FI81206C - Foerfarande och anordning foer maetning av egenskaperna av en troeg foertaetningsbar massa. - Google Patents
Foerfarande och anordning foer maetning av egenskaperna av en troeg foertaetningsbar massa. Download PDFInfo
- Publication number
- FI81206C FI81206C FI884666A FI884666A FI81206C FI 81206 C FI81206 C FI 81206C FI 884666 A FI884666 A FI 884666A FI 884666 A FI884666 A FI 884666A FI 81206 C FI81206 C FI 81206C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- mass
- concrete
- pulp
- compaction
- measuring
- Prior art date
Links
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims description 23
- 238000005056 compaction Methods 0.000 claims description 30
- CURLTUGMZLYLDI-UHFFFAOYSA-N Carbon dioxide Chemical group O=C=O CURLTUGMZLYLDI-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims description 6
- 238000007664 blowing Methods 0.000 claims description 5
- 238000004519 manufacturing process Methods 0.000 claims description 4
- 229910002092 carbon dioxide Inorganic materials 0.000 claims description 3
- 239000001569 carbon dioxide Substances 0.000 claims description 3
- 239000002689 soil Substances 0.000 claims description 3
- 230000006835 compression Effects 0.000 claims 2
- 238000007906 compression Methods 0.000 claims 2
- 239000004568 cement Substances 0.000 description 11
- 238000005259 measurement Methods 0.000 description 6
- XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N water Substances O XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 5
- 238000005266 casting Methods 0.000 description 4
- 239000004615 ingredient Substances 0.000 description 2
- 239000002245 particle Substances 0.000 description 2
- 239000002002 slurry Substances 0.000 description 2
- 238000013459 approach Methods 0.000 description 1
- 150000001875 compounds Chemical class 0.000 description 1
- 238000009833 condensation Methods 0.000 description 1
- 230000005494 condensation Effects 0.000 description 1
- 238000001739 density measurement Methods 0.000 description 1
- 230000001419 dependent effect Effects 0.000 description 1
- 238000011161 development Methods 0.000 description 1
- 230000018109 developmental process Effects 0.000 description 1
- 238000002474 experimental method Methods 0.000 description 1
- 230000005484 gravity Effects 0.000 description 1
- 230000036571 hydration Effects 0.000 description 1
- 238000006703 hydration reaction Methods 0.000 description 1
- 239000007788 liquid Substances 0.000 description 1
- 239000000463 material Substances 0.000 description 1
- 238000012544 monitoring process Methods 0.000 description 1
- 230000035699 permeability Effects 0.000 description 1
- 239000011148 porous material Substances 0.000 description 1
- 238000011160 research Methods 0.000 description 1
- 238000009490 roller compaction Methods 0.000 description 1
- 238000007789 sealing Methods 0.000 description 1
- 239000007787 solid Substances 0.000 description 1
- 239000004575 stone Substances 0.000 description 1
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N33/00—Investigating or analysing materials by specific methods not covered by groups G01N1/00 - G01N31/00
- G01N33/38—Concrete; Lime; Mortar; Gypsum; Bricks; Ceramics; Glass
- G01N33/383—Concrete or cement
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Medicinal Chemistry (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- Analytical Chemistry (AREA)
- Biochemistry (AREA)
- Ceramic Engineering (AREA)
- Food Science & Technology (AREA)
- Immunology (AREA)
- Pathology (AREA)
- Preparation Of Clay, And Manufacture Of Mixtures Containing Clay Or Cement (AREA)
- Investigating Strength Of Materials By Application Of Mechanical Stress (AREA)
- Sampling And Sample Adjustment (AREA)
- On-Site Construction Work That Accompanies The Preparation And Application Of Concrete (AREA)
- Analysing Materials By The Use Of Radiation (AREA)
- Investigating Or Analyzing Non-Biological Materials By The Use Of Chemical Means (AREA)
Description
1 81206
Menetelmä ja sovitelma jäykän tiivistettävän massan ominaisuuksien mittaamiseksi
Keksinnön kohteena on menetelmä ja sovitelma jäy-5 kän tiivistettävän massan, kuten tuoreen valettavan betonimassan, senkaltaisen maamassan tai vastaavan ominaisuuksien, erityisesti tiivistymisen mittaamiseksi.
