FI87845B - Skivenhet - Google Patents

Description

1 87845

Levyasema

Seuraavassa kuvauksessa levy määritellään magneettiseksi levyksi ja pää määritellään magneettipääksi.

5 Tämä keksintö koskee oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista levyasemaa, jota käytetään elektronisessa tietokoneessa tai muistilaitteena ja erityisesti toiminnallisesti ohjausaskelmoottoriin sidoksissa olevan magneettipään pysähdysaseman asetukseen.

10 Viime aikoina IC-muisteja, magneettiteippejä tai magneettilevyjä on käytetty muistilaitteina. Kuitenkin IC-muistit eivät ole sopivia siinä mielessä, että ne ovat haihtuvia ja muistisisältö häviää, kun sähkövirtalähde kytketään epähuomiossa pois päältä. Lisäksi niiden muisti-15 kapasiteetti on melko alhainen. Magneettinauhat ovat sopimattomia suurinopeuksiseen tiedonkäsittelyyn pidentyneen ajan takia, joka ilmenee tietoa haettaessa. Niinpä mag-neettilevy, jossa on suuri muistikapasiteetti ja joka sallii lyhyemmän hakuajan, on toivottava.

20 Kuvio 1 esittää tavanomaisen magneettilevyaseman yleiskuvaa. Magneettilevyssä 1 on lukuisia samankeskeises-ti järjestettyjä tietouria, jotka on suunniteltu tieto-v muistiksi ja se voi pyöriä vakionopeudella askelmoottorin ; 2 pyörimisen kanssa tiedon lukemiseksi ja kirjoittamisek- 25 si. Magneettipää 3 on asetettu niin, että se ulottuu levyn ·· 1 molemmille puolille pienen välimatkan päähän levyn 1 pinnoista, ja se liikkuu pitkin levyn pintaa vaikuttaen luku- ja kirjoitustoimintoihin. Pää 3 liikkuu toimimootto-rin 5 avulla, jota ohjaa askelmoottori 4. Moottorit 2, 4 .30 ja toimimoottori on kiinnitetty alustaan 6. Oikean tiedon lukemiseksi ja kirjoittamiseksi sisään ja ulos magneetti-levystä 1 täytyy magneettipään 3 pysäyttää tarkasti yhteen levyn 1 valittuun tietouraan ilman kohdistusvirhettä.

·:··- Tavanomaisessa laitteessa ohjaa magneettipään 3 . *, 35 pysähdyskohtaa kuitenkin askelmoottorin pysähdyskulma.

2 87345

Askelmoottoria pyöritetään portaittain, vaikka askelkulma on pieni. Kuitenkin, vaikka ympäristölämpötila muuttuu vähän, voi magneettipään 3 pysähdyskohta levyn valitussa urassa vaihdella magneettilevyn 1, toimimoottorin 5 ja 5 alustan lämpölaajenemisen takia. Tämä johtaa tiedon luotettavuuden menetykseen vierekkäisten urien välillä olevan magneettisen häiriön johdosta. Tämä aiheuttaa ongelmia, kun urien lukumäärää levyssä lisätään.

Tämän keksinnön eräs tarkoitus on tuottaa magneetit) tilevyasema, jossa edelliset haittapuolet eliminoidaan.

Tämä saavutetaan keksinnön mukaisella levyasemalla, jolle on tunnusomaista, että magnetointivirta, joka nousee ylös aikaväliksi Tl ja laskee alas aikaväliksi T2 jakson T aikana, aikaansaadaan kulkemaan yhdessä kohdistussähkömoot-15 torin magnetointikäämissä, kun taas magnetointivirta, joka laskee alas saman aikavälin Tl aikana ja nousee ylös saman aikavälin T2 aikana aikaansaadaan kulkemaan toisessa magnetointikäämissä, joka on toisen magnetointikäämin vieressä, kohdistusvirheen asettelulaitteesta saatavien ana-20 logiasignaalien suuruuden funktiona, pysähdyskohdistus- asettelulaitteen ollessa toimiva asettelemaan aikavälien Tl tai T2 kestoa suhteessa jaksoon T.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti tavanomaista mag-: neettilevyasemaa; : 25 kuvio 2 esittää kaaviollisesti tämän keksinnön mu kaista magneettilevyasemaa; kuvio 3 on lohkokaavio, joka esittää tämän keksinnön koko asemaa; kuvio 4 on lohkokaavio, joka esittää yksityiskoh-. 30 taisesti pysäytysasema-asetusosaa 17A, joka on esitetty kuviossa 3; kuvio 5 on piirikaavio, joka esittää tämän keksin-nön ohjauspiiriä ja säätöpiiriä? kuvio 6 on askelmoottorin magnetointikäämien kaa-- 35 viollinen kytkentäkaavio;

