FI79867C - Foerfarande och anordning foer behandling av fibersuspensioner. - Google Patents

Description

1 79867

Menetelmä ja laite kuitususpensioiden käsittelemiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laite paperi- ja selluloosateollisuuden kuitususpensioiden 5 käsittelemiseksi. Erityisen hyvin keksinnön mukainen menetelmä ja laite soveltuvat käytettäväksi kuitususpensioiden pesuun.

Ennalta tunnetaan monia eri tyyppisiä pesulaitteita ja 10 -menetelmiä. Selvästi toisistaan erottuvia ratkaisuja ovat rumpupesurit, tasoviirapesurit ja diffusöörit. Rumpu- ja tasoviirapesureiden syöttösakeus on tavallisimmin välillä 1 - 3 %: Tällä hetkellä käytössä olevia rumpupesureita ovat mm. imupesuri, pesupuristin ja painepesuri. Diffusöö-15 ripesureihin massa syötetään noin 10 %:n sakeudessa.

Perinteinen imupesuri käsittää viirapäällysteisen rummun, joka pyörii altaassa. Rummun vaipassa on reikälevyn alla kokoajalokerot, jotka on kukin yhdistetty omalla putkel-20 laan rummun päässä akselilla olevaan venttiilijärjestel-mään. Venttiilistä suodos johdetaan imujalan kautta suo-dossäiliöön. Venttiilirakenteen ansiosta imujalan imuvai-kutus pystytään järjestämään sopivasti eri kohdille radan-muodostusta.

25

Radanmuodostus imupesurissa tapahtuu siten, että altaassa pyörivän rummun sisälle on järjestetty em. imujalan avulla alipaine, joka imee altaasta massasuspensiota rumpua vasten. Nesteen läpäistessä rummun massan kuidut saostuvat 30 rummun pinnalle. Altaassa olevan kuitususpension sakeus on noin 0,5 - 2 %, ja rummulle saostuneen kerroksen sakeus on noin 10 - 12 %. Radanmuodostusalue, ts. se osa rummun kehästä, joka on altaassa kuitususpension peitossa, on noin 140e. Rummun pyörintänopeuden maksimiarvo on 2- 2,5 35 r/min., sillä suuremmilla pyörintänopeuksilla suodoksen kokoajalokerot ja putket eivät ehdi tyhjentyä.

P700/8802 2 79867

Pesu tapahtuu syrjäytyspesuna siten, että rummun massa-altaasta esillä olevalle pinnalle suihkutetaan pesunestettä, joka alipaineen vaikutuksesta imeytyy massakerroksen 5 läpi ja syrjäyttää suurimman osan kemikaaliliuoksesta. Tällöin syrjäytysalueen laajuudeksi tulee noin 120°. Imupesurin tyypillinen ominaisneliökuorma on noin 5 BDMT/ m2/d, jolloin massaradan paksuus on luokkaa 25 mm. Valkai-simokäytössä imupesurin neliökuorma on noin 8 BDMT/m2/d ja 10 radan paksuus noin 30 mm.

Pesupuristin käsittää viirapäällysteisen tai poratun rei-kälevyvaipparummun. Massan syöttö tapahtuu 3 - 4 %:n sakeudessa ja oksat ja vastaavat tulee olla poistettu 15 massasta ennen pesuria. Rummun vaipassa on lokeroita, joista suodos päätykehällä olevan kammion kautta johdetaan ulos. Rumpu saattaa olla myös avoin niin, että suodos kerätään rummun sisään ja lasketaan päädyssä olevasta aukosta ulos.

20

Rainanmudostusvaiheen pituus on noin 90° ja syrjäytysvai-heen noin 150°. Rummun pyörintänopeus on noin 2 r/min ja ominaisneliökuorma noin 15 - 20 BDMT/m2/d. Pestyn massan sakeus voi nousta jopa 30 %:iin puristintelaa käytettäes-25 sä. Syrjäytys tapahtuu kuitenkin noin 10 %:n sakeudessa ja massaradan ollessa noin 50 mm:n paksuinen.

