FI83920C - Foerfarande och anordning foer att faesta en film som anvaends vid taeckodling. - Google Patents

Description

83920

Menetelmä ja laite kateviljelyssä käytettävän kalvon kiinnittämiseksi Förfarande och anordning för att fästa en film sora används vid täckodling 5

Keksinnön kohteena on menetelmä kateviljelyssä käytettävän kalvon kiinnittämiseksi, jossa kalvo levitetään viljeltävälle pinnalle, esim. pel-10 lolle.

Keksinnön kohteena on myös laite kateviljelyssä käytettävän kalvon kiinnittämiseksi viljeltävään pintaan, esim. peltoon, joka laite käsittää käyttö- ja ohjauslaitteet ja telan kalvon levittämiseksi viljeltä-15 välle pinnalle.

Ennestään tunnetusti kasveja on viljelty kasvihuoneissa, joiden katteet on valmistettu lasista tai muovista. Kate laskee sekä lyhyt- että pitkäaaltoista säteilyä läpi näkyvän valon alueella. Kasvihuoneiden 20 katteet tunnetusti päästävät läpi enemmän lyhytaaltoista säteilyä kuin pitkäaaltoista säteilyä, jolloin kasvihuoneeseen saadaan enemmän ultraviolettisäteilyä. Näin ollen kasvihuoneissa valo lämmittää lyhytaaltoisen säteilyn muuttuessa lämmöksi kasvihuoneen sisällä.

25 Ennestään tunnetusti kasvihuoneen periaatetta on hyödynnetty pelloilla siten, että katteet on muodostettu kaariksi pellon pinnan yläpuolelle tai siten, että kate on levitetty maan pinnalle. Katemateriaalina näissä pelloilla käytetyissä sovelluksissa on ollut muovi tai paperi, jonka läpi kasvit kasvavat. Tällä tunnetulla tekniikalla on saavutettu seu-30 raavia etuja: lämpötila on saatu nousemaan lyhytaaltoisen säteilyn muuttuessa lämmöksi, kosteuden pito on ollut parempi kuin ilman katetta viljeltäessä. Lisäksi käytettäessä valoa läpäisemätöntä kalvoa on voitu torjua rikkakasveja.

35 Ennestään tunnetusti on kalvot kiinnitetty maahan siten, että kalvoa levitettäessä on kalvon pituussuuntaiset reunat peitetty maakerroksella. Yleensä on ensin levitetty kalvo ja sen jälkeen kylvetty siemenet ja/tai istutettu kasvit. Tällaisia menetelmiä on käytetty esim. mais sinviljelyssä. Etuna on saavutettu suurempi kasvunopeus.

2 83920 Näissä edellä esitetyissä ennestään tunnetuissa kateviljelymenetelmis-5 sä on yleensä käytetty läpinäkyvää kalvoa. Poikkeuksellisesti esim, mansikan viljelyksessä on käytetty mustaa kalvoa. Tekniikan tasosta todettakoon, että yleensä on käytetty kirkkaita kalvoja, joiden reunat on peitetty maakerroksella, ja että vain juuret sijaitsevat kalvon alla. Etuna on saavutettu se, että kasvit tuleentuvat nopeammin ja 10 satotaso suurenee.

Ennestään tunnettujen menetelmien haittana on kuitenkin ollut se, että rikkakasvimyrkkyjä on tarvittu ainakin yhtä paljon kuin ilman kalvoa viljeltäessä, joissain tapauksissa jopa enemmänkin, koska kirkasta kal-15 voa käytettäessä kosteus kondensoituu kalvon sisäpinnalle ja siten luo suotuisat olosuhteet rikkakasvien kasvulle varsinaisten viljeltävien kasvien ympärillä. Lisäksi se piirre, että kalvojen välissä on ollut paljasta maata, (kalvon kiinnittämiseksi käytetty maapengerrys), lisää rikkakasvien kasvumahdollisuuksia.

20

Edelleen ennestään tunnetuissa ratkaisuissa on ollut epäkohtana se, ettei kalvolla ole voitu peittää kuin noin 50-70 % viljelypinta-alasta, koska kalvojen väliin on tarvinnut jättää paljasta maata kiinnityspen-gerrystä varten.

25

Ennestään tunnetut kalvot ovat usein olleet ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta hajoavia, jolloin muovissa oleva -C-C-sidos rikkoontuu. On pyritty aikaansaamaan kalvoja, jotka ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta hajoavat niin pieniksi kappaleiksi, että mikro-organismit pääse-30 vät edelleen hajottamaan kalvot lopullisesti. Hajoaminen ei kuitenkaan näissä ennestään tunnetuissa kalvoratkaisuissa ole ollut täydellistä, koska käytännössä maan alle peitetty kalvon reunaosa jää peltoon, koska UV-säteily ei pääse vaikuttamaan kalvoa hajottavasti.

