FI78725B - Foerfarande och anordning foer kontinuerlig vaermekrackning av kolvaeteoljor. - Google Patents

Description

1 78725

Menetelmä ja laite hiilivetyöljyjen jatkuvaksi lämpökrak-kaukseksi

Keksintö koskee menetelmää hiilivetyöljyjen jatkuvaksi 5 lämpökrakkaukseksi ja menetelmässä käytettyä krakkausyksik-köä.

Raakaöljyjen atmosfääritislauksella keveiden hiilivetyöl jytisleiden valmistamiseksi kuten benseenin, kerosiinin ja kaasuöljyn valmistamiseksi, saadaan asfalteeneja sisäl-10 tävää tislausjäännöstä sivutuotteena. Alkuperäisesti kyseisiä jäännöksiä käytettiin raskaana polttoöljynä alhaisella kiertonopeudella toimiviin moottoreihin ja voimalaitoksiin. Ottaen huomioon kasvavan kysynnän keveiden hiilivetyöljytisleiden ja pienenevän kysynnän raskaiden polttoöljyjen ja as-15 faltin suhteen, useita käsittelytapoja, jotka tähtäävät keveiden hiilivetyöljytisleiden valmistukseen, on jo ehdotettu ja sovelletaan kaupallisesti.

Hyvin tunnettu käsittelytapa keveiden tuotteiden valmistamiseksi jäännösöljyistä on lämpökrakkaus. Raaka-aineena 20 käytettävän jäännöksen lämpökrakkaukseen on käytettävissä kaksi menetelmää, nimittäin uunikrakkaus ja soaking-krakkaus. Uunikrakkaus viittaa siihen, että varsinainen krakkaus tapahtuu uunin alavirtaosassa ja jossain määrin uunin ja sen jälkeen tulevan käsittely-yksikön välisessä siirtoputkessa. Syö-25 tön viipymäaika krakkausosassa on suhteellisen lyhyt, vain yhden minuutin luokkaa. Soaking-krakkauksessa, syöttö lämmitetään sopivaan lämpötilaan, joka on huomattavasti alhaisempi kuin uunikrakkauksessa käytetty lämpötila ja syötön annetaan olla kyseisessä lämpötilassa yleensä 10-30 minuutin ajan lait-30 teessä, joka tunnetaan reaktiokammiona. Reaktiokammio voidaan määritellä pitkänomaiseksi säiliöksi, jossa ei ole lisäläm-mitystä ja jossa säiliössä krakkaus tapahtuu pidennetyn ajanjakson aikana. Reaktiokammiota ei lämmitetä ja, koska krak-kausreaktio on endoterminen, niin öljyn lämpötila laskee noin 35 10-30°C:lla virratessaan reaktiokammion läpi.

2 78725

Soaking-krakkaus, joka tunnetaan myös nimellä visbreaking, on palannut takaisin käyttöön tarkoituksenmukaisena ja suhteellisen halpana keinona vähentää polttoöljyn jäännöksiä. Erityisesti viimeisten vuosikymmenien aika-5 na tuotantokustannuksien säästöt ovat tulleet tärkeimmäksi huolenaiheeksi. Visbreaking-prosessilla on huomattavia etuja uunikrakkauksen suhteen, nimittäin alemmat pääomakustannukset, alempi polttoaineen kulutus ja pidemmät tuotantoajat.

US-patenttijulkaisussa 1 899 889 esitetään menetelmä 10 raakaöljyn lämpökrakkaukseksi, joka menetelmä koostuu öljyn lämmittämisestä, kuuman syötön johtamisesta soaking-krakke-riin, jossa suurin osa krakkauksesta tapahtuu ja krakatun nesteen ja muodostuneiden höyryjen johdamattamisesta frak-tiointialueeseen. Kyseisen patenttijulkaisun mukaan kuuma 15 syöttö johdetaan tyhjän soaking-krakkerin alaosaan ja neste- ja höyrystyneet tuotteet poistuvat yhteisen putken läpi krakkerin yläosasta.

Lämpökrakkauksella saatu konversio on kahden pää-käyttösuureen tulos, nim. lämpötilan ja viipymäajan. Lämpö-20 krakkauksen haluttu vaikutus, s.o. raaka-aineen viskositeetin aleneminen johtuu siitä, että suuremmilla molekyyleillä on korkeampi krakkautumisnopeus kuin pienemmillä molekyyleillä. Alemmissa lämpötiloissa suurempien ja pienempien molekyylien välinen krakkautumisnopeuden ero kasvaa ja vai-25 kuttaa täten positiivisesti haluttuun vaikutukseen. Hyvin alhaisissa lämpötiloissa krakkautumisnopeus vähenee taloudellisesti kannattamattomaan pieneen arvoon. Näiden tekijöiden valossa lämpötila soaking-krakkerissa valitaan edullisesti noin 400-500°C:n väliltä.

