FI87122C - Radiosystem - Google Patents

Description

87122

Radioj är j estelmä

Keksinnön kohteena on radiojärjestelmä, joka käsittää useita radiojärjestelmän kattamalle alueelle toisis-5 taan erilleen sijoitettuja kiinteitä radioasemia sekä ainakin yhden liikkuvan radioaseman, joka kulloinkin signa-loi vain yhden kiinteän radioaseman kanssa, jossa järjestelmässä on ainakin yksi kutsukanavana toimiva taajuuskanava, joka on ajallisesti jaettu useille kiinteille radioit) asemille kutsusignaalin lähettämistä varten.

Eräissä solukkoradiopuhelinjärjestelmissä on yksi taajuuskanava jaettu ajallisesti useammalle kiinteälle radioasemalle eli tukiasemalle, jotka lähettävät tällä kut-sukanavalla peräkkäin kukin omalla vuorollaan. Tällaista 15 järjestelmää käytetään, kun radiokanavista on puutetta ja radioliikennettä on vähän. Tällaisessa radiopuhelinjärjestelmässä kukin radiopuhelin eli liikkuva radioasema reagoi vain yhden tukiaseman, jolle se on kyseisellä hetkellä rekisteröitynyt, kutsusignaaliin ja signaloi takaisinpäin 20 järjestelmään (keskukseen) vain tämän tukiaseman kautta kutsusignaalin vastaanottamisen aikana. Jos kuitenkin tämän tukiaseman signaali ei enää saavu radiopuhelimelle riittävän voimakkaana, radiopuhelin valitsee muilta tukiasemilta vastaanottamisensa kutsusignaalien perusteella 25 uuden tukiaseman, jolle se rekisteröityy. Tällaisessa järjestelmässä aikajakoinen kutsukanava johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa puheyhteyksien muodostaminen radiopuhelinten ja verkon välille kestää tilastollisesti kauemmin kuin järjestelmässä, jossa kutsukanava on aina tukiaseman 30 käytettävissä (ei ole aikajaettu). Tämä on seurausta siitä, että tukiasemalla saattaa olla lähetettävänään ja vas-taanotettavanaan enemmän sanomia kuin se lähetysvuorollaan ehtii käsitellä.

Keksinnön päämääränä on aikajakoista kutsukanavaa 35 käyttävä radiojärjestelmä, jossa saavutetaan optimaalinen 2 87122 puhelunmuodostusaika eri tilanteissa.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä radiojärjestelmällä, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että kullekin kiinteälle radioasemalle mainitulta 5 kutsukanavalta annettavan lähetysajan pituus on muutettavissa kyseiselle kiinteälle radioasemalle annettujen minimi- ja maksimiarvojen välillä kiinteän radioaseman vastaanottamien ja lähetettävänä olevien sanomien lukumäärästä riippuvaisesti.

10 Keksinnön mukaisessa järjestelmässä tietylle tuki asemalle annettua lähetysvuoron pituutta voidaan muuttaa tukiaseman kautta kulkevan signaloinnin määrästä riippuvaisesti. Lähetysvuoroa voidaan pidentää myös siirrossa tapahtuneen virheen vaatiman lähetyksen toiston takia ja 15 odotettaessa radiopuhelimelta (välitöntä) kuittausta lähetetylle sanomalle. Lähetysvuoron pituutta koskevat päätökset tehdään edullisesti kyseisen lähetysvuoron aikana ja lähetysvuoron pituus pidetään kurissa käyttämällä vuoro-jatkamisalgoritmissa mukana vuoronpituuden kasvaessa las-20 kevaa todennäköisyysfunktiota. Eri tukiasemille määrättyjen minimi- ja maksimiarvojen avulla voidaan antaa enemmän lähetysaikaa sellaisille tukiasemille, joissa on yleensä enemmän liikennettä (esim. taajamat).

