FI76755B - Behaollare. - Google Patents

Description

76755 Säiliö - Behallare Tämä keksintö kohdistuu uudelleensuljettavaan säiliöön, johon kuuluu kansi ja laipallinen säiliörunko, jolloin kansi ja laippa on järjestetty suljetussa säiliössä saamaan toistensa suhteen kiinnitetyt asemat ja siten aikaansaamaan säiliön suljennan, jonka lisäksi säiliöön kuuluu myös kehysmäi-nen liitoselin, johon on järjestetty ensimmäinen kiinnitys-osa, joka on sovitettu kiinnitettäväksi laippaan ja toinen kiinnitysosa, joka on sovitettu kiinnitettäväksi kanteen.

Monissa käyttökohteissa vaaditaan hermeettinen liitos alku-peräissuljetun säiliön säiliörungon ja kannen välillä. Ennestään on myös tunnettu kannen ja säiliörungon yhdistelmiä, joissa kansi kiinnitetään säiliörunkoon hitsausmenettelyllä, esim. ultraäänihitsauksella. Tällaisia ratkaisuja on kuvattu US-patenttijulkaisuissa 4 207 989 ja 4 332 332. Näissä esitetään, kuinka säiliörunko varustetaan yläpuolisella laipalla, joka on tarkoitettu toimimaan yhdessä vastaavan laipan kanssa. Joko säiliörungon tai kannen laippa on tällöin varustettu hitsauskohdilla, jotka muodostavat lähtöalueen kiinnitettäessä kansi säiliörunkoon. Erityisesti käytettäessä lämpömuovaustekniikkaa esiintyy kuitenkin tiettyjä ongelmia hitsikohtien muodostamisessa niin selviksi, että hitsausta suoritettaessa päästään vaaditun suuruiseen pintapaineeseen. Pintapaine on välttämätön sen varmistamiseksi, että muodostuu yhtenäinen ja tiivis hitsisauma, joka puolestaan on edellytys vaadittavalle hermeettiselle liitokselle säiliörungon ja kannen välillä. Koska lämpömuovaustekniikkaa mm. kustannussyistä on ylivoimainen valmistettaessa säilytysastioita suurina sarjoina, esiintyy suurta tarvetta tekniikasta, joka yhdistäisi lämpömuovaustekniikan edut vaadittavaan hitsauskohtien selvään muodostukseen.

On hyvin tavallista, että säiliöt, joissa käytetään tehosuo-jakerrosainetta, valmistetaan soveltamalla lämpömuovaustekniikkaa. Tällöin muodostetaan yhteenekstruoidut foliot enem- 2 76755 män tai vähemmän muotopysyviksi säiliöiksi. Tunnetaan sellaisia säiliöitä, jotka alunperin suljetaan lämpösaumaukselia, esim. hitsaamalla tai liimaamalla (esim. hot-melt) tai ultraäänihitsauksella. Lämpösaumauksessa on tärkeää, että seinämäpaksuus joko kannessa tai säiliörungossa on hyvin pieni tarvittavan lämmönjohtumisen saavuttamiseksi laitosalueelle .

Aikaisemmin tunnetut muovisäiliöt, joissa on käytetty teho-suojakerrosta, avataan tavallisesti työkalulla, esim. veitsellä, jolloin kansi murtuu avattaessa, eikä sitä voida käyttää uudelleen sulkemaan säiliötä. Tilanne on lisäksi sellainen, etä mitään tunnetuista tehosuojaominaisuuksilla varustetuista säiliöistä ei ole varustettu kannella, joka olisi uudelleen suljettavissa ensimmäisen avauksen jälkeen.

Tämän keksinnön tuloksena saadaan ratkaisu edellä esitettyihin ongelmiin ja poistetaan edellä esitetyt haitat. Keksinnölle on tunnusomaista, että ensimmäinen kiinnitysosa on tiiviillä liitoksella pysyvästi liitetty laippaan ja liitoselimen toinen kiinnitysosa on tiiviillä liitoksella pysyvästi liitetty kanteen, jolloin alkuperäissuljetussa säiliössä liitoselin tiivistävästi kiinnittää kannen säiliö-runkoon ja että li itos-elimeen on ensimmäisen kiinnityosan ja toisen kiinnitysosan välille järjestetty heikennysvyöhyke, josta suoritetaan alkuperäissuljetun säiliön avaamiseksi tarkoitettu revintä, jolloin kiinnitysosat irtoavat toisistaan .

Erillisen elimen käyttäminen liitoselimenä säiliörungon ja kannen välillä antaa suuren vapauden säiliörungon, liitos-elimen ja kannen sekä näiden välisten keskinäisten liitos-pintojen muotoilemisessa sekä ennen alkuperäissuljentaa että sen li 3 76755 jälkeen. Rakenne tekee siten mahdolliseksi optimimuodon antamisen liitospinnoille tiivistävän ja varman uudelleen sulkemisen mahdollistamiseksi, johon tietyissä suoritusmuodoissa kuuluu myös napsautustoiminta. Niissä keksinnön suoritus-5 muodoissa, joissa alkuperäissuljetun säiliön avaaminen tapahtuu repäisymenettelyllä, varustetaan säiliö heikennys-vyöhykkeellä. Kun heikenneysvyöhyke on järjestetty liitoselimeen, se sijaitsee kummankin kiinnitysosan välisellä alueella.

Suositellussa suoritusmuodossa varustetaan liitoselin elimen 10 alapuolelta alaspäin suunnatulla laipalla, jonka ulompi rajapinta suljetussa säiliössä sovittuu tiukasti säiliörungon suuaukkoseinämän sisempään suuaukkopintaan.

Keksinnön sellaisessa suoritusmuodossa, jossa heikennysvyö-hyke on järjestetty ensimmäisen kiinnitysosan ja toisen kiin-15 nitysosan väliselle alueelle, vapautuvat kummatkin kiinnitys-osat toisistaan säiliön avaamisen yhteydessä ja muodostavat avaamisen jälkeen vastaavasti säiliörungon suuaukko-osan ja kannen osia.

Vielä eräässä suositellussa suoritusmuodossa ovat liitoseli-20 men kummatkin kiinnitysosat toisiinsa nähden siirretyt sekä aksiaalisesti että liitoselimen keskiakselin suhteen, jolloin näiden kummankin kiinnitysosan välille on järjestetty alas-päinsuuntautuva materiaaliosa. Alaspäin suuntautuva materi-aaliosa muodostaa terävän kulman liitoselimen akselin kanssa, 25 minkä lisäksi toinen kiinnitysosa edullisesti sijaitsee alemmalla tasolla kuin ensimmäinen kiinnitysosa. Kansi on yleensä varustettu ylöspäin suunnatulla laipalla, joka liittyy alaspäin suunnatun materiaaliosan alempaan osaan ja muodostaa terävän, edullisesti jonkin verran suuremman kulman säiliön 30 (liitoselimen) akselin kanssa kuin alaspäin suunnattu materiaaliosa. Kansi on lisäksi siten suunniteltu, että kun säiliö-runko ei ole suljettu, kannen ylöspäin suunnatun laipan mak- 4 76755 simikehä on jonkin verran suurempi kuin säiliörungon sisemmän suuaukkopinnan kehä. Kun kansi on asetettu säiliöön, jännittyy ylöspäin suunnattu laippa siten jousimaisesti sisempää suuaukkopintaa vasten ja muodostaa tällöin tehokkaan tiivis-5 teen sitä vasten. Suoritusmuodolla tasoitetaan myös säiliö-rungon mahdolliset mittapoikkeamat, ja se vähentää siten tarkkuusvaatimuksia säiliörunkoa, liitoselintä ja kantta valmistettaessa.

