FI79256C - Foerfarande och anordning foer reglering av skaerbettens bettmellanrum i en arkskaermaskin. - Google Patents

Description

79256 1 Menetelmä ja laitteisto arkkileikkurissa leikkausterien terävälin säätämiseksi Förfarande och anordning för regiering av skärbettens bettmellanrum i en arkskärmaskin 5

Nyt esillä oleva keksintö liittyy sellu- ja paperiteollisuudessa käytettäviin arkkileikkureihin ja erityisesti arkkileikkauksen poikkileikkaukseen sekä menetelmään arkkileikkurin poikkileikkausterien terävälin 10 säätämiseksi.

Yksityiskohtaisemmin on keksinnön kohteena menetelmä arkkileikkurissa leikkausterien terävälin säätämiseksi, jossa arkkileikkurissa ainesrata leikataan käyttölaitteella pyöritettävän ja leikkausterillä varustetun 15 leikkaustelan sekä terävälin päähän liikkuvista leikkausteristä sovitetun ja vastateräpalkkiin asennetun vastaterän avulla.

Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmän toteuttamiseen tarkoitettu laitteisto arkkileikkurissa leikkausterien terävälin säätämiseksi, johon 20 arkkileikkuriin kuuluu käyttölaitteella pyöritettävä ja leikkausterillä varustettu leikkaustela sekä vastateräpalkkiin asennettu vastaterä, jolloin leikattava ainesrata on järjestetty syötettäväksi leikkausterien ja vastaterän väliin ainesradan leikkaamista varten.

25 Sellu- ja paperiteollisuudessa tunnetaan ennestään useita menetelmiä arkkileikkurien poikkileikkausterien säätämiseksi tuotantoajon aikana. Eräs tällainen menetelmä on säätää kiinteää vastaterää kierrettävien säätöruuvien avulla siten, että leikkauksen huononeminen tai leikkaamattomuus voidaan korjata joko paikallisesti tai laajemmalta alueelta.

30 Tätä ratkaisua on pyritty havainnollistamaan kuviossa AI. Kuvio AI esittää arkkileikkurin vastaterän kiinnitys- ja säätöjärjestelmää kaaviomai-sesti sivultapäin katsottuna siten, että kuviosta on jätetty pois varsinainen leikkaustela leikkausterineen. Kuvion AI mukaisessa ennestään tunnetussa arkkileikkurissa on vastaterä 22 kiinnitetty vastateräpalk-35 kiin 23, joka puolestaan on kiinnitetty kuviossa ei-esitettyyn arkkileikkurin runkorakenteeseen. Vastaterä 22 on kiinnitetty vastateräpalkkiin 23 säädettävästi säätöruuvien 22a avulla, joita on useita rinnakkain vasta- 2 79256 1 terän 22 leveyssuunnassa. Vastaterää 22 säädetään näin ollen säätöruu-veilla 22a terävälin suunnassa. Vastaterän 22 päällä liukuvaa leikkatta-vaa rainaa ohjataan ohjauslevyllä 24, joka on tuettu tukeen 25.

5 Eräs toinen ennestään tunnettu säätöjärjestelmä on esitetty mm. US-paten-tissa 3 359 843. Tämän julkaisun mukaisessa ratkaisussa terävällä säädetään siten, että järjestelmässä siirretään tai taivutetaan koko vasta-teräpalkkia. Julkaisussa on esitetty lisäksi, että leikkaustelan sijaintia voidaan muuttaa siten, että teräväli on täten säädettävissä.

10

Edellä mainitut ennestään tunnetut järjestelmät sopivat normaalista terien kulumisesta johtuvan terävälin suurenemisen korjaamiseksi. Nämä ennestään tunnetut järjestelmät eivät kuitenkaan poista esim. tuotannollisista seisokeista aiheutuvia ongelmia. Kun leikkuri tällaisen seisokin 15 jälkeen käynnistetään, ovat lämpötilaerot leikkurissa varsin huomattavat. Leikkuria käynnistettäessä ovat leikkurin rakenteet ympäristön lämpötilassa, kun leikkurille tuotava leikattava ainesrata saattaa olla jopa 60°C ympäristöä lämpimämpi. Tilanne ei leikkurissa ole myöskään stabiili silloin, kun ajonopeutta muutetaan, jolloin massan lämpötila hetkellisesti 20 muuttuu.

