FI83469C - Anordning foer detektering av roerelse i en videosignal. - Google Patents

Description

1 83469

Videosignaalin liikkeen tunnistava laite

Keksintö liittyy laitteeseen, jolla tunnistetaan ajan mukana tapahtuvia muutoksia videosignaalein esite-5 tyissä kuvissa.

On kehitetty videosignaalin prosessointipiirejä, kuten kenttä/kuva kampasuodattimet, kenttä/kuva rekursiiviset suodattimet tai esimerkiksi etenevä pyyhkäisygene-raattori, jotka merkitsevästi vahvistavat videosignaaleis-10 ta tuotettujen kuvien laatua. Järjestelmät toimivat erittäin hyvin kuville, jotka eivät sisällä liikettä (joko kuvan kohteen liikettä tai kameran liikkeen aiheuttamaa liikettä). Kääntäen, kun kohteen liikettä esiintyy, nämä järjestelmät pyrkivät aiheuttamaan ei-toivottuja ilmiöitä. 15 Tämän vuoksi nämä muistipohjäiset prosessointijärjestelmät ovat suunniteltu liikkeeseen mukautuviksi, eli järjestelmiä joko vaihdetaan tai ne kytketään pois signaalin pro-sessointitieltä kun kuvan liikettä esiintyy.

Liikkeeseen mukautuvien järjestelmien vaihtamiseksi :" . 20 kuvan liikkeen esiintymisen aikoina on välttämätöntä to deta liikkeen esiintymiset. Tyypilliset videosignaalin prosessointialalla tunnetut liikkeentunnistajät vertaavat vastaavia videosignaaleja peräkkäisistä kenttä- tai kuva-väleistä. Tällöin oletetaan, että jos välikenttä/kuva 25 -videosignaalit eroavat enemmän kuin ennalta määrätyn arvon verran, on liikettä tapahtunut.

Koska videosignaalit tulevat vaihtelevista lähteistä, esim. eri lähetysasemilta, VCR, pyrkii niillä olemaan vaihtelevat signaalikohina -suhteet (SNR). SNRtssä olevat 30 erot monimutkaistavat liikkeentunnistajien suunnittelua erottamaan kuvan liike ja kuvan kohina. Eräs lähestymistapa kohinan ja liikkeen erottamiseksi on keskiarvoistaa joukko signaalieroja, jotka vastaavat tutkittavaa kuvakoh-taa ympäröiviä kuvapisteitä. Koska kohina on korreloima-35 tonta, se pyrkii kumoutumaan. Signaalieroissa, jotka 2 83469 vastaavat annettujen kuvapisteiden kuvan liikettä, esiintyy jonkinasteista korrelaatiota ja näin ollen ne summautuvat konstruktiivisesti.

Keskiarvoistettavat signaalierot valitaan vastaa-5 maan kuvapisteitä, jotka sijaitsevat symmetrisesti vaakatasossa, pystytasossa tai molempia, tutkittavan kuvapis-teen ympärillä. Eräät järjestelmät painottavat keskiar-voistettavia signaalieroja niin, että signaalikeskiar-voilla on alipäästövaste.

10 Liikkeentunnistajät, jotka tutkivat kenttä/kuva eroja liikkeen esiintymisen toteamiseksi, on suunniteltu toimimaan videosignaalikomponentiliä ennemmin kuin yhdistetyillä videosignaaleilla. Tähän on syynä se, että yhdistettyjen videosignaalien värikkyyskomponenteilla ei ole 15 samanlaisia vaihesuhteita kuvasta kuvaan. Inherentit kuvasta kuvaan esiintyvät värikkyyserot tuottavat liikesig-naaleja paikallaan oleville kuvillekin. Väärän liikkeen tunnistuksen poissulkemiseksi kun verrataan yhdistetyn videosignaalin peräkkäisiä kuvia, yhdistetty videosignaali 20 tyypillisesti rajoitetaan matalataajuiseen valokkuusspekt- ’ riin ennen vertailua.

• ' Vain kuvien välisen yhdistetyn videosignaalin ero- ·... jen matalataajuisen spektrin tutkiminen liikkeen tunnis- tamiseksi ei aine ole tyydyttävää. Tässä tapauksessa hie-: ·- 25 non kuvayksityiskohdan liikettä ei kyetä toteamaan. Esi- merkiksi henkilön hiusten liikettä ei todeta tuotetussa kuvassa riippumatta liikkeen nopeudesta. Kykenemättömyys todeta hienojen yksityiskohtien liikettä johtaa yleensä suttuiseen kuvaan.

30 Liikkeentunnistajat, jotka toimivat yhdistetyllä .. videosignaalilla a) erottavat valoisuus- ja värikkyys- komponentit b) oikaisevat vastaavien kuvasta kuvaan vä-rikkyyskomponenttien vaiheen c) yhdistävät uudelleen vai-heeltaan muutetun värikkyyskomponentin valoisuuskomponentin 35 kanssa ja d) ottavat kuvien välisen eron yhdistetyistä ja 3 83469 värikkyysvaiheeltaan muutetuista yhdistetyistä videosignaaleista. Tämä lähestymistapa liikkeen toteamiseksi yhdistetyistä videosignaaleista ei ole tyydyttävä, koska valoisuus- ja värikkyyskomponentteja ei voi täysin erot-5 taa yhdistetyn videosignaalin värikkyysspektristä. Erottamaton jäännösvaloisuuskomponentti erotetussa värikkyys-signaalissa kokee muutoksen värikkyysvaiheen oikaisupro-sessin aikana. Kun tämä muuttunut korkeataajuinen valoisuus yhdistetään uudelleen ja kuvien väliset signaalierot 10 otetaan, signaalieroja voi esiintyä liikkeen puuttuessa, mistä aiheutuu virheellinen liikkeen tunnistus.

Esillä oleva keksintö antaa liikkeen tunnistuksen videosignaalissa niin, että kohinassa ja ristikomponen-teista aiheutuvia vääriä tunnistuksia on mahdollisimman 15 vähän.

Tämä saavutetaan oheisten patenttivaatimusten mukaisilla liikkeen tunnistajilla. Tunnistajassa on laite, joka synnyttää signaalin, joka vastaa videosignaalin peräkkäisten kuvavälien samanlaisissa kuvapisteissä olevia 20 eroja. Ensimmäinen signaalinyhdistyspiiri yhdistää sig naalierot joukosta kuvapisteitä, jotka ovat parhaillaan kuvan liikettä varten tutkittavan kuvapisteen läheisyydessä. Kuvapisteiden joukko valitaan vaakasuoralta tutkittavan kuvapisteen sisältävältä kuvajuovalta ja edelli-25 seltä kuvajuovalta. Toinen signaalinyhdistyspiiri yhdis tää signaalierot joukosta kuvapisteitä tutkittavan kuva-pisteen läheisyydestä, joka kuvapisteiden joukko valitaan tutkittavan pisteen sisältävältä vaakasuoralta kuvajuovalta ja seuraavalta kuvajuovalta. Ensimmäisistä ja toi-30 sista yhdistysvälineistä tulevat yhdistetyt signaalierot kytketään tunnistuspiiriin, joka synnyttää liikesignaalin sillä ehdolla, että molemmat yhdistetyt signaalierot samanaikaisesti ylittävät ennaltamäärätyn suuruuden.

4 83469

Kuvio 1 on liikkeen tunnistajän lohkokaavio sisältäen laitteen liikkeen toteamiseksi yhdistetyssä videosignaalissa .

Kuvio 2 on osittain lohkokaavio, osittain kaava-5 mainen kuvio tunnistajasta, joka toteaa yhdistettyjen videosignaalien valoisuuskomponentin kuvioiden välisten muutosten edustaman liikkeen.

Kuvio 3 on taulukko yhdistetyn signaalin näytteistä, jotka vastaavat osia videoinformaation kahdesta 10 kuviosta ja kahden informaatiokuvion välisiä näyte-eroja.

Kuvio 4 on osittain lohkokaavio ja osittain kaavamainen kuva kuvion 2 liikkeen tunnistajan toteutuksesta esitettynä yksityiskohtaisemmin.

