FI76471B - Progressivt svepande faergtelevisionsaotergivningsapparat. - Google Patents

Description

76471

Peräkkäispyyhkäisevä väritelevisionäyttölaite Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista väritelevisionäyttölaitetta, joka esittää ku-5 van peräkkäispyyhkäisyä käyttäen.

Nykyisin käytössä olevat televisiovastaanottimet ja monitorit eivät anna niin hyviä kuvia kuin on mahdollista olemassaolevien vaakapyyhkäisystandardien rajoitusten mukaan. On mielekästä ryhtyä subjektiivisiin paran-10 nuksiin "suuren tarkkuuden" omaavan näytön aikaansaamiseksi. Tätä ongelmaa käsitellään yksityiskohtaisesti Bro-der Wendlandin artikkelissa "High Definition Television Studies on Compatible Basis with Present Standards", joka on SMPTE:n julkaisemassa kirjassa "Television Techno-15 logy in the 80's" ss 151-61 (1981).

Lomittaispyyhkäisevien televisiosysteemien kuten 525 juova-per-kuva-ala, 30 kuva-ala-per-sekunti (525/30) NTSC-systeemi tai 625/25 PAL-systeemi pääongelmana ovat tekijät, jotka johtuvat juovapyyhkäisyprosessista. Teki-20 jät ilmenevät pääasiassa johtuen standardeissa olevasta vuoropyyhkäisyprosessista. Tämä prosessi jakaa 525-juova-kuvan tai kuva-alan kahteen peräkkäiseen 262 1/2 juova-kenttään. Yhden kentän 262 1/2 juovaa pyyhkäistään 1/60 sekunnissa, jota seuraa toisen kentän toisten 262 1/2 25 juovien pyyhkäisy siten, että toisen kentän juovat tulevat ensimmäisen kentän juovien välisiin tiloihin. Tämän vuoropyyhkäisyn subjektiivinen merkitys on luoda rasterin juovien näennäinen pystysuora poikkeama pystysuoran liikkeen funktiona. Näennäinen poikkeama on helpommin 30 nähtävissä, kun laajakuvaruutuista näyttöä katsotaan läheltä .

Nykyinen kiinnostus korkean piirtotarkkuuden omaa-vien televisiosysteemien (HDTV) kehittämisessä on suuntautunut tekniikkoihin, joiden tarkoitus on lisätä nykyisten 35 systeemien subjektiivista suorituskykyä olemassa olevien 76471 2 standardien rajoitusten mukaan. Yksi lähestymistapa, tekniikka, joka viittaa peräkkäispyyhkäisyyn, on kuvattu kirjallisuudessa. Tulosignaali taltioidaan perinteisessä kaksi-yhteen-pystysuuntaisessa vuoropoikkeutustavassa 5 sopivaan muistiin ja esitetään heti sen jälkeen ei-vuo-ropyyhkäisy tai peräkkäispyyhkäisytavalla. Esimerkiksi NTSC:n tapauksessa näytetään kaikki 525 juovaa 1/60 sekunnissa, jota seuraa samojen 525 juovien toisto kokonaiskuva-alan ajan täydentämiseksi siten, että se on 1/30 sekun-1Q tia. Peräkkäispyyhkäisy johtaa niiden tekijöiden eliminoimiseen, jotka syntyvät "juovien keskinäisessä välkkymisessä" ja "liikkeessä tapahtuvan juovan katkeamisessa", joka on olemassa perinteisissä kaksi-yhteen vuorottaisis-sa näytöissä. Subjektiivinen vaikutus on välkkymätön, 15 "pehmeä" tai "hiljainen" kuvan esitys, joka on mitä mieluisin katselijalle. Tekniikat peräkkäispyyhkäisevien näyttösysteemien aikaansaamiseksi sisältävät kenttä- ja/tai kuva-alan muistielementtien käytön yhdessä kaksikertaisen pyyhkäisyn aikaansaavien lähtöpuskurien kanssa. On kehi-20 tetty myös muita lähestymistapoja, jotka eivät vaadi täyttä kenttämuistia vaan pikemminkin vaativat vain muutaman muistirivin (esim. 4 per kanava) yhdessä interpolaa-tiotekniikan ja kaksinkertaisen pyyhkäisyn aikaansaavien kommuntatiivisten puskureiden kanssa. Havainnollisesti, 25 International Application Publication nro W083/00968, joka on julkaistu 17. maaliskuuta 1983, kuvaa yhtä sellaista systeemiä. GB-patenttihakemus 2 111 343, joka on julkaistu 29. kesäkuuta 1983 kuvaa toisen. Nämä juovainterpo-laatiosysteemit sisältävät erillisen interpolaation kaikil-30 le yksittäisille punaisille (R), vihreille (G) ja sinisille (B) signaaleille tai kaikille yksittäisille valoti-heys (Y)- ja väriero (esim. I ja Q)-signaaleille.