Esimerkkinä painepesurista voidaan käyttää vaikkapa FI patenttijulkaisun 71961 mukaista laitetta, joka koostuu 30 pääosin poratusta reikälevyrummusta, jonka pinnalle on kiinnitetty 50 - 60 mm korkeita listoja n. 200 mm:n välein. Rummun vaipassa massalokeroiden alla on suodosloke-rot. Rummun päädyssä ulkokehällä on venttiilijärjestely, jonka kautta suodos otetaan ulos. Pesurissa voi olla 3-5 35 vaihetta, ts. suodokset johdetaan vastavirtaan pumppaamal- P700/8802 3 79307 la valheesta toiseen. Pesunestetilat eri vaiheiden välillä on tiivistetty.

Radarunuodostus tapahtuu siten, että pestävä massa syöte-5 tään syöttölaatikkoon, jonka pohjan muodostaa rei'itetty levy» jonka päälle on sijoitettu päättymätön viirakangas. Syöttölaatikko mataloituu pesurumpua kohti mentäessä. Massan ollessa syöttölaatikossa siitä poistuu nestettä viirakankaan ja reikälevyn läpi, jolloin massa saostuu 10 viirakankaan päälle. Viirakankaan liikkuessa kohti rumpua, suspensiosta poistuu nestettä koko ajan myös syöttölaati-kon mataloitumisen aiheuttaman puristuksen takia. Syöttö-laatikon päässä massa johdetaan pesurummun listojen välisiin lokeroihin, joihin muodostuu rummun pituisia aksiaa-15 lisiä "lankkuja". Heti syöttökohdan jälkeen on rummulla ensimmäinen pesuvyöhyke, joita mainitun julkaisun mukaisessa ratkaisussa on viisi erillistä vyöhykettä. Kuhunkin vyöhykkeeseen johdetaan pesunestevirta, joka puristuessaan pesurummun lokeroissa olevan massakerroksen läpi syrjäyt-20 tää siellä ennestään olevan nesteen. Jo edellä mainittiin, että suodokset johdetaan vastavirtaan vyöhykkeestä toiseen. Toisin sanoen viimeiseen pesuvyöhykkeeseen pumpataan puhdas pesuneste ja syrjäytetty suodos johdetaan toiseksi viimeiseen vyöhykkeeseen pesunesteeksi. Viimeisen pesu-25 vyöhykkeen jälkeen "massalankut" irrotetaan rummulta, esim. paineilmapuhalluksella, ja kuljetetaan eteenpäin kuljetinruuvilla.

Tällaisen painepesurin ominaisneliökuormitus on nelivai-30 heisena noin 2,4 BDMT/m2/d. "Massalankun" paksuus on noin 55 mm, ja sakeus voi nousta jopa 15 - 17 %:iin. Lokerosta vuotava pesuvesi pudottaa sakeuden kuitenkin 10 - 12 %:iin. Pesurummulle syötettävän massan sakeus on 3 - 6 %. Rummun pyörintänopeutena käytetään noin 0,3 rpm.

35 P700/8802 4 79867

Kaikille edellä esitetyille laitteille on ominaista se, että pesurille syötettävän massan sakeus on suhteellisen matala; maksimissaan 6 %. Toisin sanoen ennen pesutapah-tumaa on massaa laimennettava edeltävien käsittelyvaihe!-5 den 10 - 15 %:n arvosta alle puoleen. Siten massan sisältämä nestemäärä vähintäänkin kaksinkertaistuu. Mikäli pesu pystyttäisiin suorittamaan korkeassa sakeudessa, voitaisiin säästää sekä laitteiden koossa, energiankulutuksessa että myös haihdutukseen johdettavan suodoksen määrässä. 10 Ongelmana on kuitenkin se, että aikaisemmin ei ole ollut käytössä sellaisia laitteita, joilla syötetään sakeaa, yli 6 %:n massaa pesuriin. Toisaalta tiedetään myös, että massan sakeutuessa suspension ilmapitoisuus kasvaa ja pesun yhteydessä tulee vaahto-ongelmia. Vastaavanlaisia 15 ongelmia on myös muissa massankäsittelylaitteissa, kuten esim. saostimissa.

Mainittuihin ongelmiin on osittaisen ratkaisun tuonut mm. US patenttijulkaisussa 4,468,319 esitetty ratkaisu, jossa 20 massan pesu voidaan suorittaa 6 - 14 %:n sakeudessa.

