FI88470C - Foerfarande foer att bearbeta av stycken som skall sammanfogas - Google Patents

Description

'7η

Menetelmä toisiinsa liitettäviksi tarkoitettujen kappaleiden työstämiseksi

Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää toisiinsa liitettävien kappaleiden työstämiseksi.

Tällaisen menetelmän mukaan kappaleet siirretään yksitellen työstöyksikköön, jossa kunkin kappaleen päihin muodostetaan haluttuja liitossovitelmia vastaavat liitososat. Työstön jälkeen kappaleet kuljetetaan haluttaessa profilointiin tai kokoomayksikköön, jossa ne liitetään toisiinsa.

Puuta, muovia tai pehmeitä metalleja oleville kappaleille tehdään tavallisesti liitossovitelmia poistamalla liitettävistä kappaleista mekaanisesti materiaalia, esim. pyörivillä työstöterillä. Pitkänomaisten kappaleiden kohdalla liitos-osat muodostetaan kappaleiden päihin. Kappaleen molempien päiden työstämiseksi tarvitaan tällöin kahta teräyksikköä tai vastaavasti kappale on käännettävä 180* keskipisteensä ympäri.

Monessa tunnetussa ratkaisussa teräyksiköt ovat liikkuvasti ja siirreltävästi asennetut, jolloin kappaleiden työstössä varsin helposti syntyy mittavirheitä ja siirtokaa siirrettä-. .- essä teräyksikköä asennosta toiseen.

Ovien ja ikkunoiden karmien tuotannossa on tunnetun tekniikan mukaan ensin valmistettu tarvittavan kokoisia eriä haluttuja kappaleita työstämällä ne edellä selostetulla tavalla eri koneilla, minkä jälkeen kappaleista on koottu valmiita kehiä kokoomapaikoissa. Nykyisissä menetelmissä on usein jouduttu suorittamaan pituustasauksia ja aihioiden katkaisuja useammassa vaiheissa, ja prosessien automatisointi on kaiken kaikkiaan osoittautunut hankalaksi. Esimerkkinä automatisoidusta tuotantoprosessista mainittakoon Maschinen-fabrik Gubisch GmbH:n toimittama DSH 16-linja, jossa työstettävät kappaleet kulkevat sellaisia ratoja pitkin, joilla ne joutuvat palaamaan taaksepäin toisen pään työstöä varten.

2 88470

Keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuun tekniikkaan liittyvät epäkohdat ja saada aikaan aivan uudenlainen menetelmä pitkänomaisten kappaleiden työstämiseksi, joka menetelmä tekee mahdolliseksi valmistusprosessin automatisoinnin.

Menetelmä perustuu siihen ajatukseen, että työstettävät kappaleet siirretään työstöyksikön läpi toisiaan seuraavien pituus- ja sivuttaissuuntaisten liikkeiden avulla, jolloin kappaleiden päitä työstetään sivuttaissiirtoliikkeiden aikana liitososien muodostamiseksi. Näin ollen työstöyksikkö työstää ensivaiheessa toiselta puolen saman kappaleen etu-pään ja toisella ohikululla sanotun kappaleen takapään. Kappaleiden orientaatiota ei muuteta käsittelyn aikana; toisin sanoen työstettävä kappale ei käänny, vaan ainoina siirtoina ovat sivuttaissiirto, jota seuraa eteenpäin siirto, jota seuraa sivuttaisiirto aiempaa sivuttaissiirtoa vastakkaiseen suuntaan ja tämän jälkeen pitkittäissiirto samalla tai samansuuntaisella linjalla kuin aiempi pitkittäissiirto.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Kappaleet voivat olla mitä tahansa materiaalia, jota käsitellään materiaalia poistavalla työstömentelmällä ja joka on mekaanisesti työstettävissä pyörivillä tai liikkuvilla työs-töterillä. Erityisesti menetelmä soveltuu puulle, muoville ja pehmeille metalleille, joille tehdään liitos-sovitelmia työstämällä. Puiset osat, joille menetelmää voidaan soveltaa, ovat tyypillisesti kaikkia sellaisia kappaleita, jotka liitetään toisiinsa liitos-sovitelman, kuten ponttiliitok-sen, sormiliitoksen tai naaras-uros-liitoksen avulla, jolloin tuotteiden valmistus käsittää joko samansuuntaisten kappaleiden liittämisen toisiinsa tai kappaleiden liittämisen toisiinsa kulmaliitoksella kehien luomiseksi. Mainittakoon vielä esimerkin omaisesti ne tuotteet, joiden liitosten tuottamiseen menetelmä soveltuu erityisen hyvin, nimittäin: 3 88470 - oven karmit ja kehät, - ikkunan karmit ja puitteet, - parkettilattian osat, - ponttilaudat ja listat, - hirsirakenteet ja vastaavat valmiit rakennusosat sekä - muoviset ja mineraalivillasta valmistetut pontatut lämpö-eristelevyt.