Tämän keksinnön mukaiselle väritelevisionäyttölait-teelle on pääasiallisesti tunnusomaista patenttivaatimuksen 35 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt sekat. Laite käsittää lähteen televisiosignaaleille, jotka edustavat valotiheys- ja vä-

II

3 76471 rikkyyskuvaa, joka on rasteripyyhkäisty vuorottelemalla. Valotiheysaikapainotteiset laitteet, jotka on yhdistetty televisiosignaalien lähteeseen, jakavat valotiheyttä edustavan signaalin jokaisen juovan kestoajan ensimmäi-5 sellä ennaltamäärätyllä kertoimella. Värikkyysaikapainot-teiset laitteet, jotka on yhdistetty signaalien lähteeseen, pienentävät värikkyyttä edustavien signaalien jokaista juovan kestoaikaa toisella ennaltamäärätyllä kertoimella muodostaen aikapainotteiset värikkyyssignaalit 1Q ja toistavat aikapainotettujen värikkyyssignaalien jokaisen juovan siten, että muodostuu jatkuva virta aikapaino-tetuista, toistetuista värikkyyttä edustavista signaaleista. Valotiheyttä edustavien signaalien vastaanottoon yhdistettynä ovat interpolaatiolaitteet. Interpolaatio-15 laitteet saavat aikaan signaalien juovat, jotka edustavat signaalien estimaattia, joka edustaisi sitä kuvaa, joka on televisiosignaalien lähteen signaalien ajallisesti peräkkäisten juovien välissä. Lisäksi systeemi sisältää näyttölaitteet, näyttämiselle, pyyhkäisemällä peräkkäin 2Q videon juovat, jotka on saatu värikkyysaikapainotetuin keinoin, ilman värikkyyssignaalien interpolaatiota ja videojuovat, jotka on saatu valotiheysaikapainoitetuin keinoin, kun interpolaatiota on käytetty valotiheyssig-naaleihin.

25 Piirustuksissa kuvio on lohkokaavio tämän keksinnön mukaisen peräk-käispyyhkäisevän televisiovastaanottimen ensimmäisestä muodosta, kuvio 2 on ajoituskaavio kuvion 1 toimintojen selit-30 tämiseksi, kuvio 3 on lohkokaavio tämän keksinnön mukaisen pe-räkkäispyyhkäisevän televisiovastaanottimen toisesta muodosta, ja kuvio 4 kuvaa kiihdytyssuoritinta ja interpolaatto-35 ria, jotka ovat käyttökelpoisia kuvion 1 vastaanottimessa.

4 76471

Olisi huomattava, että tämän keksinnön muodot tullaan kuvaamaan viittaamalla NTSC-komposiittiin tai komponenttiin, lomitettuun väritelevisiosignaaliin, mutta pitäisi olla ilmeistä tämän alan taitavalle, että muut 5 lomitetut väritelevisiosysteemit kuten PAL kuuluvat tämän keksinnön piiriin.

Viitaten kuvioon 1 analoginen komposiitti lomittai-sesti pyyhkäisevä väritelevisiosignaali kytketään liittimeen 1 lähteestä (ei-esitetty). Analogiasignaalin lähde 10 saattaa olla standarditelevisiovastaanottimen keskitaa-juusasteen (IF) demoduloitu lähtö.

Komposiittisignaali kytketään vaihelukittuun luup-pilohkoon 3, jotta saataisiin synkronointi- ja kellosignaalit kuvion 1 järjestelmän eri toimintojen ajoitukseen.

15 Signaalit vaihelukitusta luupista 3, joka voi sisältää, havainnollisesti, muutaman 3,53 MHz:n väriapukantoaallon kerrannaisen ja 15,7 kHz:n vaakajuovasynkronointisignaa-lit, johdetaan sekvenssipiiriin 5, josta saadaan ajoitus-signaalit kuvion 1 eri toimintoihin oikeassa järjes-20 tyksessä ja oikeaan aikaan kontrolloimaan toimintoja siitä lähtien. Sekvenssipiiristä 5 saadaan ainakin neljä ajoitussignaalia: (vaaka)juovataajuussignaali f„ (kuvan- nollisesti 15,734 kHz), (vaaka)juovataajuus jaettuna kahdella fH/2f neljä kertaa väriapukantoaallon taajuus (kuvan-25 nollisesti 4 x 3,58 MHz) ja kahdeksan kertaa väriapukantoaallon taajuus (kuvannollisesti 8 x 3,58 MHz). Vaihelukitun luuppilohkon 3 ja sekvenssipiirin 5 yhdistetty kovo voi sisältää oskillaattorin vaihelukitussa luuppisignaali-kokoonpanossa synkronoituna tulosignaaliin, jakajaketjun 3Q aikaansaamaan ajoitus- ja kontrollisignaalit ja laskurin osoittamaan digitaaliset juovamuistit, jotka kuvataan tästä eteenpäin. Kuvannollisesti NTSC-systeemissä, jolla on nelinkertainen väriapukantoaallon kellotaajuus, on 910 kuvaelementtiä jokaisessa juovamuistissa.

