FI81639C - Foerfarande och anordning foer belaeggning av materialbana. - Google Patents

Description

81 639 1 Menetelmä ja laite materiaalirainan päällystämiseksi Förfarande och anordning för beläggnlng av materialbana 5 Keksinnön kohteena on menetelmä materiaalirainan, kuten paperi- tai kartonkirainan päällystämiseksi, jossa menetelmässä materlaaliraina johdetaan pyörivän vastatelan ja päällystysterän, tasoituselimen tai vastaavan välille muodostetun päällystysnipln läpi ja jossa päällystettävän materiaalirainan yhteyteen tuodaan päällystealnetta ennen 10 mainittua nlppiä.

Keksinnön kohteena on lisäksi laite materiaalirainan, kuten paperi- tai kartonkirainan päällystämiseksi, joka laite käsittää pyörivän vastatelan ja päällystysterän, tasoituselimen tai vastaavan välille muodostetun pääl-15 lystysnipin tai -nipit, jonka/joiden läpi päällystettävä materlaaliraina on järjestetty vietäväksi ja jonka materiaalirainan yhteyteen tuodaan päällystysainetta ennen mainittua nippiä/mainittuja nippejä.

Keksintöön liittyvän tekniikan tason osalta viitataan erityisesti US-20 patenttiin 4 369 731 sekä suomalaiseen patenttihakemukseen n:o 843899, jotka koskevat ns. lyhytvlipymäpinnoitusyksiköitä (short dwell time applicators).

Tekniikan tason mukaisissa ja jo käytössä olevissa paperin tai karton-25 gin pinnoltusyksikköratkalsuissa, eli ns. lyhytviipymäpinnoitusyksiköis-sä on haittana juuri applikoIntiajän lyhyyden vuoksi se, että pinnoitus-aineessa oleva vesi tunkeutuu ralnaan vielä tasoitusvaiheen jälkeen ja aiheuttaa epätasaisuutta pinnoitettuun pintaan. Edellä mainitussa US-julkaisussa on rainan päällystämiseen pyritty vaikuttamaan siten, 30 että rainan päällystysvyöhykkeelle on sovitettu ylimääräinen tasoitus-terä, joka pakottaa päällysteaineen kiertämään rainaa vasten kahteen kertaan. Tämän julkaisun mukaisessa ratkaisussa kiertää näin ollen sama päällysteaine pinnoltusvyöhykkeellä kahteen kertaan. Tällaisella ratkaisulla ei ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta rainan pinnoituksen 35 parantamiseen eikä edellä esitetyn ongelman ratkaisuun. FI-patentti- hakemuksen 843899 mukaisessa ratkaisussa on pinnoitteen laadun parantamiseen pyritty vaikuttamaan siten, että pinnoiteaine suunnataan rainan 2 81 639 1 pinnalle paineella hydrodynaamisen paineraon kautta. Tässäkin ratkaisussa joudutaan kuitenkin käyttämään rainan päällystyksessä yhtä ja samaa päällysteainetta.

5 Nyt esillä olevalla keksinnöllä on päämääränä saada aikaan olennainen parannus materiasiirainan, kuten paperi- tai kartonkirainan päällystämisessä. Tämän toteuttamiseksi on keksinnön mukaiselle menetelmälle pääasiassa tunnusomaista, että päällystettävän materiaalirainan yhteyteen tuodaan vähintään kahta, ominaisuuksiltaan erilaista päällystys-10 ainetta peräkkäisissä päällystysvaiheissa.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan pääasiassa tunnusomaista, että laitteeseen on muodostettu materiaalirainan kulkusuunnassa kaksi tai useampia syöttökanavia siten, että päällystysaine on järjestetty 15 tuotavaksi materiaalirainan yhteyteen kahdessa tai useammassa vaiheessa.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa on ongelma näin ollen ratkaistu siten, että ensin on tukittu materiaalirainan pinnalla olevat huokoset ja tartutettu pinnoitusaine rainaan eli pohjustettu rainan pinta. Tämän jäl-20 keen on keksinnön mukaisessa ratkaisussa levitetty materiaalirainan pinnalle varsinainen pinnoitusaine ja tasoitettu se. Tällä ratkaisulla saavutetaan tunnettuun tekniikkaan nähden mm. seuraavia merkittäviä etuja.