Menetelmän toteuttamiseen käytetään laitetta, jota tämän hakemuksen puitteissa kutsutaan kääntötyöstimeksi. Tässä laitteessa on yleisesti ottaen 2n kappaletta työstöpäitä (n on luonnollinen luku, tavallisesti 1, 2 tai korkeintaan 4), joiden avulla käsiteltäviin kappaleisiin muodostetaan halutut liitososat esim. jyrsimällä. Työstöpäät voivat esim. koostua pyörivistä jyrsinteristä. Laitteessa on tulo- eli syöttöpuoli, jossa kappaleiden etupäätä työstetään, ja poistopuoli, jossa kappaleiden jättöpäätä työstetään, ja siihen kuuluu edelleen siirtolaite, jolla työstettävät kappaleet voidaan siirtää työstöterältä toiselle ja tulopuolel-ta poistopuolelle.

Työstimeen tuleva kappale siirretään työstöterästön suhteen ensin sivulle, sitten vielä enemmän sivulle ensimmäisen työstön suorittamiseksi. Tämän jälkeen sitä kuljetetaan eteenpäin ainakin omaa pituuttaan vastaavan matkan verran, kunnes se on saatu siirretyksi laitteen poistopuolelle. Kappale saatetaan liikkumaan takaisin vastakkaiseen suuntaan sivulle, jolloin se saadaan työstetyksi toisesta päästään (jättöpäästään).

Niissä kääntötyöstimissä, joissa on yksi työstöpää tai kaksi rinnakkaista työstöpäätä, kappaleen molempia päitä työstetään samalla työstöpäällä. Kaksiosaista työstö-terästö käytetään etenkin silloin, kun työstettäviin kappaleisiin halutaan muodostaa erilaiset liitososat. Tyypillisessä tapauksessa joka toiseen kappaleeseen muodostetaan naaras-liitos-'·/ osat ja joka toiseen uros-liitososat. Laite toimii tällöin siten, että joka toinen kappale ohjataan edellä kuvatulla 4 88470 tavalla työstöaseman vasemmanpuoleisen työstöpään kautta ja joka toinen kappale sen oikeanpuoleisen työstöpään kautta. Vasemmanpuoleinen terästö työstää vasemmanpuoleisten kappaleiden kumpaankin päähän esim. naaras-pontln tai naaras-liitoksen osan ja oikeita kiertävän kappaleen kumpaankin päähän työstetään oikeanpuoleisella terästöllä uros-liitoksen pontti tai sentapainen sauma-sovitus. Kahdella identtisellä työstöpäällä voidaan nopeuttaa valmistusta ja pidentää sanottujen työstöpäiden huoltoväliä.

Työstöpäitä voi olla symmetrisessä asemassa myös neljä kappaletta, jolloin työstettävän kappaleen tulopää ja jättöpää työstetäänkin eri terällä kappaleen kulkiessa esim. vasemmalta neliakselisen terästön kautta. Oikealta kiertäessään kappale saa jälleen tulopäähänsä erilaisen työstön kuin jättöpäähänsä, jos näin halutaan järjestää. Työstöpäiden ollessa identtisiä tai kahden ryhmissä samanlaisia, voidaan tätä asetelmaa käyttää huoltovälien pidentämiseen ja kapasiteetin nostamiseen. Tämän sovellutusmuodon yksinkertaistetussa vaihtoehdossa taas järjestetään työstöasemaan kaksi peräkkäistä työstäpäätä, joilla kappaleen päihin voidaan työstää erilaiset tai samanlaiset liitososat.