35 Samanaikaisesti johdetaan komposiittisignaali liitti mestä 1 analogia-digitaalimuuntimeen 7, jossa se muunne- 5 7 6 4 71 taan digitaalimuotoon kellosignaalin kontrolloimana, joka on neljä kertaa apukantoaalto (4sc), joka johdetaan sekvenssipiiristä 5 liittimeen 9. Digitaalisignaali-analogia-digitaalimuuntimesta 7 on 8-bitin nunerosekvens-5 si, joka edustaa komposiittisignaalin analogia-arvoa. Digitalisoitu komposiittivideosignaali johdetaan NTSC-dekooderiin 11, joka erottaa valotiheyssignaalin (Y) ja kaksi värikkyyssignaalia (I, Q) toisistaan ja johtaa ne interpolaattoriin 13 ja alipäästösuodattimiin 15 ja 17 10 vastaavasti. Digitalisoitu valotiheyssignaali johdetaan interpolaattoriin 13, joka aikaansaa välitilan estimoidut juovat ja johtaa kaksi kertaa nopeuttavaan lohkoon 19, joka kuvataan tämän jälkeen. Interpolaattori 13 käsittää 1H viiveen 21 ja laskurin 23. Interpolaattori 13 on kaksi-15 kohtainen interpolaattori, joka aikaansaa välitilan juovien estimaatin muodostamalla keskiarvon kahden peräkkäisen juovan signaalin signaaliarvosta. Interpolaattori 13 aikaansaa rivin samanaikaisia interpoloidun videon \Λ juovia ja laskee lävitse modifioimattoman videon juovat. Inter-2Q poloitu video \Λ on summa (sisältää joitakin painokertoi-mia, joiden avulla keskiarvo muodostetaan) nykyisestä vi-deojuovasta (modifioimaton) ja viivästetystä videojuovas-ta, jota on viivästetty 1H viiveellä 21 (yhden vaakajuo-van kestoaika on noin 63^,us NTSC:n mukaan) . Modif ioimaton 25 video johdetaan vuorottaisesti kytkinten 25 ja 27 kautta, joita kontrolloi sekvenssipiiri 5 kaksi kertaa nopeuttavan lohkon 19 viivejuoviin 29 ja 31. Samoin interpoloitu video johdetaan vuorotellen 1H viivejuoviin 33 ja 35 kytkinten 37 ja 39 kautta, vastaavasti, joita myös kontrolloi sek-30 venssipiiri 5. 1H viivejuovat 21, 29, 31, 33 ja 35 kuvainnollisesti saattavat sisältää ensin sisään ensin ulos (FIFO) puskurit. Näytejonosysteemissä nämä laitteet saattavat olla CCD-viivelinjoja. Puskurit kaksi kertaa nopeuttavassa lohkossa 19 järjestetään vastaanottamaan tulo-35 signaalit, jotka on kellotettu ensimmäiselle taajuudelle 6 76471 ja hakemaan signaalit taajuudella, joka eroaa ensimmäisestä taajuudesta (kuvannollisesti kaksi kertaa ensimmäinen taajuus). Kaksinkertaisella taajuudella toimiminen hakuaikana kasvattaa signaalin kaistanleveyttä ker-5 toimella kaksi ja myös lyhentää signaalien kestoaikaa kertoimella kaksi. Tästä seuraa, että jokainen video-juova, joka normaalisti ilmenee noin 63^,us:ssa ja joka kirjoitetaan puskuriin 63^,us:ssa, luetaan puskurista noin 31,5^us:ssa. Yleensä, viiveet 29, 31, 33 ja 35 on sisään-1Q kellotettu neljä kertaa apukantoaallon taajuudella (4sc) ja lukeminen kahdeksan kertaa apukantoaallon taajuudella (8sc). Jatkuvan videon tuottamiseksi kytkimet 41 ja 43, jotka toimivat sekvenssipiirin 5 avulla taajuuden ollessa puolet juovataajuudesta ' asetetaan valitsemaan 15 viivelinja, joka halutaan lukea ja kytkin 45, joka toimii juovataajuudella fH, jota kontrolloi sekvenssipiiri 5, valitsee kaksinkertaisella taajuudella toimivan Y-sig-naalin takaamaan jatkuvan valotiheyden, joka on vuorotellen modifioitu ja interpoloitu.

20 Interpolaattorin 13 ja kaksi kertaa kiihdyttävän loh kon 19 toiminta tullaan selittämään viittaamalla kuvion 2 ajoituskaavioon. Olettaen, että juuri ennen ajanhetkeä tQ viive 35 on ladattu interpoloidulla juovalla, joka on johdettu summasta 1 - + 1Λ . ja viive 31 on ladattu modifi- 25 oimattomalla juovalla Ajanhetkellä t^ juuri linjan 1 vastaanoton alkamishetkellä kytkimet 37 ja 25 asetetaan läpäisemään interpoloidun juovan, joka saadaan summasta 1,.+1 ja modifioimaton juova 1 viiveisiin 33 ja 29, vastaavasti, kytkimet 39 ja 27 ovat auki-asennossa, 30 kytkimet 41 ja 43 ovat asetetut kytkemään viiveet 33 ja 35, vastaavasti, kytkimeen 45 ja kytkin 45 on asetettu yhdistämään kytkin 43 matriisiin 65. Aikavälin t^-t aikana, puolet interpoloidusta juovasta ln+^ + 1 ja modifioima-ton juova lnkellotetaan viiveisiin 33 ja 29, vastaavasti, 35 ja interooloitu juova 1 „ + 1 . kellotetaan ulos viivees-J J n-2 n-1 li 76471 7 tä 35 kaksinkertaisella taajuudella matriisiin 65. Ajanhetkenä t^ kytkimet 41 ja 43 asetetaan kytkemään viiveet 29 ja 31, vastaavasti, kytkimeen 45. Aikavälin aikana jäljellä oleva puolikas juovista 1 ^ + 1R kel- 5 lotetaan viiveisiin 33 ja 29 ja modifioimaton juova 1 .

