FI80162B - Tillverkning av kaernor foer fjaerrkommunikationskablar. - Google Patents

Description

1 80162

Puhelinkaapelisydänten valmistus Tämä keksintö koskee puhelinkaapelisydänten valmistusta.

5

Puhelinkaapeli on konstruoitu sydämestä, jossa on lukuisia kierrettyjä johdinyksiköitä, jokaisen yksikön ollessa tavanomaisesti kierretty pari johtimia. Sydän voi tyypillisesti olla muodostettu yhdeksi ainoaksi sydänyksiköksi, jossa 10 on parikierteitä, esim. 50 tai 100 paria tai suuremmiksi sydämiksi esim. jopa 4 200 parikierrettä sisältäviksi, jotka käsittävät useita sydänyksiköitä. Parikierteet kootaan yhteen esim. kertaamalla sydänyksikön muodostamiseksi, jossa jokaisen parin johtimet on kierretty yhteen ennalta määrä-15 tyllä kierteen nousulla, ts. etäisyydellä tarkasteltuna pitkin paria, joka jokaiselta johtimelta kuluu yhden kierroksen tekemiseen pitkin sen kulkureittiä. Tästä etäisyydestä käytetään tässä patenttimäärityksessä nimitystä parin "kierteen nousu". Kulmasta, jonka jokainen johdin muodostaa 20 johdinyksikkönsä pituusakselin kanssa, kun se kulkee pitkin kierrettyä reittiään, käytetään nimitystä "kierteen nousu-kulma" . Sydänyksikössä olevat parikierteet on varustettu erilaisilla kierteen nousuilla ja jokaisella parilla on määrätty nousu ja se on muiden, erinousuisten parien vieres-25 sä. Sikäli kuin käytännössä on mahdollista pidetään huolta, että taataan, että parit, joilla on yhtä suuret tai oleellisesti yhtä suuret nousut, erotetaan toisistaan. Syy tähän järjestelyyn on yritys maksimoida kaapeliyhteyksien suorituskyky, ts. pienentää parien välistä kapasitanssin epätasa-30 painoa ja vähentää ylikuulumista parien välillä.

Kuitenkin eri kierteen nousujen käyttö eri pareille muodostaa omia ongelmiaan, koska kierteen nousu vaikuttaa parika-pasitanssiin parissa olevien johtimien välillä. Parissa, 35 jossa on lyhyt kierteen nousu, parikapasitanssi johtimien välillä pyrkii olemaan suurempi kuin parissa, jolla on pitempi kierteen nousu. Arvellaan, että tämä parikapasitans-sin vaihtelu johtuu eristeen puristusasteesta johtimien 2 80162 välillä, mikä saattaa parin johtimet lähemmäs toisiaan lyhyemmillä kierteen nousuilla. Vaikka johtimet, joissa on muovieristys, osoittavat jonkin verran parikapasitanssin vaihtelua eri kierteen nousuilla, suurempi vaihtelu havai-5 taan johtimilla, joissa on selluloosaeristys, joka on ko-koonpainuvampi annetulla kuormalla kuin muovi.

On erityisen tärkeää pyrkiä kohti puhelinkaapelin aikaansaamista, jossa parikapasitanssien väliset erot on minimoitu 10 eri johdinpareissa olevien johtimien välillä, ja sekä kokeelliset tulokset että teoreettiset tarkastelut ovat osoittaneet, että tällainen siirtyminen kohti parikapasitanssien tasaamista saisi aikaan pienempiä vaihteluita kaapelin muissa sähköisissä ominaisuuksissa, esim. johtimien ja 15 parien välisessä induktanssissa, impedanssissa ja vaimennuksissa. Näiden sähköisten ominaisuuksien poikkeamat halutuista tai nimellisistä arvoista olisivat pienemmät.

Tavanomaisesti jokaisen parin johtimet kierretään yhteen 20 täysin erillisessä menettelyssä kuin sydänyksikön muodostus parikierteistä. Jokaisen parin johtimet kierretään yhteen suurnopeuksisessa kiertokoneessa, jossa kahta johdinta pidetään keloilla, jotka ovat vapaasti pyöritettävissä kelatelineessä. Nämä kaksi johdinta syötetään keloiltaan, 25 saatetaan yhteen yhteiselle reitille ja kierretään pariksi pyörivän siipikehrän avulla. Kierretty pari puolataan sitten toiselle kelalle välittömästi kierron jälkeen. Tämä kela poistetaan kiertokoneelta ja sitä säilytetään, kunnes sitä tarvitaan sydänyksikön muodostamiseen. Tässä vaiheessa se 30 sijoitetaan sydänyksikön muodostusvälineen syöttökannatti-mille muiden parikierteiden kelojen kanssa ja sydänyksikkö kootaan. Ongelmana tässä menetelmässä on, että vaaditaan suurta valikoimaa ja varastoa parikierteiden keloille, joilla parikierteillä on eri johdinhaIkäisijät, eristeiden 35 värit ja kierteen nousut, sydänyksikköjen valmistamiseksi, joilla voi olla eri halkaisija, väri tai kierteen nousujen järjestely pareissa yksiköstä seuraavaan. Esimerkkinä yhden kaapelityypin parikierteiden valikoimasta ja varastosta

II

3 80162 3 600 selluloosaeristeisen johtimen parikierrettä sisältävä kaapelisydän voi vaatia jopa 25 eri kierteen nousun pituutta sydänyksikköjensä valmistukseen.

5 Tämä keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteistoon sydänyk-sikön valmistamiseksi, joilla parikierteiden kelojen valikoima ja varastointi vältetään. Tässä keksinnössä useita kiertokoneita on asetettu tandemiin sydänyksikön muodostus-ja vastaanottovälineen kanssa ja ainakin joidenkin kierto-10 koneiden siipikehriä käytetään eri pyörimisnopeuksilla kuin toisia ja ainakin yhden siipikehrän pyörimisnopeus on vaihdettavissa riippumatta muiden siipikehrien nopeuksista.

Tämän keksinnön mukaisesti aikaansaadaan laitteisto puhelin-15 kaapelin sydänyksikön valmistamiseksi erikseen eristettyjen johtimien kierretyistä yksiköistä, joka laitteisto käsittää useita kiertokoneita, joista kukin kannattaa useita eristetyn johtimen keloja ja jokainen käsittää siipikehrän, joka on pyöritettävissä kierteen aikaansaamiseksi johtimiin 20 niiden saamiseksi kiertymään kierretyn yksikön muodostamiseksi; välineen jokaisen siipikehrän pyörittämiseksi; sydänyksikön muodostus- ja vastaanottovälineen tandemissa kiertokoneiden ja vetovälineen kanssa kierrettyjen yksiköiden vetämiseksi yhteen ja sydänyksikön muodostamiseksi, 25 ja sydänyksikön vetämiseksi vastaanottovälineille. Laitteistolle on tunnusomaista, että jokainen siipikehrä on pyöritettävissä pyöritysvälineellä nopeudella, joka on muutettavissa kunkin siipikehrän pyörimisnopeuden muuttamiseksi suhteessa jokaisen muun siipikehrän pyörimisnopeu-30 teen.

