FI85037B - Foerfarande och anordning foer behandling av avfallstryckpapper. - Google Patents

Description

1 85037

Menetelmä ja laitteisto jätepainopaperin käsittelemiseksi

Keksintö liittyy jätepaperin, myös painopaperin, käsittelyyn, jonka avulla paperista saadaan erittäin hyvälaatuista valkeaa paperimassaa, jota voidaan käyttää painamiseen.

Jätepaperia kerätään ja käytetään uudelleen yhä enenevässä määrin paperin ja kartongin valmistuksessa. Kun jätepai-nopaperista tehdään valkeaa paperimassaa, valmistamisessa on yleensä seuraavat käsittelyvaiheet: - kuidutus, jonka aikana paperi hajotetaan massaksi - esipuhdistusvaihe, jonka aikana saadaan poistetuksi suurin osa muista epäpuhtauksista kuin painoväristä: erityisesti suurikokoiset kappaleet, hajonneet tai hajoamatta jääneet (esimerkiksi langat, nitomanastat, muovinkappa-leet, raskaimmat epäpuhtaudet (linkous)) - painovärin poisto, joka voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla, vaahdottamalla tai pesemällä; käsittelyt ovat toisiaan täydentäviä - perusteellisempi puhdistus, hienopuhdistus, jonka aikana lähes kaikki jäljellä olevat epäpuhtaudet saadaan poistetuksi - jäljelle jääneiden ja kuituihin kiinnittyneiden epäpuhtauksien dispergointivaihe. Yleensä jäljelle voi jäädä painomustetta, vahoja, muovivahoja, liimoja, polyeteeniä jne. Epäpuhtaudet dispergoidaan kuumakäsittelyssä, kuuma- 2 85037 kuidutuksessa, jonka aikana massa sakeutetaan 30-40 prosenttiseksi, ja jauhetaan sitten kuumana, massa joutuu hankaukseen 50-100 °C:ssa jolloin myöhemmin poistettavat epäpuhtaudet dispergoituvat täysin tai pehmenevät ja agglomeroituvat (erityisesti lämmössä sulavat sideaineet ja liimat) - syntyvä massa voidaan valkaista ja sitten se varastoidaan odottamaan jatkokäsittelyä.

Eri vaiheet ovat tietysti enemmän tai vähemmän perusteellisia toivotun paperilaadun mukaisesti eivätkä kaikki vaiheet ole aina välttämättömiä, varsinkaan kuumadispergointi ja valkaisu.

Tulokset tällaisesta käsittelyvaiheketjusta ovat yleensä hyvät (massa on niin valkoista, että sitä voidaan käyttää samanalaisen paperin valmistukseen kuin mistä massa valmistettiin), mutta käsittelyvaiheissa kuluu erittäin paljon vettä ja energiaa, esimerkiksi vaahdotuksessa (suuri voimankulutus, pieni kuiva-ainepitoisuus); hienopuhdistuk-sessa, jossa käytetään pyörrepuhdistimia ja kuumadisper-gointilaitteita, vaativat suuret pääomasijoitukset; lisäksi syntyy hyvin paljon saastuttavaa jätevettä. Näistä syistä jätepainopaperin uudelleenkäyttö valkean massan valmistamiseen ei tunnu erityisen houkuttelevalta.

Paperinjalostuksessa käytetään joskus menetelmää, jolla selluloosakuiduista muodostuva massa jaetaan ennen jauha- 3 85037 tusta ja massa jakautuu kahteen osaan, joista toinen sisältää pitkiä, toinen lyhyitä kuituja.

Jakotekniikkaa on käytetty siksi, että lyhyet ja pitkät kuidut voitaisiin jauhaa erikseen, sillä jälkimmäiset vaativat paljon voimakkaamman käsittelyn kuin ensiksi maini tut. Syntyvä energian säästö ei ole kuitenkaan huomattava.

Kun kierrätetään jätepaperia, tällainen jako ei aina ole tarpeen, koska kuidut on jo kerran hienonnettu; kuitenkin tällaista jaottelua käytetään joskus viimeisessä valkaisu-vaiheessa. Pitkien kuitujen valkaisukäsittely on usein erilainen kuin lyhyiden kuitujen, koska lyhyet kuidut ovat enimmäkseen mekaanista massaa, ja usein lyhyitä kuituja ei tarvitse edes valkaista. Ei siis tarvitse käsitellä kuin tarvittava osa kuiduista. Jaottelu tehdään painovärin poiston ja hienopuhdistuksen jälkeen, kumpaankin jo paino-värittömään ja puhdistettuun kuituryhmään sovelletaan erityistä valkaisukäsittelyä.