kellotetaan ulos viiveestä 31 matriisiin 65. Ajanhetkenä t2 kytkimet 25 ja 37 asetetaan aukiasentoon ja kytkimet 39 ja 27 kytketään päästämään interpoloitu juova ln+ln+i ja modifioimaton juova ln+^ viiveisiin 35 ja 31, vastaa-10 vasti, kytkimet 41 ja 43 asetetaan kytkemään viiveet 33 ja 35, vastaavasti, kytkimeen 45 ja kytkin 45 asetetaan yhdistämään viive 33 matriisiin 65. Aikavälin a:*-^ana puolet interpoloidusta juovasta ln + ln+-^ ja modif ioimaton juova ln+i kellotetaan viiveisiin 35 ja 31, vastaavasti, 15 kun taas interpoloitu juova ln+^ + kellotetaan ulos kaksinkertaisella taajuudella kytkimien 41 ja 45 kautta matriisiin 65. Ajanhetkellä t^ kytkimet 41 ja 43 asetetaan uudelleen kytkemään viiveet 29 ja 31, vastaavasti kytkimeen 45. Aikavälin t-^-t^ aikana jäljellä oleva puoli-2Q kas juovasta ln + ln+^ ja juova 1 ^ kellotetaan viivei siin 35 ja 33, vastaavasti, kun taas modifioimaton juova ln kellotetaan ulos viiveestä 29 kaksinkertaisella taajuudella kytkinten 41 ja 45 kautta matriisiin 65. Niinpä kytkimet 25, 27, 37, 39 ja 45 jäävät yhteen asentoon 25 yhden suuruudeltaan l/f„ aikavälin ajaksi ja toiseen asen-toon aikavälin l/f„ ajaksi tai kytketään taajuudella f„, kun taas kytkimet 41 ja 43 jäävät yhteen asentoon aikavälin 2/f„ ajaksi ja toiseen 2/f„:n ajaksi tai kytketään taajuudella f„/2. Muut kiihdytyssuorittimen 19, interpo-30 laattorin 13 ja sekvenssipiirin 5 muodot, jotka vaativat viivelinjojen käyttöä, jotka toimivat lukemisen aikana kuvion 1 viivelinjojen nopeuden puolella arvolla on koottu US-patenttihakemuksessa nro 526701 (RCA 80143) taltioitu nimellä W.E. Sepp. Kiihdytyssuoritin ja interpolaattori 35 tullaan kuvaamaan tästä eteenpäin viitaten kuvaan 4.

8 76471

Signaali I dekooderista 11 on alipäästösuodatettu alipäästösjodattimessa 15, joka saattaa olla toteutettu digitaalitekniikan avulla, kaistanleveyteen havainnollisesti 1,5 MHz NTSC-signaalille. Pitäisi huomata, että 5 kaikki suodattimet, jotka on kuvattu tässä voidaan toteuttaa digitaalitekniikan avulla. Signaali Q on alipäästösuodatettu alipäästösuodattimessa 17 kaistanleveyteen, havainnollisesti 0,5 MHz NTSC-systeemissä. Alipääs-tösuodatetut I- ja Q-signaalit johdetaan kaksi kertaa no-10 peuttavaan lohkoon 47. Alipäästösuodatetun I-signaalin juovat johdetaan vuorotellen lH-viivelinjoihin 49 ja 51 kytkimen 53 kautta, jota kontrolloi vaakajuovataajuudel-la sekvenssipiiri 5. Puskurit 49 ja 51, jotka saattavat olla RAM-tyyppisiä laitteita, kellotetaan sisään ensimmäi-15 sellä taajuudella ja luetaan kahdesti korkeammalla taajuudella, se on kaksinkertaisella sisääntulotaajuudella. Niinpä signaalin I vuorottaiset juovat kytketään viive-linjojen 49 ja 51 väliin, jotka kirjoitetaan sisään nelinkertaisella apukantoaallon taajuudella (4sc). Kytkimen 20 55 lähtö, joka toimii vaakajuovataajuudella ja jota kont rolloi sekvenssipiiri 5, on nopeutettu signaali. Toisin sanoen, kytkimen 55 lähtö on jatkuva I-signaali, jonka taajuus on kaksinkertainen verrattuna tulo-I-signaaliin jokaisen juovan ollessa toistettuna kahdesti. Niinpä kyt-25 kimien 53 ja 55 ja viiveiden 49 ja 51 vaikutus aikaansaa jatkuvan I-signaalin, joka luetaan kahdesti peräkkäisesti kaksinkertaisella tulotaajuudella. Toisessa järjestelmässä jokainen viivelinja 49 ja 51 voisi sisältää kaksi 1-H CCD-tyyppistä puskuria, jotka samanaikaisesti kirjoitet-30 täisiin sisään pienellä taajuudella ja peräkkäisesti kellotettaisiin ulos suuremmalla taajuudella muodostamaan toistettu aikapainotettu I-signaali. Samoin Q-signaali kirjo-tettaisiin sisään 1H viiveisiin 57 ja 59 (jotka saattaisivat olla RAM-tyyppisiä laitteita) kytkimen 51 kautta 35 ensimmäisellä kellotaajuudella, joka on kuvannollisesti