Käytännössä aikaansaadaan väline useampien kuin kahden ja edullisesti kaikkien siipikehrien pyörimisnopeuksien suhteen muuttamiseksi.

35

Siipikehrät voi olla järjestetty ryhmiin pyörimisnopeuksiensa mukaan. Ryhmien nopeussuhteita voidaan muuttaa. Edullisesti kuitenkin jokainen siipikehrä on riippumattomasti 4 80162 käytettävissä, jotta sen pyörimisnopeutta olisi mahdollisuus muuttaa vaikuttamatta minkään muun siipikehrän nopeuksiin, jolloin sen nopeussuhde mihin tahansa muuhun siipikeh-rään nähden on muutettavissa. Tämä voidaan tehdä mahdolli-5 seksi aikaansaamalla sopiva erillinen ja nopeudeltaan muutettava käyttö jokaiselle siipikehrälle, kuten mekaaninen käyttö, jossa on käsin tai automaattisesti valittavissa olevat välityssuhteet. Käytännön kannalta on edullista varustaa jokainen kiertokone omalla erillisellä vaihtuva-10 nopeuksisella käyttömoottorilla ja tämä on edullisesti vaihtovirtasähkömoottori.

Minkä tahansa kierretyn parin kierteen nousun kulmaan ja pituuteen vaikuttaa luonnollisesti suhde sen siipikehrän 15 pyörimisnopeuden ja johtimien syöttönopeuden välillä kierto-koneen läpi, jota jälkimmäistä hallitsee muodostettavan sydänyksikön linjanopeus.

Tätä keksintöä käyttämällä siipikehrien pyörimisnopeuksien 20 suhdetta voidaan muuttaa sydänyksikön valmistuksen jälkeen, jolloin muutetaan parien kierteen nousujen välistä suhdetta, mistä on seurauksena, että seuraavalla sydänyksiköllä on eri rakenne. Tästä seuraa, että tämä keksintö saa aikaan laitteiston, joka tuottaa useita parikierteitä, ja muodostaa 25 sitten sydänyksikön tandemissa kiertotoimenpiteen kanssa, jolloin vältetään kahden selvästi erottuvan ja erillisen prosessivaiheen käyttö näihin toimenpiteisiin ja siitä seuraava tarve ylläpitää eri kierteen nousun ja värit omaa-vien kierrettyjen johdinparien valikoimaa ja varastoa.

30 Lisäksi aikaansaadessaan siipikehrien nopeuksien muuttuvia suhteita laitteistolla on yleistä soveltuvuutta sydänyksikön valmistukseen sikäli, että sillä kyetään tuottamaan monia selvästi erottuvia ja erilaisia kierteen nousuja jokaisesta kiertokoneesta mikä aikaansaa kyvyn muuttaa sydänyksikön 35 rakennetta.

il 5 80162

Jokaisen parikierteen nousun säätämiseksi tarkasti aikaansaadaan väline, jolla mitataan valmistettavan sydänyksikön linjanopeus ja mittausvälineestä lähetetty signaali vaikuttaa siipikehrien pyöritysvälineisiin muuttaen siipikehrän 5 pyörimistä sydänyksikön linjanopeuden jokaisen muutoksen mukaan.

Tämän keksinnön lisäkohdan mukaisesti aikaansaadaan laitteisto sydänyksikön valmistamiseksi, jollainen yllä määri-10 teltiin ja johon on liitetty väline siipikehrien nopeussuh-teiden muuttamiseksi sen välineen toimiessa, joka käyttää sydänyksikön muodostus- ja vastaanottovälinettä. Siipikehrän nopeus on edullisesti muutettavissa jatkuvasti muuttuvalla tai jaksoittain vaihtuvalla tavalla kierteen nousukulmien 15 ylä- ja alarajojen välillä, esim. kulmien, jotka vastaavat kierteen nousuja, välillä 6,8-13,0 cm. Vaikka on mahdollista saada aikaan täydellinen muutos jakso kierteen nousukulman ylä- ja alarajojen välillä eri sydänyksikön pituuksilla eri parikierteillä, tämä saisi aikaan jaksojen risteyskoh-20 tia, mikä tuottaisi yhtä suuria kierteen nousukulmia eri pareille määrätyissä kohdissa pitkin sydänyksikköä. Koska tällaisen ilmiön esiintymistä tulisi minimoida mahdollisimman paljon, on edullista, että kaikilla jaksoilla on sama pituus ja ne ovat keskenään eri vaiheissa.

25 Tämä keksintö käsittää myös menetelmän sydänyksikön valmistamiseksi kierretyistä, eristetyistä johdinyksiköistä, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että jokaisen johdinyksikön kierteen nousukulmaa muutetaan Selmalla kun yksikköä muodos-30 tetaan, jolloin mainittua nousukulmaa muutetaan riippumatta kierteen nousukulman muutoksista missä tahansa toisessa johdinyksikössä.

Keksinnön menetelmässä säädetään edullisesti jokaisen joh-35 dinyksikön kierteen nousukulmaa niin, että missä tahansa kohdassa pitkin sydänyksikköä nousukulma joko eroaa toisen johdinyksikön nousukulmasta tai muuttuu eri tavalla kuin toisen johdinyksikön nousukulma, jolla se on sama. On myös 6 80162 edullista muuttaa ainakin joidenkin yksiköiden kierteen nousukulraaa jatkuvasti.

Eräässä erikoismenetelmässä kaikkien johdinyksiköiden kier-5 teen nousukulmia muutetaan jatkuvasti jaksoissa, joilla on oleellisesti samat pituudet, amplitudit ja jakson muodot. Tällä nimenomaisella menetelmällä keskimääräinen kierteen nousu on oleellisesti sama kuin jokaisella muulla yksiköllä, mikä pienentää oleellisesti nollaan parikapasitanssin vaih-10 telun, joka johtuu siitä, että jokaisella johdinyksiköllä on eri kierteen nousut.

Vaikka kaikkien johdinyksiköiden kierteen nousukulmia voidaan muuttaa jatkuvasti, on mahdollista jättää yhden tai 15 useamman kierretyn johdinyksikön nousukulma muuttamatta tapauksessa, jossa näiden määrättyjen yksiköiden kierteen nousut ovat muuttuvien nousujen rajojen ulkopuolella.

