanssa

Vaikka synergistisillå kasvien kasvunsåådeseoksilla ei ole mitåån olennaista omaa fytotoksista vaikutusta, niitå voidaan kåyttåå kasvua sååtelevinå aineina yhdesså herbisidien, esimerkiksi aminotriatsolin, kanssa johnsoninheinån (Sorghum halepense) herbisidikåsittelysså.

15. Tautien sieto

Tautien sietokyky tekee kudoksen vastustuskykyiseksi kasvi-tautien invaasiolle vaikuttamalla entsyymi- ja kasviproses-seihin, jotka sååtelevåt kasvua ja luonnollista tautien vas-tustuskykyå.

Etyleenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen ai-kaansaavan aineen eli aineen (i) ja syklopropyylimaloniani-laattijohdannaisyhdisteen eli yhdisteen (ii) måårå suhteessa toisiinsa tåmån keksinnon mukaisissa synergistisisså kasvun-såådeseoksissa on sellainen, ettå måårållå, jota yhdistettå (ii) kåytetåån aineen (i) kanssa, aikaansaadaan seos, jonka kasvin kasvua sååtelevå vaikutus on suurempi kuin aineen (i) ja yhdisteen (ii) yhteenlaskettu kasvunsååtelyvaikutus, kun niitå kåytetåån yksinåån. Aineen (i) ja yhdisteen (ii) måårå voi vaihdella laajoissa rajoissa riippuen kulloinkin kåyte-tystå aineesta ja yhdisteestå, kåsiteltåvåstå kasvista, toi-votusta kasvunsååtelyvaikutuksesta, ympåristo- ja såå-olosuhteista ja senkaltaisista seikoista. Aineen (i) ja yh- la 90189 disteen (ii) painosuhde voi olla esimerkiksi noin 0,1:1000 -noin 1000:0,1, vastaavasti. Mieluiten aineen (i) ja yhdis-teen (ii) painosuhde voi olla noin 1:500 - noin 500:1. Sy-nergistisen kasvunsåådeseoksen ei mieluiten tulisi olla kå-siteltåvån kasvin suhteen fytotoksinen.

Tåmån keksinnån mukaisia synergistisiå kasvien kasvunsååde-seoksia voidaan valmistaa tavanomaisilla sekoitusmenetelmil-lå ja niitå voidaan kåyttåå monilla tavanomaisilla alan am-mattilaisten tuntemilla eri tavoilla. Tåmån keksinnon mukaan voidaan kåyttåå joko yhdistelmåmenetelmiå (seoksia) tai me-netelmiå, joissa koostumukset levitetåån peråjålkeen. Peråk-kåinlevitysmenetelmisså kuitenkin yhdiste (ii) ruiskutetaan yleenså ennen ainetta (i) synergistisen kasvunsååtelyvaiku-tuksen aikaansaamiseksi. Seokset, jotka sisåltåvåt aineen (i) ja yhdisteen (ii) tehoaineena, kåsittåvåt tavallisesti jonkin kantaja-aineen ja/tai laimentimen, joka on joko nes-temåinen tai kiinteå. Tåsså selityksesså tehoaineella tar-koitetaan aineen (i) ja yhdisteen (ii) yhdistelmåå.

Sopivia nestemåisiå laimentimia tai kantaja-aineita ovat vesi, oljytisleet tai muut nestemåiset kantaja-aineet, joi-hin on lisåtty tai ei ole lisåtty pinta-aktiivisia aineita. Nestemåisiå konsentraatteja voidaan valmistaa liuottamalla jotakin nåistå yhdisteistå johonkin ei-fytotoksiseen liuot-timeen, kuten asetoniin, ksyleeniin, nitrobentseeniin, syk-loheksaaniin tai dimetyyliformamidiin ja dispergoimalla te-hoaineet veteen sopivien pinta-aktiivisten emulgointi- ja dispergointiaineiden avulla.

Dispergointi- ja emulgointiaineiden valinnan ja kåytettåvån måårån sanelee seoksen laatu ja aineen kyky helpottaa tehoai-neen dispergoitumista. Yleenså on suositeltavaa kåyttåå tål-laista ainetta mahdollisimman våhån, ruiskuun haluttavan te-hoainedispersion mukaisesti, niin ettå sade ei emulgoi teho-ainetta uudelleen, kun se on levitetty kasviin ja huuhtele sitå pois kasvista. Voidaan kåyttåå ei-ionisia, anionisia

II

19 901 89 tai kationisia dispergointi- ja emulgointiaineita, joita ovat esimerkiksi alkyleenioksidien ja fenolin kondensaa-tiotuotteet, orgaaniset hapot, alkyyliaryylisulfonaatit, eetterialkoholikompleksiyhdisteet, kvaternååriset am-moniumyhdisteet ja senkaltaiset.

Kostutettavien jauhe- tai polyteseosten valmistuksessa teho-aine dispergoidaan sopivan hienojakoiseen kiinteåån kanta-ja-aineeseen, kuten saveen, talkkiin, bentoniittiin, piimaa-han, kuohusaveen, ja senkaltaisiin. Kostutettavien jauhei-den valmistuksessa voidaan kåyttåå my6s edellå mainittuja dispergointiaineita samoin kuin lignosulfaatteja.

Tåsså kysymyksesså olevan tehoaineen vaadittu måårå voidaan levittåå kåsiteltåvåå hehtaaria kohti 9,35-1870 1 tai suu-remmassa mååråsså nestemåistå kantaja-ainetta ja/tai laimen-ninta tai noin 5,6-560 kg/ha naulassa inerttiå kiinteåå kantaja-ainetta ja/tai laimenninta. Pitoisuus nestemåisesså konsentraatissa vaihtelee tavallisesti noin 5 painoprosen-tista 95 painoprosenttiin ja kiinteisså valmisteissa noin 0,5 painoprosentista noin 90 painoprosenttiin. Yleiskåyttoon tarkoitetut tyydyttåvåt ruiskutteet tai pdlytteet sisåltåvåt noin 0,001 - 112 kg tehoainetta hehtaaria kohti, mielui-ten noin 0,01 - 17 kg tehoainetta hehtaaria kohti, ja vielå mieluummin noin 0,1 - 6 kg tehoainetta hehtaaria kohti.

Tåmån keksinnon suorittamiseen kåyttokelpoiset valmisteet voivat sisåltåå my6s muita valinnaisia lisåaineita, kuten stabilointiaineita tai muita biologisesti vaikuttavia yhdis-teitå, mikåli ne eivåt estå tai våhennå tehoaineen vaikutus-ta eivåtkå vahingoita kåsiteltåvåå kasvia. Muita biologises-ti vaikuttavia yhdisteitå ovat esimerkiksi yksi tai useampi insektisidi, herbisidi, fungisidi, nematisidi, mitisidi, kasvunsååteet tai muut tunnetut yhdisteet. Tållaisia yhdis-telmiå voidaan kåyttåå kunkin lisåaineen tunnettuun tai muu-hun kåyttotarkoitukseen ja niillå voidaan saada aikaan sy-nergistinen vaikutus.