35 Ennestään tunnetaan myös menetelmiä, joissa kalvo otetaan viljelykauden päätyttyä pois pellolta. Tällaisten kalvoratkaisujen käyttö on 3 83920 kuitenkin erittäin kallista. Lisäksi ennestään tunnetuissa menetelmissä on käytetty pääasiallisesti erittäin ohuita kalvoja, koska niiden valmistus on halvempaa. Tällaisten kalvojen poisottaminen pellolta on kuitenkin erittäin vaikeaa, koska kalvot hajoavat helposti.

5

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja laite kalvon kiinnittämiseksi, joissa ei esiinny ennestään tunnettujen menetelmien haittoja.

10 Keksinnön tarkoituksena on myös luoda sellainen menetelmä ja laite kateviljelyssä käytettävän kalvon kiinnittämiseksi, jossa koko viljelypinta-ala on peitettävissä kalvolla.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista, 15 että kalvoa levittäessä kalvo ommellaan tikkauksin viljeltävään pintaan kiinni.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista, että laite käsittää elimen ompelulangan viemiseksi viljeltävään pintaan ja 20 elimet ompelulangan viemiseksi tikattavaan kohtaan.

Lisäksi keksinnön muita edullisia tunnuspiirteitä on esitetty patenttivaatimuksissa 2-5,7.

25 Keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta käytettäessä lämpötila nousee ja kosteus pysyy hyvin kalvon alla. Keksinnön mukaisesti koko viljelypinta-ala saadaan peitettyä kalvolla.

Keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä on edullisesti käytettävissä 30 UV-hajoavia kalvoja, koska kalvo keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä hajoaa kokonaan, koska se sijaitsee kokonaisuudessaan maan päällä. Keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä on myös yhtä edullisesti käytettävissä biologisesti hajoavat katekalvot eli maatuvat katteet. Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä on mahdollista käyt-35 tää myös hajoamattomasta materiaalista valmistettua kalvoa, joka voidaan helposti nostaa pois nostamalla ompelulangan päistä.

4 83920

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta selostetaan yksityiskohtaisemmin viitaten oheisen piirustuksen kuvioihin, joissa 5 kuvio 1 esittää kaaviollisesti pellolle levitettyjä kalvoja, kuviot 2A ja 2B esittävät kaaviollisesti poikkileikkausta A-A kuviosta 1, 10 kuvio 3 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettyä laitetta, ja kuviot 4A ja 4B esittävät kaaviollisesti eräitä mahdollisuuksia keksinnön yhteydessä käytettäviksi kalvoiksi.

15

Kuvion 1 mukaisesti kalvot 10 levitetään pellolle vierekkäin. Kalvo 10 kiinnitetään maahan 12 tikkauksella 11. Tikkaukset 11 ovat sijoitetut kalvojen 10 kumpaankin reunaan ja/tai kalvon 10 reunoihin ja keskelle. Tikkausten 11 lukumäärä ja sijoituskohdat riippuvat kalvon 10 leveydes-20 tä sekä maan 12 kiinnipito-ominaisuuksista.

Kuvioiden 2A ja 2B mukaisesti tikkauksen 11 ommel 13 työntyy maahan 12 tietylle syvyydelle. Käytettävä syvyys c riippuu maaperästä. Esimerkiksi savi kiinnittää erittäin tiukkaan, jolloin ompeleen 13 syvyyden c 25 ei tarvitse olla suuri. Harvemmassa maassa on mahdollista käyttää kuvion 2B mukaista ankkuritursotusta eli lanka-ankkurointia 14 ompeleen 13 päässä, joka ankkuroi ompeleen 13 kiinni maaperään.

Maaperästä riippuen valitaan sopiva ompeleen 13 syvyys c, pituus L ja 30 ompelulangan leveys.

Ompelulankamateriaalina käytetään esimerkiksi samaa materiaalia kuin kalvossa on käytetty, joka materiaali voi olla ei-hajoavaa tai hajoavaa joko UV-säteilyn vaikutuksesta tai biologisesti maatuvaa. Esim. erilai-35 set muovit ja paperit soveltuvat kalvo- ja ompelulankamateriaaleiksi.

5 83920

Keksinnön mukainen laite käsittää kuvion 3 mukaisesti telan 20, jolta kalvoa 10 levitetään pellon 12 pinnalle ja rullan 21, josta ompelulanka 11 viedään tikattavaan kohtaan esim. pitkin kalvon 10 reunaa ja tämän jälkeen iskuri 22 vie langan kalvon läpi maaperään, ja suorittaa mah-5 dollisen ankkurtursotuksen 14 (kuvio 2B). Laitteen käyttö- ja ohjauslaitteita on kaaviollisesti kuviossa esitetty osalla 25. Keksinnön mukaisen laitteen iskurina 22 soveltuu käytettäväksi myös kaksivaiheinen iskuri, jolla tehdään ensin reikä ja sitten ommel.

