FI77161C - Sugtorkanordning. - Google Patents

Description

77161 1 Imukuivalnlalte Sugtorkanordnlng 5 Keksinnön kohteena on imukuivalnlalte, joka käsittää yhden tai useamman suodinlaatan ja joka suodinlaatta on sovitettu olemaan siirrettävissä suodatettavan materiaalin yhteyteen, jolloin alipaine on sovitettu olemaan tuotavissa suodinlaatan yhteyteen imun aikaansaamiseksi niin, että suodatettava materiaali on sovitettu kiinnittymään suodinlaatan pintaan 10 ja jolloin suodatettava neste on sovitettu imeytymään pois suodatettavasta materiaalista.

Keksinnön kohteena oleva imukuivalnlalte käsittää useita soplvlmmln keraamisia suodinlaattoja. Laatat on asetettu kehämäiseksi rakenteeksi 15 niin, että kunkin laatan yhde on yhdistetty keskeiseen lmuputkeen, joka on pyörltysakselllla. Kukin suodinlaatta on yhdistetty yhteellä kyseiseen keskeiseen putkeen. Laatat on sovitettu kulkemaan altaan kautta. Allas voi olla täytetty turvelletteellä tai muulla vastaavalla kuivatettavalla aineella. Keskeisen putken ja yhtelden kautta johdetaan all-20 paine suodlnlaattöihin. Suodinlaattojen huokoisen rakenteen ansiosta altaassa oleva liete, josta neste on tarkoitettu poistettavaksi, kulkeutuu suodinlaattojen keskelle kohdistetun alipaineen vaikutuksesta laattojen imupintoja vasten. Altaan lietteen neste imeytyy edelleen alipaineen vaikutuksesta suodinlaattojen imuplntojen kautta keskeiseen 25 tilaan ja edelleen yhteltä pitkin keskeiseen putkeen ja pois rakenteesta.

Kun euodinlaatat on asetettu kehämäleesti keskeisen putken tai akselin ympärille ja akselin ollessa sovitettu pyörimään, siirtyy kukin suodin-30 laatta vuoronperään altaaseen ja edelleen nousee pyöritysakselin pyöriessä sieltä pois. Alipaineen vaikutuksesta nousee suodinlaattojen mukana laattojen lmuplntolhin kiinnittynyttä kuivatettavaa ainesta laattojen mukana ylös altaasta. Alipainetta pidettäessä päällä jatkuu kyseisen nousuliikkeen aikana aineen kuivatus, ja kun kuivatettava aine esl-oc ^ merkiksi turve on kulkeutunut kaavarlasemalle irrottavat pyyhlntäveitset tai muut lrroltuslaitteet eli kaavarlt materiaalin lmuplnnoista ja kuivatettu aines siirretään pois laattojen ja laitteen yhteydestä.

2 77161 1 Keksinnön mukaisessa imukuivaimessa toimivat suodinlaattojen lmupinnat nimenomaan nesteellä kyllästettyinä lmupintolna, jolla tarkoitetaan sit*, että ilma (tai kaasu yleensä) ei läpäise latupintaa kuivausmenetelmässä käytetyllä ilman ja nesteen välisillä paine-eroilla. Keksinnön mukaisessa 5 imukuivaimessa saatetaan kuivattava kohde hienohuokolsen nesteellä kyllästetyn laatan latupinnan välityksellä hydrauliseen yhteyteen kuivattavaan kohteeseen nähden alipaineeseen asetetun nesteen kanssa.

Tunnetuissa imukuivalnlaitteissa on ongelmana ollut suodatusvalheiden 10 oikea-alkainen valheitus. Olennaista on, että imu saadaan kytkettyä ol-kea-alkaisestl imukulvainlaatan ollessa suodatettavan aineen yhteydessä Paitsi imun oikea-aikaisuus on olennaista, että saadaan myös oikeapai-neinen alipaine imulaatan sisälle. Kyseiset seikat riippuvat suodatettavasta materiaalista ja näin ollen kyseisten imuvalhelden vaiheistus 15 tulisi voida olla säädettävissä suodatettavan materiaalin ja käytettyjen suodinlaattojen mukaan. Kyseinen suodatusvalheiden valheitus onkin ollut tunnettujen lmukulvainlaittelden suurena puutteena ja epäkohtana. Keksinnön päämääränä onkin sellainen imukuivainlalte, jossa suodatinvaiheet on pystytty vaiheittamaan oikea-alkaisestl ja jossa euodatinpalneet on 20 pystytty tuottamaan halutun suuruisina haluttuihin suodatinvaiheisiin. Keksinnön mukaisella imukuivainlaltteen jakolaitteella onkin pystytty ratkaisemaan suodatlnvaiheiden oikea-alkainen ja oikeakestolnen vaihei-tus. Keksinnön mukaisesti on muodostettu imukulvalnlaltteeseen liittyvä suodatlnvaiheiden jakolaite, jonka avulla suodatinvaiheet on pystytty 25 säätämään oikein.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että staattoriosa käsittää välineet suodatlnvaiheiden alkamis- ja/tai loppumis-alkojen säätämiseksi, jolloin kyseiset välineet muodostuvat tahdltuslevys-30 tä, joka on kytketty toiminnallisesti kiinteästi staattoriosaan ja jolloin säädön tapahtuessa muutetaan staattoriosan imu- ja/tai huuhtelu- ja/tai palneentasaueaukkojen asemaa suodatettavaan materiaaliin tai suodatuslait-teen kiinteisiin rakenteisiin nähden ja että on sellainen tahdituslevy, joka on käännettävissä keskelsakselinsa ympäri ja sen avulla vastaavasti 35 säädettäessä suodatusvalheiden ajoitusta käännetään staattoriosaa, ja että on tahdltuslalte, edullisesti tahdituslevyn säätölaite, jossa on vääntövar-si tai vastaava ja Joka kytkeytyy tahdituelevyyn ja jolloin vääntövartta tai vastaavaa kääntämällä käännetään tahdituslevyä ja staattoriosaa.