30 Viipymäaika soaking-krakkerissa riippuu krakkerin muodosta ja koosta yhtä lailla kuin krakkerissa olevasta paineesta. Korkeasta paineesta aiheutuu ainoastaan vähäistä höyryvirtaa, josta on tuloksena suhteellisen alhainen höyryn pysyminen krakkerissa ja täten nestemäisen syötön suh-35 teellisen pitkä viipymäaika. Alhaisilla paineilla on sitä vastoin vähentävä vaikutus nestemäisen syötön viipymäaikaan.

3 78725 Määrätyssä soaking-krakkerin muodossa ja koossa vallitseva paine pitäisi valita sellaiseksi, että nestemäisellä syötöllä olisi riittävä viipymäaika. Paine on edullisesti noin 2-30 bar.

5 Konversionopeus tai toisin sanoen krakkauksen määrä on yleensä varastointistabiilisuuden rajoittama krakatun tuotteen varastoinnin aikana. Tuotteen stabiilisuusominai-suudet huononevat krakkauksen edistyessä. Keskimääräistä konversionopeutta voidaan säädellä säätämällä raaka-aineen 10 lämpötilaa ja syötön viipymäaikaa käytettävässä soaking- krakkerissa. Soaking-krakkausoperaatiossa on olemassa lisävaikutus lämpötilan ja viipymäajan lisäksi, joka vaikuttaa tuotteen stabiilisuuteen. Tämä lisävaikutus saadaan aikaan kaasun muodostuksella krakkauksen aikana. Muodostunut kaa-15 su saa aikaan soaking-krakkerissa raaka-aineen takaisin sekoittumista ja pyörteitä aiheuttaen nesteviipymäajan hajontaa krakkauslämpötilassa. Siitä johtuen osa syötöstä krak-kautuu liikaa ja vaikuttaa krakkerista saatavaan koko tuotteen stabiilisuuteen negatiivisesti, kun taas osa syötöstä 20 krakkautuu liian vähän ja konvertoituu liian vähän kevyim-miksi tuotteiksi.

Takaisin sekoittumista soaking-krakkerissa voidaan merkittävästi vähentää asentamalla krakkeriin sisäseiniä, jotka jakavat krakkerin sisäosat useisiin osastoihin kuten 25 EP-patenttijulkaisussa 7656 on esitetty. Kyseisen patenttijulkaisun mukaisesti lämmitetyn syötön annetaan krakkautua soaking-krakkerissa, jossa on sisäseinät, jotka edullisesti ovat lävistettyjä levyjä. Ilman väliseiniä olevissa soaking-krakkereissa esiintyy pyörteisyyttä kaasun muodostuksessa, 30 joka muuttuu kyseisten väliseinien takia useiksi suhteellisen pienikokoisiksi pyörteiksi ja kokonaistakaisinsekoittu-minen vähenee jyrkästi ja tuotteen stabiilisuus kasvaa. Lisäämällä soaking-krakkerin osastoja, voidaan takaisin sekoittumista vähentää lisää. Osastojen korkeus tai toisin 35 sanoen viereisten väliseinien välinen etäisyys pitäisi 4 78725 kuitenkin olla riittävä, jotta voitaisiin suorittaa tarkistus- ja huoltotyöt.

Yllä olevan EP-patenttijulkaisun mukaisessa menetelmässä soaking-krakkerin osastoissa syntyneet höyryt kulkeu-5 tuvat nestemäisen raaka-aineen/tuotteen kanssa ylävirran osastojen läpi ja saadaan talteen krakkerista yhdessä nestemäisen tuotteen kanssa. Jos soaking-krakkerissa syntyneiden kaasumaisten tuotteiden määrät ovat suhteellisen pieniä, niin krakkerissa olevat osastot tavallisesti riittävät ai-10 kaansaamaan tuotteen, jossa on hyväksyttävä stabiilisuus. Jos kuitenkin käyttöolosuhteet ja/tai raaka-aineen koostumus ovat sellaiset, että syntyy suuria määriä kaasumaisia tuotteita tai jos niitä jo on soaking-krakkerin syötössä, niin krakkerin osastoihinjako voi olla riittämätön optimaalisen 15 stabiilisuuden omaavien tuotteiden valmistamiseksi.