Menetelmässä fraktioinnin jälkeen kukin kuitufraktio käy läpi "saostavan pesun", jossa massan kuiva-ainepitoisuus nousee 12-20 prosenttiin.

Ennen valkaisua suoritettavalla kuitufraktioinnilla voidaan kyllä parantaa huomattavasti massan valkoisuutta käsittelemällä vain pientä osaa massasta, näin varsinkin kun tarvitaan kuumakäsittelyä, koska se helposti alentaa mas- 4 85037 san valkoisuusastetta. Energian säästö sen sijaan on vähäistä, eikä investointikulujakaan voida vähentää.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada vähennettyä investointikulu ja, energian ja veden kulutusta syntyvän massan pysyessä silti erittäin korkealaatuisena ja uudelleen käytettynäkin soveltuessa ensiluokkaisen paperin valmistukseen.

Keksinnön kohteena on jätepaperin käsittelymenetelmä, johon kuuluvat seuraavat vaiheet: kuidutus, esipuhdistus, massan jakaminen pitkiä ja lyhyitä kuituja sisältäviin fraktioihin, painovärin poisto vaahdottamalla lyhytkuitu-fraktiosta ja lyhytkuitufraktion seostaminen, pitkiä kuituja sisältävän fraktion hienopuhdistus ja saostaminen, tunnettu siitä, että pitkäkuitufraktiolle suoritetaan vähintään yksi saostava pesu ja siitä, että saostusvedet käytetään uudestaan käsittelyketjussa, jolloin pystytään vähentämään sekä jäteveden määrää, saastuttavaa vaikutusta että veden kulutusta.

Keksintö on edelleen huomattava seuraavista ominaisuuksistaan : - lyhytkuitufraktion saostusvedet käytetään ensisijaisesti painovärin poistovaiheessa ja ylimäärä pannaan kiertoon hienopuhdistusvaiheeseen - pitkäkuitufraktion saostava pesun vedet pannaan ensi- 5 85037 sijaisesti uudelleen kiertoon hienopuhdistuvaiheeseen ly-hytkuitufraktion ylimääräsaostusveden lisäksi ja ylimäärä pannaan uudelleen kiertoon ennen fraktiointia - ennen hienopuhdistusta pitkäkuitufraktiolle suoritetaan kuumakäsittely, saostus ja kuumakuidutus, tunnetuissa saostus- ja kuidutuslaitteissa - pitkäkuitufraktion saostusvedet pannaan uudelleen kiertoon ennen fraktiointia, kuidutukseen ja esipuhdistuk-seen - saostavan pesun ylimääräiset vedet sekoitetaan saostus vesi in ennen kuumakuidutusta - käytetään laitteita, joilla lyhytkuitufraktion pitoi suus säädetään noin 1-1,5 tilavuusprosenttiin vaahdottamalla toteutettuun painovärin poistoon ja noin 20 prosenttiin seuraavan sakeuttamisvaiheen päätteeksi ja pitkäkui-tufraktion pitoisuus noin 30 prosenttiin ensimmäisen saos-tusvaiheen päätteeksi (ennen kuumakuidutusta), 1,5 -1 prosenttiin hienopuhdistusvaiheessa ja noin 20 prosenttiin sakeuttavan pesun päätteeksi.

Keksinnön kohteena on lisäksi jätepaperin käsittelylait-teisto edellä kuvaillun menetelmän toteuttamiseksi. Laitteistoon kuuluu laite kuidutukseen, esipuhdistukseen, massan fraktiointiin pitkiä ja lyhyitä kuituja sisältäviin osiin, painovärin poistoon vaahdottamalla, hienopuhdistuk-seen sekä saostamiseen, tunnettu siitä, että siinä on laite pitkäkuitufraktion saostavaan pesuun, vähintään yksi allas saostusvesille ja saostusvesien palautusputket edellä määritellyn kaltaisessa käsittelyketjussa.