3 771 61 1 Keksinnön mukaisessa laitteessa sijaitsee roottorloea 34 kiinteässä asemassa suodlnlaatan suodatettavaan materiaaliin siirtävässä runkorakenteessa edullisesti akselissa. Näin ollen on roottorloea sovitettu pyörimään akselin mukana. Staattorloea ja roottorloea on sovitettu kyt-5 keytymään toiminnallisesti siten toisiinsa, että roottorloea pyörii staattoriosaa vasten painautuneena. Roottorloea on sovitettu liukumaan staattoriosaa vasten. Keksinnön mukaisesti on suodatuksen aikana muuten kiinteässä asemassa oleva staattorloea sovitettu olemaan aseteltavissa ja säädettävissä siten, että voidaan muuttaa kunkin lmulaatan kohdalla 10 suodatusvaiheiden alkamis- ja loppumlsalkoja. Keksinnön mukaisesti käsittää staattorloea staattorlosan runkoon liittyvän tahdistuslevyn, josta staattoriosaa kiertämällä säädetään staattorlosan aukkojen asemaa imukuivainlaltteen kiinteisiin rakenteisiin ja/tai altaassa olevaan suodatettavaan materiaaliin nähden.

15

Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisien piirustuksien kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä el ole tarkoitus kuitenkaan yksinomaan rajoittaa.

20 Kuviossa 1 on esitetty kaaviomalsesti imukuivaus vaiheittain.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisessa imukuivainlaitteessa käytetty suodinlaatta.

25 Kuviossa 3 on esitetty poikkileikkaus keksinnön mukaisesta suodlnlaa-tasta.

Kuviossa 4 on esitetty sivultapäin keksinnön mukainen lmukulvalnlalte ja osittain kaaviomalsena esityksenä.

30

Kuviossa 5A on esitetty kaaviomalsesti ja periaatteellisesti keksinnön kohteena oleva lmukulvalnlalte.

Kuviossa 5B on esitetty keksinnön mukaisen Imukuivainlaltteen suodatue-35 valheiden vaihelstuslalte slvukuvantona ja kaaviomalsena esityksenä.

Kuviossa 5C on esitetty keksinnön mukaisen suodatusvaiheet ajoittavan ja * 77161 1 vaiheistavan jakolaitteen toiminta kaavlomalsestl roottorlosa ja staat-torloaa toisistaan erilleen saatettuna.

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön mukainen jakolaltteella varustettu imu-5 kuivalnlaite slvukuvantona ja eräässä edullisessa suoritusmuodossaan.

Kuviossa 7A on esitetty leikkaus I-I kuviosta 6 katsottuna nuolten suuntaan. Esitettynä on staattoriosan säädössä käytetty laitejärjestely.

10 Kuviossa 7B on esitetty oslttaiskuvanto kuviosta 6 laitteen toisesta päädystä katsottuna nuolen k^ katsontasuuntaan.

Kuviossa 7C on esitetty oslttaiskuvanto vastaavasti laitteen 6 toisesta päädystä ja katsottuna nuolen k^ katsontasuuntaan.

15

Kuviossa 7D on esitetty oslttaiskuvanto imukuivalnlaattojen muodostamasta suodatlnpyörästä. Kuvanto on otettu pitkin kuvion 6 leikkauslinjaa II-II.

20 Kuviossa 8A on esitetty keksinnön mukaisessa lmukulvalnlaltteessa käytetty lmukulvainvaiheita tahdistava jakolaite slvukuvantona ja osittaisena poikkllelkkauskuvantona. Kuvannossa on esitetty jakolaitteen staat-torlosaan kiinteästi liittyvä tahdistuslevy.

25 Kuviossa 8B on esitetty päätykuvanto kuviosta 8A katsottuna nuolen k^ katsontasuuntaan.

Kuviossa 9A on esitetty toinen suoritusmuoto keksinnön mukaisesta lmu-kulvainvalheita säätävästä ja/tal tahdistavasta jakolaitteesta. Kuvanto 30 on oslttaiskuvanto.

Kuviossa 9B on esitetty päätykuvanto kuviosta 9A katsottuna kuvion 9A nuolen k^ katsontasuuntaan.

35 Kuviossa 1 on esitetty kaavlomalsastl keksinnön mukainen Imukulvaus vaiheittain. Kuviossa on esitetty vaiheittain yhden imukuivainlohkon kulku kulvaueprosesslssa. Kuviossa on yhtä imukuivalnlaattaa merkitty viite- 5 77161 1 numerolla 10 ja pyörlntäsuuntaa on merkitty nuolella L.

Valheessa A kuivalnlaatta sijaitsee kuivattavan lietteen altaassa 11. Alla olevassa valhekuvannessa on esitetty poikkileikkaus suodinlaatasta 5 ja kuten esityksestä käy ilmi, on suodlnlaatan sisälle sovitettu tyhjiö ja imu.

Vaiheessa B on kulvinlaatta saatettu pois suodatettavan lietteen yhteydestä ja kuten vaiheen alakuvannosta näkyy pidetään suodatettava mate-10 rlaali keraamista laattaa vasten ja pidetään alipainetta laatan keskeisessä suodlntilassa niin, että neste imeytyy suodatettavasta materiaalista keskeiseen laattatllaan. Kuviossa on merkitty nesteen kulku laattarakenteessa.

15 Vaiheessa C on suodinlaatta 10 kulkeutunut kaavariasemalle, jossa suoritetaan laitteen pinnalle kerrostuneen suodinmateriaalln poisto kaapimalla.

Valheessa 0 tuodaan puhdlstusvesl laatan keskeiseen tilaan ja suorite-20 taan painevedellä laatan puhdistus.

