FI75778B - Foerpackningsbehaollare med utvikbar haellpip. - Google Patents

Description

1 75778

Levitettävällä kaatonokalla varustettu pakkaussäiliö Tämän keksinnön kohteena on sitä tyyppiä oleva pakkausäiliö, jolla on pääasiassa suuntaissärmiön muo-5 toinen perusmuoto ja jossa on levitettävä kaatonokka, jota erottavat pakkausäiliön yläseinästä viivamaiset heikennykset, jotka ulottuvat kaatonokan yläseinään liittyvistä kulmista kohti yläseinän keskellä kulkevaa saumaussiivekettä.

10 Nestemäisille aineille, esim. maidolle, tarkoitet tuja pakkaussäiliöitä valmistetaan nykyään usein notkeasta, puolijäykästä pakkauslaminaatista, jossa on kuitumaisesta materiaalista, esim. paperista, valmistettu lujite-kerros sekä kestomuovista, tavallisesti polyeteenistä, 15 valmistetut nestetiiviit pintakerrokset. Laminaatti syötetään pakkauskoneeseen nauhan tai arkin muodossa ja taidetaan, muotoillaan ja saumataan halutun muotoiseksi, esim. suuntaissärmiön muotoiseksi, täytösaineella täytetyksi pakkaussäiliöksi. Tätä tyyppiä oleva pakkaussäi-20 liö on esitetty esim. SE-patentissa 781 822-8.

Kun valmis pakkaussäiliö halutaan avata ja kaataa sisältö ulos, tapahtuu tämä siten, että tarkoitusta varten pakkaussäiliön yläseinään muodostettu osa taitetaan, repäistään tai leikataan irti, jolloin sisältö tulee 25 saataville. Aineen kaatamisen helpottamiseksi on pakkaus-säiliö usein varustettu myös jonkinlaisella kaatonokalla, joka voidaan levittää avaamisen jälkeen. Kaatonokka käsittää tavallisesti joukon kolmiomaisia laminaattivyöhyk-keitä, jotka liittyvät toisiinsa laminaatissa olevia 30 heikennysviivoja pitkin. Jotkin kolmiomaisista kaatonokan vyöhykkeistä liittyvät myös mm. pakkaussäiliön yläseinään, josta niitä samaten erottavat heikennysviivat. Kaatonokan erilaisten kolmiomaisten vyöhykkeiden muoto ja keskinäinen sijoittelu sekä vyöhykkeiden ja niihin rajoittuvien varsi-35 naisen pakkaussäiliön osien väliset heikennysviivat tekevät mahdolliseksi muodostaa toimiva kaatonokka, jolla on 2 75778 mahdollista tyhjentää pakkaussäiliön sisältö koossa pysyvänä virtana. Koska kaatonokan kolmiomaiset vyöhykkeet ovat kuitenkin pakkaussäiliön valmistuksessa asettuneet pakkaussäiliön perusmuodosta riippuvaan taitettuun asen-5 toon ja ne pysyvät sen jälkeen tässä asennossa aina pakkaussäiliön avaamiseen asti, esiintyy kaatonokkaa levitettäessä ja muodostettaessa tiettyä vastusta. Tämä vastus riippuu useista eri tekijöistä, kuten pakkauslaminaatin jäykkyydestä ja taipuisuudesta, kaatonokan vyöhykkeiden 10 ja niihin rajoittuvien seinävyöhykkeiden muodosta, heikenny sviivojen vahvuusesta sekä pakkaussäiliön muotoilu-menetelmästä ja varastointiajasta. Huonoissa olosuhteissa saattavat monet näistä tekijöistä vaikuttaa kielteiseen suuntaan siten, että kaatonokan avaaminen ja muodostaminen 15 tulee vaikeaksi. Nämä vaikeudet on havaittu aiemmin ja niitä on yritetty poistaa sopivalla materiaalivalinnalla sekä tekemällä valikoiden tietyt heikennysviivat vahvoiksi ja toiset heikoiksi siten, että kaatonokka tämän ansiosta aukeaa helpommin ja tietyssä määrin automaattisesti. Täs-20 sä on osittain onnistuttu, mutta se tuo samalla mukanaan erilaisia epäkohtia, jotka ilmenevät erityisesti käsiteltäessä pakkauslaminaattia, kun sitä muotoillaan pakkaus-säiliöksi. On osoittautunut esim., että toivotut vahvemmin merkityt heikennysviivat aiheuttavat helposti murtumia 25 laminaatissa muotoilun yhteydessä, mistä on seurauksena epätiiviitä pakkaussäiliöitä. Yllä kuvattua perustyyppiä oleva pakkaussäiliö on esitetty esim. edellä mainitussa SE-patentissa 781 822-8, johon viitataan.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada 30 aikaan levitettävällä kaatonokalla varustettu pakkaussäiliö, johon ei liity ennestään tunnettujen laitteiden epäkohtia.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan pakkaussäiliö, jossa on levitettävä kaatonokka, joka on 35 helppo levittää ja muodostaa olennaisesti riippumatta valitun pakkauslaminaatin ominaisuuksista.