II

9 76471 neljä kertaa apukantoaalto (4sc) ja luettaisiin kytkimen 63 kautta kaksinkertaisella kirjoitustaajuudella, kuvainnollisesti, kahdeksan kertaa apukantoaalto (3sc) tuottamaan Q-signaali, joka on jatkuva, tulo-Q-signaalin kak-5 sinkertaisella taajuudella ja jokainen juova toistettuna. Niinpä on aikaansaatu jatkuva Q-signaali, joka on luettu ulos kahdesti peräkkäin kaksinkertaisella tulotaajuu-della. Erilliset kaksitaajuiset signaalit Y, I ja Q asetetaan matriisimuotoon matriisipiiriin 65, joka aikaan-1Q saa kaksitaajuiset R-, G- ja B-signaalit. R-, G- ja B-sig-naalit, jotka on digitalisoitu, johdetaan digitaalianalo-giamuuntimiin 67, 69 ja 71, vastaavasti tuottamaan R-, G-ja B-analogiset lähtösignaalit. R-, G- ja B-analogiasig-naalit D-A 67,69 ja 71 lähdöt, joilla on kaksinkertainen 15 standardin määrittelemä signaalien kaistanleveys, kytketään näyttöyksikköön 73, joka sisältää kuvaputken, joka toimii kuvannollisesti 31,5 kHz:n pyyhkäisytaajuudella ja joka pyyhkäisee kokonaista 525 juovaa peräkkäispyyhkäi-sytavalla.

2Q Niinpä kuvion 1 järjestelmä tuottaa ja näyttää pe- räkkäispyyhkäistyn tai ei-lomitetun videon 525 juovaa jokaisesta 262 1/2 juovaiseen kenttään lomitetusta tulevasta videosta. Sellainen kuva approksimoi lähemmin tasa-kenttäisen näytön kuvaa (näyttö, jossa ei ole subjektiivi-25 sesti näkyviä pyyhkäistyjä juovia).

Tämä tapa tarjoaa interpolaation ja kaksinopeuskään-nöksen valotiheyskanavassa ynnä kaksinopeuskäännöksen (ei-interpolaatiota) värikkyyskanavassa. Kuvion 1 lohko-kaavio esittää valotiheyssignaalin, joka on interpoloitu 30 ja jolla on kaksinkertaistettu nopeus ja joka on vuorotet-tu modifioimattoman ja interpoloidun juovan välissä. Demoduloitujen värikkyyskomponenttien nopeudet ovat yksilöllisesti kaksinkertaistettu ja asetettu matriisiin valotihey-den kanssa kaksi kertaa ja ne muodostavat kaksinopeuksiset 35 R-, G- ja B komponenttisignaalit, jotka suorittavat näy- 10 76471 tön, jossa vaakapyyhkäisytaajuus on kaksinkertaistettu (kuvannollisesti, suurennettu 15,734 kHz:sta 31,468 kHz:n).

Toinen muoto interpolaatiosta ja kaksinopeuksisesta käännöksestä valotiheyskanavassa ja kaksinopeuksisesta kään-5 noksesta (ei-interpolaatiota) värikkyyskanavassa kuvataan viittaamalla kuvioon 3. Kaksinopeuskäännös (jokainen juova toistetaan) saatetaan tehdä yksittäisille I- ja Q-kantataajuuskaistasignaaleille demoduloinnin jälkeen kuvion 1 mukaan tai värikkyyssignaalille valotiheyssig-10 naalista erottamisen jälkeen, mutta ennen värikkyyden demodulaatiota sen I- ja Q-komponentteihin. Tämä jälkimmäinen tapa kuvataan viittaamalla kuvioon 3.

Analoginen komposiitti vuoropyyhkäisevä väritelevi-siosignaali johdetaan lähteestä liittimeen 1. Kuvioissa 15 elementeillä, jotka on kuvattu samanlaisilla viittaus-merkeillä on sama tai samanlainen merkitys eri kuvissa.

Kuten yllä on havaittu, saattaa analogiasignaalin lähde olla standarditelevisiovastaanottimen IF (välitaajuus) asteen demoduloiti lähtö. Lisäksi kuvion 3 muoto kuvataan 20 muös viittaamalla väritelevision lomitettuun NTSC-kompo-siittisignaaliin. Komposiittisignaali johdetaan sekvenssi-piiriin 5 vaihelukitun luupin 3 kautta. Sekvenssipiiri 5 antaa ajoitussignaalit kuvion 3 eri toiminnoille oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan toimintojen kontrolloi-25 miseksi siitä lähtien. Kuvion 3 järjestelmässä antaa sekvenssipiiri 5 ainakin viisi ajoitussignaalia: vaakajuova-signaalin f„, vaakajuovataajuussignaali jaettuna kahdel- n la, kaksi kertaa väriapukantoaallon taajuus (kuvannollisesti 2 x 58 MHz), neljä kertaa väriapuaallon taajuus ja kah-3Q deksan kertaa väriapukantoaallon taajuus. Kuten tässä kohdassa tullaan kuvaamaan käytetään kaksinkertaista apukanto-aaltoa (2sc) referenssikantoaaltona kaksinopeuksisen vä-rikkyyssignaalin demoduloimiseksi komponentteihinsa, se on kaksinopeuksisiksi I- ja Q-signaaleiksi.