Betoniteollisuudessa on kehitys johtanut yhä vähemmän vettä sisältävien betonimassojen käyttöön. Syynä 10 em. seikkaan on se, että yleisesti ottaen massalla voidaan saavuttaa sitä paremmat lujuusarvot mitä vähemmän massassa on vettä, edellyttäen, että massa saadaan hyvin tiivistymään. Käytännössä riittävä hydrataatioon tarvittava vesimäärä on 20 - 30 % sementin määrästä, eli W/C-15 suhde on alueella 0,20 - 0,30. Lisäksi sementti jauhetaan nykyään erittäin hienoksi, jotta sillä saatava betonin lujuus voitaisiin käyttää entistä paremmin ja nopeammin hyödyksi. Nämä ns. maakosteat massat ovat vaikeasti muokattavia ja valettavia. Näitä massoja kutsutaan 20 usein jäykiksi massoiksi.
Em. jäykkiä massoja käytetään esimerkiksi nykyaikaisissa liukuvaluprosesseissa, sekä jyrätiivistyksessä. Vaikka notkeita massoja varten onkin olemassa käyttökelpoisia menetelmiä ja laitteistoja massojen ominaisuuksien, 25 esimerkiksi tiivistymisen mittaamiseksi, on betonimassojen käytössä ongelmana sopivien menetelmien ja laitteistojen puuttuminen jäykkien massojen tiivistymisen tarkkaa mittausta varten. Mitä tiiviimpi betoni on valmiis-sa valetussa tuotteessa, sitä suurempi lujuus voidaan 30 saavuttaa ja tästä syystä tieto valettavan betonimassan tiivistysominaisuuksista on hyvin tärkeä hyvän lopputuloksen kannalta katsottuna.
Betonimassan tiivistettävyys on olennaisesti riippuvainen massan "jäykkyydestä", eli yleensä sen sisältä-35 mästä vesimäärästä. Massan ollessa liian jäykkää saadaan valukappale tiivistymään huonosti ja valukappaleeseen 2 81206 jää runsaasti ilmahuokosia. Massan ollessa liian notkeata siinä on ilmeisesti tarpeetonta, lujuutta heikentävää vettä. Lopputulos on huono ja ilman kiinteää muottia tapahtuvassa valussa kappaleen muoto ja toleranssit ovat 5 vaikeasti hallittavissa. Massan tiivistettävyyteen eivät vaikuta ainoastaan aineosien määrät ja suhteet vaan myöskin aineosien laatu, koko ja muut vastaavat tekijät. Em. syystä on tärkeätä saada luotettava tieto massan tiivis-tymisominaisuuksista.
10 Jäykkien betonimassojen tiivistymisominaisuuksia on aiemmin sopivien mittausmenetelmien ja mittauslaitteistojen puuttuessa yritetty arvioida jopa käsin kokeilemalla. Tällainen arviointi edellyttää kuitenkin hyvää ammattitaitoa ja tutkiminen on kuitenkin aina epävarmaa 15 ja subjektiivista ja seurauksena on usein valettujen tuotteiden hylkääminen.
Esimerkkinä kehittyneemmistä menetelmistä ja laitteista jäykkien massojen ominaisuuksien tutkimisessa voidaan mainita FI-patenttijulkaisussa 71619 kuvattu mene-20 telmä ja laite. Tämä tunnettu menetelmä on ns. välillinen menetelmä, jossa tapahtumaa seurataan massasta otetun näytteen avulla. Näytteen tiheyden kasvu kokeessa kertoo massan tiivistymisestä. Em. tunnettu menetelmä soveltuu ainoastaan näytteen avulla tapahtuvaan ominaisuuk-25 sien tutkimiseen. FI-julkaisun 71619 mukaisella menetelmällä saadun tiedon lisäksi esim. tutkimustyössä tarvitaan muita tiivistymiseen liittyviä tietoja. Esim. kiviaineksen laadun vaihtelu on otettava tarkoin huomioon. Kiviaineksen ominaispaino on tunnettava tarkoin, sillä 30 se vaikuttaa tiheysmittauksiin.
Tuore valettava betonimassa ei ole ainoa massa, jonka ominaisuuksia halutaan tutkia. Betonimassan lisäksi esimerkkinä tällaisista massoista voidaan mainita maa-; massat, bitumimassat, jne.