Laitetta kutsutaan kiinteäksi diffusööriksi, koska se on kehitetty korvaamaan liikkuvien sihtipintojen käyttöön perustuvat jatkuvatoimiset diffusöörit (esim. US 3,372,087). Mainitun julkaisun US 4,468,319 mukaiselle 25 ratkaisulle on ominaista, että se koostuu sylinterimäisen ulkovaipan sisälle järjestetyistä kiinteistä rengasmaisista sihtipinnoista ja näiden väliin järjestetyistä vastaavasti rengasmaisista pesunesteen syöttölaitteista. Edellä kuvatulla tavalla syntyneet rengasmaiset tilat on jaettu 30 säteittäisillä levyillä sektorimaisiin osiin, jotka muodostavat massan virtaustiet. Käsiteltävä massa tuodaan laitteen olennaisesti kartiomaiseen pohjaosaan sen kärjessä olevasta pyörivästä liittimestä, joka on liitetty laitteen akselin mukana pyörivään suuttimeen, jonka poik-35 kileikkauspinta-ala vastaa kustakin yksittäisestä sekto rista muodostuvien virtauskanavien yhteistä poikkipinta- P700/8802 5 79867 alaa. Näin pyöriessään sektorimainen suutin syöttää massaa kuhunkin useista aksiaalisista virtauskanavista muodostuvaan sektoriin. Muilta osin sektorien alapäät on tiivistetty suuttimen mukana pyörivällä levytiivisteellä.

5

Pesuneste, joka tuodaan laitteeseen onton pyörivän akselin kautta, ohjataan syöttölaitteistaan massarenkaiden sihti-pintoihin nähden vastakkaisille pinnoille, jolloin pesu tapahtuu syrjäytyspesuna paineella syötettävän pesunesteen 10 työntäessä edellään liuonneita kemikaaleja sisältävän nesteen kohti sihtipintoja ja näiden läpi poistokanaviin.

Käsitellyn massan poisto laitteesta tapahtuu myös pyörivien elimien välityksellä, jotka elimet lisäksi on kytketty 15 ruuvisyöttimeen.

Vaikka edellä esitetty kiinteä diffusööri onkin tuonut mukanaan mahdollisuuden pestä massaa korkeammassa sakeu-dessa, on edellä kuvatussa laitteessa muutamia haittapuo-20 lia, jotka ovat estäneet kyseisen laitteen pääsyn käyttäjien suosioon. Ensinnäkin laitteen rakenne on huomattavan monimutkainen johtuen lukuisista sekä paineellisen pesunesteen että paineellisena syötettävän pestävän massan pyörivistä vaikeasti tiivistettävistä liitännöistä. Toi-25 seksi laitteesta massaa poistettaessa tarvitaan edelleen ruuvisyötin, joka siirtää massan edelleen poistokaukaloon.

Mainitut haittapuolet on mahdollista poistaa keksintömme mukaisella ratkaisulla, jossa paineistetuista liitännöistä 30 on jäljellä ainoastaan massan syöttö- ja poistoliitännät, ja nekin on järjestetty siten, että mahdollisista vuodoista ei ole haittaa. Lisäksi keksintömme mukainen ratkaisu on tehnyt mahdolliseksi poistaa massa laitteesta sen omalla syöttöpaineella suoraan poistokanavaan, josta 35 esimerkiksi keskipakopumppu voi siirtää massan edelleen käsittelyyn ilman erityisiä ruuvisiirtolaitteita ja pudo- P700/8802 6 79867 tusputkia. Siten keksintömme mukainen ratkaisu soveltuu erityisen hyvin tekniikan tasona mainitun FI patenttijulkaisun 71961 esittelemän paineistetun rumpupesurin massan syöttö- ja poisto-ongelmien ratkaisuun.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusmerkillistä, että kuitususpensio syötetään suoraan putkistosta olennaisesti putkiston jatkeena oleviin pyörähdyskappaleen kehälle järjestettyihin käsittelykanaviin, joissa kuitususpensio käsitellään, jonka jälkeen käsitelty suspensio poistetaan kanavista laitteeseen syötettävän suspension avulla.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusmerkillistä, että laitteen toiseen päähän on järjestetty laitteen käsittely-kanaviin syötettävälle massalle syöttöyhde ja laitteen toiminnan kannalta olennaisesti vastaavalle kohdalle laitteen vastakkaiseen päähän poistoyhde käsitellylle massalle.