25 Koska keksinnön mukaisessa järjestelyssä materiaalirainassa olevat huokoset tukitaan ensin sopivalla pohjustusaineella, ei päällysteaineessa oleva vesi pääse enää tunkeutumaan rainaan sitä turvottamaan. Lisäetuna tästä saavutetaan se, että vain vähän vettä pääsee rainaan, joten tarve jälki-kuivatukseen vähenee. Vähäisemmällä vesimäärällä saavutetaan lisäksi parem-30 pi päällystekalvon laatu. Tämä johtuu siitä, että vesi, joka on päässyt rainaan, tekee rainasta ulostullessaan kuivatusvaiheessa päällystekalvoon reikiä. Mitä vähemmän rainassa on vettä, sitä vähemmän ja sitä pienempiä reikiä päällystekalvoon muodostuu. Erittäin merkittävä etu tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin nähden on lisäksi siinä, että keksinnössä voidaan 35 käyttää kahta tai useampaa eri päällysteainetta ja/tai näissä päällys teaineissa erilaisia kuiva-ainepitoisuuksia. Päällystysteknisesti ii 3 81639 1 on päällystealneen laadulla ja mm. sen kuiva-ainepitoisuudella tärkeä merkitys materiaaliralnaan tarttumiseen ja päällystekalvon laatuun.

Seuraavasea keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheis-5 ten piirustusten kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovellutus-eelmerkkeihln, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

Kuvio 1 esittää kaaviollisena konesuuntaisena pystypoikkllelkkauksena JO keksinnön mukaisen päällystyslaitteen ensimmäistä toteutuseslmerkkiä.

Kuvio 2 esittää kuviota 1 vastaavalla tavalla erästä toista keksinnön mukaista päällystyelaltetta, jossa päällystyksen tasoituselin muodostuu poikkileikkaukseltaan muotoillusta tasoltuselimestä, jonka kaarevahko 15 pinta toimii vastatelaa vasten.

Kuvio 3 esittää kaavlomalsestl erästä muunnelmaa kuvion 2 mukaisesta päällystyslaitteesta.

20 Kuvion 1 mukaisesti keksinnön mukainen päällystyslalte käsittää pyörivän vastatelan 10, jolla on sileä sylinteripinta 10'. Telan 10 yli on johdettu päällystettävä materiaaliraina, kuten esim. paperi- tai kartonkiraina (ei esitetty). Keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteelle on olennaista, että materiaalirainan päällystäminen suoritetaan kahdessa tai 25 useammassa vaiheessa, jolloin päällystämisessä voidaan käyttää kahta tai useampaa erilaista päällystealnetta, joiden laatu ja ominaisuudet saadaan määrättyä tarkalleen halutuiksi. Piirustuksen kuvioissa kalkki esitetyt suoritusmuodot koskevat ratkaisua, jossa materiaalirainan päällystäminen suoritetaan kahdessa vaiheessa, mutta keksinnön piiriin kuuluvat myös sel-30 laiset suoritusmuodot, joissa päällystysvaiheita on useampia.

Kuviossa 1 on näin ollen esitetty keksinnön suoritusmuoto, jossa materiaalirainan päällystyslalte käsittää kaksi ns. lyhytvlipymäykslkköä, jotka on järjestetty materiaalirainan kulkusuunnan ja vastatelan 10 suhteen 35 kiinteästi peräkkäin. Kuvion 1 mukaiseen laitteeseen kuuluu näin ollen kaksi päällyetysterää, joista ensimmäinen päällystysterä 20 muodostaa vastatelan 10 pinnan 10' kanssa ensimmäisen päällystysnlpin ja vastaa- 4 81639 1 vasti toinen päällystysterä 40 muodostaa vastatelan pinnan 10' kanssa toisen päällystysnlpin Ng. Ensimmäinen päällystysterä 20 on kiinnitetty ensimmäiseen runko-osaan 23 teränpltimellä 24 täysin tavanomaiseen tapaan. Ensimmäiseen runko-osaan 23 on muodostettu vastatelan 10 akselin 5 suuntainen lovi, johon on sovitettu kuormltusletku 21, jossa on paine-tila 22. Kuormitusletkun 21 paineillaan 22 syötettävän paineen avulla ensimmäistä päällystysterää 20 kuormitetaan vasten vastatelaa 10 halu-tunsuuruisella voimalla.