35 Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä 11 3 81206 ja sovitelma, joiden avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat voidaan poistaa ja mahdollistaa jäykän massan tiivistystapahtuman entistä täsmällisempi mittaaminen. Tähän on päästy keksinnön mukaisen menetelmän ja sovi-5 telman avulla, jolloin menetelmä on tunnettu siitä, että massan tiivistyksen aikana massan läpi puhalletaan kaasumaista paineväliainetta ja samalla seurataan virtausvastuksen kohoamista aiheutuvaa kaasumaisen paineväliaineen paineen nousua massan pintaosissa. Sovitelma on puoles-10 taan tunnettu siitä, että sovitelma käsittää tiivistettävää massaa rajaavaan seinämään tehdyn aukon ja aukkoon yhdistetyn paineväliainelähteen kaasumaisen paineväliaineen puhaltamiseksi aukon kautta massan pinnalle ja edelleen massan läpi ja mittalaitteen paineväliaineen paineen 15 mittaamiseksi massan pintaosissa.
Keksintö perustuu jäykän tiivistettävän massan tiettyyn ominaisuuteen, ts. siihen, että esimerkiksi tiivis-tämätön jäykkä betonimassa sisältää n. 20-50 tilavuus-% ilmaa. Em. seikan havainnollistamiseksi voidaan kuvitella, 20 että betoni sisältää vain suuria kiviainespalasia ja kosteaa sementtipastaa. Betonisekoittimessa sementti on levinnyt kaikkialle kiviainespartikkelien pintaan. Tiivis-tämättömässä betonissa sementtipastan peittämien kiviainesten välissä on runsaasti ilmaonteloita. Ilmaonteloi-25 ta on lisäksi kiviainesten ja sementtipastan välissä.
Em. ilmaontelot muodostavat yhtenäisen, betonin läpi ulottuvan kolmiaksiaalisen verkon, jota pitkin esimerkiksi ilma pääsee kulkemaan helposti betonin läpi. Keksinnössä lähdetään siitä, että em. onteloiden muodostama verkosto 30 muuttuu betonin tiivistyessä, jolloin myös ilman virtausvastus betonin läpi muuttuu tietyllä tavalla.
Keksinnön etuna on, että sen avulla voidaan tehokkaasti valvoa massan tiivistymistä, jolloin tuotteen laatu saadaan halutuksi. Täten voidaan välttää valmiiden 35 tuotteiden hylkäämistä ja siihen liittyvää hukkatyötä.
4 81206
Keksinnön etuna on myös sen monipuolisuus, sillä se soveltuu käytettäväksi suoraan valmistuksen yhteydessä, esimerkiksi betonikappaleen valmistusmuottia hyväksikäyttämällä, sekä aiempien välillisten menetelmien yhteydessä. Etuna 5 on myös se, että mittauksessa ei tarvitse ottaa huomioon koko sekoitusreseptiä ja materiaalien ominaispainoja.
Keksintöä ryhdytään seuraavassa selvittämään tarkemmin oheisessa piirustuksessa kuvatun, betonimassaan liittyvän suoritusesimerkin avulla, jolloin 10 kuvio 1 esittää periaatekuvantona leikkausta tii- vistämättömästä betonista, kuvio 2 esittää periaatekuvantona keksinnön mukaista sovitelmaa ja kuvio 3 esittää esimerkkiä kuvion 2 mukaisen sovi-15 telman avulla suoritetusta betonimassan tiivistymisen mittauksesta .
Keksinnön selventämiseksi selvitetään seuraavassa betonimassan käyttäytymistä tiivistyksen aikana. Kuviossa 1 on periaatteellisesti esitetty leikkaus tiivistämät-20 tömästä betonista. Kuvion 1 esitys on yksinkertaistettu niin, että siinä oletetaan, että betoni muodostuu suurista kiviainepalasista 1 ja sementtipastasta 2. Betonin sisällä olevia ilmaonteloita on merkitty viitenumerolla 3. Ilmaontelot 3 muodostavat betonin läpi ulottuvan ver-25 koston, kuten edellä on todettu.