10 Kalvona käytetään sopivimmin valoa läpäisemätöntä kalvoa, johon on tehty valoa läpäiseviä alueita kasvien kohdalle. Valoa läpäisevä kohta voidaan tehdä mekaanisesti, optisesti tai mekaanisoptisin menetelmin. Mahdollista on myös tehdä viljeltävän kasvin kohdalle läppä valoa läpäisevälle alueelle, jonka kohdalla kasvi pääsee helposti kasvamaan.

15 Kalvon levittämisen ja kiinnittämisen jälkeen on läpän kohdalle kylvettävissä siemen tai istutettavissa kasvitaimi. Näin ollen ei tarvitse käyttää myrkkyjä ja suorittaa mekaanista rikkakasvien torjuntaa.

Kuviossa 4A ja 4B on esitetty kaksi mahdollisuutta keksinnön yhteydes-20 sä käytettäviksi selektiivisesti valoa läpäiseviksi kalvoiksi. Kuvion 4A mukaisesti kalvo 10 käsittää valoa läpäisemättömän alueen 31, jonka keskellä kulkee valoa läpäisevä alue 30, joka on saatu aikaan optisin menetelmin. Alueelle 30 on tehty mekaanisin menetelmin läpät 32, joiden kohdalla kasvit kasvavat. Kuvion 4B mukaisesti valoa läpäisemättämälle 25 alueelle 31 on tehty valoa läpäiseviä kohtia 30, joihin on sijoitettu läpät 32. On selvää, että keksinnön yhteydessä käytettäväksi soveltuvat edellä esitettyjen lisäksi monen muun tyyppiset kateviljelykalvot.

Keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa biologisen torjunnan, koska 30 siinä kalvon alle kylvettävät/istutettavat kasvit voivat kussakin rivissä olla eri lajiketta, jolloin monokulttuurit sekoitetaan ja saadaan aikaan polykulttuuri pellolle, mikä vähentää oleellisesti kasvitautien torjuntaan tarvittavia aineita.

35 Käytettävien tikkausten 11 väli b (kuvio 1) on tyypillisesti 100-500 mm, käytettävän ompelulangan leveys vaihtelee 1-100 mm:iin ja kalvon 10 6 83920 leveys a on kasvista riippuen 0,5-8 metriä. Leveämmillä kalvoilla 10 käytetään useampaa tikkausta 11, esim. 135 cm leveälle kalvolle 10 käytetään tikkausta 11 kumpaankin reunaan, mutta jo esim. 270 cm leveälle kalvolle on soveltuvaa käyttää kolmea tikkausta 11 siten, että 5 yksi tikkaus 11 sijaitsee kalvon keskellä.

Tikkauksen 11 ompeleen 13 syvyys c (kuviot 2A,2B) vaihtelee maaperän laadusta riippuen. Syvyys c on esim. 100-200 mm.

10 Keksintöä on edellä selostettu vain erääseen sen edulliseen toteutta-misesimerkkiin viitaten. Tällä ei kuitenkaan millään tavoin haluta rajoittaa keksintöä vain tätä esimerkkiä koskevaksi vaan monet muunnokset ja muunnelmat ovat mahdollisia seuraavien patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

15

Claims (7)

7 83920

1. Menetelmä kateviljelyssä käytettävän kalvon kiinnittämiseksi, jossa kalvo levitetään viljeltävälle pinnalle, esim. pellolle, tunnet- 5. u siitä, että kalvoa (10) levittäessä kalvo (10) ommellaan tikkauksin (11) viljeltävään pintaan (12) kiinni.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kalvo (10) ommellaan tikkauksin (11) siten, että ainakin kalvon 10 (10) kummassakin pituussuuntaisessa reunassa on tikkaukset (11).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainenemenetelmä, tunnettu siitä, että tikkauksen (11) ompeleen (13) syvyys (c) valitaan maaperän laadun mukaan siten, että tikkauksen (11) ompeleen (13) syvys (c) on 15 sopivimmin 100-200 mm.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tikkauksen (11) ompeleen (13) päähän tehdään lanka-ankku-rointi (14). 20

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunne ttu siitä, että kullakin kalvolla (10) sijaitsevien tikkausten (11) välinen etäisyys (b) kalvon (10) leveyssuunnassa on 100-500 mm.

6. Laite kateviljelyssä käytettävän kalvon (10) kiinnittämiseksi vil jeltävään pintaan (12), esim. peltoon, joka laite käsittää käyttö- ja ohjauslaitteet (25) ja telan (20) kalvon (10) levittämiseksi viljeltävälle pinnalle (12), tunnettu siitä, että laite käsittää elimen (22) ompelulangan (11) viemiseksi viljeltävään pintaan (12) ja 30 elimet (21) ompelulangan (11) viemiseksi tikattavaan kohtaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen elin (22) on yksivaiheinen tai kaksivaiheinen iskuri. 35 8 83920