10 Materiaallralnan kulkusuunnassa ennen ensimmäistä päällystysterää 20 on järjestetty patoterä 31, joka on asennettu patoterän kannattimeen 30 edullisesti säädettävästi. Patoterän yläreunan 32 ja vastatelan pinnan 10' väliin jää välys 33, jolla osaltaan säädetään ensimmäiseen vaiheeseen syötetyn ensimmäisen päällystealneen painetta ennen ensim-15 mäistä nipplä N^. Kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa ensimmäisen runko-osan 23 ja patoterän kannattimen 30 väliin on muodostettu materiaali-rainan leveyden yli ulottuva ensimmäinen kanava K^, josta ensimmäinen päällystealne tuodaan ensimmäiseen vaiheeseen sisään nuolen suun nassa. Päällystealneen ylijuoksua on merkitty nuolella L^, jota siis 20 säädetään välystä 33 säätämällä. Kuten jo aikaisemmin on selostettu, tuodaan ensimmäiseen valheeseen ensimmäinen päällystealne ^ korkeassa kuiva-ainepitoisuudessa ja tällä ensimmäisellä päällysteaineella on tarkoituksena tukkia materiaallralnan pinnalla olevat huokoset ja tartuttaa ensimmäinen päällystealne materiaallralnaan eli pohjustaa mate-25 rlaaliralnan pinta ennen toista päällystysvalhetta, kuten jo aikaisemmin on todettu.

Ensimmäisen päällystysterän 20 jälkeen on materiaallralnan kulkusuunnassa järjestetty toinen päällystysterä 40, joka yhdessä ensimmäisen pääl-30 lystysterän 20 kanssa rajoittaa väliinsä toisen päällystysvaiheen. Toinen päällystysterä 40 on kiinnitetty toiseen runko-osaan 43 terän pitimen 47 ja pldinletkun 48 avulla. Paineellieen pldinletkun 48 avulla toista päällystysterää puristetaan vasten teränpidintä 47 siten, että toinen päällystysterä 40 pysyy palkallaan halutussa asemassa. Toisen päällystys-35 terän 40 kuormittamiseksi halutulla tavalla vasten vastatelaa 10 on toiseen runko-osaan 43 muodostettu ura 44, johon on sovitettu kuormitus-letku 41, jossa on painetila 42. Uraan 44 on kuormitusletkun 41 alle

II

5 81639 1 sovitettu useita väliosla 45, jotka on tuettu toiseen runko-osaan 43 useilla kuormitustangoilla 46. Kuormitusletkulla 41 toista päällystys-terää 40 kuormitetaan vastatelaa 10 vasten halutun viivapaineen aikaansaamiseksi toiseen päällystysnippiin Kuormitusletkun 41 painetilassa 5 42 olevaa painetta säätämällä saadaan nimenomaan päällystysalnemäärää materlaallrainan pinnalla säädettyä. Kuormitusvolman profiilin säätämiseksi materiaallralnan leveyden yli ovat kuormitustangot 46 säädettäviä ja ne voivat olla esim. ruuveja, joilla väliosia 45 siirretään urassa 44. Toisen päällystysnipln viivapaineen jakauma on näin saatu aikaan 10 säädettäväksi päällystemäärän profiilin säätöä varten.

Ensimmäisen runko-osan 23 Ja toisen päällystysterän 40 väliin on muodostettu toinen kanava jonka kautta toinen päällysteaine syötetään sisään toiseen päällystysvaiheeseen nuolen suunnassa. Materiaali- 15 ralna tulee tähän toiseen päällystysvaiheeseen ensimmäisen päällystys-vaiheen jälkeen pinnaltaan kosteana, jolloin toinen päällysteaine voidaan tuoda toiseen päällystysvaiheeseen pinnoitusteknisestl halutussa kuiva-ainepitoisuudessa. Toisessa päällystysvaiheessa voidaan pääl-lystysaineena käyttää esim. joko samaa päällysteainetta kuin ensimmäi-20 sessä vaiheessa, jolloin toisessa valheessa päällystealneen kuiva-ainepitoisuus on kuitenkin erilainen kuin ensimmäisessä valheessa. Toisaalta voidaan toisessa päällystysvaiheessa kuitenkin käyttää myös täysin erilaista päällysteainetta kuin ensimmäisessä vaiheessa. Toiseen päällystysvaiheeseen syötetty toinen päällysteaine enää pääse tunkeu- 25 tumaan materiaallralnaan, koska sen huokoset on jo tukittu ensimmäisessä päällystysvaiheessa. Toinen päällysteaine kiinnittyy kuitenkin materiaallralnaan, koska se sekoittuu rajapinnaltaan ensimmäisen kostea-pintalsen pinnoituskerroksen kanssa tarttuen siten pohjaosiltaan mate-riaalirainaan. Kahden päällystealneen tartunta materiaallralnaan saadaan 30 aikaan juuri sen ansiosta, että päällystevaiheet suoritetaan välittömästi peräkkäin siten, että ilma el pääse välillä koskettamaan pinnoitetta pinnoitusten välillä.