Mainittua lämpötilaero-ongelmaa lieventämään on pyritty rakentamaan erilaisia kuivatuskoneen kuivatusosan jälkeisiä jäähdyttimiä, jäähdytyssilmukoi-ta tai sylintereitä. Näiden laitteistojen haittapuolena on kuitenkin ra-25 kenteiden kalleus sekä saavutettavan edun pienuus. Leikattavan radan lämpötila näiden jäähdyitimien jälkeenkin laskee harvoin alle +40°C.

Rakenteiden lämpötilaerojen seurauksena ei useinkaan ole pelkästään leik-kauskyvyn ja leikkauslaadun huononeminen, vaan suurin ongelma muodostuu 30 terävälin pienenemisestä nollaan ja tästä johtuvasta terien välisestä mekaanisesta kosketuksesta. Lievimmillään tästä aiheutuu leikkurin terä-välin säätötarve, mutta vakavampana seurauksena voi olla terien vaurioituminen ja tästä johtuva terien vaihtotarve. Jos terät pääsevät vaurioitumaan vakavasti, voi seurauksena olla vastaavasti muiden rakenteiden vau-35 rioituminen ja tästä aiheutuva pitkäaikainen seisokki.

Il 3 79256 1 Edellä kuvattujen ongelmien poistamiseksi on ennestään tunnetussa tekniikassa kehitetty järjestelmä, jota on kaaviomaisesti pyritty havainnollistamaan kuviossa A2. Kuvio A2 esittää tunnetun tekniikan mukaista arkki-leikkuria ja leikkurin säätöjärjestelmää kaaviomaisesti sivultapäin kat-5 sottuna. Kuvion A2 mukainen arkkileikkuri käsittää leikkaustelan 20, joka on varustettu leikkausterillä 21. Leikkaustela 20 on järjestetty pyöriväsi! leikkurin runkoon. Vastaterä 22 on kiinnitetty vastateräpalkkiin 23 ja vastaterän päällä liukuvaa, leikattavaa ainesrainaa on järjestetty ohjaamaan ohjauslevy 24, joka on tuettu tukeen 25. Leikattava ainesraina 10 syötetään leikkuriin syöttöteloilla 26. Kuvion A2 mukainen järjestelmä käsittää termostaattiohjatun vesikiertolämmityksen, jolla leikkaustela 20 ja vastateräpalkki 23 pidetään vakiolämpötilassa. Vastateräpalkki 23 on näin ollen varustettu putkistolla, jossa termostaattiohjatulla ensimmäisellä lämmitysvastuksella 27 lämmitettyä vettä kierrätetään ensimmäisellä 15 pumpulla 28. Vastaavasti liittyy leikkaustelaan 20 putkisto, jossa toisen pumpun 30 avulla kierrätetään termostaattiohjatulla toisella lämmitysvastuksella 29 lämmitettyä vettä. Kierrätettävien vesien lämpötilat en valittu siten, että rakenteiden lämpötila on pyritty pitämään tulevan aines-radan lämpötilaa korkeampana. Käytössä on kyseisen järjestelmän havaittu 20 toimivan varsin luotettavasti.

Myöskään kuvion A2 mukainen järjestelmä ei poista eikä korjaa sitä tilannetta, jossa arkkileikkurin teräväli pyrkii muuttumaan terien luonnollisen kulumisen myötä. Terävälin korjaamiseksi oikean suuruiseksi on teriä 25 pystyttävä mekaanisesti säätämään erillisistä säätöruuveista tai sitten on rakenteen lämpötilaa nostettava siten, että rakenteiden lämpöpitenemi-nen eri suunnissa pienentää terävällä. Jälkimmäisen korjaustavan ongelma tulee esille, kun tulevan ainesradan lämpötila on hyvin korkea. Tällöin on myös rakenteiden lämpötila pidettävä korkeana. Korkeat lämpötilat 30 puolestaan vaikeuttavat huomattavasti mahdollisia huoltotöitä. Kaikki edellä esitetyt ennestään tunnetut ratkaisut rajoittuvat joko arkkileik-kurin terävälin säätämiseen manuaalisesti rakenteiden lämpötilan muuttuessa tai rakenteiden lämpötilan pitämiseen vakiona. Koska käytännöllinen terävälialue on sekä pieni että kapea (suuruusluokaltaan 0,01-0,10 mm), 35 on sekä teknisesti että laadullisesti oikean terävälin asettaminen ja oikeana pitäminen vaikeaa ja aikaavievää. Koska arkkileikkuri on usein 4 79256 1 kuivatuskoneeseen yhtenäisesti ja elimellisesti liittyvä osa, on kaikki ylimääräinen huolto- ja säätöaika pois laitteiston kokonaistuotannosta.

Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannus 5 ennestään tunnettuihin ratkaisuihin nähden. Tämän toteuttamiseksi on keksinnön mukaiselle menetelmälle tunnusomaista, että menetelmässä mitataan arkkileikkurin teriin vaikuttavia leikkausvoimia tai niiden vaikutusta arkkileikkurin rakenteeseen leikkurin toiminnan aikana ja saatua mittaustietoa käytetään terävälin ohjaussuureena.

10

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on puolestaan tunnusomaista, että arkkileikkuri on varustettu ainakin yhdellä, arkkileikkurin teriin vaikuttavia leikkausvoimia tai leikkausvoimien vaikutusta arkkileikkurin rakenteeseen leikkurin toiminnan aikana mittaavalla anturilla tai vastaa-15 valla, anturitiedon käsittely- ja ohjauslaitteilla sekä jatkuvatoimisella terävälin säätölaitteella, joka on järjestetty säätämään arkkileikkurin terävälin halutun suuruiseksi mainitulta anturilta anturitiedon käsittely- ja ohjauslaitteiden syöttämää anturitietoa ohjausimpulssina käyttäen.

20

Keksinnön merkittävimpänä etuna ennestään tunnettuihin ratkaisuihin nähden voidaan pitää sitä, että keksinnöllä hallitaan sekä arkkileikkurin käyntiinlähdön aikana vallitsevat Iämpötilavaihtelut että leikkurin terien normaalista kulumisesta johtuva terävälin muuttuminen.

25

Keksinnön muut edut ja ominaispiirteet käyvät ilmi jäljempänä seuraavasta keksinnön yksityiskohtaisesta selostuksesta.

Seuraavaksi keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti oheisen piirustuksen 30 kuvioihin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää kaaviomaisena perspektiivikuvana pyörivällä leikkauste-lalla ja vastaterällä varustettua arkkileikkurin poikkileikkausosaa. 1

Kuvio 2 on kaaviomainen esitys arkkileikkurissa vallitsevista leikkaus-voimista.

5 79256 1 Kuvio 3 on osittainen ja kaaviomainen perspektiivikuva keksinnön mukaisesta järjestelystä.

Kuviot 4 ja 5 esittävät kaaviomaisesti terävälin hallintaan liittyvän 5 laitteiston eri suoritusmuotoja.

Kuviot 6 ja 7 esittävät erästä suoritusmuotoa keksinnön mukaisesta terä-välin säädöstä, joista kuvio 6 esittää kaaviomaisesti terävälin säätö-tapahtumaa ja kuvio 7 on lohkokaavio terävälin säätömenetelmästä.

10

Kuvio 1 on kaaviomainen perspektiivikuva arkkileikkurin poikkileikkaus-osasta, jossa on sovellettu keksinnön mukaista menetelmää ja laitteistoa. Arkkileikkuri käsittää leikkaustelan 1, joka on varustettu leik-kausterillä 2. Leikkaustela 1 on asennettu pyörivästi arkkileikkurin 15 runkoon 7, johon leikkaustela 1 on laakeroitu ja kiinnitetty laakeri-pesien 3 välityksellä. Leikkaustelaa 1 pyöritetään käyttölaitteella 4, joka voi kuvion 1 mukaisesti olla liitetty suoraan leikkaustelan 1 akselille tai sitten voi käyttölaitteen 4 ja leikkaustelan 1 akselin väliin olla järjestetty tarkoitukseen sopiva voimansiirtolaitteisto.