3 li 7 P ,1 P

kuvio 7ä on selittävä piirustus, joka esittää mag-netointikäämien resultanttisähkökulmaa; kuvio 7b on selittävä piirustus, joka esittää resultanttisähkökulmaa tapaukselle, jossa virran sallitaan 5 kulkevan vain magnetointikäämin vaiheessa A; kuvio 7c on selittävä piirustus, joka esittää resultanttisähkökulmaa tapaukselle, jossa samansuuruisten virtojen sallitaan kulkea käämien vaiheissa A ja D; kuvio 7d on selittävä piirustus, joka esittää re-10 sultanttisähkökulmaa tapaukselle, jossa virran sallitaan kulkevan vain käämin vaiheessa D; kuviot 8a - 8b ovat aaltomuotokaavioita, jotka esittävät tulosignaaleja roagnetointivirran funktiona; kuvio 9 esittää ajoituskaavioita tulopulssitoimin-15 tajaksolle, joka on yhtä suuri kuin 50 prosenttia; kuvio 10 esittää muutoksia magnetointivirrassa, jonka aiheuttaa muutokset tulopulssitoimintajaksossa; ja kuvio 11 on kaavio, joka esittää muutoksia kulje-tinpoikkeamassa, jonka aiheuttaa muutokset tulopulssitoi-20 mintasuhteessa K.

Tämän keksinnön parempana pidetyt kohdat selitetään tämän jälkeen viittaamalla mukana seuraaviin piirroksiin.

Kuvio 2 esittää tätä keksintöä koskevan magneetti-levyaseman perspektiivisen kuvan. Viittaamalla kuvaan on : 25 alustassa, jota ei ole esitetty, magneettilevy 8, joka on sovitettu tiedon taltiointiin ja muistamiseen ja jolla on useita samankeskisesti järjestettyjä raagneettiuria 7, liikkuva osa 10, joka on sovitettu kohdistamaan magneetti-pää 9 ja askelmoottori 11 vaikuttamaan liikkuvan osan 10 . . 30 translatoriseen liikkeeseen. Akselimoottori 12, joka vaikuttaa magneettilevyn 8 pyörimiseen, on asetettu levyn 8 alapuolelle. Liikkuvaan osaan 10 on tehty sen läpi pari pitkittäisiä läpireikiä, joiden läpi pari ohjainsauvoja • ··· 13a, 13b on sijoitettu niin, että liikkuva osa voi suorit- 35 taa translatorista liikettä pitkin näitä ohjainsauvoja.

4 87845 Tällä tavoin magneettipää 9, joka on kiinnitetty liikkuvaan osaan 10, voi myös kulkea pitkin levyä 8 liikkuvan osan 10 translatorisen liikkeen kanssa. Askelmoottorin 11 roottoritanko 14 välittää ohjausvoiman liikkuvan osan 10 5 translatorisen liikkeen aikaansaamiseksi välityshihnan 16 avulla, jonka jousi 15 pitää jännityksessä. Neljä magne-tointikäämiä 11a on suljettu sisään askelmoottoriin 11 kuvassa 4 esitetyn roottorin pyörimisen aikaansaamiseksi. Neljä magnetointikäämin liitintä PA, PB, PC ja PD ja yh-10 teinen liitin PV näille magnetointikäämeille on ulkoisesti käytettävissä askelmoottorissa 11.