6 85037

Keksintö on edelleen huomattava siitä, että laitteistoon kuuluu: - pitkäkuitufraktion saostusvesien palautusputki, joka johtaa vedet ennen fraktiointilaitetta kuidutus- ja esi-puhdistuslaitteisiin - putki ensisijaisesti lyhytkuitufraktion saostusvesien uudelleen käyttöönottoon painovärin poistolaitteessa ja putki ensisijaisesti pitkäkuitufraktion seostavan pesun vesien ja saostusvesien ylimäärän uudelleen käyttämiseksi hienopuhdistuslaitteessa - fraktiointilaitteen ja hienopuhdistuslaitteen välissä on järjestyksessä lueteltuna sinänsä tunnetut saostuslaite ja kuumakuidutuslaite massan käsittelemiseksi kuumassa ja altaaseen johtava poistoputki saostusvesille - allas, johon kootaan vedet lyhytkuitufraktion saostuksesta ja pitkäkuitufraktion saostavasta pesusta, johon syötetään puhdasta vettä laitteiston käynnistämiseksi, allas pitkäkuitufraktion saostamiseen käytetyn veden kokoamiseen ja siitä, että altaat ovat yhteydessä keskenään siten että toisen altaan ylimäärä valuu toiseen.

Mieluiten pitoisuudet saisivat olla (tilavuusprosentteina) : - lyhyet kuidut: 1 - 1,5 % painovärin poistolaitteessa, 20 % saostuksen päätteeksi 7 85037 - pitkät kuidut: 30 % kuumakuidutuslaitteessa, O,5 - 1 % hienopuhdistuslaitteessa, 20 % seostavan pesun päätteeksi.

Keksintöä selventämään on annettu toteutusesimerkki ja kaavio keksinnön mukaisesta jätepaperin käsittelyketjusta.

Käsittelyn alkuvaiheessa kuidutetaan jätepainopaperi vesipitoiseksi masseiksi, josta suurikokoisimmat epäpuhtaudet on poistettu: langat, muovin kappaleet, nitomanastat jne. Kuidutus tapahtuu sulputtimessa 1, jossa veteen sekoitettu paperi hajoaa erillisiksi kuiduiksi.

Esipuhdistusvaiheessa 2 massasta poistetaan pahimmat epäpuhtaudet, erityisesti suurikokoiset epäpuhtaudet, jotka ovat hajonneet tai jääneet hajoamatta sulputusvaiheessa, sekä suuritiheyksiset epäpuhtaudet, jotka poistetaan mieluiten linkoamalla.

Kuidutus ja esipuhdistus suoritetaan tunnetun kaltaisissa laitteissa.

Keksinnön kannalta on tärkeää, että alkukäsittelyn läpi käynyt massa ei sisällä enää mitään suurempia epäpuhtauksia. Massa fraktioidaan laitteessa 3, joka erottaa lyhyet kuidut 4 pitkistä kuiduista 5. Fraktiointi toteutetaan erittäin tarkalla seulonnalla. Seulan läpi kulkenut massa ei enää sisällä pitkiä kuituja, seula pysäyttää ne ja ne muodostavat pitkiä kuituja sisältävän fraktion.

8 85037 Tässä vaiheessa ei ainostaan tapahdu fraktiointia 3 kuitujen pituuden mukaan, vaan myös erittäin selektiivinen puhdistus, seulan läpi kulkeneessa lyhyitä kuituja sisältävässä fraktiossa ei ole enää mitään esipuhdistuksen 2 jälkeen poistumatta jääneitä epäpuhtauksia, jotka siis jäävät pitkiä kuituja sisältävään fraktioon.

Toisaalta painoväri, joka on massassa ennen fraktiointia, muodostuu erittäin hienojakoisista väriaineista, ja kulkeutuu suurimmaksi osaksi lyhyiden kuitujen mukana. Frak-tiointivaiheesta 3 lähtevässä lyhytkuitufraktiossa 4 on lyhyitä kuituja, painoväriä, täyteaineita ja erittäin hienojakoisia hiukkasia. Pitkäkuitufraktiossa 5 on puolestaan pitkiä kuituja, jonkin verran kuituihin kiinnittynyttä painoväriä, liima-aineita, muovia, keskikokoisia partikkeleita ja täyteaineita.