Keksinnön tarkoituksena on siksi parantaa yllä olevaa tunnettua menetelmää käyttämällä osastoihin jaettua krakke-ria, jotta kaasumaiset tuotteet voitaisiin poistaa niin nopeasti kuin mahdollista, jotta vähennettäisiin tai estet-20 täisiin tuotteen ylikrakkautuminen ja täten optimoitaisiin valmistetun tuotteen stabiilisuus.

Keksinnön kohteena on menetelmä hiilivetyöljyjen jatkuvaksi lämpökrakkaamiseksi kuumentamalla hiilivetyöljysyöt-töä, johtamalla kuuma syöttö soaking-krakkausyksikköön, jon-25 ka sisätila on jaettu useisiin peräkkäisiin, toisiinsa liitettyihin osastoihin, saattamalla kuuma neste virtaamaan peräkkäisten osastojen lävitse ennen kuin nestemäistä materiaalia poistetaan soaking-krakkausyksiköstä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, 30 että jokaisessa osastossa läsnäolevaa kaasua poistetaan erikseen jokaisesta osastosta.

Yllä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä krakkauk-sen aikana syntynyttä kaasua tai lämmittämisen aikana syntynyttä kaasua, jota on soaking-krakkeriin menevässä syö-35 tössä estetään virtaamasta koko krakkerin pituudelta ja se poistetaan krakkerista niin pian kuin on mahdollista, s.o. oleellisesti heti muodostumisen jälkeen. Tunnetuissa osas- 5 78725 töihin jaetuissa soaking-krakkereissa krakkauksen aikana syntynyt kaasu poistetaan ainoastaan krakkerista yhdessä nestemäisen tuotevirran kanssa krakkerin poistoputkesta. Tämä tarkoittaa, että osastossa syntynyt kaasu virtaa viereisiin ylä-5 virran osastoihin ja aiheuttaa aksiaalista sekoittumista kyseisissä myöhemmin tulevissa osastoissa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä soaking-krakkerin osastossa tapahtuva aksiaalinen sekoittuminen vähenee huomattavasti, koska sitä saa aikaan osastossa muodostunut kaasu itsessään eikä tai vain 10 marginaalisesti muiden osastojen kaasu.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan toteuttaa vaakasuoraan ulottuvassa krakkerissa tai pystysuoraan ulottuvassa krakkerissa. Kun käytetään pystysuoraan ulottuvaa reaktoria, niin lämmitetty raaka-aine voidaan syöttää krakkerin alem-15 paan osaan ja saattaa virtaamaan ylöspäin. On myös mahdollista ja todella edullista syöttää raaka-aine krakkerin yläosaan ja antaa syötön virrata alaspäin. Tästä lähtien kyseiset kaksi mahdollisuutta ilmaistaan nimillä menetelmä ylöspäin virtaavalla raaka-aineella ja menetelmä alaspäin virtaa-20 valla raaka-aineella. Jos krakkausprosessi suoritetaan vaakasuorassa krakkerissa, niin raaka-aine syötetään krakkerin toiseen päähän ja annetaan virrata oleellisesti vaakasuorassa suunnassa kohti tuotteen poistoputkea krakkerin toisessa päässä.

25 Kun keksinnön mukaista menetelmää sovelletaan vaaka suoraan ulottuvassa krakkerissa, käytetään krakkeria, jossa keksinnön mukaisesti on sisällä useita oleellisesti pystysuoraan suuntautuneita jakoelimiä, jotka jakavat krakkerin sisäosan useisiin peräkkäisiin osastoihin, joissa jakoelimet 30 ovat pari toisistaan erotettuja seiniä, joista se seinä, joka on lähinnä syötön sisääntuloa, on pystytetty krakkerin alaosasta ja jossa on fluidikanava krakkerin yläosassa tai lähellä yläosaa ja täten muodostuu kaasua keräävä tila jokaiseen osastoon ja tuotteen poistoputkea lähinnä oleva seinä 35 on kiinnitetty krakkerin yläosasta ja jossa on fluidikanava krakkerin alaosassa tai lähellä alaosaa nesteen virtaamiseksi osaston yläosasta viereisen osaston alaosaan.