Kuvio 3 esittää lohkokaaviota kohdistusvirhekor-jaus- ja säätöpiiristä, jossa on kohdistusvirhehavainnoin-tipiiri 19, joka havaitsee kohdistusvirheen suuruuden 2-15 bitin ja 3-bitin signaalein, säätöpiiri 17 ja ohjauspiiri 18 tämän keksinnön mukaan. Kuten tulee ilmeiseksi seuraa-vasta kuvauksesta, kohdistusvirheen suuruus havaitaan ha-vainnointipiirillä 19 ja piirin 17 pysäytyssäätöosaa 17A säädetään kohdistusvirheen automaattiseksi poistamiseksi. 20 Kuvio 5 esittää koko piirin tämän keksinnön mag- neettilevyasemassa. Erityisesti piiri käsittää säätöpiirin 17 säätämään virtaa, joka kulkee magnetointikäämeissä ja : ohjauspiirissä 18, joka on mainittu yllä. Jännite V kytke tään liittimen PV kautta magnetointikäämien 11a vaiheiden :::25 A, B, C ja D yhteen päähän, toisten päiden ollessa kytketty kytkintransistorien QA, QB, QC ja QD kollektoriliitti-miin diodien DA, DB, DC ja DD kautta vastaavasti. Ei-in-vertoivien porttien GA, GB, GC ja GD tulot kytketään säätöpiirin 17 lähtöihin ja niiden vastaavat lähdöt kytketään . . 30 transistorien QA, QB, QC ja QD kantaliittimiin niin, että näiden transistorien kantapotentiaaleja säädetään tulosig-naalien funktiona, jotka kytketään portteihin säätöpiiristä 17. Tällä tavoin sähköinen liitos transistorien QA -QD kollektorien ja maadoitettujen emitterien välillä kyt-. . 35 ketään päälle tai pois päältä riippuen kantasignaaleista.

5 87845

Vastukset RA, RB, RC ja RD bias-virtojen johtamiseksi transistorien QA - QD kantaelektrodeihin kytketään vastaavasti lähteen V+ vastaavien liittimien välille, jotka ovat transistorien QA - QD kantaelektrodien ja port-5 tien GA - GD välillä. Diodit DAI, DB1, DC1 ja DD1 kytketään ensimmäisistä päistä yhteen Zener-diodin DT liittimeen, joka on sovitettu absorboimaan ylijännitteen, joka on syntynyt magnetointikäämien vastaavissa vaiheissa, ja vastaavat toiset päät liitoskohtiin, jotka ovat vastaavas-10 ti diodien DA - DD ja transistorien QA - QD kollektori-elektrodien välissä. Pysäytysasemasäätöosaa 17A käytetään säätämään lähtöpulssien toimintasuhdetta, se on, tulopuls-seja ohjauspiiriin 18, ja se käsittää alaosan 30 määräämään kohdistusvirheen suunnan ja suuruuden ja alaosan 31 15 ohjauslähtöpulssien toimintasuhteen määräämiseksi.

Yllä kuvatussa rakenteessa säätösignaalit saadaan säätöpiiristä 17 ohjauspiiriin 18, joka sitten aikaansaa magnetointivirran kulkemisen askelmoottorin 11 magnetoin-tikäämeissä 11a säätösignaalien mukaisesti. Magnetointi-20 virta aikaansaa askelmoottorin 11 roottorivarren pyöri mään aikaansaaden siten liikkuvan osan 10 translatorisen liikkeen niin, että magneettilevy 9 liikkuu ja pysähtyy : valittuun yhteen tietouraan 7. Kun maneettipään 9 pysäh- i.i ! dyskohta on oikeassa rekisterissä toivotussa urassa 7, : : . 25 voidaan tieto kirjoittaa sisään tai lukea ulos urasta 7 - magneettipäällä 9. Osa 17A suorittaa magneettipään 9 py- sähdyskohdan hienoasetuksen korjaten pysähdyskohtavirheen tavalla, joka kuvataan myöhemmin.

Askelmoottorin 11 neljä magnetointikäämiä 11a mer-. . 30 kitään vaiheilla A, B, C ja D (kuv. 6). Virrat, jotka kulkevat näissä vaiheissa merkitään IA:11a, IB:llä, IC:llä ja IDtllä. Magnetointivirrat syötetään yhteisen liittimen PV läpi.