3 75778

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on vielä saada aikaan levitettävällä kaatonokalla varustettu pakkaus-säiliö, joka on helppo valmistaa pääasiassa ennestään tunnetuilla menetelmillä ja laitteilla.

5 Nämä ja muut tarkoitusperät saavutetaan keksinnön mukaan siten, että alussa määriteltyä tyyppiä olevassa pakkaussäiliössä heikennysviivat saumaussiivekkeen molemmin puolin ulottuvat asymmetrisesti tätä kohti.

Keksinnön mukaisen pakkaussäiliön eräälle edulli-10 selle sovellutusmuodolle ovat lisäksi tunnusmerkillisiä oheisissa alivaatimuksissa esitetyt seikat.

Niiden heikennysviivojen erikoisella muotoilulla, jotka rajoittavat levitettävää kaatonokkaa pakkaussäiliön yläpinnan pääosasta, jakautuu nuuttausviivojen taittuminen 15 kaatonokkaa levitettäessä ajallisesti siten, että materi aali taittuu ensin yhden puolen ja sitten toisen puolen heikennysviivoja pitkin. Pakkauslaminaattia ei näin ollen tarvitse taittaa samanaikaisesti molempien puolten heikennysviivo ja pitkin eikä esiinny mitään voimahuippua, 20 mikä on osoittautunut helpottavan huomattavasti tarvit tavaa laminaatin taivutusta tai taittamista. Heikennys-viivojen epäsymmetrisen sijoituksen ansiosta tulee lisäksi materiaalin taitos vahvemmaksi ja psyvämmäksi, mikä vähentää vaaraa, että muodostettu kaatonokka materiaalin not-25 keuden ja jäykkyyden vuoksi painuisi uudestaan kokoon.

Keksinnön mukaisen pakkaussäiliön erästä edullista sovellutusmuotoa kuvataan nyt lähemmin viitaten erityisesti oheisiin kaaviomaisiin piiruksiin.

Kuvio 1 esittää perspektiivikuvantona keksinnön 30 mukaisen pakkaussäiliön yläosaa avattuna ja kaatonokka levitettynä.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 pakkaussäiliötä toisesta perspektiivistä.

Keksinnön mukainen pakkaussäiliö on perusmuodol-35 taan suuntaissärmiö ja siinä on pääasiassa tasaiset sivu- seinät 1, ylempi päätyseinä 2 sekä alaseinä, joka kuitenkaan ei ole piirustuksessa näkyvissä. Pakkaussäiliö on 4 75778 valmistettu alussa mainitusta pakkauslaminaatista, jossa on paperinen lujitekerros, joka on kummaltakin puolelta päällystetty polyeteenillä. Materiaali on suhteellisen muotojäykkää ja pakkaussäiliön muotoilun edellyttämän 5 taittamisen helpottamiseksi on laminaatti varustettu joukolla taito- eli nuuttausviivoja, joista osa on nähtävissä piirustuksessa. Pakkaussäiliö valmistetaan tunnetun menetelmän mukaisesti, jossa nauhamainen pakkauslaminaatti taitetaan putkeksi, joka täytetään halutulla aineella.

10 Tämän jälkeen puristetaan täytetty putki litteäksi ja saumataan putken yli poikittain ulottuvilta, kapeilta vyöhykkeiltä. Leikkaamalla irti näiden poikittaisten sau-mausvyöhykkeiden kohdalta saadaan täysinäisiä, tyynyn muotoisia pakkauksia, jotka muotoillaan esitetyn suun-15 taissärmiönmuotoisiksi pakkauksiksi. Poikittainen saumaus- vyöhyke muodostaa saumaussiivekkeen 3, joka ulottuu pakkauksen yläseinän 2 ylitse. Vastaavanlainen saumaussiiveke ulottuu pakkaussäiliön pohjaseinän ylitse, mutta ei ole näkyvissä kuviossa. Saumaussiiveke 3 taitetaan pakkaus-20 säiliötä muotoiltaessa nojaamaan pakkaussäiliön yläseinää 2 vasten. Muotoiltaessa täysinäinen pakkaussäiliö tyynystä suuntaissärmiöksi syntyy materiaaliylijäämä, joka muodostuu neljästä kolmiomaisesta kaksinkertaisesta siivekkeestä 4, jotka sijaitsevat pakkaussäiliön nurkkaosissa. Näistä 25 neljästä nurkkasiivekkeestä on kaksi taitettu ja saumattu pakkaussäiliön esittämättä jätettyä pohjaseinää vasten, kun taas kaksi muuta on saumattu kumpikin omaa sivuseinäänsä 1 vasten. Siivekkeet 4 käsittävät osan saumaussii-vekettä 3, osan kahdesta tämän kummallakin puolella si-30 jaitsevasta kolmiomaisesta vyöhykkeestä 5, jotka liittyvät pakkausäiliön yläseinään 2 ja osittain muodostuvat siihen kuuluvasta materiaalista, sekä nurkkasiivekkeen 4 normaalisti alas taitetun osan alapuolella sijaitsevan kolmiomaisen vyöhykkeen 6 (näkyvissä kuviossa 1 ylös 35 käännetyssä, kaatonokkana toimivassa nurkkasiivekkeessä), joka muodostaa jatkeen pakkaussäiliön sivuseinälle 1.