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta kuvataan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen erästä edullista suoritusmuotoa yksinkertaistettuna sivuttaisleikat-tuna kaaviokuvana, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista suoritusmuotoa leikattuna kuvion 1 linjaa A - A pitkin, kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen laitteen erästä toista edullista suoritusmuotoa osittaisena sivuttaisleikkaukse-na, ja kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen laitteen erästä yksityiskohtaa leikattuna poikittaiskuvantona.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti koostuu keksinnön mukainen laite 1 sylinterimäisestä tai muutoin pyörähdyssymmetri- P700/8802 7 79867 sestä vaipasta 2, jonka päätyseinämään 3 tai ainakin pää-tyseinämän läheisyyteen vaippaan 2 on järjestetty käsiteltävälle massalle ainakin yksi tuloyhde 4. Vastaavasti laitteen toiseen päätyseinämään 5 tai sen läheisyyteen on järjestetty käsitellyn massan poistoyhde 6. Yhteestä 4 massa syötetään rengasmaiseen kanavaan 7 (Fig. 2), joka edullisesti radiaalisilla väliseinillä 8 on jaettu aksiaalisiin virtausteihin 9, jonka kehän suuntaiset seinämät 10 ja 11 muodostuvat sihtipinnoista. Kuvion 1 mukaisesti on sihtipinta 10 eli ulompi sihtisylinteri kiinteästi kiinnitetty laitteen 1 päätyihin 3 ja 5. Mainitut seinämien 10 ja 11 sekä väliseinien muodostamat kanavat 9 on järjestetty laitteen akselin 12 mukana pyöriväksi edullisesti siten, että, kun virtaustie 9 on täyttynyt massalla työntäen edellisen jo käsitellyn massapatsaan kanavasta pois tai ainakin jonkin verran eteenpäin kanavassa, on jo seu-raava kanava 9 kääntynyt syöttöyhteen 4 kohdalla. Edullisesti syöttöyhde 4 on kiinnitetty laitteen 1 sisällä olevasta päästään rengasmaiseen levyyn 13, joka muilta osiltaan tiivistää pesukanavien 9 päät. Kuviossa 2 on esitetty syöttöyhteen 4 sijoittuminen muutoin ehjään rengasmaiseen levyyn 13. Nähdään, että syöttöyhde 4 voi syöttää massaa vain enintään kahteen rinnakkaiseen kanavaan samanaikaisesti. Aivan vastaavan tyyppistä ratkaisua on mahdollista käyttää myös pesukanavien 9 toisen päädyn tiivistykseen ja poistoyhteen järjestämiseen kanavien vastakkaiseen päähän.

Laitteen toiminta on siten seuraava: Yhteestä 4 syötetään massaa jatkuvasti pyörivän sisäsylinterin rengasmaisesta kahden sihtipinnan rajoittamasta tilasta väliseinillä jaettuihin olennaisesti aksiaalisiin kanaviin, joiden toiselle puolelle johdetaan pesuneste ja joiden toinen puoli on liitetty suodoksen poistojärjestelmään. Edullisesti pesuneste syötetään rummun ulkovaipan ja kiinteän ulomman sihtisylinterin 10 väliseen tilaan siten paineis- P700/8802 r e 79867 tettuna, että se kanavassa olevan massakerroksen läpi suotautuneenakin estää ensinnäkin massan syöttöyhteen vuodot,ja toisaalta yhden sylinterin kierroksen aikana ehtii hyvin syrjäyttää kanavassa olevasta massakerroksesta siinä olevan kemikaali- tai vastaavan liuoksen. Tällaisessa tapauksessa suodos on mahdollista poistaa akselin 12 kautta, jolloin tarvitaan akselille paineenkestävä tiivistys vaipan 2 suhteen.

Kuviossa 3 on hahmoteltu tilanne, jossa pyörivään sisäsy-linteriin on järjestetty kaksi kahden sihtipinnan 20, 21; 22, 23 rajoittamaa, kuvion suoritusmuodossa olennaisesti aksiaalista, rengasmaista kanavaa 24 ja 25, jotka edelleen on jaettu radiaalisilla väliseinillä pienempiin virtaus-kanaviin 26 ja 27. Tällöin laitteen tilavuudesta tulee käyttöön suurempi osuus, mutta laitteen rakenne vastaavasti tulee monimutkaisemmaksi, koska joko pesunesteen syöttö on järjestettävä pyörivän sisäsylinterin yhteyteen tai koko ulkovaipan sisätila on paineistettava pesunesteellä ja suodoksen poisto järjestettävä pyörivästä sisäsylinte-ristä. Esimerkkinä voidaan mainita pari vaihtoehtoa. Ensinnäkin käsittelyneste on mahdollista viedä sihtipintojen 21 ja 22 väliseen tilaan, josta se paineen vaikutuksesta purkautuu kumpaankin suuntaan käsittelykanavissa 26 ja 27 olevien massakerrosten läpi, jolloin suodoksen poisto tapahtuisi sihtipinnan 20 ulkopuolisesta ja sihtipinnan 23 sisäpuolisesta tilasta esimerkiksi suoraan laitteen päätyyn tai vaippaan järjestetyn yhteen kautta.