6 78725 Käytettäessä yllä esitettyä vaakasuoraa krakkeria, syöttönä käytetty raaka-aine syötetään ensimmäiseen osastoon esim. sen alempaan osaan ja virtaa osaston läpi esim. ylöspäin ja poistetaan kyseisestä osastosta seuraavan osas-5 ton alaosaan kahden yhteenliittyneen erottavan seinän kautta. Muodostunut kaasu ja läsnä oleva kaasu kerätään jokaisesta osastosta osaston yläosasta ja poistetaan erikseen krakkerista.

Vaakasuoran krakkerin edullisessa suoritusmuodossa, 10 krakkerin alaosasta pystytetyillä erottavilla seinillä on vähenevä korkeus alavirran suuntaan, s.o. syötön sisääntulosta tuotteen ulosmenoon. Tällä vähenevän korkeuden omaa-vien erottavien seinien järjestelyllä ylläpidetään kokonais-nesteen virtausta krakkerissa painovoimalla ja kaasumaiset 15 tuotteet voidaan poistaa krakkerista ilman nestekorkeuden säätämistarvetta, jotta estettäisiin nesteen poistuminen kaasun poistojärjestelmässä.

Kuten jo yllä on esitetty, keksinnön mukainen krak-kausmenetelmä voidaan myös suorittaa pystysuorassa krakke-20 rissa ylöspäin virtaavalla raaka-aineella. Jos valitaan kyseinen tapa, käytetään soaking-krakkeria, jossa krakkerissa on keksinnön mukaisesti useita päällekkäin olevia kaltevia erottavia seiniä, jotka jakavat krakkerin sisäosan useisiin päällekkäin oleviin osastoihin ja soaking-krakkeri lisäksi 25 koostuu fluidikanavista nestemäisen hiilivetyöljyn ylöspäin virtaamiseksi, jossa fluidikanavien alemmat osat on sijoitettu erottavien seinien alapuolelle täten muodostaen osastoihin kaasua kerääviä tiloja, joista erotettu kaasu poistetaan jatkuvasti tai ajoittaisesti. Fluidikanavat voidaan 30 edullisesti muodostaa pitkittäisillä, avonaiset päädyt omaavilla putkimaisilla elementeillä, jotka ulottuvat aukkojen läpi erottaviin seiniin.

Lämpökrakkausprosessi alaspäin virtaavalla raaka-aineella voidaan edullisesti suorittaa keksinnön edullisel-35 la suoritusmuodolla käyttämällä pystysuoraan ulottuvaa krakkeria, jossa on sisällä useita päällekkäisiä erottavia 7 78725 seiniä, jotka jakavat krakkerin sisäosan useiksi päällekkäisiksi osastoiksi ja krakkeri koostuu lisäksi fluidikanavis-ta nesteen poistamiseksi osaston yläosasta seuraavan alemman osaston alaosaan ja fluidikanavien yläosat muodostavat osas-5 töihin kaasua kerääviä tiloja, joista erotettua kaasua poistetaan jatkuvasti tai ajoittaisesti.

Jotta saataisiin aikaan helppo ja luotettava kaasumaisten tuotteiden poistuminen osastoista, niin erottavat seinät ovat edullisesti kaltevia ja joissa fluidikanavat 10 ovat erottavien seinien ylempien osien alapuolella. Fluidi-kanavat itsessään voidaan muodostaa pitkittäisillä avonaiset päädyt omaavilla elementeillä, jotka ulottuvat aukkojen läpi erottaviin seiniin. Rakenteellisesti edullisemmassa järjestelyssä, fluidikanavat muodostetaan ylimenoilla, jotka on 15 yhdistetty erottavien seinien vapaisiin reunoihin.

Käytettäessä jälkimmäisen tyyppistä krakkeria alaspäin virtaavalla raaka-aineella, raaka-aine syötetään krakkerin yläosaan ja nestekomponentit virtaavat painovoiman avulla peräkkäisten osastojen läpi. Osaston alaosaan menevä 20 neste ohjataan ylöspäin ja muodostunut kaasu erotetaan ja kerätään kaasun keräämistilaan kyseisen osaston ylemmän erottavan seinän alapuolelle. Vähän kaasua sisältävä neste virtaa yhden tai useamman fluidikanavan kautta seuraavan alemman osaston alempaan osaan.

25 Fluidikanavat voidaan mitoittaa siten, että hydro staattinen paine-ero tasapainotetaan hydrodynaamisen paineen putoamisella fluidikanavissa. Tässä tapauksessa kerääntynyt kaasu on saatavissa oleellisesti samassa paineessa joka osastossa ja voidaan poistaa krakkerista ilman pinnansäätölait-30 teitä, jotka voisivat olla alttiita koksikerrostumien aiheuttamalle likaantumiselle.