20 Arkkileikkurin runkoon 7 on kiinnitetty vastateräpalkki 6, johon puolestaan on vastaterä 5 kiinnitetty siten, että vastaterän 5 ja pyörivän leikkaustelan 1 terien 2 väliin jää halutun suuruinen välys, jota tässä kutsutaan teräväliksi. Arkkileikkuriin liittyy lisäksi normaaliin tapaan leikattavan ainesrainan ohjauslevy tukineen, mutta niitä ei ole kuviossa 25 1 esitetty. Kuviossa 1 on arkkileikkurin runkoon 7 merkitty lisäksi vii tenumerolla 10 esitetty viivoitettu alue, joka tarkoittaa ns. "mitta-väliä", eli leikkaustelan 1 laakerlpesien 3 ja arkkileikkurin rungon 7 sekä vastateräpalkin 6 ja arkkileikkurin rungon 7 kiinnityskohtien välistä etäisyyttä.

30

Kuviossa 2 on kaaviomaisesti esitetty leikkaustapahtumassa vallitsevia leikkausvoimia. Kuviossa 2 on kaaviomaisesti esitetty terillä 2 varustettu pyörivä leikkaustela 1 sekä vastateräpalkkiin 6 asennettu vasta-terä 5. Viitemerkintä F^ ja sitä kuvaava nuoli tarkoittavat leikkaus-35 telan 1 pyörintää vastustavaa eli pyörivien terien 2 piirtämälle kehälle tangentiaalista voimakomponenttia eli ns. pääleikkausvoimaa. Viite-merkinnällä ja sitä kuvaavalla nuolella tarkoitetaan vastaterää 5 6 79256 1 ja pyörivää terää 2 toisistaan levittämään pyrkivää eli pyörivän terän 2 piirtämän kehän säteensuuntaista voimakomponenttia eli ns. levitys-voimaa. Levitysvoima on näin ollen määritelty kohtisuoraksi pää-leikkausvoiman suhteen. Leikkaustapahtuman aikana pääleikkausvoima 5 Fj pyrkii hidastamaan leikkaustelan 1 pyörimisliikettä ja levitysvoima F2 pyrkii levittämään vastaterän 5 ja pyörivän terän 2 välistä rakoa. Sekä laboratorio-oloissa että kentällä suoritetuissa kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että toisaalta teravälillä ja leikkausvoimilla ja toisaalta terävälillä ja leikkauslaadulla on selvä riippuvuus toi-10 sistaan. Leikkauslaadulla tarkoitetaan leikkausreunan silmämääräistä arvostelua eli sitä, kuinka siisti leikkausreuna on, sekä kuitunuppujen lukumäärää tietyssä massayksikössä perustuvaan arvoon. Kuitunuput ovat tiukasti toisiinsa sitoutuneita kuituja, jotka eivät irtoa paperin valmistusta edeltävässä sellun hajottamisessa, vaan muodostavat nk.

Ί5 fish-eyes-ilmiön valmiiseen paperituotteeseen. Tästä seurauksena on painovärin huono tarttuminen ja laadullisesti ala-arvoinen tuote. Kuitunuppujen muodostuminen on yleistä hemiselluloosaa sisältävälle koivusellulle. Havupuusellulle kyseinen ilmiö on merkitykseltään vähäinen.

20

Kuvio 3 on kaaviomainen ja osittainen perspektiivikuva arkkileikkuris-ta, jossa viitenumero 1 tarkoittaa leikkaustelaa, jonka kehä on kaavio-maisesti piirretty pistekatkoviivoin. Viitenumero 3 tarkoittaa leikkaus-telan toista laakeripesää, jonka välityksellä leikkaustela on pyöri-25 västi asennettu arkkileikkurin runkoon 7. leikkaustelaa 1 pyöritetään käyttölaitteella 4. Runkoon 7 on kiinnitetty myös vastateräpalkki 6, johon puolestaan vastaterä 5 on kiinnitetty. Kuten edellä jo on kertaalleen selostettu, viitenumerolla 10 on merkitty erityistä mitta-väliä, jolla tarkoitetaan leikkaustelan 1 ja vastateräpalkin 6 välistä 30 etäisyyttä. Keksinnön mukaisessa järjestelyssä arkkileikkurin terävällä säädetään mainittua mittaväliä 10, eli vastateräpalkin 6 ja leikkaus-telan 1 välistä etäisyyttä säätämällä. Mainitun mittavälin 10 säätö voidaan suorittaa usealla eri tavalla, mutta edullinen säätötapa on mittavälin 10 lämpötilaan vaikuttaminen, eli säätäminen lämpötilan 35 avulla, koska mekaaninen säätö on usein liian karkea. Mittavälin 10 lämpötilaan puolestaan voidaan vaikuttaa usealla eri tavalla ja kuviossa 4 ja 5 on esitetty kaksi edullista suoritusmuotoa.