5 75778

Kolmiomaista vyöhykettä 6 rajoittavat sivuseinästä 1 nuuttausviiva 7 sekä molemmista kolmiomaisista vyöhykkeistä 5 nuuttausviivat 8. Nuuttausviivat ovat tavanomaista tyyppiä eli ne muodostuvat aikaisemmin esim. mate-5 riaalinvalmistuksen yhteydessä muodostetuista pakkaus-laminaatin viivamaisista painanteista.

Molempien seinävyöhykkeiden 5 ja pakkaussäiliön yläpinnan 2 (jonka mahdollisesti voidaan katsoa muodostuvan kahdesta osapinnasta, joita erottaa toisistaan sau-10 maussiiveke 3) välissä on heikennysviivat 9, jotka ulottuvat pääasiassa kaatonokan yläseinään 2 liittyvistä kulmista 10 keskeisesti yläseinän ylitse kulkevaa saumaus-siivekettä 3 kohti. Heikennysviivat 9 päättyvät tietylle etäisyydelle mainitusta kulmasta ja saumaussiivekkeestä 15 3 ja ne voivat lisäksi käsittää yhden tai useampia osa- viivoja/ mitä selostetaan lähemmin seuraavassa. Kuviosta käy edelleen ilmi, että saumaussiivekkeen 3 ja pakkaus-säiliön yläpinnan 2 välillä ulottuva kantaviiva 11 muodostaa molempien seinävyöhykkeiden 5 kohdalla leikkausviivan, 20 joka pakkaussäiliön avaamisen jälkeen erottaa saumaussii-vekkeen pään sen viereisistä pakkaussäiliön osista. Leikkausviiva voi muodostua avaamiskohtaa osoittavasta viivasta tai esim. perforoinnista. Näin pakkaussäiliön avaaminen on mahdollista sen jälkeen, kun kaatonokan muodos-25 tava nurkkasiiveke 4 on käännetty ylös, siten että sau-maussiivekkeen 3 etummainen pää otetaan peukalon ja etusormen väliin ja repäistään irti, jolloin saadaan aikaan kaatoaukko 12. Avauskohtaa osoittava viiva ulottuu sau-maussiivekkeen 3 yhdestä päästä pisteeseen 13 tai hieman 30 sen ohitse tämän sijaitessa kantaviivalla 11 pääasiassa sillä alueella, jolla pakkaussäiliön yläseinä 2 liittyy kaatonokan vyöhykkeisiin 5.

Kun keksinnön mukainen pakkaussäiliö halutaan avata, irrotetaan ensin aukoksi tarkoitettu, alas käännet-35 ty nurkkasiiveke 4 pakkaussäiliön sivuseinään 1 sinetöidystä asennostaan siten, että sormella murretaan nurkka- 6 75778 siivekkeen pinnan 6 ja sivuseinän välinen sinetöinti ja käännetään nurkkasiiveke ylös. Tämän jälkeen painetaan molemmat kolmiomaiset pinnat 5 toisiaan . vasten samalla, kun tartutaan pintojen yläpuolella sijaisevaan poikittai-5 sen saumaussiivekkeen 3 osaan. Perforointisiivekkeen kan-taviivalla 11 sijaitsevan, avauskohtaa osoittavan viivan avulla on sen jälkeen mahdollista repäistä pakkauslami-naatti rikki kolmiomaisten vyöhykkeiden 5 ja saumaussiivekkeen välisellä siirtymäalueella siten, että syntyy 10 kaatoaukko 12 ja saumaussiiveke 3 voidaan kääntää taaksepäin, kuten kuviossa 2 on esitetty. Riippuen pakkauslami-naatin jäykkyydestä ja laadusta vaaditaan tämän jälkeen enemmän tai vähemmän voimakas painallus kaatonokan etummaista, kolmiomaista seinäpintaa 6 vasten, jotta kaato-15 nokka tulee oikeaan muotoon siten, että molempien kolmiomaisten vyöhykkeiden 5 takaosat taittuvat ylöspäin alkuperäisestä asennostaan, jossa ne ovat pääasiassa samassa tasossa pakkaussäiliön yläpinnan 2 kanssa. Vyöhykkeiden 5 mainittujen osien taittuminen ylös tapahtuu siten, että 20 pakkauslaminaatti taitetaan heikennysviivoja 9 pitkin, jotka ulottuvat kaatonokan yläseinään 2 liittyvistä kulmista 10 kohti saumaussiivekkeen 3 kantaviivaa 11. Tämän taittumisen kokonaisvastus vähenee keksinnön mukaan huomattavasti sen johdosta, että heikennysviivat ulottuvat 25 erisuuressa kolmassa kohti saumaussiivekettä 3 eli heikennysviivat 9 tai niiden ajatellut jatkeet kohtaavat saumaussiivekkeen kahdessa eri pisteessä. Tämän rakenteen ansiosta pakkauslaminaatin taittuminen heikennysviivoilla 9 ei tapahdu samanaikaisesti saumaussiivekkeen 3 molemmilla 30 puolilla. Tarkemmin sanottuna toimii se heikennysviiva 9, joka kulkee loivemmassa kulmassa saumaussiivekettä kohti, ensin taiteviivana ja vasta tämän jälkeen taittuu materiaali sitä taiteviivaa 9 pitkin, joka sijaitsee saumaus-siivekkeen vastakkaisella puolella ja kulkee siis teräväm-35 mässä kulmassa saumaussiivekkeeseen nähden. Säiliön seinän 2 molempien puoliskojen peräkkäisen taittumisen ansi- 7 75778 osta vältetään kaatonokan muodostamista vaikeuttava molempien seinänpuoliskojen yhteisvaikutus, mikä on käytännössä osoittautunut huomattavasti helpottavan kaatonokan muodostamista.