Kuviossa 2 esitetty toteuttamiseslmerkki vastaa ensimmäisen päällystys-35 vaiheen osalta hyvin pitkälti kuviossa 1 esitettyä suoritusesimerkkiä. Niinpä kuvion 2 mukaiseen ensimmäiseen päällystysvaiheeseen kuuluu ensimmäisenä päällystysteränä 20 toimiva terä tai kaavin, joka muodostaa 6 81639 1 ensimmäisen päällystysnipin yhdessä vastatelan 10 pinnan 10' kanssa. Ensimmäinen päällystysterä 20 tai kaavin on tuettu ensimmäiseen runko-osaan 23, johon ensimmäinen päällystysterä 20 on kiinnitetty teränpiti-mellä 24. Kuten kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossakin on materiaali-5 rainan kulkusuunnassa ennen ensimmäistä päällystysterää 20 materiaali-rainan päällystyslaitteeseen järjestetty patoterä 31, joka on tuettu patoterän kannattimeen 30. Myös tässä suoritusmuodossa on patoterän yläreunan 32 ja vastatelan pinnan 10' välissä välys 33, jonka suuruutta säätämällä saadaan osaltaan ensimmäiseen vaiheeseen syötetyn ensimmäisen 10 päällystysaineen painetta säädettyä halutun suuruiseksi ennen ensimmäistä nippiä . Välystä 33 säätämällä säädetään näin ollen ensimmäisestä päällystysvaiheesta ensimmäisen päällysteaineen ylijuoksua, jota on kuviossa merkitty viitemerkinnällä Ln .. Ensimmäisen päällystysterän 20 ja patoterän kannattimen 30 väliin on muodostettu vastaavanlainen kanava K^ 15 kuin kuvion 1 suoritusmuodossakin ja tätä kanavaa pitkin syötetään ensimmäinen päällysteaine sisään ensimmäiseen päällystysvaiheeseen nuolen ^ suunnassa. Ensimmäinen päällystysvalhe on tässä toteutusmuodossa näin ollen olennaisesti samanlainen kuin kuvion 1 suoritusmuodossa.

20

Toinen päällystysvalhe eli ns. toinen lyhytviipymäyksikkö sen sijaan poikkeaa rakenteeltaan kuviossa 1 esitetystä. Ensinnäkään kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa ei toisessa päällystysvaiheessa ole vastaavanlaista toista päällystysterää kuin kuviossa 1, vaan kuvion 2 suoritus-25 muodossa käytetään mainitun toisen päällystysterän 40 sijasta poikkileikkaukseltaan muotoiltua tasoituselintä 50. Kuvion 2 mukaisesti on ta-soituselimessä 50 poikkileikkaukseltaan muotoiltu kaareva osa 51, jonka kupera syllnteriplnta toimii vastatelan 10 pintaa 10' vasten muodostaen vastatelan pinnan 10' kanssa toisen päällystysnipin N^. Kaarevan osan 30 51 yhteydessä on vahvistusosa 52, jonka välityksellä kaarevan osan 51 kuperaa sylinteripintaa puristetaan vastatelan pintaa 10' vasten kuormi-tusletkun 53 avulla, jossa on painetila 54, jossa olevaa painetta voidaan tarpeen mukaan säätää. Kuormitusletku 53 on sovitettu toiseen runko-osaan 55 muodostettuun uraan 56 vastaavalla tavalla kuin kuvion 1 suo-35 ritusesimerklssä. Uraan 56 on näin ollen järjestetty materiaaliradan poikittaissuunnassa useita väliosia 57, jotka on kuormitustankojen 58, esimerkiksi ruuvien välityksellä tuettu säädettäväsi! runko-osaan 55.