Pitäisi huomata, että kaasun (kaasumaisten tuotteiden) poistaminen, joita jo on läsnä tai muodostuneena raaka-aineen viipyessä jokaisessa peräkkäisessä osastossa, voidaan 35 saada aikaan yhdistämällä peräkkäisten osastojen kaasujen ulostulot yhteen yhteiseen putkeen. Kyseinen putki voi 8 78725 olla soaking-krakkerin ulkopuolella (sekä vaakasuoraan että pystysuoraan toimivien soaking-krakkerien) tai se voi olla soaking-krakkerissa kun krakkeria käytetään pystysuorassa.

Keksintöä selvennetään lisää esimerkillä viitaten 5 piirroksiin, joista

Kuviossa 1 esitetään skemaattisesti pystysuora poikkileikkaus pitkin keksinnön mukaisen hiilivetyöljyjä lämpö-krakkaavan vaakasuoran soaking-krakkerin pitkittäisakselia;

Kuviossa 2 esitetään skemaattisesti pystysuora osa 10 keksinnön mukaisesta pystysuorasta krakkerista, jolla lämpö-krakataan hiilivetyöljyjä alaspäin virtaavalla raaka-aineella;

Kuviossa 3 esitetään skemaattisesti pystysuora osa keksinnön mukaisesta pystysuorasta krakkerista, jolla läm-15 pökrakataan hiilivetyöljyjä ylöspäin virtaavalla raaka-aineella;

Kuviossa 4 esitetään skemaattisesti pystysuora osa pystysuorasta krakkerista, jolla lämpökrakataan hiilivety-öljyjä ylöspäin menevällä virtauksella ja jossa on keskellä 20 oleva poistolinja; ja

Kuviossa 5 esitetään skemaattisesti suoritusmuoto, joka on samantyyppinen kuin kuviossa 4 esitetty, mutta jossa on putkia, joita pitkin syötettävä raaka-aine/tuote virtaa seuraavaan osastoon.

25 Kuviossa 1 esitetyn laitteiston käytön aikana syötet tävänä raaka-aineena käytetty jäännösöljy saadaan virtaamaan linjan 1 kautta uuniin 2, jossa sitä lämmitetään lämpötilaan, joka on noin 400-500°C. Kuuma syötettävä raaka-aine saadaan virtaamaan linjan 3 kautta krakkeriin 4, jossa se 30 saatetaan virtaamaan vaakasuoraan suuntaan useiden, toisiinsa liittyneiden, rinnakkain asetettujen osastojen 5 läpi. Nestemäinen krakattu tuote poistuu krakkerista pitkin linjaa 6, jonka kautta se siirretään erotusyksikköön (ei esitetty) erotettavaksi esimerkiksi bensiiniksi, lämmitysöljyk-35 si ja polttoöljyksi. Soaking-krakkerin useissa osastoissa muodostunut tai jo läsnä oleva kaasu kerätään krakkerin 9 78725 sopivien osastojen yläosiin ja poistetaan jatkuvasti tai ajoittaisesti pitkin kaasunpoistolinjoja 7. Jos halutaan, linja 3 voi laskea ensimmäisen osaston keskelle tai yläosaan. Ei ole tarpeellista suorittaa poistoa pitkin linjoja 5 7 samanaikaisesti.

Krakkerin sisäosan konstruktio on seuraavanlainen.

Osastot 5 on erotettu toisistaan erotusseinäpareilla, joista jokainen seinäpari koostuu ensimmäisestä, ylöspäin ulottuvasta seinästä 8 (lähimpänä syötön sisääntuloa), jos-10 sa on kanava 9 krakkerin yläpäässä ja lähellä oleva toinen alaspäin ulottuva seinä 10 (lähimpänä tuotteen ulosmenoa), jossa on fluidikanava 11 krakkerin alaosassa. Ylöspäin ulottuvien seinien 8 korkeudet voivat vähentyä krakkerin sisääntulosta ulosmenoon siten, että krakkerin kokonaisnestevir-15 tausta voidaan ylläpitää painovoimalla ja krakkerin toiminnan aikana syntyneet kaasumaiset tuotteet voidaan poistaa ilman nestekorkeuden säätämistarvetta, jotta estettäisiin nesteen poistuminen kaasun poistojärjestelmässä. Ylöspäin ulottuvat seinät 8 muodostavat jokaiseen osastoon 5 kaasua 20 keräävät tilat 12 krakkerin yläosaan. Olisi huomattava, että useammat kuin neljä esitettyä osastoa kuviossa 1 voivat muodostaa soaking-krakkerin. Voi olla edullista, jos ensimmäisessä osastossa on suhteellisen suuri kaasun poistojärjes-telmä, jotta linjaa 3 pitkin tulevassa raaka-aineessa ole-25 vat kaasumaiset tuotteet voitaisiin poistaa. Olisi huomattava, että fluidikanavat 9 ja 11 voidaan myös muodostaa aukoilla seinien 8 yläosiin ja seinien 10 alaosiin.