35 Samanaikaisesti, komposiittisignaali liittimestä 1 johdetaan analogia-digitaalimuuntimelle 7, jossa anaiogia-

II

11 76471 komposiittisignaali digitalisoidaan 8-bitin numeroiksi nelinkertaisella apukantoaallon taajuudella (4sc). Digitalisoitu komposiittisignaali johdetaan yhdyssuodatti-melle 10, jossa komposiittisignaali yhdistetään aikaansaa-5 maan valotiheyssignaali (Y), joka johdetaan interpolaatto-riin 13 johtimesta 12, ja värikkyyssignaali C, joka johdetaan kaistan päästä suodattimeen 13, kuvannollisesti noin 3,58 MHz:n apukantoaalto johtimen 14 kautta. Valotiheyssignaali interpoloidaan interpolaattorissa 13 ja nopeu-10 tetaan kaksinkertaiseksi kaksinkertaisnopeutuslohkossa 19 ja johdetaan matriisiin 65 samalla tavoin kuin se, joka kuvattiin kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä. Interpolaattoria 13 ja kaksinkertaisnopeutuslohkoa 19 ei tulla kuvaamaan viittaamalla kuvioon 3, koska niiden toiminta on sama kuin 15 kuviossa 1 olevien lohkojen 13 ja 19 vastaavasti.

Värikkyyssignaali, toisaalta käsitellään eri tavoin kuin kuvion 1 järjestelmässä. Kuvion 3 mukaan värikkyyssignaali nopeutetaan kaksinkertaiseksi ennen demoduloin-tia ja sitten demoduloidaan I- ja Q-komponenteiksi. Kuten 20 yllä on havaittu, värikkyyssignaali johtimesta 14 johdetaan kaistan päästä suodattimeen 18. Suodattimessa 18 se kaistanpäästösuodatetaan havainnollisesti noin 3,58 MHz:n apukantoaaltotaajuudella digitaalitekniikan avulla. Kais-tanpäästösuodatettu värikkyyssignaali johdetaan kaksin-25 kertaistusnopeutuslohkoon 46. Kaistanpäästösuodatettu värikkyyssignaali johdetaan vuorotellen 1H viivelinjoihin 48 ja 50, jotka saattavat olla RAM-tyyppisiä laitteita, kytkimen 52 kautta, jota kontrolloi sekvenssipiirin 5 vaaka juovataajuus fy 1H viivelinjät 48 ja 50, jotka ovat 3Q samanlaisia kuin ne, jotka on kuvattu viittaamalla kuvion 1 kaksinkertaistusnopeutuslohkossa 47, kellotetaan sisään ensimmäisellä nopeudella ja luetaan suuremmalla nopeudella, tässä esimerkissä, ne kellotetaan sisään 4 se: llä ja luetaan ulos 8 sc:llä. Niinpä värikkyyssignaalien 35 vuorottaisien juovien kytkemisellä viivelinjojen 48 ja 50 12 76471 väliin, jotka on kirjoitettu sisään nelinkertaisella apukantoaallon taajuudella, lähtökytkimen 54 läpi, joka toimii vaakajuovataajuudella f, ja jota kontrolloi sekvenssipiiri 5, on nopeuttava vaikutus signaa-5 liin niin, että kytkimen 54 lähtö on jatkuva värikkyys-signaali, jolla on kaksinkertainen nopeus tulovärikkyys-signaaliin nähden ja jonka jokainen juova on toistettu. Kaksinkertaistettu värikkyyssignaali kaksinkertaistus-nopeutuslohkosta 46 johdetaan kaistanpäästösuodattimeen 1Q 56 kaistanpäästösuodatettavaksi, kuvannollisesti taajuudella, joka on noin kaksi kertaa väriapukantoaallon taajuus (2 x 3,58 MHz). Kaistanpäästösuodatettu värikkyys-signaali johdetaan sitten demodulaattoriin 58 värikkyys-signaalin demoduloimiseksi kaksinopeuskomponenteiksi I-15 ja Q-signaaleiksi. Referenssisignaalin vaihe, esimerkiksi, 2 x 3,58 MHz, täytyy muuttaa 180° vaakajuovataajuudella, se on 15,734 kHz, oikean demodulaatioreferenssin saamiseksi kahdelle kaksinkertaisella nopeudella toistetulle värikkyysjuovalle. Toisessa järjestelmässä referenssisig-20 naali saatetaan pitää vakiona, kun taas värikkyyssig-naalikomponentit käännetään vaiheeltaan 180° juovataajuudella. Niinpä kaksinkertainen apukantoaaltosignaali ja puolikas vaakajuovataajuussignaali sekvenssipiiristä 5 johdetaan kytkimeen 60 aikaansaamaan referenssisignaalin 25 kääntyminen 180° vaakataajuudella demodulaattoriin 58. Erilliset kaksi kaksinkertaisnopeuksiset Y-, I ja Q-signaalit asetetaan matriisiin matriisipiirissä 65 kak-sinkertaisnopeuksisten R-, G- ja B-signaalien tuottamiseksi. Kuten yllä on kuvattu R-,G- ja B-signaalit johde-30 taan digitaalianalogiamuuntimiin 67, 69 ja 71, vastaavasti tuottamaan analogiset R-, G- ja B-lähtösignaalit,joilla on kaksinkertainen kaistanleveys, niiden soveltamiseksi näyttöyksikköön 73, jotta saataisiin aikaan peräkkäis-pyyhkäisevä muoto näyttöön.