Lisäksi keksintö käsittää puhelinkaapeliin tarkoitetun 20 sydänyksikön, joka sisältää useita eristettyjä johtimia, joista on muodostettu kierrettyjä johdinyksiköitä, joissa jokaisessa johdinyksikössä on yksi ainoa kiertosuunta pitkin sen pituutta ja ainakin joidenkin johdinyksiköiden kierteen nousukulmat muuttuvat pitkin sydänyksikön pituutta ja ovat 25 missä tahansa poikkileikkauksessa erilaiset kuin muiden johdinyksiköiden kierteen nousukulmat.

Edellä esitetyssä sydänyksikkörakenteessa kierteen nousukulmat muuttuvat edullisesti jatkuvasti ja käytännön järjeste-30 lyllä kulmat muuttuvat jaksoittaisella tavalla ylä- ja alarajojen välillä ja edullisesti kaikki nousukulmat ovat joko erilaisia tai muuttuvat eri tavalla kuin toisessa johdinyksikössä, jolla on sama kierteen nousu missä tahansa sydänyksiköiden poikkileikkauksessa.

35

Nyt kuvataan erästä tämän keksinnön toteutusmuotoa esimerkin avulla viitaten liitteenä oleviin piirroksiin, joissa: 7 80162

Kuva 1 on pohjakuvanto laitteiston pääosista, jolla muodostetaan sadan kierretyn, eristetyn johdinparin kerrattu sydänyks ikkö; kuva 2 on sivukuvanto kuvan 1 laitteistosta kuvassa 1 olevi-5 en nuolten II suunnassa; kuva 3 on pohjakuvanto kiertokoneista ja vedontasausväli-neistä, jotka muodostavat osan laitteistosta ja ne on esitetty suuremmassa mittakaavassa kuin kuvassa 1; kuva 4 on poikkileikkaus vedontasausvälineestä otettuna 10 pitkin kuvan 2 viivaa IV-IV ja suuremmassa mittakaavassa kuin kuvassa 2; kuva 5 on kuvanto kiertokoneesta otettuna kuvan 2 nuolen V suunnassa ja suuremmassa mittakaavassa; kuva 6 on säätöpiiri kiertokoneiden siipikehrien pyörittämi-15 seksi eri nopeussuhteilla; kuva 7 on diagrammi, joka esittää muuttuvien kierteen nousujen arvoja sydänyksikkössä; ja kuva 8 on samanlainen diagrammi kuin kuva 7 toisesta sy-dänyksiköstä.

20

Kuten kuvissa 1 ja 2 on esitetty, laitteisto kerratun sy-dänyksikön valmistamiseksi sadasta kierretystä johdinparista käsittää laitteiston johdinparien kiertämiseksi, joka sisältää sata kiertokonetta 10 järjestettynä neljäksi suoraksi 25 koneryhmäksi 12, joissa kussakin on 25 konetta. Laitteistolla kyetään tekemään kaapelin sydänyksikköä jopa 183 m/min nopeuksilla ja mahdollisesti suuremmillakin. Erilleen näiden neljän ryhmän 12 toisesta päästä on sijoitettu sydänyksikön muodostus- ja vastaanottoväline, joka käsittää kertauskoneen 30 14, joka on tavanomaista rakennetta. Muodostus- ja vastaan ottoväline käsittää myös normaaliin tapaan sulkeutuvan pään 16 kierrettyjen johdinyksiköiden vetämiseksi yhteen, ja sidontalaitteen 18. Kertauskone käsittää kertaussiipikehrän 17 ja siinä on apuvetokela 19, joka auttaa vetämään johdin-35 parit pään 16 ja sidontalaitteen 18 läpi muodostettaessa sydänyksikköä 23. Päävetolaite käsittää vastaanottokelan 21 käyttömoottoreineen 20. Muodostus- ja vastaanottovälineen rakenne on tavanomainen eikä sitä kuvata enempää.

8 80162

Jokainen kiertokone 10 käsittää kaapin 22 (kuva 3) ja kaapit yhdessä muodostavat ryhmien 12 suorakulmaisen muodon kuvissa 1 ja 2. Jokaiseen kaappiin on sijoitettu kelateline 24, 5 joka pitää pyöritettävästi kiinni kahta erikseen eristetyn johtimen kelaa 26, kuten kuva 5 esittää, jotta johtimet olisi mahdollista vetää keloilta kertauskoneen 14 vetovaiku-tuksen avulla. Jokainen kiertokone voi olla tavanomaista rakennetta, joka sallii johtimien vetämisen keloilta ja 10 kiertämisen yhteen, kun ne kulkevat koneen läpi ja ulospäin siitä. Kuten kuvassa on esitetty, jokainen kiertokone käsittää kaksi siipikehrää 28 ja niihin liittyvät köysipyörät tasapainoisen pyörivän rakenteen aikaansaamiseksi samalla, kun vältetään tavanomaiset tasauspainot. Keloilta 26 pois-15 tettavat kaksi johdinta 30 kulkevat yhdessä alaspäin mainitussa patenttimäärityksessä kuvatulla tavalla ja sitten vain yhden valitun siipikehrän 28 läpi. Kun johtimet kulkevat siipikehrän läpi, siipikehriä pyöritetään johtimien varustamiseksi kierteellä käyttömoottorin 31 avulla, joka 20 on erillinen vaihtovirtamoottori, joka on asennettu kehysrakenteen 32 yläosaan ja on käyttöyhteydessä siipikehriin hihnan 34 ja köysipyörien 36 avulla. Jokainen vaihtovir-tasähkömoottori on muuttuvanopeuksinen käyttömoottori ja aikaansaa keinon muuttaa siipikehrän pyörimisnopeutta tämän 25 keksinnön ominaispiirteen mukaisesti, kuten esitetään.

Kuten kuvista 1, 2, 3, 4 ja 5 voidaan nähdä jokainen pari-kierre 38 sen tullessa ulos kiertokoneensa yläosasta liikkuu pitkin siihen liittyvän kiertokoneiden ryhmän 12 linjaa ja 30 jatkaa kohti kertauskonetta 14.

Laitteisto sisältää myös vedontasausvälineen ja vedonpienen-nysvälineen, jollaisia on kuvattu ratkaisemattomassa FI-patenttihakemuksessa 845 026. Vedontasausväline käsittää 35 useita tällaisia välineitä 40, yhden jokaisen kiertokoneen 10 alavirran pään yläpuolella. Tämä nähdään selvästi kuvista 2 ja 3, kun taas kuvista 1 ja 5 tasausväline on jätetty pois selvyyden vuoksi.