li 7 79256 1 Kuviossa 4 on mittavalla merkitty viitemerkinnällä 10a. Kuvion 4 suoritusmuodossa on mittaväliin 10a liitetty putkisto 12, kanavisto tai vastaava, jossa kierrätetään lämmitettävää väliainetta, kuten esim. nestettä, edullisesti vettä. Putkisto 12 on liitetty lämmitysvastuk-5 seen 11, joka on sopivalla tavalla säädettävä, esim. termostaattiohjat-tu siten, että väliaineen lämpötilaa voidaan halutulla tavalla säätää. Väliainetta kierrätetään putkistossa 12 pumpun 13 avulla. Kuvion 5 suoritusmuodossa sen sijaan on mittavälin 10b sisään sovitettu jokin lämpötilan säätölaite 14, esim. sähkövastus tai vastaava, jonka avulla 10 mittavälin 10 lämpötila on säädettävissä. Mittavälin 10,10a,10b lämpötilaa nostamalla saadaan terävällä suuremmaksi ja vastaavasti lämpötilaa alentamalla teräväli pienenee.

Leikkausvoimat F, ja F_ aiheuttavat arkkileikkurin rakenteeseen väräh-15 telyitä. Rakenteen värähtelytaso on määrätyssä suhteessa verrannollinen leikkausvoimiin F^ ja F^ siten, että värähtelyn taajuusalueesta on suoraan laskettavissa mainittujen leikkausvoimien suuruus. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen säätösysteemin lähtökohtana pidetäänkin juuri arkkileikkurin värähtelytasoa, jonka mukaisesti arkkileikkurin 20 teräväli säädetään. Keksinnön tätä suoritusmuotoa on havainnollistettu kuvioissa 6 ja 7. Vastateräpalkkiin 6 on tässä suoritusmuodossa järjestetty anturi 15 värähtelyn tai kiihtyvyyden mittaamista varten. Mainittu anturi 15 on esitetty piirustuksen kuviossa 6. Kuten kuviossa 6 on esitetty on värähtelyanturi 15 sijoitettu nimenomaan vastateräpalk-25 kiin 6, jolloin värähtelymittauksessa tarkastellaan edullisesti vain leikkauslaitteiden rakenteille olennaista taajuusaluetta. Muiden rakenteiden värähtelytaajuudet eivät ole terävälin säädön kannalta niin oleellisia. Kuvioissa 6 ja 7 on lohkokaavioina esitetty tärinämittauksen ja terävälin säädön suoritus. Anturi 15 mittaa vastateräpalkin 6 väräh-30 telyn, joka mitattu värähtelytaso aluksi suodatetaan ja värähtelystä suoritetaan taajuusanalyysi, jolloin mitatusta värähtelytaajuudesta saadaan suodatettua pois rakenteisiin kuulumattomat värähtelyt, eli värähtelytaajuus "puhdistetaan". Anturitieto syötetään tämän jälkeen mittaustiedon käsittelylaitteisiin, jossa lasketaan värähtelytason 35 keskiarvoa tietyllä aikavälillä. Laskettua värähtelytason keskiarvoa verrataan tämän jälkeen edellisellä aikavälillä mitattuun keskiarvoon. Käsitelty mittaustieto syötetään sitten terävälin ohjaus- eli säätö- 8 79256 Ί laitteisiin, jotka saamiensa ohjausimpulssien mukaisesti muuttavat mittavälin 10,10a,10b lämpötilaa siten, että mittaväli ja näin ollen myös teräväli pysyvät halutun suuruisina. Ohjauslaitteella voidaan näin ollen joko lämmittää tai jäähdyttää mainittua mittaväliä.