35 kuvion 3 järjestelmä, kuten oli asia kuvion 1 suh teen, tuottaa 525-juovaisen peräkkäinpyyhkäisevän ei-lomi- I! 13 76471 tetun videon jokaisesta 262 1/2 juovaiseen kenttään tulevasta videosta. Suorittamalla värikkyyssignaalin nopeuden kaksinkertaistaminen ennen demodulaatiota kuten on kuvattu kuviossa 3 tarvitaan vähemmän muistia (pari 1H 5 viiveitä saattaa eliminoitua). Kuitenkin, sellainen järjestelmä vaatii sen, että demudulaatio, joka saavutetaan taajuudeltaan kaksinkertaistetun referenssikantoaallon kanssa. Tämä vaatii sen, että demodulaatioreferenssiapu-kantoaallon vaihe- tai tulovärikkyyssignaali täytyy kään-10 tää 180° jokaisen kaksinkertaisnopeuksisen värikkyyssignaalin kaksijuovasekvenssin jälkeen.

Muut tämän keksinnön muodot, joita ei ole kuvattu yksityiskohtaisena kuvauksena, saattavat sisältyä patenttivaatimuksiin tässä kohdassa. Erityisesti interpolaa-15 tioprosessi valotiheyskanavassa saattaa tuottaa vielä monimutkaisemman prosessin kuin on kaksi-kohtainen interpolaa-tio. Esimerkiksi, neljäkohtaista (3, lii muistit) voitaisiin käyttää. Neljäkohtainen systeemi, esimerkiksi aikaansaisi parantuneen suodatinfunktion (vähemmän häviötä pysty-yksi-2Q tyiskohdassa, kuitenkin lisämuistin kustannuksella). Valo-tiheyskanavan interpoloiminen edellyttää suodatinfunktion, jolla on nollakohta 30 Hz:n taajuudella, mikä johtaa liikkeessä olevan juovan katkeamisen eliminoitumiseen, pieneen juovavälkynnän vähenemiseen ja pysty-yksityiskohdan nini-25 mihäviöön. Häviö pysty-yksityiskohdassa saattaa kuitenkin jonkin verran vähentyä subjektiivisesti käyttämällä pysty-yksityiskohdan korostusta US-patenttihakemuksen 526702 (RCA docket 80,011) mukaan, joka on tallennettu nimillä D.H. Pritchard ja W.E. Sepp.

3Q Yhteenvetona, tasakenttäisen television kuva, jossa on pienennetty vaakapyyhkäistyjen juovien näkyvyyttä, tuotetaan vastaanottamalla lomitetun videon ensimmäiset ja toiset kentät ja tuottamalla peräkkäinpyyhkäisty kuva yhden tulevan kentän aikana. Peräkkäinpyyhkäisty kuva sisäl-35 tää interpolaation ja kaksikertaisnopeuskäännöksen valoti- 14 76471 heyskanavassa ja kaksikertaisnopeuskäännöksen vain värik-kyyskanavassa. Yhdessä muodossa kaksinkertainen käännös (jokainen juova toistettu) johdetaan värikkyyskanavaan va-lotiheyssignaalista erottamisen jälkeen, mutta ennen de-5 modulaatiota. Toisessa muodossa värikkyyssignaali käännetään kaksi kertaa ennen demodulaatiota vaatien siten demo-dulaation kaksikertaisnopeuksisen käännöksen jälkeen.

Kuvio 4 kuvaa interpolaattorin 13 ja nopeussuoritti-men 19 vaihtoehtoisen muodon kuten on kuvattu US-patentti- 10. hakemuksessa 526701-Sepp.