20 901 89

Vaikka parhaaksi todettu menetelmå synergististen kasvin kasvunsåådeseosten levittåmiseksi on ruiskuttaa niitå kas-vien lehtiin ja varteen, nåitå seoksia voidaan kåyttåå myos maahan, jossa kasvit kasvavat, jolloin juuret voivat imeå nåitå seoksia riittåvåsti, niin ettå tuloksena on tåmån kek-sinnon mukaisia kasvunsååtelyvaikutuksia.

Tåmån keksinnon mukaiset synergistiset kasvien kasvunsååde-seokset levitetåån mieluiten kasvaviin kasveihin tåsså seli-tyksesså esitettyjen monien suoritusesimerkkien mukaisesti. Kuitenkin tietyisså olosuhteissa seokset voivat olla tehok-kaita myos siementen kåsittelemisesså, esimerkiksi leh-tisalaatin siementen ja kauran siementen kåsittelysså, tai juurten kastelussa.

Synergistiset kasvien kasvunsåådeseokset levitetåån kasveihin ja viljaan mieluiten niiden keskimååråisisså eli normaa-leissa kasvuolosuhteissa. Tåmån keksinnon mukaisia synergis-tisiå kasvunsåådeseoksia voidaan kåyttåå kasvin vegetatiivi-sen kasvuvaiheen aikana ja kasvin reproduktiivisen kasvuvai-heen aikana haluttujen kasvunsååtelyvaikutusten aikaansaa-miseksi.

Tåsså tarkoitetaan kasveilla yleenså mitå tahansa maanvilje-ly- tai puutarhakasveja, koristekasveja ja måtåståviå heinå-kasveja. Esimerkkejå kasveista, joita voidaan kåsitellå tåmån keksinnon mukaisilla synergistisillå kasvien kasvunsåå-deseoksilla, ovat maissi, puuvilla, bataatti, peruna, sini-mailanen, vehnå, ruis, riisi, ohra, kaurat, durra, kuivatta-vat pavut, soijapavut, sokerijuurikkaat, auringonkukat, tu-pakka, tomaatit, canola, lehtenså pudottavat hedelmåpuut, sitrushedelmåpuut, tee, kahvi, oliivipuut, ananas, kaakao, banaani, sokeriruoko, oljypalmu, ruohomaiset aluskasvit, puuvartiset pensaat, måtåståvåt heinåkasvit, koristekasvit, ainavihannat kasvit, puut, kukat ja senkaltaiset. Tåsså viljelykasveilla tarkoitetaan yleenså mitå tahansa edellå mainituista edustavista maanviljely- ja puutarhakasveista.

II

21 90189 Tåsså kysymyksesså olevat synergistiset kasvien kasvunsååde-seokset ovat tehokkaita aikaansaamaan monia erilaisia kasvin kasvunsååtelyvaikutuksia. Tållaisilla seoksilla on erittåin suuri turvallisuusmarginaali, sillå kun niitå kåytetåån riittåvånå måårånå jonkin kasvunsååtelyvaikutuksen aikaan-saamiseksi, ne eivåt polta eivåtkå vahingoita kasvia ja ne keståvåt hyvin såån vaikutuksia, mihin kuuluvat sateen aihe-uttama poishuuhtelu, hajoaminen ultraviolettivalon vaikutuk-sesta, hapettuminen, hydrolysoituminen kosteuden vaikutuk-sesta, tai våhintåånkin sellaista hajoamista, hapettumista ja hydrolysoitumista, joka saattaisi todella våhentåå teho-aineen toivottua kasvua sååtelevåå vaikutusta tai antaa te-hoaineille epåsuotavia ominaisuuksia, kuten fytotoksisuutta. Haluttaessa voidaan kåyttåå tehoyhdisteiden seoksia samoin kuin tehoyhdisteiden kombinaatioita muiden biologisesti vai-kuttavien yhdisteiden ja lisåaineiden kanssa, kuten edellå mainittiin.

Seuraavat esimerkit valaisevat tåtå keksintoå.

Esimerkki 1

Etyyli-1-(2-metvyli-4.5-dikloorifenyyliaminokarbonvyli)svk-lopropaanikarboksylaatin valmistus

Typellå huuhdeltuun pyoreåpohjaiseen lasikolviin pantiin 5,53 grammaa (0,03 moolia) 2-metyyli-4,5-dikloorianiniilia, 3,18 grammaa (0,03 moolia) trietyyliamiinia ja 190 millilit-raa tetrahydrofuraaniliuotinta. Voimakkaasti sekoittaen li-såttiin 5,55 grammaa (0,03 moolia) esimerkisså 18 valmistet-tua etyyli -1-kloorikarbonyylisyklopropaanikarboksylaatt ia yhtenå erånå, minkå jålkeen seosta sekoitettiin huoneenlåm-potilassa kuuden tunnin ajan. Sitten trietyyliamiinihydro-kloridisaostuma suodatettiin pois ja suodos tislattiin tyh-jiosså, jolloin saatiin vaaleankeltainen kiinteå aine. Kiinteå aine otettiin eetteriin ja liuos pestiin vedellå, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja liuotin haihdutettiin, jolloin saatiin keltainen jauhe. Uudelleenkiteyttåminen 22 901 89 etyyliasetaatin ja heksaanin seoksesta antoi 4,51 grammaa (0,01 moolia) etyyli-1-(2-metyyli-4,5-dikloorifenyyliam-inokarbonyyli)syklopropaanikarboksylaattia, yhdistettå 77, jonka sulamispiste oli 105-107°C.

Esimerkki 2

Samalla tavoin kuin esimerkisså 1 valmistettiin muita yhdis-teitå. Rakenne- ja analyysitiedot yhdisteistå 78-96 on esi-tetty seuraavassa taulukossa A.

II

23 90 1 89 in μ ri o oo o •η r>^-<DOU>roinro §0) V I I I I I l I l ritfjn or*ininm*-inco p ni <o o σ» o - σι - <n W 0. *-<- cnt- σ» <τι

OCN^DOTinuDiNO

1τ-^^^α)ι-ιηω -.......