1 81639 1 Tällä järjestelyllä voidaan toisen päällystysnipln Ng viivapalneen profiilia säätää halutulla tavalla. Tasoltuselin 50 on kiinnitetty palkalleen tasoituselimen pitimen 59 ja pidinletkun 60 avulla vastaavalla tavalla kuin päällystysterä 40 kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa.

5 Tasoituselimen 50 kaarevan osan 51 kupera sylinteripinta, joka tulee vasten vastatelan pintaa 10', on muodostettu kokonaan kulutusta kestävästä materiaalista tai ainakin se on pinnoitettu jollain kulutusta kestävällä materiaalilla, kuten esimerkiksi kovametallilla. Vastatelan 10 pinta 10' on myös muodostettu hyvin kulutusta kestäväksi ja se on 10 esimerkiksi kovakromia, jonka pinnan kovuus on esim. välillä 1 B & J - 75 B & J.

Kuvion 2 suoritusmuodon toinen merkittävä ero kuviossa 1 esitettyyn ratkaisuun on siinä, että toinen päällystysvaihe on kuvion 2 suoritus-15 muodossa jaettu patoterän 66 ja patoterän kannattimen 65 avulla kaksiosaiseksi. Ensimmäisen runko-osan 23 ja patoterän kannattimen 65 väliin on näin ollen muodostettu toinen kanava K^, jonka kautta toinen päällys-teaine syötetään sisään toiseen päällystysvaiheeseen nuolen mukai sesti. Toinen päällysteaine joutuu näin ollen toisessa päällystysvai-20 heeesa kulkemaan patoterän 66 ja vastatelan pinnan 10' välistä ennen kuin se joutuu toiseen päällystysnippiin Patoterän kannattimen 65 ja tasoituselimen 50 väliin on puolestaan järjestetty kolmas kanava K^, jonka kautta on järjestetty toisen päällysteaineen ylijuoksu toisesta päällystevalheesta ulos nuolen mukaisesti. Patoterän 66 ja tasoi-25 tuselimen 50 väliin jää välys 67, jolla osaltaan säädetään toiseen vaiheeseen syötetyn toisen päällystysalneen painetta ennen toista nlppiä N^· Konstruktilvisesti merkittävä ero kuvion 2 mukaisella suoritusmuodolla kuviossa 1 esitettyyn nähden on näin ollen siinä, että toisessa päällys-tysvaiheessa on toinen päällysteaine pantu kiertämään kahta eri kanavaa, 30 nimittäin toista ja kolmatta kanavaa K^ ja pitkin.

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaisen päällystyslaitteen vielä eräs vaihtoehtoinen suoritusmuoto. Kuvion 3 suoritusmuodossa on ensimmäinen päällystysvaihe esitetty täysin samanlaisena kuin kuviossa 1 ja tämän 35 johdosta on kuviossa 3 käytetty ensimmäisen päällystysvaiheen osalta samoja viitenumerolta kuin kuviossa 1. Kuviossa 3 ensimmäinen päällys-tysnippi muodostuu näin ollen ensimmäisen päällystysterän 20 ja vasta- 8 81 639 1 telan 10 pinnan 10’ väliin vastaavalla tavalla kuin kuvion 1 yhteydessä selostettiin. Ensimmäinen päällystysterä 20 on näin ollen kiinnitetty ensimmäiseen runko-osaan 23 teränpitimen 24 avulla ja se on kuormitettu painetilalla 22 varustetun kuormitetun letkun 21 avulla vasten vasta-5 telan pintaa 10*.

Ennen ensimmäistä päällystysterää 20 on päällystyslaitteeseen järjestetty ensimmäinen patoterä 31, joka on sopivalla tavalla säädettävästl kiinnitetty patoterän kannattimeen 30. Ensimmäisen patoterän kannattimen 30 10 ja ensimmäisen päällystysterän 20 väliin on muodostettu ensimmäinen kanava K^, jonka kautta ensimmäinen päällysteaine syötetään sisään päällys-tyslaitteen ensimmäiseen vaiheeseen nuolen suunnassa. Ensimmäisestä päällystysvaiheesta on ensimmäisen päällysteaineen ylijuoksu järjestetty nuolen Ln . mukaisesti ensimmäisen patoterän yläreunan 32 ja vastatelan 15 pinnan 10’ välisen välyksen 33 kautta vastaavalla tavalla kuin edellisten suoritusmuotojen yhteydessä selostettiin.