Kun kuvion 1 esittämälle tiivistämättömälle betonille suoritetaan alkutiivistys, niin kiviainepalaset 1 liikkuvat ja lähenevät toisiaan, jolloin niiden välille syntyy uusia kosketuskohtia. Sementtipasta 2 täyttää tarkemmin 30 kiviaineksen välitilat ja onteloiden 3 muodostama kanava-verkosto alkaa tukkeutua eri kohdista. Jatkettaessa tiivistystä päästään tietyssä vaiheessa kyllästyspisteeseen, joka esiintyy aina hyvin tiivistetyssä jäykässä betoni-massassa silloin, kun kaikki onteloiden 3 muodostamat il-35 makanavat tukkeutuvat. Tällöin betoniin jäänyt ilma on 5 81206 sulkeutunut onteloihin muodostaen kuplia. Ilmaa on kuplissa n. 1/10 siitä, mitä oli tiivistämättömässä betonissa .
Tiivistystä jatketaan lopputiivistyksessä niin, 5 että ilmakuplat pakotetaan tulemaan ulos betonista. Tällöin ilmakuplat tuovat tullessaan betonin pintaan sement-tipastaa, joka on muuttunut märän näköiseksi lietteeksi.
Edellä kuvattu tiivistymistapahtuma voidaan havainnollistaa myös niin, että kuvitellaan betoni suurehkojen 10 kivipalasten 1, sementtipastan 2 ja ilmaonteloiden 3 muodostamaksi rakenteeksi. Tiivistyksen edetessä ilmaa poistuu kaiken aikaa kunnes sementtipasta täyttää käytännöllisesti katsoen koko välitilan. Tällöin pasta alkaa pursuta ulos betonin ulkopinnoilta. Em. vaihe alkaa juuri 15 kyllästymispisteessä, jolloin tiivistystapahtuma muuttaa hieman luonnettaan, mikä on nähtävissä sekä empiirisissä mittaustuloksissa että graafisissa ja analyyttisissä tarkasteluissa. Alkutiivistymisen aikana tiivistyminen riippuu lähinnä siitä, miten ilmaa voidaan poistaa siirtä-20 mällä kiviainekappaleita toistensa suhteen ja kyllästy-mispisteen jälkeen lähinnä siitä, miten nestemäinen se-menttiliete ja ilmakuplat liikkuvat kiviainepartikkelei-den välissä.
Käytännössä betonin tiivistys jää usein niin vail-25 linaiseksi, että edes kyllästymispistettä ei saavuteta.
Em. seikasta huolimatta valmis betonikappale voi näyttää hyvänlaatuiselta. Lujuusmittaus osoittaa kuitenkin, että vaillinaisesti tiivistetty betoni antaa heikompia arvoja kuin hyvin tiivistetty betoni.
30 Käytännössä betonin rakenne on huomattavasti moni mutkaisempi ja edelläkuvattu tiivistyminen tapahtuu sekä suurten että pienten kappaleiden välillä. Ky1lästyrnispiste esiintyy kuitenkin selvänä ja sen jälkeen ilmakuplat keskimäärin pienentyvät ja pyöristyvät jatkuvasti kun tiivis-35 tystä jatketaan. Ilmamäärä betonissa on vähentynyt jopa alle kymmenesosaan alkuperäisestä.
6 81206
Keksinnössä käytetään hyväksi em. ilmaonteloiden 3 muodostaman verkoston muuttumista tiivistymisen aikana. Keksinnön mukaisesti betonin läpi puhalletaan tiivistyksen aikana kaasumaista paineväliainetta ja samalla seu- 5 rataan virtausvastuksen kohoamisesta aiheutuvaa kaasumaisen paineväliaineen paineen nousua betonin pintaosissa. Puhallusta jatketaan niin kauan kunnes paine on noussut ennaltamäärätylle tasolle. Ratkaisu perustuu siis siihen, että paineväliaine pääsee virtaamaan onteloiden 3 ποιοι 0 dostaman verkoston kautta betonin läpi niin kauan kun verkosto on avoin. Tiivistyksen jatkuessa kanavisto vähitellen tukkeutuu, joka voidaan nähdä virtausvastuksen kasvuna betonin pintaosissa. Se on helposti mitattavissa paineväliaineen paineen nousuna.
15 Em. menetelmää voidaan soveltaa esimerkiksi kuvion 2 mukaisen sovitelman avulla. Kuviossa 2 on viitenumeron 4 avulla esitetty tiivistettävää betonia 5 rajaava seinämä. Viitenumeron 6 avulla on esitetty seinämään 4 tehty aukko. Aukkoon 6 on yhdistetty putkiyhteen 7 ja liitinlaitteen 20 8 avulla paineilmalähde 9 paineväliaineen puhaltamiseksi aukon 6 kautta betonin 5 pinnalle ja edelleen betonin läpi kuten edellä on esitetty. Viitenumeron 10 avulla on esitetty mittalaite paineväliaineen paineen mittaamiseksi betonin pinnalla. Viitenumerolla 11 on esitetty venttiili, 25 jonka avulla paineväliainelähde 9 voidaan sulkea.