Kumpaakin fraktiota voidaan siis käsitellä erikseen. Yleisesti ottaen lyhytkuitufraktio 4 on sopivan puhdasta, siitä on epäpuhtaudet poistettu eikä se tarvitse hienopuh-distusta tai kuumentamista, pitkäkuitufraktio 5 sen sijaan vaatii perusteellisemman käsittelyn.

Lyhytkuitufraktio 4 siirtyy laitteeseen 6, jossa painovärin poisto tapahtuu vaahdottamalla, suspensiossa olevat väriaineet poistetaan. Vaahdottamalla tehty painovärin poisto on suositeltava menetelmä, sillä sen avulla saadaan 9 85037 poistetuksi lähes kaikki hydrofobiset hiukkaset (painoväri tai muut) ilman kuituhäviöitä, pesussa menetetään hienoja osasia, täyteaineita ja lyhyitä kuituja.

Vaahdottamalla tapahtuvan painovärin poiston 6 jälkeen massa on puhdasta ja voidaan johtaa saostuslaitteeseen pitoisuuden kohottamiseksi. Painovärin poistossa massa on laimeaa, kuiva-ainepitoisuus noin 1 - 1,5 %, ja varastointia ajatellen pitoisuus on saatava suuremmaksi. Saostuksesta tuleva massa voidaan sitten joko varastoida heti tai, halutun valkoisuusasteen mukaisesti, valkaista kohdassa 8 ’ .

Saostus laitteesta 7 tuleva vesi johdetaan altaaseen 20a, ja koska vesi on niin puhdasta, se voidaan panna uudestaan kiertoon 14, mieluiten vaahdottamalla tapahtuvaan painovärin poistovaiheeseen, laitteeseen 6.

Ketjun toisessa laidassa näkyvä pitkäkuitufraktio 5 pannaan kuvion 1 toteutusesimerkissä ensin kuumakäsittelyyn 9 ja 10, hienopuhdistukseen 11 ja saostavaan pesuun 12.

Kuten jo mainittiin, kuumakäsittelyn tarkoituksena on irrottaa kuituihin kiinnittyneet epäpuhtaudet voimakkaalla kuitujen hiertämisellä. Korkean lämpötilan ansiosta tietyt epäpuhtaudet, erityisesti kuumassa sulavat aineet pehmenevät ja agglomeroituvat. Kuumakäsittelyssä on kaksi vaihetta: 10 85037 - saostus 9, jonka aikana massan kuiva-ainepitoisuus nousee 30-40 prosenttiin - kuidutus 10, vaiheet toteutetaan tunnetun tyyppisissä saostimissa ja kuiduttimissa.

Pitkäkuitufraktion 5 saostuksesta 9 peräisin oleva vesi 16, joka sisältää vähäisiä määriä painoväriä, johdetaan altaaseen 21 ja takaisin kiertoon, 19, ketjun alkupäähän kohtiin 1 ja 2 ennen fraktiointia.

Kun massan sisältämät epäpuhtaudet ja painoväri on saatu dispergoitumaan jauhimessa, massa hienopuhdistetaan kohdassa 11, puhdistusvesi 18 saadaan saostusvesien kokooma-altaasta 20b. Tässä vaiheessa massa kulkee sinänsä tunnettujen hienopuhdistimien läpi ja fraktioinnissa 3 jäljelle jääneet epäpuhtaudet, myös kuidutuksessa agglomeroi-tuneet liima-aineet, poistetaan. Tässä puhdistuvaiheessa tarpeellinen laimennus laskee massan lämpötilaa ja kovettaa agglomeroituneet partikkelit, jotka näin saadaan helpommin poistetuksi.

Hienopuhdistuslaitteista 11 tuleva massa ei käytännöllisesti katsoen sisällä enää muuta kuin pitkiä kuituja ja hieman dispergoitunutta painoväriä. Suoritetaan saostava pesu 12 tunnetun tyyppisessä laitteessa. Vaiheen tarkoituksena on: - pestä massa, jolloin kuidutuksessa dispergoitunut pai- 11 85037 noväri saadaan poistetuksi samoin kuin vielä läsnä olevat vähäiset määrät lyhyitä kuituja ja kaikkein pienimpiä hiukkasia - saostaa massa, joka voidaan varastoida sellaisenaan tai mahdollisesti vielä valkaista.