3 +j a σ^'^'Γοοοτ-α^σ^Γ' v I cnroiOTTc^cNjuDTr a> sc I - * -.....

tj I Γο^^^^ιηττη - p w i cntnr'ioo'jinoooo S- I vøoc^foo*-^-·»-

r—i I VJD T- r- ^ 00 O O

<d I ττιηιηιηιηιηιη^· § s

• H

<d io vr ·*τ *r o tn cn oo 2 I »-uiujujcncsTrin

9»! Z

-η I 'jrf'jif'fin'fn ni «<3

-t-> V

—i -*j σι^τττ^τσίΓ'ίΝΐη (U cn (VI innnnmiNinro +j - .¾ ®| *«*-'·»« ι/l tsj S n^’T'f^in^n

2 \ _ oor~r-r~intN{N(N

^ roujvomiopooo« ή Γ ' I ^Drrr^OJOO'' <0 I I nrtnmininminm

- I

2 1 csg 9 ^ 5V ύ-ο sa ιλ> h ^ u υ-ο X o

g <N

o

1—< {X

<d e id δ aw <n 3 4-> ·—< ·—«

C U <N <N <N CJ CN

(V I r"* ’—< i—* I Ih => m u u u τ co

+J ' I I I I —I Ih I

-* oj TfTfTfinfc.uffl'T

V- ~ ' I I I

^ Ν ΜΠΜΝΝΤΊΠ

M

ininininininmin (N iixxiiocac f\l ΓΊ O) (NJ {\| 0J uououuuu Q)

+J

w 3 o jz ooonor-fNfn^Tin ><C t— r~oooooocooooo 24 90 1 89 in in i in V) * η o id r- m —· <NOT-tOr-<NOCn §o> σν^-^-σι^-τ-t-oo

P I I I I I I I I

—* W U rcNcninn^fNin 3 —· ΟΓ aioookt-T-ooo w a T- *- f- T-

lDr*OOCBU3(NO

ixrr-æcor-oooco ' - ' ' ' “ % ' fomnncon^in 3 p . <Nt-ooo>o^c-oo p I rOtOCTkCNCNr-OTj· Q) DC ........

τι I

M CNCNCDCnLO^rr-TT

> ooo<Noo<-*-ootn & cj ........

*-i a>om^rmoo<Dio

fti fOrTTr^^^rfiO

£ <u c - *-4 id oooo^r^r^rooTTo 3 i ininooooocNio * 2 ........

I ron^^^n^fuD

:id

P P

• -η p ininoocDcocj>r-r- Φ cn ΦΙ ΓΟΓΟΓ-Γ-Γ-τ-σ»^

(/) n T3 | cnrocococoTrmiD

• Η (n

Ό \ U

Ή > cnæoooiDCNoo aJ W Γ^Λ 71 U ........

0 —< ' I cnoinininvor-to ^ id p g r~ 3

- 2 T

< 2 K' ο u a=o I s Ov -< *) U 0*0

D A IN I

(0 —< I O

H § *—* os id

B

<d a

I

> in id i -t-> *j

m i; —· if CO

3 -p IQ U Q) i h •θ c m i i i -d* m 0 ai u -d· tt i i o miii ro τ

P I '—1 In ’—1 X I

•j cm in (N y CD O U (¾ n'miNtNnfMCNl W ^

CN

- in in m w in m m m m oouoouuo ai

P

W

T3 0 to r- oo cn ο <- cn r> >« C υοοοοοοο<η<χ*<τ*<τ>

II

i 25 90189

n tN

·-< t- CO r- §0) u) T- σι

-P III

r-· η rj If σι σι

3 ·Η or VO IN OO

w ο. τ- Γ~ IB ID I-

Ico »o ' o U I- -q· 3

P CN i- 'T

p in in r~ ai ac - 'jjj I 7 m i1 U) IN N 'd >- in o r- > u - >—i *— in «5 in vo m $ 5 m «J rj* 00 σ>

3 I U5 - CN

X 2 ' ° ' •—i I O* i~ O* :ld <3

-P -P

„ V Tf VO O· 0) cn 0) I <o ο· σι M N ijj “I 7 in 7 S t- o in vo T- in 8 .3 rn π ° is m Μ in vo in 3 § ~ s g 1, ° 5^u=o 18 i> -I Id U 0=0

3 M. in I

id · -* SC O

Η g <n 0 - r-> ffi <d e id

• H

S

-p -p k

M —i CQ

3 -P I

Tl d CM O’

U 3 *—i I

3 U 2 JO

-p i w a;

-i in in O O

P - - I I

H N O 7 M

W

m in in a, ο ο u id p l/l •*4 '0 0 .. n· in >< c cn cr> cn 26 901 89

Esimerkki 3 1- (2-metwli-4.5-dikloorifenvyliaminokarbonyvli) svklopropaa-nikarbokswlihapon valmistus

Liuos, joka sisålsi 0,34 graitimaa (0,006 moolia) kaliumhy-droksidia ja 0,109 grammaa (0,006 moolia) vettå 80 millilit-rassa etanolia, valmistettiin 250 millilitran vetoisessa pyoreåpohjaisessa kolvissa. Jååhdyttåen 0°C:n låmpåtilaan jåå/NaCl-hauteessa ja sekoittaen lisåttiin esimerkisså 1 valmistettua 1-(2-metyyli-4,5-dikloorifenyyliaminokarbonyy- li)syklopropaanikarboksylaattia liuotettuna pieneen mååråån etanolia ja seoksen annettiin olla sekoittaen ja låmmeten huoneenlåmpotilaan 72 tuntia. Seos tyhjiohaihdutettiin, jol-loin saatiin valkoinen kiinteå jåånnos, joka liuotettiin veteen ja uutettiin kahdesti eetterillå. Eetteriuutokset heitettiin pois. Vesiliuos hapotettiin pH-arvoon 2 25% HC1-liuoksella, jolloin erottui kiinteå aine, joka otettiin takaisin eetteriin ja hapotettu vesifaasi uutettiin neljå kertaa. Yhdistetyt eetteriuutokset kuivattiin magnesiumsul-faatilla ja haihdutettiin tyhjiosså, jolloin saatiin valkoinen kiinteå aine. Tåmå valkoinen kiinteå aine pestiin vedel-lå ja kuivattiin tyhjiouunissa, jolloin saatiin 1,85 grammaa (0,006 moolia) l-(2-metyyli-4,5-dikloorifenyyliaminokarbo-nyyli)syklopropaanikarboksyylihappoa, yhdiste 110, jonka sulamispiste oli 248-251°C.

Tåhån yhdisteeseen viitataan tuonnempana nimellå yhdiste 110.

Esimerkki 4

Samalla tavoin kuin esimerkisså 3 valmistettiin muita yhdis-teitå. Rakenne- ja analyysitiedot yhdisteistå 111-128 on esitetty seuraavassa taulukossa B.

