FI73305B - Anordning vid vaerme/kylsystem foer floedesinjustering. - Google Patents

Description

Laite lämpö/jäähdytys järjestelmää varten *73305 virtauksen säätämiseksi

Anordning vid värme/kylsystem för flödes-injustering

Esillä olevan keksinnön kohteena on yleisesti lämpö/jäähdytysjärjestel-män virtauksensäätö ja erityisesti laite lämpö/jäähdytysjärjestelmää varten lämpö/jäähdytysväliaineen virtauksen säätämiseksi järjestelmän lämpö/ jäähdytyselementin läpi.

5

Energiahintojen noustessa on asuntojen lämmitysjärjestelmän hyvän säädön tarve lisääntynyt. Tämä ei koske vähiten vesilämmitteistä lämpöjärjestelmää. Useita asuntoja käsittävässä kiinteistössä voi siten vallita suuria lämpötilaeroja ilman säätöä kylmimmän ja lämpimimmän asunnon välillä.

10 Tämä aiheuttaa tarpeettoman korkeaa polttoainekulutusta, koska kylmin asunto saa useimmiten määrätä lämmönsyötön, jolloin ylimäärälämpö tuuletetaan ulos lämpimämmi8sä asunnoissa. Asuntojen väliset suuret lämpötilaerot tekevät edelleen mahdottomaksi huonelämpötilojen toivotun kokonais-alentamisen.

15 Säätämällä vesivirtauksia voidaan saada aikaan sellainen lämmönjako, joka tuottaa hyvin pienen kylmimmän ja lämpimimmän asunnon välisen lämpötilaeron. Siten voidaan myös huonelämpötiloja alentaa yleensä ongelmitta ja tällöin voidaan myös lämmityskustannukset pitää alhaisina.

20

Virtauksensäätö suoritetaan vesilämmltteisessä lämpöjärjestelmässä tavanomaisesti runkoeäätöventtilleillä, jotka mahdollistavat virtauksensäädön jokaisessa järjestelmän piirissä. Tällöin säätöä vaikeuttaa pumpun ja lämpöelementin välisellä etäisyydellä valhteleva pumpun paine. Tämä saa 25 aikaan sen, että paineenlasku huonoimmin sijaitsevaan piiriin saa tulla ohjaavaksi kaikille piireille. Tällaisessa tavanomaisesti toimivassa järjestelmässä on siten palnehäviöiden pääosa putkissa, kun taas paineenlaskut lämpöeleraenttien venttiileissä ovat suhteellisen pieniä.

30 Eräs vaihtoehto tavanomaisen virtauksensäädön runkosäätöventtiileille on 2 73305 voimakkaasti kuristava säätölaite, joka on sijoitettu jokaiseen lämpö-elementtiin. Tämän viimeksi mainitun menetelmän tarkoituksena on vähentää lämpöjärjestelmän usein voimakasta ylimitoitusta, jota yleisesti esiintyy. Sen etuina on, että putkijärjestelmän paineenlasku säätölaittei-5 siin oikeassa säädössä voidaan laiminlyödä ja siten haluttu virtaus voidaan määrätä yksinomaan suhteessa lämpöelementin kokoon. Menetelmä johtaa myös korkeampaan lämpötilanlaskuun lämpöelementeissä ja siten suurempaan säteilyvaihtoon kuin tavanomaisessa virtauksensäädössä. Edelleen eräänä etuna on se, että saadaan aikaan suuri säätöalue.

10 Käytännön sovellutuksessa vaihtoehtoinen menetelmä vaatii esisäädettäviä radiaattoriventtiilejä tai palautusventtiilejä, joiden tarkkuus, etenkään olemassa olevissa vanhemmissa järjestelmissä ei kuitenkaan ole sellainen, että saadaan varmuudella aiotut k^arvot (venttiilin kerroinarvot). Vent-15 tiilien vaihdon yhteydessä on edelleen hyvin suuri vaara, että tarvittavaa esisäätöä ei tapahdu ja tällöin poisjäänyt esisäätö voi muuttaa huomattavasti järjestelmän virtaussuhteita.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on saada aikaan alussa mainitun tyyppi-20 nen laite, joka eliminoi tähän asti virtauksensäädön olemassa olevan vaihtoehtoisen menetelmän käytön haitat.