Edellisessä kappaleessa kuvattuja suoritusmuotoja täydenne-10 tään tietyissä sovellutusesimerkeissä säiliörungon vinoonsi-joitetulla materiaaliosalla siirryttäessä suuaukon pääasiassa pystysuorasta suuaukko-osasta säiliörungon ulospäin suunnattuun laippaan. Liitoselimen heikennysvyöhyke järjestetään tällöin vinoonsijoitetun materiaaliosan yläpuolella olevalle 15 alueelle, jolloin uudelleen suljetussa säiliössä kansi saa aseman, joka on lähempänä säiliön pohjaa kuin alkuperäissul-jetussa säiliössä. Paikkamuutos osoittaa, että alkuperäissul-jettu säiliö on avattu ja sen jälkeen jälleen suljettu.

Vielä eräässä suoritusmuodossa varustetaan kansi pääasiassa 20 pystysuoralla seinämäosalla, joka suljetussa säiliössä sovit-tuu tiukasti liitoselimen alaspäinkulkevaa laippaa vasten. Heikennysalue on järjestetty liitoselimeen, ja sen kiinnitys-alueen säiliörungon ulospäin suunnattuun laippaan (suulaippa) ulkopuolelle. Avattaessa alkuperäissuljettua säiliötä eroaa 25 kansi pystysuorine osineen kiinnityselimen siitä osasta, joka on kiinnitetty säiliörunkoon ja siten myös liitoselimen alaspäin suunnatusta laipasta. Säiliötä uudelleen suljettaessa sijoittuu kannen pystysuora osa tiivistävästi liitoselimen alaspäin suunnattua laippaa vasten.

30 Vielä eräässä suoritusmuodossa, jossa halutaan napsautustoi-mintaa, varustetaan edellisessä kappaleessa kuvattu säiliö kannella, jossa on pääasiassa pystysuora seinämäosa, joka alaosastaan on varustettu mutkamaisella ulokkeella. Alkuperäis-suljetussa ja uudelleensuljetussa säiliössä napsahtaa uloke 5 76755 liitoselimen alaspäin suunnatun laipan alle, jolloin aikaansaadaan haluttu napsautustoiminta.

Vielä eräässä keksinnön suoritusmuodossa on säiliörungon suuaukko-osa siirretty ulospäin verrattuna säiliörungon sen alla 5 sijaitsevaan seinämään alueella, joka on lähinnä säiliörungon ulospäin suunnattua laippaa. Näin muodostuu sisäpuolinen porras heti säiliörungon suulaipan alapuolelle. Kansi on muodoltaan kuppimainen ja liittyy liitoselimeen siten, että kannen reuna kääntyy joko ylöspäin tai alaspäin alkuperäissuljetussa 10 säiliössä. Liitoselimen heikennysvyöhyke on järjestetty kannen reunan ulkopuolelle. Lisäksi kannen muoto on sovitettu aikaisemmin mainitun portaan muotoon ja/tai sijoitukseen, mikä merkitsee, että sekä alkuperäissuljetussa että uudelleensul-jetussa säiliössä kansi nojaa portaaseen. Varsinkin alkuperäis-15 suljetulla säiliöllä tämä merkitsee varmuutta ei-toivottua avautumista vastaan, kun kannen keskiosiin kohdistuu alaspäin suunnattuja voimia esim. kun joukko säiliöitä pinotaan päällekkäin kuljetuksessa, varastoinnissa jne.

Niissä suoritusmuodoissa, joissa liitoselimellä ja kannella 20 on sellainen keskinäinen asema, joka aikaansaa sen, että liitoselin muodostaa ulkoisen rajapinnan yhdistelmälle liitos-elin/kansi alkuperäissuljetussa säiliössä, varustetaan liitoselin yleensä erityisellä tartuntaelimellä. Tartuntaelin sijoitetaan tällöin lähelle liitoselimen heikennysvyöhykettä 25 ja avausvoimat kohdistuvat pääasiassa ainoastaan liitoselimen sellaiseen materiaaliin, joka sen muiden tehtävien johdosta jo on suhteellisen vahvaksi mitoitettu. Kannen materiaalin valinta ja mitoitus voidaan siten yleensä tehdä riippumatta rasituksista, joita säiliön avaamisen yhteydessä esiin-30 tyy.

Keksintö soveltuu erityisesti käytettäväksi suoritusmuodoissa, joissa säiliörunko ja/tai kansi lämpömuovataan laminaa-tista, joka sisältää tehosuojamateriaalia. Säiliörungon, liitoselimen ja kannen yhdistelmä muodostetaan silloin joidenkin 6 76755 edellä kuvattujen suoritusesimerkkien mukaisesti. Suojakerros ympäröi tällöin pääasiassa kokonaan sen tyhjän tilan, joka muodostuu suljettuun säiliöön. Niillä alueilla, joista puuttuu suojakerros, ovat säiliön sisä- ja ulkopintojen väliset 5 etäisyydet varsin suuria, mikä mahdollistaa säiliön vaadittujen suojaominaisuuksien saavuttamisen. Peittämällä esim. liitoselimen ne sivut, jotka eivät ole kosketuksessa säiliön sisältöön, erityisellä suojakerroksella, voidaan suljetun säiliön suojaominaisuuksia edelleen parantaa.

10 Keksintöä kuvataan lähemmin viitaten joukkoon piirustuksia, jotka esittävät aksiaalisia osaleikkauksia säiliön suuaukko-alueesta keksinnön eri suoritusmuodoissa, ja joissa kuvat 1 a-i esittävät suoritusmuotoa, jossa liitoselimessä on alaspäin suunnattu laippa, joka rajoittuu liitoselimen 15 sisäkehään, kuvat 2 a-j esittävät suoritusmuotoa, jossa liitoselimen alaspäin suunnattu laippa sijaitsee liitoselimen kummankin kiinnitysosan välissä, kuvat 3 a-k esittävät suoritusmuotoa, jossa liitoselimen 20 kiinnitysosat muodostavat aksiaalisesta siirretyt ympärikul-kevat laipat, kuvat 4 a-b esittävät suoritusmuotoa, jossa säiliörungon ulospäin suunnatun laipan ja pääasiassa pystysuoran suuaukko-seinämän välillä on vino siirtymä, 25 kuvat 5 a-d esittävät suoritusmuotoa, jossa ensimmäisen kiinnitysosan ja säiliön suulaipan kiinnitysalueen ulkopuolelle on järjestetty heikennysvyöhyke, kuvat 5 e-j esittävät suoritusmuotoja, joissa kansi on varustettu mutkamaisella ulokkeella napsautustoiminnan aikaan-30 saamiseksi liitososan pystysuoran laipan kanssa,

II

7 76755 kuvat 6 a-f esittävät suoritusmuotoja, joissa säiliörungon suuaukko-osa on varustettu portaalla kannen tukemiseksi suljetussa säiliössä ja kuvat 7 a-c esittävät esimerkkiä suojakerroksen käytöstä kek-5 sinnön suoritusmuodoissa.

Kuvissa 1 a-i on esitetty kansi 40, joka on muodostettu pääasiassa tasapintaiseksi ympyräksi, säiliörunko 10 suuaukko-osineen 11, jonka suuaukkoseinämä 14 yläosassaan päättyy ulospäin suunnattuun laippaan 12. Kehämäinen liitoselin 20, (jo-10 ta jatkossa yleensä kutsutaan liitoselimeksi) on varustettu ympärikulkevalla laipalla 28, jonka ulkokehä pääasiassa vastaa säiliörungon ulospäin suunnatun laipan 12 kehää, ja jonka alempi materiaalialue muodostaa ensimmäisen kiinnitysosan 21, ja jonka ylempi materiaalialue muodostaa toisen kiinnitys-15 osan 22, jotka on tarkoitettu toimimaan yhdessä laipan 12 ja vastaavasti kannen 40 kanssa. Ensimmäisessä kiinnitysosassa on alapinta 23, joka on varustettu hitsauskohdalla 31, ja toisessa kiinnitysosassa on yläpinta 24, joka on varustettu hitsauskohdalla 32. Liitoselimen keskusaukkoa rajoittaa alas-20 päin suunnattu laippa 25, jonka ulkokehä ja muoto pääasiassa vastaavat suuaukko-osan sisäpuolisen suuaukkopinnan 13 kehää ja muotoa.