Kuten yllä mainittiin voidaan menetelmän avulla valmistaa äärellisen mittaisesta kappaletavarasta jatkuvaa aihiota muodostamalla kappaleisiin esim. sormiliitoksen tarvitsemat liitososat. Työstö suoritetaan kääntötyöstimessä samalla tavalla kuin yllä, sillä erolla kuitenkin, että kaikissa kappaleissa on sekä naaras- että urosliitososat. Niinpä kunkin kappaleen toiseen päähän muodostetaan naarasliitos ja toiseen päähän uros-liitos, jolloin kappaleet työstämisen jälkeen liimataan yhteen "head-to-tail". Jatkoliitoksen molemmat liitososat voidaan valmistaa neljällä työstöpäällä varustetulla työstöyksikössä tai sen yksinkertaistetulla, kahden peräkkäisen työstöpään versiolla. On kuitenkin myös mahdollista tuottaa jatkoliitos yhdellä työstöpäällä varustetussa kääntötyöstimessä siten, että työstimeen asetetaan vaihesiirto, jolla saadaan aikaan naaras- tai vastaavasti 5 88470 urososa vaiheistamalla, edullisesti muuttamalla tukipöydän korkeutta, ^liitoksen sormen tms. vaiheen paksuuden verran.

Keksinnön eräässä edullisessa sovellutusmuodossa työstö-yksikköä käytetään niin, että kappaleen kulkiessa ylös (sivulle ulos) tulopäässä, niin edellinen kappale siirretään alas (sivulle sisään) menopäässä, jolloin pientä ajallista vaihe-eroa lukuunottamatta ei synny muuta katkoa prosessinomaiseen työskentelyyn. Työstöpää voidaan tässä sovellutus-muodossa saada suorittamaan tuottavaa työtä lähes jatkuvasti.

Kaikki työstettävien kappaleiden siirrot sivuttaissuunnassa tapahtuvat työstöyksikössä silrtokelkan avulla. Kappaleet on puristuskiinnitetty kelkkaan, jolloin tarvittava puristus saadaan aikaan esim. pneumaattisella sylinterillä. Puristus-kiinnitin ja kelkka sijaitsevat samalla rungolla, niin ettei siirron tarvitsemaa voimaa tarvitse siirtää puristusvoiman kautta, vaan se saadaan siirretyksi siirtyvän kehän jäykkyyden kautta. Työstöyksikössä on kaksi siirtokelkkaa, yksi tason kummallakin puolella.

Työstöyksikössä voidaan kappaleita siirtää kohtisuoraan työstötason suhteen liikuttamalla työstöpöytää ylös tai alas, kuten yllä on esitetty jatkoliitoksen valmistuksen yhteydessä. Työstöpäät on sensijaan asennettu akseleille, jjoiden asentoa voidaan haluttaessa muuttaa kappaleiden työstön aikana.

Valmistettaessa kääntötyöstimessä keksinnön mukaisesti esim. ikkunan osia on edullista, mutta ei välttämätöntä, että ennen näiden pitkänomaisten kappaleiden jyrsimistä tai muuta työstämistä tuotetaan äärellisen mittaisesta kappale-tavasta, kuten puutavarasta tai muoviprofiilista, jatkuvaa jatkoliitoksella valmistettua tuotetta. Työstöön saapuva aihio liitetään tällöin jatkuvaksi aihioksi liimaliitoksella. Jatkoliitos voidaan valmistaa ja työstää kääntötyöstimessä, jonka rakennetta on selostettu yllä. Ennen varsinaista työstöä aihio katkaistaan määrämittaisiksi kappaleiksi.

6 88470

Keksinnön mukaan saavutetaan huomattavia etuja suhteessa tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin. Keksinnön mukaan kääntötyöstin toimii jatkuvasti, työstäen kappaleita mennen ja tullen. Järjestämällä kaksi rinnakkaista työstöpäätä, jotka tuottavat toisiaan vastaavia liitososia (esim. naaras-uros), ja syöttämällä työstettävät kappaleet vuorottaisesti työstöpäiden kautta, voidaan naaras- ja uros-kappaleet työstää oikeassa järjestyksessä ja tuottaa yhteenliitettäviä kappaleita ilman muuta hukkapituutta, kuin liitoksen pituus/ kappale.