5

Ainesradan leikkauksesta aiheutuvia voimia voidaan kuvioissa 6 ja 7 esitetyn suoritusmuodon lisäksi mitata monella eri tavalla. Keksinnön mukaisessa menetelmässä ja laitteistossa voidaan objaussuureena käyttää monta eri välilliseen voimanmittaukseen liittyvää suuretta tai 10 suoraa voimanmittausta olemassa olevista rakenteista.

Välillisistä leikkausvoimien mittaustavoista voidaan mainita esim. käyttölaitteen 4 akselilla vaikuttavan momentin mittaus joko suoraan akselilta tai käyttölaitetta 4 vääntävän momentin mittauksena. Käyttö-15 laitteen 4 ollessa sähkömoottori, voidaan vaikuttavaa leikkausvoimaa mitata käyttölaitteen 4 ottaman virran avulla, sillä leikkausvoima on verrannollinen moottorin vääntömomenttiin, joka on verrannollinen moottorin ottamaan virtaan. Välillisestä voimanmittauksesta on eräs suoritusmuoto lisäksi sellainen, että laitteistossa käytetään tärinä-20 antureita arvioitaessa rakenteiden värähtelytasoa ja sitä kautta vaikuttavia leikkausvoimia.

Kuvioiden 6 ja 7 mukaisen suoritusmuodon yhteydessä säätöjärjestelmää selostettiin siten, että laitteistossa käytetään tärinäanturia 15, 25 joka on sijoitettu vastateräpalkkiin 6. Terävällä säätävän termisen laitteiston 10-14 ohjaussuureena voidaan kuitenkin käyttää myös mittaustietoa, joka on saatu esim. rakenteissa olevilta voima-antureilta, käyttölaitteen 4 ja poikkileikkaustelan 3 välissä olevalta momentin-mittauslaitteistolta tai sähkömoottorin ottamaa virtaa mittaavalta 30 järjestelmältä. Ohjaussuureen käsittely aikajaksojen suhteen on näissäkin suoritusmuodoissa kuitenkin täysin verrannollinen tärinäanturilla käytettävään aika-analysointiin.

Keksinnön mukaisen säätösysteemin erityinen etu on näin ollen siinä, 35 että terävällä voidaan säätää jatkuvatoimisesti koneen käydessä. Arkki-leikkurin rakenteen, erityisesti juuri mittavälin 10,10a,10b lämpötilaa ohjataan automaattisesti siten, että teräväli pysyy kaikissa ajontilan- 9 79256 1 teissä vakiona riippumatta leikattavan ainesradan lämpötilasta tai terien mekaanisesta kulumisesta. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti järjestelmä säätää terävälin siten, että terävälin vakio asetus-arvo määräytyy sekä leikkausvoiraien esiintymisen minimin että leikkaus-5 laadun optimin mukaisesti.

Edellä on keksintöä selitetty esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaamalla. Keksintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu pelkästään kuvioissa esitettyihin esimerkkeihin, vaan keksinnön eri suoritus-10 muodot voivat vaihdella ohessa seuraavien patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

15 20 25 30 35

Claims (18)

1. Menetelmä arkkileikkurissa leikkausterien terävälin säätämiseksi, jossa arkkileikkurissa alnesrata leikataan käyttölaitteella (4) pyöri- 5 tettävän ja leikkausterillä (2) varustetun leikkaustelan (1) sekä terä-välin päähän liikkuvista leikkausteristä (2) sovitetun ja vastaterä-palkkiin (6) asennetun vastaterän (5) avulla, tunnettu siitä, että menetelmässä mitataan arkkileikkurin teriin vaikuttavia leikkaus-voimia tai niiden vaikutusta arkkileikkurin rakenteeseen leik- 10 kurin toiminnan aikana ja saatua mittaustietoa käytetään terävälin ohjaussuureena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitatusta ohjaussuureesta lasketaan tietyllä aikavälillä keski- 15 arvoa, jolloin terävälin säätö suoritetaan lasketun keskiarvon mukaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskettua keskiarvoa verrataan edellisellä aikavälillä laskettuun 20 keskiarvoon, jolloin terävälin säätösuureena käytetään mitatun ohjaus-suuretason keskiarvon muutosta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjaussuure määritetään mittaamalla leikkausvoi- 25 mistä johtuvaa arkkileikkurin rakenteen värähtelytasoa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitatulle värähtelytasolle suoritetaan taajuusanalyysi ja värähtely suodatetaan siten, että terävälin säätösuure on vapaa lelkkausvoimista 30 (Fj.F^) riippumattomista värähtelyistä.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ohjaussuure määritetään mittaamalla momenttia käyttölaitteen (4) akselilta. 35 11 79256