Menetelmä magnetoida vain yksi neljästä vaiheesta . . 35 on tässä pidetty parempana kuin yksi-vaihemagnetointia, 6 87845 kun taas menetelmä magnetoida kaksi vaihetta on tässä pidetty parempana kuin kaksi-vaihemagnetointia ja menetelmä, joka käsittää yksi-vaihemagnetoinnin ja kaksi-vaihemagne-toinnin kombinaation on tässä pidetty parempana kuin yksi-5 vaihe-kaksivaihemagnetointia. Nyt selitetään kaksi-vaihe-magnetointi. Kun virta IA vaiheessa A ja virta ID vaiheessa D muodostavat sähkökulman, joka on yhtä suuri kuin 90°, on sähkömagneettinen voima, joka vaikuttaa askelmoottorin 11 roottorissa virtojen IA ja ID resultanttisähkökulmien 10 suunnassa kuten on esitetty kuviossa 7A. Tässä kuvassa kulma Θ on < ΙΑ·Θ · I, jossa kulma Θ on riippuvainen IA:n suunnasta askelmoottorissa ja sähkömagneettisen voiman I suuruus roottorissa 14 on annettu 15 I = Vlh1 + ID2 .

Sen takia, kun virrat IA ja ID aikaansaadaan virtaamaan vaiheissa A ja D, vastaavasti, pysähtyy roottori kohtaan, jonka määrää kulma Θ suhteessa referenssisuuntaan askel-20 moottorissa 11. Momentin suuruus, joka indusoituu, kun roottori on kulmassa Θ on verrannollinen sähkömotorisen voiman suuruuteen, joka on mainittu yllä.

’ Kuvat 7b - 7d esittävät muutoksia sähkövirrassa, ' joka kulkee vaiheissa A-D, kun resultanssikulma muuttuu !. : 25 0°:sta 90°:een. Kun ID = O, on resultanttikulma nolla (kuv. 7b). Tämä tilanne esiintyy, kun vain vaihe A on mag-netoitu (yksivaihemagnetointi). Kun IA = ID, on resultanttikulma Θ 45° (7c). Kun IA = 0, on resultanttikulma Θ 90° (kuv. 7d). Tämä tilanne esiintyy, kun vain vaihe D on mag-; 30 netoitu (yksivaihemagnetointi) .

Tästä seuraa se, että kun virta, joka kulkee vaiheessa D, kasvaa vähitellen nollasta, kun taas päin vastoin virta, joka kulkee vaiheessa A asteittain pienenee, voidaan resultanssisähkökulmaa Θ muuttaa 0°:sta 90°:een 35 niin, että toivottu kulma voidaan valita.

7 87845

Kun halutaan muuttaa sähkökulmaa Θ alueessa 90 °-180°, riittää, että asetetaan virtaa IC vaiheessa C ja virtaa ID vaiheessa D. Samoin sähkökulmalle Θ alueessa 180° - 270° ja alueessa 270° - 360°, riittää, että asetel-5 laan vastaavasti virtoja IA ja IB.

Edellä olevasta on arvioitavissa, että mikä tahansa resultanttikulma Θ voidaan aikaansaada valitsemalla kaksi vierekkäistä magnetointivaihetta ja asettamalla virtoja, jotka kulkevat vastaavissa vaiheissa.

10 Resultanttisähkökulma Θ voidaan muuttaa muuttamalla virtojen IA - ID suuruutta niin, että askelmoottorin 11 roottorivartta 14 pyöritetään askeleittain vasteena niille, jolloin liikkuva osa 10 liikutetaan asentoon, joka vastaa resultanttisähkökulmaa Θ, ohjainsauvojen 13a, 13b 15 kanssa. Tämän mukaan voidaan magneettipään 9 pysähdyskoh-taa asetella mihin tahansa haluttuun kohtaan tietolevyllä 8, kun virtaa, joka kulkee vaiheissa A-D, muutetaan kuten halutaan.

Askelmoottorin 11 pysähdyskulman säädön toiminta 20 selitetään tämän jälkeen säätöpiirin 17 ja ohjauspiirin 18 yhteydessä, jotka on esitetty kuvissa 3-5.