Jatkuvalla kääntö-työstömentelmällä saadaan siten aikaan prosessinomainen tuotanto ilman välivarastoja. Työstöpään terät ovat lähes jatkuvassa työstön suoritusvaihessa, mikä lisää suuresti tällaisen linjan kapasiteettiä tavanomaisiin menetelmiin verrattuna. Niinpä keksinnön mukaisella ratkaisulla saadaan muutoin vastaavilla työstöterien työstönopeuk-silla ja vastaavilla siirtonopeuksilla työstetyksi noin 16 kappaletta minuutissa, kun alussa kuvatulla parhaalla nyt markkinoilla olevalla laitteistolla voidaan työstää vain noin 5 kpl/min.

Kuvatun menetelmän mukaan työstöyksiköstä tulevat vuoron perään kappaleet siinä järjestyksessä kuin ne liitetään toisiinsa, jolloin myös liitoksen automatisointi on entistä helpompi suorittaa, milloin se tehdään linjalla esim. liimaamalla automaattisesti.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan oheisten piirustusten avulla.

Kuviossa 1 on esitetty yläkuvantona keksinnön mukaan toimivan, kahdella työstöpäällä varustetun työstöyksikön periaatteellinen rakenne.

Kuviossa 2 on esitetty yläkuvantona askel askeleelta, miten käsiteltävät kappaleet kulkevat kuviossa 1 esitetyn työstö-yksikön läpi.

Kuviossa 3 on esitetty niinikään yläkuvantona keksinnön mu- 7 88470 kaan toimivan työstöyksikön rakenne, joka käsittää neljä työstöpäätä.

Seuraavassa esimerkissä tarkastellaan lähemmin kehikon, kuten ikkunan karmin osien valmistusta. On kuitenkin selvää, että samoja toimenpiteitä voidaan soveltaa muiden pitkänomaisten - kuten myös muun muotoisten - kappaleiden työstämiseen.

Valmistettavan kehikon dimensioiden K x L perusteella lasketaan tuotantolinjan ohjausyksikössä työstettävien kappaleiden tarvittavat pituudet. Pitkänomaisesta aihiosta, joka esimerkiksi on valmistettu äärellisestä kappaletavarasta jatkoliitosten avulla, katkaistaan katkaisusahalla K:n ja L:n pituisia kappalemaisia aihioita 1, jotka syötetään vuoron perään (K - L - K - L jne.) kuljettimelle 2. Kuljetin voi olla mitä tahansa tavallista tyyppiä, kuten hihna- tai telakuljetin tai jokin sopiva siirtolaite, kuten pneumaattinen siirtolaite. Aihio 1 saapuu katkaisusahalta työstöaseman 3 syöttöpuolelle, jossa sen pitkittäissuuntainen liike pysäytetään mekaanisen vasteen 4 avulla, jotta kappaleen pää saataisiin työstön kannalta oikeaan asentoon. Tässä vaiheessa aihio 1 on siirtynyt liikuteltavan kelkan 5 päälle, jossa se puristetaan paikalleen esim. pneumaattisen sylinterin avulla. Puristuskiinnityksen alaisena ja kelkan 5 varassa joka toinen aihio siirretään kuviossa vasemmalle ja joka toinen oikealla. Kuten kuviosta 1 käy ilmi on kelkassa kaksi kiinnitysasemaa 6, 7 toinen vasemmalle 6 ja toinen oikealle 7 suuntautunutta liikettä varten.