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että ohjaussuure määritetään mittaamalla käyttölaitetta (4) vääntävää momenttia.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, jossa leikkaus- telan (1) käyttölaite (4) on sähkömoottori, tunnettu siitä, että ohjaussuure määritetään mittaamalla sähkömoottorin ottamaa virtaa.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, t u n -10 n e t t u siitä, että teräväli säädetään leikkaustelan (1) ja vasta- teräpalkin (6) välistä etäisyyttä eli mittaväliä (10,10a,10b) muuttamalla.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, 15 että teräväli säädetään mittavälin (10,10a,10b) lämpötilaan vaikuttamalla.

10 79256 Ί Patenttivaatimukset

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittavälin (10,10a,10b) lämpötilaa ohjataan automaatti- 20 sestl siten, että teräväli pidetään vakiona leikattavan alnesradan lämpötilasta tai arkkileikkurin terien (2,5) kulumisesta riippumatta.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että teräväli säädetään vakioksi leikkausvoimien (F^.F^) 25 esiintymisen minimin ja leikkauslaadun optimin mukaisesti.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän toteuttamiseen tarkoitettu laitteisto arkkileikkurissa leikkausterien terävälin säätämiseksi, johon arkkileikkuriin kuuluu käyttölaitteella (4) pyöri- 30 tettävä ja leikkausterillä (2) varustettu leikkaustela (1) sekä vasta-teräpalkkiin (6) asennettu vastaterä (5), jolloin leikattava ainesrata on järjestetty syötettäväksi leikkausterien ja vastaterän (5) väliin ainesradan leikkaamista varten, tunnettu siltä, että arkki-leikkuri on varustettu ainakin yhdellä, arkkileikkurin teriin (2,5) 35 vaikuttavia le ikkausvo imia (^^2) ta* le ikkausvo imien (Fj,F2) vaikutusta arkkileikkurin rakenteeseen leikkurin toiminnan aikana mittaavalla anturilla (15) tai vastaavalla, anturitiedon käsittely- ja ohjauslait- 12 79256 1 teillä sekä jatkuvatoimisella terävälin säätölaitteella (10,10a,10b), joka on järjestetty säätämään arkkileikkurin terävälin halutun suuruiseksi mainitulta anturilta (15) anturitiedon käsittely- ja ohjauslaitteiden syöttämää anturitietoa ohjausimpulssina käyttäen. 5

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että anturi (5) on leikkausvoimista johtuvaa arkkileikkurin vä rähtelytasoa mittaava värähtely- tai kiihtyvyysanturi (15) tai vastaava, joka on asennettu vastateräpalkkiin (6). 10

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että anturi tai vastaava on järjestetty mittaamaan käyttölaitteen (4) akselin momenttia tai käyttölaitetta vääntävää momenttia.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, jossa käyttölaite (4) on sähkömoottori, tunnettu siitä, että anturi tai vastaava on järjestetty mittaamaan sähkömoottorin ottamaa virtaa.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 13-16 mukainen laitteisto, t u n -20 n e t t u siitä, että terävälin säätölaite (10,10a,10b) on järjestetty säätämään leikkaustelan (1) ja vastateräpalkin (6) välistä etäisyyttä eli mittaväliä.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 13-17 mukainen laitteisto, tunnet-25 t u siitä, että terävälin säätölaite (10,10a,10b) on lämpösäädettävä siten, että teräväli on järjestetty säädettäväksi mittavälin lämpötilaa säätämällä. 30 35 n 13 79256