Toisena vaihtoehtona kannattaa mainita kuviossa 4 tarkemmin esitetty ratkaisu, jossa pesuneste syötetään uloimman sihtipinnan 20 ulkopuolelle, josta se jakautuu osaksi sihtipinnan 20 läpi käsittelykanavaan 26 ja osaksi kanavien 26 väliseinien 28 välistä virtaustietä 29 pitkin sihtipintojen 21 ja 22 väliseen tilaan, josta edelleen sihtipinnan 22 läpi kanavaan 27. Siten puhdas pesuneste voidaan P700/8802 9 79867 ohjata kummassakin kanavassa olevan massapatsaan käsittelyyn. Suodos kanavasta 26 poistetaan aivan vastaavasti sihtipintojen 21 ja 22 väliseen tilaan, josta se kulkeutuu kanavien 27 väliseinien 30 välistä virtaustietä 31 sihti-pinnan 23 sisäpuolelle, johon tilaan myös kanavassa 27 olevasta massasta tullut suodos joutuu ja josta yhdistetty suodos voidaan poistaa esimerkiksi akselissa olevan porauksen kautta. Siten laitteen ainoat tiivistystä kaipaa-vat liikkuvat yhteet ovat massan syöttöyhteet, jotka sijoittuvat kuvion 3 mukaisesti laitteen ulkovaipan sisälle ja edullisesti pesunesteen syöttötilan yhteyteen siten, että pesunesteen korkeampi paine estää massan purkautumisen syöttöyhteistä tai yleensäkin käsittelykanavien päistä muualle laitteen sisäosiin. Edullisesti sihtipintojen 21 ja 22 välinen tila on jaettu kuvan osoittamalla tavalla toiminnaltaan kahdentyyppisiin kanaviin, joille on ominaista, että niiden käsittelykanavissa oleviin massaker-roksiin yhtyedessä olevat avoimet pinnat ovat olennaisesti yhtä suuret kuin pinnat kyseisten massakerrosten toisella puolella. Toisin sanoen käytettävissä olevat sihtipinnat kanavien molemmin puolin on pidetty olennaisesti yhtä suurina virtausvastusten minimoimiseksi, jotta käsitte-lynesteen syrjäytysvaikutus olisi mahdollisimman tehokas.

Edullisesti on massan syöttö laitteessa järjestetty siten, että kuvion 3 mukaisessa ratkaisussa massaa syötetään kerrallaan vain yhteen käsittelykanavaan, toisin sanoen vain joko sisemmän tai ulomman "käsittelyrenkaan" kanavaan, jolloin voidaan varmistua siitä, että kuhunkin kanavaan syötetään olennaisesti sama määrä massaa, ja että mihinkään kanavaan ei pääse muodostumaan täysin paikallaan pysyvää massatulppaa, vaan massa pysyy jatkuvasti liikkeessä.

Eräänä vaihtoehtona tulee kysymykseen vielä ratkaisu, jolla keksinnön mukaisesta laitteesta voidaan saada useam- P700/8802 10 79807 pivaiheinen. Tämä saadaan aikaan siten, että järjestetään kuvion 3 tavoin sisäkkäisiä käsittelykanavia, mutta massaa ei poistetakaan heti sen kuljettua kerran laitteen läpi sen pituussuunnassa, vaan johdetaan esimerkiksi U- putken kautta seuraavaksi sisempään tai ulompaan käsittelykana-vaan, jolloin sama käsittelyneste joutuu kulkemaan useampaan kertaan massakerrosten läpi aikaansaaden vaiheittaisen pesun. Esimerkkinä kannattaa mainita vaikkapa ratkaisu, jossa massa syötetään sisimmälle käsittelykanavaren-kaalle ja johdetaan aina laitteen päädyssä seuraavaksi ulommalle renkaalle ja poistetaan lopuksi laitteesta riittävän usean käsittelykerran jälkeen. Käsittelyneste puolestaan tuodaan laitteen ulommaisen sihtipinnan ulkopuolelle, jolloin se siis ensimmäiseksi joutuu tekemisiin kauimmin laitteessa olleen massan, siten puhtaimman massan kanssa,jonka läpi suotauduttuaan seuraavan "massarenkaan" kanssa ja niin edelleen, kunnes suodos läpäistyään viimeisen "massarenkaan" on valmis poistettavaksi laitteesta jo edellä kuvatulla tavalla.