Kuvion 3 mukainen suoritusmuoto vastaa kalkkein läheisimmin tilannetta, jossa materiaalirainan päällystämiseen käytetään kahta peräkkäin järjes-20 tettyä lyhytviipymäyksikköä. Ensimmäinen lyhytviipymäyksikkö muodostuu edellä kuvatusta ensimmäisestä päällystysvaiheesta ja toinen lyhytviipymäyksikkö muodostuu materiaalirainan kulkusuunnassa ensimmäisen päällystys-vaiheen jälkeen järjestetystä, tasoituselimen 50 ja vastatelan pinnan 10' välisen toisen päällystysnipin ^ rajoittamasta toisesta päällystysvai-25 heesta. Kuvion 3 mukainen tasoituselln 50 vastaa rakenteeltaan ja tuen-naltaan olennaisesti kuviossa 2 esitettyä ratkaisua, joten kuviossa 3 on käytetty samoja viitenumerolta esittämään kuviossa 2 esitettyjä vastaavia osia. Tasoituselimeseä 50 on näin ollen poikkileikkaukseltaan muotoiltu kaareva osa 51, jonka kupera sylinterlplnta toimii vastatelaa 10 30 vasten. Kaarevan osan 51 yhteydessä on vahvistusosa 52, jonka välityksellä tasoituselintä 50 kuormitetaan painetilalla 54 varustetun kuormi-tusletkun 53 avulla vasten vastatelan 10 pintaa 10'. Tasoituselin 50 ja kuormitusletku 53 on järjestetty ja tuettu toiseen runko-osaan 55, johon on kuviota 2 vastaavalla tavalla järjestetty materiaalirainan leveyden 35 yli ulottuva ura 56. Uraan 56 on sovitettu useita väliosla 57, joita kuormitetaan kuormitustango11la 58 vasten kuormitusletkua 53 tasoitus-elimeen 50 nähden vastakkaiselta puolelta. Kuormltustangot 58 on tuettu 9 81639 1 toiseen runko-osaan 55 säädettäväsi! ja ne voivat olla esim. ruuveja tai vastaavia. Kuvion 2 suoritusmuodosta kuviossa 3 esitetty ratkaisu poikkeaa tasoituselimen 50 tuennan osalta ainoastaan siinä suhteessa, että kuviossa 3 runko-osa muodostuu kahdesta osasta siten, että tasoitus-5 elintä 50 tasoituselimen pitimeen 59 kiinnipuristava pidlnletku 60 on järjestetty toisesta runko-osasta 55 jaettuun runko-osaan 55a.

Materiaaliralnan kulkusuunnassa ennen tasoltuselintä 50 on järjestetty toinen patoterä 71, joka on tuettu toisen patoterän kannattimeen 77 vastaa-10 valla tavalla kuin selostettiin ensimmäisen patoterän 31 yhteydessä.

Toisen patoterän kannattimen 70 ja tasoituselimen 50 väliin on muodostettu toinen kanava K^, jonka kautta toinen päällystealne syötetään sisään toiseen päällystysvaiheeseen nuolen suuntaisesti. Toisesta pääl- lystysvaiheesta on toisen päällysteaineen ylijuoksu järjestetty nuolen 15 L_ „ mukaisesti toisen patoterän yläreunan 72 ja vastatelan pinnan 10’ U y ^ välisestä välyksestä 73. Ensimmäisen runko-osan 23 Ja toisen patoterän kannattimen 70 välissä on lisäksi kolmas kanava K^, josta toinen pääl-lysteaine johdetaan pois.