Interpolaattori 13 tuottaa ajallisesti peräkkäiset modifioimattomat TV-juovat ensimmäiseen johtimeen 445 ja interpoloidut juovat, jotka edustavat modifioimattomien juovien välissä olevia kuvan osien estimaatteja toiseen joh-15 timeen 443 . Viive 447 esittää samanaikaisesti peräkkäisesti modifioimattomien kuva-alkioiden paria, jotka ovat vastaavissa kytkinparien 455, 449 ensimmäisissä navoissa. Viiveet 451, 453 esittävät peräkkäisesti estimoitujen kuva-alkioiden paria, jotka ovat vastaavasti kytkimien toi-2Q sissa navoissa. Kytkimet 451, 453 esittävät modifioimat-tomien kuva-alkioiden paria, jotka ovat peräkkäin juova-muisteissa 461, 465 , jotta estimoitujen kuva-alkioiden parin samanaikainen esittäminen saadaan muisteihin. Jokainen kytkin vuorottelee ensimmäisen ja toisen navan välillä 25 noudattaen edeltäkäsin asetettua ensimmäistä taajuutta, esim. 2 SC. Juovamuistit kellotetaan kiinteällä taajuudella ja ne antavat kuva-alkiot kytkimen 469 ensimmäiseen ja toiseen napaan smassa järjestyksessä kuin ne vastaanottavat kuva-alkiot. Kytkin 469 valitsee peräkkäin jokai-30 sen parin kuva-alkiot toisella taajuudella, joka on suurempi kuin ensimmäinen taajuus, esim. 4 SC.

Sillä aikaa kun yhden juovan kuva-alkiot kirjoitetaan (tai luetaan) muisteihin 461, 465, peräkkäisen juovan kuva-alkiot luetaan (tai kirjoitetaan) lisämuisteihin 463, 467 35 samalla tavoin.

li 15 76471

Muistit 461, 365 ja lisämuistit 467, 463 ovat joko vuorottainkytketty kytkimiin 455, 449 lisäkytkinten 457, 459 vuorotellessa puolella taajuudella FtT/2 tai ovat kyt-ketty kytkimiin 453, 449 ja pystyvät valikoiden vastaan-5 ottamaan kuva-alkioita.

Claims (5)

16 76471

1. Väritelevisionäyttölaite peräkkäispyyhkäistyn kuvan tuottamiseksi käsittäen: 5 tulon (1) vastaanottamaan signaaleja, jotka edusta vat vuorottaisesti juovapyyhkäistyn kuvan valotiheys- ja värikkyysinformaation juovia; valotiheyssignaalin käsittelykanavan, joka sisältää aikakompressointivälineet (19) ja interpolointivälineet (13) 10 valotiheyssignaalin tuottamiseksi, joka käsittää valotiheys-signaali-informaation (Vu) aikakompressoidut juovat, jotka on saatu ilman interpolointia valotiheysinformaatiojuovista, jotka on limitetty aikakompressoitujen signaali-informaation (Vi) juovien kanssa, jotka on saatu interpoloimalla 15 valotiheysinformaation juovista; värikkyyssignaalin käsittelykanavan (15, 17, 47), joka tuottaa värikkyyssignaali-informaation juovat; ja välineet (65, 67, 69, 71 ja 73), jotka on kytketty mainittuihin kanaviin valotiheysinformaation aikakompres-20 soitujen juovien ja värikkyyssignaali-informaation juovien näyttämiseksi peräkkäispyyhkäisyä käyttäen, tunnet-t u siitä, että värikkyyssignaalin käsittelykanava (15, 17, 47) sisältää välineet (47) tuottamaan värikkyyssignaa li-informaation ensimmäiset aikakompressoidut juovat, jotka 25 on saatu ilman interpolointia värikkyysinformaation juovista, jotka on limitetty värikkyyssignaali-informaation lisä-juovien kanssa, jotka toistavat mainitut värikkyysinformaation ensimmäiset juovat ja jotka on johdettu ilman interpolointia, näytettäväksi peräkkäispyyhkäisyä käyttäen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että valotiheyssignaalin käsittelykanavan interpolointivälineet (13) on kytketty vastaanottamaan valotiheysinformaation (Vu) juovat sanotusta tulosta (1) tuottamaan interpoloidut valotiheysinformaation juovat (V^), 35 ja että aikakompressointivälineet (19) on kytketty vastaan- II n 76471 ottamaan valotiheysinformaation (Vu) juovat tulosta (1) ja vastaanottamaan interpoloidut valotiheysinformaation (Vu) juovat tulosta (1) ja vastaanottamaan interpoloidut valotiheysinformaation (Vi) juovat interpolointivälineistä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite on tunnettu siitä, että aikakompressointivälineet (47) värikkyyssignaalin käsittelykanavassa sisältävät (49, 51, 53, 55) aikakompressorin, joka on kytketty vastaanottamaan demoduloitu värikkyyskomponentti värikkyyskomponenttia de-10 moduloivasta välineestä (11) (kuv. 1).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite on tunnettu siitä, että värikkyyssignaalin käsittelykanavan aikakompressointivälineet sisältävät lisäaikakompressorin (51, 57, 59, 63), joka on järjestetty vastaanottamaan lisä- 15 demoduloitu värikkyyskomponentti mainitusta värikkyyskomponenttia demoduloivasta välineestä (11) (kuv. 1).

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite on tunnettu siitä, että värikkyyssignaalin käsittely-kanava sisältää sanotun värikkyyssignaalin aikakompressoin- 20 tivälineet (46), ja demodulointivälineet, jotka on kytketty sanottuu värikkyyssignaalin aikakompressointivälineisiin värikyyssignaali-informaation (C) jokaisen mainituista ensimmäisistä ja lisäjuovista demoduloimiseksi muodostamaan ensimmäisen ja vastaavasti toisen kantataajuuskaistaisen 25 värikkyyskomponentin (I, Q(x), Q(2x)). is 76471