5 Keksinnön mukainen rakenne, jossa heikennysvii- vat 9 kulkevat eri kulmassa, on myös osoittautunut vaikuttavan siihen, että valmiiksi muotoiltu kaatonokka säilyttää helpommin halutun muodon, mikä johtuu siitä, että pakkauslaminaatti murtuu voimakkaamin molemmista 10 taiteviivoista 9, kun niitä ei käytetä samanaikaisesti.

Aiempi vaara, että molemmat kaksiosaiset seinävyöhykkeet 5 taittuvat sisäänpäin kaatonokkaa taitettaessa sen sijaan, että kääntyisivät ulospäin, on keksinnön mukaisella ratkaisulla huomattavasti pienentynyt.

15 Käytännön kokeet esitetyllä rakenteella ovat osoit taneet, että positiiviset vaikutukset, jotka saavutetaan heikennysviivojen sijoittamisella eri kulmaan, ovat suurimmat, kun heikennysviivat tai niiden jatkeet kohtaavat saumaussiivekkeen 3 kantaviivan 11 kahdessa pisteessä, 20 jotka sijaitsevat keskinäisellä etäisyydellä, joka vastaa 1/3 - 1/10 viivojen 9 pituudesta. Suurempi pituus lisää jälleen geometrisista syistä vaikeutta muodostaa kaatonokkaa ja tämä pyrkii lisäksi tulemaan viistoksi ja käytettäessä pienempää etäisyyttä vähenevät positiiviset 25 vaikutukset siinä määrin, että erot keksinnön mukaisen ja tavanomaisilla heikennysviivoilla varustetun pakkaus-säiliön välillä jäävät pieniksi. Heikennysviivat 9 tehdään sopivimmin nuuttausviivoina tai perforointeina, jotka muodostetaan lujitekerrokseen ennen laminaatin neste-30 tiiviin muovikerroksen levittämistä.

Kuten kuvioista näkyy, on jokainen heikennys-viiva 9 sopivimmin kaksinkertaistettu eli siinä on yksi tai useampia osaviivoja, jotka kulkevat tietyllä keskinäisellä etäisyydellä heikennysviivan pääsuuntaan. Tämän 35 rakenteen ansiosta tapahtuu taittaminen useana pienempänä osataitoksena, mikä edelleen vähentää taittamiseen tarvittavaa voimaa ja myötävaikuttaa siihen, että ylös tai- s 75778 tettu seinäpinta 5 pysyy halutussa asennossa. Kuten aiemmin mainittiin/ ulottuvat taiteviivat 9 (joko yksinkertaisina tai kaksinkertaisina) pääasiassa kulmien 10 ja saumaussiivekkeen 3 kantaviivan 11 välillä. On kuitenkin 5 myös mahdollista/ että heikennysviivat päättyvät tietyllä etäisyydellä mainituista kulmista 10 ja saumaussiivekkeen 3 kantaviivasta 11, mikä helpottaa valmistamista, koska on yleensä vaikeampaa saattaa suuri joukko heikennysvii-voja kohtaamaan yhdessä pisteessä. Se suhteellisen lyhyt jq matka, joka jää heikennysviivan pään ja kulman 10 ja vastaavasti kantaviivan 11 välille, on osoittautunut merkityksettömäksi muodostettaessa kaatonokkaa.

Keksinnön mukaista laitetta on kuvattu suuntais-särmiön muotoisen pakkaussäiliön yhteydessä, mutta sitä •^5 voidaan tietysti käyttää myös muun tyyppisissä pakkaus-säiliöissä, joissa on pääasiassa samantapainen yläpinta kuin tässä on kuvattu. Niinpä keksintö on esim. sovellettavissa myös ns. gable-top-tyyppiä olevissa pakkaussäili-öissä, joissa yläpinta tai yläpinnat katonharjaa muistut-20 taen muodostavat suuremman tai pienemmän kulman toistensa suhteen ja joissa nurkkasiiveke pakkauksen ollessa suljettuna on taitettu molempien yläpintojen alle. On myös mahdollista käyttää keksintöä pakkaussäiliöissä, jotka avataan siten, että saumaussiivekkeen 3 yhteen saumatut 25 materiaalikerrokset erotetaan toisistaan käsivoimin tai jollakin apuvälineellä, esim. saumaussiivekkeeseen järjestetyllä repäisyvälineellä, joka voi olla naru tms. Keksinnön mukaista laitetta voidaan siis soveltaa moniin erityyppisiin pakkaussäiliöihin ja se tuo optimaalisen 30 ratkaisun ongelmaan varmasti toimivan kaatonokan muodostamiseksi ja muodossa pitämiseksi.