S 80162

Kuten FI-patenttihakemuksessa 845 026 on kuvattu, jokainen vedontasausväline käsittää akselin 42, joka ulottuu pari-kierteiden syöttöreittien reunalta toiselle, akselin ollessa 5 pyöritettävä päistään. Akselin toinen pää menee pystykote-loon 44 ja siinä on köysipyörä 46, joka on yhdistetty käyt-töhihnaan 48. Tämä käyttöhihna käyttää viiden akselin 42 ryhmää, joissa jokaisessa on köysipyörä 46. Jokaisen viiden ryhmän yhtä käyttöakselia käyttää käyttömoottori 50 käyttö-10 elimen 52 välityksellä. Putkimainen elin 54 on tuettu laake-reihin jokaisen akselin 42 ympärille niin, että se on liukuvassa käyttöyhteydessä akseliin siten, että se pyörii oleellisesti samalla kulmanopeudella kuin sen akseli, ellei sitä jarruteta. Vaikka putkimaista elintä kannattavat laakerit 15 voivat riittää tähän tarkoitukseen, elimen sisäpuoli voi olla täytetty rasvalla sen pitämiseksi varmemmassa käyttöyhteydessä akseliin. Jokainen elin 54 ulottuu parikierrejohtimien syöttöreittien alle.

20 Jokainen käyttömoottori 50 on kytketty sähköisesti välineeseen (ei esitetty), joka rekisteröi sydänyksikön nopeuden sydänyksikön muodostus- ja vastaanottovälineen läpi. Tämä rekisteröintiväline, joka on sopivasti roottoritykytin, on tavanomaista rakennetta eikä sitä kuvata tarkemmin. Sähkö-25 kytkennän avulla käyttömoottorin 50 nopeus on sellainen, että se saa pidättämättömille putkimaisille elimille 54 aikaan kehänopeuden, joka on hieman suurempi kuin parikier-teiden vetonopeus kertauskoneeseen. Pidättämättömien putkimaisten elimien kehänopeus on valintakysymys, joka riippuu 30 vaadittavista vedonpienennysvaikutuksista. Käytännössä on havaittu, että putkimaisten elinten 54 kehänopeus voi ylittää kierrettyjen yksiköiden nopeuden kertauskoneeseen jopa viidellä prosentilla ja edullisesti 2-3 prosentilla.

35 Kuten edellä olevasta kuvauksesta voidaan nähdä, vedonta- sausvälineitä on 25 kappaletta pitkin jokaista kiertokonei-den ryhmää 12. Kauimmainen tasausväline kertauskoneelta tukee vain yhtä kierrettyä paria 38, ts. paria, joka tulee 80162 ίο kauimpana olevasta kiertokoneesta. Tasausvälineen kannattamien kierrettyjen parien lukumäärä kasvaa pitkin jokaista ryhmää 12 tasausvälineeltä toiselle, kunnes lähimpänä ker-tauskonetta oleva tasausväline kannattaa 25 paria.

5

Ohjausväline ohjaustankojen 56 muodossa on asetettu pitämään parikierteet 38 erillään toisistaan kun ne kulkevat koneiden ryhmien 12 poikki ja se estää näin ollen parissa olevaa jännitystä vaikuttamasta toisten jännitykseen. Nämä ohjaus-10 tangot 56 on sopivasti sijoitettu putkimaisten elimien 54 viereen, mutta hieman alavirtaan niistä ja niitä pidetään liikkumattomina tukitelineissä (ei esitetty) toisistaan erillään olevissa kohdissa aksiaalisesti putkimaisista elimistä.

15

Kun 25 parikierrejohdinta tulee ulos jokaisen ryhmän 12 alavirran päästä, ne kulkevat vedonpienennysvälineen läpi tarkoituksena pienentää parikierteissä olevaa jännitystä. Kuten kuvissa 1 ja 2 on esitetty ja tarkemmin on kuvattu 20 FI-patenttihakemuksessa 845 026, vedonpienennysväline käsittää jokaista kiertokoneiden ryhmää 12 varten kaksi moottorikäyttöistä pyöritettävää sylinteriä 58 ja 60, joiden kummankin ympäri johtimien on kuljettava matkallaan kertauskoneel-le. Näillä kahdellä sylinterillä 58 ja 60 on oleellisesti 25 sama halkaisija ja yhteinen käyttö (ei esitetty). Kuten on kuvattu FI-patenttihakemuksessa 845 026, sylintereille tarkoitettuun käyttömoottoriin vaikuttaa sähköisesti sy-dänyksikön linjanopeus muodostus- ja vastaanottovälineessä aikaansaaden kummallekin sylinterille 58 ja 60 kehänopeuden, 30 joka on hieman suurempi kuin parikierteiden vetonopeus kertauskoneeseen. Tämän suuremman nopeuden määrä on jälleen valintakysymys, joka riippuu rakenteesta, mutta tässä erikoiskoneessa se on korkeintaan viisi prosenttia ja edullisesti noin 3 prosenttia.

35

On tärkeätä oivaltaa, että näitä kahta sylinteriä 58 ja 60 ei käytetä vetämään parikierteitä niiden syöttöreittejä pitkin sylintereiden kehänopeudella. Sylinterit 58 ja 60 11 80162 eivät kosketa jokaiseen parikierteeseen riittävän pitkällä kosketuskaarella saadakseen aikaan tarpeeksi kitkatartuntaa parien vetämiseksi kiertokoneilta ilman pareihin vaikuttavan vedon apua alavirtaan sylintereistä, jonka kelan 18 pyörimi-5 nen saa aikaan. Tämä moottorin 16 aikaansaama alavirran veto itse asiassa vetää parit kiertokoneilta. Näin tehdessään se vetää parikierteet sylinteripinnoille nostaen kitka-kosketusta, mikä tekee sylintereille mahdolliseksi vetää pareja kitkan avulla oleellisesti kelan 18 vetonopeudella.

10 Näin ollen jos kertauskone jätettäisiin pois, sylinterit 58 ja 60 eivät kykenisi vetämään parikierteitä kiertokoneilta. Samalla kun tätä alavirran vetoa ylläpidetään, sylinterit aikaansaavat parikierteille voimansiirron pienellä luisumisella johtuen sylintereiden suuremmasta kehänopeudes-15 ta.

Laitteiston käytön aikana jokaisessa johtimessa on jännitystä, jonka moottorin 20 veto aiheuttaa. Tätä jännitystä, joka vaihtelee parista toiseen, hallitsee ainakin osittain 20 jokaisen kelan 26 ja siipikehrän pyörimisvastus ja vastus, jonka jokainen ohjausköysipyörä ja muu pinta tarjoaa, jonka kanssa pari joutuu kosketukseen. Jos näitä jännityseroja olisi vielä olemassa, kun parikierteet ovat saavuttaneet muodostus- ja vastaanottovälineen, ne aiheuttaisivat sy-25 dänyksiköissä erilaisia jännitysolosuhteita, jotka johtaisivat sähköisten ominaisuuksien vaihteluihin. Valmis sydänyk-sikkö myös vääntyisi pitkin pituuttaan, mikä tekisi vaikeaksi tai mahdottomaksi kaapelin jatkokäsittelyn. Vedontasaus-välineen avulla voitetaan tämä ongelma ja vedonpienennysvä-30 line pienentää pareissa olevia jännityksiä, mikä tekee mahdolliseksi kertauskoneen toiminnan ilman kohtuutonta jännitystä kaikkiaan sadan parikierteen vetämiseksi ker-tausoperaatioon.