27 90 1 89

Taulukko B

Edustavia malonihapan -johdannaisytidisteita HO-C—C-^ -NH-^ v\

Substituent it _Alkuaineanalyysi_ Sulamis-

Yhdiste Z'^ Laskettu Todettu piste

n:o _ C H N C Η N °C

111 2-CH3-4-Br 48,34 4,06 4,70 48,20 4,06 4,66 204,5-206 112 2,4,5-Cl3 42,82 2,61 4,54 43,11 3,14 4,42 250 113 2,5-Cl2 48,20 3,31 5,11 48,33 3,26 4,96 223,5-225 114 2,4~C12 48,20 3,31 5,11 45,26 3,40 5,03 189-190 115 2-F-4-C1 51,27 3,52 5,44 51,18 3,70 5,22 202-204 116 4-Cl 55,12 4,21 5,84 54,69 4,35 5,59 217-219 117 4-Br 46,50 3,55 4,93 46,36 3,45 4,86 220-222 118 3,4-Br2 36,39 2,50 3,86 37,13 2,70 3,83 224-226,5 119 3,5-Br2 36,39 2,50 3,86 36,99 2,60 3,82 211-212 120 2,4-Br2 36,39 2,50 3,86 36,61 2,95 4,04 222-225 121 2-Cl-4-Br 41,47 2,85 4,40 39,74 3,90 3,95 166-168{ha;j. ) 122 2-Br-4-Cl 41,47 2,85 4,40 41,67 3,28 3,91 210-211 123 3-Cl-4-Br 41,47 2,85 4,40 41,70 3,23 4,11 211-214 124 ·2-CH3-4-Br-5-Cl 43,33 3,33 4,21 45,47 4,08 3,91 231-234 125 2-F-4-Br 43,73 3,00 4,64 43,97 3,05 4,30 203,5-207 126 4-CF3 52,75 3,69 5,13 52,73 3,90 5,04 195-196,5 127 3,5-Cl2 NMR(CDC13): ^1,52 (s,4H), 7,02-7,74 (m,4H), 10,08 (s,H) ppm. 198-202 128 3'4~c12 48,20 3,31 5,11 48,79 3,80 5,26 220-222,5 28 901 89

Esimerkki 5

Edustavien synergististen kaavunsåådeseosten vaikutus tarha-pavun taimien lehtien varisemiseen

Seuraavassa taulukossa C yksiloidyistå koeyhdisteistå val-mistettiin liuoksia liuottamalla yhdisteet asetoniin/veteen (50/50 tilavuus/tilavuus), joka sisålsi 0,1 prosenttia tila-vuus/tilavuus Triton X-100 -pinta-aktiivista ainetta, jota myy Rohm and Haas Company, Philadelphia, Pennsylvania. Kuten tuonnempana yksityiskohtaisesti selitetåån, nåmå koeyhdiste-liuokset ruiskutettiin tarhapavun taimiin pitoisuuksina 0,28 kg kutakin tehoainetta hehtaarille tai 0,56 kg kutakin tehoainetta hehtaarille. Koostumukset ruiskutettiin tarhapavun taimiin seoksena. Ethephonia myy Union Carbide Argi-cultural Products Company, Inc. Reseach Triangle Park, North Carolina.

Halkaisijaltaan 13,5 senttimetrin muoviruukkuihin, jotka si-sålsivåt ruukkumultaseosta eli yksi kolmasosa tilavuudesta hiekansekaista savimultaa, yksi kolmasosa turvetta ja yksi kolmasosa perliittiå, kylvettiin kolme tarhapavun (Phaseolus vulgaris, lajike Cranberry) siementå. Viisi - seitsemån vuo-rokautta kylvon jålkeen taimet harvennettiin niin, ettå jo-kaiseen ruukkuun jåi yksi taimi. Kymmenen - neljåtoista vuo-rokautta kylvon jålkeen, kun sirkkalehdet olivat tåysin ke-hittyneet, kutakin taulukossa C yksiloityå koeyhdistettå ja pitoisuutta ruiskutettiin kolmeen tarhapavun taimeen (kuhun-kin ruukkuun ruiskutettiin tilavuusmåårå, joka vastasi 1680 1/ha) lehtiruiskutuksena kåyttåen alipaineruiskutinta, jonka paine oli såådetty arvoon 69 kPa. Vertailukokeena kolmeen tarhapavun taimeen ruiskutettiin myos vesiasetoniliuos-ta, joka ei sisåltånyt mitåån koeyhdistettå eikå seosta.

Kun ruiskute oli kuivunut, kaikki taimet siirrettiin kasvi-huoneeseen, jonka låmpotila oli 27°C + 3°C ja kosteus 50 % + 5 %. 96 tunnin kuluttua kåsittelystå tarhapavun taimien leh-tienvarisemisprosentti mååritettiin nåonvaraisesti. Vertai-lukokeesta ja kustakin koeyhdisteestå ja -koostumuksesta laskettiin keskiarvot, jolloin saatiin taulukon C tulokset.

II

29 90 1 89

Taulukko C

Edustavien syneraististen seosten vaikutus lehtien va-risemiseen tarhapavun taimilla

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,28 0 0,56 21

Yhdiste 111 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 111 0,28+0,28 93 0,56 + 0,56 97

Yhdiste 96 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 96 0,28 + 0,28 17 0,56 + 0,56 37 30 901 89

Taulukko C (iatkoa)

Edustavien svnergististen seosten vaikutus lehtien varise-miseen tarhapavun taimilla

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 126 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 126 0,28+0,28 82 0,56 + 0,56 100

Yhdiste 128 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 128 0,28 + 0,28 47 0,56 + 0,56 50

Yhdiste 112 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 112 0,28+0,28 77 0,56 + 0,56 40

Yhdiste 80 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 80 0,28+0,28 47 0,56 + 0,56 27

Yhdiste 113 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 113 0,28+0,28 0,56 + 0,56 23

Yhdiste 114 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 114 0,28+0,28 0,56 + 0,56 97

Yhdiste 82 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 82 0,28+0,28 0,56 + 0,56 60 3i 90169

Taulukko C (iatkoa)

Edustavien svnergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen tarhapavun taimilla

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 115 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 115 0,28+0,28 0,56 + 0,56 93

Yhdiste 116 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 116 0,28+0,28 0,56 + 0,56 87

Yhdiste 117 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 117 0,28+0,28 0,56 + 0,56 97

Taulukko C (iatkoa)

Edustavien syneraististen seosten vaikutus lehtien varise- miseen tarhapavun taimilla 32 90 1 89

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 88 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 88 0,28+0,28 0,56 + 0,56 40

Yhdiste 90 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 90 0,28+0,28 0,56 + 0,56 30

Yhdiste 120 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 120 0,28+0,28 0,56 + 0,56 30

Yhdiste 121 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 121 0,28+0,28 0,56+0,56 60

Yhdiste 122 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 122 0,28+0,28 0,56 + 0,56 37

Yhdiste 123 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 123 0,28+0,28 0,56 + 0,56 86

Taulukko C

Edustavien svneroististen seosten vaikutus lehtien varise- miseen tarhapavun taimilla 33 90 1 89

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 96 0,25 0 0,50 0

Ethephon + yhdiste 96 0,28+0,28 74 0,56 + 0,56 83

Taulukon C tulokset osoittavat, ettå seoksilla, jotka sisål-tåvåt ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettå, saadaan aikaan synergistinen vaikutus tarhapavun lehtien varisemiseen.