9 75778 Förpackningsbehällare med utvikbar hällpip Föreliggande uppfinning avser en anordning vid för-packningsbehällare av den typ som har en huvudsakligen pa-5 rallellepipedisk huvudform samt en utvikbar hällpip, som är avgränsad frän en övre vägg av förpackningsbehillaren me-delst linjeformiga försvagningar, vilka sträcker sig i riktning frän hällpipens med den Övre väggen förbundna hörn mot en centralt över den Övre väggen löpande förseg-10 lingsfena.

Förpackningsbehällare för flytande fyllgods, t.ex. mjölk, tillverkas numera ofta av ett flexibelt, halvstyvt förpackningslaminat som innefattar ett bärarskikt av fib-röst material, t.ex. papper, samt utvändiga, vätsketäta 15 skikt av termoplastmaterial, vanligen polyeten. Laminatet tillföres en förpackningsmaskin i ban- eller arkform och vikes, formas och förseglas tili en med fyllgods fylld förpackningsbehillare av önskad form, t.ex. parallelle-pipedisk. En förpackningsbehällare av denna huvudtyp vi-20 sas t.ex. i det svenska patentet 781822-8.

Di den färdiga förpackningsbehällaren skall öppnas och innehillet hällas ut sker detta genom att en härför avsedd del vid förpackningsbehällarens Övre ände brytes, rives eller klippes av sä att innehället blir ätkomligt.

25 För att underlätta uthällningen av fyllgodset är förpack-ningsbehällaren ofta även försedd med nägon form av hällpip, vilken kan vikas ut efter öppnandet. Hällpipen innefattar vanligen ett antal triangulära laminatfält, vilka sammanhänger med varandra via försvagningslinjer i lami-30 natet. En del av de triangulära hällpipsfälten sammanhänger även med bl.a. förpackningsbehillarens Övre vägg-fält, frän vilka de likasi är avskilda medelst försvagningslinjer. De olika, triangulära hällpipsfältens form och inbördes placering samt närvaron av försvagningslin-35 jer mellan fälten och angränsande delar av den egentliga förpackningsbehällaren gör det möjligt att forma en funge-rande hällpip som möjliggör uttömning av förpackningsbe- 10 75778 hällarens innehäll i en samlad sträle. Eftersom emeller-tid de triangulära hällpipsfälten vid förpackningsbehäl-larens tillverkning placerats i ett av förpackningsbehäl-larens huvudform beroende, invikt läge och därefter under 5 efterföljande tidsrymd fram tili öppnandet av förpacknings-behällaren kvarhällits i detta läge kommer utvikningen och formandet av hällpipen att erbjuda ett visst motständ.

Detta motständ är beroende av flera olika faktorer säsom förpackningslaminatets styvhet och flexibilitet, hällpips-10 fältens och angränsande väggfälts form/ försvagningslin-jernas styrka samt förpackningsbehällarens formningsmetod och lagringstid. Under olyckliga omständigheter kan flera av dess faktorer samverka i negativ riktning sä att utfäll-ningen och formningen av hällpipen blir svär att genomföra. 15 Dessa svärigheter har tidigare observerats och man har för-sökt undanröja dem genom lämpligt materialval samt genom att selektivt göra vissa försvagningslinjer kraftiga och vissa svaga sä att man därigenom uppnär en enklare och tili viss del automatisk utfällning av hällpipen. Detta har tili 20 vissa delar lyckats men medför samtidigt olika nackdelar, vilka särskilt uppträder vid hanteringen och formningen av förpackningslaminatet tili förpackningsbehällare. Det har t.ex. visat sig att de önskade, mera markerade försvag-ningslinjerna lätt leder till bristningar i laminatet under 25 formningen, vilket resulterar i otäta förpackningsbehällare. En förpackningsbehällare av den ovan beskrivna huvudtypen visas t.ex. i det tidigare nämnda svenska patentet 781822-8 tili vilket hänvisas.

Ett ändamäl med föreliggande uppfinning är att om-30 besörja en förpackningsbehällare med utvikbar hällpip, vilken ej är behäftad med tidigare kända anordningars nackdelar.

Ett ytterligare ändamäl med föreliggande uppfinning är att ombesörja en förpackningsbehällare med utvikbar 35 hällpip, vilken är enkel att vika ut och forma i huvudsak oberoende av det valda förpackningslaminatets egenskaper.

11 75778

Ett ytterligare ändamäl med föreliggande uppfinning är slutligen att ombesörja en förpackningsbehällare med ut-vikbar hällpip, vilken förpackningsbehällare är enkel att tillverka i huvudsak med hjälp av kända metoder och anord-5 ningar.