35 Kun parikierteet kulkevat putkimaisten elinten 54 ja yli tukeutuvat niihin, ne liikuvat eri nopeuksilla riippuen niiden sijainneista ja reittien pituuksista kaapelin sy-dänyksikössä 23, jota muodostus- ja vastaanottoväline muo- i2 801 62 dostaa. Putkimaisilla elimillä on taipumus pakottaa pari-kierteet eteenpäin johtuen elinten suuremmasta moottorikäyttöisestä kehänopeudesta. Kuitenkin mitä tulee jokaiseen putkimaiseen elimeen 54 johtuen luisuvasta käyttöyhteydestä 5 putkimaisten elinten ja niiden akselien 42 välillä, pari-kierteiden jännitykset ylävirtaan ja niiden suhteellisten nopeuksien vaikutus yhdessä hidastavat putkimaisen elimen pyörimisnopeuden nopeuteen, johon nämä jännitykset ja parien suhteelliset nopeudet vaikuttavat. Tällä elinten nopeudella 10 pareissa olevia jännityksiä muutetaan jokaisen elimen ylävirran puolelta alavirran puolelle ja jännityksen vähennys on suurempi suuremman jännityksen parissa kuin pienemmän jännityksen pareissa. Tämän vuoksi esiintyy vaikutus kohti jännitysten tasaamista pareissa, jotka kulkevat jokaisen 15 putkimaisen elimen poikki ja tämä tasaava vaikutus kasvaa, kun parit liikkuvat kohti viimeistä elintä 54. Jokaisella putkimaisella elimellä kauimpana ylävirtaan olevan jälkeen missä tahansa kiertokoneiden ryhmässä 12 kierretty johdinpa-ri saatetaan suoraan viereiseltä kiertokoneelta ja elimen 20 yli ohjausköysipyörien kuten kuvassa 3 esitettyjen köysipa-rien 62 avulla. Tässä parikierteessä oleva jännitys, joka tässä vaiheessa voi olla suhteellisen suuri, pienenee välittömästi muissa pareissa olevien jännitysten vaikutuksesta putkimaisen elimen välityksellä.

25

Jokaisen ryhmän 12 alavirran päässä johdinparit, joiden suhteelliset jännitykset ovat suhteellisesti lähempänä toisiaan kuin ylävirran kohdissa, lähestyvät vedonpienennys-välineitään ja kulkevat niiden läpi. Kun parikierteet kulke-30 vat sylintereiden 58 ja 60 ympäri ja jatkavat ohjaimien (ei esitetty) läpi kohti sulkeutuvaa suutinta 16, kertausko-neen aiheuttama veto lisää parikierteiden kitkakosketusta sylintereiden pintoja vasten. Vaikka nämä sylinterit pyörivät kehänopeudella, joka on suurempi kuin parikierteiden 35 läpimenonopeus kertauskoneeseen, niiden tartunta-aste pareihin on riittämätön vetämään pareja kiertokoneilta sylintereiden kehänopeuksilla johtuen pienestä kosketuskaaresta sylintereiden ja parikierteiden välillä, kuten edellä selos- 80162 13 tettiin. Sitävastoin sylintereiden aiheuttama voimansiirto-aste on riippuvainen parien niihin kohdistamasta kitkatartunnasta, joka kasvaa ja pienenee suhteessa kertauskoneen vedon synnyttämän alavirran jännitykseen. Tästä johtuen 5 sylintereiden voimansiirto jokaiseen pariin on puhtaasti kitkasta johtuva ja toimii pienentäen parikierteissä olevaa jännitystä. Jokainen pieni jännityksen kasvu alavirtaan sylintereistä parantaa niiden kitkayhteyttä parin kanssa, mikä jälleen pienentää jännitystä. Tästä seuraa, että jänni-10 tys missä tahansa parikierteessä ylävirtaan sylintereistä (esim. korkeintaan 13,35 N) pienenee alavirran puolella hyväksyttävälle tasolle (esim. n. 4,45 N:iin) sen vetämiseksi kertauskoneeseen. Painotetaan, että jokaiseen parikier-teeseen kohdistuva käyttövoima riippuu ko. parissa olevasta 15 alavirran jännityksestä. Tästä johtuen sylinterit 58 ja 60 ajavat jokaista parikierrettä joka hetki sen omalla erillisellä nopeudella riippumatta minkään muun parin nopeudesta. Parien nopeuksien on luonnollisesti poikettava toisistaan johtuen eri reitinpituuksista, jotka ne omaksuvat sydänyksi-20 kössä. Sylitereiden 58 ja 60 toiminta sallii näin ollen sopivasti tämän.

Tämän keksinnön erityisen tärkeä kohta on, että jokainen käyttömoottori 31 on riippumattomasti ajettavissa sellaisel-25 la nopeudella, että se saa aikaan määrätyn kierteen nousun johdinparille, jota muodostetaan siihen liittyvällä koneella 10. Tämä kierteen nousu voi olla täysin riippumaton muiden parien kierteen nousuista ja sitä voidaan muuttaa joko parien kierron ja sydänyksikön muodostuksen aikana tai 30 sydänyksikön muodostuksen jälkeen ja ennen seuraavan pari-kierron ja sydänyksikön muodostusoperaation aloitusta.

Kuva 6 esittää säätövälinettä siipikehrien kiertonopeuksien säätämiseksi. Tämä säätöväline käsittää sata mikroprosesso-35 ria 66, ts. yhden mikroprosessorin jokaista moottoria 31 kohti. Tietokone 68 on yhdistetty osoiteväylällä 70 jokaiseen mikroprosessoriin. Tavanomainen väline, jota käytetään sydänyksikön todellisen linjanopeuden mittaamiseen, kun 80162 14 sitä vedetään kertauskoneeseen, on yhdistetty jokaiseen mikroprosessoriin johdoilla 71 taajuussignaalin lähettämiseksi jatkuvalla periaatteella, jotka signaalit vastaavat todellista sydänyksikön linjanopeutta.