Vasteena analogiasignaaleille, jotka saadaan virhe-::· havainnointipiiristä 19 (joka havaitsee magneettipään 9 kohdistusvirheen suuruutena 2-bitin ja 3-bitin signaaleja • 25 käyttäen) laskee alaosa 30 kohdistusvirheen vaiheen ja *:* suuruuden ja asettaa lähtösignaalin S2 alaosaan 31, joka sitten laskee signaali S2 perusteena toimintasuhteen koh-distusvirheen suuruuden poistamiseksi ja lähettää saman ohjauspiirille 18 signaalina S3.

. . 30 Yhden aikavälin T aikana johdetaan signaali S3 sää- töpiiristä 17 porttiin GA, aikavälin Tl aikana korkean tason signaalina ja aikavälin T2 aikana matalan tason sig-:naalina (kuv. 8a), porttiin GD johdetaan matalan tason ·;·*: signaali aikavälin Tl aikana ja korkean tason signaali . 35 aikavälin T2 aikana säätöpiiristä 17. Niinpä tulosignaalit 8 B 7 8 4 5 portteihin GA ja GD nähden ovat 180°:een vaihesiirrossa toisiinsa nähden. Kullakin tulopulssilla portteihin 6A ja 6D on jakso T. Lähtö portista GA nousee ylös aikavälin Tl aikana niin, että transistorin QA kollektorilta emitteril-5 le oleva tie tehdään johtavaksi ja hetkellinen virta iAl kulkee vaiheen A läpi diodin DA kautta. Seuraavaksi aikavälin T2 aikana lähtösignaali portista GA laskee alas niin, että transistorin GA kollektori emitteritie tehdään johtamattomaksi. Kuitenkin syöksyvirta ΪΑ2 kulkee vaiheen 10 A läpi. Nämä virrat iAl, iA2 ovat likimäärän exponentiaa-lisia käyrämuodoltaan magnetointikäämien induktanssin takia. Sen takia virralla iA, joka kulkee vaiheessa A on kuvan 8b esittämä käyrämuoto. Ottamalla keskiarvo virrasta iA aikavälin T kuluessa, voidaan keskiarvovirta tai magne-15 tointivirta IA esittää seuraavasti:

T

IA = 1/T·/ (ΪΑ1+ΪΑ2)dt.

0 20 Kääntymällä nyt porttiin GD, johdetaan signaali, joka on esitetty kuvassa 8c, säätöpiiristä 17, joka siten tekee transistorin GD kollektoriemitteritien johtavaksi ja 25 sitten johtamattomaksi samalla tavoin. Niinpä virta, joka on esitetty kuvassa 8d kulkee vaiheessa D. Keskiarvovirta ta magnetointivirta ID voidaan esittää: fT . .

: 30 ID = 1/T-j (iDl+iD2) dt.

‘‘o Kääntymällä sitten portteihin GB ja GC, koska mata-35 lan tason signaali johdetaan näihin portteihin säätöpiiristä kuten on esitetty kuvioissa 8e ja 8j, ovat magne-tointivirrat, jotka kulkevat vaiheissa B ja C nolla (kuv.

;· 8f ja 8h) .

9 87845

Kuvio 9 esittää tapauksen, jossa aikavälit Tl, T2 ovat sellaisia, että Tl = T2 saman aikavälin T aikana. Signaali, joka on esitetty kuvassa 9a johdetaan porttiin GA, kun taas signaali, joka on esitetty kuvassa 9c johde-5 taan porttiin GD. Virrat iA, iB, jotka kulkevat tänä aikana vaiheissa A ja D, ovat käyrämuodoltaan kuvien 9b ja 9d mukaisia. Koska virrat iA ja iB ovat symmetrisiä toisiinsa nähden, iAl = iD2 ja iA2 = iDl. Sen takia magnetoin-tivirrat IA ja ID ovat keskenään samansuuruisia.

10 Tällä tavoin magnetointivirrat, jotka kulkevat mag- netointikäämien vaiheissa A ja D, voidaan muuttaa, kun aika, jonka aikana signaalit, joilla on vaihe-ero 180° suhteessa toisiinsa syötetään säätöpiiristä 17 portteihin GA ja GD, muutetaan pysähdyssäätöosassa 17A, tai toisin 15 sanoen, kun näiden kahden signaalin toimintajaksoa muutetaan. Muuttamalla magnetointivirtaa tällä tavalla, edellä mainittu resultanttisähkökulma 8 muuttuu ja sen takia myös roottorin 14 pyörintäkulma muuttuu magneettipään 9 pysäh-dyskohdan hienoasettelua varten.