Saostavasta pesusta 12 tuleva vesi 17 johdetaan altaaseen 20b, jossa se sekoittuu lyhytkuitufraktion saostusvesien 7 ylimäärän kanssa. Vesi 17 tulee uudestaan kiertoon, mieluiten hienopuhdistuvaiheeseen 11, ylimäärävesi pannaan uudelleen kiertoon ennen fraktiointia 3 yhdessä mahdollisen saostusveden 9 kanssa.

Pitkäkuitufraktion mukana kulkeutunut vähäinen painoväri-määrä kulkee tästä fraktiosta 5 erottuvan veden mukana saostusvaiheissa 9 ja 12 ja suurin osa vedestä tulee takaisin kiertoon 19 ennen fraktiointia 3. Tästä seuraa, että suuri osa painoväriä, seuratessaan lyhyitä kuituja, tulee poistetuksi vaahdotuksessa 6. Fraktiosta 5 saadaan siis poistetuksi painoväriä pesussa 12 ja suodoksen sisältämä väri tulee vaahdotukseen myöhemmässä vaiheessa.

Erään toteutusmuodon mukaan pitkäkuitufraktion 5 käsittelyä voidaan yksinkertaistaa tai muuttaa. Käytetyn jätepaperi laadun mukaan saattaa kuumadispergointi 10 olla turha tai muista syistä saattaa olla edullisempaa suorittaa hie-nopuhdistus ennen kuumakäsittelyä 10.

Keksinnön kannalta pitkäkuitufraktion 5 kohdalta on tärke- 12 85037 ää, että ennen kuuraajauhatusta 10 suoritetaan saostus 9, ja että fraktioinnissa 3 hylätylle osalle tarpeellista hienopuhdistusta seuraa saostava pesu 12 ja että pitkäkui-tufraktion saostusvesi tai -vedet pannaan uudelleen kiertoon ennen fraktiointia 3.

Oheen liitetyssä kuviossa esitetään vielä erilliset val-kaisuvaiheet 8' ja 8''. On selvää, että massat voidaan valkaista yhdessä, kohdassa 8, ne voidaan valkaista erikseen ja varastoida erikseen tai jopa varastoida yhdessä.

Veden syöttö- ja kiertojärjestelmässä vedet käytetään mak-simaalisesti hyväksi.

Käytetään vähintään kahta allasta 20 ja 21, altaan 20 ylimäärä valuu altaaseen 21. Allas 20 saisi mieluiten olla kaksiosainen ja osat 20a ja 20b ovat yhteydessä toisiinsa.

Altaaseen 20a tulee vettä 13 lyhytkuitufraktion saostus-vaiheesta 7 ja puhdasta vettä 15 laitteiston ulkopuolelta, sen avulla laitteisto saadaan käyntiin ja vettä voidaan tarpeen tullen lisätä. Altaan vesi on tarpeeksi puhdasta käytettäväksi vaahdottamalla tapahtuvassa painovärin poistossa 6.

Altaaseen 20b tulee vettä pitkäkuitufraktion saostuksesta 17 sekä altaasta 20a. Sieltä syötetään vettä 18 mieluiten hienopuhdistusvaiheeseen ja liika vesi valuu altaaseen 21.

i3 8 5 0 37

Altaaseen 21 tulee altaan 20b ylimäärävesi sekä vesi pit-käkuitufraktion 5 ensimmäisestä saostuksesta. Vesi pannaan uudestaan kiertoon ennen fraktiointia 3 kuidutukseen 1 ja esipuhdistukseen 2.

Voidaan siis huomata, että käsittelymenetelmässä kierrätetään jatkuvasti kaikkea käytettyä vettä, puhdasta vettä saapuu ainostaan kohdassa 15.

Käsittelymenetelmässä veden kierrätyssysteemin ja ennalta määrättyjen pitoisuuksien ansiosta laitteiston ulkopuolelta tulevaa vettä tarvitaan vain vähän.

Esimerkkejä annetuista kuiva-ainepitoisuuksista tilavuusprosentteina: - kuidutus 5-15 % - esipuhdistus 2-3 % - vaahdotus 1- 1,5 % - vaahdottamalla tehdyn painovärin poiston jälkeen saostunut massa 20 % - pitkäkuitufraktio fraktioinnnin jälkeen 3-4 % - kuumakuidutus 30 % - hienopuhdistus 0,5 - 1 % - puhdistuksen jälkeen saostettu massa 20 %.