Kuvio 5 on lohkokaavio tunnistajassa, jolla tode-15 taan yhdistettyjen videosignaalien värikkyyskomponentin kuvien välisten muutosten edustama liike ja kuvio 6 on yksityiskohtaisempi kaavakuva kuviossa 5 esitetyn tunnistajan eräästä toteutuksesta.

Seuraavassa kuvauksessa oletetaan, että liikkeen :\, 20 tunnistinlaitteeseen vietävä yhdistetty videosignaali on .· datanäytemuodossa. Havainnollisuuden vuoksi näytteenotto- "... taajuus on valittu olemaan neljä kertaa väriapukantoaallon ;;; taajuus ja vaihelukittu väripuristin vaikka muitakin · näytteenottotaajuuksia voidaan valita. Kaavioissa elimet : * 25 on esitetty toiminnallisin termein, jotka sopivat sekä analogisiin että digitaalisiin prosessointi ympäristöihin, sillä keksintöä voidaan käyttää joko analogisissa tai digitaalisissa piireissä. Kaikki yksittäiset piirielimet, sekä analogiset että digitaaliset, ovat hyvin tunnettuja — 30 videosignaaliprosessoinnin alalla eikä niitä siksi kuvata yksityiskohtaisesti. Prosessointipiirin valinnasta riippuen • · saattaa olla välttämätöntä ottaa mukaan kompensoivia sig- naaliviive-elimiä eri piiriteiden aikasignaalien tasoitta-miseksi, mutta piirisuunnittelun alalla taitava voi hel-35 posti ymmärtää tällaisten piirien tarpeen ja lisätä ne.

5 83469

Tarkastellaan kuviota 1, yhdistetty videosignaali (CV), joka voi tulla television virittimestä TV-vastaan-otin ympäristössä, värikamerasta, tai signaalin poiminta-piiristä VCR-ympäristössä, viedään viive-elimeen 10, 5 valoisuusliiketunnistajaan 12 ja värikkyysliiketunnista-jaan 14. Viivästetty signaali viive-elimestä 10 on kytketty vastaaviin tunnistajien 12 ja 14 tuloliittimiin.

NTSC järjestelmän yhdistetyille videosignaaleille viive-elin 10 viivästää tuotua signaalia CV tyypillisesti tar-10 kalleen yhden kuvavälin. PAL -järjestelmän yhdistetyille videosignaaleille viive-elin 10 voi viivästää signaalia CV kahdella kuvavälillä.

Valoisuusliikkeentunnistaja 12 vertaa tämän hetkistä ja viivästettyä yhdistettyjen videosignaalien valoi-15 suuskomponenttia ja synnyttää liikesignaalin (LM) mikäli näiden kahden vaioisuussignaalin välillä esiintyy ennalta määrätty ero. Värikkyysliikkeen tunnistaja vertaa tämän hetkistä ja viivästettyä yhdistettyjen videosignaalien värikkyyskomponenttia ja synnyttää liikesignaalin (CM), 20 mikäli näiden kahden värikkyyssignaalin välillä esiintyy ennalta määrätty ero. Liikesignaalit LM ja CM tunnista-jista 12 ja 14 kytketään vastaaviin TAI -veräjän 16 tuloihin, joka veräjä synnyttää liikesignaalin, kun joko valoisuus- tai värikkyysliikkeen tunnistaja synnyttää liike-25 signaalin.

Kuvio 2 esittää erästä valoisuussignaaliliikkeen tunnistajän toteutusta, jota voidaan käyttää liikkeen tunnistajana 12 kuviossa 1. Kuviossa 2 tämän hetkiset ja viivästetyt yhdistetyt videosignaalit ovat kytketty vähen-30 täjän 20 vastaaviin tuloliittimiin. Vähentäjä 20 kehittää kuvaeronäytteitä, jotka kytketään alipäästösuodattimen 22 ja ylipäästösuodattimen 24 tuloliittimiin. Alipäästösuo-datin 22 päästää sen osan yhdistetyn videosignaalin taa-juusspektristä, jolla normaalisti ei ole värikkyyskompo-35 nenttia. Kääntäen, ylipäästösuodatin 24 (joka voi olla 6 83469 kaistanpäästösuodatin) päästää sen osan yhdistetyn videosignaalin spektristä, jolla normaalisti on värik-kyyskomponenttia.

Alipäästösuodattimen 22 antamat signaalierot kytke-5 tään signaalin yhdistyselimeen 26. Yhdistyselin 26 summaa joukon kuvaeronäytteitä. Elin 26 piirretään kolmirivisenä matriisina niin, että jokaisessa rivissä on kolme neliötä. Kukin neliöistä edustaa signaalieronäytettä. Keskimmäinen neliö vastaa kuvapistettä eli kuvan liikkeen tutkimiseksi 10 otettua näytettä. Keskimmäisestä laatikosta vasemmalle tai oikealle oleva neliö vastaavat samalla vaakasuoralla kuva-juovalla esiintyviä näyte-eroja. On kuitenkin ymmärrettävä, että näiden kahden näyte-eron ei tarvitse vastata välittömästi edeltäviä tai seuraavia näyte-eroja väriapukanto-15 aallon nelikertaisella taajuudella tapahtuvassa näyte-erojen virrassa. Keskimmäisen rivin ylä- tai alapuolella olevissa riveissä olevat neliöt vastaavat näyte-eroja vaakasuorista kuvajuovista, jotka esiintyvät ennen kuvajuovaa ja kuvajuovan jälkeen, joka sisältää tutkittavan kuvapis-f'. 20 teen. Viivoituksen tarkoitus on kuvata, että jokainen 3x3 matriisin neliöiden edustama näyte-ero vaikuttaa yhdistyselimen 26 kehittämään summaan.

::: Elimen 26 tuottama summa viedään kynnystunnistajaan 28. Kynnystunnistaja 28 antaa loogisen ykkösen lähtösig-25 naalin sillä ehdolla, että summa ylittää ennalta määrätyn arvon, ja loogisen nollan muuten. Kynnystunnistajän 28 digitaalinen toteutus voi sisältää itseisarvopiirin ja N-tuloisen TAI -veräjän. Itseisarvopiirin tarkoitus on muuttaa kaikki summat polariteetiltaan samaksi signaaliksi. 30 Mikäli itseisarvopiirin lähtösignaali on rinnakkainen N-bittinen signaali, M merkitsivintä bittiä kytketään M:ään merkitsivimpään N-tuloisen TAI -veräjän tuloliitäntään.

N-M vähiten merkitsevää TAI -veräjän bittiliitäntää kytketään loogiseen nolla -signaaliin. Tällaisessa muodostel-:Y 35 massa TAI -veräjä synnyttää loogisen ykkösen signaalin ____ summille, joiden suuruus ylittää arvot (2N M-1).

7 83469

Kynnystunnistajan 28 lähtösignaali kytketään yhteen kaksituloisen TAI -veräjän 40 tuloliitäntään.

Ylipäästösuodattimen 24 lähtösignaali kytketään kahteen signaalin yhdistyspiiriin 30 ja 34. Yhdistyspiiri 5 30 yhdistää näyte-erot tutkittavan kuvapisteen sisältävästä vaakasuorasta kuvajuovasta ja vaakasuorasta kuvajuovasta, joka edeltää tutkittavan kuvapisteen sisältävää kuvajuovaa. Havainnollistavan matriisin keskimmäinen neliö vastaa tutkittavaa kuvapistettä. Viivoitus esittää näytteet, jotka 10 elin 30 yhdistää. Näistä kahdesta juovasta yhdistettävät näytteet sijaitsevat pystysuoraan esitettyyn kuvaan nähden. Edeltävä juova valitaan siihen, että pystysuoraan kohdistetuilla näytteillä vastakkaisvaiheinen väriapukantoaalto-suhde. Esimerkiksi, jos yhdistetty videosignaali on NTSC 15 -signaali, edeltävä juova on välittömästi edeltävä juova, tai kolmas, tai viides jne. välittömästi edeltävin juova. Eronäytteiden vasemmalle tai oikealle eronäytteestä, joka vastaa tutkittavaa kuvapistettä ei tarvitse olla eronäyt-teitä, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat ohjaus-20 eronäytettä.