Nyt viitataan kuvioon 2, jossa esitetään pystysuora soaking-krakkeri 20 hiilivetyöljyjen lämpökrakkaukseksi, 30 jossa öljy virtaa alaspäin krakkerin läpi. Krakkerissa on siksi syötettävän raaka-aineen sisääntulo 21 ylhäällä ja ulostulo 22 nestemäistä krakattua tuotetta varten alaosassa.

Krakkerin sisäosa on jaettu kallistetuilla erottavilla seinillä 23 useisiin päällekkäisiin osastoihin 24.

35 Fluidin kulku vierekkäisten osastojen 24 välillä on muodostettu kanavilla 25 krakkerin seinän ja erottavien seinien 10 78725 vapaisiin reunoihin kiinnitettyjen pystysuorien sulkujen välillä. Pystysuorien sulkujen 26 yläosat ovat määrätyn etäisyyden seinien 23 ylempien osien alapuolella täten muodostaen kaasua kerääviä tiloja 27 osastojen yläosiin. Sul-5 kujen alaosat ovat lähellä osastojen pohjia siten, että toiminnan aikana neste saatetaan virtaamaan ylöspäin osaston läpi täten estäen paikallaan olevien fluidialueiden muodostuminen ja edistäen kaasun erotusta. Krakkerissa krak-kauksen aikana syntyneet kaasumaiset tuotteet kerätään ti-10 loihin 27 ja poistetaan krakkerista kaasun poistolinjoja 28 pitkin. Huomattavia määriä kaasumaisia tuotteita (jotka ovat muodostuneet prosessin aikana tai ovat jo läsnä syöttövirrassa 21) voidaan poistaa ensimmäisestä osastosta, jossa täten pitäisi olla riittävät poistomahdollisuudet.

15 Kuviossa 3 esitetään kuviossa 2 esitetyn pystysuoran soaking-krakkerin lisäsuoritusmuoto. Viitenumerolla 30 indikoidussa soaking-krakkerissa on syötettävän raaka-aineen sisääntulo 31 pohjalla ja nestemäisen krakatun tuotteen ulostulo 32 huipulla. Toiminnan aikana syötettävä raaka-ai-20 ne saadaan virtaamaan ylöspäin krakkerin 33 useiden päällekkäisten osastojen läpi.

Osastot 33 on muodostettu hiukan kallistetuilla erottavilla seinillä 34, jotka ulottuvat krakkerin koko poikkileikkauksen yli. Kyseisissä erottavissa seinissä 34 on avo-25 päätyiset putket 35, jotka ulottuvat kyseisten seinien aukkojen läpi. Putkien alempien päiden 35 pitäisi olla erottavien seinien 34 alasivujen alapuolella, jotta oleellisesti estettäisiin suurinta osaa syntyneistä kaasumaisista tuotteista poistumasta osastoista pitkin putkia 35. Suurin osa 30 osastoissa olevista kaasumaisista tuotteista kerätään asianmukaisiin kaasua kerääviin tiloihin 36 erottavien seinien 34 alempien sivujen alapuolelle ja niitä poistetaan jatkuvasti ja ajoittaisesti krakkerista kaasun poistolinjoja 37 pitkin, joiden ei välttämättä tarvitse olla toiminnassa samanaikai-35 sesti, vaikka se olisikin edullista. Olisi huomattava, että 11 78725 putkien yläpäät voivat ulottua erottavien seinien 34 yli tai olla tasoissa erottavien seinien 34 kanssa.

Kuviossa 4 esitetään keksinnön mukaisen menetelmän pystysuoran krakkerin lisäsuoritusmuoto.

