FI76959C - Vaerdepapper, speciellt sedel, med saekerhetsmoenster. - Google Patents

Description

1 76959

Arvopaperi, erityisesti seteli, jossa on varmuuskuvio

Keksintö koskee arvopaperia, erityisesti seteliä, jossa on varmuuskuvio, joka ulottuu ainakin arvopaperin yhden osan yli ja jossa on tausta ja ainakin kaksi, vain tietyillä edellytyksillä näkyvää kuvaa.

Väärennettyjen arvopapereiden, varsinkin väärennettyjen setelien, valmistamisen estämiseksi on jo käytetty erilaisia painomenetelmiä ja erityisesti seteleitä, jotka on varustettu varmuustaustalla, joka muodostuu erivärisistä ohuista viivoista ja muodostaa monimutkaisia kuvioita siten, että valokuvaten jäljentäminen on erittäin vaikeaa. Kuitenkin jäijentämistek-niikan jatkuva kehitys on edesauttanut väärentäjiä ainakin tietyissä tapauksissa voittamaan näitä vaikeuksia.

Toinen tunnettu yritys tämän ongelman ratkaisemiseksi käsittää arvopapereiden valmistuksen, jossa arvopaperien pinnassa on ainakin osittain teräspiirrosmenetelmän mukaan aikaansaadut kohokuvaviivat. Tämän menetelmän pohjalta on ehdotettu useampia variantteja. Yksi näistä ehdotuksista koskee erityisesti erään vain tietyissä olosuhteissa näkyvän, ns. siirtyvän kuvan valmistamista, jolloin kuva muodostuu rinnakkaisista kohokuvan muotoisista viivoista. Erään suoritusmuodon mukaan tämä siirtyvä kuva tulee esille vain käytettäessä sopivaa läpinäkyvää kuvapintaa tai valaistaessa arvopaperia sopivalla valolla.

Toisessa tapauksessa kohoviivojen sivujen väri vaihtelee viivojen pituussuunnassa tai sivusta toiseen siten, että kun arvopaperia tarkastellaan kahdesta eri kulmasta, tulee kaksi eri kuvaa näkyviin aina sen mukaan, onko kohoviivojen toinen tai toinen puoli piilossa. Eräässä toisessa tunnetussa tapauksessa kohoviivoilla on yhdenmukainen väri, joka on kontrastissa paperin tai viivojen välien värin kanssa siten, että näiden kohoviivojen muodostama kuva tulee näkyviin vain, jos sitä tarkastellaan melko pienestä terävästä kulmasta ja 2 76959 rinnakkain kohtisuoraan näitä viivoja kulkevan tason kanssa, jolloin kohoviivojen välit pysyvät näkymättömissä ja näkyviin ilmestyy väriltään yhdenmukainen kuva. Tätä kuvaa on kuitenkin vaikea tunnistaa, jos arvopaperia tarkastellaan kohtisuoraan sen tasoon nähden, koska silloin värien kontrasti, joka muodostuu viivojen ja näiden viivojen välitilan väliin, hajottaa kuvan.

Edellä kuvatut menetelmät ovat vaikeuttaneet arvopaperien väärentämistä, koska kolmiulotteinen jäljentäminen ei ole mahdollista millään valokuvauslaitteella. Kuitenkin ensiksi mainittujen suoritusmuotojen haittana on se, että ne vaativat aitouskontrollia varten lisälaitteen, nimittäin kuvapinnan, linssin, erikoislampun tai muun sellaisen, ja tästä syystä sellainen kontrolli on käytännöllisesti katsoen mahdotonta arvopaperien normaalikäytössä. Molemmat viimeksi mainitut suoritusmuodot, joissa käytetään kohoviivoja, vaativat siirtyvien kuvioiden valmistamiseksi suurta tarkkuutta, jotta aikaansaataisiin värien täydellinen kohdistus. Sitäpaitsi tar- o kastelukulma on melko pieni ja sen suuruusluokka on 15-20 paperin tasoon nähden, mikä tekee suuren arvopaperimäärän kontrollin hankalaksi.