Esimerkki 6

Edustavien syneroististen seosten vaikutus lehtien varisemi-seen tarhapavun taimilla

Menetellen samalla tavoin kuin esimerkisså 5 kuvattiin måå-ritettiin lehtienvarisemisvaikutus tarhapavun taimilla edustavista synergistisistå seoksista, joita kåytettiin eri måårinå, paitsi ettå tarhapavun taimien lehtienvarisemis-prosentti mååritettiin 72 tuntia kåsittelyn jålkeen. Nåiden .kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa D.

Taulukko D

Edustavien synergististen seosten vaikutus lehtien varise- miseen tarhapavun taimilla 34 901 89

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,28 0

Yhdiste 96 0,28 0

Ethephon + yhdiste 96 0,28+0,28 80

Ethephon 0,56 0

Yhdiste 96 0,56 0

Ethephon + yhdiste 96 0,56+0,56 90

Ethephon 0,28 0

Yhdiste 96 0,56 0

Ethephon + yhdiste 96 0,28+0,56 83

Ethephon 0,56 0

Yhdiste 96 0,28 0

Ethephon + yhdiste 96 0,56 + 0,28 90

Taulukon D tulokset osoittavat, ettå seoksilla, jotka sisål-tåvåt ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettå, saadaan aikaan synergistinen vaikutus tarhapavun taimien lehtien varisemiseen.

Il 35 901 89

Esimerkki 7

Edustavien synergististen seosten vaikutus vhdistelmå/peråk-kåisruiskutuksina lehtien varisemiseen tarhapavun taimilla Menetellen samalla tavoin kuin esimerkisså 5 mååritettiin edustavien synergistisen seosten lehtienvarisemisvaikutus tarhapavun taimilla kåyttåen sekå yhdistelmå- (såilioseosta) ettå peråkkåisruiskutusmenetelmåå. Peråkkåisruiskutuksessa toinen yhdiste ruiskutettiin 78 tuntia ensimmåisen yhdisteen jålkeen. Nåiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa E.

Taulukko E

Edustavien svnerqististen seosten vaikutus vhdistelmå/peråk-kåisruiskutuksina lehtien varisemiseen tarhapavun taimilla

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,56 0

Yhdiste 96 0,56 0 ♦Ethephon + yhdiste 96 0,56+0,56 87 : ·. **Ethephon + yhdiste 96 0,56 + 0,56 10 ♦♦Yhdiste 96 + Ethephon 0,56+0,56 86 * Yhteisruiskutusmenetelmå (tankkiseos).

** Peråkkåisruiskutusmenetelmå.

Taulukon E tuloksista nåkyy synergistinen lehtienvarisemisvaikutus, kun ethephonia ja jotakin syklopropyylimaloniani-laattijohdannaisyhdistettå kåytetåån yhdistelmåruiskutus-menetelmållå (tankkiseos). Peråkkåisruiskutusmenetelmåsså taas synergistinen lehtienvarisemisvaikutus nåkyy silloin, kun syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdiste ruiskute-taan ennen ethephonia.

36 90189

Esimerkki 8

Edustavien svnergististen seosten vaikutus lehtien varisemi-seen -ja siemenkodan avautumiseen puuvillalla

Seuraavassa taulukossa F yksildidyistå koeyhdisteistå val-mistettiin liuoksia liuottamalla yhdisteet asetoniin/veteen (50/50 tilavuus/tilavuus), joka sisålsi 0,1 tilavuusprosent-tia Surfel™ -ruiskutuslisåainetta, jota myy Union Carbide Corporation, Danbury, Connecticut. Kuten tuonnempana yksi-tyiskohtaisesti selitetåån, nåmå koeyhdisteliuokset ruisku-tettiin puuvillantaimiin pitoisuuksina 0,56 kg kutakin teho-ainetta hehtaarille tai 2,2 kg tehoainetta hehtaarille. Koostumukset ruiskutettiin puuvillaan seoksina.

Edellå mainitut liuokset ruiskutettiin kenttåolosuhteissa kasvaviin puuvillantaimiin ruiskutusmåårånå, joka vastasi 935 1/ha kåyttåen hiilidioksidireppuruiskua, jonka paine oli såådetty arvoon noin 200 kPa. Ruiskutus suoritettiin ajan-kohtana, jolloin puuvillan kypsyysaste vastasi vaihetta, jossa noin 40 prosenttia siemenkodista oli avautunut. Ver-tailuna puuvillan taimiin ruiskutettiin vesiasetoniliuosta, joka ei sisåltånyt mitåån koeyhdistettå eikå seosta. Neljån vuorokauden kuluttua kåsittelystå puuvillan taimien lehtien varisemisprosentti mååritettiin nådnvaraisesti. 14 vuorokauden kuluttua kåsittelystå siemenkotien avautusmisprosentti mååritettiin nåonvaraisesti avautuneiden siemenkotien måå-råstå/kaikki siemenkodat. Lehtien varisemisprosentti- ja siemenkotien avautumisprosenttiarvot, jotka saatiin vertai-lukokeesta ja kustakin koeyhdisteestå ja -seoksesta, on esi-tetty taulukossa F kolmen toiston keskiarvona.

li

Taulukko F

Edustavien svnergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen ia aiemenkotien avautumiseen puuvillalla 37 901 89

Yhdiate/ Måårå Lehtien Siemenkotien seos (kg / ha) varisemis- avautumis- -------- prosentti orosentti

Vertailu - 0 41

Ethephon 2,2 5 64

Yhdiate 96 2,2 0 *

Ethephon + yhdiate 96 0,56+0,56 91 70

Yhdiate 111 2,2 0 *

Ethephon + yhdiate 111 0,56+0,56 96 95 ♦Siemenkotien avautumiaproaentti jokaeenkin aama kuin ver-tailukokeeasa nåonvaraisesti mååritettynå.

Taulukon F tulokaet oaoittavat, ettå aeokailla, jotka sisål-tåvåt ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettå, aaadaan aikaan aynergiatinen vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen ja siemenkotien avautumiseen.

Eaimerkki 9 - · Edustavien synerqististen seosten vaikutus lehtien varisemi seen puuvillalla (rehevå kasvu)

Menetellen samalla tavoin kuin esimerkisså 8 lehtien varise-misvaikutus mååritettiin rehevåkasvuisella puuvillalla edus-tavista synergistisistå seoksista erilaisilla ruiskutusmåå-rillå. Nåiden kokeiden tulokaet on esitetty seuraavassa tau-lukossa G. Rehevåkasvuisella puuvillalla tarkoitetaan puu-villaa, jonka vegetatiivinen kasvu on rehevåå.