Dessa och andra ändamäl har enligt uppfinningen upp-nätts genom att en förpackningsbehällare av den inlednings-vis beskrivna typen getts kännetecknen att försvagningslin-jerna sträcker sig i olika vinklar mot förseglingsfenan.

10 En föredragen utföringsform av förpackningsbehälla- ren enligt uppfinningen har vidare getts de av bifogade underkrav framgäende kännetecknen.

Genom den särskilda utformningen av de försvagnings-linjer som avgränsar den utvikbara hällpipen frän huvudde-15 Ien av förpackningsbehällarens Övre yta fördelas uppbryt-ningen av biglinjerna tidsmässigt vid utvikningen av hällpipen sä att materialet vikes först utefter den ena och därefter den andra sidans försvagningslinjer. Förpack-ningslaminatet behöver därmed ej uppbrytas samtidigt ut-20 med bäda sidornas försvagningslinjer och nägon krafttopp uppträder ej, vilket visat sig avsevärt underlätta den nöd-vändiga böjningen eller brytningen av laminatet. Genom den asymmetriska placeringen av försvagningslinjerna blir dess-utom uppbrytningen av materialet kraftigare och mera be-25 stctende, vilket reducerar risken för att den formade hällpipen p g a materialets flexibilitet och styvhet äter skall fällas samman.

En föredragen utföringsform av förpackningsbehälla-ren enligt uppfinningen kommer nu att beskrivas närmare 30 under särskild hänvisning tili bifogade schematiska rit-ning.

Fig. 1 visar i perspektiv den Övre delen av en för-packningsbehällare enligt uppfinningen i öppnat tillständ och med utvikt hällpip.

35 Fig. 2 visar förpackningsbehällaren enligt fig 1 i ett annat perspektiv.

12 75778 Förpackningsbehällaren enligt uppfinningen har pa-rallellepipedisk huvudform med huvudsakligen plana sido-väggar 1, en Övre ändvägg 2 samt en undre vägg, vilken emellertid ej är synlig pä ritningen. Förpackningsbehäl-5 laren är tillverkad av det inledningsvis nämnda förpack-ningslaminat som innefattar ett bärarskikt av papper vil-ket pä ömse sidor är belagt med polyeten. Materialet är relativt formstyvt och för att underlätta den för form-ningen av förpackningsbehällaren nödvändiga vikningen är 10 laminatet försett med ett antal viknings- eller biglinjer av vilka en del är synliga pä ritningen. Förpackningsbehällaren är tillverkad i enlighet med det kända förfarings-sätt vid vilket banformigt förpackningslaminat omvikes tili en tub som fylles med avsett fyllgods. Därefter flatpressas 15 och tvärförseglas den fyllda tuben i transversellt över tu-ben sig sträckande smala zoner. Efter avskärning i dessa transversella förseglingszoner erhälls helfyllda, kudd-formiga förpackningar, vilka genom formningsbearbetning omvandlas tili förpackningar med den visade, parallellepi-20 pediska formen. Den transversella förseglingszonen bildar en förseglingsfena 3, vilken sträcker sig över förpack-ningens Övre sida 2. En motsvarande förseglingsfena sträcker sig över förpackningsbehällarens bottenvägg men är ej synlig pä ritningen. Förseglingsfenan 3 nedvikes 25 vid formningen av förpackningsbehällaren tili anliggning mot förpackningsbehällarens Övre ändvägg 2. Vid formnings-bearbetningen av den helfyllda förpackningsbehällaren frän kuddform till parallellepipedisk form uppkommer ett materialöverskott, som har formen har fyra triangulära 30 dubbelväggiga flikar 4, vilka är belägna vid förpackningsbehällarens hörnpartier. Av dessa fyra hörnflikar är tvä invikta och förseglade mot förpackningsbehällarens inte visade bottenvägg under det att de tvä övriga är förseglade mot var sin sidovägg 1. Flikarna 4 innefattar en del 35 av förseglingsfenan 3, en del av tvä pä ömse sidor av den-na belägna triangulära fält 5, vilka sammanhänger med och 13 75778 delvis ocksä utgöres av material frän förpackningsbehäl-larens Övre ändvägg 2 samt ett under den normalt nedvikta delen av hörnfliken 4 beläget triangulärt fält 6 (synligt i fig. 1 vid den uppvikta, säsom hällpip fungerande hörn-5 fliken), vilket utgör en fortsättning pä förpackningsbe-hällarens sidovägg 1. Det triangulära fältet 6 avgränsas frän sidoväggen 1 medelst en biglinje 7 samt frän de bäda triangulära 5 medelst biglinjer 8. Biglinjerna är av kon-ventionell typ, d.v.s. de utgörs av tidigare, t.ex. under 10 materialtillverkningen ästadkomna linjeformiga sammanpress-ningar av förpackningslaminatet.