Ranskalaisessa patenttijulkaisussa FR-2 192 496 ehdotetaan varmuuskuviota, joka vastaa esillä olevan patenttivaatimuksen 1 johdanto-osaa. Julkaisussa on selitetty, mutta ei kuviolla osoitettu suoritusmuoto, jossa hetkelliset kuvat muodostuvat useasta kirjaimesta, ja muodostuvat niistä viivojen osista, joilla on suurempi paksuus. Eräät kirjaimet muodostuvat yhdessä suunnassa kulkevista viivoista, toisten kirjainten muodostuessa toisessa suunnassa kulkevista viivoista. Jotta tällöin olisi mahdollista erottaa molemmat kirjainryhmät, on asiakirjaa kierrettävä niin paljon, että kiertokulma vastaa suuntien välistä kulmaa. Kuvat eivät kuitenkaan ole kerrostuneita eivätkä toisiinsa lomittuneita, vaan vain vierekkäin järjestettyjä, ja sen lisäksi varmuuskuvion tausta muodostuu 3 76959 toisaalta matalien kohokuvioiden viivoista ja toisaalta itse paperista.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on välttää tekniikan tason haittapuolet ja esittää ranskalaisen patenttijulkaisun FR-2 192 496 esittämälle varmuuskuviolle sellainen vaihtoehto, jossa jäljittely tulee vaikeammaksi ja jolla voidaan kehittää toisaalta varmuuskuvio arvopaperille käyttäen teräspiirros-painomenetelmää käyttämättä minkäänlaista värikontrastia, ja jolla kouluttamaton henkilö toisaalta voi tarkastella varmis-tuskuviota yksinkertaisesti ilman apuvälineitä kuten lamppuja, varjostimia, linssejä, tms., ja erityisesti suhteellisen suuressa terävässä kulmassa.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti patenttivaatimuksessa 1 annetuilla tunnusmerkeillä.

Keksinnön kohteen edut ovat seuraavat: varmuuskuvio on muodostettu rinnakkaisista kohomal1 isista viivalohkoista, jotka on järjestetty ryhmittäin toistensa viereen ja jotka voidaan valmistaa yksinkertaisesti teräspiirrospainatusmenetelmällä ilman, että lisäksi tarvitsee tehdä tarkkoja säätöjä täydellisen värinkohdistuksen aikaansaamiseksi. Koko varmuuskuvio, joka muodostuu kohomallisistä viivan osista ja näiden välisestä tilasta, on lähinnä samanvärinen. Aitouskontrol1 in voi jokainen käyttäjä tehdä valaisemalla terävässä kulmassa ja samansuuntaisesti kohtisuoraan yhden kuvan kohoviivaosiin nähden järjestettyä tasoa luonnollisella valolla tai tavallisella sähkövalolla tai yksinkertaisesti tarkastelemalla arvopaperia. Arvopaperin kääntäminen suunnilleen yhden kulman verran, joka on yhtä suuri kuin molempien suuntien, joissa viivajaksot kulkevat ryhmittäin, välinen kulma, tuo esiin toisen kuvan.

Tämä vaikutus saadaan aikaan siten, että ryhmän sisällä ne viivajaksot, joiden korkeus on suurempi kuin kuvion taustan muodostavien viivajaksojen korkeus, näyttävät olevan hiukan tummemman värisiä, koska toisaalta yhden viivajakson varjo 4 76959 lankeaa toiselle viivajaksolle ja toisaalta viivajaksojen tiheys näyttää suurentuneelta, kun niitä tarkastellaan pystysuoraan ja niiden taustaan nähden terävässä kulmassa. Näiden vaikutusten tarkastelemiseksi riittää, että valaistus- ja o tarkastelukulma on ainoastaan pienempi kuin 90 .

Kun arvopaperia tarkastellaan kohtisuoraan sen tasoon nähden, ei käytännöllisesti katsoen mitään kuvaa ole havaittavissa, ja sitä vähemmän nähdään, jos vähintään muutamat ryhmistä, joissa on molemmat kuvat, yhdistävät viivajaksot, ovat vierekkäin ja siksi molemmat kuvat ovat osittain sekoittuneet toisiinsa .

Tarkoituksenmukaisia muotoja käy ilmi muista vaatimuksista.

Keksintöä valaistaan lähemmin suoritusesimerkin piirustusten avulla.

Kuvio 1 on varmuuskuvion perspektiivinen kuva, joka tuo näkyviin ensimmäisen kuvan, kuvio 2 on kuvion 1 mukaisen saman varmuuskuvion samanlainen kuva, joka tuo näkyviin toisen kuvan, kuvio 3 on leikkaus arvopaperin yhdestä osasta suurennetussa mittakaavassa, leikkaus osoittaa eri kohoelementit, kuvio 4 on varmuuskuvion yhden osan voimakkaasti suurennettu perspektiivinen kuva, kuvio 5 esittää varmuuskuviolla varustetun setelin, ja kuvio 6 on varmuuskuvion yhden osan voimakkaasti suurennettu kuva ylhäältäpäin.