38 90 1 89

Edustavien svnergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla (rehevå kasvu)

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 2,2 ( 12

Yhdiste 96 2,2 0

Ethephon + yhdiste 96 1,1+0,28 85

Yhdiste 96 2,2 0

Ethephon + yhdiste 96 1,1+0,56 96

Yhdiste 111 2,2 0

Ethephon + yhdiste ill 1,1+0,28 97

Yhdiste 111 2,2 0

Ethephon + yhdiste ill 1,1+0,56 99

Taulukon G tulokset osoittavat, ettå seoksilla, jotka sisål-tåvåt ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettå, saadaan aikaan synergistinen vaikutus rehevåkasvuisen puuvillan lehtien varisemiseen.

il 39 90 1 89

Esimerkki 10

Edustavien synergististen seosten vaikutus peråkkåisruisku-tuksina puuvillan lehtien varisemiseen

Menetellen samalla tavoin kuin esimerkisså 7 puuvillan lehtien varisemisvaikutus mååritettiin edustavista synergis-tisistå seoksista kåyttåen peråkkåisruiskutusta. Ethephon-ruiskutukset suoritettiin 7 vuorokautta kysymyksesså olevan malonihapon johdannaisyhdisteen ruiskutuksen jålkeen. Nåiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa H.

Taulukko H

Edustavien synergististen seosten peråkkåisruiskutusten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,28 3

Yhdiste 96 0,56 0 Ϊ ·- 1,1 0

Yhdiste 111 0,56 0 :/.-. 1,1 0

Yhdiste 96 + Ethephon 0,56+0,28 93 : Yhdiste 96 + Ethephon 1,1 + 0,28 90 40 901 69

Taulukko H (iatkoa}

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 111 + Ethephon 0,56+0,28 87

Yhdiste 111 + Ethephon 1,1+0,28 93

Taulukon H tulokset osoittavat, ettå seoksilla, jotka sisal-tåvåt ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettå, saadaan aikaan synergistinen vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen peråkkåisruiskutuksella.

Esimerkki 11

Edustavien synergististen seosten vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen

Menetellen samalla tavoin kuin esimerkisså 8 mååritettiin lehtien varisemisvaikutus puuvillalla edustavista synergis-tisistå seoksista eri ruiskutusmåårillå. Nåiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa I.

41 90189

Taulukko I

Edustavien synergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,56 13

Yhdiste 96 0,56 0

Yhdiste 96 + Ethephon 0,56+0,56 99

Yhdiste 96 0,56 0

Yhdiste 96 + Ethephon 0,56+0,28 99 «2 901 89

Taulukko I (iatkoa)

Edustavien synergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 77 0,56 0

Yhdiste 77 + Ethephon 0,56+0,56 97

Yhdiste 110 0,56 0

Yhdiste 110 + Ethephon 0,56+0,56 83

Taulukon I tulokset osoittavat, ettå seoksilla, jotka sisål-tåvåt ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettå, saadaan aikaan synergistinen vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen.

Esimerkki 12

Edustavien synergististen seosten vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen

Menetellen samalla tavoin kuin esimerkisså 8 mååritettiin edustavien synergististen seosten vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen eri ruiskutusmåårillå. Nåiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa J.

Il 43 90 1 89

Taulukko J

Edustavien synergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (ka / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,56 5

Yhdiste 111 0,56 0

Yhdiste 111 + Ethephon 0,56+0,56 99

Yhdiste 111 0,56 0

Yhdiste 111 + Ethephon 0,56+0,28 99

Yhdiste 111 0,28 0

Yhdiste 111 + Ethephon 0,28+0,56 93

Yhdiste 111 0,28 0

Yhdiste 111 + Ethephon 0,28+0,56 96.

Taulukon J tulokset osoittavat, ettå seoksilla, jotka sisål-tåvåt ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettå, saadaan aikaan synergistinen vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen.

Esimerkki 13

Edustavien synergististen seosten vaikutus puuvillan uudel-leenkasvuun lehtien varisemisen jålkeen Menetellen esimerkisså 8 kuvatulla tavalla mååritettiin edustavien synergististen seosten vaikutus puuvillan uudel-leenkasvuun lehtien varisemisen jålkeen eri ruiskutusmååril-lå. Uudelleenkasvun estymisprosentti ja stimuloituminen seu-raavassa taulukossa K mååritettiin nåonvaraisesti puuvillan-taimen uudelleenkasvuprosentin perusteella kåyttåen DEF-kå-siteltyå puuvillan tainta standardina. DEF:å myy Mobay Chemical Corporation, Kansas City, Missouri. DEF:llå kåsitellyn 44 90 1 89 puuvillakasvin keskimååråinen uudelleenkasvuprosentti oli 43. Taulukossa K eaitetty uudelleenkasvun estymisprosentti saatiin puuvillakasvista, jonka uudelleenkasvuprosentti oli pienempi kuin 43 (DEF-standardi) ja uudelleenkasvun stimu-loitumisprosentti saatiin puuvillakasvista, jonka uudelleenkasvuprosentti oli suurempi kuin 43. Uudelleenkasvun estymisprosentti ja uudelleenkasvun stimuloitumisprosentti maåritettiin 30 påivån kuluttua kåsitelystå. Nåiden kokeiden tulokset on esitetty taulukossa K.

Taulukko K

Edustavien svnergististen seosten vaikutus puuvillan uudelleenkasvuun lehtien varisemisen iålkeen

Yhdiste/ Måårå Stimuloitumis- Estymis- seos (ker / ha) prosentti prosentti

Vertailu (DEF) - 0 0

Ethephon 0,56 16 0 1.1 70 0 2.2 62 0

Yhdiste 96 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 96 0,56+0,56 0 53

Yhdiste 96 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 96 0,56 + 1,1 0 63

Yhdiste 96 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 96 1,1+0,56 0 46

Yhdiste 96 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 96 1,1+1,1 0 72

Yhdiste 111 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 111 0,56+0,56 0 65

II

45 901 89

Taulukko K i atkuu

Edustavien synergististen seosten vaikutus puuvillan uudelleenkasvuun lehtien varisemisen iålkeen

Yhdiste/ Måårå Stimuloitumis- Estymis- seos (kg / ha) prosentti prosentti

Yhdiste 111 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 111 0,56+1,1 0 53

Yhdiste 111 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 111 1,1+0,56 0 44

Yhdiste 111 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 111 1,1+1,1 0 51

Taulukon K tulokset osoittavat, ettå seoksilla, jotka sisal-tåvåt ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettå, saadaan aikaan synergistinen vaikutus puuvillan uudelleenkasvun estymiseen lehtien varisemisen jålkeen.

Esimerkki 14

Edustavien synergististen seosten vaikutus tupakan lehtien kypsymiseen

Menetellen esimerkisså 5 kuvatulla tavalla, paitsi ettå tar-hapavun taimien sijasta kåytettiin tupakan taimia, mååritet-tiin edustavien synergististen seosten vaikutus tupakan lehtien kypsymiseen eri ruiskutusmåårillå. Noin 14 vuorokautta ennen kåsittelyå tåysin kasvaneet tupakan taimet latvottiin ja kåsiteltiin 4,4 kg/ha MH-30:llå haaraversokehityksen hi-dastamiseksi. MH-30:å myy Uniroyal Chemical Company, Bethany, Connecticut. Tupakanlehtien kypsymisprosentti (klo-roosi) mååritettiin nådnvaraisesti tupakkakasvin kolmesta ylimmåstå lehdestå 7 vuorokauden kuluttua kåsittelystå. Nåi-den kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa L.