Mellan de bäda väggfälten 5 och förpackningsbehäl-larens Övre yta 2 (som eventuellt kan anses bestä av tvä delytor, ätskilda frän varandra medelst förseglingsfenan 3) 15 finns försvagningslinjer 9, vilka sträcker sig huvudsakli-gen i riktning frän hällpipens med den Övre väggen 2 för-bundna hörn 10 mot den centralt över den Övre väggen lö-pande förseglingsfenan 3. Försvagningslinjerna 9 slutar pä nägot avständ frän nämnda hörn resp förseglingsfenan 20 3 och kan dessutom innefatta en eller flera dellinjer, vil ket kommer att förklaras närmare i det följande. Av figu-rerna framgär även att en mellan förseglingsfenan 3 och förpackningsbehällarens 2 övre yta sig sträckande fotlinje 11 utmed de bäda väggfälten 5 har formen av en snittlinje, 25 vilken efter förpackningsbehällarens öppnande skiljer för-seglingsfenans 3 ena änddel frän angränsande delar av för-packningsbehällaren. Snittlinjen kan utgöras av en öppnings-anvisningslinje eller t.ex. en perforering. Härigenom möj-liggöres öppning av förpackningsbehällaren efter det att 30 den hällpipen bildande hörnfliken 4 vikts upp genom att förseglingsfenans 3 främre ände fattas mellan tummen och pekfingret och rives bort sä att en hällöppning 12 ästad-kommes. öppningsanvisningslinjen sträcker sig frän förseglingsfenans 3 ena ände och tili eller nägot förbi en punkt 35 13, som är belägen vid fotlinjen 11 huvudsakligen i det om- räde där förpackningsbehällarens Övre fält 2 övergär i de hällpipsbildande fälten 5.

14 75 778 Dä förpackningsbehällaren enligt uppfinningen skall öppnas lösgöres först den för öppning avsedda, nedvikta hörn-fliken 4 frän sitt tili förpackningsbehällarens sidovägg 1 förseglade läge genom att man med ett finger bryter för-5 seglingen mellan hörnflikens yta 6 och sidoväggen 1 och vi-ker hörnfliken uppät. Därefter pressas de bäda triangulära ytorna 5 mot varandra under det att man samtidigt griper om den ovanför ytorna 5 belägna delen av den tvärgäende förseglingsfenan 3. Med hjälp av den utmed en del av per-10 foreringsfenans fotlinje 11 belägna öppningsanvisningslin-jen är det därefter möjligt att riva sönder förpacknings-laminatet i övergängen mellan de triangulära fälten 5 och förseglingsfenan sä att hällöppningen 12 uppkommer och den avrivna delen av förseglingsfenan 3 kan vikas bakät säsom 15 visas i fig. 2. Beroende pä förpackningslaminatets styvhet och kvalitet krävs härefter ett mer eller mindre kraftigt tryck mot hällpipens främre,triangulära väggfält 6 för att hällpipen skall erhälla riktig form genom att de bäda triangulära fältens 5 bakre delar vikes uppät frän sitt 20 ursprungliga läge huvudsakligen i pian med förpacknings-behctllarens Övre yta 2. Uppvikningen av nämnda delar av fälten 5 sker genom att förpackningslaminatet vikes utmed försvagningslinjerna 9, vilka sträcker sig i riktning frän hällpipens med den Övre väggen 2 förbundna hörn 10 mot för-25 seglingsfenans 3 fotlinje 11. Det sammanlagda motständet mot denna vikning reduceras enligt uppfinningen avsevärt genom att de bäda försvagningslinjerna 9 sträcker sig i olika vinklar mot förseglingsfenan 3, d.v.s. försvagningslinjerna 9 eller deras tänkta förlängningar när förseg-30 lingsfenan i tvä frän varandra skilda punkter. Genom denna konstruktion kommer uppritningen av förpackningslaminatet i försvagningslinjerna 9 icke att ske samtidigt pä ömse sidor av förseglingsfenan 3. Närmare bestämt kommer den försvagningslinje 9 som löper med trubbigast vinkel mot 35 förseglingsfenan 3 att först tjänstgöra säsom vikningslinje, och först därefter kommer materialet att vikas utmed den 15 75778 försvagningslinje 9 som är belägen vid förseglingsfenans 3 motsatta sida och alltsä löper i spetsigare vinkel i förhällande tili förseglingsfenan 3. Genom denna successiva vikning av den övre behällarväggens 2 bäda halvor undvikes 5 en hällpipsformningen försvärande samverkan mellan de bäda vägghalvorna, vilket visats sig i praktiken avsevärt under-lätta formandet av hällpipen.

Konstruktionen enligt uppfinningen med i olika vink-lar sig sträckande försvagningslinjer 9 har även visat sig 10 bidraga tili att den färdigformade hällpipen lättare behäl-ler den önskade formen, vilket sammanhänger med att för-packningslaminatet brytes kraftigare i de bäda försvagnings-linjerna 9 dä dessa ej utnyttjas samtidigt. Den tidigare risken för att de bäda tvädelade väggfälten 5 vid uppvi-15 kandet av hällpipen vikes inät istället för utctt har avsevärt reducerats vid konstruktionen enligt uppfinningen.