Kuva 1 a esittää kantta 40, liitoselintä 20 ja säiliörunkoa 10 toisistaan erillään, kun taas kuva 1 b esittää sanottuja 25 osia toisiaan vasten sijoitettuna. Hitsauskohdat 32, 31 saavat tällöin aseman, jossa ne sijaitsevat kantta 40 ja vastaavasti säiliörungon laippaa 12 vasten. Tuotaessa alueelle ultraäänivärähtelyä, esim. ns. sonotrodia käyttämällä, ja samalla painamalla kansi ja laippa yhteen toisiaan vasten, 30 tapahtuu hitsauskohdista alkaen kannen 40, liitoselimen 20 ja laipan 12 välinen yhteenhitsautuminen (vrt. kuva 1 c), jolloin muodostuu hitsiliitos 62 kannen ja liitoselimen välille ja hitsiliitos 61 laipan ja liitoselimen välille.

8 76755

Tietyissä suoritusmuodoissa varustetaan, kuten kuvissa 1 d-h on esitetty, säiliörunko heikennysvyöhykkeellä 17 helpottamaan alkuperäissuljetun säiliön avaamista. Heikennys-vyöhyke muodostetaan edullisesti materiaalia ohentamalla, 5 mikä aikaansaadaan uralla 18, joka yleensä muodostetaan ainoastaan toiseen säiliörungon rajapinnoista. Esitetyssä suoritusesimerkissä on ura järjestetty säiliörungon ulkopintaan ja alueelle, joka on laipan 12 sen alueen sisäpuolella, jossa liitoselimen 20 ja laipan 12 yhteenliittäminen 10 tapahtuu. Heikennysvyöhyke aikaansaadaan toisissa suoritus- vaihtoehdoissa lujuudeltaan heikennettyinä ainesalueina, jotka on muodostettu esim. aineskiteytyksellä.

, Kuvissa 1 d-h esitetyllä heikennysvyöhykkeen 17 sijoituksel la muodostavat kansi 40, liitoselin 20 ja säiliörungon suu-15 osa säiliön alkuperäissuljennan jälkeen yhtenäisen yksikön (vrt. kuva 1 f). Alkuperäissuljettua säiliötä avattaessa nostetaan laipan 12 ulko-osaa ylöspäin, jolloin laipan ja säiliörungon välinen liitos murtuu heikennyksestä 17 (vrt. kuva 1 g). Esitetyllä heikennysvyöhykkeen sijoituksella, ts. si-20 joituksella laippaan 12 ja sen alueen sisäpuolelle, jossa laippa on kiinnitetty liitoselimeen 20, aikaansaadaan se, että säiliötä uudelleen suljettaessa (vrt. kuva 1 h) kiinnittyy se reunaosa 19, joka muodostuu alkuperäissuljettua säiliötä avattaessa, liitoselimessä 20 kiinniolevan laipan 25 12 osan ja liitoselimen alaspäin suunnatun laipan 25 väliin.

Uudelleensuljentaelin, joka käsittää kannen 40 ja liitoselimen 20 siinä kiinniolevine laipan 12 osineen, on erityisen muotopysyvä, jolloin riski tahattomasta murtumisesta, jota seuraa uudelleen suljetun säiliön ei-haluttu avautuminen tai 30 vuoto, minimoituu. Alaspäin suunnattu laippa 25 nojaa säiliön avaamisen alkuvaiheessa suureunan sisäpintaan ja estää säiliön suureunaosan murtumisen. Siten minimoituu riski läikkymisestä silloin, kun säiliö esim. sisältää nestettä.

9 76755

Kuva 1 i esittää kehyksenmuotoisen liitoselimen 20 sellaista suoritusmuotoa, jossa hitsauskohdat 31, 32 ovat toisiinsa nähden siirrettyjä suhteessa säiliön keskiakseliin. Kuvassa on lisäksi ylempi hitsauskohta 32 esitetty sijoitetuksi alem-5 man hitsauskohdan 31 sisäpuolelle, mutta tietyissä suoritusmuodoissa on sijoitus päinvastainen. Liitoselimen hitsaus laippaan 12 ja kanteen 40 tapahtuu kahdessa vaiheessa, jolloin liitoselin 20 ja säiliörungon suulaippa 12 yhdistetään erillisenä vaiheena ja liitoselin ja kansi 40 erillisenä vai-10 heena. Kummankin vaiheen suoritusjärjestystä voidaan keksinnön mukaisesti vapaasti vaihdella.

Kuvat 1 a-i esittävät keksinnön pääasiallisia suoritusmuotoja, jotka ovat sopivia käytettäviksi, kun alkuperäissuljetun säiliön oletetaan joutuvan alttiiksi suurille rasituksille, esim. 15 mekaanisille sellaisille.

Tässä esitetyn kaltainen alkuperäissuljettu säiliö avataan muotoon ja rakenteeseen, mutta tällainen säiliö on ymmärrettävästi helppo avata myös käyttämällä veistä tai muuta terävää esinettä.

20 Kuvat 2 a-j esittävät suoritusmuotoa, jossa liitoselimen 20a ensimmäinen kiinnitysosa 21 muodostaa renkaanmuotoisen ulkoalueen ja sen toinen kiinnitysosa 22 renkaanmuotoisen sisä-alueen, joita erottaa alaspäin suunnattu laippa 25. Heikennys 27, joka on edullisesti muodostettu uraa 33 käyttäen, 25 on järjestetty ensimmäisen kiinnitysosan hitsauskohdan 31 ja alaspäin suunnatun laipan 25 välille. Kuvissa on lisäksi esitetty hitsauskohdat 31,32, jotka on järjestetty kummankin kiinnitysosan alapinnoille 23 a,b. Tietyissä suoritusmuodoissa järjestetään kuitenkin toisen kiinnitysosan 22 hitsauskoh-30 ta 32 liitoselimen yläpuolen 24 yhteyteen. Säiliön avaamisen helpottamiseksi liitoselimeen 20 on kiinnitetty tartuntaelin 53.

10 76755

Kuva 2 h esittää päällyskuvantoa alueesta osan suljetun säiliön suuaukkoreunaa ympärillä. Kuvassa esitetään selvästi tartuntaelimen 53 sijoitus ja liittyminen liitoselimeen 20a. Kuvat 2 i-j havainnollistavat säiliön avaamista.

5 Ennen säiliön täyttämistä yhdistetään liitoselin 20a kanteen 40 siten, että elin ja kansi viedään toisiaan vasten ja puristetaan yhteen ultraäänilähettimen 50 ja vastimen 51 välissä (vrt. kuva 2 b). Näin muodostetaan hitsiliitos 62, joka tiiviisti liittää yhteen liitoselimen ja kannen yhdeksi yksilö köksi (vrt. kuva 2 c). Säiliön sulkemiseksi viedään liitos-elimen ja kannen käsittävä yksikkö säiliön suulaipan 12 kohdalle siten, että liitoselimen alaspäin suunnattu laippa 25 työntyy säiliörungon suuaukko-osaan. Ultraäänilähetintä ja vastinta käyttäen yhdistetään sen jälkeen liitoselimen ren-15 kaanmuotoinen ulkolaippa suuosan laippaan 12 hitsausmenette-lyllä, joka vastaa äsken kuvaan 2 b liittyen kuvattua. Näin muodostetaan hitsisauma 61, joka tiiviisti yhdistää liitos-elimen 20a sekä liitoselimessä kiinniolevan kannen 40 säiliö-runkoon, jolloin säiliön alkuperäissuljenta on loppuunsuori-20 tettu. Kuvissa 2 a-g kansi 40 on esitetty muodoltaan tasaisen pyöreänä, mutta alan ammattimiehelle on ilmeistä, että ainoa kannelle asetettava vaatimus ottaen huomioon tässä kappaleessa kuvatun tekniikan, on se, että kannen muodon tulee sallia vaadittava kontakti liitoselimen 20a ja kannen välillä vaadi-25 tun yhteenhitsautumisen saavuttamiseksi.