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisem-25 min suoritusesimerkin avulla viitaten oheiseen kuvioon, joka havainnollistaa erästä radiojärjestelmää, jossa keksintöä voidaan soveltaa.

Kuviossa on esitetty radiopuhelinjärjestelmä, jossa järjestelmän kattama maantieteellinen alue on jaettu pie-30 nempiin radioalueisiin eli radiosoluihin Cl, C2 ja C3 siten, että vierekkäiset solut ovat reuna-alueiltaan edullisesti päällekkäin. Kullekin solulle on määrätty puheyhteyksiä varten tietyt taajuuskanavat siten, että ainakin toisiaan lähellä olevilla soluilla on eri taajuudet. Kus-35 sakin solussa Cl, C2 ja C3 on ainakin yksi kiinteä monika- li 3 87122 navainen lähetinvastaanotinlaitteisto BS1, BS2 ja BS3, jota tässä yhteydessä kutsutaan tukiasemaksi. Kaikki tukiasemat BS1, BS2 ja BS3 on kytketty järjestelmäohjaimeen CP, joka ohjaa koko järjestelmän toimintaa.

5 Ohjaussignalointia, kuten puhelunmuodostussigna- lointia, varten on järjestelmässä useilla tukiasemilla BS1, BS2 ja BS3 kutsukanavana yhteinen taajuuskanava, jota tukiasemat BS1, BS2 ja BS3 käyttävät aikajakoisesti peräkkäin kutsusanomiensa lähettämiseen. Järjestelmässä voi ol-10 la useita tukiasemaryhmiä, joilla on kullakin oma kutsu-kanava. Lähetyssekvenssi alkaa tietystä tukiasemasta ja päättyy taukoon ennenkuin sekvenssi alkaa uudelleen saman tukiaseman lähetyksellä. Ohjauskanavalla lähetettävät kut-susignaalit tai purskeet noudattavat keksinnön ensisijai-15 sessa suoritusmuodossa Englannin kauppa- ja teollisuussmi-nisteriön (DTI) julkaiseman standardin MPT 1327 mukaista radiopuhelinsignalointia. Tällöin kutakin pursketta edeltää tauko, jonka aikana yksikään tukiasema BS ei lähetä kutsukanavalla. Kukin purske sisältää kehyksen, joka alkaa 20 kentillä LET, PREAMBLE ja SYNC, kuten on selostettu standardissa MPT 1327, kappaleessa 3.3.3.1. Jokainen purske on myös merkitty lähetettävän tukiaseman tunnisteella.

Radiopuhelinjärjestelmän alueella liikkuu vapaasti yksi tai useampia liikkuvia lähetinvastaanottimia eli ra-25 diopuhelimia MSI, MS2 ja MS3. Kunkin radiopuhelimen MS on oltava rekisteröityneenä jollekin tukiasemalle järjestelmän alueella ollessaan. Järjestelmä pitää tällä tavoin rekisteriä radiopuhelinten MS karkeasta sijainnista puhelun-muodostustoimenpiteitä varten. Radiopuhelimet MS voivat 30 vapaasti liikkua solusta C toiseen, mutta niiden on siirtyessään suoritettava rekisteröityminen uuden solun C tukiasemalle BS. Radiopuhelimen MS katsotaan olevan aktiivisena solussa C, kun puhelin on valinnut solun tietyn proseduurin mukaisesti, solun tukiasema BS on lähettänyt 35 purskeen ja radipuhelin MS on vastaanottanut tukiaseman 4 87122 tunnisteen. Mainittu valintaproseduuri voi perustua eri tukiasemilta BS vastaanotettuun signaalivoimakkuuteen sekä signaloinnin laatuun radiopuhelimen MS kannalta.