Kuvioissa 2 ja 3 esitetty suodinlaatta 10 käsittää ensimmäisen lmupinnan 11 ja toisen lmupinnan 12» joiden välissä on rakeiden 13 täyttämä tila 14. Kyseinen välitila toimii vesltilana. Rakeet rajoittuvat olennaisesti 25 ensimmäiseen pintaan 11 ja toiseen pintaan 12. Ne toimivat rakenteen jäyklstäjänä ja rakeisuutensa vaikutuksesta eivät kuitenkaan estä kyseiseen keskeiseen tilaan tullutta nestettä virtaamasta» koska rakeet eivät aiheuta mainittavaa virtausvastusta. Kyseiseen keskeiseen tilaan 14 johtaa yhde IS» joka on edelleen yhdistettävissä allpainelähteeseen nesteen 30 virtauksen aikaansaamiseksi imuplntojen 11 ja/tal 12 läpi keskeiseen tilaan 14 ja edelleen ulos suodinlaatasta 10.

Laatan yhde 15 sekä laatan reunat 16 ovat vahvistettuja lasitteella.

35 Laatta voi edelleen olla varustettu kiinnikkeillä 17. Kyseiset kiinnikkeet 17 voivat toimiva välineinä laatan 10 kiinnittämiseksi alustaansa. Raetäyttöinen tila 14 tukee imupintoja 11 ja 12 painetta vastaan.

6 77161 1 Itse laatan Imuplnnat 11 ja 12 sekä rakeet 13 on valmistettu sopivimmin keraamisesta valumassasta, jonka koostumus on seuraava:

- savea n. 20 Z

5 - kaoliinia n. 30 Z

- alumiinihydroksidia n. 45 Z ja - ka1siumkarbonaattia n. 5 Z.

Raaka-aineiden hlukkaskoko on keskimäärin 0,002 mm.

10

Keksinnön mukaista mlkrohuokolsla laattoja käyttävää kulvalnta käytetään edullisesti rainamaisen kuten paperi, jauhemaisen kuten turve, kilteän kuten puun, huokoisen aineen kuivaamiseen. Kuivattava kohde saatetaan hlenohuokoisen nesteellä täytetyn imuplnnan välityksellä hydrauliseen 15 yhteyteen kuivattavaan kohteeseen nähden alipaineeseen asetetun nesteen kanssa.

Kuviossa 4 on esitetty keksinnön mukaisen imukulvalnlaitteen periaatteellinen rakenne tarkemmin.

20

Keksinnön mukainen imukulvalnlalte 18 käsittää useita sopivimmin keraamisia suodlnlaattoja 10. Laatat 10 on asetettu kehämäiseksi rakenteeksi niin, että kunkin laatan 10 yhde 15 on yhdistetty keskeiseen lmuputkeen 19, joka on pyörltysakselilla. Kukin suodlnlaatta 10 on yhdistetty yh-25 teellä 20 kyseiseen keskeiseen putkeen 19. Laatat 10 on sovitettu kulkemaan altaan 21 kautta. Allas 21 voi olla täytetty turvelletteellä tai muulla vastaavalla kuivatettavalla aineella. Keskeisen putken tai akselin 19 ja yhtelden 20 kautta johdetaan alipaine suodlnlaattoihln 10. Suodlnlaattojen huokoisen rakenteen ansiosta altaassa 21 oleva liete, 30 josta neste on tarkoitettu poistettavaksi, kulkeutuu suodlnlaattojen keskelle kohdistetun alipaineen vaikutuksesta laattojen 10 lmuplntoja vasten. Altaan 21 lietteen vesi imeytyy edelleen alipaineen vaikutuksesta suodlnlaattojen 10 imupintojen 11 ja 12 kautta keskeiseen tilaan 14 ja edelleen yhteitä 20 pitkin keskeiseen putkeen 19 ja pois raken-35 teestä.

Kun suodinlaatat 10 on asetettu kehämälsestl keskeisen putken tai akse- 7 77161 1 Iin 19 ympärille ja akselin 19 ollessa sovitettu pyörimään siirtyy kukin suodlnlaatta 10 vuoronperään altaaseen 21 ja edelleen nousee pyöritys-akselin pyöriessä sieltä pois. Alipaineen vaikutuksesta nousee suodin-laattojen 10 mukana laattojen imuplntolhin 11 ja 12 kiinnittynyttä kui-5 vaiettavaa ainesta laattojen mukana ylös altaasta 21. Alipainetta pidettäessä päällä jatkuu kyseisen nousuliikkeen aikana aineen kuivatus, ja kun kuivatettava aine esimerkiksi turve on kulkeutunut esim. kuvion 3 rakenteen kohtaan A, irrottavat pyyhlntäveltset tai muut irroltuslait-teet 30 materiaalin imuplnnolsta 11 ja 12 ja kuivatettu aines siirretään 10 pois laattojen ja laitteen yhteydestä. Rakenne käsittää edelleen tukirungon 22, joka on sovitettu kannattelemaan allasta 21. Altaasta 21 on poistoputki 23. Edelleen laitteeseen kuuluu kuivattavan aineen varasto-säiliö 24, josta on edelleen poistoyhde 25. Keskeistä pyörltysakselia ja putkea 19 on sovitettu pyörittämään sähkömoottori.

15

Keksinnön mukaisessa lmukulvaimessa 18 toimivat suodlnlaattojen 10 Imu-pinnat 11 ja 12 nimenomaan nesteellä kyllästettyinä imupintoina, jolla tarkoitetaan sitä, että ilma (tai kaasu yleensä) el läpäise lmupintaa kuivausmenetelmässä käytetyllä liman ja nesteen välisillä paine-eroilla. 20 Keksinnön mukaisessa lmukulvaimessa 18 saatetaan kuivattava kohde hleno-huokolsen nesteellä kyllästetyn laatan 10 imupinnan 11 ja/tal 12 välityksellä hydrauliseen yhteyteen kuivattavaan kohteeseen nähden alipaineeseen asetetun nesteen kanssa. Keksinnön mukainen laite on tarkoitettu erityisesti turpeen kuivatukseen, mutta on korostettava, että kyseinen 25 laite soveltuu myös monien muiden aineiden kuivatukseen. Edelleen on syytä korostaa, että keksinnön mukaisella laitteella 18 imettävä neste voi olla veden ohella aivan jokin muukin.