Alkuperäissuljettua säiliötä avattaessa repäistään säiliö auki heikennysvyöhykkeestä 27, jolloin liitoselin 20a jakautuu ensimmäiseen kiinnitysosaan 21, joka jää kiinni säiliörungon 10 laippaan 12 ja sen jälkeen muodostaa osan avatun säiliön 30 suureunaosasta (suulaipasta), ja toiseen kiinnitysosaan 22 ja siihen kuuluvaan alaspäin suunnattuun laippaan 25, jolloin kiinnitysosa 22 pysyy kiinni kannessa 40 (vrt. kuva 2 f) ja tämän jälkeen muodostaa osan avatun säiliön uudelleensulkemis-elimestä (kannesta). Säiliötä uudelleen suljettaessa tuodaan

II

n 76755 kannen 40, kiinnitysosan 22 ja alaspäin suunnatun laipan 25 muodostama uudelleensulkemiselin 40,22,25 takaisin paikkaan ennen säiliön avaamista. Alaspäin suunnatun laipan 25 ulkopinta 29 sovittuu tällöin tiukasti suuaukkoseinämän 14 sisä-5 suupintaa 13 vasten ja nojaa siten tiivistävästi siihen (vrt. kuva 2 g).

Kuvat 3 a-i esittävät suoritusmuotoa, jossa liitoselin 20b on varustettu ympärikulkevalla ulkolaipalla 28 ja ympärikul-kevalla sisälaipalla 29, joita yhdistää alaspäin suunnattu 10 osa 30, jossa on ympärikulkeva ulkopinta 37. Alaspäin suunnattu osa 30 muodostaa terävän kulman A säiliön akselin kanssa. Ympärikulkevalla ulkolaipalla on siten vastaavuutensa aikaisemmin esitettyyn ensimmäiseen kiinnitysosaan 21 ja ympärikulkevalla sisälaipalla on vastaavuutensa aikaisemmin esi-15 tettyyn liitoselimen kiinnitysosaan 22. Kansi 40b on ulkokehäänsä liittyen varustettu ylöspäin suunnatulla laipalla 41, jossa on ympärikulkeva ulossuunnattu pinta 48. Laippa 41 muodostaa terävän kulman B säiliön akselin kanssa. Kulma B on suositellussa suoritusmuodossa suurempi kuin kulma A.

20 Ultraäänilähetintä 50 käyttäen yhdistetään ympärikulkeva si-sälaippa 29 (toinen kiinnitysosa) kanteen 40b sen yläpintaan (vrt. kuvat 3 b-c). Liitoselimen ja kannen muodostama yksikkö tuodaan sen jälkeen säiliön suuaukko-osaan 11, minkä jälkeen ympärikulkeva ulkolaippa 28 vastaavalla tavalla kuin 25 edellä on kuvattu ultraäänihitsausta käyttäen yhdistetään suuosan 11 ulospäin suunnattuun laippaan 12. Alkuperäissul-jetussa säiliössä on kannen ylössuunnattu laippa 41 siten joustavasti puristettu ympärikulkevan ulkolaipan 28 ja sisä-laipan välistä alassuunnattua osaa 30 vasten, jolloin ylös-30 suunnattu laippa tiivistävästi nojaa suuaukko-osan sisäpintaan 13 (vrt. kuvat 3 d-f).

Avattaessa alkuperäissuljettua säiliötä nostetaan vastaavalla tavalla kuin kuvissa 2 i ja j on esitetty kannen keskiosa 12 76755 ylöspäin kielimäisen tartuntaelimen 53 avulla, jolloin kannen keskiosan ja säiliörungon välinen liitos murtuu heiken-nysvyöhykkeellä 27 (vrt. kuva 3 g). Liitoselimen ympärikul-kevan ulkolaipan (ensimmäinen kiinnitysosa 21) ulko-osa 34 5 jää siten kiinni suuosan ulossuunnattuun laippaan 12 ja muodostaa siten sille mittastabiloivan vahvennuksen. Säiliötä uudelleen suljettaessa viedään kansi jälleen alas suuaukkoon, jolloin kannen ylöspäin suunnattu laippa 41 uudelleen jousi-jännittyy alaspäin suunnatun osan 30 ympärikulkevaa pintaa 10 37 vasten ja siten ulospäin suunnatulla pinnallaan 48 tiivis- tävästi nojaa suuaukon sisäpintaan 13.

Kuvat 3 j-k esittävät liitoselimen 20c vaihtoehtoista suoritusmuotoa, jossa tämä on varustettu ympärikulkevalla ulkolai-palla 28 ja ympärikulkevalla sisälaipalla 29, joita yhdistää 15 alaspäin suunnattu osa 30, jota vasten kansi 40c on kiinnitetty hitsiliitoksella 62. Liitoselin 20c on mitoitettu suljetussa säiliössä edullisesti sovittuinaan tiukasti ulkokehä-pinnallaan 37 alaspäin suunnatussa materiaaliosassa 30 säiliörungon suuaukkoseinämän 14 sisäpintaan 13. Suuaukkoseinämä 20 14 liittyy säiliörungon seinämään 60 portaalla 63, joka tukee kantta 40c ja estää alkuperäissuljetun säiliön asiaankuulumattoman murtumisen kanteen tai liitoselimeen vaikuttavien alaspäin suunnattujen voimien vaikutuksesta. Muut viitenumerot tarkoittavat elimiä, joilla on suora vastaavuutensa kuvissa 25 3 a-g.

Kuva 3 j esittää alkuperäissuljettua säiliötä. Säiliön alkuperäissul jenta tapahtuu tekniikalla, jota on aikaisemmin kuvattu kuviin 3 a-g liittyen. Kuva 3 k esittää säiliötä sitä avattaessa. Tarttumalla tartuntaelimestä 53 (ei esitetty ku-30 vissa) on nostettu liitoselimen 20c keskiosa sekä tähän kiinnitetty kansi 40c. Alkuperäissuljetusta säiliöstä murtuu tällöin heikennysliitos 27. Kuvasta 3 k käy ilmi, että myös avattu säiliö voidaan sulkea uudelleen. Niissä suoritusmuodoissa, joissa alaspäin suunnatun materiaaliosan 30 ulkopinta

II

13 76755 37 tiukasti sovittuu suuaukko-osan sisäpintaan 13, aikaansaadaan materiaalin joustavuudella tiivis yhteys vastaavasti pintojen 37 ja 13 välille, jolloin myös uudelleensuljenta on tiivis. Tiukka sovitus suuosan sisäpintaa 13 vasten saa 5 lisäksi aikaan hyvän kiinnittyvyyden liitoselimen 20c ja säiliörungon suuaukko-osan välille, mikä antaa vaadittavaa stabiliteettia ja varmuutta uudelleensuljetun säiliön tahatonta avautumista vastaan. Tähän vaikuttaa osaltaan porras 63, joka yhdessä kannen 40c kanssa saa aikaan hyvän mekaa-10 nisen stabiliteetin. Jäljelle jäänyt kiinnitysosa 21 antaa osaltaan avatun säiliön suuosalle hyvän stabiliteetin.