Seinämä 4 voi olla esimerkiksi tuotteen valmistus-muotin seinämä, jolloin tiivistymistä seurataan suoraan valmistettavassa tuotteessa. Seinämä 4 voi olla myös massanäytteen säiliön seinämä, jolloin menetelmää käyte-30 tään hyväksi välillisessä mittauksessa. Paineväliaine-lähteenä voi olla esimerkiksi kompressori ja paineväli-aineena voi olla esimerkiksi hiilidioksidi.
Kuvion 2 sovitelma toimii periaatteessa seuraaval-la tavalla. Paineväliainetta syötetään kompressorin avul-35 la aukon 6 kautta betonin 5 pintaan, ja edelleen betonin läpi, koska kuten edellä on todettu, tiivistämätön beto-
II
7 81206 ni läpäisee kaasua. Tiivistymisen aikana betonissa oleva onteloista 3 muodostuva verkosto tukkeutuu vähitellen, jolloin paineväliaineen virtausvastus betonin läpi nousee. Em. virtausvastuksen nousu nähdään mittalaitteesta 5 10 paineen nousemisena. Jatkettaessa tiivistystä edel leen onteloiden 3 muodostama verkko tukkeutuu tietyssä pisteessä ts. silloin, kun saavutetaan kyllästymispiste. Tällöin paineväliainetta ei enää pääse betonin läpi. Em. hetki nähdään mittalaitteessa 10 paineen äkillisenä ko-10 hoamisena. Em. hetken tunteminen on luotettava lähtötieto betonin laadun seuraamisessa.
Kuviossa 3 on esitetty käytännön esimerkki em. toiminnasta. Kuviossa 3 on pystyakselilla esitetty betonin tiheys ja vaaka-akselilla tiivistyksen edistyminen. Ti-15 heyden muutos on kuvattu käyrällä T. Kuvion 3 oikeassa pystyreunassa on lisäksi paineasteikko ja käyrän P avulla on esitetty ilman läpäisyvastuksen muutos, joka on saatu mittalaitteelta 10, Kohdassa KP on selvä piste, jossa läpäisyvastus (paine) nousee äkillisesti, ko. kohta on 20 kyllästymispiste.
Edellä esitettyä suoritusesimerkkiä ei ole mitenkään tarkoitettu rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa monin eri tavoin. Näin ollen on selvää, että esimerkiksi kuvion 2 25 ratkaisu ei ole ainoa mahdollisuus vaan muunlaisetkin ratkaisut ovat mahdollisia. Kuvion 2 suoritusmuoto tuleekin nähdä ainoastaan periaatetta kuvaavana esimerkkinä eikä yksityiskohtaisena toteutuksena. Aukon 6 muotoa tai lukumäärää ei ole rajoitettu, aukko voi olla esimerkiksi pit— 30 känomainen rako jne. Mittalaitteena 10 voi myös olla mikä tahansa sinänsä tunnettu painetta mittaava laite. Vaikka keksintöä on kuvattu edellä betonimassaan liittyvän esimerkin avulla, niin on selvää, että keksintöä voidaan soveltaa myös muiden vastaavien massojen ominaisuuk-35 sien mittaamiseen, kuten edellä on todettu. Paineväli- β 81206 aineena voidaan käyttää mitä tahansa muutakin paineväli-ainetta kuin ilmaa. Esimerkkinä muista paineväliaineista voidaan mainita hiilidioksidi.
Il
Claims (9)
1. Menetelmä jäykän tiivistettävän massan, kuten tuoreen, valettavan betonimassa, senkaltaisen maamassan 5 tai vastaavan ominaisuuksien, erityisesti tiivistymisen, mittaamiseksi, tunnettu siitä, että massan (5) tiivistyksen aikana massan (5) läpi puhalletaan kaasumaista paineväliainetta ja samalla seurataan virtausvastuksen kohoamisesta aiheutuvaa kaasumaisen paineväli-10 aineen paineen nousua massan (5) pintaosissa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasumaisen paineväliaineen puhallusta jatketaan massan tiivistyksen aikana niin kauan kunnes paine on noussut ennaltamäärätylle tasolle.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineväliaine puhalletaan tiivistettävän massan (5) pinnalle tuotteen valmistus-muotin tai tiivistyselimen seinämään (4) tehdyn aukon (6) kautta.