Kuviossa 5A on esitetty keksinnön mukainen laite kaaviomalsestl ja akso-30 nometrlsenä esityksenä. Toimilaite 30 on sovitettu pyörittämään akselia 19 niin, että kukin suodlnlaatta on sovitettu siirtymään vuoronperään altaaseen 21 ja siellä olevan suodatettavan nesteen yhteyteen. Akselin 19 tai muun liikkuvan runko-osan varassa olevat imukuivainlaatat 10 on sovitettu pyörimään toimilaitteen 30 edullisesti sähkömoottorin tai 35 hydraullmoottorln pyörittämlnä akselin 19 ollessa sovitettu pyörimään laakerllaittelden 31 ja 32 varassa. Suodinvalhelden esimerkiksi lmuval-helden valheituksen aikaansaava jakolaite 33, jakoventtilli, on sovi- β 77161 1 tettu akselille 19 ja siten että ainakin osa jakolaltteeata 33 on sovitettu pyörimään akselin 19 mokana kiinteässä asemassa akseliin 19 nähden.

5 Jakolaite 33, joka on periaatteellisesti esitetty kuvioissa 5B ja 5C, on sovitettu jakamaan imuvaiheet siten kullekin imukulvalnlaatalle 10, että imu on sovitettu tapahtumaan tietyssä vaiheessa tietyssä imukulvalnlaa-tan 10 asemassa altaan lietteeseen tai suodatettavaan aineeseen nähden.

10 Jakolaite 33 on siten sovitettu jakamaan ja valhelttamaan kyseiset imu-vaiheet halutulla tavalla ja halutun pituisiksi ja kestoisiksi ja keksinnön mukainen jakolaite on sovitettu myös vaiheistamaan muut suodln-tapahtuman vaiheet kuten palneentasaus- ja huuhteluvalheet.

15 Keksinnön mukainen jakolaite 33 käsittää ensimmäisen jakolalteosuuden 34 eli roottorin, joka on sovitettu pyörimään akselin 19 mukana ja on siten kiinteässä asemassa akseliin 19 kiinnitettynä. Jakolaite 33 käsittää myös toisen aseteltavan jakolalteosuuden 35 eli staattorin, joka on sovitettu suodatuksen ajaksi kiinteään asemaan altaan lietteeseen ja/tai 20 ympäristörakenteisiin nähden. Seuraavassa nimitetään jakolaittaan 33 tai jakoventtlllin 33 ensimmäistä jakolaiteosuutta 34 roottoriksi Ja toista jakolaiteosuutta 35 staattorlksl.

Keksinnön mukaisesti voidaan etaattorla 35 kääntää suodatusvaihelden 25 ajoituksen säätämiseksi altaaseen ja siinä olevaan suodatettavaan aineeseen nähden ja siten säädetään imuvaiheiden alkamis- ja loppumiskohtia kunkin laatan kohdalla. Samoin kyseisellä säädöllä aikaansaadaan myös muiden suodlnvalheiden kuten huuhteluvaihelden aloitukset ja lopetukset. Keksinnön mukaisesti käsittää jakolaite 33 erillisen tahdistuslaitteen 30 36 ollen edullisesti tahdistuslevy. Tahdistuslevystä 36 staattorlosaa 35 kiertämällä saadaan staattori 35 alipaine- ja huuhteluaukoiltaan haluttuun asemaan suodatettavaan aineeseen nähden ja siten saadaan suodatus-valheet ajoitettua halutuksi.

35 Niin sanotussa tahdlstuslevyssä 36 ollen staattorin 35 takalevy on erillinen säätölaite 37, jonka avulla voidaan tahdlstuelevyä 36 kääntää halutun kulmamäärän verran kiinteisiin allasrakenteielln ja suodatettavaan , 77161 1 nestematerlaaliin nähden.

Kalkille materiaaleille ei sovi sama lmuaika/paineaika, joten keksinnön mukaista jakolaitetta 33 käyttämällä saadaan halutut säädöt suoritettua 5 materlaallvaatimusten mukaan.

Kuviossa 5C on esitetty keksinnön mukainen jakolaite 33 kaavlomalsesti laiteratkaisussa, jossa on useita laattapyörästöjä 101,102... Akseliin 19 on sovitettu jakolaite 33 siten, että jakolaitteen roottorlosa 34 on 10 sovitettu kiinteään asemaan akseliin 19 ja pyörimään sen mukana ja sen tahdissa. Jakolaitteen 33 staattorlosa 35 on sovitettu olemaan kiinteässä asemassa runkorakenteisiin D ja altaan 21 suodatettavaan lietteeseen T nähden silloin, kun säätö on suoritettu. Säätölaitteen 37 ja tahdistuslaitteen 36 avulla on staattorin 35 asema muutettavissa altaan 15 lietteeseen ja kiinteisiin rakenteisiin D nähden.

Kuviossa 5C on edelleen esitetty kaaviomaieesti keksinnön mukaisen jako-laitteen 33 toiminta.

20 Jakoventtiillä voidaan säätää portaattomasti muuttamalla staattorin ja roottorin keskinäistä suhdetta. Näin saadaan prosessiin haluttu lmeytys, imu- (kulvumis-) ja palnealka ja/tai ajankohta.