Kuvat 4 a-b esittävät suoritusmuotoa, jossa liitoselimen 20 muoto vastaa kuviin 3 a-i liittyen kuvattua, ja jossa kannella on tätä vastaavat muodot, ja jossa siirtymä suuosan pää-15 asiassa pystysuoran suuaukkoseinämän 14 ja ulospäin suunnatun laipan 12 välillä on aikaansaatu vinoonasetetulla mate-riaaliosalla 15. Heikennys 27 on alkuperäissuljetussa säiliössä järjestetty vinoonasetetun materiaaliosan 15 yläpuolella olevalle alueelle, minkä johdosta säiliötä uudelleen sul-20 jettaessa saa kansi alemman aseman kuin alkuperäissuljetussa säiliössä. Alueella 28b heikennyksen 27 sisäpuolella olevan ympärikulkevan ulkolaipan 28a ja sen alla olevan vinoonasetetun materiaaliosan välinen etäisyys merkitsee lisäksi, että alkuperäissuljetun säiliön avaaminen voidaan aloittaa myös 25 siten, että heikennyksen 27 sisäpuoliselle alueelle on kohdistettu painetta, jolloin kansi murtuu heikennyksestä ja sitten joutuu asemaan, jossa se nojaa vinoon asetettuun mate-riaaliosaan 15.

Kuvat 5 a-j esittävät suoritusmuotoja, joissa liitoselin 20d 30 on muotoiltu siten, että sen toinen kiinnitysosa 22 sijaitsee ensimmäisen kiinnitysosan 21 ulkopuolella ja että se työntyy suuaukko-osan ulospäin suunnatun laipan 12 ulkopuolelle. Lisäksi heikennys 27 on järjestetty pääasiassa linjaan ulospäin suunnatun laipan ulkorajapinnan 16 kanssa. Liitoselimen 14 76755 alaspäin suunnattu laippa 25 sijaitsee sekä heikennyksen 27 että hitsauskohdan 31 sisäpuolella toimien yhdessä suuaukko-osan sisäpinnan 13 kanssa. Juuri mainittu hitsauskohta sijaitsee heikennyksen 27 ja alaspäin suunnatun laipan 25 vä-5 Iissä.

Kuvissa 6 a-d on esitetty ensimmäinen kuvien 5 a-i mukaisten suoritusmuotojen sovellutus. Suoritusjärjestys yhdistettäessä kantta 40, liitoselintä 20 ja säiliörunkoa 10 toisiinsa on nyt suositellussa sovellutuksessa päinvastainen aikaisemmin 10 kuvattuun verrattuna. Ensimmäisessä vaiheessa asetetaan liitoselin 20d siten, että sen ensimmäinen kiinnitysosa 21 nojaa ulospäin suunnattuun laippaan 12, ja kiinnitysosa ja laippa sijoitetaan ultraäänilähettimen 50 ja vastimen 51 väliin. Tuomalla ultraääntä ensimmäisen kiinnitysosan mate-15 riaaliin ja samanaikaisesti siirtämällä ultraäänilähetintä ja vastinta toisiaan vastaan, muodostetaan hitsisauma 61 ja liitoselin 22d kiinnittyy säiliörunkoon 10 (vrt. kuva 5 c).

Sen jälkeen tuodaan kansi 40 kiinni ympärikulkevaan ulkolaip-paan ts. toiseen kiinnitysosaan 22 ja hitsataan siihen kiin-20 ni hitsauskohdan 32 alueella, jolloin muodostuu hitsisauma 62 (vrt. kuva 5 d).

Suositellussa sovellutuksessa on kansi 40d (vrt. kuvat 5 e-j) muodostettu siten, että siinä on ulospäin suunnattu laippa 42 ja sen sisäpuolella sijaitseva keskikansiosa 43. Ulospäin 25 suunnatun laipan 42 ja keskiosan 43 välisellä alueella muodostuu kansi pääasiassa pystysuorasta seinämäosasta 45, jossa on ulkopuolinen rajapinta 56. Pystysuorassa seinämäosassa on myös liittyen sen ulkopuoliseen rajapintaan 56 ulospäin suunnattu mutka 46. Ulospäin suunnatun laipan 42 alapinnan 47 ja 30 mutkan 46 välinen etäisyys vastaa pääasiassa ensimmäisen kiinnitysosan 21 yläpuolen 38 ja liitoselimen alaspäin suunnatun laipan 25 alarajapinnan 36 välistä etäisyyttä (vrt. kuvat 5 f-i). Kuvassa 5 j esitetyssä suoritusmuodossa on liitoselin 20f varustettu sisämutkalla 86, johon kannen pystysuorassa 11 is 76755 seinämäosassa 45 oleva ulkomutka 46 napsahtaa suljetussa säiliössä. Säiliörungon seinämässä 14 on tätä vastaava mutka 87. Vaihtoehtoisesti käytetään säiliön keskustaan suunnattuja mutkia säiliön seinämässä 14, liitoselimessä 20f ja 5 kannen pystysuorassa seinämäosassa 45 edellä kuvattua vastaavan napsautustoiminnan aikaansaamiseksi. On selvää, että ul-komutkat ja vastaavasti sisämutkat tietyissä suoritusmuodoissa järjestetään vain rajatuille osille esim. kannen pystysuoran seinämäosan 45 kehää. Pystysuora seinämäosa 45 muodostaa 10 suositellussa suoritusmuodossa ulkorajan U-muotoisessa siirtymässä 57 kannen keskiosan 43 ja kannen laipan 42 välillä, jolloin siirtymän sisärajan muodostaa sisäpuolinen pystysuora seinämäosa 58.

Kansi 40c kiinnitetään liitoselimellä 20 varustettuun säiliö-15 runkoon (vt. kuvat 5 f-g) siten, että toisen kiinnitysosan 22 alapuoli tuodaan kiinni vastimeen 51, minkä jälkeen kansi 40c tuodaan kiinni toisen kiinnitysosan 22 hitsauskohtaan 32. Ultraäänilähetin 50 puristaa kannen ulospäin suunnatun laipan 42 alapuoleltaan 47 hisauskohtaa 32 vasten, jolloin toinen 20 kiinnitysosa 22 yhdistyy kanteen 40c (vrt. kuvat 5 f-g) siten, että muodostuu hitsisauma 61. Kansi siirtyy liitoselimeen 20d hitsattaessa jonkin verran alaspäin säiliön pohjaa kohti, ja mutka 46 napsahtaa alaspäin suunnatun laipan 25 alarajapinnan 36 taakse.

25 Avattaessa alkuperäissuljettua säiliötä nostetaan toista kiin-nitysosaa 22 ylöspäin, jolloin toisen kiinnitysosan ja ensimmäisen kiinnitysosan 21 välinen liitos murtuu heikennyksestä 27, ja kansi sekä kanteen kiinnitetty toinen kiinnitysosa 22 voidaan poistaa säiliöstä (vrt. kuva 5 h). Säiliötä uudelleen 30 suljettaessa viedään kansi alas säiliörungon suuaukkoon, jolloin mutka 46 jälleen 'napsahtaa alaspäin suunnatun laipan 25 alemman rajapinnan 36 taakse ja siten kiinnittää kannen säi-liörunkoon. Kansimateriaalin jousipalautusvoimasta johtuen puristuu kannen pystysuora seinämäosa 45 säiliörungon suu- 16 7 6 7 5 5 aukkoseinämän 14 suuntaan, jolloin pystysuoran seinämäosan ulkopuolinen rajapinta 56 tiivistävästi nojaa alaspäin suunnatun laipan 25 sisärajapintaan 39.