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineväliaine puhalletaan tiivistettävän massanäytten (5) pinnalle säiliön seinämään (4) tehdyn aukon (6) kautta.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 25 menetelmä, tunnettu siitä, että kaasumainen paineväliaine on hiilidioksidi.
6. Sovitelma jäykän tiivistettävän massan, kuten tuoreen valettavan betonimassan, senkaltaisen maamassan tai vastaavan ominaisuuksien, erityisesti tiivistymisen, 30 mittaamiseksi, tunnettu siitä, että sovitelma käsittää tiivistettävää massaa (5) rajaavaan seinämään (4) tehdyn aukon (6) ja aukkoon yhdistetyn paineväliaineläh-teen (9) kaasumaisen paineväliaineen puhaltamiseksi aukon (6) kautta massan (5) pinnalle ja edelleen massan 35 läpi ja mittalaitteen (10) paineväliaineen paineen mittaamiseksi massan pintaosissa. 10 81 206
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että aukko (6) on muodostettu tuotteen valmistusmuotin tai massan tiivistyselimen seinämään (4).
8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma, t u n-5 n e t t u siitä, että aukko (6) on muodostettu massanäyt- teen säiliön seinämään (4).
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että paineväliaine-lähde (9) on kompressori. 11 81206 Patentkrav s
Priority Applications (12)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI884666A FI81206C (fi) | 1988-10-11 | 1988-10-11 | Foerfarande och anordning foer maetning av egenskaperna av en troeg foertaetningsbar massa. |
| CA002000158A CA2000158A1 (en) | 1988-10-11 | 1989-10-04 | Method of and an arrangement for measuring the properties of a stiff mass to be compacted |
| DE3933510A DE3933510A1 (de) | 1988-10-11 | 1989-10-06 | Verfahren und anordnung zum messen der eigenschaften einer steifen, komprimierbaren masse |
| US07/417,901 US4959994A (en) | 1988-10-11 | 1989-10-06 | Method of and an arrangement for measuring the properties of a stiff mass to be compacted |
| NL8902507A NL8902507A (nl) | 1988-10-11 | 1989-10-09 | Werkwijze en opstelling voor het meten van de eigenschappen van een te compacteren stijve massa. |
| ES8903415A ES2015828A6 (es) | 1988-10-11 | 1989-10-10 | Un metodo y una disposicion para medir las propiedades de una masa rigida que se trata de compactar. |
| IT04844089A IT1237017B (it) | 1988-10-11 | 1989-10-10 | Procedimento e complesso per misurare le proprieta' di una massa rigida che deve essere compattata,ad esempio calcestruzzo prima della gettata |
| DK502689A DK502689A (da) | 1988-10-11 | 1989-10-10 | Fremgangsmaade og apparat til maaling af egenskaberne af en stiv komprimerbar masse |
| SE8903332A SE8903332L (sv) | 1988-10-11 | 1989-10-10 | Foerfarande och anordning foer maetning av egenskaperna hos en stel komprimerbar massa |
| FR8913210A FR2637686B1 (fr) | 1988-10-11 | 1989-10-10 | Procede et appareil de mesure des proprietes d'une masse consistante avant compactage |
| NO894046A NO179343C (no) | 1988-10-11 | 1989-10-10 | Fremgangsmåte og anordning for måling av egenskapene til en stiv komprimerbar masse |
| BE8901095A BE1003820A3 (fr) | 1988-10-11 | 1989-10-11 | Procede et appareil de mesure des proprietes d'une masse consistante avant compactage. |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI884666A FI81206C (fi) | 1988-10-11 | 1988-10-11 | Foerfarande och anordning foer maetning av egenskaperna av en troeg foertaetningsbar massa. |