Tämä tehtävä ratkaistaan siten, että alussa mainitun tyyppisellä laitteella on patenttivaatimuksessa 1 esitetyt tunnusmerkit. Keksinnön mukaisen 25 laitteen tällä hetkellä parhaimpina pidettyjä suoritusmuotoja on esitetty seuraavissa alivaatlmuksissa.

Käyttämällä hyväksi kiinteää kurlstuslaitetta on mahdollista säilyttää tarkoin laskettu virtaus. Kiinteä kuristuslalte sulkee pois myös esimer-30 kiksi lukuvirheen aiheuttaman virheellisen esisäädön.

Piilossa olevan asennuksen johdosta on asiaankuulumattomien mahdotonta vaikuttaa säätöön ja energian koko ylikulutus voidaan estää varmasti. Kiinteän kuristuslaitteen avulla kerran suoritettuun kuristukseen ei vai-35 kutetan myöskään venttiilin vaihdon yhteydessä, minkä johdosta ei ole vaaraa, että oikein suoritettu säätö muuttuisi.

li 3 73305

Keksinnön mukaisen kuristuslaitteen rakenteen ansiosta, jossa on elastinen ulkoholkki, joka on mieluummin kumia, saadaan haluttu niiden meluhäiriöiden vaimennus, joita voi esiintyä kuristuslaitteessa johtuen tässä esiintyvistä suurista virtausnopeuksista ja tätä seuraavista suurista 5 paineenlaskuista. Kaksiosainen kuristuslaitteen rakenne mahdollistaa edelleen kuristuslaitteen sovituksen kaikkiin markkinoilla esiintyviin kytkentäosiin, joissa on suhteellisen pieni määrä uiko- ja sisähylsyjen muunnelmia.

10 Keksinnön mukaista laitetta ei voida käyttää ainoastaan vesilämmitteisis-sä lämpöjärjestelmissä, vaan sitä voidaan samoin eduin käyttää muuntyyppisissä lämmön- ja kylmänsiirtojärjestelmissä.

Keksinnön mukainen laite mahdollistaa yllä mainitun vaihtoehtoisen mene-15 telmän, mutta myös tämän menetelmän muunnelmien täydellisen käytön.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin. Kuvio 1 esittää vesilämmitteisen lämpöjärjestelmän osaa. Kuvio 2 esittää lämmön- tai kylmänsiirtojärjestelmän osaa. Kuviot 3 ja 4 esittävät pääty-20 kuvaa tai vast, pitkittäisleikkauskuvaa keksinnön mukaisesta kuristuslait-teesta. Kuviot 5 ja 6 esittävät vaihtoehtoisia kuristuslaitteen ulkohol-kin suoritusmuotoja.

Kuviossa 1 esitetty lämpöjärjestelmän osa käsittää radiaattorin 1, jossa 25 on tuloputki 2 ja paluuputki 3. Tuloputkeen on asennettu radiaattorivent-tiili 4 ja tämän venttiilin 4 radiaattorisivulle on asennettu keksinnön mukainen kiinteä kuristuslaite 5. Kuristuslaite 5 on tarkemmin asennettu tuloputken kytkentäosaan, mukaanlukien tavallisesti käytetyt putkenkaa-ret.

30

Kuviossa 2 esitetään kiinteän keksinnön mukaisen kuristuslaitteen asennus lämmön- tai kylmänsiirtojärjestelmään. Tämän järjestelmän osa käsittää lämmön- tai kylmänsiirtopatterin 6, jossa on tuloputki 7 ja paluuputki 8. Tuloputkeen on asennettu sulkuventtiili 9 ja tämän venttiilin 9 patteri-35 sivulle on asennettu keksinnön mukainen kiinteä kuristuslaite 5.