Esitetyllä rakenteella, jossa osa liitoselimestä 20d (toinen 5 kiinnitysosa 22) jää kannen yhteyteen sen ulospäinsuunnatussa laipassa 42, ja ensimmäinen kiinnitysosa 21 sekä liitoselimen alaspäin suunnattu laippa 25 jäävät suuaukko-osan ulospäin suunnatun laipan 12 yhteyteen, saavutetaan se, että sekä kansi että suuosan dimensiot saadaan stabiloitua avatussa 10 säiliössä, jolloin päästään säiliön tiiviiseen ja varmaan uudelleensuljentaan.

Kuvat 6 a-f esittävät keksinnön suoritusmuotoja, joissa säi-liörungon suuosan suuaukkoseinämä 14 sen ulospäin suunnatun laipan 12 vieressä on siirretty säiliörungon 10a sen alapuo-15 lella sijaitsevaan seinämään 60 verrattuna.

Kuvissa 6 a-c esitetään ensimmäinen suoritusmuoto, jossa suu-aukkoseinämän 14 ja sen alla sijaitsevan seinämän välinen siirtymä käsittää pääasiassa vaakasuoran seinämäosan 59, jonka ylärajapinta muodostaa säiliörunkoon sen sisällä olevan 20 portaan 63. Porras päättyy tällöin suuaukkoseinämän sisempään rajapintaan 13.

Liitoselimen 20a muoto vastaa pääasiassa muotoa, jota on kuvattu kuviin 2 a-g liittyen. Elimen ympäri kulkevalle ulkora-japinnalle on annettu viitenumero 26. Kansi 40e on sitä vas-25 toin varustettu alaspäin suunnatulla laipalla 65, joka tekee kannen kuppimaisen näköiseksi. Alaspäin suunnatun laipan ul-korajapinnalla on kuvissa viitenumero 66 ja laipan alareuna-pinnalla viitenumero 64.

Soveltamalla aikaisemmin kuvattua tekniikkaa liitetään liitos-30 elin 20a kanteen 40e, jolloin alaspäin suunnattu laippa 65 sijaitsee liitoselimen 20a alaspäin suunnatun laipan 25 vieressä

II

17 76755 ja sen sisäpuolella. Suositeltavasta alaspäin suunnatun laipan ulkorajapinta 66 nojaa tällöin liitoselimen 20a alaspäin suunnatun laipan 25 sisärajapintaan. Liitoselimen ja kannen yhdistelmä asetetaan sitten säiliörungon suuaukkoon, minkä 5 jälkeen juuri esitetty yhdistelmä yhdistetään esim. uudella hitsausmenettelyllä säiliörungon laippaan 12 siten, että muodostuu hitsisauma 61.

Säiliörunko 10a ja vastaavasti liitoselimen 20a ja kannen 40e yhdistelmä ovat siten mitoitettuja, että liitoselimen en-10 simmäisen kiinnitysosan 21 ja säiliörungon ulospäin suunnatun laipan 12 yhdistämisen jälkeen nojaa kannen alaspäin suunnatun laipan 65 alareunaosa 64 portaaseen 63. Tällä saavutetaan se, että alkuperäissuljettu säiliö on suojattu tahatonta avautumista vastaan siinä tapauksessa, että kanteen 40e koh-15 distuu alaspäin suunnattuja voimia heikennyksen 27 sisäpuolelle, koska (esim. pinottaessa täytettyjä säiliöitä päällekkäin) porras 63 ottaa vastaan nämä voimat.

Alkuperäissuljettua säiliötä avattaessa murretaan liitos hei-kennysvyöhykkeestä 27 siten, että liitoselin nostetaan ylös 20 heikennysvyöhykkeen sisäpuolelta. Liitoselimeen on tavallisesti kiinnitetty tartuntaelin, esim. läppä, rengas, tms., kuten jo esim. kuvissa 2 i-j on esitetty, nostamista helpottamaan.

Avattua säiliötä uudelleen suljettaessa tuodaan kansi 40e sekä kanteen kiinnitetty liitoselimen 20a osa säiliön suuaukon si-25 sään niin pitkälle, että kannen alarajapinta 64 jälleen nojaa portaaseen 63. Kannen alaspäin suunnattu laippa 65 yhdessä kanteen kiinnitetyn liitoselimen 20a osan kanssa antaa riittävän hyvän mekaanisen stabiliteetin varmistamaan tiivistävän kosketuksen liitososan alaspäin suunnatun laipan 25 ulkokehä-30 pinnan 26 ja säiliörungon suuaukkoseinämän 14 sisäpinnan 13 välillä. Juuri mainittujen pintojen väliset kitkavoimat takaavat lisäksi, ettei uudelleensuljettu säiliö tahattomasti avaudu.

ie 7 67 5 5

Kuvissa 6 d-f on esitetty kansi 40ff jossa on ylöspäin suunnattu laippa 67 vastaten kuviin 6 a-c liittyen kuvattua alaspäin suunnattua laippaa 65. Kannen ylärajapinnalla on kuvissa viitenumero 70 ja sen ulkorajapinnalla viitenumero 68. Myös 5 kansi 4Of on ulkomuodoltaan kuppimainen.

Liitoselimen 20e muoto vastaa pääasiassa muotoa, joka on kuvattu kuviin 3-4 liittyen.

Säiliörungossa 10a on säiliörungon ulospäin siirretyn suuauk-koseinämän 14 ja sen alapuolella sijaitsevan seinämän 60 vä-10 Iillä siirtymäalue 69, jossa alueen muoto ja mitat on sovitettu kannen 4Of vastaavaan muotoon ja mittoihin siirtymäalu-eella ylöspäin suunnattu^laippaan 67.

Liitoselin 20e kiinnitetään kanteen 40f ja vastaavasti säiliö-rungon laippaan 12 vastaavalla tekniikalla kuin edellä on ku-15 vattu. Alkuperäissuljennan jälkeen saavat sanotut elimet kuvasta 6f ilmi käyvän keskinäisen aseman. Säiliörungon, kannen ja liitoselimen mitat on tällöin valittu siten, että kansi 40f nojaa säiliörungon suuaukkoseinämän 14 ja sen alla sijaitsevan seinämän 60 välistä siirtymäaluetta 69 vasten. Näin saa-20 vutetaan edellä kuviin 6 a-c liittyen kuvattua vastaava varmistus alkuperäissuljetun säiliön tahatonta avautumista vastaan sekä vastaava mekaaninen stabiliteetti rakenteeseen mukaanlukien tiivistävän ja varman uudelleensuljennan.

Kuvissa 7 a-c on esitetty suoritusmuotoja, joissa keksintöä 25 sovelletaan säiliöön, joka on varustettu aineskerroksella säiliön suojaominaisuuksien parantamiseksi, ts. hapen, hiilihapon, vesihöyryn, UV-säteilyn, jne. läpäisyn pienentämiseksi. Säi-liöseinämä ja kansi on tässä varustettu suojamateriaalista olevalla sisäkerroksella 72 ja vastaavasti 73. Lisäksi lii-30 toselin 20a on varustettu suojamateriaalia olevalla pintakerroksella 74, joka suljetussa säiliössä muodostaa sen ulkoisen rajapinnan. Säiliörungon, liitoselimen ja kannen yhdistelmä 19 76755 on tässä esitetty suoritusmuotoina, jotka pääasiassa vastaavat niitä, joita aikaisemmin on havainnollistettu kuviin 2, 5 ja 6 liittyen, ja käytetyt viitenumerot vastaavat samaten näissä kuvissa käytettyjä. Valitut suoritusmuodot ovat aino-5 astaan esimerkkejä keksinnön sellaisista suoritusmuodoista, jotka on varustettu suojamateriaalikerroksella. Kaikki aikaisemmin kuvatut suoritusmuodot on luonnollisesti mahdollista toteuttaa suojakerrosta käyttäen.