46 901 89

Taulukko L

Edustavien synergististen seosten vaikutus lehtien kvpsymiseen puuvillalla

Kypsymis-

Yhdiste/ Måårå prosentti seos (kg / ha) (kloroosi)

Vertailu - 10

Ethephon 1,1 10

Yhdiste 96 1,1 10

Yhdiste 96 + Ethephon 1,1+0,28 25

Yhdiste 96 1,1 10

Yhdiste 96 + Ethephon 1,1+0,56 30

Yhdiste 96 1,1 10

Yhdiste 96 + Ethephon 1,1+1,1 60

Taulukon L tulokset osoittavat, ettå seoksilla, jotka sisål-tåvåt ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettå, saadaan aikaan synergistinen vaikutus tupakan lehtien kypsymiseen.

Esimerkki 15

Edustavien synergististen seosten vaikutus tarhapavun lehtien varisemiseen

Menetellen esimerkisså 5 kuvatulla tavalla edustavien synergististen seosten vaikutus tarhapavun lehtien varisemiseen mååritettiin eri ruiskutusmåårillå kåyttåen erilaisia seu-raavassa taulukossa M yksiloityjå etyleeniå vapauttavia ai-neita. Taulukossa M kåytetyt etyleeniå vapauttavat aineet ovat tunnettuja aineita, joita voidaan valmistaa tavanomai-silla menetelmillå. Nåiden kokeiden tulokset on esitetty taulukossa M.

II

47 901 89

Taulukko Μ

Edustavien syneraististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla

Yhdiste/ Måårå Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Yhdiste 111 0,14 0 0,28 0 0,56 0

Ethephon 0,14 0 0,28 0 0,56 0

Yhdiste 111 + Ethephon 0,14+0,14 53 0,14 + 0,28 67 0,56 + 0,56 89 2-kloorietyylifosfoni- 0,14 0 hapon 2-kloorietyyli- 0,28 0 esteri 0,56 0

Yhdiste 111 + 2-kloori- 0,14 40 etyylifosfonihapon 2-kloo- 0,14+0,28 40 rietyyliesteri 0,56 + 0,56 87

Yhdiste 111 + 2-kloori- 0,14 + 0,14 33 etyylifosfonihapon 0,14+0,28 27 diamidi 0,56 + 0,56 100

Taulukon M tulokset osoittavat, ettå seoksilla, jotka sisal-tåvåt jotakin etyleeniå vapauttavaa ainetta ja jotakln nyk lopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdistettå, saadaan ai-kaan synergistinen vaikutus tarhapavun lehtien varisemiseen.

4Θ 90189

Esimerkki 16

Etvleenikaasun ia ionkin syklopropyylimalonianilaattiiohdan-naisyhdisteen vaikutus tarhapavun lehtien irtoamiseen

Seuraavassa taulukossa N yksilåidyistå koeyhdisteistå val-mistettiin liuoksia liuottamalla yhdisteet asetoniin/veteen (60:40 tilavuus/tilavuus), joka sisålsi 0,1 tilavuusprosent-tia Triton X-100 nimistå pinta-aktiivista aibnetta, jota myy Rohm and Haas Company, Philadelphia, Pennsylvania.

Esimerkisså 5 kuvattua menettelytapaa noudattaen koeyhdis-teiden liuokset ruiskutettiin lehtiruiskutuksena tarhapapui-hin pitoisuutena 125 miljoonasosaa tehoainetta tai 250 mil-joonasosaa tehoainetta. Ennen kåsittelyå tarhapavut, joissa oli kolmilehtinen tåysin kehittynyt verso, latvottiin niin ettå niihin jåtettiin kaksi tåysin kehittynyttå sirkkaleh-teå. 24 tunnin kuluttua kåsittelystå tarhapavun taimet pan-tiin 10,3 litran vetoisiin kuivaajiin ja altistettiin 0,1 miljoonasosan (ppm) etyleenikaasupitoisuudelle. Kussakin kuivaajassa oli hiilidioksidierotin (2 millilitraa 40-% ka-liumhydroksidia). Suljetut kuivaajat sijoitettiin sitten pimeåån. 48 tunnin kuluttua ja 96 tunnin kuluttua, jona ai-kana kåsitellyt tarhapavun taimet olivat olleet alttiina etyleenikaasulle, irtoamisprosentti mååritettiin nåSnvarai-sesti irronneiden lehtien perusteella. Kasvit arvioitiin myos 96 tunnin kuluttua (48 tuntia etyleenikaasualtistuksen pååttymisen jålkeen). Irtoamisprosenttiluvut on ilmoitettu taulukossa N kolmen toiston keskiarvoina.

ii 49 901 89

Taulukko N

Etvleenikaasun ia ionkin syklopropyvlimalonianilaatti-iohdannaisyhdisteen vaikutus tarhapavun lehtien irto- amiseen

Yhdiste/ Pitoisuus Irtoamisprosentti seos (ppm) 48 tuntia 96 tuntia

Vertailu - 00

Etyleenikaasu 0,1 0 0

Yhdiste 111 125 0 17

Yhdiste 111 + etyleeni- 125 +0,1 33 100 kaasu

Yhdiste 111 250 33 50

Yhdiste 111 + etyleeni- 250 +0,1 83 100 kaasu

Taulukon N tulokset osoittavat, ettå etyleenikaasun ja jon-kin syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdisteen yhdis-telmållå saadaan aikaan synergistinen vaikutus tarhapavun taimien lehtien irtoamiseen.