Yhdistyselimen 30 lähtö kytketään kynnystunnista-jaan 32, joka kehittää loogisen ykkösen lähtösignaalin sillä ehdolla, että yhdistetyt eränäytteet ylittävät ennalta määrätyn suuruuden, ja loogisen nollan muuten.

25 Kynnystunnistajan 32 lähtösignaali kytketään kaksituloisen JA -veräjän yhteen tuloliitäntään.

Yhdistyseiin 34 on samanlainen kuin yhdistyselin 30 paitsi että se yhdistää näyte-eroja vaakasuorasta kuvajuovasta, joka sisältää tutkittavaa kuvapistettä vas-30 taavan eronäytteen, myöhemmin esiintyvän vaakasuoran kuva-juovan eronäytteiden kanssa. Yhdistetyt eronäytteet yhdisty selimestä 34 kytketään kynnystunnistajaan 36, joka toimii samalla tavoin kuin kynnystunnistaja 32. Kynnystunnistajan 36 lähtösignaali kytketään JA -veräjän 38 toiseen 35 tuloliitäntään.

8 83469 JA -veräjä 38 tuottaa loogisen ykkösen lähtösig-naalin vain kun molemmat kynnystunnistajät 32 ja 36 tuottavat samanaikaisesti loogisen ykkösen lähtösignaalit.

JA -veräjän 38 lähtösignaali kytketään ATI -veräjän 40 5 toiseen tuloliitäntään. TAI -veräjä tuottaa loogisen ykkösen lähtösignaalin, joka viittaa kuvan liikkeeseen, aina kun kynnystunnistaja 28 tai JA -veräjä antavat loogisen ykkösen signaaleja.

Kuvion 2 järjestelyssä elimet 22, 26 ja 28 tunnis-10 tavat valoisuussignaalin edustaman kuvan liikkeen määrittäen karkeat kuvakohteen yksityiskohdat. Elimet 24, 30-38 tunnistavat valoisuussignaalin edustaman kuvan liikkeen määrittäen hienorakenteiset kuvakohteen yksityiskohdat.

Hienorakenteisten yksityiskohtien liikkeen tunnistamiseksi 15 on mukana yhdistyspiiri-kynnystunnistajapiirejä, jotka estävät virheellisen liikkeen tunnistuksen, joka aiheutuu erityisistä kuvan värikkyysmuutoksista, kuten selitetään kuvioon 3 viitaten.

Kynnystunnistajille 28, 32 ja 36 valittavat kynnys-.. 20 arvot voivat olla kiinteitä vakioita tai olla muuttujia • ’ signaali/kohina -suhteen (SNR) funktiona, kuten on esimer kiksi videosignaalin rekursiivisten suodattimien alalla. Tyypillisesti kynnystunnistajät 32 ja 36 rakennetaan vas-. taamaan samoihin kynnysarvoihin. Kynnystunnistaja 28 vaa- • 25 tii yleensä erilaisen kynnysarvon, koska a) yhdistyselin :Y 26 yhdistää suuremman määrän eronäytteitä kuin elimet 30 ja 34, ja b) elimen 26 yhdistämät eronäytteet sisältävät vähemmän ristikomponentteja kuin elimien 30 ja 34 yhdistämät eronäytteet.

30 Kuviossa 3 on esitetty vastaavat näytteet osista kolmea peräkkäistä vaakasuoraa kuvajuovaa kahdesta peräkkäisestä NTSC -yhdistetyn videosignaalin kuvasta. Näytteet : ·. esiintyvät taajuudella, joka on neljä kertaa apukantoaal- lon näytteenottotaajuus ja joka on vaihelukittu apukanto-35 aaltoon. Yij -arvot vastaavat valoisuuskomponenttia.

9 83469 —Iij ja ±Qij -arvot vastaavat 90° -vaihesiirrossa olevia värikkyyskomponentteja, missä ± -merkit merkitsevät näytteenottovaihetta eivätkä välttämättä näytteen polariteettia. Yleensä peräkkäisillä I -arvoilla pitkin vaaka-5 suoraa juovaa on oleellisesti sama suuruus ja vastakkainen polaritetti. Videosignaali-informaation verrattain suuren ylimäärän ansiosta pystysuoraan olevat näytteet juovasta juovaan esittävät samaa kuvainformaatiota.

Kuvasta kuvaan esiintyvät näyte-erot, jotka kehittää 10 esim. kuvion 2 vähentäjä 20, ovat myös esitetty. ÄYij -termit esittävät valoisuuseroja ja ±(Iij+I'ij) ja ±(Qij+Q,ij) -termit esittävät värikkyysnäyte-eroja. Kuviossa 2 alipäästösuodatin 22 vaimentaa *(Qij+Q'ij) ja -(Iij+1'ij) -termejä, joten yhdistyspiiri toimii pelkästään 15 alempitaajuisilla ÄYij -valoisuuseroilla. Mikäli kuvan muutoksia ei tapahdu kuvien välillä, arvot AYij ovat nolla lukuunottamatta kohinan vaikutusta, esim. sähköisen kohinan tai kvantisointikohinan. Kohinan satunnaisen luonteen ansiosta AYij termien summaus yhdistyselimessä 26 20 pyrkii keskiarvoistamaan kohinan vaikutuksen nollaan. Summien kynnystäminen tunnistajassa 28 suoritetaan kohina-kestoisuuden edelleen lisäämiseksi. Kohinasta riippumatta, mikäli kuvien välisiä kuvaeroja esiintyy, & Yij -näytteiden lukumäärä on nollasta poikkeava. Tämä tapahtuu jo pie-25 nillekin kuvamuutoksille koska signaalista on otettu ylenpalttisesti näytteitä. Näin ollen summaamalla joukko Δ Yij -arvoja tutkittavan kuvapisteen ympäristössä päästään suurempaan liikesignaaliin kuin tutkimalla yhden kuva-pisteen eronäytettä. Tämän vuoksi liikesignaalin SNR para-30 nee merkittävästi.

Yhdistyselimiin 30 ja 34 viedyt näyte-erot sisältävät sekä suurtaajuista valoisuusero- ja värikkyysinformaa-tiota. On huomattava, että NTSC-signaaleille kuvasta kuvaan värikkyyskomponentit ovat vastakkaisvaiheisia. Kuvien vä-35 listen värikkyyskomponenttien vähentämisellä on niiden sum-mautumisen vaikutus, kuten on esitetty eronäytearvojen matriisissa.

10 83469

Verrattain suuren juovasta juovaan videokuvien ylimäärän ja värikkyyskomponentin juovasta juovaan esiintyvän vastakkaisvaiheisuuden ansiosta kahdessa vierekkäisessä juovassa olevan ja pystysuunnassa kohdistetun ero-5 näytteen summaaminen pyrkii kumoamaan ero-näytteiden vä-rikkyyskomponentit jättäen jäljelle suurtaajuiset valoi-suuserot AYij·

Yhdistyselin 30 summaa eronäytteet esim. juovista 1 ja 2 kuviossa 3, ja yhdistyselin 34 summaa eronäytteet 10 esimerkiksi juovista 2 ja 3 kuviossa 3.

Jos tutkittava kuvapiste vastaa eronäytettä juovalla 2, joko yhdistyseiimen 30 tai 34 summa voi viitata suurtaajuiseen valoisuuslrikkeeseen. Rinnakkaiset tunnis-tajat (30-32) ja (34-36) on otettu mukaan väärän liikkeen 15 tunnistuksen poissulkemiseksi. Esiintyy kuvia, joissa voi olla juovasta juovaan värikkyysmuutos yhdestä väristä toiseen tai muutos värikuvasta mustavalkoiseen kuvaan. Kummassakin tapauksessa juovasta juovaan eronäytteiden summaaminen ei kumoa värikkyyskomponenttia, mikä aiheuttaa 20 virheellisen tunnistuksen. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että tällainen tilanne sattuu samanaikaisesti juo-vaparien 1 ja 2 välillä ja juovaparien 2 ja 3 välillä.