5

Tietokone sisältää ohjeet jaettaviksi jokaiselle mikroprosessorille siihen liittyvän vaihtovirtamoottorin 31 säätämiseksi sen kiertokoneen siipikehrien käyttämiseksi sopivalla nopeudella ja vaaditun kierteen nousun aikaansaamiseksi 10 kierrettävälle johdinparille kyseisellä koneella. Nämä ohjeet vastaavat määrättyä tai todellista valmistettavan sydänyksikön linjanopeutta. Tietokone on yhteydessä mikroprosessoreihin osoiteväylällä 70 ja lähettää ohjeet kullekin mikroprosessorille digitaalisen signaalin muodossa, joka 15 vastaa vaadittua, kyseisen kiertokoneen muodostamaa kierteen nousua. Tätä signaalia säilytetään mikroprosessorin muistivälineessä, kunnes sen korvaa osoiteväylällä lähetetty uusi digitaalisignaali. Jokainen mikroprosessori lähettää signaalin sitten pitkin linjaa 72 vaihtovirtatasasuuntaajakäyttöön 20 74. Tämä singaali on vaihtovirtasignaali, jonka taajuus vastaa osoiteväylällä lähetettyä digitaalista signaalia, mutta johon vaikuttaa linjan 71 vastaanottama linjanopeuden taajuussignaali niin, että sitä muutetaan säätämään asianmukaista moottoria 31 tuottamaan kierteen nousu, jota sydänyk-25 sikön todellinen linjanopeus vaatii. Vastaanottaessaan signaalin vaihtovirtatasasuuntaajakäyttö 74 muuttaa sisään-tulevan signaalin tasavirraksi ja sekoittaa sen muuttaen sen uudelleen vaaditun taajuiseksi vaihtovirtaulostulosig-naaliksi vaihtovirtamoottorin 31 käyttämiseksi halutulla 30 nopeudella. Tasasuuntaajakäytöllä on se vaikutus, että se pienentää taajuutta siitä, jonka se vastaanottaa mikroprosessorilta ja tämä taajuus on sopiva lähetettäväksi moottoriin 31.

35 Näin ollen tällä säätövälineellä signaali voidaan lähettää tietokoneelta jokaiselle mikroprosessorille sydänyksikön muodostusoperaation aloittamiseksi ja tällöin jokaisen kiertokoneen tuottamat kierteen nousukulmat ovat halutut 80162 15 ja niitä säädetään jokaisen vaihtovirtakäyttömoottorin 31 pyörimisnopeuksilla. Näin ollen jokaisen sydänyksikön valmistuksen lopussa tietokoneeseen voidaan syöttää uudet ohjeet signaalien lähettämiseksi mikroprosessoreille seuraa-5 vassa operaatiossa sydänyksikön muodostamiseksi parikier-teistä, joilla on eri kierteen nousukulmat kuin aikaisemmin muodostetulla sydänyksiköllä. Näin ollen säätöväline tekee mahdolliseksi tällä laitteistolla yhdessä erillisten vaihto-virtamoottorien kanssa välttää tavanomaista tarvetta pitää 10 varastoa ja valikoimaa eri paksuudet, värit ja nousukulmat omaavien parikierrejohtimien keloja. Kuten voidaan arvioida, tämän keksinnön laitteistolla voidaan valmistaa sydänyksi-köitä, joilla on eri rakenne, eri nousukulmat, eri johdin-halkaisijat, eri värit ja eri eristystyypit, pelkästään 15 vaihtamalla kelat 26 uusiin keloihin kiertokoneissa ja aikaansaamalla eri ohjeet tietokoneelle 68 mikroprosessorien säätämiseksi.

Vaikka näin ollen on todettu, että tämä laitteisto tuottaa 20 sydänyksiköitä, joissa johdinpareilla on eri kierteen nousu-kulmat, tämän laitteiston suojapiiriin kuuluu myös tuottaa sydänyksiköitä, joissa nousukulmat vaihtelevat yhdessä tai useammassa parissa, kun ne kulkevat pitkin sydänyksikköä. Kierteennousukulmien vaihtelu pyrkii pienentämään tai eli-25 minoimaan jokaisen vaikutuksen, joka eri parien kierteen nousukulmilla voi olla toisiinsa sähköisessä tai magneettisessa mielessä, millä saattaisi olla haitalliset vaikutukset kaapelisydämen viestityssuorituskykyyn. Kuvatun ja tämän keksinnön edullisen kohdan mukaisen laitteiston yhdellä 30 tai kaikilla parikierteillä voi olla kierteen nousukulmat, jotka vaihtelevat ja nämä kulmat vaihtelevat edullisesti jatkuvalla jaksottaisella tavalla kierteen kulman ylä- ja alarajojen välillä. Vaikka on mahdollista käyttää sydänyksi-köissä kierrettyjä pareja, jotka ovat kaukana toisistaan 35 ja joilla on oleellisesti sama kierteen nousukulma, tämä laitteisto tekee mahdolliseksi saada aikaan vaihtelevia kierteen nousukulmia, jotka missä tahansa määrätyssä kohdassa pitkin sydänyksikköä, joko eroavat yksi kaikista muista 1( 80162

lO

tai kaksi kulmista voi olla samoja kuin yksi toinen merkityksettömän lyhyellä etäisyydellä jaksottaisissa risteyskohdissa kulmien muuttuessa vastakkaisessa mielessä toinen toisestaan. Tämä voidaan tehokkaasti aikaansaada jakamalla 5 sopivat ohjeet tietokoneen 68 välityksellä siipikehrien saamiseksi pyörimään vaihtelevilla nopeuksilla kierteen nousukulmien muodostamiseksi, jotka ollen samojen ylä- ja alarajojen välissä, vaihtuvat jaksoittain näiden rajojen sisällä eri vaiheessa toistensa kanssa.

10

Esimerkkinä edellä kuvatun sadan parin sydänyksikön 23 valmistuksesta aikaansaadaan 12 eri vaiheessa olevaa jaksoittaista kierteen nousukulmaa. Kahdeksaa vaiheista voidaan soveltaa kahdeksalle johdinparille ja loppuja neljää vaihet-15 ta voidaan jokaista soveltaa yhdeksälle johdinparille.

Kuvan 7 graafisessa esityksessä näitä 12 jaksoittaista kierteen nousukulmaa edustavat pystyasteikolla vastaavat kierteen nousut, jotka ko. kulmat tuottaisivat jakson pisteissä, 20 mikäli jokaista näistä kulmista käytettäisiin ilman muutosta. Jokaisella jaksolla on esim. kierteen nousukulmat, jotka vaihtelevat jaksoittain kulmasta, jota edustaa 12,45 emin kierteen nousun yläraja, kulmaan, jota edustaa 6,86 cm:n alaraja. Jokaisen parikierteen täydellinen jakso sattuu 25 suunnilleen 100 metrin matkalle valmista sydänyksikköä.