Kuvista käy ilmi, että suojakerros pääasiassa ympäröi koko 10 sitä tyhjää tilaa, joka muodostuu suljettuun säiliöön. Niillä alueilla, joista suojakerros puuttuu, ovat säiliön sisäpinnan ja ulkopinnan väliset etäisyydet erityisen pitkiä, mikä kompensoi täysin suojakerroksen puuttumisen.

Tietyissä sovellutuksissa on liitoselin 20 esitetty suojama-15 teriaalia olevalla peitekerroksella. Alan ammattimiehelle on selvää, että tällainen peitekerros voidaan vaikeuksitta lisätä liitoselimelle sen jälkeen, kun tämä on valmistettu, ja että ulkopuolisen suojakerroksen käyttäminen ei vaikuta liitoselimen valmistustapaan siitä riippumatta, valmistetaanko 20 tämä ruiskupuristuksella vai lämpömuovauksella.

Suojakerroksella varustettu säiliö valmistetaan yleisesti sovelletun tekniikan mukaisesti tavallisesti lämpömuovaamalla koekstruoidut laminoidut foliot, joissa suojakerros muodostaa yhden kerroksen. On selvää, että aikaisemmin kuvattujen hei-25 kennysvyöhykkeitten 27 vastaavuuksien aikaansaamisessa esiintyy vaikeuksia säiliörungon tai kannen lämpömuovauksen yhteydessä. Erityisen ongelmalliseksi tulee tällaisten heikennys-vyöhykkeitten muodostaminen silloin, kun muodostettujen tuotteiden lähtömateriaalina on suojakerroksen sisältävä laminaat-30 ti. Käyttämällä liitoselintä ja sisällyttämällä heikennysvyö-hyke 27 liitoselimeen on siten mahdollista aikaansaada halutut säiliöt, joiden seinämät sisältävät suojakerroksen.

20 7675 5

Tietyissä sovellutuksissa ei ole toivottavaa, että täyttöaine tulee suoraan kosketukseen suojakerroksen materiaalin kanssa. Myös tällöin on keksinnöllä esitettävänään ratkaisuesimerkke-jä (vrt. kuvat 7 b-c), joissa täyttöaineen saastumisriski on 5 täysin eliminoitu tai pienennetty hyväksyttävälle tasolle.

Edellä olevasta kuvauksesta käy selväksi, että kolmannen komponentin, ts. liitoselimen, käyttäminen tuo mukanaan olennaisen parannuksen aikaisemmin sovellettuun tekniikkaan, parannuksen, jolle lyhyesti esitettynä on tunnusomaista seuraavat 10 tekijät: 1. Optimit hitsausedellytykset esim. ultraäänihitsauksessa 2. Optimi heikennysvyöhykkeen 27 muodostaminen, kun tämä muodostetaan käyttämällä heikennysuraa 3. Optimi avaustoiminta, kun liitoselin varustetaan siihen 15 yhdistetyllä sormitartuntae1imellä tai muulla avauselimellä 4. Optimi uudelleensuljentatoiminta, koska liitoselin alkupe-räissuljetun säiliön avaamisen jälkeen kompensoi puutteelliset toleranssit, riittämättömän seinäpaksuuden jne. ja siten varmistaa tiiviin uudelleensuljennan 20 5. Suuri vapaus sekä kannen että säiliörungon muotoilussa, koska liitoselin eliminoi mahdolliset ongelmat, joita voisi syntyä säiliötä alkuperäissuljettaessa ja/tai uudelleensul jettaessa valitulla kannen ja säiliörungon muotoilulla.

Kaiken kaikkiaan keksintöä käyttämällä aikaansaadaan säiliö, 25 joka on hermeettisen tiiviisti suljettu, varmistettu tahatonta avautumista vastaan, helppo avata työkaluja käyttämättä, tiiviisti uudelleensuljettavissa ja joka mahdollistaa lämpö-muovaus tekniikan käyttämisen myös yhdistelmänä tehosuojamate-riaalin kanssa.

30 Kuten jo on kerrottu, keksintöä on kuvattu viittaamalla joukkoon osaleikkauksia, jotka liittyvät säiliön suuaukkoreuna-alueeseen keksinnön eri suoritusmuodoissa. On selvää, etteivät

II

2i 76755 esitetyt sovellutusesimerkit millään tavalla ole riippuvaisia säiliön muodosta, vaan niitä voidaan käyttää säiliöihin, jotka ovat esim. pyöreitä, soikeita, suorakulmaisia, monikulmioita, jne. On myös selvää, etteivät säiliön avaamista varten 5 tarkoitetut heikennysvyöhykkeet 17,27 tietyissä suoritusmuodoissa ole järjestettyjä koko suuaukko-osan alueelle. Esim. nelikulmaisessa poikkileikkauksessa järjestetään heikennys-vyöhykkeet siten tietyissä suoritusmuodoissa vain puolen kehän ympäri ja silloin suositeltavasti kahden diagonaalisesti 10 sijaitsevan kulman välille.

Edellisen kuvauksen lisäksi keksintö käy myös selväksi seu-raavista patenttivaatimuksista.

Claims (6)

22 7 6 7 5 5

1. Uudelleensuljettava säiliö, johon kuuluu kansi (40) ja laipallinen (12) säiliörunko (10), jolloin kansi ja laippa on järjestetty suljetussa säiliössä saamaan toistensa suhteen kiinnitetyt asemat ja siten aikaansaamaan säiliön suljennan, jonka lisäksi säiliöön kuuluu myös kehysmäinen liitoselin (20), johon on järjestetty ensimmäinen kiinnitysosa (21), joka on sovitettu kiinnitettäväksi laippaan (12), ja toinen kiinnitysosa (22), joka on sovitettu kiinnitettäväksi kanteen (40), tunnettu siitä, että ensimmäinen kiinnitysosa (21) on tiiviillä liitoksella (61) pysyvästi liitetty laippaan (12) ja liitoselimen toinen kiinnitysosa (22) on tiiviillä liitoksella (62) pysyvästi liitetty kanteen (40) jolloin alkuperäissuljetussa säiliössä liitoselin (20) tiivis tävästi kiinnittää kannen säiliörunkoon ja että liitos-elimeen (20) on ensimmäisen kiinnityosan (21) ja toisen kiinnitysosa (22) välille järjestetty heikennysvyöhyke (27), josta suoritetaan alkuperäissuljetun säiliön avaamiseksi tarkoitettu revintä, jolloin kiinnitysosat irtoavat toisistaan.

2. Behlllare enligt patentkravet 1, kännetecknad därav, att före originalförslutningen av behallaren de bada fästdelarna (21, 22) är anordnade med mot flänsen (12) resp. locket (40) riktade eggformade utbuktningar för bildandet av svetsanvisningar (31, 32) som utgör startomraden för svets-fogar (61, 62) medelst vilka vid tillämpning av ultraljud-svetsning förbindningsorganet (20) fixeras vid flänsen (12) resp. vid locket (40).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että ennen säiliön alkuperäissuljentaa molempiin kiinnitysosiin (21, 22) järjestetään laippaa (12) ja vastaavasti kantta (40) kohti suunnatut teränmuotoiset ulokkeet hitsauskohtien (31, 32) muodostamiseksi, jotka muodostavat lähtöalueen hitsausliitoksille (61, 62), joita käyttäen ult-raäänihitsausta soveltaen liitoselin (20) kiinnitetään laippaan (12) ja vastaavasti kanteen (40).