Arvopaperin P kuvioissa 1 ja 2 esitetty varmuuskuvio S koostuu suoraan kulkevista viivajaksoista, jotka pistävät esiin arvopaperin pinnasta ja jotka on järjestetty vierekkäin sijaitseviin ryhmiin 1, 2. Kuvio 6 esittää muutamia näistä ryhmistä 1, 2 suurennetussa mittakaavassa. Viivajaksot kulkevat joka ryhmän 1, 2 sisällä kulloinkin samansuuntaisesti, kuitenkin toisen ryhmän viivajaksot on järjestetty kohtisuoraan 5 76959 kulloinkin viereisiin ryhmiin nähden. Kuvioissa kohomalliset viivajaksot on esitetty mustina, kuitenkin todellisuudessa näiden kohomallisten viivajaksojen väri on sama kuin kahden viivajakson välisen tilan väri. Tosin kohomallisten viivajaksojen ja näiden välissä olevan tilan väreissä voi olla sävy-eroja, jos painokuvion kantajassa, siis paperissa, on väri, joka on kontrastissa varmuuskuvion painatukseen käytetyn painovärin kanssa, jolloin nämä erilaiset sävyerot johtuvat vielä edempänä valaistavien värikerrospaksuuksien eroista, joita esiintyy kohomallieissa viivajaksoissa ja kahden viivajakson välisessä tilassa.

Kun varmuuskuviota tarkastellaan kohtisuoraan sen tasoon nähden, se näkyy tavallisesti, ottaen huomioon yllä mainitun mahdollisen vaikutuksen, yhdenmukaisena värinä. Viivajaksojen päiden ja jokaisen ryhmän 1, 2 ulkopuolisten viivajaksojen rajoittamat kuviot muodostavat tarkastellussa esimerkissä kulloinkin neliöitä. Kuitenkin voidaan myös toteuttaa muita kuvioita sillä edellytyksellä, että kunkin viivajaksoja sisältävän toisiaan rajoittavan ryhmän alueen reunat sattuvat käytännöllisesti katsoen yhteen alueiden rajoilla siten, että koko varmuuskuvio voi muodostua aukottomasti tällaisista viivajaksoja sisältävistä ryhmistä.

Jos varmuuskuviota valaistaan tai tarkastellaan terävässä kulmassa ja suuntaan D (kuviot 1 ja 2), joka on asetettu ainakin lähes kohtisuoraan siihen suuntaan nähden, joka kulkee samansuuntaisesti viivajaksojen kanssa, niin tarkastelija saa näkyviinsä ensin ensimmäisen kuvan ja kääntämällä arvopaperia o P 90 toisen kuvan, jolloin tarkastellussa esimerkissä on ensin kyseessä kirjain A ja sitten kirjain Z. Toinen näistä kuvista muodostuu samaan suuntaan kulkevista viivajaksoista ja viivajaksojen osista, joissa on kohokuvio, jonka korkeus on suurempi kuin kyseisten, tämän kuvan muodostavien, toisten viivajaksojen ja viivajaksojen osien korkeus. Kuvioissa 1 ja 2 varmuuskuvion reunassa annetut kirjaimet A ja Z ovat vain kiintopisteitä kuvioiden ymmärtämiseksi paremmin. Katsottaes- 6 76959 aa suunnasta D kuvioon 1 tulee siis kuvana esiin kirjain A, joka muodostuu vastaavasti valituista, kohtisuoraan suuntaan D nähden kulkevista viivajaksoista tai niiden osista; katsottaessa suunnasta D kuvion 2 mukaan arvopaperia käännettäessä

O

90 tulee kuva esiin kirjaimen Z muodossa, joka muodostuu valituista viivajaksoista ja viivajaksojen osista, jotka kulkevat kohtisuoraan niihin viivajaksoihin nähden, jotka muodostavat ensimmäisen kuvan.

Jos molemmat suunnat, joihin ensimmäisen ja toisen kuvan viiva jaksot kulkevat, eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden, täytyy arvopaperia P kääntää ensimmäisen tai toisen kuvan näkyviin saamiseksi kulmalla, joka vastaa molempien mainittujen suuntien välistä kulmaa.