Näin ollen parien kierteen nousukulman jaksoilla on oleellisesti Selmat pituudet, amplitudit ja muut jakson ominaisuudet keskimääräisten kierteen nousujen tuottamiseksi yksiköihin, jotka ovat oleellisesti samanlaiset, mikä minimoi parika-30 pasitanssierot parista toiseen ja johon kierteen nousu vaikuttaa. Kuvatussa sydänyksikössä on huolellisesti asetettava kaikki johdinparit, joilla on sama kierteen nousukulman jakso, erilleen toisistaan, jotta taattaisiin hyvä ylikuulu-missuorituskyky parien välillä ja kapasitanssin epätasapaino 35 parista pariin. Epäilemättä kuten kuvan 7 graafinen esitys osoittaa, tietyillä merkityksettömän lyhyillä etäisyyksillä pitkin sydänyksikön pituutta jokainen kierteen nousukulmien jaksoittainen vaihe tuottaa yhtä suuren kulman kuin toisen 17 80162 vaiheen kulma, jossa yhden kierteen nousukulma kasvaa jaksollaan, kun taas toinen pienenee. Esim. jakson 76 suhteen tällä jaksolla on sama kierteen nousun ja nousukulman arvo kohdissa 78 ja 80 kuin jaksoilla 82 ja 84 samassa järjestyk-5 sessä eri johdinpareilla. Jos parien kierteen nousukulmat ovat yhtä suuret näissä risteyskohdissa piirroksessa, nämä kohdat edustavat äärimmäisen lyhyitä etäisyyksiä pitkin sydänyksikköä, millä voi olla vain äärimmäisen vähäinen vaikutus valmiin kaapelin sähköisiin ominaisuuksiin. Jotta 10 taattaisiin, että nämä risteytyskohdat ovat mahdollisimman lyhyet, menetelmä vaihtelevien nousukulmien tuottamiseksi varmistaa, että moottorit 31 käyvät siten, että ne tuottavat liikkeen pitkin jaksoa jakson rajojen välillä yhteen suuntaan pitkin sydänyksikön lyhyempää pituutta kuin toiseen 15 suuntaan.

Esim. kuten kuva 7 esittää, liike 12,45 cm:stä 6,86 cm:iin kutakin vastaavaa kierteen nousua (ja näin ollen nousukulman muutos) tapahtuu äärimmäisen lyhyellä sydänyksikön pituudel-20 la verrattuna liikkeeseen pitkin jaksoa vastakkaiseen suuntaan. Tämä nopea kasvu takaa, että jokainen risteyskohta, esim. 78 tai 80 on mahdollisimman lyhyt.

Kuva 8 on graafinen esitys, joka edustaa erästä mahdollista 25 nousukulmien 25:tä eri vaiheessa olevaa jaksoa. Kuten kuva 8 esittää, vaihtelevia kierteen nousukulmia edustavat kierteen nousun 6,86 cm:n ja 12,95 cm:n ylä- ja alarajat ja jokainen jakso sattuu suunnilleen 100 metrille.

30 Kuten kuvattiin kuvat 7 ja 8 esittävät kierteen nousukulmien jaksoja, joilla on oleellisesti samat pituudet ja amplitudit. Kuitenkin oleellisesti samanlaiset keskimääräiset kierteen nousut johdinpareissa voidaan tuottaa käyttämällä vaihtelevia jakson pituuksia ja amplitudeja kierteen nousu-35 kulman jaksoissa kussakin parissa, mutta tämä olisi luonnollisesti vaikeampi toteuttaa.

ie 80162 Näin ollen kaapelissa, johon liittyy sydänyksikkö, joka on tehty edellä kuvatun menetelmän ja myös tämän keksinnön mukaisesti, jokaisen johdinyksikön keskimääräinen kierteen 5 nousu on oleellisesti sama kuin jokaisella muulla yksiköllä, jolloin vältetään oleellisesti kokonaan erot parikapasitans-sissa ja pari-induktanssissa johdinyksiköiden välillä, mihin kierteen nousu vaikuttaa.

10

Claims (26)

1. Laitteisto sydänyksikön valmistamiseksi puhelinkaapelia varten erikseen eristettyjen johtimien kierretyistä yksiköistä, joka käsittää: 5 useita kiertokoneita (10), joista jokainen kannattaa useita eristetyn johtimen (30) keloja (26) ja jokainen käsittää siipikehrän (28), joka on pyöritettävissä kierteen aikaansaamiseksi johtimiin niiden saamiseksi kiertymään yhteen ja muodostamaan kierretyn yksikön (38); 10 välineet (31, 35, 36) siipikehrien pyörittämiseksi; ja sydänyksikön muodostus- ja vastaanottovälineet (14, 16, 18) tandemissa kiertokoneiden ja vetovälineen kanssa kierrettyjen yksiköiden vetämiseksi yhteen ja sydänyksikön (23) muodostamiseksi ja sydänyksikön vetämiseksi vastaanottoväli- 15 neille, tunnettu siitä, että jokainen siipikehrä (28) on pyöritettävissä pyöritysvälineellä (31, 35, 36) nopeudella, joka on muutettavissa kunkin siipikehrän pyörimisnopeuden muuttamiseksi suhteessa jokaisen muun siipikehrän pyörimisnopeuteen . 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ainakin jotkin kiertokoneista käsittävät kukin vaihtovirtakäyttömoottorin (31) koneen siipikehrän pyörittämiseksi riippumatta muiden koneiden siipikehristä. 25

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että siinä on säätövälineet (66, 68, 70) jokaisen moottorin nopeuden säätämiseksi, säätövälineen toimiessa tuottaen signaalin, joka vastaa kiertokoneella muodostetta- 30 van kierretyn yksikön haluttua kierteen nousukulmaa, mikä saa koneen vaihtovirtamoottorin pyörittämään vastaavaa siipikehrää nopeudella, joka on sopiva laitteiston linjanopeudelle tuottaakseen halutun kierteen nousukulman.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että säätöväline sisältää tietokoneen (68), mikropro sessorin (66) kullekin vaihtovirtamoottorille (31), tietoko- 20 801 62 neen ollessa yhdistetty jokaiseen mikroprosessoriin ensimmäisen signaalin lähettämiseksi niille, joka vastaa haluttua kierteen nousukulmaa annetulla laitteiston linjanopeudella, jolla mikroprosessorilla on muisti ensimmäisen signaalin 5 varastoimiseksi, mittauslaite todellisen linjanopeuden mittaamiseksi ja toisen signaalin lähettämiseksi, joka vastaa todellista linjanopeutta, jokaiselle mikroprosessorille, joka kykenee lähettämään perussäätösignaalin, joka vastaa varastoitua ensimmäistä signaalia ja jota toinen 10 signaali on modifioinut, siihen liittyvän vaihtovirtamootto-rin käyttönopeuden säätämiseksi halutun kierteen nousukulman saamiseksi todellisella linjanopeudella.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu 15 siitä, että vaihtovirtatasasuuntaajakäyttö (74) on sijoitettu jokaisen mikroprosessorin (66) ja siihen liittyvän vaih-tovirtamoottorin (31) väliin, perussäätösignaali on vaihto-virtataajuuden säätösignaali ja tasasuuntaajakäyttö kykenee muuttamaan perussäätösignaalin lopulliseksi säätösignaalik-20 si, joka on vaihtovirtataajuuden säätösignaali ja jonka vaihtovirtakäyttömoottori vastaanottaa sen käyttönopeuden säätämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu 25 siitä, että jokaisen siipikehrän pyörimisnopeus on muutettavissa vetovälineen toiminnan aikana kierrettyjen yksiköiden vetämiseksi muodostus- ja vastaanottovälineeseen.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu 30 siitä, että ainakin yhteen mikroprosessoriin lähetetty ensimmäinen signaali on muutettavissa sen vaihtovirtamootto-rin toiminnan aikana siipikehrän pyörittämiseksi ja sydänyk-sikön kertauksen aikana.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen jokaiselle mikroprosessorille lähetetty signaali on muutettavissa. 21 80162