Työstöasemassa 3 on kaksi pyöritettäville akseleille sijoitettua jyrsinterää 8, 9, jotka sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan, aihion 1 kuljettimen pituusakselin jatkeen molemmilla puolilla. Jyrsinterälevyjen tasot ovat yhdensuuntaiset aihioiden 1 sivuttaissuuntaisen liikkeen kanssa ja jyrsimen hampaat sijaitsevat samalla tasalla kuin kelkan päällä olevat aihiot. Tarvittaessa voidaan jyrsinterien 8, 9 ja työstötason 21 keskinäistä etäisyyttä muuttaa työstötason β 88470 korkeutta asettelemalla eripaksuisten aihioiden käsittelemiseksi. Työstöyksiköllä halutaan valmistaa kehikon kokoamista varten tarvittavat naaras- ja vastaavasti urosliitososat aihioiden 1 päihin, jolloin ensimmäisellä jyrsinterällä 8 jyrsitään K-aihioon naaras-liitososa ja toisella 9 jyrsinterällä L-aihioon uros-liitososa (tai päinvastoin). Jyrsin-terät ja niiden hampaat voivat olla mitä tahansa tavallista tyyppiä. Sivuttaisliikkeen aikana aihioiden 1 päitä vasten ohjataan liikuteltava syöttöpuolen vastin 10, joka on sovitettu liikkumaan työstöaseman 3 syöttöpuolella jyrsinterien 8, 9 välillä. Vastimeen 10 on muodostettu urat jyrsinterille 8, 9, jotka urat on merkitty katkoviivoin kuvioon 1. vastimen 10 liikerata on symmetrinen jo edellä mainitun kuljettimen pituusakselin jatkeen suhteen. Vastimen toinen ääriasento käy ilmi kuviosta, josta näkyy, että vastimen pää sijaitsee työstöyksikön sivusuunnassa ainakin likimain jyr-sinterän 8 keskipisteen tasalla. Vastimen 10 tarkoituksena on tukea kappaleen 1 päätä työstön aikana mahdollisimman tarkan jyrsintätuloksen aikaansaamiseksi.

Ohittaessaan jyrsinterät 8, 9 sivuttaisliikkeensä aikana aihioiden 1 päihin työstyy liitososan tarvitsemat urat.

Aihioiden l sivuttaisliikettä jatketaan edelleen jonkin matkaa työstöpäiden ohi, kunnes aihiot kohtaavat työstötason aseteltavat ohjaimet 11, 12, joita on kummassakin päädyssä yksi. Näiden kohdalla kelkan 5 sivusiirtoliike pysähtyy, minkä jälkeen aihiot 1 irrotetaan kelkasta ja saatetaan pituussuuntaiseen liikkeeseen, joka suuntautuu ohjainten 11, 12 sivua myötäilevästi poikittain yli työstöaseman 3. Pituussuuntaista liikettä jatketaan kunnes aihioiden 1 taka-pää eli päästöpää sijaitsee työstöaseman 3 poistopuolella samassa asennossa ja samalla etäisyydellä työstöteristä 8, 9, kuin aihioiden etupäät työstöaseman syöttöpuolella. Tämän jälkeen aihiot 1 saatetaan poistopuolen kelkan 15 varassa uuteen sivuttaisliikkeeseen, joka on vastakkaissuuntainen ensimmäisen sivuttaisliikkeen kanssa. Kelkassa on vastaan-vanlaiset kiinnityselimet 16, 17, kuin tulopuolen kelkassa.

9 88470

Ohittaessaan jyrsinterät 8, 9 toistamiseen aihioihin työstyy päästöpään urasovitelmat, jotka ovat identtiset aihioiden etupäässä olevan liitososan kanssa. Työstön aikana aihioiden jättöpäätä tuetaan työstöaseman poistopuolen vastimilla 13, 14, jotka liikkuvat työstöaseman pituussuunnassa työstöaseman päätyjen ja kumpikin oman työstöteränsä 8 tai vastaavasti 9 keskipisteen tason välillä. Työstön jälkeen aihiot irrotetaan kelkasta 5 ja siirretään poistokuljettimelle 20, joka on yhdensuuntainen syöttökuljettimen 2 kanssa.

Kuten yllä mainittiin voidaan työstötason korkeusasemaa tarvittaessa muuttaa työstöprosessin aikana. Tämän takia laitteeseen on ohjainten 11 ja 12 viereen järjestetty tuki- ja ohjaintappeja 18, 19, joiden varassa työstötasoa voidaan liikuttaa pystysuunnassa erikorkuisia kappaleita varten.

Edellä selostetulla tavalla aikaansaadaan keksinnön mukaisesti työstettyjä K- ja L-kappaleita, joiden päissä on identtiset liitososat. Kuviossa 2 on esitetty tarkemmin, miten jonossa syötettävät aihiot kulkevat työstöyksikön 3 iäpi.