Kuvio 3 osoittaa leikkauksena varmuuskuvion eri elementit. Arvopaperi P on päällystetty värikerroksella 3, jossa on kolme eri tasoa. Alin taso nl on kohomallisten viivajaksojen välinen taso. Taso n2 on se taso, jossa on ne kohomalliset vii-vajaksot tai viivajaksojen osat, joita ei tarvita mainittujen kuvien muodostamiseen. Näitä kohokuvia voidaan luonnehtia mataliksi kohokuviksi. Molemmat tasot nl ja n2 muodostavat varmuuskuvion taustan. Ylin taso n3 on se taso, joka muodostaa mainittujen kuvien viivajaksot ja viivajaksojen osat; näiden jaksojen kohokuvia voidaan luonnehtia korkeiksi kohokuviksi.

Kuvion 3 mukaan kuuluvat viivajaksot 4 ja 5 kahteen viereiseen ryhmään ja ne muodostetaan matalilla kohokuvioi1la niin, että ne esittävät yhdessä vain kohokuvion korkeudella nl olevien varoalueiden kanssa varmuuskuvion taustan. Viivajaksot 4 kulkevat pystysuoraan kuvion 3 merkkitasoon nähden, kun taas viivajakso 5 kulkee samansuuntaisesti tämän tason kanssa. Viivajaksossa 7, joka sijaitsee samansuuntaisesti viivajakso-jen 4 kanssa, on koko pituudellaan tai osalla sen pituutta tason n3 kanssa korkea kohokuvio ja se muodostaa yhden niistä kuvioista, jotka tässä on mainittu, ainesosan. Viivajakso 6, 7 76959 joka kulkee samaan suuntaan kuin viivajakso 5, on tarkasteltavassa esimerkissä porrastettu ja sillä on toisaalta taso, joka vastaa tason n3 korkeaa kohokuviota, jota käytetään mainituista kuvista toisen muodostamiseen, ja toisaalta kaksi molemmin puolin tätä korkeaa kohokuviota sijaitsevaa aluetta, jossa on matala kohokuvio; nämä kuuluvat tasoon n2 ja muodostavat varmuuskuvion taustan osan.

Kuvio 4 havainnollistaa samoin suurennetussa mittakaavassa varmuuskuvion asetelmaa. Ryhmät, joissa on samansuuntaisesti arvopaperin P etureunaan F nähden kulkevat viivajaksot, kuuluvat kaikki varmuuskuvion taustaan, kun taas kohtisuoraan reunaan F nähden kulkevat viivajaksot, jotka kuuluvat toisiin ryhmiin, muodostavat yhden mainituista kuvista. Viivajaksossa 8 on korkea kohokuva-alue, vastaten tasoa n3, ja matala kohokuva-alue, vastaten tasoa n2. Samaan ryhmään kuin viivajakso 8 kuuluvissa viivajaksoissa on samoin tasoa n3 vastaava korkea kohokuvio. Viivajaksossa 9 ja muissa tähän ryhmään kuuluvissa viivajaksoissa on kaikissa kaksi erilaista tasoa, jolloin korkean ja matalan kohokuvion pituudet ovat erisuuruisia. Myös viivajakso 10 koostuu matalasta ja korkeasta kohokuvios-ta. Muissa, viivajakeoon 10 nähden samansuuntaisesti kulkevissa viivajaksoissa, joita on esitetty kuviossa 4, on korkea kohokuvio. Kaikki viivajaksot tai viivajaksojen osat, joissa on korkea kohokuvio, siis taso n3, muodostavat tarkasteltavan kuvan ainesosat, jos varmuuskuviota valaistaan tai tarkastellaan samansuuntaisesti nuolen D' suuntaan.

Varmuuskuvio voi kattaa joko vain yhden osan arvopaperista, kuten kuviossa 5 näytetään arvopaperin P osalta, jossa on varmuuskuvio S tai myös arvopaperin koko pinnan.

Seteliin teräspiirrospainomenetelmän mukaan valmistetun var-muuskuvion elementtien luonteenomaisia mittoja ovat seuraavat: setelin paperinpintaan nähden kolmella mainitulla tasolla on korkeudet nl = 0,03 mm, n2 = 0,07 mm ja n3 = 0,14 mm.