20 Kuten edellä jo todettiin, vastaa kuvion 3 mukainen suoritusmuoto tapausta, jossa materiaaliralnan päällystämiseksi on järjestetty kaksi lyhyt-vlipymäyksikköä peräkkäin. Kuvion 3 mukaiselle suoritusmuodolle on kuitenkin olennaista, että mainitut lyhytvilpymäyksiköt on muodostettu siten, että ensimmäisen ja toisen päällystysvalheen välillä ilma ei pääse 25 koskettamaan materiaaliralnan pinnoitteeseen eikä aiheuttamaan pinnoitteen kuplimista pää]lystysvaiheiden välillä. Kuvioissa esitetyistä esimerkeistä poiketen voidaan keksinnön mukaisessa ratkaisussa käyttää lisäksi useampia kuin kahta päällystysvaihetta, esim. silloin, mikäli on materiaaliralnan päällystämisessä tarpeellista käyttää useampaa eri laa-30 tua olevaa päällystealnetta. Tällöinkin tulee nämä päällystevaiheet järjestää siten, että ilma el pääse välillä koskettamaan materiaaliralnan pinnoitetta ja haittaamaan lopputulosta.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöl-35 lisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

Claims (8)

1 Patenttivaatimukset 10 81639

1. Menetelmä materlaaliralnan, kuten paperi- tai kartonklrainan päällystämiseksi, jossa menetelmässä materlaallralna johdetaan pyörivän vasta- 5 telan (10) ja päällystyeterän, tasoitusellmen tai vastaavan (20,40,50) välille muodostetun päällystysnipln (Ν^,Ν^) läpi ja jossa päällystettävän materlaaliralnan yhteyteen tuodaan päällysteainetta ennen mainittua nlpplä (Nj, Nj) , tunnettu siitä, että päällystettävän materiaa-lirainan yhteyteen tuodaan vähintään kahta, ominaisuuksiltaan erilaista 10 päällystysainetta peräkkäisissä päällystysvalhelssa siten, että peräkkäisten päällystysvaihelden välillä estetään ilman pääsy koskettamaan materlaaliralnan pinnalle muodostettua pinnoitetta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sil- 15 tä, että ensimmäisessä päällystysvalheessa tuodaan materlaaliralnan pinnassa olevien huokosten tukkimiseksi materlaaliralnan pinnalle ensimmäinen päällyetysalne, jonka vesipitoisuus on olennaisen pieni ja vastaavasti kuiva-ainepitoisuus suuri ja ensimmäisen päällyetysvaiheen jälkeen tuodaan lopullisen pinnan aikaansaamiseksi materiaalirainalle materiaali-20 ralnan pinnalle päällyetysalne tai -aineet halutussa kuiva-ainepitoisuudessa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että päällystysaineet tuodaan kahdessa vaiheessa ja molemmissa 25 valheissa käytetään samaa päällysteainetta siten, että päällystealneen kuiva-ainepitoisuus ensimmäisessä vaiheessa on olennaisesti suurempi kuin toisessa valheessa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että 30 päällystealneena käytetään tärkkelysliimaa, jonka kuiva-ainepitoisuus ensimmäisessä vaiheessa on 10-15 % ja toisessa valheessa 5-10 %.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että ensimmäisessä valheessa käytetään päällystealneena tärkkelyskö Himaa tai vastaavaa ja toisessa valheessa pigmenttlpäällysteainetta tai vastaavaa. Il 11 81639 Ί 6. Laite materiaa!lrainan, kuten paperi- tai kartonklrainan päällystämiseksi, joka laite käsittää pyörivän vastatelan (10) ja päällystysterän, tasoltusellmen tai vastaavan (20,40,50) välille muodostetun päällystys-nlpln tai -nipit (Nj.Ng), jonka/joiden läpi päällystettävä materiaali-5 ralna on järjestetty vietäväksi ja jonka materlaaliralnan yhteyteen tuodaan päällyetysalnetta ennen mainittua nlppiä/mainlttuja nippejä (Ν^,Ν^), tunnettu siitä, että laitteeseen on muodostettu materlaaliralnan kulkusuunnassa kaksi tai useampia syöttökanavia (K^,K^) siten, että pääl-lystysaine on järjestetty tuotavaksi materlaaliralnan yhteyteen kahdessa 10 tai useammassa valheessa (L. . ,L. .). im in2

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kanavat (Κ^,Κ^) on järjestetty laitteeseen ilmatiiviisti siten, että ilman pääsy materlaaliralnalle ja ralnan pinnalla olevalle pinnoitteelle 15 on estetetty päällystysvaihelden välillä.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin päällystyevalhe käsittää oman päällystysnipplnsä. 20 25 30 35