Radiopuhelin MS voi lähettää signalointisanomia 5 vain, kun solun C, jossa radipuhelin on aktiivisena, tukiasema BS lähettää samanaikaisesti kutsukanavalla. Radiopuhelin MS voi vastaanottaa myös muiden tukiasemien purskei-ta, mutta se ei tällöin voi vastata vastaanottamiinsa sanomiin. Kun radiopuhelin vastaanottaa eri tukiasemien 10 purskeita sekventiaalisesti, voi signaalivoimakkuus (kentän voimakkuus) ja bittivirhesuhde vaihdella purskeesta toiseen, jolloin radiopuhelimella on mahdollisuus mitata näitä parametrejä oman tukiaseman BS lähetysvuorojen välillä. Tätä varten jokaisen tukiaseman BS lähettämän purs-15 keen lopussa on tieto, kuinka pitkä aika on käytettävissä muiden tukiasemien mittauksiin ennen saman aseman uutta lähetystä. Oman tukiaseman BS lähetysten välillä MS voi mitata myös muita aikajakoisia kutsukanavia, jos tällaisia on.

20 Radiopuhelin MS tallentaa mittaustulokset muistiin purskeiden mukana saamiaan tukiasematunnisteita indekseinä käyttäen. Näin kukin radiopuhelin MS voi pitää yllä listaa tukiasemista ja niiden signaalivoimakkuuksista ja voi pu-helunmuodostustilanteessa tarvittaessa nopeasti ilman mit-25 tauksia vaihtaa tukiasemaa.

Jokaisen tukiaseman BS lähetysvuoron eri purskeen pituutta kutsukanavalla voidaan muuttaa dynaamisesti tukiaseman BS tulevien ja lähtevien sanomien lukumäärästä riippuvaisesti kyseiselle tukiasemalle BS annettujen mini-30 mi- ja maksimiaikojen välillä. Tällöin myös purskesekvens- sin kokonaisaika voi muuttua.

Radiopuhelimen MS kannalta edellä mainitut ohjaus-kanavasignaloinnit ja mittaukset tapahtuvat luonnollisesti vain silloin, kun radiopuhelimella ei ole puheyhteyttä ja 35 se kuuntelee kutsukanavaa.

5 87122

Kuvio ja siihen liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen radiojärjestelmä voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (2)

1. 6 87122 Patenttivaatimus Radiojärjestelmä, joka käsittää useita radiojärjestelmän kattamalle alueelle toisistaan erilleen sijoitettu-5 ja kiinteitä radioasemia (BS1, BS2, BS3) sekä ainakin yhden liikkuvan radioaseman (MSI, MS2, MS3), joka kulloinkin signaloi vain yhden kiinteän radioaseman kanssa, jossa järjestelmässä on ainakin yksi kutsukanavana toimiva taajuuskanava, joka on ajallisesti jaettu useille kiinteille 10 radioasemille kutsusignaalin lähettämistä varten, tunnettu siitä, että kullekin kiinteälle radioasemalle (BS1, BS2, BS3) mainitulta kutsukanavalta annettavan lähetysajan pituus on muutettavissa kyseiselle kiinteälle radioasemalle annettujen minimi- ja maksimiarvojen välillä 15 kiinteän radioaseman vastaanottamien ja lähetettävänä olevien sanomien lukumäärästä riippuvaisesti.
2. 20 Radiosystem, som omfattar ett flertal stationära radiostationer (BS1, BS2, BS3) placerade ätskils frän va-randra pä det av radiosystemet täckta omrädet samt ätmin-stone en rörlig radiostation (MSI, MS2, MS3), vilken i varje enskilt fall signalerar endast med en stationär ra-25 diostation, vilket system har ätminstone en som anropskanal fungerande frekvenskanal, vilken är tidsindelad pä flerta-let stationära radiostationer för sändning av en anrops-signal, kännetecknat därav, att längden för sändningstiden frän nämnda anropskanal tili respektive sta-30 tionära radiostation (BS1, BS2, BS3) kan varieras mellan minimi- och maximivärden, som givits ät radiostationen i fräga beroende pä antalet meddelanden, som mottas och skall sändas av den stationära radiostationen. i,