Claims (5)

1. Arvopaperi (P> varmuuekuviolla CS>, joka muodostuu kahdesta kohokuvioviivajaksosta, jotka ovat samansuuntaisia kahden ennalta valitun suunnan kanssa, joissa on kaksi erilaista, matalia ja korkeita kohokuvioita muodostavaa korkeutta <n2> n3>, ja jotka ulottuvat osaksi tai kokonaan mainitun arvopaperin <P> yli, jolloin arvopaperissa on tausta ja ainakin kaksi hetkellistä kuvaa (A, Z> , jotka kulloinkin muodostuvat viivajaksoista, joilla on korkea kohokuvio Cn3>, jotka ovat samansuuntaiset ensimmäisen tai toisen ennalta valitun suunnan kanssa, jolloin kuva tulee näkyviin, kun kuviota CS> valaistaan valonsäteillä, jotka ovat terävässä kulmassa kuvion tasoon ja jotka ovat samansuuntaiset sellaisen tason kanssa, joka on ainakin lähes kohtisuorassa siihen suuntaan nähden, jonka kanssa kuvan muodostavat viivajaksot ovat samansuuntaiset, tunnettu siitä, että varmuuskuvion <S> koko pinta muodostuu samansuuntaisten viivajaksojen vierekkäisistä ryhmistä <1, 2), jotka ulottuvat vaihtelevasti kahteen ennalta määrättyyn eri suuntaan siten, että yhden ryhmän (1) viivajaksot eivät ole samansuuntaiset kuin toisen ryhmän (2) viivajaksot, että jokaisen ryhmän Cl, 2> kehän reuna määrittelee tasaisen geometrisen kuvion, joka on sama kaikille samassa suunnassa oleville samansuuntaisten viivajaksojen ryhmille ja joka täydentyy viereisten ryhmien kehän reunoilla kuvion CS> pinnan muodostamiseksi, että ensimmäinen hetkellinen kuvio CA tai Z> muodostuu samansuuntaisesti ensimmäisen suunnan kanssa kulkevien viivajaksojen korkeasta kohokuviosta <n3> ja kuuluu myös useampiin ryhmiin <2 tai 1), että ainakin osa molemmat kuvat CA, Z) muodostavista viivajaksoista kuuluu vierekkäisiin ryhmiin Cl, 2>, ja että viivajaksot tai viiva-jaksojen osat, joissa on matalaa kohokuviota Cn2>> muodostavat viivajaksojen välisten välitilojen kanssa mainitun var-muuskuvion <S) taustan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen arvopaperi, tunnettu siitä, että tasaiset geometriset kuviot, jotka on määritelty 9 76959 viivajaksoista muodostuvien ryhmien <1, 2) kehän reunoista, ovat suorakulmioita, erityisesti neliöitä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen arvopaperi, tunnettu siitä, että molemmat ennalta valitut suunnat ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen arvopaperi, tunnettu siitä, että varmuuskuvion <S> koko pinta, joka muodostuu kohokuvioisista viivajaksoista ja näiden viivajak-sojen väliin muodostuneista väleistä, on samanvärinen.

1. Värdepapper CP), vilket har ett säkerhetsmönster (S), som är bildat av tvä nät av relief Iinjesegment, som är paral-lella med tvä olika förutbestämda riktningar och har tvä oli-ka höjder <n2, n3> för bildande av höga och läga reliefer, som sträcker sig over en del av eller over hela värdepappret CP), vilket har en bakgrund och ätminstone tvä momentanbilder CA, Z), som bildae av de höga relief1 injesegment Cng) som är parallella med den ena respektive den andra av de förutbe-stämda riktningarna, varvid en bild blir synlig dä mönstret CS) belyses med ljussträlar, som bildar en spetsig vinkel med mönstrets pian och är parallella med ett pian, som är ätmins-tone approximativt vinkelrätt mot den riktning med vilken de bilden bildande segmenten är parallella, eller dä mönstret CS) betraktas under en spetsig vinkel och parallellt med ett pian, som är ätminstone approximativt vinkelrätt mot den riktning med vilken de bilden bildande segmenten är parallella, k&nne-tecknat av att säkerhetsmönstrets CS) hela yta utgöres av vid aidan av varandra belägna grupper Cl, 2) av parallella linjesegmet, som omväxlande sträcker sig i de tvä olika för-utbestämda riktningarna pä sädant sätt, att segmenten i en grupp Cl) inte är parallella med segmenten i en närbelägen grupp C 2), att varje grupps Cl, 2) omkrets definierar en pian geometrisk figur, vilken är densamma för alla grupper av seg-