| FI884666 | 1988-10-11 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI884666A0 FI884666A0 (fi) | 1988-10-11 |
| FI884666A FI884666A (fi) | 1990-04-12 |
| FI81206B FI81206B (fi) | 1990-05-31 |
| FI81206C true FI81206C (fi) | 1990-09-10 |
Family
ID=8527177
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI884666A FI81206C (fi) | 1988-10-11 | 1988-10-11 | Foerfarande och anordning foer maetning av egenskaperna av en troeg foertaetningsbar massa. |
Country Status (12)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US4959994A (fi) |
| BE (1) | BE1003820A3 (fi) |
| CA (1) | CA2000158A1 (fi) |
| DE (1) | DE3933510A1 (fi) |
| DK (1) | DK502689A (fi) |
| ES (1) | ES2015828A6 (fi) |
| FI (1) | FI81206C (fi) |
| FR (1) | FR2637686B1 (fi) |
| IT (1) | IT1237017B (fi) |
| NL (1) | NL8902507A (fi) |
| NO (1) | NO179343C (fi) |
| SE (1) | SE8903332L (fi) |
Families Citing this family (5)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| SE501234C2 (sv) * | 1993-04-29 | 1994-12-12 | Thurner Geodynamik Ab | Förfarande och anordning för mätning och dokumentation av packningsresultat och styrning av en vält vid packning av ett utlagt underlag |
| US9977007B2 (en) * | 2010-03-09 | 2018-05-22 | Cidra Corporate Services, Inc. | Bubble size determination based on bubble stiffness |
| EP2570397A3 (de) * | 2011-09-16 | 2014-05-07 | Schretter & Cie GmbH & Co. KG | Spritzbeton |
| CN105158145B (zh) * | 2015-10-09 | 2018-03-23 | 浙江佳力风能技术有限公司 | 树脂砂铸型表面紧实度测定方法 |
| CN108226006B (zh) * | 2017-12-28 | 2020-07-07 | 哈尔滨工业大学 | 水泥基材料流体渗透率的测试方法 |
Family Cites Families (11)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| BE534148A (fi) * | ||||
| BE628598A (fi) * | ||||
| US3184957A (en) * | 1961-06-28 | 1965-05-25 | California Research Corp | Asphalt permeability measurement apparatus |
| US3335787A (en) * | 1964-08-05 | 1967-08-15 | Dietert Co Harry W | Automatic mold testing apparatus |
| DE1965335A1 (de) * | 1969-02-19 | 1970-09-10 | Svu Materialu | Messsonde der Gasdurchlaessigkeit verdichteten poroesen Materials |
| US3638478A (en) * | 1969-10-06 | 1972-02-01 | Dietert Co Harry W | Structure for sand testing |
| CH563000A5 (fi) * | 1973-03-09 | 1975-06-13 | Plascon Ag | |
| SU684403A1 (ru) * | 1977-01-26 | 1979-09-05 | Обуховский Завод Строительных Конструкций | Устройство дл определени объема воздуха в бетонной смеси |
| SU759958A1 (ru) * | 1977-02-14 | 1980-08-30 | Vnii Transportnogo Str Tsniis | Способ определения воздухопроницаемости бетона1 |
| SU690369A1 (ru) * | 1977-05-03 | 1979-10-05 | Донецкий Государственный Проектный И Научно-Исследовательский Институт Промышленного Строительства | Прибор дл определени проницаемости жидкости через пористые материалы |
| DE3628955A1 (de) * | 1986-08-26 | 1988-03-10 | Klaus Dipl Ing Schoenlin | Schnellpruefverfahren zur zerstoerungsfreien bestimmung der permeabilitaet von betonoberflaechen |
-
1988
- 1988-10-11 FI FI884666A patent/FI81206C/fi not_active IP Right Cessation
-
1989
- 1989-10-04 CA CA002000158A patent/CA2000158A1/en not_active Abandoned
- 1989-10-06 DE DE3933510A patent/DE3933510A1/de not_active Withdrawn
- 1989-10-06 US US07/417,901 patent/US4959994A/en not_active Expired - Fee Related
- 1989-10-09 NL NL8902507A patent/NL8902507A/nl not_active Application Discontinuation
- 1989-10-10 SE SE8903332A patent/SE8903332L/xx not_active Application Discontinuation