Sekä kuvion 1 että kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa kiinteä kuristus- * 73305 laite on asennettu piilotetusti tuloputkeen 2 tai vast. 7 kytkentäosaan siten, että se voidaan pistää koaksiaallseetl sen sisään, niin että asiaankuulumattomat henkilöt eivät pääse siihen käsiksi.

5 Kuten kuvioissa 3 ja 4 on esitetty, kurietuslaite muodostuu ulkohylsystä 10, joka on elastista materiaalia, mieluummin kumia sekä jäykästä sisähyl-systä 11, joka on sopivasti messinkiä. Molemmat hylsyt 10,11 ovat olennaisesti sylinterimäisiä ja niissä on kummassakin päätylaippa 12 tai vast.

13. Ulkohylsyssä 10 on ulkopuolinen muoto, joka vastaa kytkentäosan sisä-10 puolista muotoa, johon kuristuslaite asennetaan. Vaihtoehtoiset ulkohylsyn 10 suoritusmuodot sen sovittamiseksi erilaisiin markkinoilla esiintyviin kytkentäosiin ja putkenkaariin on esitetty kuvioissa 5 ja 6. Ulkohylsyssä 10 on läpikulkeva kanava sisähylsyn 11 vastaanottamiseksi, jossa on kes-kusreikä 14, jolla on tarkoin määrätty virtausta ohjaava poikkileikkaus-15 alue. Reiässä 14 on sama läpimitta koko sen pituudella ja terävä reuna laipan 13 päätypintaan tulevassa siirtymäkohdassa. Tämä päätypinta on mieluummin tasainen, ainakin lähinnä reikää 14, joka pituus on suuri suhteessa läpimittaan. Suuruusluokaltaan 10 mm ja suurempi pituus on osoittautunut käytännössä käyttökelpoiseksi. Tämän reiän 14 erityisen muodon 20 avulla taataan lähes täysin hiljainen kuristus ja tämä jopa niinkin korkeassa palneenlaskussa kuin 6-8 mvp.

Ulkohylsyn 10 läpikulkevassa kanavassa on riippumatta hylsyn ulkopuolisesta muodosta sama polkkileikkausmuoto. Vastaavalla tavalla on sisähyl-25 syn 11 ulkopuolinen muoto sama ja yhtäpitävä ulkohylsyn 10 kanavamuodon kanssa riippumatta sisähylsyn 11 tarkkuusporatun reiän 14 koosta. Sisähylsyn 11 keskusrelällä 14 on edelleen sopivasti poikkileikkausalue, jolla on ennä1tämäärättyjen arvojen ryhmästä valittu arvo. Tämä määritetään riippuen halutusta lämpö/jäähdytysväliaineen lämpötilanlaskusta lämpöele-30 mentissä sekä käytettävästä paineesta. Esimerkkinä sisähylsy voidaan muodostaa valitulla eri ^-arvojen määrällä alueella 0,02-3,00.

Eri yksityiskohtien määrä, joita vaaditaan esillä olevan keksinnön mukaisessa laitteessa, on siten erilaisten markkinoilla esiintyvien kytkentä-35 osien poikkileikkausmuotojen ja reiän 14 eri poikkilelkkausaluelden halutun määrän summa.

5 73305

Esimerkkinä menettelytavasta vesilämmitteisen lämmitysjärjestelmän tark-kuussäädössä keksinnön mukaisella laitteella esitetään seuraavassa toimenpiteiden sarja. Oletetaan, että asennetut radiaattorit ovat oikein mitoitettuja. Suoritetaan suunnittelijan laskeman lämpötilanlaskun kontrolli 5 radiaattoreissa, minkä jälkeen suoritetaan tämän lämpötilanlaskun sovitus suhteessa käytetyn lämpölähteen lämpötila-alueeseen. Tällöin on otettava huomioon esimerkiksi erityyppiset matalalämpötilajärjestelmät. lähtemällä määrätystä lämpötilanlaskusta lasketaan sitten tarvittava virtaus radiaat-toreihin ja tämän jälkeen suoritetaan järjestelmän käytettävissä olevan 10 paineen tarkistus. Sopiva kuristuslaitteiden paineenlasku valitaan sitten ja lähtemällä tästä ja maksimaalisestl tarvittavasta virtauksesta lasketaan kiinteät kuristuslaitteiden kv~arvot. Nämä arvot valitaan yksilöllisesti jokaisen radiaattorin nettovirtauksen suhteen. Tämän jälkeen asennetaan tarvittavat kuristuslaitteet, minkä jälkeen järjestelmään mahdol-15 lisesti asennetut runkosäätöventtiilit avataan täysin. Lopuksi suoritetaan radiaattoreiden lämpötilanlaskun tarkistus samoin kuin huoneenlämpö-tilan tarkistus. Tällöin on olemassa suuria mahdollisuuksia kompensoida yksittäiset huoneet, joissa on liian alhainen huoneenlämpötila.