20 Virrat, jotka kulkevat vastaavissa vaiheissa, kun aikaväli Tl, jonka aikana signaalit syötetään säätöpiiristä 17 portteihin GA, GD 180° vaihesiirrossa, muuttuu py-säytyssäätöosassa 17A, ovat nyt käsittelyn alaisia.

Kuva 10 esittää magnetointikäämien A, D magnetoin-25 tivirtoja iA, iB vaiheissa A ja D tulopulssitoimintasuh-teen K funktiona. Tulopulssitoimintasuhde K määritellään tässä aikavälin Tl suhteena vastaavaan aikaväliin T, jonka aikana korkean tason signaali johdetaan porttiin GA ja matalan tason signaali johdetaan porttiin GD. Sen takia . . 30 tulopulssitoimintasuhde K esitetään seuraavasti: K = Tl/T, jossa (T = Tl + T2). Mukavuuden takia se tavallisesti ilmaistaan prosentteina niin, että Kp = Tl/T x 100.

0 %:n tulopulssitoimintasuhteella magnetointivirta IA on nolla (0 %), kun taas ID on 100 %. Sen takia vain 35 vaihe D on magnetoitu (yksivaihemagnetointi). Kun tulo- 10 87 845 pulssitoimintasuhde on 50 %, ovat magnetointivirrat IA ja ID keskenään yhtä suuret niin, että vaiheet A ja D ovat magnetoitu (kaksivaihemagnetointi). Kun tulopulssitoimin-tasuhde on 100 % ovat magnetointivirrat IA ja ID vastaa-5 vasti 100 % ja 0 % niin, että vaihe A on magnetoitu (yksi-vaihemagnetointi).

Sen takia magnetointivirtojen IA ja ID suuruutta voidaan muuttaa kuten halutaan muuttamalla tulopulssitoi-mintasuhdetta Kp pysähdyssäätöosassa 17A.

10 Kuva 11 esittää mitattuja ura-offset-arvoja tulo- pulssitoimintasuhteelle Kp, jota muutetaan nollasta 100 %: iin uran leveyden ollessa 100 mikronia. Sen takia mikä tahansa ura-offset tai virhe voidaan saada aikaan muuttamalla tulopulssitoimintasuhdetta Kp. Magnetointivirrat, jotka 15 kulkevat vaiheissa C-D, B-C ja A-B voidaan säätää samalla tavoin sopivasti valitsemalla tulopulssien pulssitoimintasuhde, joka syötetään säätöpiiristä 17 portteihin GA-GD.

Kuten yllä on kuvattu, mikä tahansa ura-offset voi-20 daan saada aikaan muuttamalla tulopulssitoimintasuhdetta Kp pysähdyssäätöosassa ja hetkellä, jolloin magneettipää 9 on poikkeutunut tai sille on tullut eroa suhteessa tieto-uraan 7, voidaan magneettipään asema korjata tarkasti muuttamalla tulopulssitoimintasuhdetta Kp. Sen takia, mag-25 neettipään 9 pysähdyskohta voidaan positiivisesti korjata sopivasti asettelemalla tulopulssitoimintasuhdetta Kp vasteena mitoitusvirheille, lämpölaajenemiselle tai muille merkityksellisille komponenttiosien tiedoille. Esimerkiksi, kun magneettipäälle 9 on tullut eroa suhteessa tie-30 touraan 7, tulopulssitoimintasuhde Kp on aikaansaatu suuntaan, joka poistaa eron tai kohdistusvirheen.

Kuva 3 esittää lohkomuodossa kohdistusvirheen kor-jaus- ja säätöpiiriä, joka on kytketty kohdistusvirheha-vainnointipiiriin 19, joka havaitsee kohdistusvirheen suu-35 ruuden 2-bitin tai 3-bitin signaalina, käsittäen tämän 11 87845 keksinnön säätöpiirin 17 ohjauspiirin 18. Tämän keksinnön mukaan kohdistusvirheen suuruus voidaan poistaa automaattisesti havainnoimalla kohdistusvirhettä havainnointipii-rissä 19 ja säätämällä säätöpiirin 17 pysähdyssäätöosaa 5 17A.