- 1989-10-10 ES ES8903415A patent/ES2015828A6/es not_active Expired - Lifetime
- 1989-10-10 DK DK502689A patent/DK502689A/da not_active Application Discontinuation
- 1989-10-10 IT IT04844089A patent/IT1237017B/it active IP Right Grant
- 1989-10-10 NO NO894046A patent/NO179343C/no unknown
- 1989-10-10 FR FR8913210A patent/FR2637686B1/fr not_active Expired - Fee Related
- 1989-10-11 BE BE8901095A patent/BE1003820A3/fr not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FR2637686B1 (fr) | 1993-06-11 |
| ES2015828A6 (es) | 1990-09-01 |
| FR2637686A1 (fr) | 1990-04-13 |
| IT8948440A1 (it) | 1991-04-10 |
| DK502689D0 (da) | 1989-10-10 |
| US4959994A (en) | 1990-10-02 |
| CA2000158A1 (en) | 1990-04-11 |
| DK502689A (da) | 1990-04-12 |
| NL8902507A (nl) | 1990-05-01 |
| NO179343C (no) | 1996-09-18 |
| BE1003820A3 (fr) | 1992-06-23 |
| SE8903332L (sv) | 1990-04-12 |
| FI81206B (fi) | 1990-05-31 |
| FI884666A0 (fi) | 1988-10-11 |
| FI884666A (fi) | 1990-04-12 |
| NO894046L (no) | 1990-04-17 |
| IT1237017B (it) | 1993-05-13 |
| NO179343B (no) | 1996-06-10 |
| NO894046D0 (no) | 1989-10-10 |
| DE3933510A1 (de) | 1990-04-12 |
| IT8948440A0 (it) | 1989-10-10 |
| SE8903332D0 (sv) | 1989-10-10 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| Torrent | A two-chamber vacuum cell for measuring the coefficient of permeability to air of the concrete cover on site | |
| US8534118B2 (en) | Process and apparatus for quality control of a process for producing concrete articles | |
| CN101603913B (zh) | 水泥土渗透系数测定装置及其测定方法 | |
| Claisse et al. | Absorption and sorptivity of cover concrete | |
| Rigden | The specific surface of powders. A modification of the theory of the air‐permeability method | |
| CN110672494B (zh) | 一种多孔混凝土不同孔隙率的快速测定方法 | |
| CA2121849A1 (en) | Process and an apparatus for defining moulding technological properties of moulding substances in casting works | |
| FI81206C (fi) | Foerfarande och anordning foer maetning av egenskaperna av en troeg foertaetningsbar massa. | |
| JPH0269636A (ja) | 浸透圧計を用いて溶媒中に溶解した物質の含有物の測定方法とその装置 | |
| CN104227846B (zh) | 一种泡沫水泥浆配制装置及其应用 | |
| FI71619C (fi) | Foerfarande och apparat foer maetning av egenskaperna speciellt foertaetningsbarheten av en troeg, gjutbar massa. | |
| CN201425575Y (zh) | 一种用于直接测定固体废物水力参数的设备 | |
| CN106706500A (zh) | 一种测定混凝土渗透性的装置 | |
| CN108680484A (zh) | 一种透水混凝土堵塞渗透性能衰减的测定方法 | |
| CN101025412A (zh) | 填埋场固体废物水力参数的直接测定方法及其专用设备 | |
| KR100484569B1 (ko) | 주형용생사에함유된유효점토질성분의양을측정하는방법 | |
| JPS6159452B2 (fi) | ||
| FI65333C (fi) | Foerfarande foer aostadkommande av vaetskekontakt med en laongsam vaetskestroemning | |
| JP4769354B2 (ja) | 生コンプラントにおける骨材の水分測定方法及びその装置 | |
| JP7153416B2 (ja) | 高圧噴射撹拌工法の品質管理方法 | |
| Holland et al. | Measurement of subsurface unsaturated hydraulic conductivity | |
| Walenna et al. | Evaluating the Non-Erodible Cement-Bentonite Barrier Material Samples via Hole Erosion Test Apparatus | |
| Quenard¹ et al. | 23 GAS PERMEABILITY OF CONCRETE: DEFINITION OF A PRECONDITIONING PROCEDURE FOR MEASUREMENTS AND CROSSOVER TRIALS | |
| Wilson | An analytical approach to water absorption based in situ test procedures for concrete | |
| AT394905B (de) | Verfahren und einrichtung zum messen der eigenschaften, besonders der verdichtbarkeit einer steifen, vergiessbaren masse |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed | ||
| MM | Patent lapsed |
Owner name: PAAKKINEN, ILMARI |