Tämän vuoksi, jos yhdet, muttei molemmat, tunnistajista (30-32) ja (34-36) synnyttää liike signaalin, on joku näistä 25 kuvan erikoistapauksista syynä eikä liike. Virheellisen :Y tunnistuksen poistamiseksi kaksi tunnistajaa on liitetty toisiinsa JA -veräjällä. Tällöin käytännössä tunnistaja (30-32) yhdessä JA -veräjän 38 kanssa valvoo tunnistajaa (34-36) väärän liikkeen tunnistuksen varalta ja päinvastoin. 30 Väärän tunnistuksen aiheuttavien värikkyysmuutosten vaikutusta voidaan edelleen vähentää oikealla elimissä 30 ja 34 yhdistettävien eronäytteiden valinnalla ja painotta-: misella. Olkoon eronäytteet Sij, missä alaviitat vastaavat

Yij -komponenttien alaviittoja kuviossa 3. Edelleen, vas-35 tatkoon eronäyte S23 tutkittavaa kuvapistettä. Yhdistyselin 11 83469 30, joka yhdistää näytteet S11, S21, S15, S25 suhteessa 1:1 näytteiden S13 ja S23 kanssa, on merkittävästi vähemmän herkkä pystysuorille värikkyysmuutoksille, koska painotus pyrkii tekemään yhdistyspiiristä kaistanesto-5 suotimen värikkyysapukantoaallon taajuudella. Yhdistys-elin 34 rakennetaan samalla tavoin summaamaan eronäytteet S21, S31, S25, S35 suhteessa 1:2 eronäytteiden S23 j1 S33 kanssa.

Kuvio 4 esittää piiriä, joka toteuttaa tämän jäl-10 kimmäisen toteutuksen. Kuviossa 4 alipäästösuodatetut eronäytteet suodattimesta 22 kytketään kahteen kaskadiin kytkettyyn viive-elimeen 52 ja 54 sekä yhteen näytteensum-mauspiirin 56 tuloliitäntään. Kumpikin viive-elin 52 ja 54 antaa yhtä suuren viivevälin, joka on näytejakson kokonais-15 lukumonikerta, esim. yksi, kaksi tai kolme näytejaksoa.

Viivästetyt eronäytteet viive-elimistä 52 ja 54 kytketään vastaaviin summauspiirin toiseen ja kolmanteen tuloliitäntään. Summauspiiri 56 tuottaa saman vaakasuoran kuva-juovan kolmen eronäytteen summia S, joita voidaan kuvata 20 yhtälöllä S = Sil + Si2 + Si3 (1)

Eronäytesummat summauspiiristä 56 kytketään kahden yhden vaakajuovan viive-elimien 58 ja 60 kaskadikytken-: ’· tään. Lähtösignaalit summauspiiristä 56, viive-elimestä :V 25 58 ja viive-elimestä 60 ovat kytketty vastaaviin summaus piirin 62 tuloliitäntöihin ja vastaavat näytesummia kolmesta vaakasuorasta kuvajuovasta. Summauspiiri 62 tuottaa eronäytesumman kolmesta eronäytteestä kustakin kolmesta peräkkäisestä juovasta. Tämä näytesumma kytketään kynnys-. . 30 tunnistajaan 64, joka vastaa kuvion 2 kynnystunnistajaa 28. Kynnystunnistajän 64 lähtösignaali vastaa matalataa-juista valoisuusliikesignaalia ja kytketään TAI -veräjän 86 tuloliitäntään.

12 83469

Eronäytteet vähentäjästä 20 kytketään vähentäjän 50 vähennettävätuloliitäntään ja aiipäästösuodatetut ero-näytteet suodattimesta 22 kytketään vähentäjän 50 vähentä-I jä-tuloliitäntään. Vähentäjän 50 signaalilähdöstä tuleva 5 taajuusspektri on alipäästösuodattimen 22 signaalilähdöstä tulevan signaalispektrin komplementti. Toisin sanoen vähentäjän 50 ja suodattimen 22 yhdistelmä muodostaa ylipäästö-suodattimen yhdistetyn videosignaalin spektrille.

Ylipäästösuodatetut eronäytteet vähentäjästä 50 10 kytketään kahden viive-elimen 66 ja 68 kaskadikytkentään. Tässä nimenomaisessa toteutuksessa kumpikin viive-elin 66 ja 68 antaa kahden näytejakson pituisen signaaliviiveen. Tämän seurauksena viive-elimet 68 ja 66 sekä viive-elimen 66 tulo antavat jok toisen näyte-eron, eli Si1, Si3 ja 15 Si5. Vähentäjän 50, viive-elimen 66 ja viive-elimen 68 lähtöliitännät ovat kytketty vastaaviin painotus- ja yhdistyspiirin 70 tuloliitäntöihin. Ulompia eronäytteitä Si1 ja Si2 painotetaan puolikkaalla ja ne summataan ero-näytteeseen Si3 muodostamaan painotettu summa yhden vaaka-20 suoran kuvajuovan kolmesta näyte-erosta.

* ’ Painotus- ja yhdistyspiirin 70 painotetut summat kytketään kahden yhden-vaakajuovan viive-elimen 72 ja 74 kaskadikytkentään. Viive-elimen 72 tulo- ja lähtöliitännät : kytketään summaajän 70 vastaaviin tuloliitäntöihin. Sum- : 25 maaja 76 tuottaa eronäytesummia, jotka vastaavat kuvion 2 yhdistyselimen 30 tuottamia summia. Viive-elimen 74 tuloja lähtöliitännät kytketään toisen summaajan 78 vastaaviin tuloliitäntöihin. Summaaja 78 tuottaa eronäytesummia, jotka vastaavat kuvion 2 yhdistyseiimen 34 tuottamia läh-. 30 tösummia.

Summaajien 76 ja 78 antamat lähtösummat kytketään vastaaviin kynnystunnistajiin 80 ja 82. Kynnystunnistajien : 80 ja 82 lähtöliitännät kytketään vastaaviin kaksituloisen JA -veräjän 84 tuloliitäntöihin, jonka veräjän lähtö kyt-35 ketään TAI -veräjän 86 toiseen tuloliitäntään.

13 83469

Kuvioiden 2 ja 4 piirissä täyden kaistan signaali-erot voidaan viedä suoraan suurtaajuustunnistajiin, eli (30-32) ja (34-36), ja matalataajuustunnistin (26-28) voidaan jättää pois. Tämän järjestelyn etu on laitteiston 5 väheneminen. Haittana on pieni liike/kohina -erotuksen heikkeneminen, koska matalataajuustunnistimella (26-28) on parempi liike/kohina -suhde valittujen erojen symmetrisyyden ansiosta.

Kuvio 5 esittää tunnistajaa, joka tunnistaa yhdis-10 tetyn videosignaalin värikkyyskomponentin edustamaa kuvien välistä liikettä, ja jota voidaan käyttää kuvion 1 liikkeen tunnistajana 14. Kuviossa 5 tämän hetkiset yhdistetyn videosignaalin näytteet ja vastaavat yhdellä kuvavä-lillä viivästetyt yhdistetyt videonäytteet kytketään vas-15 taaviin summaajän 90 tuloliitäntöihin. Mikäli kuvien välisiä muutoksia ei ole, summaaja 90 tuottaa 2Yij:tä vastaavia näytesummia. Koska värikkyyskomponentit ovat vas-takkaisvaiheisia kuvasta kuvaan, ne kumoutuvat summaus-prosessissa. Kääntäen, jos kuvien välistä liikettä on, 20 summaajän 90 lähdön antamat summat vastaavat 2Yij+Yij±

Iij:tä tai 2Yij+Yij± £Qij:tä, missä Yij on valoisuus-komponentin edustama kuvan muutos ja ± Alij ja 1 ÄQij ovat 90° vaihesiirrossa olevien värikkyyskomponenttien edustamia kuvamuutoksia. Värikkyyskomponentit filij ja 25 Qij vaihtelevat polariteetiltaan apukantoaallon taajuudella ja siksi niitä merkitään ±Δΐ ja ± A.Q. Muutokset & Iij ja AQij pyrkivät olemaan oleellisesti vastakkais-vaiheisia juovasta juovaan (NTSC) ja vastakkaisvaiheisia joka toiselle PAL -signaalin juovalle.