Pitäisi havaita, että ohjauspiirin 16 transistorit QA - QD suorittavat kytkentätoimintaa johtavan tilan ja johtamattoman tilan välillä analogisen toiminnan sijasta niin, että toiminta on hyvin luotettavaa pienin tehonkulu-10 tuksin.

Tätä keksintöä eivät rajoita edelliset kohdat. Esimerkiksi säätöpiirin 17 lähtö voi säätää ohjauspiirin portteja GA - GD digitaalilogiikalla niin, että esimerkiksi mikroprosessoria voidaan käyttää säätöpiirinä 17 disk-15 reettisen logiikkapiirin käytön sijasta. Vaikka neljä-vai- heunipolaarityyppistä piiriä 18 käytetään tässä keksinnössä, voidaan bipolaarista tai muita ohjauspiirejä myös käyttää tämän keksinnön alueella.

Edellä olevan perusteella näyttää, että tämä kek- 20 sintö tarjoaa järjestelmän, jossa vastakkaisten vaiheiden magnetointivirrat aikaansaadaan kulkemaan askelmoottorin kahdessa vierekkäisessä vaiheessa ja näiden kaksivaiheisten magnetointivirtojen toimintasuhdetta muutetaan asettelemaan aikaväliä Tl yhdessä jaksossa T, jonka aikana 25 toinen magnetointivirta nousee ylös ja toinen laskee alas tai aikavälillä T2 samassa jaksossa T, jonka aikana yksi virta laskee alas ja toinen virta nousee ylös niin, että kohdistusvirhe magneettipään ja tiouran välillä voidaan korjata positiivisesti.

. . 30 Tällä tavoin mikä tahansa poikkeama pysähdyskohdas- sa, jonka aiheuttaa muutokset ympäristölämpötilassa, voidaan korjata helposti niin, että saadaan siten hyvin luo-tettaVa tallennus ja/tai lukeminen.

Claims (3)

1. Levyasema käsittäen säätölaitteen (17) kohdis-tussähkömoottorin (11) pysähdyskohdan säätämiseksi ja pään 5 (9) kohdistamiseksi, joka on toiminnallisesti yhdistetty kohdistussähkömoottoriin (11) edeltäkäsin määrättyyn yhteen levyn (8) tietouraan (7), ja kohdistusvirheen aset-telulaitteen (19) analogiasignaalien syöttämiseksi pysäh-dyskohdistusasettelulaitteeseen (17) analogiasignaalien 10 ollessa verrannollisia kohdistusvirheeseen, jonka pää (9) havaitsee, on tunnettu siitä, että magnetointi-virta, joka nousee ylös aikaväliksi Tl ja laskee alas aikaväliksi T2 jakson T aikana, aikaansaadaan kulkemaan yhdessä kohdistussähkömoottorin (11) magnetointikäämissä 15 (llaA-D), kun taas magnetointivirta, joka laskee alas saman aikavälin Tl aikana ja nousee ylös saman aikavälin T2 aikana aikaansaadaan kulkemaan toisessa magnetointikäämissä (llaA-D), joka on toisen magnetointikäämin (llaA-D) vieressä, kohdistusvirheen asettelulaitteesta (19) saata-20 vien analogiasignaalien suuruuden funktiona, pysähdyskoh-distusasettelulaitteen (17) ollessa toimiva asettelemaan aikavälien Tl tai T2 kestoa suhteessa jaksoon T.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levyasema, tunnettu siitä, että pysähdyskohdistusasettelulaite (17) 25 käsittää laitteen (30) kohdistusvirheen suunnan ja suuruu den laskemiseksi analogiasignaalien funktiona ja vastaavan signaalin S2 antamiseksi ja laitteen (31) määräämään as-kelmoottorin (11) toimintasuhteen, joka ohjaa tulopulssia lähtösignaalin S2 perusteella ja antaa vastaavan signaalin 30 S3.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levyasema, tunnettu siitä, että kohdistussähkömoottori (11) on as-kelmoottori. 13 8 78 4 5