Esimerkin koetuloksissa käytetyt vesimäärät olivat seuraa-vat: i4 85037

Massamäärälle, jota saadaan noin 7,5 t/h, kierrätysve-sien määrät ovat likimäärin:

Syöttö ulkopuolelta 80 m3/h = 8 %

Saostus 420 ra3/h = 42 %

Saostus 500 m3/h = 50 %

Yhteensä: 1000 m3/h

Tulokset osoittavat, että kun käytetään vettä 1000 m3/h valmistettaessa tunnetuin menetelmin 20-prosenttista hyvälaatuista massaa 7,5 t/h, menetelmässä tarvitaan vettä laitteiston ulkopuolelta vain noin 80 m3/h, se vastaa noin 8 prosenttia koko tarpeesta, eli tarvittavan vesimäärän säästö on huomattava ja jätevesimäärä pienenee noin 90 %.

Menetelmän edut ovat lukuisat ja huomattavat: - kun suoritetaan fraktiointi ennen vaahdottamalla tapahtuvaa painovärin poistoa, joudutaan dispergoimaan ja puhdistamaan vain osa massasta. Lyhytkuitufraktio muodostaa usein yli puolet tuotetusta tonnimäärästä, näihin käsittelyvaiheisiin saadaan yli 50 prosentin investointi- ja energiasäästöt - koska vain osa, joka sisältää suhteellisesti hyvin runsaasti painoväriä, massasta vaahdotetaan, vaahdotus on hyvin tehokas. Lisäksi, koska painovärin poisto tehdään lyhyille kuiduille, vältytään kuituhukalta, joka syntyy i5 85037 kun pitkät kuidut helposti alkavat kellua. Koska pitkien kuitujen pitoisuus on yksi tärkeä tekijä paperin laatua ajatellen, etu on todella huomattava - pitkäkuitufraktion saostuskäsittelyt helpottuvat kuitujen sisältäessä vähemmän vettä - koska vain pitkäkuitufraktio pestään, lyhyitä kuituja menetetään minimaalisesti - veden kierrätys vähentää veden kulutusta ja todella huomattavasti jätevesien määrää.

Claims (12)

16 85037

1. Förfarande för behandling av avfallspapper, innefattan-de följande steg: fibrering, förrening, uppdelning av massan i en fraktion med länga fibrer ooh en fraktion med korta fibrer, avlägsnande av tryckfärg genom flotation, utfällning av den kortfibriga fraktionen, finrengöring och utfällning av den längfibriga fraktionen, samt recirkulering av behand-lingsvattnet, kännetecknat av att den längfibriga fraktionen underkastas ätminstone en utfällningstvätt (12) efter fin-rengöringen, och av att vattnen frän vardera fiberfraktio-nens olika utfällningssteg används i äterbehandlingskedjan genom recirkulation för att minska mängden avfallsvatten, och minska pä nedsmutsningen och vattenförbrukningen.

1. Jätepaperin käsittelymenetelmä, johon kuuluvat seuraa-vat vaiheet: kuidutus, esipuhdistus, massan jakaminen pitkiä ja lyhyitä kuituja sisältäviin jakeisiin, painovärin poisto vaahdottamalla, lyhytkuituisen jakeen saostaminen, pitkäkui-tuisen jakeen hienopuhdistus ja saostaminen ja käsittelyve-den kierrätys, tunnettu siitä, että pitkäkuituiselle jakeel-le suoritetaan vähintään yksi saostava pesu (12) hienopuh-distuksen jälkeen ja siitä että kummankin kuitujakeen eri saostusvaiheiden vedet käytetään uudelleenkäsittelyketjussa kierrättämällä jäteveden määrän, saastutuksen ja vedenkulutuksen vähentämiseksi.

2. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat av att den kortfibriga fraktionens (4) utfällningsvatten (13) äteranvänds i första hand under steget (6) för avlägsnande av tryckfärg och vattenöverskottet recirkuleras i finrengö-ringssteget (11).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käsittelymenetelmä, tunnettu siitä, että lyhytkuituisen jakeen (4) saostusvedet (13) käytetään ensisijaisesti uudestaan painovärin poisto-vaiheessa (6) ja vesiylimäärä pannaan uudelleen kiertoon hienopuhdistusvaiheeseen (11).