Lisäksi voidaan alipainetta säätää eri sektoreille, sulkutappien avulla, 25 jolloin sulkutappi jakaa allpainekanavan kahteen tai useampaan osaan.

·* Jakolaitteen 33 ensimmäinen jakolaiteosa eli roottorlosa 34 pyörii nuolen L^ suuntaan. Jakolaitteen 33 toinen osa eli kiinteä staattorlosa 35 on pyörimättä kiinteisiin alustarakentelelin D nähden. Imukulvaln-30 laattojen 10 sisäiseen tilaan johdetaan alipaine imukanavien kautta. Kuviossa esltetysti käsittää laite ensimmäisen imukanavan 40, joka kohdistaa pienemmän alipaineen laattojen sisäiseen tilaan ja toisen imukanavan 42, joka kohdistaa suuremman alipaineen laattojen sisäiseen tilaan. Lisäksi käsittää rakenne huuhtelukanavan 41, jonka kautta voi-35 daan johtaa huuhtelunestettä laattojen sisäiseen tilaan. Staattori 35 voi edelleen käsittää paineentasausyhteet 44 (esitetty kuviossa 9A).

,0 771 61 1 Roottoriosa 34 pyörii akselin 19 mukana ja kuhunkin samassa valheessa olevaan suodatinlaattaan 10a,10a' johtava kanavayhde tai kanava-aukko 34a,34b jne. joutuu vuorollaan staattorloean 35 kunkin vasteaukon 40a,41a,42a yhteyteen. Näin ollen esimerkiksi kuvioon 5C merkitty imu-5 kanavaan johtava yhde 34a joutuu ensin toisen imukanava-aukon 40a kohdalle ja lmukanavasta 40 kohdistuu imu edelleen kanavaosaan 34a ja sitä kautta imulaatan 10 sisätilaan. Roottoriosa 34 pyörii edelleen nuolella Lj esitetystl ja imukanavaan johtava yhde 34a joutuu seuraavaksi paineen tasaustilaan 44 (esitetty kuviossa 9A), jolloin laatan sisätilan alipaine 10 on tasattavissa ennen kuin seuraavaksi oleva huuhtelukanavan 41 aukko 41a osuu imukulvalnlaattaan johtavan yhteen 34a yhteyteen. Huuhtelukanavan 41 kautta voidaan paineinen huuhteluneste johtaa edelleen roottori-osan 34 kanava-aukon 34a kautta imukuivainlaatan 10 sisälle. Edelleen seuraavassa valheessa huuhtelun jälkeen joutuu imukulvalnlaattaan joh-15 tava yhde 34a eslmmäisen imukanavan 42 imuaukon 42a yhteyteen, jonka kautta kohdistetaan imukulvalnlaattaan 10 sen sisätilaan jälleen alipaine, joka suuruudeltaan on toisen Imukanavan 42 kautta kohdistettua alipainetta pienempi. Imukanavat 40 ja 42 ovat edullisimmin yhteydessä samaan alipainelähteeseen. Kustakin roottorin 34 aukosta 34a,34b jne.

20 johdetaan yhde kunkin laatta pyörästön tiettyyn imukulvalnlaattaan ja/tal vierekkäisten laattapyörlen vastaavassa asemassa ja valheessa oleviin laattoihin.

Kuviossa 5C on esitetty lisäksi yhde 51, joka johtaa kanavasta 33a jako-25 venttiiliin 50, josta imu on kohdistettavissa kanavia 52 ja 53 pitkin samassa valheessa oleviin imukuivalnlaattoihin 101,10a' ja 102,10a". Vierekkäisiä laattapyöriä voi olla useita tai voi olla myös mahdollinen suoritusmuoto, että käytetään ainoastaan yhtä laattapyörää, jolloin yhde 51 johdetaan suoraan imukuivainlaatan 10 sisään johtavaan liitäntäyhtee-30 seen 56.

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön mukainen imukuivalnlalte sivukuvantona. Akselia 19 pyörittää moottori 30 (kuviossa 5A). Akseliin 19 on kytkeytynyt jakolaite 33 siten, että akselin 19 mukana pyörii roottoriosa 34.

35 Jakolaitteen 33 kiinteä pyörimätön osa staattorloea 35 on kiinnitetty alustaan D ja suodatuksen aikana staattorlosa 35 sijaitsee kiinteässä asemassa alustarakentelsiin D nähden ja altaan lietteeseen T (kuviossa 1> 77161 1 5C) nähden. Akselin 19 päädyt on nivelöity pyörivästi laakerllalttelslln 31 ja 32. Alustarakenne D käsittää rungon 38, johon on kiinnitetty ruuvit 39a,39b muttereineen 39c^,39c2· Mutterien 390^,3902 avulla voidaan säätää jakolaitteeseen 33 liittyvän takalevyn eli tahdistuslevyn 37 vaakasuuntal-5 sta asemaa. Tahdistuslevyn 36 porauksien kautta on viety jakolaitteeseen 33 liittyvät yhteet, kuten ensimmäinen imukanava 40 ja toinen lmukanava 42 sekä huuhtelukanava 41.

Kuviossa 6 on esitetty viisi laattapyörää 101,102,103,104 ja 105. Kukin 10 laattapyörä käsittää useita ympyräsektorissa olevia imulaattoja 10.

Jakolaitteen 33 roottoriosan 34 kanava-aukoista 34a,34b jne. on kustakin kanavayhde 51 jakoventtiililn 50, josta imu ja huuhtelu jaetaan kunkin laattapyörän 101,102,103,104 ja 105 vastaavassa vaiheessa ja/tai vastaavassa asemassa olevaan rinnakkaiseen lmulaattaan 10.