Aihiot A - J saapuvat yksitellen katkaisusahalta työstöaseman 3 syöttöpuolelle, jossa ne puristetaan paikalleen ja puristuskiinnityksen alaisena siirretään joka toisella ker-ralla vasemmalle (aihiot B, D, P, HjaJ) ja joka toisella kerralla oikealla (aihiot A, C, E, G ja I). Syöttöpuolen vastinta vastaan työstetään naaras-liitos. Ensimmäisen aihion A ohitettua työstöpään syötetään työstöasemalle odotus-asentoon seuraava aihio B. A-aihiota siirretään pituussuuntaisella liikkeellä eteenpäin, samalla kun B-aihioon työstetään syöttöpuolen vastinta vasten urosliitos. Kolmas aihio C on tässä vaiheessa jo tuotu odotusasemaan. C-aihio ohjataan oikealle samanaikaisesti kun A-aihiota ohjataan poistopuolella vasemmalle ja B-aihiota eteenpäin. A- ja C-aihiot ohittavat eri suunnista saman työstöpään samanaikai-! sesti, jolloin niihin työstyy identtiset liitokset, toinen C:n etupäähän ja toinen A:n poistopäähän. Työstön aikana 10 88 470 asemalle syötetään seuraava aihio D odottamaan. Lopuksi A-aihio poistetaan asemalta juuri ennen B-aihion poistopään ja D-aihion etupään työstöä.

Kuviosta 2 käy ilmi muutama menetelmän tyypillinen toimenpide, joilla nopeutetaan kappaleiden käsittelyä. Niinpä odotusasemaan tuodaan seuraava aihio jo siinä vaiheessa, kun edellistä kappaletta vielä työstetään ensimmäisen kerran, ja kaksi aihiota (toisen etu- ja toisen poistopäätä) työstetään edullisesti samanaikaisesti samalla työstö-terällä.

Kuvion 2 mukaisessa sovellutusmuodossa aihiot työstetään kukin omalla vuorollaan, jolloin niiden järjestys säilyy sekä syötön, työstön että poiston aikana. Kuten aikaisemmin on mainittu, eroaa menetelmä tässä suhteessa tavanomaisista prosesseista, joissa tiettyjä kappaleita tuotetaan tarvittavan kokoisia eriä ja kootaan eri koneilla valmistetuista osista sitten kokoomapaikassa valmiita kehiä, esim. ikkunan tai oven karmeja. Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan tuottaa peräkkäin tarvittavat pitkät ja lyhyet kappaleet halutussa järjestyksessä.

Kuviossa 3 on esitetty neljästä työstöpäästä koostuva työstö-asema. Laitteen rakenne vastaa muilta osin kuviossa 1 esitettyä laitetta, mutta työstöpäät 31, 32, 33 ja 34 on sijoitettu suunnikkaan kulmiin siten, että ne sijaitsevat symmetrisesti aihion kuljetusradan 35 pituusakselin jatkeen suhteen. Työstöterät voivat olla kaikki identtisiä tai kahden ryhmissä samanlaisia, jolloin tämän asetelman suurin hyöty liittyy huoltovälien pidentymiseen ja kapasiteetin nostamiseen. Työstöterät voivat kuitenkin olla kaikki erilaisia tai pareittain erilaisia, jolloin voidaan valmistaa joka kappaleen alku- ja loppupäähän erilainen liitos ja vasemmalta kiertäville sekä oikealta kiertäville kappaleille vielä erikseen erilaiset liitokset.

Keksinnön puitteissa voidaan poiketa edellä esitettyjen suo-ritusesimerkkien yksityiskohdista. Niinpä keksinnön mukaan 11 88470 voidaan valmistaa sellaisia kappaleita, joiden päissä on erilaiset liitososat, esim. muuttamalla ensimmäisen työstö-vaiheen jälkeen työstöaseman tukipöydän korkeusasemaa tukija ohjaustappien 18, 19 varassa noin 1/2 liitoksen sormen paksuuden verran. Vaihtoehtoisesti voidaan työstöpäätä siirtää ylös ja alas. Jos on kysymys sormiliitoksesta, voidaan korkeusero säätää tukipöydän avulla. Kun kyseessä sensijaan on esim. karmi- ja puitetapitus, on edullisempaa siirtää työstöpäätä ylös-alasliikkeellä, koska korkeuserot ovat normaaliin tukipöydän siirtoon nähden liian isot.