3. Behallare enligt nigot av patentkraven 1-2, kännetecknad därav, att förbindningsorganet (20) är anordnat med en nedat riktad fläns (25) vars fran behallarens axel vända yta (26) vid försluten behallare företrädesvis trangt passar mot en inre mynningsyta (13) hos behallarkrop-pens mynningsvägg (14). 26 76755

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1-2 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että liitoselimeen (20) on järjestetty alaspäin suunnattu laippa (25), jonka säiliön akseliin nähden vastakkainen pinta (26) suositeltavasti tiukasti sovit-tuu säiliönrungon suuaukkoseinämän (14) sisäsuuaukkopintaan (13) . (I 23 76755

4. Behallare enligt nlgot av patentkraven 1-3, k ä n n e-t e c k n a d därav, att förbindningsorganets (20) första fästdel (21) och andra fästdel (22) bildar relativt behllla-rens axel innanför belägna bandformade partier och att svets-anvisningen (31) för fixeringen av den första fästdelen (21) vid behallarkroppens flans (12) är anordnad pa undersidan (23a) av den första fästdelen medan svetsanvisningen (32) för den andra fästdelens (22) fixering vid locket (40) är belägen endera pi undersidan (23b) eller pa översidan (24b) av den andra fästdelen.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että liitoselimen (20) ensimmäinen kiinni-tysosa (21) ja toinen kiinnitysosa (22) muodostavat säiliön akselin suhteen toistensa sisäpuolella sijaitsevat nauhamaiset osat, ja että hitsauskohta (31) ensimmäisen kiinnitys-osan (21) kiinnittämiseksi säiliörungon laippaan (12) on järjestetty ensimmäisen kiinnitysosan alapuolelle (23a), kun taas hitsuskohta (32) toisen kiinnitysosan (22) kiinnittämiseksi kanteen (40) sijaitsee joko toisen kiinnitysosan alapuolella (23b) tai yläpuolella (24b).

5. Behallare enligt nlgot av patentkraven 1-2 eller 4, k ä n-netecknad därav, att förbindningsorganet (20) är anordnat med en yttre fläns (28) och en inre fläns (29) för-bundna medelst ett nedatriktat materialparti (30), att locket (40b) är anordnat med en uppatriktad fläns (41) omslutande den inre flänsen (29) jämte Itminstone intill den inre flän-sen belägna delar av det nedltriktade materialpartiet (30) och att lockets uppatriktade fläns (41) har en frln behalla-rens axel vänd yta (48) som vid försluten behallare anligger mot den inre mynningsytan (13) hos behallarkroppens vägg (14) .

5. Jonkin patenttivatimuksen 1-2 tai 4 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että liitoselimeen (20) on järjestetty ulkolaippa (28) ja sisälaippa (29), joita yhdistää alaspäin suunnattu materiaaliosa (30), että kanteen (40b) on järjestetty ylöspäin suunnattu laippa (41), joka ympäröi si-sälaippaa (29) sekä ainakin sisälaipan vieressä sijaitsevia alaspäin suunnatun materiaaliosan (30) osia, ja että kannen ylöspäin suunnatussa laipassa (41) on säiliön akseliin nähden vastakkainen pinta (48), joka suljetussa säiliössä nojaa säiliörungon seinämän (14) sisäsuuaukkopintaa (13) vasten.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säiliö, tunnettu siitä, että heikennysvyöhyke (27) on järjestetty kiinnityselimen (20) kiinnittämiseksi laippaan (12) tarkoitetun alueen ja alaspäin suunnatun laipan (25), vastaavasti alaspäin suunnatun materiaaliosan (30), välille. 1 2 3 Patenttivaatimuksien 5 tai 6 mukainen säiliö, tun 2 nettu siitä, että säiliöön on ulospäin suunnatun suu-aukkolaipan (12) ja säiliörungon pääasiassa pystysuoran suu-aukkoseinämän (14) välille järjestetty vinoonasetettu materiaaliosa (15), jonka sisäkehä on suurin ulospäin suunnatun 3 laipan (12) vieressä, ja että liitoselimen heikennysvyöhyke (27) on järjestetty vinoonasetetun materiaaliosan yläpuoliselle alueelle, jolloin kansi (40a) uudelleensuljetussa säi- 24 76755 liössä saa aseman, joka on lähempänä säiliön pohjaa kuin al-kuperäissuljetussa säiliössä.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että heikennysvyöhyke (27) on järjestetty pidemmälle säiliön akselista kuin liitos (61) liitoselimen (20) ja säiliörungon laipan (12) välillä, että kanteen (40d) on järjestetty ulospäin suunnattu ulkolaippa (42) ja keski-kansiosa (43), ja että siirtymäalueella (57) kannen ulospäin suunnatun laipan ja keskikansiosan välillä kanteen on järjestetty pääasiassa pystysuora seinämäosa (45), joka suljetussa säiliössä tiukasti sovittuu liitoselimen alaspäin suunnattuun laippaan (25), ja jonka alaosaan on edullisesti järjestetty ulkomutka (46) , joka on tarkoitettu napsahtamaan liitoselimen alaspäin suunnatun laipan (25) alle tai laipassa olevaan sisämutkaan (86).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-2 tai 4 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että säiliörunkoon (10) ulospäin suunnatun laipan (12) alapuolelle on järjestetty sisäporras (63) jota vasten kansi (40d, 40f) ja/tai liitoselin (20a, 20e) nojaa alkuperäissuljetussa säiliössä kanteen heikennyksen (27) sisäpuolelle kohdistuvien alaspäin suunnattujen voimien vastaanottamiseksi. 1 Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säiliö, tunnettu siitä, että säiliörunko (10) ja/tai kansi (40) on muodostettu monikerrosmateriaalista, jossa ainakin yksi kerros (72, 73) on tehosuojamateriaalia, ja että edullisesti liitoselin (20) on päällystetty kerroksella tehosuo-jamateriaalia, edullisesti niiltä pinnoiltaan, jotka ovat vastakkaisia säiliön säiliötilaan nähden, ja/tai että liitos-elimen (20) heikennysvyöhykkeen (27) viereen on kiinnitetty tartuntaelin (53) helpottamaan sen irtirepimistä. 25 7 6 7 5 5 1. Äterförslutbar behlllare väri inglr ett lock (40) och en behallarkropp (10) med en fläns (12) varvid locket och flän-sen är anordnade för att vid försluten behallare inta fixe-rade positioner relativt varandra och därvid astadkomma en tillslutning av behällaren, varjämte i behallaren även ingar ett ramliknande forbindningsorgan (20) som är anordnat med en första fästdel (21) anpassad för fixering mot flänsen (12) och med en andra fästdel (22) anpassad för fixering mot locket (40), kännetecknad därav, att den första fästdelen (21) medelst en tät fog (61) är permanent förbun-den med flänsen (12) och förbindningsorganets andra fästdel medelst en tät fog (62) är permanent förbunden med locket (40) varigenom förbindningsorganet (20) vid originalförslu-ten behallare tätande fixerar locket till behallarkroppen och att förbindningsorganet (20) mellan den första fästdelen (21) och den andra fästdelen (22) är anordnat med en försvag-ningszon (27) i vilken vid den originalförslutna behällarens öppnande en upprivning sker, varvid fästdelarna skiljs fran varandra.

6. Behallare enligt nlgot av föreglende patentkraven, k ä n-netecknad därav, att försvagningszonen (27) är anordnad mellan omridet för fästorganets (20) fixering vid flänsen (12) och den nedltriktade flänsen (25) respektive det nedltriktade materialpartiet (30). 1 II Behallare enligt patentkravet 5 eller 6, känneteck-n a d därav, att behallarkroppen är mellan den utltriktade mynningsflänsen (12) och i behlllarkroppens i huvudsak ver-tikala mynningsvägg (14) anordnad med ett snedställt materi-alparti (15) vars inre omkrets är störst intill den utatrik-tade flänsen (12) och att förbindningsorganets försvagnings-zon (27) är anordnad i ett omrlde ovanför det snedställda