15

Tahdlstuslaite 36 edullisesti jakolaitteen 33 takalevy on sovitettu kääntymään akselin 19 keskeisakselin X ympäri ja kyseisen kääntölilkkeen avulla säädetään myös staattorin 35 kääntymistä runkorakenteisiin D ja/tal altaan lietteeseen T nähden. Näin voidaan säätää staattoriosan 20 aukkojen edullisesti lmuaukkojen 40a,42a ja huuhtelukanava-aukon 41a asemaa altaaseen ja siinä olevaan lietteeseen tai muuhun suodatettavaan materiaaliin nähden ja/tal runkorakenteeseen D nähden. Tahdlstuslaite 36 on edullisesti ympyrälevy, joka käsittää säätölaitteen 37. Säätölaite 37 käsittää tahdistuslevyyn 37 toiminnallisesti kytkeytyvän vääntövarren 25 372, joka vääntövarsi on edelleen nivelpisteen 375 kautta kytketty niveltyvästl korkeudensäätöruuviin 373 liittyvään säädinkappaleeseen 371. Säädinkappaletta 371 pystysuuntaisestl liikuttamalla tai korkeuden-säätöruuvla 373 pystysuuntaisestl liikuttamalla säädetään tahdistuslevyn vääntövarren 372 nivelpisteen 375 korkeusasemaa ja siten käännetään tah-30 distuslevyä 36 keskeisaksellnsa X ympäri. Ruuvin 373 asemaa runkoon D nähden voidaan säätää ruuvia 373 pystysuunnassa kiertämällä runkoon D liittyvissä kierteissä tai asettamalla ruuvi 373 runkoon D liittyvässä reiässä tiettyyn ja haluttuun asemaan kiinnitysmutterien 374 avulla, jolloin kyseinen ruuvi 373 on kytkettävissä runkoon D haluttuun asemaan.

Kuviossa 7A on esitetty leikkaus I-I kuviosta 6. Nivelpistettä 375 ylös ja alas liikuttamalla käännetään tahdlstuslevyä 36 akselin X suhteen ja 35 i2 771 61 1 tahdlstuslevy 36 ohjautuu tahdistuslevyn uriin 361 ja 362 liittyvien ja kytkeytyvien vaakasuuntaisten ruuvien 39a ja 39b ja muutterlen 39c^ ja 39c2 avulla. Ruuvien 39a,39b keskiviivan kohdalta on luettavissa tahdis-tuslevyn 36 asteikolta 37S tahdistuslevyn 36 ja siten tahdistyslevyyn 5 kiinteästi liitetyn ataattorln 35 kulma-asema. Urien 361 ja 362 tarkoituksena on tukea ja ohjata tahdistuslevyä 36 ja siihen kiinteästi liitettyä staattorlosaa 35. Levyä 36 kääntämällä voidaan muuttaa ataattorln 35 imuaukkojen 42,40 ja huuhteluaukon 41 asemaa runkorakenteeseen D ja/tal suodatettavaan materiaaliin T nähden.

10

Kuviossa 7B on esitetty päällyskuvanto imukuivalnlaitteestä lmukulvain-laitteen jakolaitteen 33 puoleisesta päädystä. Kuvanto on oslttaisku-vanto ja otettu kuvion 6 nuolen K^ suuntaan. Akseli 19 on nivelOlty laakeriin 32 pyOrlvästi ja tahdistuslevy 36 on kytketty kiinteisiin runko-15 rakenteisiin D nähden siten, että tahdlstuslevyn 36 säätölaitteen 37 avulla Cahdlstuslevy siihen liitettylne jakolaitteen 33 staattorloslneen 35 on käännettävissä X-akselin ympäri ja siten säädettävissä kulma-asemaltaan. Näin voidaan säätää reikien 42a,40a,41a ja 43a asemaa altaassa olevaan lietteeseen nähden ja sitä valhetta, missä kulein lmu-20 laatta tulee alipalneistetuksl tai kohtaa huuhteluvalheen. Myös voidaan säätää sitä alkaa kauanko kukin imulaatta on allpaineistettuna kuivateltavan nesteen altaassa. Nuolella L^' on esitetty levyn 36 ja ataattorln 35 kääntämistä X-akselln ympäri. Kumpikin kiertosuunta on mahdollinen.

25 Kierto toteutetaan kuviossa 7A ja kuviossa 7B tarkemmin esitetyn levyn 36 säätölaitteen 37 avulla. Varsiosa 372 kytkeytyy kytkentäosaan 371 ja varren 372 asemaa muuttamalla säädetään levyn 36 kääntymistä ja siten staattorlosan 35 asemaa.

30 Kuviossa 7C on esitetty kuvanto imukuivalnlaitteen 10 toisesta päädystä otettuna kuvion 6 nuolen K^ suuntaan. Kuvanto on oslttalslcuvanto.

Kuviosta näkyy toimilaite 30 edullisesti sähkOmoottori tai hydraull-moottorl, joka vaihteiston 30a välityksellä pyOrlttää akselia 19.

35 Kuviossa 71) on esitetty leikkaus kuviosta 6 otettuna linjaa II-II

pitkin. Kuviossa on esitetty imukulvalnlaltteen laattapyOrästO 101, joka käsittää useita ympyräeektorlssa olevia lmukuivainlaattoja; kuviossa esi- i3 771 61 1 tetystl laatat 10a,10b,10c,10d,10e jne. Laattoja on edullleeatl niin paljon, että ne täyttävät koko ympyrällehän.

Kunkin laatan 10 sisäiseen tilaan johtaa yhde 56',56",56'" jne. Esim.

5 lattean 10b johtaa liltäntäyhde 56', joka liittyy jakoventtilliltä 50 tuotuun yhteeseen 56. Jakoventtilliltä 50 on edelleen kanavaa 51 pitkin yhteys roottoriosan 34 kanavaan 34a. Vastaavasti on muillekin pySrästSn 101 laatoille 10c,10d,10e jne. oma liltäntäyhde 56",56"' jne., jotka ovat yhteydessä omaan jakoventtlllilneä 50',50" (ei-esitetty) ja edel-10 leen omiin roottoriosan kanaviin 34b,34c jne.