30 Summaajän 90 tuottamat näytesummat viedään suodat- timeen 92, joka vaimentaa näytteitä, joiden taajuus on yhdistetyn videosignaalin värikkyyskomponentin tavallisesti käyttämien taajuuksien kaista ulkopuolella. Suodatetut näytesummat kytketään näytteenyhdistyspiireihin 94 35 ja 96.

14 83469

Yhdistyselin 94 yhdistää näytesummia vaakasuorasta kuvajuovasta, joka sisältää juuri tutkittavaa ku-vapistettä edustavan näytesumman, ja näytesummia edellisestä vaakasuorasta kuvajuovasta. Yhdistyselin 96 yhdis-5 tää näytesummia vaakasuorasta kuvajuovasta, joka sisältää tutkittavaa kuvapistettä edustavan näytesumman, ja näytesummia seuraavasta vaakasuorasta kuvajuovasta. Kaikki joko elimen 94 tai 96 yhdistämät näytesummat ovat verrattain lähellä tutkittavaa kuvapistettä edustavaa kuva-10 pistettä vaikkeivät välttämättä välittömästi vierekkäisiä. Yhdistyseiimet 94 ja 96 ovat esitetty samanlaisilla kolmi-rivisillä matriiseilla kolme neliötä rivillä.

Kukin rivi edustaa osaa yhden kuvajuovan näyte-summista. Kukin neliö edustaa näytesummaa. Kuitenkin vain 15 näytesummat, joita edustaa plus- tai miinusmerkin sisältämä neliö, otetaan mukaan yhdistyseiimien 94 ja 96 tuottamiin yhdistettyihin näytteisiin. Tämän lisäksi plus- ja miinusmerkit merkitsevät polariteettia, jolla kukin näytesumma .. yhdistetään. Kunkin pystysuoraan olevan summaparin näyte- 20 summat yhdistetään vastakkaisella polariteetilla. Suuren : useimpien kuvien juovasta juovaan ylimäärän vuoksi pysty suoraan olevien näytesummien valoisuuskomponentit pyrkivät kumoutumaan. Näytesummien yhdistämiseen tehty polaarisuus-valinta pyrkii myös saattamaan värikkyyskomponenttierot 25 yhdenkaltaiseen polariteettiin, joten kaikki nollasta poikkeavat värikkyyserot summautuvat konstruktiivisesti ja tuottavat liikesignaalin, jolla on parantunut SNR, signaali/kohina -suhde.

Yhdistyselimien 94 ja 96 tuottamat yhdistetyt näyte-. . 30 summat viedään vastaaviin kynnyspiireihin 98 ja 100. Kyn-nyspiirit 98 ja 100 kehittävät loogisen ykkösen lähtö-signaalit, mikäli sen vastaavaan tuloliitäntään tuotu signaali ylittää ennalta määrätyn arvon, ja loogisen nollan muuten. Kynnyspiirien 98 ja 100 lähtöliitännät ovat ‘ 35 kytketty vastaaviin kaksituloisen JA -veräjän 15 83469 tuloliitäntöihin 102. JA -veräjä 102 tuottaa loogisen ykkösen lähtösignaalin, joka ilmaisee kuvan liikkeen, vain kun molemmat kynnyspiirit 98 ja 100 samanaikaisesti tuottavat loogisen ykkösen lähtösignaalit.

5 Värikkyysliikkeen tunnistaja käyttää rinnakkaisia tunnistajia (94, 98) ja (96, 100) poissulkemaan väärä liikkeen tunnistus, joka aiheutuu juovasta juovaan tai pystysuorista valoisuusmuutoksista, jotka pilaisivat valoisuuskumoutumisen jommassa kummassa yhdistyspiirissä.

10 On hyvin epätodennäköistä, että tällainen valoisuusmuutos tapahtuisi kahden juovan välillä, joidenka summat piiri 94 yhdistää, ja samanaikaisesti kahden juovan välillä, joidenka näytteet piiri 96 yhdistää. Näin ollen valoisuus-muutoksille, jotka aiheutuvat muusta kuin kuvan liikkees-15 tä, vain toinen tunnistajista (94, 98) tai (96, 100) kehittää liigesignaalin, mikä ei riitä JA -veräjälle 102 värikkyysliikesignaalin tuottamiseen. On kuitenkin varmaa, että jos liikettä esiintyy näytesummien keskirivin neliöiden edustamissa kuvapisteissä, joka rivi sisältää tutkit-20 tavan kuvapisteen, molemmat tunnistajät 94 ja 96 toteavat : samanaikaisesti esiintymisen. Tässä tapauksessa JA -veräjä 102 antaa värikkyysliikesignaalin.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 liikkeen tunnistajan yhtä toteutusta yksikohtaisemmin. Kuviossa 6 kuvion 5 kanssa 25 samoilla numeroilla merkityt elimet suorittavat samoja toimintoja.

Kuviossa 6 ylipäästösuodatetut näytesummat suodattimesta 92 kytketään kahden samanlaisen viive-elimen 110 ja 112 kaskadikytkentään. Kumpikin viive-elin 110 ja 112 30 viivästää näytesummia pienellä määrällä näytejaksoja. On edullista täydellisemmän valoisuuskumoutumisen vuoksi rakentaa viive-elimet 110 ja 112 viivästämään näytteitä kahdella näytejaksolla. Tämän tuloksen perusteella päästään siihen, että yhdistettyihin näytesummiin otetaan mukaan . - 35 vain yksi 90° vaihesiirrossa olevista värikkyyskomponen-teista (esim. Δ iij -komponentti).

ie 83469 Näytesununat suodattimesta 92 ja kahdesti viivästetyt näytesummat viive-elimestä 112 kytketään summauspii-rin 114 ei-invertoiviin tuloliitäntöihin. Viivästetyt näytesummat viive-elimestä 110 kytketään summauspiirin 5 114 invertoivaan tuloliitäntään. Piiri 114 kehittää ei- invertoiviin tuloliitäntöihinsä kytkettyjen näytesummien summan ja invertoivaan tuloliitäntään tuotujen näytesummien negatiivisen summan, jotka summat vastaavat näyte-summien summaa yhtä vaakasuoraa kuvajuovaa pitkin. On 10 huomattava, että invertoivat ja ei-invertoivat tulot voidaan vaihtaa keskenään muuttamatta järjestelmän toimintaa. Tämän lisäksi voidaan yhdistää enemmän kuin kolme näyte-summaa vaakasuoralta juovalta. Lopuksi näytesummat voidaan painottaa kuten kuvion 4 piirissä.

15 yhdistetyt summat summauspiiristä 114 kytketään kahden yhden-vaakajuovan viive-elimien 116 ja 118 kaskadi-kytkentään. Viivästetyt yhdistetyt summat, jotka esiintyvät viive-elimen 118 lähtöliitännöissä, vastaavat kuvion 5 elimien 94 ja 96 matriisien ylärivien neliöiden näyte- ‘ 20 summien yhdistelmää. Viive-elimen 116 lähtöliitännät antavat yhdistettyjä summia, jotka vastaavat näytesummien "... yhdistelmiä kuvion 5 elimien 94 ja 96 matriisin keskirivin ·... neliöiden edustamista näy te summista, ja viive-elimen 114 : lähtöliitäntä antaa yhdistettyjä summia, jotka vastaavat 25 elimien 94 ja 96 matriisin alarivin neliöiden edustamien summien yhdistelmiä.