3. Förfarande enligt patentkravet 2, kännetecknat av att den längfibriga fraktionens (5) utfällningsvatten (12) i9 85037 recirkuleras i första hand i finrengöringssteget (11) som tillägg till vattenöverskottet (13) och överskottet recirkuleras pä nytt före uppdelningssteget (3).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelymenetelmä, tunnettu siitä, että pitkäkuituisen jakeen (5) saostusvedet (12) pannaan ensisijaisesti uudelleen kiertoon hienopuhdistusvaiheeseen (11) vesiylimäärän (13) lisäksi ja ylimäärä pannaan uudelleen kiertoon ennen jakamisvaihetta (3).

4. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat av att den längfibriga fraktionen (5) före finrengöringen (11) underkastas en värmebehandling innefattande ett utfällnings-steg (9) och ett värmeuppslagningssteg (10) i kända utfäll-nings- och uppslagningsanordningar.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käsittelymenetelmä, tunnettu siitä, että pitkäkuituiselle jakeelle (5) suoritetaan ennen hienopuhdistusta (11) kuumakäsittely, johon kuuluu saostusvaihe (9) ja kuumasulputusvaihe (10) tunnetuissa saostus- ja sulputuslaitteissa.

5. Förfarande enligt patentkravet 4, kännetecknat av att de vid utfällningen av den längfibriga fraktionen (5) använ-da vattnen (16) recirkuleras före uppdelningssteget (3) i fibreringssteg (1) och förrengöringssteg (2).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käsittelymenetelmä, tunnettu siitä, että pitkäkuituisen jakeen (5) saostuksessa (9) käytettävät vedet (16) pannaan uudelleen kiertoon ennen jakamisvaihetta (3) kuidutus- (1) ja esipuhdistusvaiheisiin (2).

6. Förfarande enligt patentkraven 3 och 5, kännetecknat av att det vid utfällningen (12) använda överskottet av vatten (17) blandas med de vid utfällningen (16) använda vattnen (9).

6. Patenttivaatimusten 3 ja 5 mukainen käsittelymenetelmä, tunnettu siitä, että saostuksessa (12) käytettävän veden i7 85 037 (17) ylimäärä sekoitetaan saostuksessa (16) käytettyihin vesiin (9).

7. Förfarande enligt patentkraven 3 och 4, kännetecknat av att det används anordningar, med vilka haiten av den kortfibriga fraktionen (4) regleras till ca 1 - 1,5 volym-% i det genom flotation förverkligade tryckfärgsavlägsnandet (6), och tili ca 20 volym-% vid utloppet frän utfällnings-steget (7), och halten av den längfibriga fraktionen tili ca 30 volym-% vid utloppet frän den första utfällningen (9), 0,5-1 volym-% i finrengöringssteget (11) och ca 20 volym-% vid utloppet frän utfällningsstvätten (12).

7. Patenttivaatimusten 3 ja 4 mukainen käsittelymenetelmä, tunnettu siitä, että käytetään laitteita, joilla lyhytkui-tuisen jakeen (4) pitoisuus säädetään noin 1-1,5 tilavuusprosenttiin vaahdottamalla toteutettuun painomusteen poistoon (6) ja noin 20 tilavuusprosenttiin sakeuttamisvaiheen (7) päättyessä ja pitkäkuituisen jakeen (5) pitoisuus noin 30 tilavuusprosenttiin ensimmäisen saostuksen (9) päättyessä, 0,5-1 tilavuusprosenttiin hienopuhdistusvaiheessa (11) ja noin 20 tilavuusprosenttiin sakeuttavan pesun (12) päättyessä.

8. Apparat för utförande av förfarandet för behandling av avfallspapper enligt patentkravet 1, innefattande en anord-ning för defibrering, förrengöring, uppdelning av massan i fraktioner innehällande länga fibrer och korta fibrer, avlägsnande av tryckfärg genom flotation, finrengöring samt utfällning, kännetecknad av att den innefattar en anordning för utfällande tvätt (12) av den längfibriga fraktionen, ätminstone en bassäng (20) för utfällningsvattnen och retur- 20 85037 rör för utfällningsvattnen i en behandlingskedja av ovan de-finierat slag.

8. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen, jätepaperin käsittelymenetelmän toteuttamiseksi, käsittäen laitteen kuidutukseen, esipuhdistukseen, massan jakamiseen pitkiä Ja lyhyitä kuituja sisältäviin jakeisiin, painovärin poistoon vaahdottamalla, hienopuhdistukseen sekä saostamiseen, tunnettu siitä, että siinä on laite pitkäkuituisen jakeen seostavaan pesuun (12), vähintäin yksi allas (20) saostusve-sille ja saostusvesien palautusputket edellä määritellyn kaltaisessa käsittelyketjussa.

9. Apparat enligt patentkravet 8 och för utförande av be-handlingsförfarandet enligt patentkravet 2, kännetecknad av att den innefattar ett rör (19) för recirkulering av den längfibriga fraktionens utfällningsvatten före anord-ningen (3) för uppdelning till fibreringsanordningen (1) och förrengöringsanordningen (2).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ja patenttivaatimuksen 2 mukaisen käsittelymenetelmän toteuttamiseksi tarkoitettu laitteisto, tunnettu siitä, että siinä on putki (19) pitkäkuituisen jakeen saostusvesien uudelleen kierrättämiseksi ennen jakamislaitetta (3) kuidutuslaitteeseen (1) ja esipuh-distuslaitteeseen (2).

10. Apparat för utförande av behandlingsförfarandet enligt patentkravet 2, kännetecknad av att den innefattar ett rör (14) i första hand för äteranvändning av den kortfibriga fraktionens (4) utfällningsvatten (13) i anordningen för avlägsnande av tryckfärg, och ett rör (18) i första hand för äteranvändning av vattnen (17) fran den längfibriga fiberfraktionens (5) utfällande tvätt och överskottet av utfällningsvatten (13) i finrengöringsanordningen (11).

10. Patenttivaatimuksen 2 mukaisen käsittelymenetelmän toteuttamiseksi tarkoitettu käsittelylaitteisto, tunnettu siitä, että siinä on putki (14) ensisijaisesti lyhytkuitui-sen jakeen (4) saostusvesien (13) uudelleen käyttöönottoon painovärin poistolaitteesssa (6) ja putki (18) ensisijaisesti pitkäkuituisen jakeen (5) saostavan pesun vesien (17) ja saostavien vesien (13) ylimäärän uudelleen käyttämiseksi hienopuhdistuslaitteessa (11). is 85037

11. Apparat för utförande av behandlingsförfarandet enligt patentkravet 4 och apparat enligt patentkravet 8, kännetecknad av att det mellan uppdelningsanordningen (3) och finren-göringsanordningarna (11) finns i följande ordning en i och för sig känd utfällningsanordning (9) och en hetuppslag-ningsanordning (10) för behandling av massan i hetta och ett utloppsrör (16) ledande tili en andra bassäng (21) för utfällningsvatten (9).

11. Patenttivaatimuksen 4 mukaisen käsittelymenetelmän toteuttamiseksi tarkoitettu ja patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jakamislaitteen (3) ja hienopuhdistuslaitteiden (11) välissä on järjestyksessä lueteltuna sinänsä tunnetut saostuslaite (9) ja kuumakuidu-tuslaite (10) massan käsittelemiseksi kuumassa ja toiseen altaaseen (21) johtava poistoputki (16) saostusvesille (9).

12. Patenttivaatimusten 8, 9 ja 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että siinä on allas (20), johon kootaan lyhytkuituisen jakeen (4) saostusvedet (7) ja pitkäkuituisen jakeen (5) vedet saostavasta pesusta (12), ja että toinen allas (21) on tarkoitettu pitkäkuituisen jakeen (5) saosta-miseen (9) käytetyn veden kokoamiseen, ja siitä, että altaat (20) ja (21) ovat yhteydessä keskenään siten, että toisen (20) altaan ylimäärä valuu toiseen (21).

12. Apparat enligt patentkraven 8, 9 och 10, kännetecknad av att den innefattar en bassäng (20), i vilken samlas utfällningsvattnen (7) frän den kortfibriga fraktionen och vattnen frän den längfibriga fraktionens (5) utfällande tvätt (12), och att en andra bassäng (21) är avsedd för uppsamling av vattnet frän utfällningen (9) av den längfib-riga fraktionen, och av att bassängerna (20) och (21) är sinsemellan i kontakt sä, att överskottet frän den ena bassängen (20) rinner tili den andra (21).