Kuviossa 8 on esitetty staattorlosa ja roottorlosa polkklleikkuskuvan-tona ja toisiinsa sovitettuna. Roottorlosa 34 käsittää akseliin 19 liittyvän holkkimalsen osan 341 ja siihen liitetyn lalppaosan 342, johon 15 liittyy akselin suuntaisesti ulkoneva kaulusosa 343. Kaulusosan 343 ja keskeisakselin X väliseen tilaan on sovitettu kaulusosan 343 sisäpuolelle staattorlosa 35, joka käsittää staattorlrenkaan 351, jossa on kullekin suodlnvaiheelle, imuvalheelle, huuhteluvaiheelle, paineen-tasausvalheelle jne. omat aukkonsa ja kanavansa 40,41,42 jne.

20

Staattorlosa 35 ja sen staattorlrengasta 351 asennolva tahdlatuslevy 36 on kytketty toisiinsa yhdysholkklen 352,353 ja 354 avulla. Kytkentälevyn 36 ja staattorlrenkaan 351 välillä on kiinteä. Staattorlrenkaan 351 kanavista 40,41,42 jne. avautuu yhteys kulloiseenkin kunkin kanavan koh-25 dalle tulevaan roottorin 34 aukkoon 34a,34b,34c, joista kustakin on yhteys tietyssä valheessa olevaan suodlnlaattaan ja/tai suodinlaattöihin.

Kuviossa 8B on esitetty kuvanto kuviosta 8A otettuna kuvion 8A nuolen k^ katsontaeuuntaan. Kuvanto on oslttaiskuvanto. Kuvannosta nähdään, että 30 laippaosassa 342 on useita kanava-aukkoja 34a,34b,34c jne., jotka johtavat kultin yhteen suodlnlaattaan tai useisiin suodinlaattolhin, jotka ovat samassa rinnakkaisessa asemassa ja/tai valheessa.

Staattorlrengas 351 on kiinteässä asemassa suodatuksen aikaan runko-35 rakenteisiin D Ja/tai suodatettavan materiaalin altaaseen Ja suodatettavaan materiaaliin nähden, kun taas roottori 34 pyörii akselinsa 19 mukaisesti ja siihen kiinnitettynä. Staattorlrenkaan 351 päädyn ja m 77161 1 roottorilaipan 342 laippapinnan ja/tai roottorin holkkloaan 341 välillä on lluicukoskatus ja llukutilvisteet, jotka esim. kuvion 8A tapauksessa pitävät kanavien 34a ja 40 välisen yhteyden tiiviinä. Llaiksl on staat-torlrenkaan 351 tahdistuslevyn 36 puoleisessa päädyssä huulitilvlste 346 5 Cal jokin muu vastaava tiiviste, Joka sulkee osan 343 ja staattorlren-kaan 351 liittymäreunan tiiviisti.

Kuviossa 9A ja 9B on esitetty keksinnön mukaisen jakolaittaan 33 ja san tahdistualevyn 36 toinen edullinen suoritusmuoto. Kuviossa 9A on esltet-10 ty jakolalte 33 osittaisena polkklleikkauskuvantona. Roottorlosan lalp-paosan aukko 33N on yhteydessä staattorlosan staattorlrenkaan 351 pai-naentasausaukkoon 44. Tahditualavy 36 käsittää klrlstyslalttaan 60, jonka avulla asetetaan staattorlrengas 351 sopivalla voimalla puristamaan roottorlosaa vasten ja sen lalppaosaa 342 vasten. Säätömuttereita 15 61,62 kiertämällä saadaan tahdltuslevy 36 haluttuun asemaan staattori- renkaaseen 351 nähden. Ruuvi 63 on viety tahdituslevyn 36 ja sen holk-klosan 64 läpi ja edelleen se on kierretty jouslonkalon 352 päätyporauk-seen 354 sen kierteisiin 354'. Jousi 353 sijaitsee Jouslonkalossa 352 ja on edullisesti purlstusjousi. Jousen tahdituslevyn 36 puoleinen pääty 20 sijaitsee holkklosaa 64 vasten ja toinen pääty sijaitsee onkalon 352 pohjaselnää 352' vasten. Ruuvi 63 on viety paitsi tahdituslevyn 36 läpi niin myös hoikin 64 läpi, jolloin ruuvin 63 Ja hoikin 64 välillä on sallittu liike ruuvin 63 pltklttäisakselln suuntaisesti. Muttereita 61,62 kiertämillä saadaan muutettua tahdituslevyn 36 ja sen holkkloaan 64 25 asemaa staattorloaaan 35 ja staattorirenkaaseen 351 nähden. Hoikin 64 päätyoaa 64' saadaan liikkumaan ja puristamaan jousta 353, jolloin jousen 353 voima vaikuttaa edelleen staattorirenkaaseen 351 ja näin puristetaan staattori 35 roottorlosaa 34 ja sen lalppaosaa 342 vaaten. Näin saadaan staattorlrenkaan 351 päädyn ja roottorilaipan 342 lalppa-30 osan välille haluttu eslpurlstusvolma ja voidaan puristaa tiivisteitä 344,345,346 ja 347 halutulla voisialla riittävän tiiviyden aikaan-saamlseksl.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa sijaitsee staattorlrengas 351 35 ulkovaipan 351" Ja roottorin ulkonevan holkklmalsen osan 343 sisäpinnan välillä tiiviste 348. Tiiviste 348 voi olla mitä tahansa tiivistävää ainetta. Tiivisteenä 348 voi esim. olla öljy. Myös muut aineet ovat is 77161 1 mahdollisia esim. pelkät tlivlstematerlaalit. Kun haluttu staattorioaan akslaallsuuntainan kiristys roottorlosaa vastan on saavutettu, lukitaan tahdituslevy 36 holkkelneen 64 haluttuun klrlstysasentoon lukltusmutte-rla 62 kiertämällä ruuvin 63 kierteissä.