Claims (11)

12 88470

1. Menetelmä toisiinsa liitettäviksi tarkoitettujen kappaleiden työstämiseksi, jonka menetelmän mukaan - kappaleet (1) siirretään yksitellen työstöyksikköön (3), jossa on ainakin yksi työstöpää (8, 9), jolla kappaleisiin muodostetaan haluttua liitos-sovitelmaa vastaavat liitososat, ja - työstettävät kappaleet (1) siirretään työstöyksikön (3) läpi kappaleita kääntämättä peräkkäisten ja vuorottais-ten pitkittäis- ja sivuttaissuuntaisten liikkeiden avulla, tunnettu siitä yhdistelmästä, että - kukin työstettävä kappale (1) siirretään työstöyksikköön (3) ensimmäisellä eteenpäin suuntautuneella pit-kittäissiirtoliikkeellä, - kappaleen (1) etupäätä työstetään ensimmäistä pitkit-täissiirtoliikettä seuraavan ensimmäisen sivuttais-siirtoliikkeen aikana, - työstön jälkeen kappale (l) siirretään toisella pitkittäissiirtoliikkeellä eteenpäin ainakin kappaleen pituutta vastaavan matkan verran, - kappaleen (1) takapäätä työstetään toista pitkittäis-siirtoliikettä seuraavan toisen sivuttaissiirtoliikkeen aikana, joka liike on ainakin pääasiallisesti vastakkaissuuntainen ensimmäisen sivuttaisliikkeen kanssa, minkä jälkeen - työstetty kappale (1) poistetaan työstöyksiköstä kolmannella eteenpäin suuntautuneella pitkittäissiirtoliikkeellä, joka on ainakin likimain samansuuntainen ensimmäisen pitkittäissiirtoliikkeen kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että käytetään työstöyksikköä, jossa on 2n kappaletta työstöpäitä (8, 9), jolloin n on luonnollinen luku, edullisesti 0, 1 tai 2. 13 88470

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samalla työstöpäällä (8, 9) työstetään ensimmäisen sivuttaisliikkeen aikana kappaleen etupäähän ensimmäinen liitososa ja toisen sivuttaisliikkeen aikana kappaleen takapäähän toinen liitososa, jotka liitososat ovat keskenään identtiset.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä sellaisten kappaleiden valmistamiseksi, joiden päissä on erilaiset liitos-osat, tunnettu siitä, että samalla työstöpäällä (8, 9. muodostetaan kappaleen toiseen päähän naarasliitososa ja sen toiseen päähän urosliitososa suorittamalla tukipöydälle (21) vaihesiirto työstöjen välillä, esim. muuttamalla tuki-pöydän (21) korkeutta kappaleen pitkittäissuunnan tasossa 1/2 liitoksen sormen paksuuden verran.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että työstöyksikköön (3) sovitetaan rinnakkain kaksi kappaletta työstöpäitä (8, 9)

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että työstöyksikköön (3) sovitetaan rinnakkain kaksi kappaletta erilaisia työstöpäitä (8, 9), joista ensimmäinen työstöpää (8) tuottaa esim. naaras-liitoksen osia ja toinen työstöpää (9) esim. uros-liitoksen osia, jolloin kukin kappale vuorollaan kuljetetaan työstettäväksi joko ensimmäisen tai toisen työstöpään kautta kaksi kertaa, niin että kappaleen molempiin päihin saadaan työstetyksi samanlaiset liitososat.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että joka toista kappaletta työstetään ensimmäisellä työstöpäällä (8) ja joka toista toisella työstöpäällä (9).

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että työstöyksikköön sovitetaan neljä työstöpäätä (31 - 34), kaksi rinnakkain edessä (31, 33) ja kaksi rinnakkain takana (32, 34), jolloin ensimmäisen sivut- 1« 88470 taissiirtoliikkeen aikana kappaleen etupäähän työstetään ensimmäinen liitososa jommankumman edessä olevan työstöpään avulla ja toisen sivuttaissiirtoliikkeen aikana vastaavasti toinen liitososa takana olevan työstöpään avulla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että työstöyksikköön sovitettavista työstöpäistä edessä olevilla (31, 33) ja takana olevilla (32, 34) tuotetaan erilaisia liitososia.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaista työstöpäätä voidaan siirtää ylös-alas kappaleiden peräkkäisten siirtoliikkeiden aikana halutun profiilin muodostamiseksi.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että työstettävät kappaleet kuljetetaan työstöpäihin sekä niiden välillä kelkalla (5, 15) puristuksena alaisina. is 88470