Yhdistetyt summat viive-elimien 116 ja 118 lähtö-liitännöistä viedään vähentäjän 122 vähentäjä- ja vähen-nettävätuloliitäntöihin. Vähentäjä 122 yhdistää yhdistetyt . 30 summat vastaavien elimen 94 matriisissa esitettyjen näyte-summien polariteettien mukaan. Vähentäjän 122 lähdölle : tehdään kynnystunnistus kynnyspiirissä 98, jonka lähtö on : kytketty yhteen JA -veräjän 102 tuloliitäntään.

» * »· 17 83469

Yhdistetyt summat yhdistyselimen 114 ja viive-elimen 116 lähtöliitännöistä kytketään vastaaviin vähentäjän 120 vähentäjä- ja vähennettävätuloliitäntöihin. Vähentäjä 120 yhdistää yhdistetyt summat vastaavien ku-5 vion 5 elimen 96 matriisissa esitettyjen näytesummien polariteettien mukaan. Vähentäjän 120 tuottamille yhdistetyille summille tehdään kynnystunnistus kynnyspiirissä 100/ jonka lähtö on kytketty toiseen JA -veräjän 102 tuloliitäntään. JA -veräjä 102 tuottaa värikkyysliike-10 signaalin sillä ehdolla, että yhdistetyt summat vähentäjistä 120 ja 122 samanaikaisesti ylittävät ennalta määrätyn kynnysarvon.

Edellisissä toteutuksissa piiri aluksi yhdistää näytesummia vastaavilta vaakasuorilta juovilta ja sen 15 jälkeen yhdistää yhdistetyt näytteet vastaavilta vaakasuorilta juovilta. Signaaliprosessoinnin alaa tuntevat tietävät, että eri vaakasuorilla juovilla olevat näyte-summat voidaan yhdistää ensin ja sen jälkeen nämä yhdistetyt summat voidaan yhdistää vaakasuorasti. Vaihtoehtoi-20 sessa toteutuksessa kaikki vastaavien matriisien näyte- summat ja/tai erosignaalit voidaan saada yhtäaikaa, jotka näytteet voidaan sitten yhdistää summaajien/vähentäjien puukytkennällä.

Havainnollistavat toteutukset antavat ymmärtää, 25 että liikkeeseen viittaavat signaalit ovat yksibittisiä kaksitasoisia signaaleja. Alaa tuntevat tietävät, että liikkeeseen viittaavat signaalit voivat olla monibittisiä signaaleja, jotka voivat vastata, esimerkiksi, yhdistys-välineiden tuottamien yhdistettyjen näytteiden keskiarvoa, . . 30 tai yhdistettyjen arvojen ja sopivien kynnysarvojen eroja, jne.

Claims (15)

18 83469

1. Signaalin kuvien välisen liikkeen tunnistama, sisältää: 5 tuloliittimen videosignaalin tuomiseksi, tuloliittimeen kytketyt välineet (10, 20) peräk käisten kuvajaksojen videosignaalien eroja vastaavien ero-näytteiden tuottamiseksi; ja välineet, jotka reagoivat eronäytteisiin tuottamal-10 la liikesignaalin, tunnettu ensimmäisistä välineistä (72, 76), jotka on kytket ty eronäytteiden tuottamisvälineisiin yhdistämään joukko eronäytteitä, joka eronäytteiden joukko sisältää tällä hetkellä kuvien välistä liikettä varten tutkittavaa kuva-15 pistettä vastaavan eronäytteen, ja eronäytteitä, jotka vastaavat tutkittavan kuvapisteen läheisyydessä olevia kuvapisteitä ja esiintyvät tutkittavan kuvapisteen sisältävällä vaakasuoralla kuvajuovalla ja edellisellä vaakasuoralla kuvajuovalla, ensimmäisten yhdistettyjen ero-' 20 näytteiden tuottamiseksi; toisista välineistä (74, 78), jotka on kytketty eronäytteiden tuottamisvälineisiin yhdistämään joukko ero-näytteitä, joka eronäytteiden joukko sisältää tutkittavaa kuvapistettä vastaavan eronäytteen, ja eronäytteitä, jotka 25 vastaavat tutkittavan kuvapisteen läheisyydessä olevia kuvapisteitä ja esiintyvät tutkittavan kuvapisteen sisältävällä vaakasuoralla kuvajuovalla ja seuraavalla vaakasuoralla kuvajuovalla, toisten yhdistettyjen eronäytteiden tuottamiseksi; ja että 30 liikesignaalin tuottavat välineet (80, 82, 84) on kytketty ensimmäisiin ja toisiin yhdistysvälineisiin liikesignaalin tuottamiseksi aina kun ensimmäiset ja toiset yhdistetyt eronäytteet samanaikaisesti ylittävät ennalta määrätyn suuruusarvon. i9 83469