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen jokaiselle mikroprosessorille lähetetty signaali on muutettavissa ja on millä tahansa määrä- 5 tyllä hetkellä sellainen, että se johtaa mikroprosessoriin liittyvän vaihtovirtamoottorin pyörittämään sen siipikehrää eri pyörimisnopeudella kaikista muista siipikehristä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu 10 siitä, että jokainen ensimmäinen signaali on muutettavissa jaksoittaisella tavalla saamaan sen siipikehrä tuottamaan siihen liittyvän kierretyn yksikön kierteen nousukulman kasvaminen ja pieneneminen jatkuvasti ylä- ja alarajojen välillä. 15

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen signaalin arvo muuttuu yhteen suuntaan jaksonsa aikana eri nopeudella kuin toiseen suuntaan.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäiset mikroprosessoreille lähetetyt signaalit ovat muutettavissa jaksoissa, joilla on sama pituus ja jotka ovat kaikki keskenään eri vaiheissa.

13. Menetelmä sydänyksikön valmistamiseksi kierretyistä, eristetyistä johdinyksiköistä, jossa eristetyt johtimet kierretään yhteen kiertoasemilla useiksi kierretyiksi, eristetyiksi johdinyksiköiksi kierteen nousukulmien aikaansaamiseksi, jotka eroavat johdinyksiköiden välillä missä 30 tahansa poikkileikkauksessa sydänyksikön läpi, jolloin jokaisen johdinyksikön kierre on yhteen suuntaan pitkin sen pituutta, ja jossa sydänyksiköt siirretään kiertoasemil-ta alavirtaan ja vedetään yhteen sydänyksiköksi ja vastaanotetaan vastaanottovälineeseen, tunnettu siitä, että muute-35 taan jokaisen johdinyksikön kierteen nousukulmaa samalla kun yksikköä muodostetaan, jolloin mainittua nousukulmaa muutetaan riippumatta kierteen nousukulman muutoksista missä tahansa toisessa johdinyksikössä. 22 801 62

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muutetaan jatkuvasti kaikkien johdinyksiköiden kierteen nousukulmia, kun yksiköitä muodostetaan, jotta 5 sydänyksikköön aikaansaadaan jokaiseen yksikköön kierteen keskimääräinen nousu, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin jokaisella muulla yksiköllä määrätyillä sydänyksikön pituuksilla .

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muutetaan kierteen nousukulmia jaksoittaisesti niin, että jaksoilla on oleellisesti sama ominaiskäyrä, amplitudi ja pituus.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muutetaan kierteen nousukulmia jaksoittaisesti siten, että jollakin määrätyllä hetkellä muodostetuilla jaksoilla on oleellisesti samat pituudet ja ne ovat eri vaiheissa keskenään. 20

17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muutetaan kaikkia kierteen nousukulmia jatkuvasti ja jaksoittaisesti siten, että kaikilla jaksoilla on oleellisesti sama pituus ja ne ovat eri vaiheissa keskenään. 25

18. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan kierteen nousukulmat johtamalla eristettyjä johtimia jokaisella kiertoasemalla olevien siipikehrien läpi siten, että jokaista siipikehrää pyörittää 30 erillinen vaihtovirtakäyttömoottori ja jokaista kierteen nousukulmaa muutetaan vaihtelemalla vaihtovirtakäyttömootto-rin käyttönopeutta.

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että aikaansaadaan kierteen nousukulmat, joilla on oleellisesti samanlaiset muutoksen jaksoittaiset reitit ja pitkin jokaista jaksoreittiä kierteen nousukulma kasvaa eri nopeudella kuin millä se pienenee. Il 23 801 62

20. Puhelinkaapelin sydänyksikkö, tunnettu siitä, että se käsittää useita eristettyjä johtimia (30), joista on muodostettu kierrettyjä johdinyksiköitä (38), joista jokai- 5 sella on yksi ainoa kiertosuunta pitkin sen pituutta ja ainakin joidenkin johdinyksiköiden kierteen nousukulmat muuttuvat pitkin sydänyksikön (23) pituutta ja missä tahansa poikkileikkauksessa ovat erilaiset kuin muiden johdinyksiköiden kierteen nousukulmat. 10

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen sydänyksikkö, tunnettu siitä, että kaikkien johdinyksiköiden kierteen nousukulmat muuttuvat pitkin sydänyksikön pituutta.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen sydänyksikkö, tunnettu siitä, että sanotut kierteen nousukulmat muuttuvat jatkuvasti ja jaksoittaisella tavalla.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen sydänyksikkö, tunnettu 20 siitä, että missä tahansa sydänyksikön poikkileikkauksessa jaksoilla on oleellisesti samat pituudet ja ne ovat keskenään eri vaiheissa.

24. Patenttivaatimuksen 20 mukainen sydänyksikkö, tunnettu 25 siitä, että kierteen nousukulmat muuttuvat pitkin sydänyksikön pituutta aikaansaaden jokaiselle johdinyksikölle keskimääräisen kierteen nousun, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin jokaisella muulla johdinyksiköllä pitkin määrättyjä sydänyksikön pituuksia. 30

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen sydänyksikkö, tunnettu siitä, että kierteen nousukulma jokaisessa johdinyksi-kössä muuttuu jatkuvasti ja jaksoissa siten, että eri joh-dinyksiköillä on sama ominaiskäyrä, amplitudi ja pituus ja 35 ne ovat keskenään eri vaiheissa missä tahansa sydänyksikön poikkileikkauksessa. 24 801 62

26. Patenttivaatimuksen 24 mukainen sydänyksikkö, tunnettu siitä, että johdinparit on kerrattu yhteen.