5 Kyseisessä krakkerissa 40, jossa on syötettävän raaka- aineen sisääntulo 41 huipulla ja nestemäisen krakatun tuotteen ulosmeno 42 pohjalla. Krakkerin sisäosa on jaettu erottavilla seinillä 43 useisiin päällekkäisiin osastoihin 44. Nesteyhteys vierekkäisten osastojen 44 välillä on muodostet-10 tu kanavilla 45 krakkerin seinän ja erottavien seinien 43 vapaisiin päätyihin kiinnitettyjen oleellisesti pystysuorien virtauksen estolevyjen 46 välillä. Virtauksen estole-vyjen korkeudet ovat edullisesti erilaisia jokaisessa osastossa ja vuorottelevat peräkkäisissä osastoissa siten, että 15 saataisiin kaskadityyppistä syötettävän raaka-aineen/tuotteen liikettä soaking-krakkerin läpi. Useissa osastoissa olevat kaasumaiset tuotteet voidaan poistaa aukkojen 47 kautta, joita on keskellä olevassa poistojärjestelmässä 48, joka sallii kaasumaisten tuotteiden keräämisen soaking-krak-20 kerin huipulle ja joka myös muodostaa keskiakselin erottaville seinille 43. Edullisesti aukot 47 ovat eri osastojen yläosissa, s.o. lähimpänä syötettävän raaka-aineen sisääntuloa. Ensimmäisessä osastossa olevat aukot voivat olla leveämpiä tai niitä voi olla useampia, jotta ne voivat selviy-25 tyä jo ennen soaking-krakkeriin tuloa syötössä olevista kaasumaisten tuotteiden poistosta. Jos halutaan soaking-krakkerin yläosa voi olla irrotettavissa (pilkkuviiva), jotta voidaan suorittaa erottavien seinien tarkastus-, puhdistus-ja/tai vaihtotyöt.

30 Kuviossa 5 esitetään kuviossa 4 esitetyn pystysuoraan soaking-krakkeriin liittyvä suoritusmuoto. Krakkerissa 50 on syötettävän raaka-aineen sisääntulo 51 huipulla ja nestemäisen krakatun tuotteen ulosmeno 52 pohjalla. Krakkerin sisäosa on jaettu erottavilla seinillä 53 useisiin päällek-35 käisiin osastoihin 54. Fluidiyhteys vierekkäisten osastojen 54 välillä muodostetaan putkilla 55, joiden aukot ovat 12 78725 matalemmalla kuin erottavien seinien 53 pystysuorilla vir-tauksenestolevyillä 56. Eri osastoissa olevat kaasumaiset tuotteet voidaan poistaa keskellä olevassa poistojärjestel-mässä 58 olevien aukkojen 57 kautta ja joka sallii kaasu-5 maisten tuotteiden keräämisen soaking-krakkerin huipulle ja joka myös muodostaa keskeisen akselin erottaville seinille 53. Edullisesti aukot 57 ovat eri osastojen yläosissa, s.o. lähimpänä syötettävän raaka-aineen sisääntuloa. Ensimmäisen osaston aukot voivat olla leveämpiä tai niitä voi olla 10 useampia, jotta selvittäisiin jo ennen soaking-krakkeriin tuloa syötössä olevista kaasumaisten tuotteiden poistosta. Jos halutaan soaking-krakkerin huippu voi olla irrotettava.

Claims (17)

1. Menetelmä hiilivetyöljyjen jatkuvaksi lämpökrakkaa-miseksi kuumentamalla hiilivetyöljysyöttöä, johtamalla kuuma 5 syöttö soaking-krakkausyksikköön (4,20,30,40,50), jonka sisätila on jaettu useisiin peräkkäisiin, toisiinsa liitettyihin osastoihin (5,24,33,44,54), saattamalla kuuma neste virtaamaan peräkkäisten osastojen lävitse ennen kuin nestemäistä materiaalia poistetaan soaking-krakkausyksiköstä, 10 tunnettu siitä, että jokaisessa osastossa länsäole-vaa kaasua poistetaan erikseen jokaisesta osastosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään oleellisesti vaakasuoraa krakkausyksikköä (4).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että käytetään oleellisesti pystysuoraa krakkausyksikköä (20,30,40,50).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuuma syöttö saatetaan virtaamaan 20 alaspäin peräkkäisten osastojen (24,44,54) lävitse.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasumaiset tuotteet poistetaan peräkkäisistä osastoista (44,54) keskuspoistojärjestelmässä (48, 58) olevista aukoista (47,57).

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että kuuma syöttö saatetaan virtaamaan ylöspäin peräkkäisten osastojen (33) lävitse.