2. Tunnistin kuvien välisen liikkeen toteamiseksi yhdistetyn videosignaalin esittämissä kuvissa, sisältää: tuloliittimen yhdistetyn videosignaalin tuomiseksi, tuloliittimeen kytketyt viivevälineet antamaan yh-5 distetystä videosignaalista toistoja, joita on viivästetty kuvajaksojen kokonaisluku-, ykkönen mukaan lukien, moni-kerralla; välineet, jotka on kytketty tuloliittimeen ja vii-vevälineisiin erojen antamiseksi yhdistetystä videosignaa-10 lista ja viivästetystä yhdistetystä videosignaalista; ensimmäisen (98) ja toisen kynnystunnistajan, ja välineet, jotka on kytketty ensimmäiseen ja toiseen kynnystunnistajaan liikkeestä kertovan signaalin antamiseksi toisessa lähtöliitännässä aina kun ensimmäinen ja 15 toinen kynnystunnistaja samanaikaisesti tuottaa liikkeestä kertovan signaalin, tunnettu välineistä, jotka sisältävät erojen antamiseen tarkoitettuihin välineisiin (10, 90) kytketyt välineet (92), erojen, joilla on yhdistetyn videosignaalin värikkyyskom-: . 20 ponentin yleensä sisältämiä taajuuskomponentteja ja ver rattain vähän muita yhdistetyn videosignaalin taajuuskom-ponentteja, viemiseksi ensimmäiseen lähtöliitäntään; ensimmäisistä yhdistysvälineistä (94), jotka on kytketty ensimmäiseen lähtöliitäntään joukon eroja yhdis-’ 25 tämiseksi mukaan lukien liikettä varten tutkittavaa kuva-pistettä vastaavan eron, joka erojen joukko vastaa kuva-pisteitä, jotka esiintyvät tutkittavan kuvapisteen sisältävällä vaakasuoralla kuvajuovalla ja vaakasuoralla kuva-juovalla, joka edeltää tutkittavan kuvapisteen sisältävää :* 30 vaakasuoraa kuvajuovaa; ja että ensimmäinen kynnystunnistaja (98) on kytketty ensimmäisiin yhdistämisvälineisiin liikkeestä kertovan signaalin antamiseksi, kun siihen tuodut yhdistetyt erot ylittävät ennalta määrätyn suuruuden; : 35 toisista yhdistysvälineistä (96), jotka on kytketty 20 83 469 ensimmäiseen lähtöliitäntään joukon eroja yhdistämiseksi mukaan lukien tutkittavaa kuvapistettä vastaavan eron, joka erojen joukko vastaa kuvapisteitä, jotka esiintyvät tutkittavan kuvapisteen sisältävällä kuvajuovalla ja vaa-5 kasuoralla kuvajuovalla, joka seuraa tutkittavan kuvapisteen sisältävää vaakasuoraa kuvajuovaa; ja että toinen kynnystunnistaja (100) on kytketty toisiin yhdistämisvälineisiin liikkeestä kertovan signaalin antamiseksi, kun siihen tuodut yhdistetyt erot ylittävät en-10 naita määrätyn suuruuden.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tunnistaja, tunnettu siitä, että välineet sisältävät välineet edelleen sisältävät: välineet (22), jotka on kytketty eroja antaviin 15 välineisiin, erojen, joilla on yhdistetyn videosignaalin taajuuskomponentteja, joita ei esiinny värikkyyskomponen-tin taajuusspektrissä, viemiseksi kolmanteen lähtöliitäntään; kolmannet yhdistämisvälineet (26), jotka on kytket-20 ty kolmanteen lähtöliitäntään joukon eroja yhdistämiseksi, joka erojen joukko vastaa tutkittavan kuvapisteen ympärillä symmetrisesti sijaitsevia kuvapisteitä; ;;; kolmannen kynnystunnistajan (28), joka on kytketty kolmansiin yhdistämisvälineisiin liikkeestä kertovan sig-‘ 25 naalin tuottamiseksi kun siihen tuodut yhdistetyt näytteet ylittävät ennalta määrätyn suuruuden; ja välineet (40), jotka on kytketty kolmanteen kynnys-tunnista jaan ja toiseen lähtöliitäntään liikkeestä kertovan signaalin antamiseksi neljännessä lähtöliltännässä -.30 aina kun kolmas kynnystunnistaja tai toinen lähtöliitäntä tuottaa liikkeestä kertovan signaalin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tunnistaja, missä erot ovat dataeronäytteitä, tunnettu siitä, että kolmannet yhdistämisvälineet muodostuvat: 35 kaskadikytkennästä, jossa on; 21 83469 välineet (56) yhdellä vaakasuoralla kuvajuovalla esiintyviä kuvapisteitä vastaavien näyte-erojen joukon summaamiseksi; j a välineet (62) peräkkäisillä vaakasuorilla kuvajuo-5 villa esiintyviä kuvapisteitä vastaavien näyte-erojen summaamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen tunnistaja, missä erot ovat dataeronäytteitä ja tunnettu siitä, että ensimmäiset yhdistämisvälineet sisältävät: 10 ensimmäiset summausvälineet (66, 68, 70), jotka on kytketty ensimmäiseen lähtöliitäntään samalla vaakasuoralla kuvajuovalla esiintyviä kuvapisteitä vastaavien ero-näytteiden summaamiseksi; ja toiset summausvälineet (74, 78), jotka on kytketty 15 ensimmäisiin summausvälineisiin ensimmäisten summausväli- neiden kahdelta eri vaakasuoralta kuvajuovalta antamien summattujen eronäytteiden summaamiseksi; ja että toiset yhdistämisvälineet sisältävät ensimmäisiin summausvälineisiin kytketyt välineet (72, 76) ensimmäisten 20 summausvälineiden kahdesta eri vaakasuorasta kuvajuovasta, joista juovista toinen on eri juova kuin toisten summausvälineiden summaamat vaakasuorat kuvajuovat, antamien summattujen eronäytteiden summaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tunnistaja, edel- 25 leen tunnettu: välineistä (90), jotka on kytketty tuloliittimeen ja viivevälineisiin yhdistetyn videosignaalin ja viivästetyn yhdistetyn videosignaalin summien antamiseksi; suodatinvälineistä (92), jotka on kytketty summia 30 antaviin välineisiin summien niiden taajuuskomponenttien päästämiseksi läpi, jotka yleensä esiintyvät yhdistetyn videosignaalin värikkyyskomponenttien taajuuskaistalla; kolmansista yhdistämisvälineistä (94), jotka on kytketty suodatinvälineisiin parillisen määrän summia yh-35 distämiseksi, jotka summat vastaavat tutkittavan kuvapis- 22 83469 teen sisältävällä vaakasuoralla kuvajuovilla esiintyviä kuvapisteitä ja tutkittavan kuvapisteen sisältävää vaakasuoraa kuvajuovaa edeltävällä vaakasuoralla kuvajuovalla esiintyviä kuvapisteitä, jotka kolmannet yhdistämisväli-5 neet yhdistävät vuorottain vastakkaista polariteettia olevia summia pitkin vaakasuoraa kuvajuovaa ja joissa puolet summien määrästä yhdistetään positiivisella polariteetilla ja puolet summien määrästä yhdistetään negatiivisella polariteetilla; 10 kolmannesta kynnystunnistajasta (98), joka on kyt ketty kolmansiin yhdistämisvälineisiin liikkeestä kertovan signaalin tuottamiseksi aina, kun kolmansien yhdistämisvä-lineiden antamat yhdistetyt signaalit ylittävät ennalta-määrätyn suuruuden; 15 neljänsistä yhdistämisvälineistä (96), jotka on kytketty suodatinvälineisiin parillisen määrän summia yhdistämiseksi, jotka summat vastaavat tutkittavan kuvapisteen sisältävällä vaakasuoralla kuvajuovalla esiintyviä kuvapisteitä ja tutkittavan kuvapisteen sisältävää vaaka-20 suoraa kuvajuovaa seuraavalla vaakasuoralla kuvajuovalla esiintyviä kuvapisteitä, neljännet yhdistämisvälineet yhdistävät vuorottain vastakkaista polariteettia olevia summia pitkin vaakasuoraa kuvajuovaa ja missä puolet summien määrästä yhdistetään positiivisella polariteetilla ja puo-25 let summien määrästä yhdistetään negatiivisella polariteetilla; neljännestä kynnystunnistajasta (100), joka on kytketty neljänsiin yhdistämisvälineisiin värikkyysliikkeestä kertovan signaalin tuottamiseksi aina, kun neljänsien yh-30 distämisvälineiden tuottamat yhdistetyt signaalit ylittävät ennalta määrätyn suuruuden; välineistä (102), jotka on kytketty kolmanteen ja neljänteen kynnys tunnista jaan antamaan värikkyysliikkeestä kertovan signaalin aina, kun kolmas ja neljäs kynnystun-35 nlstaja samanaikaisesti antaa liikkeestä kertovan signaalin. 23 83469

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tunnistaja, tunnettu siitä, että välineet sisältävät välineet edelleen sisältävät välineet (16, 40), jotka toimivat vä-rikkyysliikkeestä kertovan signaalin ja toisen lähtöliit- 5 timen antaman liikkeestä kertovan signaalin mukaan, antaen liikkeestä kertovan signaalin, kun värikkyysliikkeestä kertova signaali esiintyy tai kun toisen lähtöliittimen antama liikkeestä kertova signaali esiintyy.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tunnistaja, missä 10 summat ovat datanäytesummia, tunnettu siitä, että kolmannet yhdistämisvälineet sisältävät: ensimmäisten ja toisten viive-elimien (110, 112) kaskadikytkennän, joka on kytketty suodattimeen antamaan viivästettyjä toistoja summista sekä ensimmäisten että 15 toisten viive-elimien kummankin antaessa samanlaiset viiveet, pituudeltaan näytejaksojen kokonaislukumonikerta; välineet (114), jotka on kytketty suodattimeen ja toiseen viive-elimeen suodattimesta tulevien summanäyttei-den ja toisesta viive-elimestä tulevien kahdesti viiväs-20 tettyjen summanäytteiden yhdistämiseksi vastakkaisella polariteetilla ensimmäisestä viive-elimestä tulevien kerran viivästettyjen summanäytteiden kanssa vaakasuorasta yhdistettyjen summanäytteiden tuottamiseksi; lisäviivevälineet (116, 118), jotka on kytketty 25 vaakasuorasti yhdistettyjä summanäytteitä tuottaviin väli neisiin, lisäviivevälineiden antaessa yhden vaakasuoran kuvajakson pituisia näyteviiveitä; ja lisäyhdistämisvälineet (122), jotka on kytketty muiden viivevälineiden tuloon ja lähtöön vaakasuorien sum-30 manäytteiden yhdistämiseksi vastakkaisella polariteetilla.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tunnistaja, tunnettu siitä, että edeltävä vaakasuora kuvajuova valitaan niin, että sen värikkyyskomponenteilla on vastakkainen vaihe tutkittavan kuvapisteen sisältävää vaaka- 35 suoraa kuvajuovaa vastaavien värikkyyskomponenttien kanssa. 24 83469