5

Kuviossa 9B on kuvanto kuviosta 9A nuolen k^ suuntaan. Kuviosta nähdään, että kirlstyslaittelta 60 on kaksi kappaletta sijaiten symmetrisesti keskelsaksellin X nähden. Kyseisen kahden klrlstyslaitteen 60 avulla saadaan tasainen staattorln 35 puristus roottorlosaa 34 vasten. Tahdis-10 tuslevy 36 voi olla säädetty kulma-asemaltaan muuten samoin kuin on esitetty jo kuvion 6 ja 7 suoritusmuodoissa. Säät9laite tahdituslevylle 36 voi konstruktioltaan olla vastaavanlainen kuin kuvioiden 6 ja 7 suoritusmuodossa.

15 20 25 30 35

Claims (5)

1. Imukuivainlaite, joka käsittää yhden tai useamman suodinlaatan (10) ja joka suodinlaatta (10) on sovitettu olemaan siirrettävissä suodatet-5 tavan materiaalin yhteyteeni jolloin alipaine on sovitettu olemaan tuotavissa suodinlaatan yhteyteen imun aikaansaamiseksi niin, että suodatettava materiaali on sovitettu kiinnittymään suodinlaatan pintaan ja jolloin suodatettava neste on sovitettu Imeytymään pois suodatettavasta materiaalista· ja joka imukuivainlaite käsittää jakolaitteen (33) suo-10 datuevalhelden ajoittamiseksi· joka jakolalte (33) käsittää suodinlaatan (10) suodatettavaan materiaaliin siirtävässä rakenteessa edullisesti akselissa (19) olevan sen mukana pyörivän roottorlosan (34) ja siihen toiminnallisesti kytketyn euodatusvalhelden säätämiseksi asetettavissa olevan staattorlosan (35) · jolloin erilaiset suodatuksessa tarvittavat 15 valheet on sovitettu tapahtumaan niin, että alipaine suodlnlaattöihin on sovitettu välittymään staattorlosan (35) kanavien ja roottorlosan (34) kanavien kautta silloin, kun staattorlosan (35) aukko (40a,42a) on roottorlosan (34) liikkuvan aukon (34a,34b...) kohdalla, ja että jakolaitteen (33) roottorlosa (34) käsittää useita kanava-aukkoja 20 (34a,34b ,34c...), jotka liittyvät kukin omaan imukulvainlaattaansa ja/tai joista on kanava (51) jakoventtiiliin (50), joista on edelleen yhteys vastaavissa vaiheissa tai asemissa oleviin imukuivainlaattoihln, tunnettu siitä, että staattoriosa (35) käsittää välineet (36,37) suodatinvalhelden alkamis- ja/tai loppumlsaikojen säätämiseksi, jolloin 25 kyseiset välineet muodostuvat tahdltuslevystä (36), joka on kytketty toiminnallisesti kiinteästi staattorlosaan (35) ja jolloin säädön tapahtuessa muutetaan staattorlosan (35) imu- ja/tai huuhtelu- ja/tai pai-neentasausaukkojen asemaa suodatettavaan materiaaliin tai suodatuslalt-teen kiinteisiin rakenteisiin nähden ja että on sellainen tahdituslevy 50 (36), joka on käännettävissä keskelsakselinsa (X) ympäri ja sen avulla vastaavasti säädettäessä euodatusvalhelden ajoitusta käännetään staat-toriosaa (35), ja että on tahdltuslalte (36), edullisesti tahdltuslevyn säätölaite (37), jossa on vääntövarsl (372) tai vastaava ja joka kytkeytyy tahdituslevyyn (36) ja jolloin vääntövartta (372) tai vastaavaa 05 kääntämällä käännetään tahdltuslevyä (36) Ja staattorlosaa (35). 17 771 61

1 Patenttivaatimukset

2. Edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siltä, että vääntövarsi (372) kytkeytyy nlveltyvästl ruuvllaltteeseen (373) ja että tällöin nlvelpisteen korkeusasemaa säätämällä säädetään lmukulvainlaltteen suodatusvalheiden ajoitusta. 5

3. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että tahdltuslevyyn (36) on liitetty asteikko (375) tahdltuslevyn (36) kulma-aseman määräämiseksi ja säätämiseksi.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tun nettu siltä, että jakolaite (33) käsittää sellaisen akseliin (19) kiinnitettävän roottorin (34), joissa on useita kanava-aukkoja (34a,34b, 34c...), jotka on viety roottoriosan laippaosan (342) läpi ja jotka on sovitettavissa yhteyteen kiinteässä asemassa olevan aseteltavan staat-15 torlrenkaan (351) kanavien (40,41,42) kanssa kanavien (40,41,42) ollessa viedyt staattorlrenkaan (351) läpi ja että roottorin laippaosan (342) ja staattorirenkaan (351) välissä on tiivisteet (344,345,346), jotka sallivat roottorin (34) ja staattorln (35) välille llukukosketuksen, mutta varmistavat sen, että paine siirtyy staattorirenkaan (351) kanavasta 20 roottorin laippaosan (342) kanavaan (34a,34b jne) tai päinvastoin kanavien ollessa kohdakkain.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, t u n -: n e t t u siltä, että on erilliset jousivällneet (353) jakolaltteen 25 staattoriosan (35) ja tahdltuslevyn (36) välillä, jolloin tahdltuslevy (36) on siirrettävissä staattorlosaa (35) kohti, jolloin jousen (353) voima on sovitettu puristamaan staattorlosaa (35) roottoriosaa (34) ja sen lalppaosaa (342) vasten, jolloin saadaan säädettyä sopiva puristus roottoriosan (34) ja staattoriosan (35) välille. 30 35 is 77161