7. Vaakasuora soaking-krakkausyksikkö (4) patenttivaatimuksen 2 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnet-30 t u siitä, että krakkausyksikkö (4) käsittää useita oleellisesti pystysuoria erottavia elementtejä (8,10), jotka jakavat krakkausyksikön sisätilan useihin peräkkäisiin osastoihin, joissa jokainen erottava elementti koostuu toisistaan määrätyn välimatkan päässä olevista erottavien seinien paris-35 ta, jolloin seinä (8), joka on lähinnä syötön sisääntuloa, on pystytetty krakkausyksikön alaosasta ja käsittää krakkaus- i4 78725 yksikön yläosassa tai lähellä sitä kanavan (9), joka muodostaa joka osastoon kaasua keräävän tilan, ja jolloin seinä (10), joka on lähinnä tuotteen ulosmenoa ja kiinnitetty krakkausyksikön yläosaan ja käsittää krakkausyksikön ala- 5 osaan tai lähellä sitä kanavan (11) nesteen johtamiseksi osaston yläosasta viereisen osaston alaosaan, ja että krak-kausyksikkö (4) käsittää peräkkäiset osastot (44,54) kaasumaisten tuotteiden poistamiseksi keskuspoistojärjestelmäs-sä (48,58) olevista aukoista (47,57).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen soaking-krakkaus- yksikkö, tunnettu siitä, että pystysuorien erottavien seinien (8) korkeus alenee alajuoksun suunnassa.

9. Pystysuora soaking-krakkausyksikkö (20,40,50) patenttivaatimuksen 3 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, 15 joka krakkausyksikkö käsittää sisätilassa useita päällekkäisiä erottavia elementtejä (23,43,53), jotka jakavat krakkausyksikön sisätilan useihin päällekkäin oleviin osastoihin (24,44,54), tunnettu siitä, että krakkausyksikkö lisäksi käsittää kanavat (27,45,55) nesteen poista- 20 miseksi osaston yläosasta lähimmän alemman osaston alaosaan, sekä peräkkäiset osastot (44,54) kaasumaisten tuotteiden poistamiseksi keskuspoistojärjestelmässä (48,58) olevista aukoista (47,57).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen soaking-krakkaus- 25 yksikkö (20), tunnettu siitä, että erottavat elementit (23) ovat kaltevia ja että kanavat (27) on sovitettu erottavien elementtien korkeampien osien alapuolelle.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen soaking-krakkausyksikkö (30,50), tunnettu siitä, että kanavat (35, 30 55) ovat päistään avoimia putkia, jotka menevät erottavien elementtien (34,53) aukkojen läpi.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen soaking-krakkausyksikkö (50), tunnettu siitä, että päistään avoimien putkien alapäät ovat alemmalla tasolla kuin erot- 35 tavien elementtien (53) pystysuorat reunat. is 78725

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen soaking-krakkaus-yksikkö (40), tunnettu siitä, että kanavat (44) muodostuvat reunoista (46), jotka on kiinnitetty erottavien elementtien (43) vapaisiin päihin.

13 78725

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen soaking-krakkaus- yksikkö (40,50), tunnettu siitä, että kaasumaisia tuotteita poistetaan peräkkäisistä osastoista (44,54) kes-kuspoistosysteemissä (48,58) olevien aukkojen (47,57) kautta.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen soaking-krak- kausyksikkö, tunnettu siitä, että keskuspoistosys-teemissä (48,58) olevat aukot (47,57) ovat ensimmäisessä osastossa isompia kuin toisissa osastoissa.

16. Soaking-krakkausyksikkö (30) patenttivaatimuksen 15. mukaisen menetelmän toteuttamista varten, joka krakkaus- yksikkö käsittää sisätilassa useita päällekkäisiä erottavia elementtejä (34), jotka jakavat krakkausyksikön sisätilan useihin päällekkäisiin osastoihin (33), tunnettu siitä, että krakkausyksikkö lisäksi käsittää kanavia (35) 20 nestemäisen hiilivetyöljyn ylöspäin virtausta varten, jolloin kanavien alapäät sijaitsevat erottavien elementtien (34) alapuolella ja muodostavat osastoihin (33) tilat, jotka keräävät kaasua ja joista kaasua poistetaan jatkuvasti tai jaksottain.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen soaking-krak kausyksikkö, tunnettu siitä, että erottavat elementit (34) ovat kaltevia ja että kanavat (35) ovat päistään avoimia putkia, jotka menevät erottavissa elementeissä (34) olevien aukkojen lävitse. 16 78725