Claims

1. Kasvien kasvunsåådeseos, tunnettu siitå, ettå se kåsit-tåå (i) etyleenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuk-sen aikaansaavan aineen, joka kåsittåå 2-kloorietyylifos-fonihapon, sen johdannaisen tai vastaavan suolan tai este-rin, ja (ii) syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdis-teen, jolla on kaava: Y'g Y*7 I I y’io-c—C-Y’e>—z’n R" 10“Y' 41_c_C-C-N Z' II II I \_/ o o y'6 — jossa: Z'u on sama tai erilainen ja tarkoittaa yhtå tai useampaa vetyå tai halogeenia tai substituoitua tai substituoituma-tonta haloalkyyliå, polyhaloalkyyliå, polyhaloalkoksia, al-kyyliå, alkoksia, alkyylitioa, alkyylisulfonyyliå, alkyy-lisulfinyyliå, aryyliå, aryylioksia, aryylitioa, aryylisul-fonyyliå, nitroa, syanoa, dialkoksifosfinyyliå, asyyliå, aroyyliå, alkoksikarbonyyliå, alkoksikarbonyylialkyyliå, asyyliaminoa, sulfonyyliaminoa, alkyylisulfonyyliaminoa, asyloksia, alkenyyliå tai -CH=CHCH=CH-; Y'6 on vety tai alkyyli; Y'7, Y'8, Y'9 ja Y'10 ovat muista riippumatta vety, halogeeni tai alkyyli; Y'41 on 0, S tai NH; ja R"10 on vety, ammonium, alkyylicunmonium, polyalkyyliam-monium, hydroksialkyyliammonium, poly(hydroksialkyyli)ammonium, jokin alkalimetalli tai maa-alkalimetalli tai sub-stituoitu tai substituoitumaton alkyyli, hydroksialkyyli, alkoksialkyyli, alkoksikarbonyylialkyyli, alkyyliaminoalkyy- si 90189 li, dialkyyliaminoalkyyli, aryyli, merkaptoalkyyli, alkyyli-tioalkyyli, aryylitioalkyyli, aryylioksialkyyli, alkyylisul-fonyylialkyyli, alkyylisulfinyylialkyyli, asyylialkyyli, aroyylialkyyli, dialkoksifosfinyylialkyyli, diaryylioksifos -finyylialkyyli, hydroksialkyylitioalkyyli, hydroksialkyy-1isulfonyylialkyyli, alkoksialkyylitioalkyyli, alkoksialkyy-lisulfonyylialkyyli, poly(oksialkyleeni)alkyyli, syanoalkyy-li, nitroalkyyli, alkylideeniamino, karbamoyylialkyyli, al-kyylikarbamoyylialkyyli, dialkyylikarbamoyylialkyyli, amino-alkyyli, asyyliaminoalkyyli, asyloksialkyyli, alkoksikar-bonyyliaminoalkyyli, syanoaminoalkyyli, karbamoyylioksial-kyyli, alkyylikarbamoyylioksialkyyli, dialkyylikarbamoyy-lioksialkyyli, alkoksikarbonyylioksialkyyli, alkoksikar-bonyylitioalkyyli, aminosulfonyylialkyyli, alkyyliaminosul-fonyylialkyyli tai dialkyyliaminosulfonyylialkyyli; jolloin aineen (i) kanssa kåytettåvån yhdisteen (ii) måårå aikaansaa seoksen, jonka kasvin kasvua sååtelevå vaikutus on suurempi kuin aineen (i) ja yhdisteen (ii) yhteenlaskettu kasvunsååtelyvaikutus, kun niitå kåytetåån yksinåån.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvunsåådeseos, tunnet-tu siitå, ettå 2-kloorietyylifosfonihappojohdannainen on jokin seuraavista: 1. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(happokloridi) 2. 2-kloorietyylifosfonihapon pyrokatekolisykloesteri 3. 2-kloorietyylifosfonihapon 4-klooripyrokatekolisykloes-teri 4. 2-kloorietyylifosfonihapon etyyli- ja 2-hydroksifenyy-lisekadiesteri 5. 2-kloorietyylifosfonihapon butyyli- ja 2-hydroksifenyy-lisekadiesteri 6. 2-kloorietyylifosfonihapon propynyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 7. 2-kloorietyylifosfonihapon 2-kloorietyylimonoesteri 8. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(fenyyli)esteri 52 901 89 9. 2-kloorietyylifosfonihapon tetraklooripyrokatekolisyklo-esteri 10. 2-kloorietyylifosfonihapon saligeniinisykloesteri 11. 2-kloorietyylifosfonihapon salisyylihapposykloesteri 12. 2-kloorietyylifosfonihapon 3-hydroksifenyylimonoesteri (joka esiintyy polymeerimuodossa) 13. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(2-okso-pyrrolidinyylime-tyyli)esteri 14. 2-kloorietyylifosfonihapon o-hydroksifenyylimonoesteri 15. 2-kloorietyylifosfonihapon isopropyyli- ja 2-hydroksife-nyylisekadiesteri 16. 2-kloorietyylifosfonihapon oktyyli- ja 2-hydroksifenyy-lisekadiesteri 17. 2-kloorietyylifosfonihapon heksadekyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 18. 2-kloorietyylifosfonihapon tridekyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 19. 2-kloorietyylifosfonihapon anhydridi 20. 2-kloorietyylifosfonihappo 21. 2-kloorietyylifosfonihapon butyyli- ja 2-hydroksifenyylisekadiesteri .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kasvunsåådeseos, tunnettu siitå, ettå 2-kloorietyylifosfonihappojohdannaisen suola on natrium-, aluminium-, sinkki-, kalium- tai litium-suola.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvunsåådeseos, tunnettu siitå, ettå se kåsittåå 2-kloorietyylifosfonihapon (ethephon) ja syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdis-teen, jolla on jokin seuraavista kaavoista: V J~\ 8 δ CH3 II 53 90 1 89 V7 /Λ HO —C —C —C—NH ( x)-Br , II II \_/ o o ^- ch3 v7 HO — C-C-C— NH-( X)-C1 , II II \—/ O O /- ch3 HO- c- c - c —nh/ xVci , II II \—/ O O /- Cl CH3CH2- O — C — C— C— NH—(' xVci , II II \_/ o o /- F ^7 /ΓΛ HO— C-C— C—NH—(/ x>—Cl , II II \—/ o o /-' F HO —c—c-c—NH—(' x>— Cl , II II \ —/ O O - 77 /ΓΛ HO —C- C —C—NH—r x)—Br , II II \—/ O O '-' 54 901 89

77 J~~\ HO—C -C —C —NH —VCF, H II o o v—'

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvunsåådeseos, tunnettu siitå, ettå syklopropyylimalonianilaattijohdan-naisyhdiste on johdannaissuola.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kasvunsåådeseos, tunnettu siitå, ettå johdannaissuola on alkalimetalli-, maa-alkalimetalli-, ammonium-, alkyyliammonium-, polyalkyyliam-monium-, hydroksialkyyliammonium- tai poly(hydroksialkyy-li)ammoniumsuola tai niiden sekasuola.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvunsåådeseos, tunnettu siitå, ettå etyleenivaikutuksen tai etyleenityyp-pisen vaikutuksen aikaansaavan aineen ja syklopropyylima-lonianilaattijohdannaisyhdisteen painosuhde on 0,1:1000 - 1000:0,1, mieluiten 1:500 - 500:1.

8. Menetelmå kasvien kasvun sååtelemiseksi, tunnettu siitå, ettå kasviin levitetåån jotakin patenttivaatimusten 1-7 mukaista kasvunsåådeseosta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmå kasvien kasvun sååtelemiseksi, tunnettu siitå, ettå synergististå kasvunsåådeseosta kåytetåån kasviin måårånå 0,001-112 kg/ha.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmå kasvien kasvun sååtelemiseksi, tunnettu siitå, ettå synergististå kasvunsåådeseosta kåytetåån kasviin måårånå 0,01-17 kg/ha, mieluiten 0,1-6 kg/ha. Il 55 90189