Praktiska försök med den visade konstruktionen har gett vid handen att de positiva effekterna som uppnäs genom den förskjutna placeringen av de bäda försvagningslinjerna 20 9 blir störst dä försvagningslinjerna eller deras förläng- ningar när förseglingsfenans 3 fotlinje 11 i tvä punkter som är belägna pä ett inbördes avständ som uppgär tili 1/3 - 1/10 av linjernas 9 längd. Ett större avständ ökar äter av geometriska skäl svärigheten att forma hällpipen 25 och denna tenderar dessutom att bli sned, och vid mindre avständ reduceras den positiva effekten i sä hög grad att skillanden mellan förpackningsbehällaren enligt uppfinningen och en förpackningsbehällare med konventionella försvagningslinjer blir mycket ringa. Försvagningslinjerna 30 9 utformas företrädesvis säsom biglinjer eller perfore- ringar, vilka senare ombesörjes i bärarskiktet före appli-ceringen av laminatets vätsketäta plastskikt.

Säsom framgär av figurerna är varje försvagningslinje 9 företrädesvis dubblerad d.v.s. den innefattar en 35 eller flera dellinjer vilka löper pä nägot inbördes av-ständ i försvagningslinjens huvudriktning. Genom denna 16 75778 konstruktion uppdelas vikningen i flera mindre delvikningar vilket ytterligare reducerar den för vikningen nödvändiga kraften och bidrager tili att den uppvikta väggytan 5 kvar-stannar i önskat läge. Säsom tidigare nämnts sträcker sig 5 försvagningslinjerna 9 (antingen de är enkla eller dubbla) huvudsakligen mellan hörnen 10 och förseglingsfenans 3 fotlinje 11. Det är emellertid ocksä möjligt att lctta försvagningslinjerna 9 sluta pä nägot avständ frän nämnda hörn 10 resp förseglingsfenans 3 fotlinje 11, vilket underlät-10 tar tillverkningen eftersom det vanligen är svärare att läta ett stort antal försvagningslinjer mötas i samma punkt. Den förhällandevis korta sträcka som äterstär mellan försvag-ningslinjens ändpunkt och hörnet 10 resp fotlinje 11 har visat sig sakna betydelse vid formningen av hällpipen.

15 Anordningen enligt uppfinningen har beskrivits i samband med en parallellepipedisk förpackningsbehällare, men kan givetvis även användas vid andra typer av förpackningsbehällare som har en Övre yta av huvudsakligen samma utförande som beskrivits. Sä är t.ex. uppfinningen även 20 användbar vid förpackningsbehällare av s.k. gable-top-typ, vid vilka den Övre ytan eller ytorna pä ett takäsliknande sätt bildar en större eller mindre vinkel mot varandra och vid vilka hörnfliken i förpackningens slutna tillständ är invikt under de bäda Övre ytorna. Det är även möjligt att 25 utnyttja uppfinningen vid förpackningsbehällare som öppnas genom att de i förseglingsfenan 3 hopförseglade material-skikten separeras frän varandra manuellt eller med nägot hjälpmedel t.ex. ett i förseglingsfenan inlagt rivorgan i form av ett snöre eller liknande. Anordningen enligt upp-30 finningen är säledes tillämpbar vid ett flertal olika typer av förpackningsbehällare och ger en optimal lösning pä problemet att forma och bibehälla en säkert fungerande hällpip.

Claims (7)

17 75778

1. Sitä tyyppiä oleva pakkaussäiliö, jolla on pääasiassa suuntaissärmiön muotoinen perusmuoto ja jossa on 5 levitettävä kaatonokka (5,6) jota erottavat pakkaussäiliön yläseinästä (2) viivamaiset heikennykset (9), jotka ulottuvat kaatonokan yläseinään liittyvistä kulmista (10) kohti yläseinän keskellä kulkevaa saumaussiivekettä (3), tunnettu siitä, että heikennysviivat (9) saumaussiivek- 10 keen (3) molemmin puolin ulottuvat asymmetrisesti tätä kohti .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pakkaussäiliö, tunnettu siitä, että heikennysviivat (9) tai niiden jatkeet kohtaavat saumaussiivekkeen (3) kahdessa pisteessä, 15 jotka sijaitsevat keskinäisellä etäisyydellä, joka vastaa 1/3 - 1/10 viivojen (9) pituudesta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pakkaussäiliö, tunnettu siitä, että heikennysviivat (9) ovat nuuttausviivoja.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pakkaussäi liö, tunnettu siitä, että heikennysviivat (9) ovat perforointeja.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pakkaussäiliö, tunnettu siitä, että jokainen heikennys- 25 viiva (9) käsittää yhden tai useamman osaviivan, jotka kulkevat tietyllä keskinäisellä etäisyydellä heikennysviivan (9) pääsuuntaan.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pakkaussäiliö, tunnettu siitä, että heikennysviivat 30 (9) ulottuvat mainittujen kulmien (10) ja saumaussiivekkeen (3) kantaviivan (11) välillä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen pakkaus-säiliö, tunnettu siitä, että heikennysviivat (9) päättyvät tietyllä etäisyydellä mainituista kulmista (10) 35 ja saumaussiivekkeen (3) kantaviivasta (11).