Pesuvaiheen kestoa on mahdollista säädellä keksinnön mukaisessa laitteessa mm. muuttamalla pesukanavaan syötettävän massan syöttönopeutta suhteessa kanavien kiertonopeuteen, jolloin on mahdollista järjestää tilanne, jossa massa viipyy kanavassa esimerkiksi kolmen sylinterin kierroksen ajan. Tällöin uusi massa ehtii syöttövaiheessaan edetä vain kolmanneksen pesukanavan pituudesta ja siten myös poistaa vain kolmanneksen kanavassa olevasta massasta. Massan pesuvaiheen pituudeksi tulee siten 1080° mitattuna sylinterin kiertoasteina.

Kun massaa syötetään käsittelykanavaan ja poistetaan kanavasta syöttöpaineen vaikutuksesta, on tärkeätä, että massa ei tartu liian tiukasti käsittelykanavan sihtipintaisiin seinämiin. Pesun aikana massa ainakin jossakin määrin tarttuu kiinni reikälevyyn, jonka läpi suodos johdetaan P700/8802

II

11 79867 pois. Sulkemalla suodoksen poisto voidaan edesauttaa massan irtoamista levystä. Joskus voi olla aiheellista käyttää lisätehostuksen aikaansaamiseksi takaisinhuuhtelua massan irrottamiseksi sihtipinnasta. Kiinteästä ulommasta sihtipinnasta on kuvion 1 mukaisessa ratkaisussa se etu, että mainitulle sihtipinnalle tarttuneet kuidut pyyhitään pinnasta irti kanavia toisistaan erottavilla väliseinämil-lä.

Kuten edellä esitetystä havaitaan, on kehitetty uudentyyppinen menetelmä ja laite kuitususpensioiden käsittelemiseksi, joka menetelmä yksinkertaistaa huomattavasti esimerkiksi jo tekniikan tasossa mainitun ( Fl 71961) paineistetun rumpupesurin rakennetta. Onhan mainitusta pesurista voitu jättää sekä syöttölaatikko tai erityinen kes-kisakeussyöttölaite että myös käsitellyn massan poisto-puolella oleva kaukalo ruuvikuljettimineen kokonaan pois. Paitsi, että laitteisto on huomattavasti yksinkertaistunut, on myös itse pesuprosessi tullut tehokkaammaksi etenkin siinä suhteessa, että massaan ei enää joudu ilmaa sen enempää syötön kuin laitteesta poistonkaan yhteydessä, koska laite on koko ajan jonkin verran paineistettu ja täytetty kokonaan pesunesteellä ja koska pestyn massan poisto voi tapahtua suoraan massalinjaan.

Kuitenkin edellä on kuvattu vain eräs edullinen suoritusmuoto keksinnöstä, jolle on löydettävissä myös muita mahdollisia suoritusmuotoja, ja jota keksintöä ei edellä esitetyllä ole pyritty rajaamaan siitä, mikä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa. Siten on mahdollista, että käsittelykanavat eivät olekaan poikkileikkaukseltaan tasaisia koko pituudeltaan, vaan massan kulkua on helpotettu antamalla kanavan poikkipinta-alan laajeta jonkin verran kohti poistopäätyä. Vastaavasti itse laitteen ulkomuoto ei välttämättä tarvitse olla sylinterimäinen, vaan se voi olla myös esimerkiksi kartiomainen. Edelleen massan P700/8802 12 79807 syöttö voi tapahtua myös ainakin osittain radiaalisuun-taan, toisin sanoen syöttöyhde voi sijaita myös itse laitteen vaipassa, eikä laitteen päädyssä

II

P700/8802

Claims (16)

1. Menetelmä kuitususpensioiden käsittelemiseksi, jossa menetelmässä kuitususpensio syötetään käsittelylaitteeseen, haluttu käsittely suoritetaan ja suspensio poistetaan laitteesta, tunnettu siitä, että kuitususpensio syötetään suoraan putkistosta olennaisesti putkiston jatkeena oleviin pyörähdyskappaleen kehälle järjestettyihin käsit-telykanaviin, joissa kuitususpensio käsitellään, jonka jälkeen käsitelty suspensio poistetaan kanavista laitteeseen syötettävän suspension paineella.

2. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att behandlingen som fibersuspensionen utsätts för är tvättning, varvid suspensionens tvättvätska mätäs tili ena s idän av behandlingskanalerna, varifrän vätskan pä grund 20 av trycket pressas igenom massaskiktet i behandlingskanalerna och förtränger den kemikalier o. dyl. innehällande vätskan som avlägsnas frän anordningen tili andra sidan av : behandlingskanalerna. 25 3. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att behandlingen i kanalerna avbryts dä massa mätäs in i kanalerna och/eller avlägsnas frän kanalerna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuisususpensiolle suoritettava käsittely on pesu, jolloin suspension pesuneste syötetään käsittely-kanavien toiselle puolelle, josta neste paineen vaikutuksesta puristuu käsittelykanavissa olevan massakerroksen läpi ja syrjäyttää kemikaaleja yms. sisältävän nesteen, joka poistetaan laitteesta käsittelykanavien toiselle puolelle.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massan käsittely kanavassa keskeytetään silloin, kun massaa syötetään kanavaan ja/tai poistetaan kanavasta.

4. Förfarande enligt patentkravet 3, kännetecknat därav, 30 att tvättvätskan mätäs tili bäda sidorna av behandlingskanalerna för att lösgöra massan frän ytan när massa mätäs in i kanaler och/eller avlägsnas frän kanaler.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen manetelmä, tunnettu siitä, että pesuneste syötetään käsittelykanavien molemmille puolille massan irroittamiseksi pinnalta silloin, kun massaa syötetään kanavaan ja/tai poistetaan kanavasta.

5. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, 35 att tvättvätskan införs som tätningsvätska i anslutning tili matar- och/eller utloppsröret för att hälla massan i behandlingskanalerna. Il I? 79867

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuvettä johdetaan tiivistevedeksi syöttöjä/ tai poistoyhteen yhteyteen pitämään massaa käsittely-kanavissa. P700/8802 14 79867

6. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att behandlingen utgörs stegvis genom att cirkulera massa i tvä eller flera behandlingskanaler innanför varandra Innan massan avlägsnas ur anordnlngen. 5

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittely vaiheistetaan kierrättämällä massaa kahdessa tai useammassa sisäkkäisessä käsittelykanavassa ennen massan poistamista laitteesta.

7. Anordnlngen för behandling av fibersuspensioner, vilken bestär av ett antal i ringform anordnade längsträckta behandlingskanaler (9), som i radiell riktning begränsas av silytor (10, 11) och 1 periferlns riktning av 10 mellanväggar (8) och som är anordnade roterbara kring sin axel (12) innanför en mantel (2), kännetecknat därav, att en anslutning (4) för matarrör för tillförsel av massa tili anordningens behandlingskanaler är anordnat i anordningens ena ända och en anslutning (6) för ett 15 utloppsrör för den behandlade massan i anordningens vad funktionen beträffar pä väsentligen motsvarande ställe i anordningens motsatta ända.

7. Laite kuitususpensioiden käsittelemiseksi, joka laite koostuu joukosta renkaan muotoon järjestettyjä pitkänomaisia käsittelykanavia (9), joita radiaalisuunnassa rajoittavat sihtipinnat (10, 11) ja kehän suunnassa väliseinät (8), ja jotka on järjestetty pyöriviksi akselinsa (12) ympäri vaipan (2) sisällä, tunnettu siitä, että laitteen toiseen päähän on järjestetty laitteen käsittelykanaviin syötettävälle massalle syöttöyhde (4) ja laitteen toiminnan kannalta olennaisesti vastaavalle kohdalle laitteen vastakkaiseen päähän poistoyhde (6) käsitellylle massalle.