10. Yhdistetyn signaalin kuvien välisen liikkeen tunnistaja, sisältää: tuloliittimen yhdistetyn videosignaalin tuomiseksi; välineet, jotka on kytketty tuloliittimeen kuvien 5 välisten eronäytteiden kehittämiseksi vastaavista signaaleista kahdelta kuvajaksoita ja, välineet, jotka reagoivat eronäytteisiin tuottamalla liikesignaalin, tunnettu eronäytteet tuottavien välineiden sisältämistä vä-10 lineistä näytteiden tuottamiseksi hienorakenteista valoi-suuskuvayksityiskohtainformaatiota sisältävän yhdistetyn videosignaalin taajuuskomponenteista; ensimmäisistä välineistä (30), jotka on kytketty eronäytteiden kehittämisvälineisiin joukon eronäytteitä 15 yhdistämiseksi, joka eronäytteiden joukko sisältää tällä hetkellä kuvien välistä liikettä varten tutkittavaa kuva-pistettä vastaavan eronäytteen ja eronäytteitä, jotka vastaavat tutkittavan kuvapisteen läheisyydessä olevia kuva-pisteitä Ja esiintyvät tutkittavan kuvapisteen sisältäväl-20 lä vaakasuoralla kuvajuovalla ja edellisellä vaakasuoralla kuvajuovalla, ja ensimmäisten yhdistettyjen eronäytteiden tuottamiseksi; toisista välineistä (34), jotka on kytketty ero-näytteiden kehittämisvälineisiin joukon eronäytteitä yh-25 distämiseksi, joka eronäytteiden joukko sisältää tutkittavaa kuvapistettä vastaavan eronäytteen ja eronäytteitä, jotka vastaavat tutkittavan kuvapisteen läheisyydessä olevia kuvapisteitä ja esiintyvät tutkittavan kuvapisteen sisältävällä vaakasuoralla kuvajuovalla ja seuraavalla ; - 30 vaakasuoralla kuvajuovalla, ja toisten yhdistettyjen ero-näytteiden tuottamiseksi; välineistä (32, 36, 38), jotka on kytketty ensimmäisiin ja toisiin yhdistämisvälineisiin hienorakenteisten yksityiskohtien valoisuusliikesignaalin tuottamiseksi ai-35 na, kun ensimmäiset ja toiset yhdistetyt eronäytteet samanaikaisesti ylittävät ennalta määrätyn suuruusarvon. 25 83469

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kuvien välisen liikkeen tunnistaja, tunnettu välineistä (22), jotka on kytketty mainittuun lähteeseen karkeita valoisuuskuvayksityiskohtainformaatiota 5 esittävien yhdistetyn videosignaalin taajuuskomponentteja vastaavien kuvien välisten eronäytteiden tuottamiseksi; kolmansista yhdistämisvälineistä (26), jotka on kytketty välineisiin, jotka tuottavat karkeata valoisuus-yksityiskohtainformaatiota edustavia eronäytteitä, joukon 10 karkeata valoisuusyksityiskohtainformaatiota edustavien eronäytteiden yhdistämiseksi kolmansien yhdistettyjen ero-näytteiden tuottamiseksi, joka eronäytteiden joukko edustaa karkeaa valoisuusyksityiskohtainformaatiota, joka vastaa tutkittavan kuvapisteen läheisyydessä olevia kuvapis-15 teitä; välineistä (28), jotka on kytketty kolmansiin yh-distämisvälineisiin karkean yksityiskohdan valoisuusliik-keestä kertovan signaalin tuottamiseksi aina, kun kolmannet yhdistetyt eronäytteet ylittävät ennalta määrätyn suu-20 ruuden.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kuvien välisen liikkeen tunnistaja edelleen tunnettu välineistä (40), jotka toimivat hienorakenteisesta valoisuusliikkees-tä kertovan signaalin ja karkean yksityiskohdan valoisuus- 25 liikkeestä kertovan signaalin mukaan, ja kehittävät valoi- suusliikkeestä kertovan signaalin aina, kun joko hienosta tai karkeasta valoisuusliikkeestä kertovat viivästetyt signaalit ilmaisevat liikettä.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kuvien välisen - 30 liikkeen tunnistaja, tunnettu edelleen välineistä (90, 92), jotka on kytketty lähteeseen kahden kuvajakson signaaleja vastaavien kuvien välisten näytesummlen tuottamiseksi yhdistetyn videosignaalin vä-rikkyyskomponentit sisältävästä taajuuskomponentista 35 oleellisesti poissulkien yhdistetyn videosignaalin muut — taajuuskomponentit; 26 83469 ensimmäisistä välineistä (94), jotka on kytketty näytesummien tuottamisvälineisiin joukon näytesummia yhdistämiseksi, jotka näytesummat on valittu näytesummista, jotka vastaavat kuvapisteitä, jotka esiintyvät tutkittavan 5 kuvapisteen sisältävällä vaakasuoralla kuvajuovalla ja edellisellä kuvajuovalla, missä vuorottain yhdistetään näytesummia vaakasuoralta kuvajuovalta vastakkaisella polariteetilla ja puolet näytesummien joukosta yhdistetään positiivisella polariteetilla ja puolet negatiivisella 10 polariteetilla ensimmäisten yhdistettyjen näytesummien tuottamiseksi; toisista välineistä (96), jotka on kytketty näyte-summien tuottamisvälineisiin joukon näytesummia yhdistämiseksi, jotka näytesummat on valittu näytesummista, jotka 15 vastaavat kuvapisteitä, jotka esiintyvät tutkittavan kuva-pisteen sisältävällä vaakasuoralla kuvajuovalla ja seu-raavalla vaakasuoralla kuvajuovalla, missä vuorottain yhdistetään näytesummia vaakasuoralta kuvajuovalta vastakkaisella polariteetilla ja puolet näytesummien joukosta 20 yhdistetään positiivisella polariteetilla ja puolet negatiivisella polariteetilla toisten yhdistettyjen näytesummien tuottamiseksi; välineistä (98, 100, 102), jotka on kytketty ensimmäisiin ja toisiin näytesummien yhdistämisvälineisiin vä-25 rikkyysliikkeestä kertovan signaalin tuottamiseksi aina, kun ensimmäiset ja toiset yhdistetyt näytesummat samanaikaisesti ylittävät ennalta määrätyn suuruuden.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen kuvien välisen liikkeen tunnistaja, tunnettu välineistä (16), 30 jotka toimivat värikkyysliikkeestä kertovan signaalin ja hienon yksityiskohdan valoisuusliikesignaalin mukaan ja tuottavat kuvan liikkeestä kertovan signaalin aina, kun joko värikkyys- tai valoisuusliikesignaali ilmaisee liikettä .

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen kuvien välisen 27 8 3 469 liikkeen tunnistaja, edelleen tunnettu välineistä (22), jotka on kytketty lähteeseen karkeata valoisuuskuvayksityiskohtainformaatiota edustavien kuvien välisten eronäytteiden tuottamiseksi yhdistetyn 5 videosignaalin taajuuskomponenteista; kolmansista yhdistämisvälineistä (26) joukon ero-näytteitä yhdistämiseksi, jotka eronäytteet edustavat karkeaa valoisuusyksityiskohtainformaatiota, ja kolmansien yhdistettyjen eronäytteiden tuottamiseksi, missä eronäyt-10 teet edustavat karkeaa valoisuusyksityiskohtainformaatio- ta, joka vastaa tutkittavan kuvapisteen läheisyydessä olevia kuvapisteitä; välineistä (28), jotka on kytketty kolmansiin yh-distämisvälineisiin karkean yksityiskohdan valoisuusliik-15 keestä kertovan signaalin tuottamiseksi aina, kun kolmannet yhdistetyt eronäytteet ylittävät ennalta määrätyn suuruuden; ja välineistä (40), jotka toimivat hienon yksityiskohdan valoisuusliikkeestä kertovan signaalin ja karkean yk-20 sityiskohdan valoisuusliikkeestä kertovan signaalin mu kaan, ja kehittävät valoisuusliikkeestä kertovan signaalin aina, kun joko hienosta tai karkeasta valoisuusliikkeestä kertova signaali ilmaisee liikettä. 28 83469