20 Yllä esitetyn laitteen muunnelmat ovat mahdollisia keksinnön puitteissa. Esimerkkinä kuristuslalte voi olla asennettu säätö- tai sulkuventtiilin elementistä poispäin olevalle sivulle, mutta tämä muunnelma ei ole paras. Samoin kuristuslalte voi olla asennettu poisto- tai paluuputkeen, mutta tämä aiheuttaa tavallisesti lisääntyneen tukkeutusmisvaaran.

Claims (8)

1. Asunnon lämmitysjärjestelmän säätölaite, jossa lämmitysjärjestelmässä lämmönsiirtäjänä on vesi, mainitun järjestelmän käsittäessä ainakin yh-5 den kiertopiirin useine elementteineen (1;6) kunkin käsittäessä kaksi liitosputkea (2,3;7,8), jotka on muodostettu tuloputkesta (2;7) ollen liitetty pääjohtoon ja paluujohtoon (3;8), tunnettu siitä, että jokaisessa elementissä (1;6) yhdessä llitosputkista (2,3;7,8) on kytken-täosa sekä kiinteä olennaisesti koko palnepudotuksen kiertopllrissä vas-10 taanottava kuristin (5), joka on asennettu näkymättömiin kytkentäosaan ja käsittää ulomman hylsyn (10), joka on joustavasta materiaalista ja ulkomuodoltaan vastaa kytkentäosan sisäpuolista muotoa, ja sisemmän jäykän hylsyn (11), joka on kannatettuna läplmenokanavassa ulommassa hylsyssä (10), joka muodostaa ääntä vaimentavan ripustuksen sisemmälle hylsyl-15 le ja tämän ja kytkentäosan välisen tiivistyksen sekä että mainitussa sisemmässä hylsyssä on tarkoin määrätyn poikkilelkkausalan omaava reikä, joka arvoltaan on valittu ennalta määrätystä arvojoukosta kv~arvon saamiseksi alueelle 0,02-3,00.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmitysjärjestelmä, tunnettu siitä, että ulomman hylsyn (10) läpimenokanavalla on sama poikkileik-kausmuoto läpi sen pituuden riippumattomasti ulomman hylsyn ulommasta muodosta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lämmitysjärjestelmä, tun nettu siitä, että kuristin (5) on asennettu säätöventtiilin (4;9) liitettynä mainittuun elementtiin elementtisivulle.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-3 mukainen lämmitysjär-30 jestelmä, tunnettu siitä, että ulompi hylsy (10) on tehty kumista.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-4 mukainen lämmitysjärjestelmä, tunnettu siitä, että sisempi hylsy (11) on tehty 35 messingistä ja siinä on tarkkuusporattu reikä (14). 11 7 73305

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-5 mukainen lämmitysjär jestelmä, tunnettu siitä, että sisempi hylsy (11) on sylinteri-mäinen ja siinä on yhdessä päädyssä laippa (13) kytkeytymistä varten ulomman johteen (10) yhteen päätypintaan. 5

6 73305 Ί Patenttivaatimukset

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen lämmitysjärjestelmä, tunnettu siitä, että uloimmassa hylsyssä (10) on päätylaippa (12).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen lämmitysjärjestelmä, t u n -10 n e t t u siitä, että kuristin (5) on asennettu elementtiin (1;6) tulevaan virtausputkeen (2;7). 15 20 25 30 35 8 73305