8. Anordning enligt patentkravet 7, kännetecknat därav, 20 att anslutningen (4) för matarröret och/eller utloppsröret (6) är inuti anordningens mantel (2) fästad vid en ringformig plät (13) som utanför matarrörets anslutnings (4) mataröppning och/eller utloppsrörets anslutnings (6) utloppsöppning tätar fibersuspensionens behandlingskanaler 25 (9).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöyhde (4) ja/tai poistoyhde (6) on laitteen vaipan (2) sisäpuolella kiinnitetty rengasmaiseen levyyn (13), joka syöttöyhteen (4) syöttöaukon ja/tai poistoyh-teen (6) poistoaukon ulkopuolisilta osiltaan tiivistää kuitususpension käsittelykanavat (9).

9. Anordning enligt patentkravet 7, kännetecknat därav, att anslutningen för matarröret (4) och/eller utloppsröret (6) är förenat med transportrörlednlngen. 30

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöyhde (4) ja/tai poistoyhde (6) on liitetty suoraan massan siirtoputkistoon.

10. Anordning enligt patentkravet 7, kännetecknat därav, att anordningens axel (12) uppvisar ett axiellt häl, genom vilket filtratet avlägsnas ur anordnlngen.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen akselissa (12) on aksiaalinen reikä, jonka kautta suodos poistetaan laitteesta.

11. Anordning enligt patentkravet 7, kännetecknat därav, att anslutningen (4) för matarröret stär i förbindelse med högst tvä behandlingskanaler samtidigt. ib 79807

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöyhde (4) on yhteydessä enintään kahteen käsittelykanavaan samanaikaisesti. II P700/8802 is 79867

12. Anordning enligt patentkravet 7, kännetecknat därav, att behandllngskanalernas (9) tvärsnitt ökar frän matarändan mot utloppsändan.

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että käsittelykanavat (9) ovat poikkipinnaltaan laajenevia syöttöpäästä poistopäähän päin.

13. Anordning enligt patentkravet 7, kännetecknat därav, att anslutningen (4) för matarröret stär i förbindelse med endast en behandlingskanal (9) i sänder.

13. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu-siitä, että syöttöyhde (4) on kerrallaan yhteydessä vain yhteen käsittelykanavaan (9).

13 79867

14. Anordning enligt patentkravet 7, kännetecknat därav, 10 att i anordningen är anordnade ätminstone tvä behandlings-kanalringar (24, 25) som medelst mellanväggar (28, 30) är delade i ett flertal väsentligen axiella behandlingskanaler (26, 27).

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen (1) on järjestetty ainakin kaksi sisäkkäistä käsittelykanavarengasta (24, 25), jotka on jaettu lukuisiin olennaisesti aksiaalisiin käsittelykana-viin (26, 27) väliseinillä (28, 30).

15. Anordning enligt patentkravet 14, kännetecknat därav, att mellanväggarna (28, 30) mellan sig begränsar utom behandlingskanalerna (26, 27) även behandlingsvätskans/filt-ratets strömningskanaler (29, 31).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että väliseinät (28; 30) rajoittavat väliinsä paitsi käsittelykanavat (26; 27) myös käsittelynesteen/ suod-oksen virtauskanavat (29; 31).

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäkkäiset käsittelykanavarenkaat (24, 25) on liitetty toisiinsa siten, että edeltävästä käsittelykana-vasta poistuva massa siirtyy seuraavaan käsittelykanavaan poistumatta välillä laitteesta. P700/8802 ie 79367 5 1. Förfarande för behandling av fibersuspensioner, i vilket fibersuspensionen mätäs tili behandlingsanordningen, den önskade behandlingen utförs och suspensionen avlägsnas ur anordningen, kännetecknat därav, att fibersuspensionen mätäs frän rörsystemet direkt in i pä en rotationskropps 10 periferi anordnade behandlingskanaler, vilka väsentligen utgör en förlängning av rörsystemet och i vilka fibersuspension behandlas, varefter den behandlade suspensionen avlägsnas ur kanalerna medelst trycket hos den tili anordningen matade suspensionen. 15

16. Anordning enligt patentkravet 14, kännetecknat därav, att de innanför varandra liggande behandlingskanalringarna (24, 25) är förenade med varandra sä att den frän en föregäende behandlingskanal avgäende massan förflyttas tili en därpä följande behandlingskanal utan att däremellan 25 lämna anordningen. Il